Iitin kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Iitin kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus / / 2014

2 1 Sisällys Yleinen osa... 3 Johdanto... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Väestö... 5 Työllisyys... 6 Työpaikat ja työvoima... 7 Talousarvion sitovuus... 8 Tilivelvolliset... 8 Talousarvion käyttösuunnitelmat... 8 Talousarvio lyhyesti... 9 Kunnan henkilöstö Strategiaosa Kuntastrategia Elinkeinostrategia Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus euroa Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Ruoka ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Maaseutupalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta Soten hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Sosiaali ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta... 37

3 2 Sivistyspalvelut Koulutoimen hallinto Toimielin: Koulutuslautakunta Perusopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Lukiokoulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Joukkoliikenne Toimielin: Koulutuslautakunta Kansalaisopisto Toimielin: Koulutuslautakunta Kirjastopalvelut ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Liikunta ja nuorisopalvelut Toimielin Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Tekniset palvelut Teknisen ltk:n hallinto Toimielin: Tekninen lautakunta Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimielin: Tekninen lautakunta Varikko Toimielin: Tekninen lautakunta Yksityisteiden tukeminen Toimielin: Tekninen lautakunta Rakennusvalvonta ja maa ainesvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Irtainomaisuus Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosa Yhteenvetotaulukot... 69

4 3 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosan muodostaa jo valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Käyttötalousosassa Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuo si. Myös ennakolliset tuotantoluvut alku vuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyt täisi palanneen vakaammalle kasvu uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Tarkempi kuvaus maailmatalouden tuoreimmista kasvunäkymistä ja ennusteista ja löytyy muun muassa Suomen Pankin Euro & talous julkaisusta: aspx Viime aikoina laadituissa suhdanne ennusteissa on esitetty jossain määrin toi sistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna (ks. liitteet 1a 1b). Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä.

5 4 Valtiovarainministeriön suhdanne ennuste löytyy osoitteesta: sp Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna ala maissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990 alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talous kasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painot tuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (ks. oheinen kuva). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työ markkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennus teen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.

6 5 Ohessa on esitetty lisätietoja valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisista ennusteista ja eräistä kuntataloudelle tärkeistä muuttujista. (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli elokuun lopussa 6 962eli 19 vähemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa. *elokuu 2014 Kuluvana vuonna on kesäkuun jälkeen maassamuutto on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) Kuntastrategian mukainen väestötavoite 2017 on asukasta Yhteensä

7 6 Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja hajaasutusalueiden osalta; (2014* on lokakuulta) Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt % paikkeilla. Haja asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi hidastuvan jopa pysähtyvän vajaaseen asukkaaseen. Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) ,9 70,0 82,8 92,9 100,2 102,7 100,2 Työllisyys 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään.

8 7 Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 12,4 %. Alla taulukossa on vuosikeskiarvot ja elokuun tilanne... Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa.. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v yhteensä 2 263, eli 101 enemmän kuin v Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2012 yhteensä 2 842, eli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2012 yhteensä ja pendelöiviä oli Iitin työpaikkaomavaraisuus on 79,6 % (2012) Vuoden 2015 talousarvion laadintaperusteet

9 8 Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana oli kevään kuntarakenneselvityksen yhteydessä käytetyn painelaskelman mukainen kustannustason muutos ja eri hallintokunnille osoitetut sopeutustarpeet. Veroperusteet ovat, eli kunnan tuloveroprosentti 20,25 ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 2,85 yhdistys ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan alaisia tulosalueita Teknisen lautakunnan hallinto, Yleiset alueet, Varikko ja Yksityisteiden tukeminen, joissa on nettositovuus. Aikaisempina vuosina investointiosassa käytetyt hankeryhmäkohtaiset menot on siirretty raamin yhteydessä käyttötalousosaan. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri ja vapaaaikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto ja talousjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kirjastokulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto. Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille tai kustannuspaikolle ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet

10 9 Talousarvio lyhyesti Vuoden 2014 talousarvion kokonaismenot vähenevät vuoden 2013 tilinpäätöksestä 0,5 miljoonaa euroa eli 1,1 % ja ne ovat 47,2 miljoonaan euroa. Vuoden 2013 varsinaisesta talousarviosta kokonaismenot vähenevät 2,3 miljoonaa euroa eli 4,7 %. TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Muutos, % Menot Tp 2013 Ta 2014 Käyttötalousosa ,8 % 0,8 % Tuloslaskelmaosa ,4 % 25,3 % Investointiosa ,0 % 52,5 % Rahoitusosa ,7 % 5,6 % Kokonaismenot ,1 % 4,7 % Tulot Käyttötalousosa ,6 % 6,5 % Tuloslaskelmaosa ,8 % 0,3 % Investointiosa ,1 % 70,6 % Rahoitusosa ,0 % 35,0 % Kokonaistulot ,5 % 3,8 % Käyttötalousmenot ovat 43,9 miljoonaa euroa eli 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin v tilinpäätöksessä. Käyttötalousmenot ovat 0,8 % vuoden 2014 talousarviota pienemmät. Investointimenot ovat 1,8 miljoonaa euroa eli 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2013 ja 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaistulot pienevät 3,5 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä eli 1,7 miljoonaa euroa ja ne ovat 47,3 miljoonaa euroa. Käyttötalousosan tulot vähenevät 1,1 miljoonaa euroa, tuloslaskelmaosan kasvavat 1,0 miljoonaa euroa, investointiosan vähenevät 1,0 miljoonaa euroa ja rahoitusosan vähenevät 0,7 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna talousarvion määrärahoista henkilöstömenot vähenevät 0,4 miljoonaa euroa eli 3,8 %, palvelujen ostot vähenevät 0,9 % eli 0,3 miljoonaa euroa. Verotuloissa tulovero kasvaa 4,8 % eli 0,9 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Kiinteistöverot kasvavat 15,9 % eli 0,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Lainaa otetaan 1,3 miljoonaa euroa ja lainoja maksetaan takasin vajaat1,3 miljoonalla eurolla. Lainat asukasta kohti kasvavat 144 eurolla tilinpäätöksestä 2013 Tuloslaskelmaosan tunnus luvut Tunnusluvut Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 19,02 17,78 16,77 Vuosikate/poistot, % 72,11 88,63 90,38 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt Ylijäämä/as

11 10 Rahoitusosan tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 57,0 47,8 89,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,4 35,0 52,2 Lainanhoitokate 1,3 1,2 1,3 Kassan riittävyys Lainakanta ( sisältää myös lyhytaikaiset lainat per ) Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Lainakanta, lainojen lisäys Lainat/asukas, Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 9 vähemmän kuin viime vuoden lopussa. Henkilöstö vak määräaik. yhteensä vak määräaik. yhteensä Hallintopalvelut yhteensä Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Ruoka ja siivouspalvelut Sivistyspalvelut yhteensä Koulutoimen hallinto Perusopetus Lukiokoulutus Kansalaisopisto Varhaiskasvatus Kirjasto ja kulttuuripalvelu Liikunta ja nuorisopalvelut Tekniset palvelut yhteensä Teknisen hallinto Kiinteistönhoito Yleiset alueet Varikko Rakennuslautakunta Kaikki Yhteensä Muutos, % 7,2 % 10,5 % 4,1 % Muutos, henkilöä

12 11 Strategiaosa Kuntastrategia Strategiaosan muodostavat kuntastrategia ja erillisstrategiat kuten henkilöstö, palvelu ja elinkeinostrategia. Iitti strategia Visio 2017 IITTI 2017 Kehittyy Vapaa ajan, hyvän palvelun ja vahvan teollisuuden asumiskuntana kahden kaupunkialueen välissä Verkostoitumalla ja suuntautumalla Päijät Hämeeseen Arvot Rohkeus ja ennakkoluulottomuus Luovuus ja innovatiivisuus Moniarvoisuus Yhteisöllisyys Paikalliskulttuurin arvostaminen

13 12 Toimintatavat Kumppanuus haemme osaavia yritys yhteisö ja järjestökumppaneita vahvistamaan kilpailukykyämme Yrittäjämäisyys toimimme nopeasti, tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti Empaattisuus suhtaudumme arvostavasti asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihimme Kestävyys haemme ekologisesti kestäviä toimintatapoja (Päämäärät /tavoitteet / hankkeet /mittarit) Elinvoimasta kestävää kasvua Toimintaansa kasvattavat perhe yritykset Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut Työpaikkaomavaraisuus kasvanut Tp omav. >80 % Hyvinvoiva 7000 asukkaan väestö Väestön terveydentila kohentunut Kansanterveystilasto Aktiiviset kylät Kylien kehittäminen laajentunut ja monipuolistunut Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Puuenergian käyttö lisääntynyt Tuulienergia alueet käytössä Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut /Halton Oy, KymiRing Oy, terveystekniikka /Kausalan palvelut 2 uutta kyläyhteisöä mukana hanketyössä, kylien neuvottelukunta kuntastrategian toteutuksessa mukana 20 %: n lisäys nykytasoon Kaksi tuulienergia aluetta avattu käyttöön Konsernijohtaminen ja talous kunnossa Vuosikate 2,0 milj. euron tasolle 2017 Tulovero ja kiinteistöveroprosentit Valtakunnalliset keskiarvot/vertailu valtakunnallisella keskiarvotasolla Sosiaali ja terveysyhtymän Sisältö muutettu vahvistamaan ohjausta palvelusopimuskäytäntö uusittu, kasvu alle 2,0%/v Investoinnit vuosikatteen tasoon keskimäärin Investointitarpeet suunniteltu pitkälle Investointiohjelmien tarkistus aikavälille Konsernilainojen pääoma alle valtakunnallisen keskiarvon Valtakunnallinen vertailu Yhteinen tahto tärkeissä asioissa Kunnan päätökset valmisteltu ja Valtuustoseminaarit ja iltakoulut säännöllisesti perusteltu riittävästi Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tärkeissä asioissa (esim. palveluverkostot Uusiutuvat palvelut toimivat Palvelurakenneuudistus (Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä

14 13 Palvelurakenneuudistukset toteutettu Kunnan palveluiden rakenne uudistus Palveluverkkojen tarkistus toteutettu Kuntapalveluiden henkilöstörakenne tarkistettu ja eläköitymiskehitys hyödynnetty Aktiivinen asumispolitiikka Asuntovaihtoehtojen markkinointi Riittävän tonttivarannon ylläpitäminen Painotus lapsiperheiden viihtyvyyteen ja toimiviin peruspalveluihin Aavan tehostetun hoidon muutos, ostopalvelut tehostetuissa asumis palveluissa 50 %, oma tuotanto 50 % Aavan kotihoidon muutos toteutettu ESH:n palveluiden mitoitus ja rakenteen muutos toteutettu Kouluverkon mitoitus ja rakenne toteutettu, ei alle 3 opettajaisia kouluja Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen mitoitus uudistettu ja muutos toteutettu Sähköisten palveluiden käyttöönottoa hyödynnetty Toimintatapojen muutos tuottavuuden nostamiseksi (esim. ostopalveluiden käytön lisäys TV mainoskampanja vuosittain Uusi asuntoalue myyntiin joka neljäs vuosi Kysely joka toinen vuosi Elinvoimaa tukevat yhteydet VT 12 peruskorjattuna Yhteysväli Kouvola Lahti peruskorjaus käyntiin Rahoituspäätös aloituksesta 2014 Yleissuunnitelman tarkistus valmis 2014 Toimivat työssäkäynti ja asiointi yhteydet junalla Uusi taajamajunayhteys ilta aikaan Kouvola Lahti, viikonloppuvuorojen lisäys Nopeat laajakaistayhteydet kaikille tarjolla Kausalan ja lähialueiden kaupalliset ja kylien tuetut laajakaistayhteydet käytössä Vesiväyläyhteys Pyhäjärveltä Päijänteelle avattu Heinola Kouvola vesiväylän kunnostushanke toteutettu Elinkeinostrategia Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit menestystekijää elinkeinopolitiikan tavoitteena on: Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa laajentamalla Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien kanssa

15 14 Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja kumppanuusverkoston toiminnoissa Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista ja elinvoimaa kunnan toiminta alueelle Linjaukset kuntastrategiassa toimintaympäristön kehittämiseksi Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä hankkeita ovat Servillaohjelma/Omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsport hanke. Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa: Kumppani Valtatien 12 kehittäminen moottoriliikennetieksi ELY, VT 12 ryhmä Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi ELY moottoriliikennetien valmistuessa Yritykset Heinola Kouvola kanavahanke Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki, ELY Taajamajunayhteyksien kehittäminen VR, Kouvola, Lahti, Nastola Muuttoliike positiivinen Yritykset (työpaikat) Sote yhteistyö Lahden seudun kunnat Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus Kouvola, AKK, Moottoriliitto maakunnan liitto, A Ahlstrom Oy Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta, rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola Kouvola vesiväylän kehittämisestä Kunta on ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa. Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla.

16 15 Palvelustrategia Palvelustrategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin strategista linjausta siitä, miten kunta järjestää vastuullaan olevat palvelut. Palvelustrategiassa priorisoidaan palvelut ja sen mukaan määritellään mitä palveluja tuotetaan omana työnä, mitä yhteistyössä muiden kanssa, mitä palveluja ostetaan markkinoilta, mitä jätetään markkinoiden hoidettavaksi jne. Palvelustrategia vastaa mitä palveluja tuotetaan ja kuka niitä tuottaa sekä antaa markkinoille selkeän viestin palveluista, joita kunta tulee tulevaisuudessa ostamaan. Palvelustrategian tulee tuottaa informaatiota pitkän aikavälin kehittämis ja investointipäätösten tueksi kaikille toimijoille. Palvelutarve Palvelutarpeen määrittelyssä on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Väestöennusteen mukaan.... Väestöennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti erityisesti vuosina , työikäisten palvelujen kysyntä vähenee voimakkaasti ja lapsiin liittyvät palvelutarpeet vähenevät mutta hitaammin kuin mitä yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa. Palveluluokitus Palvelut tässä strategiassa luokitellaan peruspalveluihin, viranomaispalveluihin, kilpailukykypalveluihin ja tukipalveluihin. Peruspalveluja ovat mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, perusopetus, lasten päivähoito, tekniset infrapalvelut, pelastuspalvelut. Viranomaispalveluja ovat mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, maaseutupalvelut. Kilpailukykypalveluja ovat mm. kulttuuri, vapaa aika, yritys matkailu

17 16 yms. palvelut. Tukipalveluja ovat mm. taloushallinto. henkilöstöhallinto, atk, ruoka ja siivouspalvelut, kiinteistönhoito, konekeskus. Palvelujen järjestäminen Kunta voi järjestää palvelut mm. seuraavilla tavoilla omana tuotantona yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai antaa se kuntayhtymän hoidettavaksi kunnan omistaman yhtiön kautta ostopalveluina eri yhteisöiltä /markkinoilta yhteistyössä yhteisöjen kanssa, esim. säätiö, osuuskunta. Lisäksi kunta voi jättää palvelun markkinoiden hoidettavaksi eli luopuu palvelun järjestämisestä. Tärkeänä pidetään, että kunta toimijana antaa tilaa/ luopuu omasta tuotannosta jotta markkinoilla syntyy mahdollisuuksia vahvistuvalle yritystoiminnalle. Peruspalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Perusterveydenhoito Soteyhtymä Soteyhtymä Sosiaalipalvelut asumispalvelut (vanhukset ja erityisryhmät) Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt kotipalvelut Soteyhtymä Soteyhtymä, yksityiset toimijat, esim. kyläosuuskunnat Perusopetus kunta kunta Lastenpäivähoito Vesi jätevesihuolto Kadut, tie ja yleiset alueet Pelastuspalvelut kunta, yksityisen hoidontuki Kausalan Lämpö Oy, vesiosuuskunnat kunta, tiehoitokunnat kuntien yhteinen liikelaitos, vpk kunta, yksityisen hoidon tuki täydentää kunta tukee osuuskuntia rakentamisvaiheessa, kaavaalueilla OY ja haja alueilla osuuskunta rakentaminen ostopalveluna, osa hoidosta ostopalveluna valtiolle, edellyttää valtakunnallista linjausta Kirjasto kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla asteittain kasvatetaan ostopalvelujen määrää mm. palveluseteleillä ostopalveluja kasvatetaan palveluseteleillä kunta järjestää mutta yritysten osuus hoidosta kasvaa

18 17 Viranomaispalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Rakennusvalvonta kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Ympäristösuojelu Terveysvalvonta ostopalveluna toiselta kunnalta ostopalveluna toiselta kunnalta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Kilpailukykypalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Kulttuuri pääosin kunta kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa Liikunta Yrityspalvelut matkailu asumispalvelut kunta ja Jäähalli OY, yhteisöt pääosin ostopalveluna Kinnno Oy:ltä pääosin ostopalveluna Kinno Oy:ltä Iitin Vuokratalot Oy kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa ostopalveluna kuntayhtiöltä ostopalveluna osan laajempaa kokonaisuutta Tukipalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa hallintopalvelut (talous, henkilöstö, atk) ruoka ja siivous kunta kunta siirrytään ostopalveluihin (Kuntien Tiera oy) kiinteistönhoito kunta siirrytään ostopalveluihin konekeskus kunta siirrytään ostopalveluihin huom henkilöstön eläköityessä siirrytään asteittain ostopalveluihin Palvelujen tuotteistus, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Oman toiminnan ja kuntayhtymien hoitamien palvelujen tuotteistaminen ja kustannusten läpinäkyvyys on edellytys, että voidaan arvioida palvelun taloudellisuutta tai kustannustehokkuutta. Ennen kuin voidaan palvelun tuottamistapaa muuttaa, pitää tuntea omatoiminta tai kuntayhtymän toiminta. Kunnan tulee palvelujen järjestäjänä edellyttää riittäviä tietoja ostettavien palveluiden saavutettavuudesta, laadukkuudesta ja kustannustasosta voidakseen tehokkaasti ohjata palvelutuotantoa. Resurssit (eurot)

19 18 Laskelma verorahoituksen tarpeesta perustuu seuraaville olettamuksille: perusvuotena 2012 ja sen toteutuneet kustannukset ja tuotot jaettuna v 2012 väestöosuuksilla. Tosin sanoen otetaan huomioon vain väestöennusteen mukaiset muutokset. Tuloksena on, että jos menojen ja tulojen erotus tulee kuroa umpeen veron korotuksilla, niin vuosittain tulee korottaa tuloveroprosenttia 0,7 % yksikköä. Vuoteen 2025 mennessä tuloveroprosentti olisi 28,5 %. Tämä edellyttää palvelujen tuotantotapojen muuttamista, tuottavuuden nostamista ja rahoituksessa asiakasmaksujen osuuden nostamista tuloveroprosentin nostopaineen helpottamiseksi. Resurssit (henkilöstö) Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle 123. Varaudutaan siihen, että eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista enintään 75 prosenttia täytetään toiminnan jatkuessa omana toimintana. Tämä merkitsee sitä, että vuosina tulee 9 vakanssia jättää täyttämättä ja vuosina yhteensä 10 vakanssia. Henkilöstöstrategia Iitin kunnan onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä ja omaaloitteisuudesta toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työnantaja huolehtii riittävästä henkilöstön informoinnista koskien asetettujen tavoitteiden ja valittujen vaihtoehtojen perusteluja Esimiesten on luotava edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle. Kehityskeskusteluilla varmistetaan, että tavoitteet ovat jokaisen tiedossa. Toiminnan ja toimintojen on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Iitin kunta tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Työnantajana Iitin kunta osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja ottaa toimissaan huomioon kestävän kehityksen.

20 19 Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että Iitin kunnan osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja. Henkilöstön osaaminen, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi takaavat, että Iitin kunnalla on töihinsä sitoutunutta työvoimaa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Muutostilanteissa palvelussuhdeturva pyritään säilyttämään. Toiminnalliset ja taloudelliset tekijät ratkaisevat henkilöstön määrän. Henkilöstöpoliittisten ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja luottamusta herättäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa arvon toteutumiseen. Henkilöstöstrategian painopisteet: Johtamisen kehittäminen Iitin kuntaa johdetaan oikeudenmukaisesti. Johtamiskäytäntöihin kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut, työyhteisökokoukset ja työyhteisön kehittäminen. Esimiestyössä on tärkeää osata antaa ja myös vastaanottaa palautetta. Yhteistyö työnantajan ja henkilöstön kesken edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Viestintä on vastuullista ja oikea aikaista. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Tavoitteista ja toimintatavoista riippuu minkä verran ja minkälaista henkilöstöä tarvitaan. Iitin kunnan työnantajakuvan tulee olla uusien työnhakijoiden keskuudessa houkutteleva. Palvelussuhteen ehtojen tulee olla kunnossa. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamiseen liittyvät kysymykset käsitellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii monipuolista ammatillista jatko ja täydennyskoulutusta. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Kuntatyönantaja tukee myös perusteltua itsensä kehittämistä sovituilla tavoilla Kannustava ja motivoiva palkitseminen Palkka ja kannustejärjestelmiä on kehitettävä osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä tukeviksi. Kunnallisia virka ja työehtosopimuksia sovelletaan paikallisesti niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, työntekijän henkilökohtaisiin työtuloksiin sekä työyksikön tuloksellisuuteen. Henkilökohtaisten palkitsemisjärjestelmien rinnalla käytetään myös tulospalkkiota Oikeudenmukainen palkkapolitiikka edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta alan palkat kilpailukykyisinä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Jokaisen velvollisuus on huolehtia työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Esimiesten tehtävä on johtaa alaisiaan kannustavasti ja tukea antaen. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen ovat tärkeä osa työkyvyn turvaamisessa ja ylläpitämisessä.

21 20 Työnantaja tukee uudelleensijoittumista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on sairauden, ikääntymisen tai muun syyn takia alentunut. omavastuisuuden vahvistaminen oman terveyden ja yksilön työhyvinvoinnin edistämisessä (esim. terveelliset elintavat projektointi) TOIMENPITEET 2015 Henkilöstöstrategian toimenpiteet 2015 Osa alue Toimenpiteet Vastuu Johtamisen kehittäminen Osaaminen ja ammattitaito Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava palkitseminen Johtamis ja arviointijärjestel män kehittäminen kehityskeskustelujen yhtenäistäminen ja kehityskeskusteluprosessi osana arviointijärjestelmää esimiespalaverikäytännön kehittäminen työyhteisökokous kerran neljännesvuodessa uudet yhteistoimintakäytännöt johdon informaatiopäivä henkilöstölle kunnan tavoitteiston jalkauttaminen osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma joka kolmasvuosi henkilöstöpalvelujen laajentaminen toimintayksiköiden omat virkistystoimet perehdyttämiskäytännön jalkauttaminen tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen palkkausjärjestelmän arviointi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen johtamisen / esimiestyön palautejärjestelmä johtoryhmä ja esimiehet hallinto ja talousjohtaja esimiehet yhteistoimintaelin kunnanjohtaja johtoryhmä johtoryhmä esimiehet hallinto ja talousjohtaja johtoryhmä johtoryhmä ja pääluottamusmiehet johtoryhmä johtoryhmä Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Tavoitteet konsernijohdolle

22 21 Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2015 Iitin Vuokratalot Oy ( omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville Asuntojen myynti omistuskäyttöön/tavoitteena yhden kokonaisen vuokratalon myynti Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan ja kuntakonsernin omistamat kiinteistöt kaukolämmön piiriin Kausalassa, kerrostalo ja rivitalohankkeet kaikki verkoston piiriin Moottoriurheilu ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon suunnittelu TaitoIitti Oy (omistusosuus 100 %) Yhtiön purkaminen vuoden 2015 aikana Kiinteistö Oy Iitin Jäähalli (omistusosuus 89 %) Jääajan käyttöprosentin nosto yli 70 %:n, josta yksityistä käyttöä yli 20 % Muissa yhteisöissä kunnan omistajalähtöiset tavoitteet kuntaa yhteisöissä edustaville henkilöille: KSS Verkko Oy (omistusosuus 1,6 %) o Osingonjakotavoite vähintään 4 % sijoitetulle pääomalle Kymenlaakson Jäte Oy (omistusosuus 3,75 %) o Jätteiden keräys ja käsittelyjärjestelmä toimii ja maksut pysytetään kuluvan vuoden tasolla EBICK Oy (omistusosuus 10,2 %) o Yhtiön osakeomistuksen myynti ratkaistu vuoden loppuun mennessä Työterveys Wellamo Oy o Työterveyshuollon palvelut tuotetaan tehokkaasti, palvelut saatavilla Iitin terveysasemalla Kymi Ring Oy (omistusosuus 49 %) o Yhtiö luo edellytykset kansainvälisen moottoriurheilu ja kuljettajakoulutuskeskuksen rakentamiselle alueen kaavoituksen valmistuttua vuoden 2014 aikana o Kunnan omistusosuuden pienentäminen 19 %:iin

23 22 Kuntayhtymät Kuntayhtymien toiminnan ohjaamiseksi ja yhteisten toimintatapojen luomiseksi järjestetään vuosittain toukokuussa kunnan ja kuntayhtymissä toimivien edustajien yhteisneuvottelu. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä o Koko yhtymää koskevat: o Tilaajatoiminnan edelleen vahvistaminen, perusturvalautakunnan rooli myös tilaajana selkiytynyt o Palvelusopimuskäytännön kehittäminen niin että siihen sisällytetään raamisuunnitelma sotepalveluihin käytettävistä resursseista ja toiminnallisista kehittämistavoitteista o Kustannuskehityksen hallinta talousarvion ja palvelusopimuksen puitteissa o Erikoissairaanhoitoa koskevat: o Kustannustehokkaasti toteutettu ja omistajakuntien resursseihin sopeutettu erikoissairaanhoito o Tuottavuus ja vaikuttavuusselvityksen tulokset on arvioitu ja soveltaminen käynnistetty, o Aavan liikelaitosta koskevat: o Aavan Iitin alueen rakenneselvityksen mukaiset muutokset toteutuksessa, tehostetun palvelun asuntoyksikkö käynnistyy vuoden alkupuoliskolla o Suoriteperusteinen laskutus käytössä Kymenlaakson liitto o Liitto toimii erityisesti VT12 rahoituksen varmistamiseksi, Heinola Kuusankoski vesiväylän ja taajamajunaliikenteen sekä Kymi Ring hankkeen toteuttamiseksi Eteva o Palvelukäyttö vähentynyt, palveluiden siirto Lahdelta ostettaviin avopalveluihin toteutettu soteyhtymän toimesta, talous tasapainotettu vuoden 2015 loppuun Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä o Kuntayhtymä toimii aktiivisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja jälkihoidon tehostamiseksi Säätiöt, joihin kunta on lahjoittanut peruspääoman Iitti säätiö o Selvitetään kunnan perustamien paikallisten säätiöiden hallintojen yhdistämismahdollisuudet Teknologiasta Tuotteeksi säätiö o Iitin kunnalle merkittävän rakennusteollisuuden piirissä olevien tuoteideoiden, tuotteiden ja valmistusmenetelmien kehityksen markkinoinnin ja kansainvälistymisen tukeminen o yhteydenpito Iitin kannalta keskeisiin yritysten rahoittajatahoihin Rinnemaa säätiö o Kotiseututietoisuuden ylläpito kotimuseota ylläpitämällä ja vähintään yhden kotiseututapahtuman järjestämällä

24 23 Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tulosalueen tarkoitus: Vaalien paikallinen toimeenpano Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivän äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Kuljetukset järjestetään lakkautettujen äänestysalueiden äänestäjille kerran vaalipäivänä. Eduskuntavaalit 2015 ja kuntavaalit Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Eduskuntavaalit 2015

25 24 Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 71 ). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

26 25 Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Tulosalueen tarkoitus: Kunnanvaltuuston toiminta Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanvaltuuston kokoukset (10) teemakokoukset (3) ja seminaaripäivät Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

27 26 Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto, yleisavustukset ja jäsenyydet eri yhteisöissä sekä osake ja kiinteistökaupat. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanhallituksen 25 kokousta, 3 teemakokousta, toimikuntien kokoukset, Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä menot/asukas /asukas (2015) Kassavarojen määrä Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Yhteisöjen avustamiseen Heinola Kouvola kanava hankkeen toteutusmalli on valmistunut ja toteuttamisneuvottelut käynnissä Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Käyttövaraus ennalta arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan Osake ja kiinteistökauppojen myyntivoitot ja tappiot; mm. Sorronniemen ja Urajärven tonteista 2015 yhteensä Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

28 27 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Valtakunnallinen yrittäjäkysely Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Työllisyyden edistäminen vuosikeskiarvot; Nuoret Pitk aik.tyött. pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Kaavoitus Kausalan asemakaavan viides vaihe hyväksytty ja kuudes vaihe käynnistetty Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys sekä Veljestenharjun ranta asemakaavan muutos ja täydennys lainvoimaiset Moottoriurheilukeskuksen kaavoitussopimus ja asemakaava hyväksytty. Iitti tiimin hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) yritysten nettolisäys 15 hanketoimintaa tiivistetty rahoituksen kautta ja kohdennettu elinkeino ohjelman painotusten perusteella kehittämispalvelujen tuottamisvaihtoehdot selvitetty kuntarakenneselvityksen yhteydessä Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

29 28 Kehittämispalvelut kustannuspaikoittain. tulot menot netto Kaavoitus Tiedotus ja markkinointi Elinkeinopalvelut Elinkeinoprojektit Matkailu Vapaa aika asukastoiminta Työllistäminen Yhteensä Asemakaavoitus euroa 1. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 5. vaihe Kausalan asemakaavan tarkistaminen 6. vaihe Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava, menot Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava, tulot Kaavaselvitykset Ranta asemakaavoitus 1. Säyhteen ranta asemakaavan muutos Yleiskaavoitus Rantayleiskaavoitus 1.Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys Yksityisten rantayleiskaavaavamuutokset, menot Yksityisten rantayleiskaavamuutokset, tulot Hallinto ja muut kustannukset Yhteensä, netto Kaavoitusohjelma Vuodet Yleiskaavoitus Rantayleiskaavojen muutokset X Asemakaavoitus Asemakaavoitus (uudet ja muutokset) X X X sisältää Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaavoituksen Ranta asemakaavoitus (uudet ja muutokset) X Tutkimukset ja selvitykset X X X Kokonaiskustannukset, netto Elinkeinoprojektit (erittely) Ta 2015 Tuotot Kulut Toim.kate Pohjois Kymen Kasvun kuntaraha Seudulliset hankkeet (hyväksytyt) Seudulliset hankkeet (tiimin myöntämisvaltuus) Varaus Seudulliset hankkeet (syyskuu 2014)

30 29 Rajukaasu (rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois Suomessa) jatkoaika Kouvolan seudun sijoittumismarkkinointi jatkoaika Ihmeen särmää rakentamista (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen) Kymenlaakson Y4 (elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen Kymenlaakson maakunnassa) Menesty muutoksessa Menestysväylä (tarjotaan kohderyhmään kuuluville analysoiduille pk yrityksille kolmenlaista ohjelmaa, joiden perusteella kehittämisyhtiöt kehittävät ja täsmentävät ko. palveluprosessejaan ja menetelmiään) YRITTÄVILLE ( maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja Kaakkois Suomessa) Puurikastamo (Puuri, työtä ja vientituotteita puusta (TyviPuu) Vetovoimainen Kymenlaakso GreenJobs Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin D tuotantoteknologiat (mallintaa ja kehittää yritysten tuotekehitys ja tuotantoprosesseja ja tehdä liiketoimintasuunnitelmille parannus ja kehityssuunnitelmia, sekä luoda uudenlaisia toimijaverkostoja ja markkinoita yritysten tuotteille) Avaimet vaihtoon (yhteinen toimintamalli onnistuneisiin omistusvaihdoksiin) Kymenlaakso Venäjän verkossa (matkailumarkkinointi) Kuljettajakoulutuksen kehittäminen ja toteutus suljetulla rata alueella EKOKymi2, jatkohanke Kouvolan seudun urheilu ja tapahtumamatkailun kehittäminen Ruoka Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi LUOTI Kouvolan luova tila (yhteisöllinen työtila) Perheniemi Sääskjärvi kehittämishanke LUOTTAMUS (luovien alojen identiteetistä luovan talouden yrittäjävalmiuksiin hankkeen osarahoitus ja toimeenpano) Yhteensä

31 30 Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Asiakaspalvelu kunnanpalveluista kuntalaisille. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Monitorissa jäljellä ainoastaan kunnan omia palveluja. Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

32 31 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja toimistopalvelut. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: toimistopalveluissa työaika tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

33 32 Ruoka ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Vastata kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistuksesta ja jakelusta sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivouksesta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,88 euroa, kun suoritetavoite on Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,87 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Lähiruuan lisääminen keittiön remontin jälkeen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 ateriat siivousneliöt Suoritteet, /suorite ateriat 3,06 2,87 2,88 siivousneliöt 1,86 1,87 1,83