Suomi on yritystensä summa. JOSEK, Mistä kilpailukykyä ja tuottavuutta? - seminaari Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Suomi on yritystensä summa JOSEK, Mistä kilpailukykyä ja tuottavuutta? - seminaari Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja 1

2 Uusiutumiskykyinen suunnannäyttäjä Yritysten menestyminen talouden ykkösteemaksi Yrittäjänäkökulma päätöksentekoon Tuloksia jäsenille yhteistyöllä Tunnetuin yrittäjyyden edistäjä AINUTLAATUINEN YRITTÄJIEN VERKOSTO Sitoutuneet luottamushenkilöt ja asiantuntijat TULOKSELLISIN VAIKUTTAJA Parhaat yrittäjyyden olosuhteet Suomeen YLIVOIMAINEN YRITTÄJÄN TUKI Tarpeellinen tieto yrittäjille kaikilla kanavilla Luotettavimmat neuvot ja palvelut Yrittäjien osaamisen ja hyvinvoinnin edistäjä Rohkeus. Uusiutumiskyky. Luotettavuus.

3 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10-49 hlöä) ,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013

4 Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Vuosina : lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset alle 50 h yritykset h h h h h h h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Yritysrekisteri Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous

5 Lisää kasvukäytäviä Hki-Tre kasvukäytävällä sijaitsee 45 % työpaikoistamme ja vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Alueen sisällä vähintään yhden kuntarajan ylittää päivittäin yli työmatkalaista. Lisää ja kaikenlaisia kasvukäytäviä. Lähde mukaillen:

6 Yrityksien sijainti Suomessa Lähde: Tilastokeskus 2013

7 Uudet yritykset Pohjoismaissa 2011 Mitä keltaisempi alue, sitä enemmän uusia yrityksiä henkilöä kohden keskimäärin 10,6 kpl uutta yritystä Pohjoismaissa.

8 Omistajanvaihdosodotukset (55+) % 4% 39% Myynti Sukupolvenvaihdos 7% 23% Yritysjärjestely Lopettaminen Muu ratkaisu Jatkaja/ostaja tiedossa 36 %:lla Yhteensä yritystä Lähde: Suomen Yrittäjät, SeAMK:n Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

9 Opiskelijoiden yrittäjyysaikomukset 21 % 26 % 19 % korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä uravaihtoehtona. ammattiin opiskelevista haluaisi toimia yrittäjänä. ammattiin opiskelevista pitää todennäköisenä yrittäjänä toimimista. 81 % 9 lukiolaisista voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi tai pitää sitä ensisijaisena uravaihtoehtona. Lähde: Opiskelijasta yrittäjäksi 2015, Amisbarometri 2015 ja Suomen Lukiolaisten Liitto 2011.

10 10 Käytettyä tavaraa myydään

11 Käytettyä tavaraa myydään myynti johtaa jalostamiseen Asuntoja myydään avoimesti Arvonmääritysmenetelmä selkeä Käytetään asiantuntijoita Kauppa johtaa jalostamiseen 11

12 Miten yritysmarkkinoita voidaan kehittää Yrittäjien ymmärrystä arvosta parannetaan Yritysmyyntiä lähdetään valmistelemaan ajoissa Tarvitaan lisää myytäviä yrityksiä kaikki kaupan kaiken aikaa Houkutellaan ostajia myös niistä, jotka aikovat perustaa uuden. Kannustetaan asiantuntijoita ja rahoittajia kehittämään palveluitaan Kehitetään keskitetty kohtaamispaikka kauppapaikka verkkoon = Yrityspörssi.fi Anssi Kujala 12

13 Sote- ja aluehallintouudistus Tulkintoja 13

14 Itsehallintoalue perustana maakuntajako 18 itsehallintoaluetta - perustana maakuntajako, vaalit jokaisella alueella, verotusoikeus auki Sote-palvelut järjestetään 15 alueen puitteissa Kolme aluetta järjestävät palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa vastuu järjestämisestä siirtyy pois kunnilta ja kuntayhtymiltä Itsehallintoalue on uusi, kunnista riippumaton toimija kunnilla ei rahoitusvastuuta eikä enää mm. mahdollisuutta omistajaohjaukseen Sote-palveluiden järjestämisvelvollisuuden lisäksi siitä muodostuu merkittävä alue- ja elinkeinopoliittinen toimija. 14

15 Itsehallintoalueen tehtävät soten lisäksi Pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella Maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämisja rahoitustehtävät Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Itsehallintoalueesta tulee yrittäjien kannalta tärkeä toimija. 15

16 Sote- ja aluehallinto 16 SOSIAALI ja TERVEYS & HALLINTO Sote-alueet 15 valtioneuvosto tekee järjestämispäätöksen työnjako investointilinjaukset valinnanvapauden toteuttaminen perustason sosiaalija terveyspalvelut erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut vaalit Itsehallintoalueet 18 maakuntaliittojen tehtävät alueiden kehittäminen EU-rahoitus alueellinen maankäyttö ELY-keskusten tehtävät alueiden kehittäminen elinkeinoelämän kehittäminen maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja rahoitus pelastustoimi ympäristöterveydenhuolto ministeriöiden arviot Erillinen valtion lupa- ja valvontaviranomainen? RAHOITUS itsehallintoalueen vero Valtio 1 sava-maksu vai? kokonaisveroaste ei saa nousta Kunnat 317 terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen selvitetään voiko aluehallinnon tehtäviä siirtää elinvoiman edistäminen perusopetus, varhaiskasvatus kaavat/ maankäyttö/ kunnallis-tekniikka kuntatasolla muu jäljelle jäävät

17 Sote- ja aluehallinto 17 SOSIAALI ja TERVEYS & HALLINTO Sote-alueet 15 valtioneuvosto tekee järjestämispäätöksen työnjako investointilinjaukset valinnanvapauden toteuttaminen perustason sosiaalija terveyspalvelut erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut vaalit Itsehallintoalueet 18 maakuntaliittojen tehtävät alueiden kehittäminen EU-rahoitus alueellinen maankäyttö ELY-keskusten tehtävät alueiden kehittäminen elinkeinoelämän kehittäminen maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja rahoitus PÄÄSÄÄNTÖNÄ VALINNANVAPAUS pelastustoimi ympäristöterveydenhuolto ministeriöiden arviot VALINNANVAPAUS SOVELTUVIN OSIN Erillinen valtion lupa- ja valvontaviranomainen? RAHOITUS ALUEEN ELINKEINOT & KEHITTÄMINEN Valtio 1 sava-maksu vai? itsehallintoalueen vero kokonaisveroaste ei saa nousta Kunnat 317 terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen selvitetään voiko aluehallinnon KUNNAT tehtäviä siirtää VAPAUTTAA LUOMAAN ELIN- VOIMA elinvoiman edistäminen perusopetus, varhaiskasvatus kaavat/ maankäyttö/ kunnallis-tekniikka kuntatasolla muu jäljelle jäävät

18 Valinnanvapauden läpimurto 18

19 TARJONTA KYSYNTÄ Pitkäaikainen tavoite: aito monituottajamalli KANSALAISET julkinen sektori asiakkaat VAIHTOEHTOISET TUOTANTOTAVAT oma tuotanto Tämä kuva muunnettava valinnanvapausmalliin OYJ ostopalvelut Valinnanvapaus esim. palvelusetelit PALVELUIDEN TUOTTAJAT YHDISTYS TOIMINIMI OSAKEYHTIÖ SÄÄTIÖ TOIMINIMI OSAKEYHTIÖ OYJ OSUUSKUNTA TOIMINIMI OSAKEYHTIÖ

20 Ydinkirjaus Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla 20

21 Hallituksen linjauksen tulkintoja Seuraavissa kalvoissa on hallituksen linjauksen 7.11 poimintoja, jotka ovat tavoitteidemme mukaisia tai kannaltamme myönteisiä. Boldattuna Suomen Yrittäjien lyhyet huomiot. Lähes jokaiseen kohtaan SY:llä on ollut linjaus ts. on tavoitteemme mukainen. 21

22 Vertailujärjestelmä Itsehallintoalue tuottaa tarvittava palvelut itse tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. 22 julkisen palvelulupauksen piiriin kuuluvien julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden kustannusten, kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden vertailtavuus eri palvelutuottajien kesken sekä innovaatioiden ja kokeilujen edellytykset SY: Pakottaa myös yritykset vertailuun. SY: Määritettävä kuka tekee vertailujärjestelmän, mitä vertaillaan. SY: Hyvä, että kokeilut mainittu. Esityksiä.

23 Ennen tuottamista arvioitava tuotantotavat Itsehallintoalueen tulee ennen palveluiden tuottamista itse vertailla oman palvelutuotannon tehokkuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoa sekä mahdollisuuksia järjestää palvelutuotanto yhteistyössä muiden itsehallintoalueiden kanssa. SY: Merkittävä kirjaus: jo ennen palveluiden tuottamista itse vertailla. SY: Vaatii aktiivisia toimia ja vaihtoehtoja jo nivelvaiheessa ennen kuin itsehallintoalueet aloittavat ( ) 23

24 Tilaaja-tuottaja Itsehallintoalueet erottavat sisäisessä valmisteluprosessissaan ja -organisaatiossaan sote-järjestämistehtävien valmistelun itsehallintoalueen oman tuotannon johtamisesta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. SY: Tilaaja-tuottaja-malli itsehallintoalueen sisälle. Vaatii kirkastamista. 24

25 Palvelutuotantostrategia Itsehallintoalueiden järjestämistehtävään kuuluu palvelutuotantostrategian laatiminen. Strategiassa muun muassa määritellään, miten alueen palvelut tuotetaan. Itsehallintoalueet arvioivat säännöllisesti palvelutuotantostrategian tarkoituksenmukaisuutta valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti. SY: tärkeä, jo pitkään esitetty palvelustrategiavelvoitetta järjestäjille (onnistui Kuntalakiin kuntastrategian muodossa) 25

26 PK-yritykset ja uudet yritykset Lainvalmistelussa ja sote-uudistuksen alueellisessa toteutuksessa huolehditaan kilpailun toimivuudesta ja monipuolisesta sotepalveluiden tarjonnasta. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto valvoo kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja sen osana myös PKyritysten toimintamahdollisuuksia. Valmistelussa luodaan menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. SY: menettelyt ja edellytykset vahvistettava. 26

27 Haasteitakin Valtakunnallinen yhteishankintayksikkö tekee valmistelua kullekin itsehallintoalueelle.. Riskinä hankintakokojen kasvaminen Lisäksi itsehallintoalueiden omistuksessa olevat valtakunnalliset tukipalvelu-yksiköt Toimitila, ICT, tutkimuksen koordinaatiopalvelut, laiteinfra Verotus: ei nouse tämän johdosta. Pidettävä 27 kiinni linjauksesta.

28 Suomen sote? Suomeen ei siirretä mitään valmista mallia vaan tehdään oma. Muualla ei ole sosiaalipalveluita. Yksityiskohtia paljon ratkomatta Ydin: valinnanvapauden mekanismit Suomi sotealuetta 28

29 Ruotsin mallia ei voi kopioida Koskee vain perusterveydenhuoltoa, Suomessa nyt myös sosiaalipalvelut Maakäräjät hyväksyvät tuottajat etukäteen jonka jälkeen potilas voi valita tuottajista sopivimman jos ei ole tyytyväinen, vaihtaa tuottajaa, raha seuraa Maakäräjien maksamat korvaukset ovat kaikille samat 21 erilaista järjestelmää ja tapaa toimia terveyskeskuksia on enemmän ja lähempänä hoitoon pääsee helpommin yksityistä yksikköä + 17 julkista yksikköä lisäys 18 % Lähde: Lagen om valfrihetssystem 2008, Konkurrensverket, Socialstyrelsen 2012, Tillväxtanalys 2011, SCB

30 Suomen malli? - luonnos VALINNANVAPAUS PALVELUSETELI tai joku muu valinnanvapauden mahdollistava kevyt perustaso Pk-yritys Oy/Ky Ammatinharjoittaja Järjestö Kuntapalvelu Yksinyrittäjä T:mi Yritys Oyj palveluseteli 15 SOTE-ALUETTA järjestämisvastuu väestöpohja, suoritteet, laatu Vaativampi perustaso kevyt erikoistasotänne valinnanvapaus Pk-yritys Oy/Ky Järjestö Kuntapalvelu Yritys Oyj erikoistaso Sote-sairaala Kuntasairaala Voi käyttää palveluseteliä vaativa erikoistaso Järjestö Sote-sairaala Järjestö Yritys Oyj Yritys Oyj palveluseteli

31 31 Valitse vapaasti