HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA KAUPUNGINHALLITUS

2 2 HEINOLAN KAUPUNKI - TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumien Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA 98

3 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Heinolassa 1x. maaliskuuta 2013 va. kaupunginjohtaja

4 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Hannele Rämö (sd.) I varapuheenjohtaja Timo Virtanen (kesk.) II varapuheenjohtaja Arto Kymenvirta (kok.) Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Juhani Ahonen (kok.) I varapuheenjohtaja Heikki Mäkilä (kd.) II varapuheenjohtaja Mauno Kuusela (sd.) Jäsen Katja Heimlander (sd.) Jäsen Sakari Karjalainen (Heinolaryhmä) Jäsen Sanna Karppinen /Paula Ijäs alkaen (kesk.) Jäsen Seija Kasurinen (sd.) Jäsen Hannu Kokki (sd.) Jäsen Anne Lehtokoski (Heinolaryhmä) Jäsen Sirkku Orasmaa (kok.) Jäsen Reijo Pantsari (kok.) Jäsen Matti Seppä (vas./sit.) Poliittiset voimasuhteet kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa: Puolue/ ryhmä valtuusto hallitus Sd Kok Vas. 3 1 Heinolaryhmä 5 2 Kesk. 5 1 Kd. 2 1 Vihr. 1 - Ps. 1 - Muu 1 - Yhteensä 43 12

5 Heinolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 5 KAUPUNGINVALTUUSTO 43 KAUPUNGINHALLITUS 12 TARKASTUS LAUTAKUNTA 6 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA 11 SIVISTYSLAUTAKUNTA 11 KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA 11 KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 TEKNINEN LAUTAKUNTA 11 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 11 MAASEUTULAUTAKUNTA 7 HEINOLAN KAUPUNGIN TILIVELVOLLISET VUONNA 2012 Kuntalain mukaan kunnan toimielimen jäsenet kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jaostot ja toimikunnat Viranhaltijat: Rinnevaara Tita kaupunginjohtaja alkaen virkavapauksien aikana sijaisuutta hoitanut Sinikka Malin apulaiskaupunginjohtaja Komonen Hannu kaupunginjohtaja asti virkavapauksien aikana sijaisuutta hoitaneet kansliapäällikkö Pekka Virkkunen, apulaiskansliapäällikkö Terhi Kankaanpää sekä Tita Rinnevaara

6 Konsernihallinto Malin Sinikka tulosaluejohtaja / va.kansliapäällikkö Kankaanpää Terhi Virkkunen Pekka tulosaluejohtaja / kansliapäällikkö asti Juuti Harri yksikköpäällikkö / tietohallintopäällikkö Louko Reijo yksikköpäällikkö / kaupunginkamreeri Kankaanpää Terhi yksikköpäällikkö / apulaiskansliapäällikkö Malin Sinikka yksikköpäällikkö / henkilöstöjohtaja Walldén Riitta yksikköpäällikkö / vs.henkilöstöjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Korttila Kirsi tulosaluejohtaja / sosiaali- ja terveysjohtaja Posti Paavo yksikköpäällikkö / talouspäällikkö Larjo Jaakko osastopäällikkö / johtava ylilääkäri Nykänen Päivi osastopäällikkö / sosiaalipalvelujohtaja West Riitta osastopäällikkö / vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Aalto-Setälä Eero yksikköpäällikkö / ylihammaslääkäri Haapala Heli yksikköpäällikkö / hyvinvointipalvelujohtaja Hurme Tiina yksikköpäällikkö / asumispalvelujohtaja Korpinen Anu yksikköpäällikkö / vuodeosastopalvelujohtaja Lahti Marjatta yksikköpäällikkö / kotihoidon johtaja Parkkima Marja-Liisa yksikköpäällikkö / avo- ja tukipalvelujohtaja Timonen Kirsi yksikköpäällikkö / perusterveydenhuollon ylilääkäri 6 Sivistystoimi Hepo-oja Pirjo Patrakka Juha Nykänen Kimmo Kauppinen Anu Rauhala Martti Marttinen Tiina Kärkkäinen Jukka Walldèn Salla Helander Pia Kivistö Virpi Männikkö Tarja Sajaniemi Pertti Sokka Sirkka Kemppi Miia Salminen Päivi Hämäläinen Päivi Koski-Lammi Salme Tuusjärvi Hannele Kokko Pirjo Vesikko Jaana Häyrinen Liisa Jäppinen Saija Kokki Kari-Paavo Nieminen Matti Warto Heli Tekninen toimi Pesonen Tapio Hyytiä Ilpo Koikkalainen Sinikka Inkilä Jukka tulosaluejohtaja / sivistystoimenjohtaja osastopäällikkö / koulutusjohtaja yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori yksikköpäällikkö / rehtori osastopäällikkö / varhaiskasvatusjohtaja asti osastopäällikkö / varhaiskasvatusjohtaja alkaen yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja osastopäällikkö / kirjastotoimenjohtaja osastopäällikkö / kulttuurisihteeri yksikköpäällikkö / museotoimenjohtaja osastopäällikkö / liikuntatoimenjohtaja osastopäällikkö / nuorisotoimenjohtaja tulosaluejohtaja / teknisen toimen johtaja osastopäällikkö / kiinteistöpäällikkö osastopäällikkö / ympäristönsuojelusihteeri asti osastopäällikkö / ympäristöinsinööri alkaen

7 7 Kuuskoski Ritva-Maija osastopäällikkö / va.kaupunginarkkitehti (virka haussa) Marttinen Annika osastopäällikkö / hallintopäällikkö Matteinen Ari osastopäällikkö / rakennuspäällikkö Sinkkonen Mirja osastopäällikkö / palvelupäällikkö Hämäläinen Jari yksikönpäällikkö / katumestari Javanainen Pekka yksikönpäällikkö / kaupunginpuutarhuri Reponen Jorma yksikönpäällikkö /verkostoinsinööri Hynninen Reijo yksikönpäällikkö / metsätalousinsinööri Lumme Juho yksikönpäällikkö / maankäyttöinsinööri alkaen Rinne Risto yksikönpäällikkö / rakennuttajarakennusmestari Matinlompolo Pertti yksikönpäällikkö / rakennuttajainsinööri Ylijoki Riitta yksikönpäällikkö / siivoustyönjohtaja Mara Juha yksikönpäällikkö / rakennustarkastaja Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalouden vuonna 2011 alkanut hidastuminen jatkui. BRIC-maissa ja muissa Aasian kehittyvissä maissa ja kasvu oli vielä suhteellisen ripeää ja Yhdysvalloissa verkkaista, kun ennakkotietojen mukaan Euroopassa ajauduttiin vuoden jälkipuoliskolla yleisesti taantumaan. Taantuman keskeisinä syinä ovat olleet viennin supistuminen ja eurovaltioiden velkaantumisesta syntynyt luottamuspula. Vaikeudet ovat levinneet pankkisektorille ja reaalitalouteen ja ovat vaikuttaneet tätä kautta mm. investointeja vähentävästi. Suomen talouden elpyminen vuoden 2009 puolivälin syvästä suhdannekuopasta on ollut verkkaista. Yksityinen kulutus on edelleen kasvun ylläpitäjä. Ennakkotietojen mukaan BKT muutos vuositasolla oli - 0,2 %, investointien -2,9, viennin -1,4 % ja tuonnin -3,7%. Yksityinen kulutus kasvoi 1,6 % ja kuluttajahinnat nousivat 2,8 %. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 kunnille tilitetyt verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %. Toimintakatteen lisäys arvioitiin 6,2 %:ksi, vuosikatteiden ennustetaan supistuvan 37 % ja vastaavan 70 % poistoista ja 35 % investoinneista. Kuntien lainakanta kasvoi yli 12 %. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Koko maassa oli vuonna 2012 keskimäärin työtöntä työnhakijaa, mikä oli 7,7 % työvoimasta. Työllisyysaste oli 69,0 % (-11: 68,6). Työ- ja elinkeinoministeriön tilastointiperusteissa otetaan huomioon myös lomautetut. Koko maassa oli joulukuun lopussa työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita yhteensä , mikä oli 10,7 % työvoimasta (-11: 9,7). Heinolassa työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita oli vuoden lopussa 1 349, mikä oli 15,0 % työvoimasta (-11:13,5). Päijät- Hämeen vastaava luku oli 13,4 %(-11: 12,1%). Euroopan talouskasvu on hiipunut lähellä nollatasoa, mikä on pitänyt korkotasot poikkeuksellisen alhaisina. Euribor 3kk-korko oli vuoden lopussa 0,19% (08: 3,50%) ja 10 vuoden lainakorko n. 2,5 %. Heinolan verotulot vähenivät edellisvuodesta 1,7 %. Vuoden 2011 verotustietojen mukaan kunnallisveron (20,50) efektiivinen tuotto verovähennysten jälkeen oli 15,30 %.

8 Vastaavasti verotettavilla tuloilla painotettu koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,16 % ja sen efektiivinen tuotto oli14,50 %. Viime vuosina tapahtuneet satojen työpaikkojen menetykset, työttömyyden kasvu ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ovat supistaneet sekä työikäisten ja työllisen työvoiman määriä että Heinolan verotuloja. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ovat pudonneet alle maan keskiarvon ja kaupunki saa kuntien välistä verotulotasausta. Asukasluku Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaikkien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumat on eritelty talousarvion toteutumisvertailuissa. Tässä yhteydessä todetaan yli euron suuruiset poikkeamat talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarvion muutoksina. Käyttötalousosa Vaalien (100) tulot ylittyivät 0,018 M (39,2%). Presidentin vaalin järjestämiseen maksettu avustustulo ylittyi. Tarkastustoimen (105) menot alittuivat 0,012 (11,1%) henkilöstömenojen osalta. Yleishallinnossa (110) tulot alittuivat 0,232 M (12,1 %), koska hankeavustuksiin oikeuttavat menot alittuivat. Kokonaismenot puolestaan alittuivat 0,708 M (11,2 %) erityisesti eu -hankkeiden sekä keskitettyjen henkilöstö- ja eläkevarausmenojen kohdalla. Elinkeinotoimen (190) määräraha alittui 0,020M (5,2%) Lakes Oy:n maksujen oltua arvioitua pienemmät. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon (200) tulot alittuivat 0,023 M (10,7 %) ja menot alittuivat 0,172 M (10,2 %) hanketoiminnan toteutuessa ennakoitua pienempänä.

9 9 Sosiaali- ja terveystoimen Tutkimus- ja tukipalvelujen (210) tulot ylittyivät 0,030M (22,5 %) erityisesti toimintaterapien tulojen osalta. Menot alittuivat 0,117 M (4,1 %) rekrytointiyksikön henkilöstömenojen kohdalla. Perusterveydenhuollon (230) tulot alittuivat 0,064 M (4, 8 %) erityisesti vuodeosaston asiakasmaksujen osalta. Menot alittuivat 0,815 M (7,0%) sairaankuljetusmenojen, suun terveydenhuollon ja vastaanottotoiminnan kohdalla. Erikoissairaanhoidossa kaupunginsairaalan (2600) myynti- ja maksutulot alittuivat 0,093 M (15,4 %) ja menot alittuivat 0,188 M (5,6 % ) leikkaustoiminnan ja hoitoosastotoiminnan kohdalta. Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen (2650) menot ylittyivät 0,293 M (1,6%) PHSOTEY:n menojen osalta. Koti- ja vanhuspalvelujen (270) tulot ylittyivät 0,310 M (9,7%) kodinhoitoapu- ja tukipalvelumaksujen kertymän ollessa arvioitua suurempaa. Menot puolestaan ylittyivät 0,727 M (4,8 %) Mäntylän ja Kanervalan asumispalveluyksiköiden sekä vanhainkodin kohdalta. Vammaisten erityispalveluissa (280) tulot alittuivat 0,014 M (7,2 %) laitospalvelumaksujen osalta ja menot alittuivat 0,011 M (0,2 %) asumis- ja laitospalvelumenojen osalta. Sosiaalipalveluiden (290) tulot ylittyivät 0,388 M (19,9 %) erityisesti lasten ja perheiden palvelujen myyntituotoista johtuen. Määräraha ylittyi 0,701 M (5,4 %) lapsiperheiden sosiaalityössä, päihdehuollon asumispalveluissa ja toimeentuloturvassa. Opetus- ja koulutuspalvelujen hallinnon (400) menot alittuivat 0,027 M (6,4%) mm. ostopalvelumenojen ja muiden toimintamenojen osalta. Peruskoulutuksen (410) tulot ylittyivät 0,128 M (47,6 %) kotikuntakorvauksina saaduista maksuista johtuen. Menot alittuivat 0,227 M (1,7 %) ennakoitua pienemmistä henkilöstö- ja vuokrakuiluista johtuen. Lukion (416) tulot ylittyivät 0,030 M (22,0 %) myyntituottojen ja projektien avustustulojen kohdalta. Musiikkiopetuksen (417) tulot alittuivat 0,019 M (11,5 %) lukukausimaksujen tuotosta johtuen. Muun koulutuksen (418) menot alittuivat 0,013 M (3,2 %) eläkevakuutusmaksujen osalta ( Heinolan Seudun koulutusky). Varhaiskasvatuspalvelujen (420) tuloarvio alittui 0,089 M (8,3 %). Menoarvio alittui 0,146 M (1,6%) henkilöstö- ja vuokramenojen kohdalla. Kirjastopalvelujen (430) määräraha ylittyi 0,038 M (4,3 %) johtuen koneiden ja kaluston kunnossapitomenoista ja henkilöstömenoista.

10 10 Nuorisopalvelujen (440) menot alittuivat 0,025 M (2,4 %) erityisesti työpajatoiminnan henkilöstömenojen osalta. Kulttuuripalvelujen (450) tulot ylittyivät 0,014 M (1,8 %) yleisesti ennakoitua suuremmista maksutulokertymistä johtuen. Menot ylittyivät 0,027 M (2,1 %) sekä kulttuuripalvelujen järjestämisessä että museotoiminnassa. Liikuntapalvelujen (475) tulot alittuivat 0,014 M (3,4 %) uimahallin tuottojen ollessa ennakoitua pienemmät. Menot ylittyivät 0,060 M (3,3%) jäähallin ja terveysliikuntahankkeen kuluista johtuen. Teknisen toimen hallinnon ja pelastustoimen (500) tulot ylittyivät 0,033 M (7,5 %) monistuskeskuksen sisäisistä myyntituloista johtuen. Maankäytön ja mittaustoimen (502) tulot ylittyivät 0,130 M (12,1 %) maanvuokratuottojen, myyntien ja maksujen kohdalta. Menot alittuivat 0,020 M (1,5 %) johtuen henkilöstömenosäästöistä. Tehtävän Metsä- ja kalatalous ja lintutarha (504) tulot alittuivat 0,100 M (13,4 %), koska tavoiteltuihin metsänmyyntituloihin ei päästy eikä lintutarha saanut ympäristöministeriön avustusta. Menot ylittyivät 0,021 M mm. puunmyyntiin liittyvästä oikeusprosessista johtuen. Kunnallistekniset työt ja puistot (505) tuloarvio ylittyi 0,085 M (4,3 %) joukkoliikenteen tuesta johtuen. Menot ylittyivät 0,224 M (4,9 %) nousseista polttoaine- ja sähkökuluista sekä kuljetuspalveluista ja koneiden kunnossapitokustannuksista johtuen. Vesihuoltolaitoksen (516) tulot alittuivat 0,205 M ( 5,4 %) laitoksen myyntituotoista johtuen. Menot ylittyivät 0,093 M (3,9 %) lähinnä sähkö-, henkilöstö- ja ostopalvelumenoista johtuen. Rakennusten ja isännöinnin (520) tulot ylittyivät 1,459 M (23,6 %) johtuen Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n kanssa tehtyihin omaisuusjärjestelyihin liittyvistä luovutusvoitoista. Myös ulkoiset vuokratuotot ylittyivät. Tehtävän menot ylittyivät 1,475 M ( 26,7 %) pääosin em. omaisuusjärjestelyissä ja Karelia-Upofoor Oy: myynnissä kirjatuista myyntitappioista. Myös rakennusten kunnossapito-, lämmitys- ja sähkömenot ylittyivät. Ruoka- ja siivouspalvelujen (550) tulot ylittyivät 0,216 M (3,4 %) ja menot ylittyivät 0,084 M (1,3 %). Mäntylän asumispalveluyksikön menot ja sisäinen laskutus ylittyivät. Ympäristötoimen (594) tuloarvio ylittyi 0,010M (6,9 %) ympäristönsuojelun ja terveysolojen valvonnan osalta. Menot ylittyivät 0,013 M (2,0 %) terveysolojen valvonta- ja eläinlääkintähuoltomenojen osalta. Rakennustarkastuksen (596) tulot ylittyivät 0,123 M (51,1 %) johtuen rakennusvalvontamaksuista sekä kaupungin omien investointikohteiden valvontatehtävistä (valmistus omaan käyttöön). Maaseututoimen (650) tulot ylittyivät 0,014 M (352,3 %) maatalouslomituksen eläkevakuutusmaksuista saaduista korvauksista sekä peltojen vuokratuotoista johtuen.

11 11 Menot alittuivat 0,017 M (17,9 %) henkilöstömenojen ja asiantuntijapalvelujen kohdalta. Tuloslaskelmaosa Verotulot (700) tuottivat 0,178 M (0,3 %) arvioitua enemmän. Kunnallisverotulot ylittyivät 0,899 M, kun yhteisöverotulot alittuivat 0,689 M. Käyttötalouden valtionosuuksia (710) kertyi 1,160 M (3,4%) enemmän kuin oli arvioitu. Tehtävän korot ja muu rahoitus (720) budjetoitu sitova nettotulo ylittyi 0,300 M (30.4%). Korkokulut alittuivat ja energiarahastolle budjetoitu nettotulo ylittyi. Myös omaisuuden myynneistä kirjatut voitot ja tappiot poikkesivat talousarvioennusteesta. Ks. sivut Investointiosa Kiinteistöjen myynteihin budjetoidusta 1,4 M :n tulosta kertyi 0,183 M ja ostoihin osoitetusta 0,2 M :n määräraha käytettiin vain 0,005 M. Osakkeisiin ja elinkeinojen kehittämisinvestointeihin budjetoidut tulot (0,322 M ) teollisuustilojen takaisinlunastamisista ylittyivät, kun Karelia-Upofloor Oy:n vielä lunastamattomat tilat myytiin 4,2 M :lla ja Heinolan Vuokra-asunnot Oy:lle apporttina siirretyt osakkeet käsiteltiin luovutuksen osalta myös myyntituloina. Myyntituottoja kirjattiin yhteensä 6,791 M. Menojen kohdalla varattu määräraha ylittyi 3,070 M, koska Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n osakepääoman korotukseen (apportti) ei oltu varattu määrärahaa. Konsernihallinnon irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetutun määrärahaan (0,313 M ) käyttö alittui 0,086 M (27,4 %). Terveystoimen irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetutun määrärahaan (0,200 M ) käyttö alittui 0,055 M (27,4 %). Talo-osaston rakennuksiin kirjattiin myyntituloina Heinolan vuokra-asunnoille kiinteistökaupalla siirtyneen Pehtoorinkatu 1:n ja apporttiomaisuutena siirtyneiden muiden asuinrakennusten menojäännökset 1,927 M. Talousarviossa ei oltu varauduttu näihin investointituloihin. Määrärahan (3,940 M ) käyttö alittui 0,945 M (6,6 %), koska palo- ja pelastustoimen rakennuskohteiden menoarviot alittuivat. Varhaiskasvatuksen rakennuksiin oli varattu 0,057 M käytettäväksi Kettukallion, Jyrängön ja Rullan päiväkotien korjaustöihin. Käyttö alittui 0,012 M (21,7 %). Koulurakennuksiin oli varattu 1,635 M :n määräraha käytettäväksi Seminaarin ja Niemelän koulun (Niemelä -talon) korjauksiin. Määrärahan käyttö alittui 0,011 M (0,7 %). Terveydenhuollon rakennuksiin (sairaala) oli osoitettu määrärahaa 0,705 M, jonka käyttö alittui 0,059 M (8,54 %).

12 12 Sosiaalihuollon rakennuksiin ( Hopeasilta ja Kanervala) oli osoitettu 0,094 M :n määräraha, jonka käyttö alittui 0,029 M (31,3 %). Kanervalan kaukolämpötyöhön saatiin korjausavustusta 0,010 M, mihin talousarviossa ei oltu varauduttu. Katujen, viemärien ja vesijohtojen rakentamiseen oli osoitettu määrärahaa 1,365 M, jonka käyttö alittui 0,187 M (13,7%). Puistojen ja yleisten alueiden rakentamiseen oli varattu 0,052 M, josta jäi käyttämättä 0,019M (36,3%). Matonpesupaikkoja ei rakennettu ja arvioitua 0,035 M avustustuloa ei saatu. Teknisen toimen irtaimiston hankintaan osoitettu 0,325 M ylittyi 0,078 M (24,1 %). Vesihuoltolaitoksen investointeihin oli varattu määrärahaa 1,382 M, jonka käyttö alittui 0,052 M (3,1 %). Investointituloiksi oli merkitty 0,435 M, joka puolestaan alittui 0,163 M (37,6 %). Rahoitusosa Antolainojen (900) määräraha ylittyi 1,250 M. Pehtoorinkatu 1:n myyntiin liittyi kauppahinnan ja varainsiirtoveron kattavan lainan (1,250 M ) myöntäminen Heinolan Vuokra-Asunot Oy:lle. Laina oli budjetoitu jo vuoden 2011 talousarvioon. Kaupanteko pitkittyi eikä lainaa ei oltu budjetoitu enää vuodelle Talousarviolainat (910) on nettositova tehtävä, jossa sekä lyhennyksiksi (menoiksi ) että uusien lainojen nostoiksi (tuloiksi) oli arvioitu 5,3 M. Uusia lainoja ei nostettu ja vanhoja lyhennettiin 5,478 M Kaupungin henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä oli 1357 (2011: 1362) joista työllistettyjä oli 41 (2011:36). Tilikaudelta on laadittu erillinen henkilöstökertomus, jonka mukaan palkkojen ja palkkioiden suoriteperusteinen yhteismäärä on 43,691 M, mikä oli 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2011: 40,788). Oleellisia muutoksia henkilöstössä, poissaoloissa ja työskentelyolosuhteissa ei tapahtunut Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin talous on vahvistunut viime vuosina johtuen sekä säästötoimista että valtionosuuksien ja verotulojenkin suhteellisen suotuisasta kehityksestä. Vahvistumiseen on vaikuttanut osaltaan vähäinen investointitoiminta, joka vilkastui vuonna Taloussuunnitelmassa on myös kaavailtu lähivuosille merkittäviä hankkeita. Valtiontalouden alijäämäisyyden eli ns. kestävyysvajeen korjaustoimet ovat kuntatalouden uhkana ja ne tulevat todennäköisesti vaikuttamaan supistuvien valtionosuuksien ja julkishallinnon tehtäväjaon muutosten kautta. Valtion ajama kuntarakenneuudistus rajoittaisi toteutuessaan laajasti kuntien itsenäistä päätöksentekoa. Uudistus koskisi mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista sekä

13 13 valtion ja kuntien välisen tehtävä- ja kustannustenjaon tarkistamista. Uudistukset edellyttävät useiden lakien muuttamista. Kuntatasolla tehtävä käsittely lausuntoineen ja muine selvityksineen tulee vaatimaan paljon työtä viranhaltija- ja luottamushenkilövalmistelussa. Kuntarakenneuudistuksen toteutuminen ja ajoittuminen ovat kuitenkin hyvin epävarmalla pohjalla. Lähivuosien suunnitelmissa ovat kustannuksiltaan merkittävät rakennushankkeet: paloasema, Niemelän ja Myllyojan koulut, vanhainkoti, sairaala sekä investoinnit vesihuoltoon. Jos investointien tulorahoitus kaventuu edellä kuvattujen uhkien alla oleellisesti, kasvavien nettoinvestointien tuomat rahoituspaineet kanavoituvat veroprosentteihin ja velan ottoon. 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin talouden ja hallinnon sisäisestä valvonnasta ja kaupunginjohtaja valvonnan käytännön toteuttamisesta. Toiminnot on järjestettävä ja toiminta johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Valvonnasta vastaa kukin toimielin, esimies ja viran- tai toimenhaltija, joka käyttää viranomaisen päätösvaltaa tai joilla on toimivaltaa kaupungin varojen käytössä. 1. Säännösten ja määräysten noudattaminen Paikalliset säännöt, ohjeet ja ohjelmat on koottu kaupungin intranetiin, josta on myös pääsy mm. laki- ja asetustasoisiin säädöksiin. Henkilökunnalle on järjestetty mm. työlainsäädäntöön ja esimiestehtävien hoitoon liittyvää koulutusta. Lautakunnat ja kaupunginhallitus valvovat viranhaltijapäätösten laillisuutta ja luottamuselinten päätösten laillisuusvalvontaa suorittaa kaupunginhallitus. Kun on havaittu, että säädösten ja ohjeiden tuntemisessa ja hallitsemisessa on puutteita, asiaan on puututtu. Muutamia yksilötason sosiaaliturvaan, terveyspalvelujen saatavuuteen ja perusopetuksen liittyviä valituksia on edennyt oikeusasteisiin. Oikeusseuraamuksia kaupungille näistä ei kuitenkaan ole muodostunut. Arvioidaan, että säädösten ja määräysten noudattamisessa on onnistuttu ja että sisäinen valvonta on ollut riittävä. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus

14 14 Kaupungin strategiset tavoitteet, menestystekijät ja onnistumista kuvaavat mittarit on laadittu tasapainotettujen tuloskorttien (BSC) muotoon. Talousarvion yhteydessä on asetettu tehtäväkohtaiset vuositavoitteet. Strategian ja tavoitteiden toteutumista on arvioitu osavuosikatsauksien yhteydessä. Talousarvoon taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet tuloksen ollessa voitollinen ja 2,6 M budjetoitua parempi. Ennakoitua parempi tulos johtui valtionosuustulojen ylittymisestä, korkomenojen alittumisesta sekä sijoitustoiminnan arvioitua paremmasta tuotosta. Lomapalkkavelan laskentatavan muutoksen tuoma 1,1 M :n menonlisäys oli kertaluonteinen oikaisu. Varojen käytön valvontaa suoritetaan myös talousarvioseurannan kautta. Kirjanpitojärjestelmä tuottaa päivittäin automaattisesti käyttöraportit määräraha- ja talousvastuussa oleville. Talousarvion tehtäväkohtaisessa tavoitteenasettelussa on edelleen puutteita. Mitattavia tavoitteita on vähän, tavoitteenasettelu ei ohjaa riittävästi tulokselliseen toimintaan eikä tuloksellisuuden arviointi ole kattavaa. 3. Riskienhallinnan järjestäminen Toiminnan järjestämisen riskienhallinnassa on käytössä turvallisuus- tai varautumissuunnitelmat, joita on tarkistettu toimintaympäristön muuttuessa. Laitosten evakuointi- ja pelastautumisharjoituksia on järjestetty mm. kouluissa ja päiväkodeissa. Jokaisella kiinteistöllä on pelastussuunnitelma. Arvioidaan, että turvallisuusriskit on riittävästi tiedostettu ja niiden torjumiseksi on selvät toimintatavat. Päätöksenteossa ja kiinteistöhallinnossa on suunnitelmia useiden kiinteistöjen rakentamisesta ja peruskorjaamisista. Rakennushankkeiden toiminnallisen koordinaation, toteuttamisen ja rahoituksen suunnittelu ei ole ollut riittävän pitkäjänteistä. Riskinä on, että rakennetaan, peruskorjataan tai otetaan vuokralle tiloja, joiden käyttötarkoitus pitkällä aikavälillä ei ole selvä ja loppuun saakka harkittu. Sosiaali- ja terveystoimessa ja teknisessä toimessa on ollut ongelmia kelpoisuusvaatimukset täyttävän ammattihenkilöstön saatavuudessa. Kaupungin kassavarojen lyhytaikaisessa sijoittamisessa on käytetty hyväksyttyjen sijoitusperiaatteiden mukaisesti vain kotimaisia talletuspankkeja, osakeriskejä ei ole otettu. Energiarahaston sijoitusstrategia on varovainen ja perustuu sijoitusten laajalle hajauttamiselle. Sijoitustoiminnan riskit on tiedostettu ja ne ovat hallinnassa. Kaupungin pitkäaikaiset lainat ovat käytännöllisesti katsoen pelkästään kiinteäkorkoisia niiden keskikorko on alle 3 %. Velkojen korkoriski arvioidaan vähäiseksi. Kaupungin vakuutuksien hallinta on keskitettyä. Vahinkojen omavastuut on pyritty asettamaan toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevälle tasolle. Vakuutusturvan ulkopuolella on muutamia vähäarvoisia kiinteistöjä. Luonnonilmiövahingot eivät myöskään ole vakuutusturvan piirissä eikä kaupungin metsien vakuuttamista ole katsottu taloudellisesti kannattavaksi. Äkillisen runsaan vedentulon aiheuttamien vahinkoriskien torjumiseksi viemäriverkostossa on tehty saneerauksia.

15 15 4.Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinta on pohjautunut määrärahapäätöksiin ja määriteltyihin hankintaja sopimusvaltuuksiin. Ulkopuoliset hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettu ja rakentajilta on vaadittu vakuudet. Hankinnoissa ei ole meneillään hallintoriitoja eikä tällä alueella ole sattunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Omaisuuden luovutukset ovat koskeneet pääosin kiinteistöjä. Luovutukset on hoidettu siten, ettei oleellisia kauppahintasaamisia ole syntynyt. Valtionosuuksia tai vähennettyjä arvonlisäveroja ei ole jouduttu palauttamaan. Rakennuksissa ja toimitiloissa on suoritettu tarkastuksia ja vuosikatselmuksia, joiden yhteydessä on todettu välittömät kunnostustarpeet. Kunnossapito- ja peruskorjaustoiminta ei ole kaikilta osin toteutunut riittävän pitkäjänteisesti ja suunnitellusti ja samalla on muodostunut ns. korjausvelkaa. 5. Sopimustoiminta Sopimusten laadintaa ja valvontaa koskevia ohjeita on annettu Sisäisen valvonnan yleisohjeessa. Valvonnan ja täytäntöönpanon tueksi kaupungin asianhallinta- ja diaarijärjestelmään on hankittu sopimusten hallinnan atk-sovellus. Sopimustoiminnassa ei ole menneillä hallintoriitoja eikä kaupungille ole sattunut tällä alueella taloudellisia menetyksiä. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin oma sisäinen tarkastus on organisoitu hallituksen alaisuuteen ja tarkastuksessa on yksi osa-aikaisesti tarkastusta suorittava viranhaltija. Tulosalueille on annettu kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan yleisohje ja sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Tarkastuksen vuosisuunnitelma on julkaistu intranetissä. Tarkastuskohteina olivat mm. tavarahankinnat, niihin liittyvä päätöksenteko ja laskujen hyväksymismenettely. Tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi on annettu ohjeet. Olennaisia vakavia virheitä tai puutteita ei havaittu. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma on sovitettu ulkoista tarkastusta hoitavan tilintarkastusyhteisön tarkastusohjelmaan. Sisäisen valvonnan parantamisen pääpaino on johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjen uudistamisessa. Arvioidaan, että sisäisessä tarkastuksessa on onnistuttu ja että sen resursointi on ollut riittävä.

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Alkuperäisen talousarvion mukaan vuosikate oli 5,309 M ja tulosennuste 0,047 M voitollinen. Vuoden aikana alennettiin käyttötalouden tuloarvioita nettomääräisesti 0,261 M ja käyttötalouden määrärahoja korotettiin 2,746 M. Talousarvion vuosikate oli muutosten jälkeen 2,563 M. Kun suunnitelman mukaisiksi poistoiksi oli arvioitu 4,9 M, tarkistetun talousarvion mukainen tulos ennakoi 2,337 M :n tappiota. Tilinpäätöksen toimintakate on 0,2 M ennakoitua pienempi. Vero- ja valtionosuustuloarviot ylittyivät yhteensä 1,338 M. Rahoitustuotot ja -kulut -ryhmän nettotuotto oli talousarviossa 0,047 M, kun tilinpäätöksen mukainen toteutuma on 1,089 M. Tästä energiarahaston nettotuotto on 2,076 M (TA: 1,6 M ). Tilikauden 2012 vuosikate on 5,106 M. Poistoja kirjataan 4,866 M ja tilikauden tulos on 0,238 M. Tilinpäätössiirtoina tuloutetaan yhteensä 0,283 M poistoerojen ja investointivarauksien vähennyksiä. Taseeseen kirjattava tilikauden 2012 ylijäämä on 0,521 M (-11: 1,738). TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1000 ) (Ulkoiset tulot ja menot) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot

17 Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -1 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-)tai vähennys (+) Varausten lisäys (-)tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(+) / ALJÄÄMÄ (-) Tuloslaskelman tunnusluvut (vuoden 2011 luvut suluissa) Toimintatuotot / toimintakulut;% 18,2 % (17,0) Vuosikate/ poistot (%): 104,9% (126,8) Vuosikate /asukas 255 (340) Asukasmäärä (20 175) Kun arvioidaan, että suunnitelmapoistot vastaavat vuosittain keskimääräisten korvausinvestointien tarvetta, vuosikatteen tarjoama investointien tulorahoitus on vuoden 1996 jälkeen ollut viitenä vuotena riittävä. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat myös ylittäneet korvausinvestointien tason vuosina erityisesti (n. 5 M ). Tulorahoituksen vajetta on rahoitettu velanotolla. Tulorahoituksen riittämättömyys ja samanaikainen voimakas investointitoiminta käyvät ilmi oheisesta kuviosta. Vuosien 2006, 2008 ja 2009 poikkeukselliset vuosikatteet johtuvat suurista energiarahaston kirjanpidollisen tuoton vaihteluista. Kaupungin talous on vahvistunut merkittävästi vuosina (1000 ) Vuosikate ja nettoinvestoinnit Vuosikate Nettoinvestoinnit

18 Toiminnan rahoitus TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Sijoitusten / muiden saamisten muutos Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS *) RAHAVAROJEN MUUTOS ( ) *) ks. selvitys sivulla 77 Rahoituslaskelman tunnusluvut (vuoden 2011 luvut suluissa) Investointien tulorahoitus: 59,8 % (145,8) (100 * vuosikate/investointien omahankintameno)

19 19 Pääomamenojen tulorahoitus: 33,8 % (62,5) 100 * vuosikate/(inv. omahank. + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Sekä investointien että pääomamenojen tulorahoitusastetta kuvaavat tunnusluvut ovat heikentyneet investointien kasvusta (71%) ja vuosikatteen supistumisesta johtuen. Lainanhoitokate: 0,98 (1,08) (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset) Tulorahoitus riittää lainojen korko- ja lyhennysmenoihin, kun lainanhoitokate on suurempi kuin yksi. Rahavarat : (61 754) Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut, 1000 : ( ) Kassan riittävyys: 169 pv (173) (365 x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella) Kassan riittävyys ei kuvaa käytännön maksuvalmiutta, koska pääosa (61,9 M ) rahavaroista kuuluu Heinolan energiarahaston pitkäaikaisiin sijoituksiin, joita ei käytetä maksuvalmiuden ylläpidossa. Kassavarojen riittävyyttä on pidetty yllä myymällä lyhytaikaisia kuntatodistuksia. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Pysyvät vastaavat muodostuvat valtaosin kaupungin käyttöomaisuudesta sekä osuuksista kuntayhtymissä ja konserniyhteisöissä. Karelia-Upofloor lunasti kaupungin rahoittamat parkettitehtaan tilat ja muihin saamisiin kuuluneet 5,6 M :n kauppahintasaamiset poistuivat. Asuinrakennusten ja huoneistojen siirrot 3,1 M :n suuruisena apporttina Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n osakepääomaan näkyvät taseryhmän sisällä tapahtuneina muutoksina. Vuoden 2012 nettoinvestoinnit olivat poistoja alemmat, mistä johtuen pysyvät vastaavat vähenivät. Toimeksiantojen varat ovat lähes pelkästään kaupungin lahjoitusrahastojen sijoituksia ja käteisvaroja. Välitetyt valtion asuntolainat ovat loppumassa (0,019 M ). Saamisten määrä on vähentynyt 0,8 M erityisesti hankkeisiin liittyvien tulojäämien vähentyessä 1,0 M. Rahoitusarvopapereiden muutos (+1,5 M ) johtuu pääosin energiarahaston sijoitusrahastoissa olevien varojen kirjanpitoarvojen nousuista. Pankkisaamiset eli maksuliikennetileillä olevat rahavarat kasvoivat 0,4 M edellisestä vuodesta.

20 20 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT AINEELLISET HYÖDYKKEET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET MUUT LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIJOITUKSET PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VALTION TOIMEKSIANNOT LAHJOITUSRAHASTOJEN ERITYISKATTEET TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS VALMIIT TUOTTEET/TAVARAT VAIHTO-OMAISUUS SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET SAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET SIJOITUKSET RAHAMARKKINAINSTUMENTEIHIN RAHOITUSARVOPAPERIT RAHAT JA PANKKISAAMISET RAHAT PANKKISAAMISET RAHAT JA PANKKISAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT V A S T A A V A A

21 21 Taseen vastattavissa oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän (0,521 M ) verran. Muut omat rahastot käsittää Heinolan energiarahaston peruspääoman, joka on muodostettu rahastosiirtona vuoden 1999 ylijäämäisestä tuloksesta kaupungin kirjattua energialaitoksen myynnistä myyntivoittoa. Käyttämättä jäänyt :n investointivaraus tuloutettiin ja poistoeroa purettiin poistosuunnitelman mukaisesti 0,255 M. Pakollisissa varauksissa ovat kaupungin eläkesäännön mukaiset eläkevastuut ja entisen suuruinen 0,150 M :n varaus Helsingin kaupungilta 1980-luvulla ostetun saha-alueen kunnostustöihin. Vieraan pääoman määrä pysyi lähes ennallaan. Lainakanta pieneni 3,0 M ja korottomat erät kasvoivat 2,8 M. V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA MUUT OMAT RAHASTOT EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET POISTOERO VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0-28 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET ELÄKEVARAUKSET MUUT PAKOLLISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMAT MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA LAINAT RAHOITUS-JA VAKUUTUSLAITOKSILTA LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ MUUT PITKÄAIKAISET VELAT PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 0-6 SAADUT ENNAKOT OSTOVELAT MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

22 SIIRTOVELAT LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA VIERAS PÄÄOMA V A S T A T T A V A A Taseen tunnusluvut (vuoden 2011luvut suluissa) Omavaraisuusaste: 64,6 % (64,4) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta eli alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluku lasketaan oman pääoman, investointivarausten ja poistoeron osuutena taseen kokonaispääomasta. Heinolan tunnusluku kohentui ylijäämäisestä tilinpäätöksestä ja lainakannan supistumisesta johtuen. Kuntien keskimääräinen omavaraisuus oli vuonna ,2 %. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70%:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus: 49,7 % (51,7) Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa, miten suuri osuus toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien määrästä tarvittaisiin vieraan pääoman maksamiseen. Koko maan keskimääräinen suhdeluku vuonna 2011 oli 45,4 % Kertynyt ylijäämä/ alijäämä (-) 522 /as (493) Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen kertynyt ylijäämä oli /as Lainakanta: 44,702 M (47,679) /as (2 363) Lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista vierasta pääomaa pois lukien saadut ennakot, osto- ja siirtovelat ja muut korottomat velat. Kuntien keskimääräinen lainakanta oli vuonna euroa/asukas ja ennakkotiedon mukaan vuonna euroa/asukas M LAINAKANTA(M ) /ASUKAS /as

23 Lainasaamiset: 2,324 M (1,074) 23 Lainasaamisilla tarkoitetaan tässä kaupungin pysyviin vastaaviin sisältyviä tytär- ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen myönnettyjä antolainoja. Kaupunki myi Pehtoorinkadun kerrostalon Heinolan Vuokra-asunnot Oy:lle ja myönsi yhtiölle samalla 1,250 M :n lainan. 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot ja -menot -asetelma perustuu tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan ja käsittää vain ulkoiset tulot ja menot. Sisäisen laskutuksen tulot ja menot vesihuoltolaitoksen sisäinen jäännöspääoman korko mukaan lukien olivat 14,059 M (-11: 13,204). TULOT M MENOT M Toiminta Toiminta Toimintatuotot 22,1 Toimintakulut 121,5 Verotulot 68,0 - Valmistus omaan käyttöön -0,5 Valtionosuudet 34,9 Korkotuotot 0,2 Korkokulut 1,3 Muut rahoitustuotot 3,2 Muut rahoituskulut 1,1 Satunnaiset tuotot 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lis.(+),väh.(-) 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -2,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -1,3 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,3 Käyttöomaisuusinvestoinnit 8,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6,4 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 1,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä 135,5 Kokonaismenot yhteensä 137,5

24 Kuntakonsernin toiminta ja talous Kaupunki ja sen välittömästi tai välillisesti omistamat yhteisöt sekä sellaiset yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta, muodostavat Heinola-konsernin. Kaupungin tilinpäätökseen liitetään konsernitase, -tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Laskelmiin sisällytetään konserniyhteisöt näiden lisäksi kuntayhtymät omistusosuuden suuruudesta riippumatta, yhteisyhteisöt ja osakkuusyhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on huomattava vaikutusvalta, sekä mahdolliset omistusyhteysyhteisöt Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhdistetty Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Säätiöt 1 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 4 Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Vuoden 2012 tytäryhteisöjen tavoitteet on asetettu kaupungin talousarviossa. Konsernitavoitteiden toteuttamisesta vastasivat yhtiöiden hallitukset ja niiden toimitusjohtajat. Tavoitteen toteutumista valvoi kaupunginhallitus, joka antoi tarvittaessa päätöksentekoon osallistuville kaupungin edustajille erilliset toimintaohjeet. Asuntojen vuokrausta ja lämmöntuotantoa harjoittavien yhteisöjen tavoitteet ja niiden toteutuminen Hoito Hoitomenot pidetään kohtuullisina ja kiinteistöistä huolehditaan oikea-aikaisilla vuosikorjauksilla ja huoneistoremonteilla Heinolan Vuokra-asunnot Oy korotti vuokria vuoden alussa 0,39 / m 2, jolloin vuokrat olivat 7,52-9,79 /m 2 ja keskivuokra 8,84 /m 2 (-11:8,48). Kiinteistöihin on tehty vuosikorjauksia suhteellisen paljon mutta perustellusti ja kiinteistöjen kunto on pysynyt tyydyttävänä. Vuokra-asuntoyhtiöt toimivat ilman kaupungin taloudellista tukea ja niiden taloudellinen asema on myös tyydyttävä. Heinolan Vuokra-asuntojen käyttöaste oli vuoden lopussa 92,4 % (-11: 94 %). Peruskorjaukset Kiinteistöjen ja laitteistojen peruskorjaukset ja niiden rahoitus toteutetaan järjestelmällisen suunnittelun pohjalta Kahteen kiinteistöön tehtiin mittavat 1,1 M :n julkisivu- ja peruskorjaustyöt. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden rakennusten peruskorjaukset on suoritettu suunnitelmallisesti. Heinolan asuntosäätiön peruskorjaussuunnitelma on valmisteilla. Rakennusten hissit on uusittu vuonna 2012.

25 25 Saatavat Vuokrien ja muiden vastikkeiden valvonnan tulee olla ajan tasalla. Syntyneisiin saataviin reagoidaan välittömästi käyttäen muistutuksia ja perintätoimia Saatavien valvonta on ajan tasalla ja maksuhäiriöihin on reagoitu ajoissa. Heinolan Työkeskus Oy:n tavoitteet ja niiden toteutuminen Työkeskuksen tulee sopeuttaa toimintansa ja hinnoittelunsa perusturvan palvelukysyntään Palvelutarjonta on vastannut sosiaali- ja terveystoimen tarpeita ja hinnoittelu on ollut kohtuullinen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistöosakeyhtiö Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n nimi vaihtui Heinolan Vuokraasunnot Oy:ksi, yhtiöjärjestys muutettiin ja yhtiön osakepääomaa korotettiin 3,1 M :lla. Kaupunki merkitsi osakeannin luovittamalla yhtiölle apporttina 156 asuntoa ja kiinteistökaupalla lisäksi Pehtoorinkadun kerrostalon 30 asuntoa. Heinolan Ohjelmapalvelu Oy purkautui ja sen varat yhdistettiin kaupungin varoihin Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan toimivalta- ja vastuujako on määritelty konserniohjeessa siten, että kaupunginhallitus ohjaa ja koordinoi konsernin toimintaa ja taloutta sekä antaa tarvittaessa kuntalain 23 :n nojalla tytäryhteisöjen toimintaa velvoittavia ohjeita. Kaupunginjohtaja vastaa Heinola-konsernin operatiivisesta johtamisesta, koordinoinnista ja seurannasta sekä päättää sisäisestä työnjaosta ja hallinnon ja talouden koordinoinnista. Kaupunginjohtajalla tai hänen nimeämällään edustajalla on oikeus osallistua puheoikeudella tytäryhteisön hallituksen kokoukseen. Lisäksi kaupunginjohtajalla on oikeus sisäisten selvitysten teettämiseen tytäryhteisöissä. Tytäryhteisöjen ohjaus on ollut vuonna 2012 riittävä ja konsernin sisäinen tiedonkulku on toiminut hyvin. Ohjeistus on tapahtunut kaupunginhallituksen päätöksin mutta ohjeistuksen tarve on ollut suhteellisen vähäinen. Valtuuston omistajapoliittiset linjaukset eivät ole merkinneet tytäryhteisöjen osalta toiminnallisia muutoksia. Konsernitavoitteiden toteutumista on käsitelty kohdassa Tytäryhteisöjen toiminnan luonne huomioon ottaen ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa vaatimuksia tulouttaa voittovaroja kaupungille. Arvioidaan, että konsernijohdon ohjaus ja valvonta on ollut asetettujen tavoitteiden kannalta riittävää. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden seuranta, analysointi ja raportointi perustuvat yhtiökokousedustajien tapaamisiin ja tilinpäätöksen yhteydessä annettujen tietojen analysointiin.

26 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITULOSLASKELMA (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisön voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 3 4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42 (42) Vuosikate / Poistot, % 84 (128) Vuosikate, euroa / asukas 296 (464) Asukasmäärä (20 175)

27 27 HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNIRAHOITUSLASKELMA (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 50-2 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT (määrittely s , vuoden 2011 luvut suluissa) Investointien tulorahoitus, % 51 (121) Pääomamenojen tulorahoitus, % 31 (63) Lainahoitokate, % 85 (124) Kassan riittävyys, pv 130 (138)

28 28 HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITASE (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA

29 29 HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITASE (1000 ) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET VARAUKSET Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA Konsernitaseen tunnusluvut (määrittely s vuoden 2011 luvut suluissa) Omavaraisuusaste, % 56,6 (57,2) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,7 (51,9) Kertynyt ylijäämä (alijäämä -) (10 502) Kertynyt ylijäämä (alijäämä -), / asukas 513 ( 521) Konsernin lainakanta, (65 298) Konsernin lainat, /asukas: (3 237) Konsernin lainasaamiset , (54) Kaupungin asukasmäärä (20 175)