KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 PÄLKÄNE HARHALA Kuikko RN:o 8:46 MALLASVESI KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS (Kaavaehdotus )

2 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402) Tila: Kuikko RN:o 8:46 Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistaja: Kaavan laatija: Vireille tulo: Aaro ja Johanna Reunanen Tillinmaanpuisto 7B Espoo puh Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa / yhteyshenkilöt Arto Remes tai Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA etunimi.sukunimi@ymparisto.inet.fi puh , fax Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin Sydän-Hämeen lehdessä Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Pälkäneen Mallasveden Ruotsilanselän etelärannalla noin 8 km Pälkäneen kirkonkylästä (Onkkaala) etelään. Kaavoitettava alue muodostuu Harhalan kylän Kuikon tilan RN:o 8:46 ranta-alueesta. Kuva. Nuoli osoittaa kaava-alueen likimääräisen sijainnin. Kaavan nimi ja tarkoitus: Kuikon ranta-asemakaavan tarkoituksena on selvittää Kuikon tilan RN:o 8:46 rantarakennusoikeus ja mahdollistaa uuden tavanomaisten omarantaisen lomarakennuspaikan muodostuminen tilan ranta-alueelle. Kaavan laatimisen yhteydessä huomioidaan alueen mahdollisten luonto- ja maisema-arvojen selvittäminen ja turvaaminen. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Pälkäneen kunnanvaltuusto... Voimaantulo:..

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Suunnitteluperusteet ja mitoitus Mitoitusperusteen vaikutustarkastelu YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset Maanomistajien tasapuolinen kohtelu YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Ote Pälkäneen rantayleiskaavaluonnoksesta 2. Lähiympäristön rakentamis- ja kaavoitustilannekartta 3. Luontoselvitys 4. Emätilakartta 5. Asemakaavan seurantalomake 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä järjestettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77 ). Läsnä olivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan edustajat, maanomistajat sekä kaavan laatijan edustajat. (muistio) Kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla. Kaava-alueeseen rajautuvien naapuritilojen maanomistajille lähetettiin nähtävillä olosta tiedotuskirje. Kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto pidetään 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä Kaavoittaja pyysi valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta viranomaislausunnot. Lausunnon antoivat Pirkanmaan ympäristökeskus, Pälkäneen kunnan rakennuslautakunta sekä Tampereen aluepelastuslaitos. Tampereen aluepelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnosaineistosta. Pirkanmaan liitto ilmoitti, ettei anna lausuntoa kaavaluonnoksesta. Naapuritilojen maanomistajilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotus- ja hyväksymisvaihe Kaavaehdotus valmisteltiin muuttamalla / täydentämällä kaavaluonnosta saadun palautteen sekä viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella seuraavasti : - Kaavaluonnoksessa Kuikon tilan itärajalle osoitettu uusi lomarakennuspaikka siirrettiin etelämmäksi vanhan lomarakennuspaikan (tila Lepikko RN:o 8:45) viereen. Näin muutettuna uusi rakennuspaikka voidaan rajata siten, että se varaa rantaviivaa selvästi kaavaluonnoksen mukaista sijoittamisvaihtoehtoa vähemmän. Samalla myös rakennuspaikan toteuttamisen vaatima uuden tien rakentamistarve vähenee merkittävästi. Kaavaehdotuksessa osoitettu rakennuspaikka varaa Mallasveden rantaviivaa 50 m, kun kaavaluonnoksen mukainen Kuikon tilan itäosaan sijoitettu rakennuspaikka varaisi rantaviivaa 85 m. Kaavaehdotuksen mukainen rakennuspaikan sijoittaminen jättää myös alueen pohjoisrannan kapean niemekkeen aidosti rakentamisesta vapaaksi rannanosaksi. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Pälkäneen kunnan Harhalan kylässä sijaitsevan Kuikon tilan RN:o 8:46 ranta-aluetta. Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Mallasveden Ruotsilanselän etelärannalla. Suunnittelualueeseen kuuluu 260 m Mallasveden rantaviivaa. 2

5 Ranta-asemakaavalla muodostuu Kuikon tilan ranta-alueelle yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolle on osoitettu yksi omarantainen loma-asuntotontti. Muutoin kaavaalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan rakentamisalue toteutuu maanomistajan rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisen tontin. Rakentamisalueen toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikataulusta. Kaavan rakentamisalueen toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus - Ranta-asemakaavoitettava alue muodostuu Pälkäneen Mallasveden Ruotsilanselän etelärannalla sijaitsevan Kuikon tilan RN:o 8:46 ranta-alueesta. Alue sijaitsee Harhalan kylässä teitse noin 8 km Pälkäneen kirkonkylästä (Onkkaala) etelään. - Kuikon tila RN:o 8:46 käsittää Mallasveden ja Äimäläntien välisen alueen. Tilaan kuuluu 260 m Mallasveden rantaviivaa ja tilan pinta-ala on n. 4,3 ha. - Kuikon tilan alue on nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä. Kuva 1. Kuikon tilan RN:o 8:46 aluerajaus. Ranta-asemakaava laaditaan tilan rantaalueelle. 3

6 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä (Hannu Alén). Alén täydensi luontoselvitystä kesällä 2009 uuden rakennuspaikan vaihtoehtoisen sijoituspaikan tarkastelun osalta. (Liite 3.) Kuikon tila on pääosin metsäaluetta. Tilan keskiosassa sijaitsee pieni edelleen viljelyskäytössä oleva peltoalue. Luontoselvityksen mukaan alueen metsäinen osuus on kasvillisuudeltaan pääosin lehtoa. Rantavyöhyke on pääosin tuoretta lehtoa. Kuivempaa lehtoa esiintyy rannan itäosassa sekä Äimäläntien varressa. Entisessä rantatöyräässä mökkitien molemmin puolin kasvaa näyttävät kotkansiipikasvustot. Alueella esiintyvät lintulajit ovat tavanomaisia. Kaavan luontoselvityksessä alueella ei tavattu uhanalaisia eikä EU:n direktiivilajeja. Myöskään eri lakien tarkoittamia suojeltavia elinympäristöjä alueella ei sijaitse. Luontoselvityksessä suositellaan, että alueen mahdollinen uusi lomarakentaminen tulisi sijoittaa alueen itärajalle lehtokasvillisuuden suojelemiseksi. Lisäksi kotkansiipikasvustot tulisi säästää. Vaihtoehtoisen uuden rakennuspaikan sijoittamisvaihtoehdon (Lepikon tilan RN:o 8:45 koillispuoleinen alue) osalta luontoselvitystä täydentävässä luontoselvittäjän lausunnossa todetaan, ettei vaihtoehtoisilla rakennuspaikkojen sijoituksilla ole merkittävää eroa luontoarvojen säilymisen kannalta, kun huomioidaan, että vaihtoehtoisessa sijoitusvaihtoehdossa tiealueen rakentaminen jää huomattavasti vähäisemmäksi verrattuna tilan itärajan vaihtoehtoon. Maa- ja metsätalous Kuikon tilan peltoalue on vuokrattuna viljelyskäytössä. Metsäalue on metsätalouskäytössä Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Kuikon tilan RN:o 8:46 alueella ei sijaitse rakennuksia. Kuikon tilan alueen sisällä sijaitsevalle Lepikon tilalle RN:o 8:45 on rakentunut pieni sauna (12 m2) ja pieni mökki (23 m2). Myös Kuikon tilan itäpuolella sijaitsee naapuritilan rakentunut lomarakennuspaikka. Ruotsilanselän ranta-alue on laajemmin tarkasteltuna rakentunut hyvin tehokkaasti. Kuikon tilan itäpuolisille ranta-alueille on muodostunut loma-asutuksen lisäksi myös paljon asuinrakennuspaikkoja. Länsi-/luoteispuolisten ranta-alueiden rakentaminen on pääosin loma-asutusta. (Liite 2.) Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualuetta lähimmät palvelut löytyvät Harhalan ja Laitikkalan kyläkeskuksista ja Pälkäneen Kirkonkylästä (Onkkaala). Alueelta on Harhalan kyläkeskukseen matkaa noin 3,5 km, Laitikkalan kylälle noin 8 km ja Pälkäneen kirkonkylään (Onkkaala) noin 8 kilometriä. 4

7 Suunnittelualueella harjoitetaan elinkeinona maa- ja metsätaloutta. Alueella on viljelyskäytössä oleva pieni peltopalsta. Muilta osin kaavoitettava ranta-alue on metsätalouskäytössä. Liikenne Lahti-Tampere valtatie 12 (Lahdentie), kantatie 57 Hämeenlinnasta (Hämeenlinnantie) ja yhdystie 307 Valkeakoskelta (Valkeakoskentie) toimivat alueen pääliikenneväylänä. Kuikon tilalle kuljetaan Valkeakoskentieltä erkanevaa Äimäläntietä pitkin. Kuikon tilan alue rajautuu Äimäläntiehen. Tilan halki kulkee tie Lepikon tilan lomarakennuspaikalle. Tie palvelee myös tilan maa- ja metsätalouskäytössä. Lisäksi Äimäläntieltä pääsee peltopalstalle myös toisen liittymän ja tieuran kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen muinaisjäännöksiä koskevana selvitysaineistona on käytetty Pälkäneen arkeologista perusinventointia vuodelta 1995 ja Pirkanmaan maakuntamuseon kunnan rantayleiskaavaa varten laatimaa arkeologista täydennysinventointia vuodelta Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnon kaavahankkeesta, jonka mukaan alueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä sellaisia rakennettuun ympäristöön liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja joihin kaava vaikuttaisi. Maakuntamuseolla ei siten ole huomautettavaa hankkeesta eikä se näin ollen katso tarpeelliseksi olla jatkossa enää mukana. Virkistyskäyttö Suunnittelualueen rannoilla ei ole ollut erityistä merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Alueella ei ole erityisiä yleiseen virkistyskäyttöön houkuttelevia kohteita (esim. luonnonsatamat, avokallioalueet). Ranta-alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä olevia rakentamisesta vapaita rannanosia, joiden mahdollinen virkistyskäyttö on jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista. Läheiset jo rakentuneet lomarakennuspaikat kuitenkin rajoittavat mahdollisuuksia jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen alueella. Tekninen huolto Suunnittelualuetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin. Kuikon tilan halki kulkee vesiosuuskunnan vesijohto, johon alueen rakennuspaikkojen on mahdollista liittyä. Tilan halki kulkee myös jakelujännitteinen sähkölinja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei sijaitse suojelualueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 5

8 3.1.4 Maanomistus Aaro ja Johanna Reunanen omistavat Kuikon tilan RN:o 8: Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Alueella on voimassa valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavamerkintöjä. Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Pälkäneen kunnan rantayleiskaava oli luonnoksena yleisesti nähtävillä Tämän jälkeen yleiskaavoitus ei ole edennyt ja kunnanvaltuusto on päättänyt kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa luopua rantayleiskaavojen laatimisesta. Rantayleiskaavaluonnoksessa oli osoitettu Kuikon tilan RN:o 8:46 itäosaan yksi uusi lomarakennuspaikka (RA). Muutoin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). (Liite 1.) 6

9 Ranta-asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. Poikkeamislupapäätös Pirkanmaan ympäristökeskus on hylännyt Kuikon tilan RN:o 8:46 alueelle haetun loma-asunnon, saunan ja varaston poikkeamislupahakemuksen. Pälkäneen kunta puolsi hakemusta. Poikkeamispäätöksen mukaan mahdollisten uusien rakennuspaikkojen muodostaminen tai uusien rakennusten rakentaminen kyseiselle ranta-alueelle tulee tutkia ranta-asemakaavalla tai Pälkäneen kunnan alueelle laadittavana olevalla rantayleiskaavalla. Rakennusjärjestys Uuden rakennusjärjestyksen laatiminen on parhaillaan vireillä. Rakennuskiellot Suunnittelualue kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisen suunnittelutarpeen piiriin. Pohjakartta Kaavaa varten on laadittu 1:2000 mittakaavainen ranta-asemakaavan pohjakartta. Valkeakosken kaupungingeodeetti hyväksyi pohjakartan Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Mallasveden Ruotsilanselän länsirannalla Kuikon kaava-alueesta n. 550 m luoteeseen alkaa Ruotsilan voimassa olevan ranta-asemakaavan alue, jossa on osoitettu pääasiassa lomarakennuspaikkoja, mutta myös asuinrakennuspaikkoja. Kuikon tilalta kaakkoon (n. 100 m) sijaitsee ranta-asemakaava-alue, johon kuuluu myös Pinteleen ranta-alueita. Tässä kaavassa on osoitettu Mallasveden rantaan yksi lomarakennuspaikka. (Liite 2.) Pälkäneen rantayleiskaavaluonnoksessa oli todettu Mallasveden Ruotsilanselän rantaalueen osalta lähinnä jo toteutunut loma- ja asuinrakentamistilanne sekä rantaasemakaavojen maankäyttöratkaisu. Yleiskaavaluonnoksessa Ruotsilanselän rantaalueelle oli osoitettu ainoastaan kaksi uutta lomarakennuspaikkaa, joista toinen sijoittui Kuikon tilalle RN:o 8:46. (Liite 1.) Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit / päätökset Pälkäneen rantayleiskaavaluonnoksen selvitysaineistot Pälkäneen arkeologinen perusinventointi (J.Pukkila, V.Laakso, Tampereen museot 1995) Ympäristökeskuksen hylkäävä päätös lomarakennuksen, saunan ja varaston rakentamisen poikkeamislupahakemukseen Ranta-asemakaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset / pohjakartta Luontoselvitys (Hannu Alén 2008, 2009) 7

10 Emätilatarkastelu (Ympäristönsuunnittelu Oy 2008) 1:2000- mittakaavainen ranta-asemakaavan pohjakartta (Karttapalvelu I-P 2009) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty, koska Pirkanmaan ympäristökeskus hylkäsi Kuikon tilan RN:o 8:46 alueelle haetun loma-asunnon, saunan ja varaston poikkeamislupahakemuksen. Poikkeamispäätöksen mukaan mahdollisten uusien rakennuspaikkojen muodostaminen tai uusien rakennusten rakentaminen kyseiselle ranta-alueelle tulee tutkia ranta-asemakaavalla tai Pälkäneen kunnan alueelle laadittavana olevalla rantayleiskaavalla. Ranta-asemakaavan laatiminen on käytännössä maanomistajan ainoa tapa selvittää ko. ranta-alueen rakentamismahdollisuus, koska kunta on päättänyt luopua rantayleiskaavojen laatimisesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä Taustalla on ympäristökeskuksen hylkäämä poikkeuslupahakemus järjestettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77 ). Läsnä olivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan edustajat, maanomistajat sekä kaavan laatijan edustajat. (muistio) Kaavan vireille tulosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaiset - Valtion hallinto: Pirkanmaan ympäristökeskus ja Pirkanmaan liitto - Pälkäneen kunnan hallintokunnat: Rakennuslautakunta - Tampereen aluepelastuslaitos 8

11 4.3.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan valmistelu aloitettiin maanomistajan aloitteesta kesällä Vireille tulosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta Sydän- Häme lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Kaavan laatija lähetti naapuritilojen maanomistajille tiedotuskirjeet Ranta-asemakaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä / huomautuksia Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Neuvotteluun osallistuivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan edustajat, maanomistajat sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Pirkanmaan liitto oli ilmoittanut, ettei se osallistu neuvotteluun eikä sillä ole huomautettavaa hankkeesta tässä vaiheessa. Maakuntamuseo oli ilmoittanut, että alueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä alueella ole rakennetun ympäristön arvoja. Maakuntamuseolla ei ole siten huomautettavaa hankkeesta eikä sitä tarvitse pitää jatkossa osallisena tässä kaavahankkeessa. (muistio) Kaavan laatija pyysi kaavaluonnoksesta Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, Tampereen aluepelastuslaitoksen ja Pälkäneen kunnan rakennuslautakunnan lausunnot. Pirkanmaan ympäristökeskus, Pälkäneen kunnan rakennuslautakunta sekä Tampereen aluepelastuslaitos antoivat lausunnon. Pirkanmaan liitto ilmoitti, ettei anna lausuntoa kaavaluonnoksesta. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan laatimisen tarkoituksena on selvittää Kuikon tilan RN:o 8:46 rantarakentamismahdollisuudet ja jäsentää kaavalla tilan ranta-alueiden maankäyttö. Kaavan laatimisen tavoitteena on muodostaa Kuikon tilan ranta-alueelle yksi uusi tavanomainen omarantainen lomarakennuspaikka ja osoittaa muu osa tilan ranta-alueesta maa- ja metsätalousalueeksi. 9

12 Ranta-asemakaavatyön yhteydessä selvitetään ja huomioidaan lisäksi alueen mahdolliset luonto- ja maisema-arvot ja kaavalla turvataan tarvittaessa erityisarvojen säilyminen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostuu Kuikon tilan ranta-alueelle yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolle on osoitettu yksi omarantainen loma-asuntotontti. Muutoin rantaalue on osoitettu nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueeksi (M) Suunnitteluperusteet ja mitoitus Emätilaperiaate ja rantaviivan muunto Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana on käytetty Pälkäneen kunnan rantasuunnittelukäytännön mukaisesti ajankohtaa Rantaviivan muunto on tehty ympäristöministeriön vuonna 2005 julkaisemassa rantojen maankäytön suunnitteluoppaassa esitetyn Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntoperusteen mukaisesti, joka on vakiintumassa Pälkäneen kunnan ranta-alueiden suunnitteluperusteeksi Luopioisten rantayleiskaavan kumoutumisen jälkeen. Pälkäneen rantayleiskaavaluonnoksen laatimisessa noudatettiin Luopioisten kumoutuneen rantayleiskaavan mukaista rantaviivan muuntotapaa. Rantasuunnittelun emätila Ranta-asemakaavoitettava Kuikon tila RN:o 8:46 kuuluu rantasuunnittelun emätilaan KUIKKO RN:o 8:11 (rekisteröintipäivä ). Kuikon emätilasta on muodostunut rekisteröidyssä toimituksessa nykyiset tilat Lepikko RN:o 8:45 ja Kuikko RN:o 8:46. Kuikon emätilaan kuuluu 300 m Mallasveden rantaviivaa. Emätilan aluerajaus on esitetty liitteessä 4. Rantaviivan pituudet ja muunto Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntomalli : 1. Rantaviivan mittaus yleispiirteisesti 1:20000 mittakaavaiselta kartalta. 2. Alle 50 metriä leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin ei voi rakentaa, joten niiden rantaa ei lasketa lainkaan. Kerroin metriä leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin voidaan rakentaa vain toiselle rannalle, joten vain toinen ranta lasketaan mukaan. Kerroin ½ metriä leveissäkään niemissä, kannaksissa tai saarissa ei loma-asuntojen sijoittelu ole aivan vapaata molemmilla rannoilla maastosta johtuen, joten laskelmassa on syytä käyttää kerrointa ¾. 10

13 5. Alle 100 m leveissä lahdissa tai salmissa ei vastarannan häiriötä voida poistaa pelkästään limittämällä, vaan väljyyttä tarvitaan enemmän. Kerroin 1/ m leveissä lahdissa tai salmissa on vastarannan häiriö vielä selvästi olemassa, mutta voidaan katsoa, että käyttämällä korkeintaan puolet rannasta on vastarannan edut turvattu. Kerroin ½. 7. Käytännössä ja myös oikeustapauksissa on voitu havaita, että vielä m päässä oleva loma-asunto on otettava rajoittavana tekijänä huomioon. Käytetään kerrointa ¾. KUIKON emätilalla RN:o 8:11 on Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntomallin mukaista mitoitusrantaviivaa 0,25 km. Emätilan alueella käytetty rakennusoikeus EMÄTILA KUIKKO RN:o 8:11 - Lepikon tila RN:o 8:45 muodostaa yhden rakentuneen lomarakennuspaikan (lomaasunto ja sauna) - Kuikon tilan RN:o 8:46 alue on rakentamaton. Rakennuspaikkojen lukumäärä Kuikon emätilan rakennusoikeudeksi tulee 1,75 = 2 rakennuspaikkaa Etelä-Savon liiton muuntomallin mukaisen mitoitusrantaviivan (0,25 km) ja yleiskaavaluonnoksessa käytetyn mitoitusarvon 7 rakennusyksikköä/muunnettu ranta-km perusteella. Kuikon emätilan alueella (Lepikon tilalla) sijaitsee yksi vapaa-ajankäytössä oleva rakennuspaikka. Emätilalla on siten käytetyn suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan jäljellä olevaa rakennusoikeutta yksi rakennusyksikkö. Jäljellä oleva rakennusoikeus kuuluu Kuikon tilalle RN:o 8:46, jonka alueella emätilan rantarakennusoikeutta ei ole hyödynnetty. Ranta-asemakaavalla on osoitettu emätilan jäljellä oleva rakennusoikeus uutena omarantaisena lomarakennuspaikkana tilalle Kuikko RN:o 8:46. Keskimääräinen mitoitus Kuikon emätilan alueen nykyisen rakentamisen (yksi rakennuspaikka) keskimääräinen mitoitus on 4,0 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km ja keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavan toteutuessa (kaksi rakennuspaikkaa) 8,0 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Emätilan keskimääräinen laskennallinen mitoitus nousee kaavan toteutuessa hieman käytettyä Mallasveden suhteellista mitoitusarvoa 7 rakennusyksikköä / muunnettu rantakm korkeammaksi, mikä johtuu emätilan laskennallisen rakennusoikeuden jäämisestä alle kahden rakennusyksikön. Laskennallinen rakennusoikeus 1,75 rakennusyksikköä pyöristyy kuitenkin yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaan ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Rantasuunnitteluperusteet saattavat johtaa laskennallisen rakennusoikeuden pyöristymisen mukaan samaan rakennusyksiköiden lukumäärään eri emätilojen alueilla, mutta eri- 11

14 laisiin keskimääräisiin mitoituksiin. Sama rakennuspaikkojen lukumäärä johtaa joidenkin emätilojen alueilla osa-alueen hieman suhteellista mitoitusarvoa korkeampaan keskimääräiseen mitoitukseen ja joidenkin emätilojen alueilla hieman alhaisempaan keskimääräiseen mitoitusarvoon. Rakentamisalueen osuus rantaviivasta Kuikon emätilan ja lähiympäristön nykyinen rakennustilanne huomioiden suunnittelualueella ei ole yleisen virkistyskäytön kannalta merkittäviä yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rannanosia. Kaavalla osoitetun uuden rakennuspaikan rakentamisalue varaa Mallasveden rantaviivaa 50 metriä. Kaavalla osoitetun rakentamisen toteutuessa Kuikon emätilan alueen rantaviivasta tulee varatuksi rakentamiskäyttöön yhteensä 90 m, mikä on 30 % emätilan kokonaisrantaviivasta. Vastaavasti 70 % emätilan rantaviivasta jää edelleen rakentamisesta vapaaksi. Kuikon tilan RN:o 8:46 rantaviivasta (260 m) puolestaan 19 % (50 m) varataan kaavalla rakentamisalueeksi ja 81 % rantaviivasta säilyy edelleen rakentamisesta vapaana Mitoitusperusteen vaikutustarkastelu Taustaa Pälkäneen kunta on valmistellut Mallasveden ranta-alueille mukaan lukien Kuikon ranta-asemakaavan alueelle rantayleiskaavaa. Yleiskaavoitus keskeytyi kuitenkin luonnosvaiheessa jo vuonna Kunta on äskettäin tehnyt päätöksen, jonka mukaan kunta luopuu talouden tasapainottamistoimenpiteenä rantayleiskaavojen laatimisesta. Yleiskaavan laatimisen keskeytyminen on käytännössä johtanut tämän rantaasemakaavan laatimiseen, koska Pirkanmaan ympäristökeskus on aluetta koskevassa kielteisessä poikkeamislupapäätöksessä todennut, että rakennuspaikkojen muodostaminen tai uusien rakennusten rakentaminen tulee tutkia ranta-asemakaavalla tai Pälkäneen kunnan alueelle laadittavana olevalla rantayleiskaavalla. Nykytilanteessa ja kunnan päätöksen perusteella myös tulevaisuudessa ranta-asemakaavan laatiminen on maanomistajan ainoa tapa selvittää Kuikon tilan rantaalueen rakentamismahdollisuudet. Ranta-asemakaavaprosessin yhteydessä Pirkanmaan ympäristökeskus ja Pälkäneen kunnan rakennuslautakunta ovat kuitenkin lausunnoissaan kyseenalaistaneet ranta-asemakaavoitettavan alueen laajuuden rantaviivaltaan riittävänä ja tarkoituksenmukaisena suunnittelukokonaisuutena. Tarkoituksenmukaisena suunnittelukokonaisuutena on pidetty vähintään 500 m mittaista yhtenäistä rantaviivaa. Muun ohella kaavan keskimääräistä mitoitusta (8 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakm) on pidetty korkeana ja esitetyn mitoituksen on epäilty vaarantavan maanomistajien tasapuolista kohtelua asiaa laajemmin tarkasteltuna. Tämän vuoksi ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä on tehty normaalia laajempi mitoitustarkastelu koko Mallasveden alueelle. Mitoitustarkastelussa on tutkittu kaikki kunnan rantayleiskaavaluonnoksessa Mallasveden ranta-alueelle osoitetut uudet rakennuspaikat. Tarkoituksena on selvittää Mallasveden ranta-alueelta olosuhteiltaan Kuikon ranta-asemakaavaa vastaavat alueet ja edelleen arvioida selvitysaineiston perusteella 12

15 tässä ranta-asemakaavassa noudatettujen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mahdollisia laaja-alaisempia vaikutuksia. Kuikon ranta-asemakaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteet - Emätilan rajaamisajankohta Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntoperuste (poikkeaa rantayleiskaavaluonnoksen muuntoperusteesta todellista rantaviivaa enemmän leikkaavana erityisesti vastarantaläheisyystekijöistä johtuen) - Rantayleiskaavaluonnoksen mitoitusarvo 7 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Kts. kaavaselostuksen kohta Kuikon ranta-asemakaavan mitoitus Kuikon emätilan alueen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavan toteutuessa 8,0 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. (kaksi rakennuspaikkaa ja 0,25 km muunnettua rantaviivaa) Emätilan keskimääräinen laskennallinen mitoitus nousee kaavan toteutuessa hieman kunnan rantayleiskaavaluonnoksessa käytettyä Mallasveden suhteellista mitoitusarvoa 7 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km korkeammaksi, mikä johtuu emätilan laskennallisen rakennusoikeuden jäämisestä hieman alle kahden rakennusyksikön. Laskennallinen rakennusoikeus 1,75 rakennusyksikköä pyöristyy kuitenkin yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaan ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Rantayleiskaavaluonnoksen uudet rakennuspaikat Rantayleiskaavaluonnoksessa oli osoitettu Pälkäneen Mallasveden ranta-alueille mukaan lukien Mallasveden ja Roineen välisen Hirvonselän ranta-alueet yhteensä 22 uutta lomarakennuspaikkaa. Rantayleiskaavaluonnoksen uusista rakennuspaikoista 14 sijaitsee tällä hetkellä sellaisten kiinteistöjen alueilla, joihin kuuluu lausunnoissa ranta-asemakaavan laatimiseksi esitetty vähimmäismäärä 500 m rantaviivaa. Näiden kiinteistöjen alueella Kuikon rantaasemakaavassa ja myös muissa Pälkäneen kunnan ranta-alueille Luopioisten rantayleiskaavan kumoutumisen jälkeen laadituissa ranta-asemakaavoissa käytetty rantayleiskaavan rantaviivan muuntotapaa tiukempi Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntotapa saattaa vaikuttaa uusien rakennuspaikkojen määrää alentavasti. Tiukempi rantaviivan muuntotapa ei kuitenkaan ole maanomistajien tasapuolisuutta vaarantava suunnitteluperuste. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu päinvastoin tarkoittaa yhtenäisen rantaviivan muuntotavan noudattamista kaikessa rantasuunnittelussa. Kuikon rantaasemakaavassa käytetty suunnittelu- ja mitoitusperuste ei tule vaarantamaan näiden kiinteistöjen / rantasuunnittelun emätilojen osalta maanomistajien tasapuolista kohtelua tai johtamaan keskimääräisen mitoituksen nousemiseen yleiskaavaluonnoksen suhteellista mitoitustasoa korkeammaksi. Rantayleiskaavaluonnoksen uusista rakennuspaikoista kahdeksan sijaitsee nykyinen kiinteistöjaotus huomioiden sellaisten kiinteistöjen alueilla, joihin ei kuuluu lausunnoissa ranta-asemakaavan laatimiseksi esitettyä vähimmäismäärää (500 m) rantaviivaa. Nämä kahdeksan yleiskaavan mukaista uutta rakennuspaikkaa mukaan lukien Kuikon tilan uusi rakennuspaikkaa sijaitsevat nykyisin kuuden eri kiinteistön alueella. 13

16 Näistä kahdeksasta uudesta rakennuspaikasta kaksi (myös toinen Rihanselän rantaalueen uusista rakennuspaikoista) on perustunut rantayleiskaavaluonnoksessa käytettyyn suunnitteluperusteeseen, jonka mukaan rantasuunnittelun emätilalle ( mukainen kiinteistö) on osoitettu yhden uuden rakennuspaikan rakennusoikeus riippumatta kiinteistön rantaviivan pituudesta. Näille kiinteistöille osoitettu rakennusoikeus perustuu emätilan ns. perusrakennusoikeuteen ja emätilan laskennallinen keskimääräinen mitoitus nousee huomattavan korkeaksi rakennuspaikkaan / muunnettu ranta-km. Näiden kahden rakennuspaikan määräytymisperusteita ei voida verrata Kuikon rantaasemakaavassa käytettyyn suunnittelu- ja mitoitusperusteeseen. Lisäksi kahden uuden rakennuspaikan osalta emätilan laskennallinen keskimääräinen mitoitus on jäänyt yleiskaavassa hieman alle yleiskaavan suhteellisen mitoitustason johtuen rakennusoikeuden pyöristymisestä alempaan kokonaislukuun. Pyörityssäännöllä on tässä tapauksessa vastakkainen keskimääräistä mitoitusta alentava vaikutus. Kuikon tilan uuteen rakennuspaikkaan mitoituksellisesti rinnastettavat yleiskaavaluonnoksen rakennuspaikat Rantayleiskaavaluonnoksessa Mallasveden ranta-alueille osoitetuista uusista rakennuspaikoista ainoastaan kaksi on mitoituksellisesti rinnastettavissa yleiskaavaluonnoksessa Kuikon tilalle / Kuikon ranta-asemakaavassa osoitettuun uuteen rakennuspaikkaan. Näiden uusien rakennuspaikkojen osalta rantayleiskaavaluonnoksessa ja Kuikon rantaasemakaavassa noudatettu suunnittelu- ja mitoitusperuste saattaa johtaa rakennusoikeuksien pyöristämiskäytännöstä johtuen emätilan laskennallisen keskimääräisen mitoituksen nousemiseen yleiskaavaluonnoksen suhteellista mitoitustasoa korkeammaksi. Näiden kahdenkin rakennuspaikan osalta tilanne saattaa kuitenkin muuttua tiukemman rantaviivan muuntotavan seurauksena. Tässä tarkastelussa ei ole tutkittu muiden tilojen osalta Etelä-Savon liiton muuntotavan vaikutusta rantayleiskaavaluonnoksen mukaisten uusien rakennuspaikkojen määrään. Kunnan rantayleiskaavaluonnoksen perusteella Mallasveden ranta-alueille voi muodostua yhteensä enintään kaksi Kuikon ranta-asemakaavassa osoitettuun uuteen rakennuspaikkaan mitoituksellisesti rinnastettavaa uutta rakennuspaikkaa. Näistä mahdollisista uusista rakennuspaikoista kumpikaan ei sijaitse Rihanselän ranta-alueella eikä Kuikon ranta-asemakaava-alueen läheisyydessä. Mahdollisesti rinnastettavien rakennuspaikkojen määrä on vielä tätäkin alhaisempi huomioiden Pälkäneen kunnan alueella nykyisin noudatettava yleiskaavassa käytettyä tiukempi rantaviivan muuntoperuste. Johtopäätökset Kuikon ranta-asemakaavassa käytetyllä suunnittelu- ja mitoitusperusteella ei ole selvityksen perusteella laajemmin Mallasveden alueella käytettynä merkittävää Mallasveden uusien rakennuspaikkojen lukumäärää nostavaa mitoituksellista vaikutusta. Vaikutus on täysin marginaalinen ja vähäinen vaikutus kompensoituu laajemmassa tarkastelussa vastakkaisten rakennusoikeuksien pyöristymien seurauksena. 14

17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa osoitetulla rakentamisalueella ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Alueen luonnonympäristön arvokkaimpien osien (kotkansiipikasvustoalueet) luontoarvojen säilyminen on turvattu kaavamerkinnöin ja määräyksin. Kaava turvaa alueen muusta ympäristöstä esille nousevien luontoarvojen säilymisen. Valtioneuvoston asetus 542/2003 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kun kaavalla osoitetun rakennuspaikan jätevesien käsittely hoidetaan Valtioneuvoston asetuksen 542/2003 säädösten mukaisesti, niin kaavan toteutuminen ei vaikuta merkittävästi Mallasveden veden laatuun. Kaavalla on osoitettu ympäristö huomioiden laadukas rakennuspaikka vapaaajankäyttöön. Kokonaisuutena kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen tai sen vaikutusalueen ympäristön nykytilaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue (RA) Ranta-asemakaavalla muodostuu Mallasveden ranta-alueelle yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolle on osoitettu yksi omarantainen loma-asuntotontti. Tontin pinta-ala on 3040 m 2. Tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 140 m 2, josta loma-asunnon ja saunojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Loma-asunnon etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä, talousrakennusten vähintään 30 metriä ja saunarakennusten vähintään 15 m. Loma-asunto ja talousrakennukset tulee rakentaa kaavassa osoitetulle päärakennusalalle vähintään em. etäisyyksien päähän rannasta. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruisen saunarakennuksen tai kokonaiskerrosalan puitteissa useamman enintään 25 m 2 suuruisen saunan saa sijoittaa kaavassa osoitetulle saunan rakennusalalle (sa). Erillisen saunarakennuksen voi rakentaa myös kaavan päärakennusalalle. RA korttelin tontin kerrosluku on I u 1/2. Roomalainen numero osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun (yksi). Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan (puolet) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 15

18 5.3.2 Muut alueet Tonttialuetta lukuun ottamatta kaava-alueeseen kuuluva Mallasveden ranta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Maa- ja metsätalousalueen (M) pinta-ala on 3,03 ha. Kotkansiipikasvustoalueet on osoitettu kaavassa M- aluevarausmerkinnän alueelle luoviivamerkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alue). Luo- alueen osan metsänhoidossa ja muussa maankäytössä tulee huomioida lehtokasvillisuuden säilyminen. Kaavassa on huomioitu Lepikon tilan RN:o 8:45 kulkuoikeus Kuikon tilan alueella osoittamalla ajoyhteysmerkintä (ajo) tilan RN:o 8:45 muodostamalle vanhalle rakennuspaikalle noudattaen tien nykyistä linjausta. Kulku kaavassa osoitetulle uudelle tontille on osoitettu Lepikon tilalle RN:o 8:45 menevän vanhan tien kautta. Kaavassa on osoitettu vanhalta tieltä erkaneva ohjeellinen ajoyhteysmerkintä (ajo), joka jatkuu peltoa pitkin ja edelleen Lepikon tilan rakennuspaikan takaa uudelle rakennuspaikalle. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Peltoalue ja tiestö muodostavat kaava-alueen nykyisen rakentuneen ympäristön. Kaavaalueen sisällä sijaitseva Lepikon tila RN:o 8:45 muodostaa vanhan lomarakennuspaikan ja kaava-alue rajautuu itäosasta vanhaan lomarakennuspaikkaan. Laajemmin tarkasteltuna läheisille Mallasveden ranta-alueille on muodostunut varsin tehokkaasti lomarakennuspaikkoja ja myös asuinrakennuspaikkoja. Muutoin ranta-alueet ovat lähinnä rakentamatonta metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavalla on osoitettu Kuikon tilalle yksi uusi lomarakennuspaikka. Rakennuspaikka on sijoitettu Lepikon tilan RN:o 8:45 vanhan lomarakennuspaikan koillispuolelle. Rakennuspaikka varaa pienen osan (50 m) järven rantaviivasta lisää rakentamisalueeksi. Kulku kaavassa osoitetulle uudelle tontille on ajateltu tapahtuvan Lepikon tilalle RN:o 8:45 menevän vanhan tien kautta, jolloin kaavan mukaisen rakennuspaikan toteutuminen vaatii uuden tien rakentamista noin 140 m. Kaavalla osoitetun uuden tontin rakentuminen ja käyttö muuttaa eniten Lepikon tilan RN:o 8:45 nykyisiä olosuhteita. Muutosta on kuitenkin pidettävä normaalina rantarakentamiseen kuuluvana tekijänä. Vanhan ja uuden rakennuspaikan toisilleen mahdollisesti aiheuttamaan häiriövaikutukseen on pyritty vaikuttamaan kaavalla osoitetun uuden tontin osalta. Uuden tontin rakennusalat on pyritty sijoittamaan riittävän etäälle naapuritilan (Lepikon tila RN:o 8:45) vanhasta rakennuspaikasta. Lisäksi vanhan tontin ja uuden tontin rakennusalan väliin on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkintä. Näin uuden tontin rakentaminen ohjautuu hieman vähimmäisetäisyyksiä kauemmaksi (10-20 m etäisyydelle) vanhan rakennuspaikan rajasta. Uusi rakennuspaikka on rajattu nykyisen suunnittelukäytännön mukaisesti mahdollisimman vähän rantaviivaa varaavaksi, minkä vuoksi mahdollisuudet uuden rakentamisen ohjaamiseen ovat varsin rajalliset. 16

19 Kaavan mukaisen rakentamisen toteutumisella ei ole laaja-alaisempia merkittäviä vaikutuksia lähialueiden nykyiseen rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueella ei ole suojelualueita eikä metsälain tai luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia elinympäristöjä. Lehtokasvillisuusalueet ja erityisesti kotkansiipikasvustot ovat alueen luonnonympäristön arvokkaimpia osia. Kaavalla osoitettu uusi lomarakennuspaikka on sijoitettu metsätyypiltään tuoreen lehdon alueelle paikkaan, jossa lehtokasvillisuus vähenee rantaa kohti lähestyttäessä. Rakennuspaikan toteutuminen luonnollisesti muuttaa rakentamisalueen osalta luonnonympäristön nykytilaa. Samoin rakennuspaikalle rakennettavan tien osalta luonnonympäristön nykytila tulee muuttumaan. Rakennuspaikan alueella ei kuitenkaan ole erityisiä suojelutoimia vaativia luontoarvoja eikä yhden rakennuspaikan toteutumisella ole merkittävää vaikutusta alueen lehtokokonaisuuteen. Uuden tien rakentamistarve kaavan toteuttamiseksi on myös varsin vähäinen. Kulkuyhteyden järjestämisessä on mahdollista hyödyntää olevaa tiestöä ja peltoa, jolloin uuden tien rakentamistarve metsäalueelle on minimissään vain n. 70 m. Kaavoituksen yhteydessä on tunnistettu alueen luonnonympäristön erityispiirteet ja turvattu luonnonympäristöltään arvokkaiden alueiden säilyminen. Kotkansiipikasvustoalueet on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo). Luo- alueen metsänhoidossa ja muussa maankäytössä tulee huomioida lehtokasvillisuuden säilyminen. Valtioneuvoston asetus 542/2003 määrittelee yksityiskohtaisesti haja-asutusalueen rakennuspaikkojen vesistökuormituksen rajat. Voidaan todeta, että kaavan mukaisen rakentamisen aiheuttama vesistökuormitus tulee olemaan vesistön kestokyvyn kannalta kestävällä tasolla eikä kaavan toteutumisella ole merkittävää vaikutusta Mallasveden vedenlaatuun. Kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei vaikuta merkittävästi ranta-alueen tai vesialueen luonnonympäristön nykytilaan Sosiaaliset vaikutukset Uuden tontin sijoittaminen ja rakennusalojen rajaaminen on tehty siten, ettei uuden tontin rakentuminen ja käyttö aiheuta merkittävää normaalista rantarakentamisesta poikkeavaa häiriötä alueen vanhoille rakennuspaikoille. Kokonaan uuden rakennuspaikan muodostumisesta mahdollisesti aiheutuvia välillisiä vaikutuksia lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille ei voida kuitenkaan pois sulkea. Eniten uuden rakennuspaikan toteutuminen vaikuttaa Lepikon tilan RN:o 8:45 vanhan rakennuspaikan lähiympäristöä muuttavasti Yhdyskuntarakenne Kaava-alueen sisällä sijaitseva Lepikon tila RN:o 8:45 muodostaa vanhan lomarakennuspaikan ja kaava-alue rajautuu itäosasta vanhaan lomarakennuspaikkaan. Kaavalla osoitettu uusi rakennuspaikka on sijoitettu Lepikon tilan vanhan rakennuspaikan viereen. Uuden rakennuspaikan sijoittamisessa on siten osaltaan huomioitu jo muodostunut 17

20 ranta-alueen yhdyskuntarakenne. Näin on pyritty säilyttämään riittävä osa emätilan ranta-alueesta rakentamisesta vapaana. Lähiympäristön maankäyttö ja rakentamistilanne on Pälkäneen rantayleiskaavaluonnoksen mukaan hyvin vakiintunut. Rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan Kuikon tilan uuden lomarakennuspaikan lisäksi rantayleiskaavaluonnoksessa oli ollut mahdollista osoittaa koko Ruotsilanselän ranta-alueelle ainoastaan yksi toinen uusi rakennuspaikka. Ruotsilanselän ranta-alueen maankäyttö on osin ratkaistu rantaasemakaavoilla, joiden alueella on vielä toteutumattomia rakennuspaikkoja. Voidaan arvioida, että tämän kaavan toteutumisen jälkeen Ruotsilanselän ranta-alueelle ei muodostu enää juurikaan uusia rakennuspaikkoja, ainakaan nykyisen rantasuunnittelukäytännön perusteella Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa Kuikon tilan ranta-alueeseen liittyvät taloudelliset arvot. Voidaan arvioida, että kaava nostaa tilan arvoa Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Tällä ranta-asemakaavalla määritetään Kuikon emätilan nykytilanteessa rakentamattomien ranta-alueiden rakennusoikeus. Ranta-asemakaavalla ei siten ole välitöntä vaikutusta muiden emätilojen alueiden rakentamismahdollisuuksiin. Kaavalla ei vaikeuteta Pälkäneen kunnan muiden ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuutta hyödyntää ranta-alueitaan ominaisuuksiltaan samankaltaisilla rannoilla. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla tällaisia häiriötekijöitä synny. 18

21 5.6 Kaavamerkinnät 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan rakentamisalue toteutuu maanomistajan rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisen tontin. Rakentamisalueen toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. 19

22 Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maankäytön suunnittelija Piia Tuokko ympäristösuunnittelija AMK 20