Ja vielä: Suomea pidettiin 15 vuotta sitten vapaaehtoistoiminnan mallimaana, mutta nyt useat maat ovat kirineet Suomen edelle.
|
|
- Tero Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jan Vapaavuori SLU:n ja OKM:n järjestöpäivät MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA SUOMALAINEN LIIKUNTAKENTTÄ MURROKSESSA Hyvä sporttiväki, arvoisat kuulijat, ystävät, Olemme Suomen suurimman kansanliikkeen merkittävimmissä, vuosittaisissa kokoontumisajoissa. Haluan omalta osaltani kiittää järjestäjiä mittavan tilaisuuden kokoonjuoksemisesta! Liikunnan kansalaistoimintaa on juhlapuheissa kunnioitettu ylevillä kuvauksilla: lippulaiva, kivijalka, moottori, peruspilari happi, jota liikuntakulttuuri hengittää. Liikunnan ja urheilun merkitystä paikallisten yhteisöjen ja identiteettien näkökulmasta ei voi liioin ylikorostaa. Viimeaikainen kehityskulku ei kuitenkaan anna urheiluliikkeelle syytä suurempaan tyytyväisyyteen. Keskeiset liikuntaa koskevat indikaattorit osoittavat negatiiviseen suuntaan on sitten kyse huippu urheilumenestyksestä, eri ikäryhmien todellisesta liikunnan määrästä, lihavuuden tai diabeteksen esiintyvyydestä, varusmiesten kuntotestien tuloksista ja niin edespäin. Näiden, tälle salille tuttujen havaintojen lisäksi taivaalle on alkanut kerääntyä uudenlaisia synkkiä pilviä. Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomessa murrosikäisillä nuorilla liikunnan määrä putoaa dramaattisesti ja muita kanssamaita enemmän. Vain puolet urheiluseuroissa liikkuvista lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ja vielä: Suomea pidettiin 15 vuotta sitten vapaaehtoistoiminnan mallimaana, mutta nyt useat maat ovat kirineet Suomen edelle. Liikuntamäärärahat kasvoivat viime vaalikaudella huimasti. Verrattaessa vuosien 2007 ja 2011 budjetteja määrärahat kasvoivat peräti 42 %. Kiitos tästä kuuluu Veikkaukselle ja sen hyvin kehittyneelle voitolle. Liikunta kuten muutkin edunsaajat voivat todella olla tyytyväisiä. Mutta mitä tällä määrärahojen lisäyksellä saatiin aikaan? Kehittyikö huippu urheilumme ja saimmeko lisää arvokisamitaleja? Paraniko aikuisväestön kunto? Lisääntyikö liikunta? Miten lasten ja nuorten liikkuminen kehittyi? Mitä seuratoiminnassa saatiin aikaan? Kehittyivätkö rakennuspaikat?
2 On positiivista huomata, että urheilusektori laajasti on asettanut toimintatapansa kriittiseen läpivalaisuun. Narina resurssien puutteesta on syytä lopettaa ja kiinnittää huomio toimintatapojen muutokseen. Kansallisen liikuntapolitiikan kannalta yhä olennaisemmaksi muodostuu jatkossa kun lisävaroja ei ole odotettavissa entiseen malliin se, mitä rahoilla saadaan aikaiseksi se, mikä on määrärahojen vaikuttavuus. Muodostuuko vaikuttavuus erilaisilla hanke ja kehittämistuilla? Vaikuttamalla ihmisten asennoitumiseen? Vaikuttamalla yhteiskunnan instituutioihin? Jokainen voi asettaa ja jokaisen tulisi asettaa oma kotipesänsä kriittisen arvioinnin kohteeksi: tehdäänkö oikeita asioita ja miten niitä tehdään. Parhaillaan käynnissä olevissa liikunnan järjestökentän remontissa ja huippu urheilun muutostyössä keskustellaan siitä, miten saataisiin koottua pirstaleinen liikunnan ja urheilun toimijakenttä tekemään yhteistyötä selkeällä työnjaolla. Järjestökentän muutoksessa päällekkäisyyksiä pyritään karsimaan ja resurssit kohdentamaan tehokkaammin ruohonjuuritasolle. Järjestöhistorian analysointi muuten osoittaa, että saman ongelman ääreen on palattu säännöllisesti läpi vuosikymmenten. Valtion liikuntaneuvosto julkaisi kesän korvalla raportin liikuntajärjestöjen valtionavustuspolitiikasta. Raportista nousee esille monenlaisia huomioita, joista toivon näillä järjestöpäivillä keskusteltavan avoimesti ja kriittisesti. Liikuntapolitiikka on viimeisten vuosikymmenten aikana perustunut lasten ja nuorten liikunnan edistämisen, kilpa ja huippu urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan kolmikannalle. Nämä painopisteet siirrettiin myös järjestöjen tulosohjaukseen 1990 luvulla. Tulosohjausta perusteltiin sillä, että avustusten myöntäjänä valtionhallinnon on voitava asettaa avustettavalle toiminnalle konkreettisia tavoitteita. Toimialojen perustamisen ajatuksena oli avata lajiputkiajattelu. Käytännössä tavoitteena oli kaikkia lajeja koskeva yhteinen toimintamalli ja ajatus siitä, ettei kaikkien lajien kannata tehdä erikseen kehitystyötä. Silti edelleen todistamme ainakin osin todellisuutta, jossa eri lajit pyrkivät tekemään kaiken itse. Keskinäistä kyräilyä ja kinailua on nähty riittävästi. Urheilun pyramidin huippu on paisunut ja yhteys seura ja aluetasolta valtakunnalliseen urheilujärjestelmään on heikentynyt. Raportin tulokset osoittavat, että rakenteet ovat monimutkaistuneet, järjestöjen henkilöstö on päällikköistynyt ja yhtenäinen urheiluliike antaa edelleen odottaa itseään.
3 Kansalaisjärjestöjen autonomia ja liikuntajärjestöjen monimuotoinen, eri lajien ja toimintahistorioiden erityispiirteillä väritetty mosaiikkimainen kokonaisuutensa tekevät valtionavustuspolitiikasta taitolajin. Ohjauspolitiikkaan vaikuttaa luonnollisesti myös se, miten suuren osuuden järjestön toiminnan tuloista saadaan valtiolta. Samanaikaisesti odotukset siitä, että ministeriö jakaa järjestöavustukset läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti, ovat järjestökentällä suuret. Ministeriö on asettanut liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmän viisi kertaa. Mietintöjä on vuosilta 1995, 1996, 2000, 2004 ja Selkeitä, järjestöjen toimintaa tasapuolisesti mittaavia kriteerejä ei tästä huolimatta ole kyetty luomaan tai ainakaan ne eivät tällä hetkellä tunnu palvelevan vallitsevaa todellisuutta. Selvityksen mukaan avustuspolitiikkaa värittävät harkintavallan runsas käyttö ja valtionavustusten kulkeminen samaa latua toiminnan tuloksista riippumatta. Erityisesti pienten järjestöjen osalta harkintaa on tarvittu, mutta pääsääntöisesti tulosohjauksen nykytilaa ei koeta järjestöissä mielekkäänä ja kannustavana sitä ei myöskään noudateta toivotulla tavalla. Selvityksessä haastatellut järjestöjohtajat toteavat ykskantaan, että lajiliittojen toimintaa ohjaavat niiden itse määrittämät tavoitteet, ei valtion tulosohjaus. Tulosohjauksen suuntaista muutosta järjestöjen toiminnassa eivät tutkijat kyenneet havaitsemaan. Pikemminkin päinvastoin. Huippuurheilu on edelleen suurin toimiala kattaen kolmanneksen lajiliittojen kustannuksista. Järjestötehtävissä sekä lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelevien osuus on puolestaan laskenut kehityssuunta, joka on vastoin avustusten painopistekriteerejä. Selvityksen perusteella liikuntajärjestöjen talous on hyvässä tasapainossa ja järjestöjen taseet ovat pääsääntöisesti tervehtyneet 2000 luvun aikana. Tämä on ilahduttava asia! Suomessa suuri haaste liikunnan järjestökentälle on ulkopuolinen varainhankinta, joka on supistunut. Jatkossa suomalaiset yritykset ja yksityinen sektori tulisi saada vahvemmin mukaan toiminnan rahoittamiseen, erityisesti huippu urheiluun. Muissa Pohjoismaissa tilanne on merkittävästi Suomea parempi. Heikko tulosohjaus voi osittain olla synnyttänyt tilanteen, jossa valtio on joutunut erillismäärärahoilla vauhdittamaan haluttua kehitystä muun muassa terveyttä edistävän ja lasten
4 ja nuorten liikunnan sekä seuratoiminnan parissa toisin sanoen alueilla, joista liikuntalain mukaisesti kuntien ja järjestöjen tulisi lähtökohtaisesti huolehtia perustoimintojen yhteydessä. Kohdennetut määrärahat mahdollistavat avustusten käytön systemaattisemman seurannan, mutta samalla toimintamalli johtaa liikuntakulttuurin hankkeistumiseen, päällekkäisiin avustuksiin ja raskaaseen hallintoon. Olennainen kysymys kuuluu: Mitä hankkeista jää jäljelle rahoituksen päätyttyä? Itse asiassa te tiedätte paremmin vastauksen siihen. Selvitykseen haastatellut järjestöjohtajat eivät kuitenkaan pitäneet hankerahoitusta toivottavana resurssiohjauksen muotona. Hallitusohjelmaan kirjattu liikuntalain uudistaminen tuo keskusteluun myös järjestökriteereiden uudistamisen. Keskustelua tullaan varmasti käymään sen kysymyksen ympärillä, kuinka laajalti valtio voi tuloskriteereillä ohjata autonomisten kansalaisjärjestöjen toimintaa. Otollisen maaperän muutokselle luo toki viesti siitä, että liikuntajärjestöt itse odottavat, että avustusten jakoperusteet olisivat nykyistä faktisempia, läpinäkyvämpiä ja siirtyisivät saavutettujen tulosten suunnassa myös avustusten määriin. Järjestökentän moninaisuus tulee kuitenkin varmasti jatkossakin jättämään harkinnanvaraisuudelle elintilaa. Pelkät kriteerit eivät yksinään auta. Keskeisenä ongelmana näen sen, että liikuntajärjestöjen toimintaa arvioiva tietotuotanto on retuperällä. Jatkossa järjestöjen toimintaa tulee seurata, tutkia ja analysoida nykyistä kattavammin. Päätöksentekijältä puuttuu luotettava tieto muun muassa siitä, mitkä ovat eri lajien harrastajamäärät, miten eri ikäiset liikkuvat ja toimivat kansalaistoiminnan parissa ja mitä loppukäyttäjä kansalaiset ajattelevat liikuntajärjestöjen toiminnasta. Toivon, että uusi kattojärjestö miettii näitä kysymyksiä omaa toimintaansa suunnitellessaan. Olennaista on, että myös valtio tarkastaa toimintatapojaan. Valtionavustuslaissa todetaan, että valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Havainnot osoittavat, että petrattavaa löytyy. Silti ei todellakaan ole tarkoituksenmukaista, että valtiovalta rupeaisi kaikkea mahdollista seuraamaan ja syynäämään.
5 Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Tulemme tällä vaalikaudella poikkeuksellisesti ottamaan tämän meille annetun tehtävän tosissamme. Tarkoituksemme on toteuttaa kaksi erillistä arviointia, ensinnäkin arvioinnin edellisen hallituskauden 42 %:lla kasvaneiden liikuntamäärärahojen keskeisistä tuloksista sekä toiseksi laajemman arvioinnin koko valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan edistämiseen. Näistä ensimmäistä käsittelin jo aiemmin. Jälkimmäinen, laajempi arviointi tarkoittaa käytännössä astumista täysin uudelle maaperälle kaikkien ministeriöiden toiminnan syynäämistä liikunnan edistämisen näkökulmasta. Miten liikennepolitiikka, sosiaali ja terveyssektori, koulutusjärjestelmä tai puolustusvoimat todellisuudessa edistävät liikuntaa? Näppituntumalla paljonkin, mutta työsarkaa on vielä paljon edessä jo sen suhteen, miten nämä sektorit liikunnan merkityksen omassa arjessaan mieltävät. Arviointi on tärkeää. Todellinen kysymys kuitenkin on, mikä on vaikuttavuuden arvioinnin vaikuttavuus. Liikuntaneuvosto tulee lähestymään myös teitä järjestöväkeä arvioinnin parissa. Toivon myönteistä suhtautumista ja apuanne tässä tärkeässä tehtävässä! Liikunnan puutteen yhteiskunnallinen painoarvo lyö läpi mediassa päivittäin. Muun muassa arvostettu lääketieteen julkaisu The Lancet arvioi kesällä, että passiivinen elämäntapa aiheuttaa maailman laajuisesti yli viisi miljoona kuolemaa vuosittain. Liikkumattomuus rinnastetaan vaarallisuudessaan tupakointiin ja lihavuuteen. Tutkimukset osoittavat, että edes liikuntaharrastus ei auta poistamaan luontaisen liikunnan puutetta tai runsasta istumista. Liikuntakulttuurin mittarit ovat julmia. Urheiluliikkeen onnistumista mitataan pitkälti asioilla, joiden kehityksen muuttamiseen sen eväät ovat vähäiset. Liikuntasektori on hoitanut hommansa hyvin niiden parissa jotka se tavoittaa: Liikuntaharrastaminen on pysynyt tasollaan ja osittain jopa lisääntynyt. Silti se ei enää riitä. Tarvitaan täysin uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja siltoja kansalaisjärjestöjen, koulujärjestelmän, päivähoidon, puolustusvoimien, sosiaali ja terveystoimijoiden ja liikennepolitiikan välille. Näin liikunnan kokonaisresursointia voidaan
6 vaikuttavalla tavalla kasvattaa. Hyödyt palautuvat koko väestöön aina liikkumattomista huippuurheiluun asti. Kuten jokainen tässä salissa istuva huomaa, enää ei puhuta pelkästään liikunnasta ja sportista, vaan myös liikkumisesta, fyysisestä aktiivisuudesta, hyötyliikunnasta, arkiliikunnasta. On tullut tarve käydä keskustelua myös siitä, mikä on liikuntaa? Mikä on liikuntaa, mikä ylipäänsä kuuluu liikuntapolitiikan vastuulle ja mikä on liikkumista edistävää terveys ja hyvinvointipolitiikkaa. Missä ovat eri tahojen vastuut ja kenelle fyysisen aktiivisuuden edistämisen vastuu kuuluu? Paljon on kyse myös asenteista ja ihmisten omasta tahdosta huolehtia hyvinvoinnistaan. Lait, säädökset ja normit ovat yksi keino vaikuttaa ihmisten asenteisiin, toimintatapoihin ja käyttäytymiseen, mutta ne eivät itsessään takaa mitään. Mikä on teidän liikuntajärjestöjen vastaus liikkumattomuuden haasteeseen? Ainakin paperilla SLU yhteisön viisi valintaa ovat askel kohti liikunnan laaja alaista ymmärrystä. 1) vaikuttaminen vanhempiin, 2) koulupäivässä tunti liikuntaa, 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen, 4) ratkaisut urheilijan polulla sekä 5) edellytykset ja olosuhteet kunnossa. Ehkä suurin liikuntapoliittinen kysymys jatkon kannalta on, pystyykö nykyinen liikuntajärjestelmä vastaamaan liikkumattomuuden haasteeseen, samalla kun on aihetta kysyä pitääkö sen pystyä siihen? Oli vastaus mikä tahansa, hommia varmasti riittää. Esimerkiksi aikuisväestöstä ainoastaan noin 15 % liikkuu urheiluseurassa, ikäihmisistä enää kuusi prosenttia. Olennainen kysymys on, miten lapsiin ja nuoriin kasvatetaan liikunnallinen sivistys. Mitä vähemmän lapset liikkuvat, sitä vaikeampi heitä on tavoittaa myöskään aikuisiällä. Toisaalta käännettäessä katsanto positiivisiin asioihin liikunta on edelleen lasten ja nuorten suosituin harrastus, urheiluseuroihin on tulijoita ja liikunnan vaikutukset ihmisten hyvinvoinnille tunnistetaan paitsi terveyden, myös muun hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tulevaisuutta ajatellen, hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntymisen ja elintapasairauksien kasvun, mutta myös lisääntyvän terveystietoisuuden ja elintason myötä.
7 Tarvitaan selkeämpää työnjakoa: kenellä on resurssit ja osaaminen liikuttaa mitäkin väestöryhmää. Eri toimijoiden päällekkäinen ja epäkoordinoitu työ samalla sektorilla voi johtaa siihen, että esimerkiksi lajiliitoissa ja urheiluseuroissa tehdään vähän kaikkea, mutta ei mitään hyvin. Urheilumaailman toimintamallit eivät voi jämähtää menneisyyteen, vaan nyt vaaditaan uudenlaista herkkyyttä, myös mm. liikunnan ja urheilun eettisten asioiden tarkastelussa. Liikuntakulttuurin arvomaailman tulee noudattaa yhteiskunnassa muutoin vallitsevia pelisääntöjä. Urheiluliikkeessä kysymykset eettisyydestä ovat pitkälti pyörineet dopingin ympärillä. Tulokulmaa eettisiin asioihin tulee laventaa. Tästä kertovat viimeaikaiset tapahtumat urheiluväkivallan, vedonlyöntivilppien ja vähemmistöjen kokeman syrjinnän saralla. On huomattavasti todennäköisempää, että muu yhteiskunta seuraa ja puuttuu jatkossa urheilun eettisiin lieveilmiöihin hanakammin kuin että kehitys kulkisi toiseen suuntaan. Samalla urheiluyhteisön oma vastuu vain kasvaa. Mitä paremmin oma kurinpitojärjestelmä niin ennakollisesti kuin jälkeenpäinkin toimii, sitä autonomisemmin urheiluliikkeen annetaan toimia. Eri puolilta kantautuu huolta seuratoiminnan nykytilasta. Kysymyksiä on monta vastauksia vähemmän. Liikuntalain mukaisesti liikuntaseurojen tukeminen kuuluu kunnille. Samanaikaisesti valtio on käynnistänyt suoran tukikanavan urheiluseuroille. Valtion seuratukihankkeen tavoitteena on ollut mm. seuratoiminnan laadun parantaminen ja uusien jäsenten ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytoiminen. Tukisumma on ollut mittava, yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tuella on käynnistetty noin hanketta ja rekrytoitu 300 henkilöä. Liikuntaneuvoston puheenjohtajana peräänkuulutan avointa keskustelua siitä, miten nämä avustusmuodot ovat vaikuttaneet toisiinsa? Ovatko rahat siirtyneet oikeasta taskusta vasempaan? Ovatko kunnat lisänneet tai vähentäneet seuroille menevää tukea? Onko suora seuratuki lisännyt ihmisten kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan? Onko liikkujien määrä lisääntynyt? Ovatko liikunnan kustannukset laskeneet? Muutoinkin seurakenttä joutuu käymään taistelua ihmisten sitouttamisessa. Nuorten vapaaaikatutkimuksen (2009) mukaan nuorten kiinnostus järjestötoimintaan on laskenut 2000 luvulla. Alle 15 vuotiaat ovat yhä useammin sitä mieltä, että järjestötoiminta on vanhanaikaista.
8 Olen vakuuttunut siitä, että liikunnan yhteiskunnallinen merkitys tulee lähiaikoina olennaisesti kasvamaan. Yksistään liikkumattomuus on niin merkittävä kansallinen ongelma, että tämä on suorastaan väistämätöntä. Samalla niin liikunta käsitteenä kuin liikuntakenttä, sen eri toimijat ja koko käsityksemme liikuntakulttuurista tullee monella tapaa muuttumaan. Olemme parhaillaan todistamassa kahta suurta liikuntakentän muutosta. Huippu urheilun monivuotinen uudistustyö on siirtymässä suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen. Samaan aikaan SLU:n, Kunnon ja Nuoren Suomen järjestöfuusio luo käyttöömme kokonaan uuden liikunnan kattojärjestön. Muutokset tapahtuvat hyvin otolliseen aikaan. Haasteita on kosolti, mutta niin on myös mahdollisuuksia. Meillä on monella tapaa käynnissä todellinen urheilusektorin etsikkoaika! Olennaista on tiedostaa, että kyse on toimintakulttuurin muutoksista, joita ei voi toteuttaa laatikkoleikeillä ja norsunluutorneissa eikä ylipäänsä käskyttämällä. Elämme ihmisten maailmassa, jossa aito muutos syntyy vain yhteisellä tahdonmuutoksella ja kaikkien asianmukaisella sitouttamisella. Suunnan on kuitenkin oltava selvä ja suunnannäyttäjien vahvoja ja määrätietoisia. Valtion liikuntaneuvostolla on lakisääteinen tehtävä käsitellä periaatteellisesti tärkeitä liikuntaa koskevia asioita. Liikuntaneuvostolla on oiva mahdollisuus myös herättää yhteiskunnallista keskustelua, myös yli hallinnonrajojen. Liikuntaneuvosto on viimeisen vuoden aikana muun muassa käynnistänyt oman julkaisusarjan, internetsivut ja ottanut kantaa eri sektorirajat ylittäviin liikuntakysymyksiin. Tätä työtä aiomme jatkaa, yhä tiivistyvällä tahdilla. Omalta osaltani haluan toivottaa mitä kiehtovimmalle koko suomalaista liikuntakulttuuria koskevalle muutostyölle mitä suurinta menestystä ja tarjota neuvoston kumppanuutta ja apua sen eteenpäinviemisessä.
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotLiikuntalain uudistus
Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotValtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä
Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä Valtion liikuntaneuvosto, Tutkimus- ja arviointijaosto 30.5.2018 Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry Tehtävä: Valtionhallinnon toimenpiteiden
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotYhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia
Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme
LisätiedotSuomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto
Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto OKM: Liikuntalain (1998) tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa ja huippu urheilua sekä niihin liittyvää
LisätiedotKysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00
Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn
LisätiedotSUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotLiikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta. Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Linjaukset Laaditaan liikuntatutkimuksen Suunta-asiakirjan sijaan liikunnan tiedolla
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotOlemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020
Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen
LisätiedotLiikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos
Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä
LisätiedotAjankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta
Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotOlympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous
Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.
LisätiedotSuomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla
Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotValtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. Esko Ranto, ylijohtaja Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta Esko Ranto, ylijohtaja Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu Liikunnalla on itseisarvoinen merkitys mielekkään elämän
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotLiikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä
Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotLAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos
LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotSLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN
1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen
LisätiedotLIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013
LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotValon strategia 2013 2015
Valon strategia 2013 2015 yhteinen tekeminen on kilpailuetumme rytminvaihdos innostava tulevaisuus kumppanuus yhdessä tekeminen Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Sisällys 1. Rytminvaihdoksella
LisätiedotLiikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset. - päälinjat ja periaatteet
Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset - päälinjat ja periaatteet Keskeiset lähtökohdat Liikuntalain ja asetuksen tavoitteiden noudattaminen Yleisten arviointiperusteiden soveltaminen nykyistä
LisätiedotHallitusohjelman maininnat
Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia
LisätiedotLIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN TULOSPERUSTEET
LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN TULOSPERUSTEET AVUSTUSKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Miten järjestö toteuttaa liikuntalain tavoitteita? 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa;
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta
Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotHuippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU
Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotArvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi
Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki
LisätiedotLiikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015
2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen
LisätiedotSeuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku
Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotFYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA
FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotJÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN
JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotKESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI
KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotSeuratuen painopisteet
Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi
LisätiedotOlympiakomitean analyysi liikuntapoliittisesta selonteosta
Olympiakomitean analyysi liikuntapoliittisesta selonteosta Liikuntapoliittisessa selonteossa on hyviä lähtökohtia ja muutamia kehityskohtia kaikilla neljällä Olympiakomitean lausunnossaan keskeisiksi arvioimalla
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista
18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikuntajärjestöjen toiminnanjohtajien aamukahvit 21.10.2015 LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotUintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020
strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista
LisätiedotJärjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä
Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotUrheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä
Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä Outi Aarresola, LitT, Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Uimaliitto Areena Helsinki 11.11.2017 Jaa-a, tämä ajatus
LisätiedotOKM:n seuratuen haku
Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotLiikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.
Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva
LisätiedotOLYMPIAKOMITEAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET. Hallituksen esitys syyskokoukselle
OLYMPIAKOMITEAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Hallituksen esitys syyskokoukselle 24.11.2018 LIIKUNTA LÄHTÖKOHTIA Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Liikkumattomuuden kustannukset
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016
TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotLiikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari
Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen
LisätiedotYHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.
YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotLIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013
LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)
LisätiedotMiten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)
Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
Lisätiedot