Saha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE?

Transkriptio

1 5. JOULUKUUTA NUMERO 8/ VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 18KYSYMYSTÄ METSÄ- SUUNNITELMASTA METSÄLEHTI 80 VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA MOOTTORI- SAHAKOULU HANKINTA TYÖSTÄ NIUKKA TILI METSÄNOMISTAJA Saha soimaan Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. Sähkölinjakorvauksista kiistellään Mitä Otso tekee? Talvileimikoilla vielä ottajia

2 Pukinkonttiin Uutuus Makuja kairasta kaupunkiin Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Hinta 39 Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, pelto- ja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakonflikteja. Hinta 48 Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme tai asiakaspalvelustamme, puh , s-posti: Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS SEPPO SAMULI METSÄLEHTI JUHA TANHUA 74 METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8/ PÄÄKIRJOITUS: Veroselvitys tulee tarpeeseen 6 METSÄNOMISTAJA: Tapio Hovi on toiminnan mies 12 UUTISET: Sähkölinjoissa muhii kiista 14 Metsäpalvelut saivat uuden ilmeen 15 METSÄTYYPPI: Mikä on Euroopan pahin metsämörkö, Eveliina Pokela? 16 MARKKINAT: Hyvää ei pidä hämmentää 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Viisi tarjousta talvileimikosta 19 VERKOSTA: Kohti yritysverotusta TEEMA: VARUSTEET 20 MIKÄ ON TARPEELLISTA? Aloittelevan metsänomistajan tärkein hankinta on raivaussaha. 30 RAHAPUU: Sotketaan taas puumarkkinat OMA METSÄ 32 METSÄNHOITO: 18 kysymystä metsäsuunnitelmasta 35 MOOTTORISAHAKOULU: Hankintalisä jää usein laihaksi 36 TUTKIMUS: Viron sakaaleista halutaan eroon 38 METSÄPERINTÖ: Kuka perii yksinäisen? 40 KYSY POIS: Miten välttää sienitaudit? 42 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tunnelmallinen tukikohta 44 KÄÄNNEKOHTIA Metsäalan kehitys ja taitekohdat näkyvät Metsälehden sivuilla. 54 METSÄ JA LAIT 60 KOLUMNI: Edistetään kysyntää 61 ENNEN & NYT: Vauhdikas koivikko 62 LUHTA: Jättiläinen kivipedillä 66 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Riistakauden satoa 72 PILKKEET: Kantokäävän työn jatkaja 74 TUOTE & TEKIJÄ: SKEITTAAJA KOKO IKÄNSÄ Puuseppä Esa Niirasen rullalaudat tunnistaa pohjan koivutuohesta. MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Veroselvitys tulee tarpeeseen Hallitus valmistelee parhaillaan metsäpoliittista selontekoa eduskunnalle. Paperi on tärkeä, sillä se on mitä todennäköisimmin lähdeaineistoa seuraavan hallituksen metsäpolitiikalle. Toivottavasti selonteon viestit täsmentyvät, sillä 40-sivuisesta luonnoksesta konkreettisten toimien tärkeysjärjestystä on vaikea hahmottaa. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio selvensi asiaa metsäpäivien avajaisissa. Hänen mukaansa selonteon tärkein linjaus on, että metsätalouden harjoittamisessa pyritään yritysmäisyyteen. Tämä tarkoittaa, että selonteossa aiotaan esittää metsäverotuksen uudistamista. Uutinen herätti paljon keskustelua, sillä siitä, kun edellisen verouudistuksen siirtymäaika päättyi, on kulunut alle kymmenen vuotta. Sitä ennen metsiä verotettiin pinta-alan perusteella yli 80 vuotta. Metsäverotus nousi puheenaiheeksi myös viimevuotisilla metsäpäivillä, kun Björn Wahlroos toivoi verojärjestelmää, joka kannustaisi metsänomistajia myymään puuta. Myös monet metsäntutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kiristyneen lahja- ja perintöverotuksen ohella metsäverotus on hidastanut metsien sukupolvenvaihdoksia. Viimeksi Metsätieteen päivillä pohdittiin, heikentääkö verotus metsätalouden kannattavuutta. Lyhyen historiansa aikana nykyinen metsäverojärjestelmä on jo kokenut pienen uudistuksen. Viime vuosikymmenen lopulla verotusta lievennettiin laajentamalla metsävähennyksen soveltamisalaa ja korottamalla vähennyksen määrää. Kun vähennys aiemmin oli sidottu tilaan, nyt se on metsänomistajakohtainen. Muutos on kannustanut ostamaan uutta metsää ja lisännyt puunmyyntejä, mikä oli verohelpotuksen tavoite. Se on myös tehnyt kaupasta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon siirtää metsä sukupolvelta toiselle. Samalla metsävähennyksen laajentamisella toteutettu verohelpotus on nostanut metsätilojen hintoja. Lisäksi se teki verotuksesta entistä vaikeaselkoisemman, mikä johtaa hankaliin tulkintaongelmiin. Metsävähennyksen muutos on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on uudistaa verotusta. Siitä huolimatta kannattaa yrittää. Tavoite edistää yritysmäistä metsätaloutta on hyvä, ja jos siihen on mahdollista päästä metsäverotusta muuttamalla, asia on selvittämisen väärti. Kukaties johtopäätös on, että yksinkertaisinta on pyrkiä tavoitteisiin purkamalla sukupolvenvaihdoksia hidastava suma. Veroleimikoita ei kannata vielä kiirehtiä tekemään tai säästämään. Maa- ja metsätalousministeriössä vasta valmistaudutaan veroselvityksen tekemiseen. Varsinaiset päätökset siirtyvät seuraavalle eduskunnalle, jota pääsemme valitsemaan runsaan vuoden kuluttua. VUODEN viimeisen Metsälehti Makasiinin teemana ovat metsänomistajan varusteet. Toimittaja Tiia Puukila selvitti, mitä metsätöissä tarvitaan. Jutun ideoinnissa teiltä lukijoilta saamistamme vinkeistä oli paljon hyötyä, mistä suuret kiitokset! Metsäverotukseen palaamme tuttuun tapaan jo heti tammikuussa. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ SEPPO SAMULI

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. MARRASKUUSSA Talvi tekee tuloaan metsään. Yölliset sankat lumisateet kasvattavat lumipeitettä nopeasti. Lumi tuo valoa hämärään marraskuiseen päivään Kuhmon Iivantiirassa. Kuva Ville Heikkinen

6 METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI

7 TOIMINNAN MIES Kun on perso työlle ja tietää mitä tekee, voi metsään sijoittaa ilman suurta omaa pääomaa. Kysykää vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI MAKASIINI

8 METSÄNOMISTAJA oottorisaha ulvaisee terhakkaasti. Kuulostaa aivan kuin se odottaisi, milloin teräketju pääsee haukkaamaan koivun kylkeä, ja pääseehän se. Hetken kuluttua koivu kaatuu tarkalleen sinne, minne metsätalousyrittäjä Tapio Hovi sen tähtäsi metsikön reunasta peltoaukeaa ja kohtalontovereitaan kohti. Sitten Hovi karsii oksat ja lähtee välittömästi seuraavan koivun kimppuun. Leveän metsäojan yli hän loikkaa tuosta vain, 27-vuotias mies elämänsä kunnossa. Istuminen ei ole minun juttuni, Hovi vahvistaa, kun lopulta malttaa lähteä kahvitauolle. Paikallaan oloa hän on vältellyt viimeistään siitä saakka, kun lukion jälkeen opiskeli metsuriksi Hyvinkäällä. Opinto-ohjelma ei Hovin mielestä edennyt riittävän ripeästi, joten hän vaihtoi sen oppisopimuspestiin silloisessa metsähoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaassa. Halusin töihin. Pitää tapahtua! hän kertoilee samalla, kun polkaisee kengät jalasta punaisen tupansa porstuassa. Tupa sijaitsee Virroilla, Toisveden kylässä, ja se tuli Tapio Hoville tilakaupan mukana. Hän kun ostaa metsätiloja ja laittaa ne kuntoon. Pieni vanha talo käy mainiosti tukikohdaksi, kun Hovi tekee pitkää päivää ympärillä avautuvissa metsissä. Eikä hätää, vaikka kahvitauko haastattelun vuoksi tänään hieman venähtää. Työt jatkuvat, sillä rauduskoivikossa talon lähellä ahkeroi monitoimikone. Säästöistä osa ja lainaa loput Valmistumisen jälkeen 2008 Tapio Hovi työskenteli kaksi vuotta enonsa metsissä ja mietti tulevaisuuttaan. Valkeni, että hän tahtoi olla oman ai- 8 MAKASIINI kansa herra ja työskennellä luonnossa. Hän halusi yrittäjäksi ja omaa metsää. Metsätöihin Hovi oli tottunut jo vanhempiensa maatilalla Lempäälässä. Ensimmäisen moottorisahansakin hän oli ostanut 16-vuotiaana. Lisäksi nuorukaisen tielle osui oikea ihminen: nyt jo edesmennyt metsäsijoittaja Kalle Järvenpää, joka antoi kullanarvoisia neuvoja ja kannusti. Hän puhui, että minun kannattaisi ostaa metsää, koska osaan itse hoitaa sitä. Tuli entistä vahvempi tunne, että sitä tahdon elämältäni oikeasti, Hovi muistelee kahvikupin ääressä. Eipä aikaakaan, kun Sastamalasta tuli myyntiin täysin hoitamaton metsätila. Se miellytti nuorta miestä: pohjat kohtalaisen rehevät, puusto terveen näköistä. Oppisopimusajalta Hovilla oli jäänyt rahaa säästöön. Loput hän lainasi pankista, ja kaupat tehtiin lokakuussa Seuraavana päivänä uusi omistaja pörräsi raivaussahan kanssa taimikossa. En pidä aikailusta, hän muistuttaa. Kooltaan tila oli vajaat kymmenen hehtaaria, joista 1,5 hehtaaria vanhaa, järeää tukkipuustoa. Loput olivat vuotiasta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Metsän kunto avainasia Tapio Hovi kunnosti metsäänsä ripeästi. Keväällä 2011 hän teki elä- Tapio Hovi nauttii fyysisestä työstä. Vain navakalla tuulella pysyn poissa metsästä. Vesisade ja räntä eivät haittaa mitään. Virrat Kuusi kasvaa Virroilla vauhdikkaasti.

9 mänsä ensimmäiset puukaupat. Kyllä se pisti miestä jännittämään. Jäi kipinä, että haluan tehdä tämän toistekin. Kovan työn jälkeen tila alkoi olla unelmakunnossa, mutta sitten tuli vastoinkäyminen: Tapani-myrsky. Metsästä oli juuri hakattu melkein 400 mottia harvennuspuuta, kun myrsky kaatoi sata lisää. Kaikki meni kuitupuuksi. Sotku oli hirvittävä. Kokemus sai nuoren miehen mietteliääksi. Olihan hän juuri tehnyt KYLLÄ SE PISTI MIESTÄ JÄNNITTÄMÄÄN. JÄI KIPINÄ, ETTÄ HALUAN TEHDÄ TÄMÄN TOISTEKIN. valtavan työn, jota luonto näytti pitävän pilkkanaan. Myrsky vaurioitti parhaita kasvatusmetsäkuvioita. Hetken aikaa kesti, että selvisin henkisesti. Täytyi motivoitua uudelleen. Kai kokemuksella jokin tarkoitus oli, hän pohtii hiljaisella äänellä. Metsäsijoittamisen riskit ainakin selvisivät kertaheitolla. Onneksi Hovi oli vakuuttanut metsänsä kunnolla. Ja onneksi kaikkea ei ollut ehditty harventaa. Muuten olisi käynyt hullusti. Liian suuri osa metsästä olisi muuttunut vajaatuottoiseksi. Tila osoittautui silti mainioksi hankinnaksi. Kaikkia puutavaralaatuja kasvoi enemmän kuin Tapio Hovi oli arvioinut. Ostohintakin oli kohtuullinen, vaikka Hovin mielestä metsätilasta kannattaa joskus maksaa jopa ylihintaa. Täytyy vain tietää, että kasvava puusto on tervettä. Päätehakkuuikäisen metsän riski on, ettei puun laatuun pysty enää vaikuttamaan. Esimerkiksi kuusen tyvilahoa ei näe ulospäin. Jos on ostanut metsätilan ylihintaan ja puusto onkin lahoa, tulee helposti kaksinkertainen tappio. Sitä paitsi menee vuotta, ennen kuin metsästä saa seuraavan kerran kunnolla hakkuutuloja. Laadukkaista kasvatusmetsistä pitää myös pankinjohtaja: jos tilakaupat MAKASIINI

10 METSÄNOMISTAJA Kun Hovi osti Virtain-tilan, sen ojat olivat tukossa. Paikka oli ollut hänellä pari viikkoa, kun niitä jo ryhdyttiin kunnostamaan. PÄÄMÄÄRÄNI ON, ETTÄ HANKIN TILAN JA HOIDAN SEN KUNTOON NOPEASTI. rahoittaa lainalla, ne sekä hoidetut taimikot ovat arvokas vakuus. On osattava ennakoida Viime syksynä Tapio Hovi ajoi Virroille katsomaan tilaa, jota perikunta myi. Tie oli niin huonossa kunnossa, että auto juuttui kiinni. Hovi kerkesi jo ihmetellä, mihin oikeastaan oli matkalla. Paikassa oli silti jotakin, mikä minua kiinnosti, hän sanoo. Reilun 20 hehtaarin metsäalasta puolet oli kypsää päätehakattavaksi. Puustosta 70 prosenttia oli männikköä, joka senikäisenä on turvallisempi ostos kuin kuusikko. Hoitotöitä oli rästissä hirvittävä määrä. Tapansa mukaan Hovi ennakoi, miltä paikka näyttäisi valmiina kymmenen vuoden kuluttua, ja teki kaupat. Hän myös paransi edelliskerrasta: saha soi jo kahden tunnin kulut- 10 MAKASIINI Hovi asuu viikot pienessä talossa metsätilallaan. tua kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ojalinjat piti raivata auki kaivuria varten. Virtain-tilan Tapio Hovi hankki kokonaan lainarahalla. Hän laski, että hakkuutuloilla hän saisi maksettua luoton vähiin. Seuraavassa paikassa, jonka hän ostaa, pitää olla hakattavaa loppulainan verran. Maksan välillä kaiken pois ja tarvittaessa otan uutta. Päämääräni on, että hankin tilan ja hoidan sen kuntoon nopeasti. Jos ostan hoitamatonta nuorta metsää hyvällä pohjalla, se tuottaa 20 vuodessa järeää tukkia. Sekapuustosta terve metsä Hovi haluaa tehdä metsästä omansa näköisen. Sellainen kasvaa teollisuudelle kelpaavaa arvopuuta, mutta innokas metsästäjä jättää elintilaa myös riistalle. Hän ei poista kaikkia leppiä ja raitoja. Leppä paitsi tarjoaa pyylle ravintoa myös sitoo juurinystyröillään typpeä, mitä Hovia neuvonut Kalle Järvenpääkin arvosti. Ja koivua pitää olla, sillä sekapuustosta kasvaa terve metsä. Laadukas koivu kasvaa nopeasti, kun sitä harventaa voimakkaasti. Järvenpään tavoin Hovi tähdentää, että kun energiapuuta korjataan kasvatusmetsistä, puu tuodaan karsittuna rankana ja oksat jätetään metsään. Näin vältetään ravinnehävikki. Kannattaa muistaa, että korjuutulot kokopuusta menevät äkkiä terveyslannoituksiin. Kasvamaan jäävä puusto myös vahingoittuu helposti energiapuusavotassa, hän huomauttaa. Hovi haluaa harjoittaa selväpiirteistä ja järjestelmällistä metsätaloutta. Jatkuva kasvatus sopii hänes-

11 tä lähinnä pieniin yksityismetsiin. Itse hän ei aio siihen ryhtyä. Käy helposti niin, että metsästä ei pysty hahmottamaan selvää kuviorakennetta. Siitä tulee kuin tilkkutäkki. Sydäntalveksi Hovi jättää omat metsät. Silloin hän työskentelee metsurina useimmiten Metsä Groupin ja Koskitukin työmailla. Jonkin verran hän tekee töitä myös suoraan isännille. Saa tehdä mieluista työtä Uutta metsätilaa Hovi etsii koko ajan. Eniten kiinnostavat kotikulmat Lempäälässä sekä Virrat. Virroilla maapohjat ovat kivikkoista Lempäälää parempia, joten metsä on helpompi uudistaa. Seudun etuja on sekin, että juurikääpä ei ole pahasti levinnyt sinne saakka. Vaikka metsiin sijoittaakin, Tapio Hovi ei haaveile tulevaisuudesta miljonäärinä. Hänelle elämänlaatu on tärkeämpää kuin rikastuminen. Saa tehdä työtä, josta pitää. Ovat tilat toki myös eläketurva. Niitä pitää ajatella pitkän ajan sijoituksena. Ja jos minulle suodaan joskus lapsia, jätän metsät heille. Rahansa Hovi laskee tarkkaan, koska sitä on investointien jälkeen jäätävä myös elämiseen. Uuttera joka säällä Kun kahvit on juotu, Tapio Hovin on aika palata raivaamaan koivikkoa alikasvoksena puskevan kuusikon tieltä. Ulkona satelee kuivaa pakkaslunta, mikä on hyvä työkeli siinä kuin kaikki muutkin. Paitsi kova tuuli. En pelkää fyysistä rasitusta. Kunto pysyy hyvänä. Saan myös huoletta nauttia ruuasta, kun kulutus on valtava, innokas kotikokki iloitsee. Viikot kuluvat metsätilalla, ja viikonlopuiksi hän matkustaa kotiin Lempäälään. Keväällä avopuoliso Jenni Ketonen auttoi Hovia istuttamisessa, kun omalta sairaanhoitajan työltään ennätti. Vuosikymmeniä joutomaana viettäneellä pellolla kohoaakin vanttera kuusitaimikko. Kuusen kasvu on mahtava. Kymmenen vuotta eteenpäin, ja tässä on Kovalla työllä pääsee eteenpäin. Haluan rohkaista muita nuoria kuten minuakin rohkaistiin, Hovi sanoo. melkoinen puusto. Paljon uuttera uusi omistaja on jo saanut Virroilla aikaan: ojittanut, raivannut, istuttanut ja hoitanut. Nyt pihapiiriin tulee myös kunnostettu tie. Enää ei tarvitse pelätä, että edes henkilöauto jäisi kiinni. kuten haluat. Mobiilisti alkaen. Tutustu maksutta joulukuun ajan. MAKASIINI

12 UUTISET Sähkönsiirrossa muhii kiista Tuulivoimalan rakentaminen on tuomassa lisää sähkölinjoja metsiin. MTK on tyytymätön linjoista maksettaviin korvauksiin. MIKKO HÄYRYNEN TUULIVOIMALOIDEN rakentamiseen on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan rakennuspaikasta maksetaan teollisuustontin vuokraa ja vaikutusalueellekin jotain niin kauas kuin toisen myllyn rakentaminen on estynyt. Sähkön siirrossa käytäntönä on ollut, että sähkölinjojen vaatimista maista korvataan maanomistajalle pelkästään aiheutunut haitta. Siinä muhii periaatteellinen kiista, johon etujärjestöjen välisen suositussopimuksen jatko kaatui muutama vuosi sitten. Energiateollisuuden kanta on, että toteutunut haitta korvataan. MTK taas katsoo, että maanomistajalle kuuluu osuus myös verkkoliiketoiminnan tuotosta. Periaatteellisella kysymyksellä on isot taloudelliset vaikutukset. Jos tuulivoimasuunnitelmat toteutuvat lähellekään, niin erityisesti Pohjanmaalle on tulossa iso määrä uusia sähkölinjoja. Myös kantaverkkoa pitää vahvistaa. MTK haluaa neuvotella MTK suosittelee maanomistajille sopimisesta pidättäytymistä ja korvausten ratkaisemista pakkomenettelyn kautta. Yritämme saada vastapuolelle neuvotteluhalua, sillä pakkomenettelyt ovat yhtiöiden kannalta hitaita, hankalia ja kalliita, ympäristöjohtaja Markku Tornberg MTK:sta sanoo. Energiateollisuus ry:n verkkoliiketoiminnan johtajan Kenneth Hännisen mukaan energiateollisuus on valmis neuvotteluihin, mikäli edellytyksiä on. Valtaosin on päästy vapaaehtoiseen sopimukseen. Mistään suurista ongelmista en ole kuullut. Hännisen mukaan monimutkaisen pakkomenettelyn lopputulos ei yleensä poikkea vapaaehtoisesta sopimisesta, ja korvaukset ovat olleet joskus jopa tarjottua vapaaehtoista maksua pienempiä. Kahdenlaisia linjoja Maankäytöllisesti sähkölinjoja on kahdenlaisia ja niistä on säädetty eri laeissa. Voimalinjojen rakentaminen edellyttää aina lunastuslain mukaista lunastustoimitusta, jossa maahan lunastetaan pysyvä käyttöoikeus ja määritetään lunastuskorvaus. Pienemmät, jakelulinjoiksi kutsutut korkeintaan 45 kilovoltin linjat käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Korvauksesta voidaan sopia joko vapaaehtoisesti rakentajan ja maanomistajan kesken, tai sähköyhtiö hakee kunnan rakennuslautakunnalta pakko- Lyhyesti Keitele Etelä- Pohjanmaalle Keitele Timber on ostanut Alajärveltä Myllyahon sahan konkurssipesän ja aloittaa sahauksen tässä kuussa. Tavoitteena on tuottaa vuosittain satatuhatta kuutiometriä mäntysahatavaraa. Samalla Keiteleen puunhankinta laajenee Pohjanmaalle, missä yhtiö on palkkaamassa omia ostomiehiä. Vuotuinen tukkipuun käyttö Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kasvaa reilut kuutiota. Keitele tiedotti syyskuussa rakentavansa Kemijärvelle puutuotetehtaan. Kultasirkku uhkaa hävitä Uhanalaisia lintuja on kansainvälisen BirdLifejärjestön mukaan enemmän kuin koskaan ennen. Maailman lintulajista 198 on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Kaikkiaan uhan alaisiksi on luokiteltu lintulajia. Äärimmäisen uhanalaisten lajien listalle on noussut kultasirkku, joka on nopeasti hävinnyt Suomen pesimälinnustosta. Vielä 1980-luvulla Suomessa pesi muutama sata kultasirkkuparia, mutta nykyään tuskin yhtään. 12 MAKASIINI

13 TONI KNUUTILA MTK haluaa energiayhtiöt neuvottelupöytään, jotta sähkölinjojen korvauksia saataisiin parannettua. Toisaalta, jun liukosellutehdas Uimahar- tuottaa enemmän kuin Rovio. Vain yksi tehdas. VTT:N TUTKIMUSPROFESSO- RI ALI HARLIN. LEHTIKUUSI 3 4/2013. sijoitusoikeutta. Pakkosijoitusoikeuden myöntämisen jälkeen korvauksesta voidaan edelleen sopia. Muussa tapauksessa korvausasia tulee siirtää lunastustoimitukseen. Lunastustoimituksessa ei lunasteta omistusoikeutta, vaan yhtiö saa oikeuden rakentaa sähkölinjan toisen maalle, ja tälle käyttöoikeudelle määritetään korvaus. Jos myöhemmin linjalle tehdään esimerkiksi moottorikelkkareitti, niin siitä ei sovita sähköyhtiön, vaan maanomistajan kanssa. Taulukkohinta ei riitä Ilmalinjojen leveys vaihtelee pienimpien jakelulinjojen viidestä metristä aina voimajohtolinjojen 20 metriin. Pysyvässä käyttöoikeudessa korvaus maksetaan maapohjan hinnan perusteella, yhtiö ikään kuin ostaa maapohjan. Hinta katsotaan Tapion summa-arvotaulukosta. MTK:n mielestä taulukon maapohjan hinnat ovat aivan liian pieniä. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan todelliset kauppahinnat ovat huomattavasti korkeampia, Tornberg painottaa. Energiateollisuus puolestaan katsoo, että korvaustaso on lähellä kauppahintatilaston toteutuneita hintoja. Sähköverkkoyhtiö Elenian maankäyttöpäällikkö Sanni Haralan mukaan Tapion tänä syksynä päivitetyt summa-arvotaulukot vastaavat aiempaa paremmin kauppahintatilaston hintoja. Summa-arvotaulukossa on erikseen maapohjan hinta kasvupaikan mukaan euroa hehtaarilta sekä puuston odotusarvot. Olemme päättäneet nostaa maapohjasta maksettavaa korvausta 20 prosenttia taulukkohintaa korkeammaksi. Hehtaarikorvaukset vaihtelevat noin 800 eurosta euroon, puustosta riippuen, Harala kertoo. Elenia uudistaa ilmajohtojaan maakaapeleiksi parin tuhannen kilometrin vuosivauhtia. Maakaapelit ovat maanomistajille pienempi, ainoastaan metrin levyinen haitta, joten pakkomenettelyt ovat harvinaisia. Putkiremontin tekeminen CLT-taloissa maksaa kymmenesosan betonitaloon verrattuna. RAKENNUTTAJAYHTIÖ LAKEAN ALUEPÄÄLLIKKÖ JOUNI LIIMATAINEN MASSIIVI- PUUELEMENTEISTÄ RAKENNE- TUN KERROSTALON EDUISTA. KAUPPALEHTI En usko. MAA- JA METSÄTALOUS- MINISTERI JARI KOSKISEN VASTAUS KYSYMYKSEEN, ONKO METSÄVEROTUKSESSA PALUUTA PINTA-ALAVERO- TUKSEEN. TALOUSELÄMÄ 43/2013. Hetemäelle Metsän etunoja -palkinto Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki on saanut Metsän etunoja -palkinnon. Hetemäki palkittiin euron stipendillä, jonka lahjoitti Suomen Messusäätiö. Palkinnon saajan valitsi Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand. Lauri Hetemäki uskaltaa kertoa metsäsektorin skenaarioista selkeästi, usein myös rakentavan kriittisesti, mutta säilyttäen samalla tutkijan tarkkuuden, Nystrand perusteli. Eino rokotti 30 miljoonalla Eino-myrskyn aiheuttamat metsävahingot ovat täsmentyneet noin 1,5 miljoonaan kuutiometriin. Metsänomistajille myrskystä koitui metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan noin 30 miljoonan euron myyntitulojen menetykset. Puita kaatui herkimmin hakkuuaukeiden laidoilla, juuri harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomessa, noin kuutiometriä ja Etelä-Savossa, noin kuutiota. 24 Tammi-elokuussa Suomeen tuotiin puuta 7,88 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. MAKASIINI

14 UUTISET Mikä ihmeen Otso? Metsäkeskuksen metsäpalvelut vaihtoi nimensä ja teki näkyvän pesäeron metsäkeskuksen julkisiin palveluihin. TIIA PUUKILA METSÄKESKUKSEN metsäpalvelut sai uuden ilmeen metsämessujen alla. Entinen sininen metsäkeskus vaihtoi logonsa karhuun ja kantaa nyt nimeä Otso Metsäpalvelut. Uuden ilmeen toivotaan selkeyttävän metsäkeskuksen tehtävänjakoa julkisten palveluiden ja metsäpalveluiden välillä. Ulospäin metsäkeskus on näyttäytynyt yhtenä organisaationa, jolla on vihreä ja sininen puoli. Metsänomistajien ja alan toimijoiden on ollut vaikea ymmärtää, mitkä palvelut kuuluvat millekin puolelle, kertoo Otso Metsäpalveluiden johtaja Jukka Enarvi. Otson palvelut metsäsuunnittelu metsänhoito ojien ja teiden suunnittelu ja kunnostus yksityisteiden rakentaminen ja siltasuunnittelu tiekunnan hallintopalvelut metsuritöiden välitys puukauppa vesiensuojelun suunnittelu luonnonmukainen metsien kasvatus metsäveroasiat sukupolvenvaihdokset metsätila-arviot luonnontuhojen vahinko arvioinnit metsien kiinteistövälitys ta toimineet itsenäisesti pelkästään asiakkaiden projekteista tulevilla tulovirroilla, Enarvi sanoo. Puukauppaa laajennettu Vaikka ilme vaihtui, metsäpalveluiden toiminta ei kokenut yhdessä yössä suurta mullistusta. Sitä on kehitetty, jäsennelty ja laajennettu viimeiset kaksi vuotta. Jo ennen ilmeen päivittämistä vanhan metsäkeskuksen alueellisia palveluita on levitetty koko maan kattaviksi. Metsänomistajia on avitettu sukupolvenvaihdoksissa, veroilmoitusten täytössä ja metsäkiinteistöjen välityksessä. Myös puukauppa on kuulunut metsäpalveluiden toimikuvaan heti alusta asti. Esimerkiksi suometsänkunnostushank- Jukka Enarvin luotsaamassa Otso Metsäpalveluissa työskentelee kolmesataa henkeä sadassa toimistossa ympäri Suomen. Taustalla lakiuudistus Metsäkeskuksen metsäpalveluiden uusi ilme on jatke kahden vuoden takaiselle metsäkeskuslain uudistukselle. Vuoden 2012 alusta lakiuudistus lakkautti alueelliset metsäkeskukset ja toimintansa aloitti valtakunnallinen Suomen metsäkeskus. Samassa rytäkässä henkilöstö ja toiminta jaettiin kahteen itsenäiseen yksikköön: julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin. Suurin syy jaolle oli kilpailun avoimuuden säilyttäminen. Metsäkeskuksen julkisten palveluiden puolella myönnetään esimerkiksi kemerarahoitusta hankkeille, joita taas metsäpalvelut hoitavat. Epäselvyyksien välttämiseksi yksiköt eriytettiin. Julkisten palveluiden toiminnan rahoittajaksi tuli valtio, mutta metsäpalveluiden tuli pärjätä omillaan. Me olemme jo kaksi vuotkeissa ojalinjojen tieltä raivattavien puiden korjuun ja kauppaamisen hoitaa hankkeen vetäjä. Puukauppaa on laajennettu myös hankkeiden ulkopuolelle. Tällä hetkellä Otso kilpailuttaa asiakkaidensa puita ympäri Suomen. Toimintaa on tarkoitus luotsata vieläkin pidemmälle. Tavoitteenamme on, että meidän kautta hoituvat kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut, Enarvi kertoo. Yli sata konttoria Otson tehtävänä on vakiinnuttaa paikkansa metsäpalveluiden Metsä keskuksen julkisten palveluiden tehtävät Metsään.fi-metsävaratietopalvelu metsänomistajien koulutus ja kurssit Metso-ohjelman ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet metsälakiin ja metsien hyönteistuholakiin liittyvä neuvonta ja valvonta kemeratukien myöntäminen ja lain valvonta SAMI KULJU tarjoajana metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja muiden metsäpalveluyritysten rinnalle. Tällä hetkellä sen etuna ovat kasvava etämetsänomistajien määrä. Me olemme ainoa riippumaton valtakunnallinen metsäpalveluiden tarjoaja. Meillä on yli sata toimistoa ja toimialueena koko Suomi. Metsänomistaja pystyy asioimaan kotipaikkakuntansa toimistolla, Enarvi kertoo. Samalla säästetään kustannuksissa, kun maastotyöt tekee kollega metsätilan sijaintikunnan toimipisteeltä. Nähtäväksi jää, kuinka kauan Otso säilyttää asemansa ainoana riippumattomana valtakunnallisena metsäpalveluiden tarjoajana. Metsänhoitoyhdistyslain muutos ja metsänhoitomaksun poistuminen ajavat myös metsänhoitoyhdistykset kehittämään toimintaansa. Uudesta ilmeestään huolimatta Otso on yhä Suomen metsäkeskuksen yksikkö. Lopullinen pesäero on kuitenkin suunnitteilla. Maa- ja metsätalousministeriö kaavailee, että Otso yhtiöitettäisiin ensi vuoden aikana. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2015 alusta. hirvituhojen arviointi ja korvaukset hyönteis-, myrsky- sekä muut metsätuhoasiat metsänomistukseen, sukupolvenvaihdoksiin ja yhteismetsiin liittyvä neuvonta Halkoliiteri-polttopuupalvelu energiapuun korjuuseen ja tukiin liittyvä neuvonta 14 MAKASIINI

15 METSÄTYYPPI Lahopuu laskettiin väärin Etelä-Suomessa lahopuun määrä on lisääntynyt todennäköisesti alustavaa arvioita enemmän. TIIA PUUKILA UUSIMMAT valtakunnan metsien inventointitulokset lahopuun määrän vähentymisestä ovat paljastuneet osittain virheellisiksi. Alustavien laskelmien mukaan lahopuun määrä olisi vähentynyt Pohjois-Suomen ja kasvanut Etelä-Suomen talousmetsissä. Nyt tutkijat ovat löytäneet ongelmia 11. inventoinnin laskentatuloksista. On paljastunut, että alustavat tulokset lahopuun määristä ovat osin virheellisiä, kertoo erikoistutkija Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitokselta. Syynä on laskentaohjelman vaihdos. Lahopuun pituuksia ei mitata maastossa, vaan ne ennustetaan laskentamalleilla. Uusi ohjelma oli joissakin tapauksissa laskenut lahopuun pituudet lyhyemmiksi kuin aikaisemmassa inventoinnissa. Kuvio Vuosi 2010 tuhoisin Asta, Veera, Lahja ja Sylvi kaatoivat yli viisi kertaa enemmän puita kuin Eino-myrsky. Tuhoutunut puusto / milj. m Aamo 1978 Mauri 1982 Manta 1985 Lähde: Metla, Suomen metsäkeskus Pyry, Janika 2001 Virhe koskee vain pientä osaa lahopuustoa ja ilmeisesti tulosten suunta ei muutu. Korjattu tulos tulee varmaankin olemaan sellainen, että Etelä-Suomessa lahopuun määrä on lisääntynyt vielä enemmän kuin alustavat tulokset osoittivat ja pohjoisessa vähennys on joko pienempi tai sitä ei ole, Korhonen arvioi. Myrskyt sotkevat Jo valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulokset vuosilta osoittivat lahopuun määrän laskeneen Pohjois-Suomessa. Vähentyminen näkyi pitkälle lahonneiden maapuiden määrissä. Näissä tuloksissa ei ole laskuvirhettä, mutta myös niiden paikkaansapitävyys epäilyttää tutkijoita. Lahopuiden mittaus aloitettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnissa Työ tehtiin tarkkaan. Seuraavassa inventoinnissa jotain jäi ehkä mittaamatta. Myös inventoinnin alla ja aikaan sattuneet myrskyt sotkevat tuloksia. Myrskykaadot luetaan mukaan kuolleiksi puiksi, vaikka ne korjattaisiin myöhemmin talteen. Etelä-Suomen lahopuun määrissä näkyvät vuoden 2010 myrskyt. Unto 2002 Asta, Veera, Lahja, Veera 2010 Tapani, Hannu 2011 Antti 2012 Eino 2013 Mikä on Euroopan pahin metsämörkö? Suomalainen Eveliina Pokela pitää eurooppalaisten metsänomistajien puolia Brysselissä. KUKA: Metsänhoitaja Eveliina Pokela, 28 vuotta. MITÄ: Työskentelee Euroopan metsänomistajajärjestöjen keskusliiton CEPFin poliittisena neuvonantajana. MITEN: Järjestö kutsui haastatteluun. Selvitti aikaisemmin maa- ja metsätalousministeriössä, miten suomalaista metsäosaamista vietäisiin ulkomaille. HANNA LEHTO-ISOKOSKI 1 Mikä on CEPF? Se on eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen kattojärjestö, jonka jäseniin kuuluu myös Suomen MTK. Lyhenne tulee ranskankielisestä nimestä Confédération Européenne des Propriétaires Forestiers. 2 Mitä järjestö tekee? Se valvoo metsänomistajien etua, kun Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto päättävät metsäasioista. Pidämme yhteyttä keskeisiin päättäjiin, lobbaamme. 3 Mitä omaan työhösi kuuluu? Pyöritän talon hallintoa sekä viestintää. Laadimme tiedotteita päättäjille, pidämme yllä verkkosivuja ja lähetämme jäsenille tiedoksiantoja. Parhaillaan perehdyn myös biotalouteen, jonka edistämisestä eri toimijoilla on runsaasti erilaisia näkemyksiä. Biotalouden kenttä on todella hajanainen. 4 Mikä ovat metsän omistajan pahimmat uhat? Byrokratia ja sääntely, esimerkiksi biomassan hyödyntämistä koskeva. Nyt keskustellaan kiihkeästi siitä, että puuta pitäisi käyttää ensisijaisesti rakentamiseen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona energiaksi. Me emme halua sellaista. Puun energia- ja muu käyttö eivät mielestämme kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. 5 Minkälainen työtiimisi on? Meitä on Suomesta, Saksasta ja Virosta, yhteensä kuusi. Kaikki ovat hyvin käytännönläheisiä, jalat maassa. Huumori kukkii. Sen avulla jaksamme, sillä työtä on niin paljon kuin ikinä ehdimme tehdä. MAKASIINI

16 MARKKINAT Hyvin käyvän puu kaupan taustalla saattaa vaikuttaa myös pankkien kiristynyt luoton anto, minkä vuoksi rahoitusta on haettu metsä pankista, Juha Junnikkala pohtii. TUOMAS NEVALAINEN Hyvää ei pidä hämmentää Puumarkkinoilta ei löydy nyt dramatiikkaa: kauppa käy, korjuuta haittaava pehmeä aika näyttää jäävän lyhyeksi eikä myrskykään isosti vaikuttanut. MIKKO HÄYRYNEN SAHUREIDEN viesti on, että puukauppa käy hyvin ja silloin ei pidä hämmentää. Hyvän tilanteen takana on monia syitä, joita yhteisesti voi kuvata häiriöiden puutteeksi. Kalajokisen Junnikkala Oy:n metsäpäällikkö Juha Junnikkala uskoo puunhintojen tasaisen kehityksen tuoneen rauhaa puumarkkinoille. Kun puunhintoihin ei liity nousupiikin odotuksia, niin kauppaa uskalletaan käydä. Hän pohtii myös, onko pankkien lainahanojen kiristäminen vaikuttanut siihen, että rahoitusta on haettu metsäpankista. Hyvä pystyvarantotilanne hillitsee tukinhintojen nousupaineita. Junnikkalalla mahtuu kuitenkin vielä talvileimikoita tämän kauden korjuuseen. Sahatavaran kotimaan ja Euroopan menekki on huonoa, mutta Kaukoitä ja Pohjois-Afrikka vetävät. Junnikkala ei malta olla toistamatta sahojen huonoa tilannetta. Kun neljä ja puoli vuotta on tehty tappiota, niin ei ole pahitteeksi vaikka yhden puolivuotta tekee vähän plussaakin. Nousu pysähtyy Harvestia Oy ostaa ensisijaisesti Itä-Suomen havutukkia ja koivukuitua. Leimikkotilanne on hyvä, mutta toimitusjohtaja Pekka Kauranen kertoo varovaisin sanakääntein, että koivukuitupuun tarjonta on ollut niukkaa. Vaikka Eino-myrsky ei poikinut isoja tuhoalueita, niin Kauranen uskoo, että myrskyllä on silti vaikutusta kantohintoihin. Nousu pysähtyy ja sitten on lievää laskua. Seuraavat kuukaudet ostetaan talvileimikoita, mikä näkyy hintatasossa. Talvileimikot ovat halvempia, koska ne ovat pehmeillä mailla. Etelä-Pohjanmaalla joillakin ostajilla leimikkotilanne on niin hyvä, että talvileimikoiden aktiivinen ostaminen on lopetettu. Monimutkaisten syy-seuraus-suhteiden vuoksi kivihiili on etenkin rannikon voimaloissa metsäenergiaa edullisempaa polttoainetta. Kivihiilen tuonti ei ole suoraan pois metsäenergian menekistä, sillä haketta toimitetaan myös monille maatiloille ja muille pienemmän kokoluokan käyttäjille. Kaikki menee kaupaksi, mutta metsäenergian hinta on laskenut aavistuksen verran, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa toteaa. Ruotsissa pienet tuhot Se, mikä Suomen puolella oli Eino, oli Ruotsin puolella Hilde. Yleensä länsimyrskyt purkavat pahimman voimansa Ruotsiin ja myrskypuiden tarjontapiikki tuntuu sahatavaramarkkinoilla lahden tälläkin puolella. Nyt niin ei näytä tapahtuvan. Hilden tuhoja arvioidaan parhaillaan, mutta niiden ennakoidaan olevan samantapaisia kuin Einon. Puita on kaatunut sieltä täältä, mutta ei kovin suuria määriä, Sveaskogin Pohjois-Ruotsin Piitimessä toimiva myyntipäällikkö Paavo Valonen sanoo. Aikaisempi, lokakuun lopulla Etelä- ja Länsi-Ruotsiin osunut Simone-myrsky kaatoi noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Jönköpingin eteläpuoleisen Ruotsin vuotuinen korjuumäärä on noin 22 miljoonaa kuutiometriä, joten myrskypuu ei muuta kokokuvaa. Etelä-Ruotsissa on ollut tukkipulaa ja metsänomistajien tarjoamat pienet myrskypuuerät ovat jopa positiivinen asia, Valonen kertoo. 16 MAKASIINI

17 Raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,16 56,43 40,59 15,64 17,29 15,56 Uudistushakkuu 56,98 57,38 41,99 17,67 18,59 17,42 Harvennushakkuu 49,17 49,26 38,04 14,41 15,32 14,32 Ensiharvennus 46,01 46,52 30,74 14,08 14,13 13,50 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,83 57,51 39,73 16,02 17,94 15,81 Uudistushakkuu 58,33 58,29 40,77 17,14 19,11 17,16 Harvennushakkuu 51,53 51,44 37,53 15,31 16,27 15,32 Ensiharvennus 48,31 46, ,90 14,96 13,43 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,68 57,38 40,31 15,68 17,45 15,72 Uudistushakkuu 58,62 58,45 42,01 17,67 19,07 17,63 Harvennushakkuu 51,10 50,17 37,84 14,68 15,57 14,67 Ensiharvennus 46,86 47, ,91 14,46 14,27 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,61 55,17 40,55 14,79 15,84 15,01 Uudistushakkuu 56,79 56,25 42,41 17,08 17,24 17,07 Harvennushakkuu 48,65 46,57 37,90 14,19 14,31 14,31 Ensiharvennus 45,29 45, ,92 11,55 12,65 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,61 56,28 41,92 15,63 17,37 15,59 Uudistushakkuu 57,95 57,23 43,19 17,17 18,63 17,43 Harvennushakkuu 51,35 49,49 38,84 15,03 15,57 14,58 Ensiharvennus 46,27 46, ,96 14,38 13,33 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,44 56,41 37,19 16,90 18,49 16,82 Uudistushakkuu 57,96 57,05 37,77 18,73 19,00 18,16 Harvennushakkuu 46,97 45, ,98 15,09 14,95 Ensiharvennus 45,88 45,36-15, ,59 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,39 51, ,35 16,48 15,42 Uudistushakkuu 53,50 53, ,11 18,16 17,69 Harvennushakkuu 46,41 45, ,73 13,92 12,79 Ensiharvennus 44,72 45,23-13, ,52 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,74 46,81-15,43 16,20 14,31 Uudistushakkuu 48,25 47,80-17,44 16,98 15,45 Harvennushakkuu 43, , ,21 Ensiharvennus 41, ,98-13,36 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0, Kantohintojen kehitys Euroa m Indeksi kertoo muutoksista Viikot 1 47/ Puutavaralajien kantohintaindeksit / / Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = m3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta MAKASIINI

18 MARKKINAT Kuukauden puukauppa Viisi tarjousta talvileimikosta HANNU JAUHIAINEN METSÄÄ Etelä-Karjalassa omistava perikunta päätti tehdä puukaupan ja valtuutti metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan asiaa. Myyntiin päätyi vajaan kahden hehtaarin päätehakkuuleimikko. Alue sijaitsee tilustien varrella ja on talvikorjuukohde. Yhdistys pyysi tarjoukset paikallisilta puunostajilta. Tarjouksia tuli viisi, joista yksi oli kahden ostajan yhteistarjous. Osassa tarjouksista oli mukana vain perinteiset puutavaralajit, osassa myös pikkutukki, parru ja yhdessä vielä pylväskin. Yksi ostajista tarjosi männystä runkohintaa mäntyainespuun nimellä. Tarjous hinta oli noin 50 euroa kuutiometriltä. Normaalin mäntytukin tarjoushinnat olivat samaa tasoa kaikilla ostajilla, euroa kuutiometriltä. Kuusitukin hinnassa vaihteluväli oli suurempi, euroa. Pylväs ratkaisi Tarjousten kokonaissummissa ei ollut suurta eroa, kaikki olivat reilut PUUKAUPPA ETELÄ-KARJALASSA Puutavaralaji Määrä /m3 Mäntytukki 242 m3 58,20 Mäntypylväs 50 m3 70,00 Mäntypikkutukki 10 m3 35,00 Mäntyparru 20 m3 25,00 Mäntykuitu 56 m3 17,00 Kuusitukki 61 m3 58,00 Kuusikuitu 12 m3 17,00 Kuusilaho 1 m3 9,00 Yhteensä 452 m euroa. Metsänomistajan saamaan lopulliseen rahamäärään vaikuttaa eri puutavaralajien kertymä, mikä vaihtelee ostajittain erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten vuoksi. Hintavertailussa parhaaksi todettiin kahden ostajan yhteistarjous. Asian ratkaisi pylvään, pikkutukin sekä parrun hinta. Pylväästä maksettiin 70 euroa kuutiometriltä. Näille puutavaralajeille luvattiin myös takuumäärät. Kaupat tehtiin tämän tarjouksen perustella. Vientikatsaus Sahavuosi päättyy sarastukseen MIKKO HÄYRYNEN SAHATAVARALLE kuuluu vähän parempaa muutaman vientimaan hyvän vedon vuoksi, mutta kokonaisuutena vuosi 2013 kirjautuu keskinkertaiseksi. Varastot myytiin kesällä ennätysalas. Ne ovat alhaalla edelleen, vaikka mäntytavaraa onkin alkanut kasautua. Vienti on kasvanut neljälle markkinalle Japaniin, Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Israeliin. Ainoastaan Japani maksaa laadusta, muille riittää alemmat laadut ja niidenmukaiset hinnat, yksityisten sahojen järjestön Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Japani näyttää viimein saaneen taloutensa liikkeelle, mutta maa on pysynyt poissa markkinoilta kesän jälkeen ja sulatellut suuriksi kasvaneita varastojaan. Kiina vetää hyvin ja pelot talouskasvun hidastumisesta ovat lieventyneet. Pohjois-Afrikasta voi odottaa reilua kasvua, koska siellä on paljon nuorta väkeä ja myös varallisuutta, vaikka se onkin jakautunut epätasaisesti. Mutta arabikevät ja poliittinen epävarmuus eivät ole vieläkään kokonaan ohitse. Euroopan markkinatilanne on säilynyt heikkona ja hintojen nosto näyttää hankalalta. Englannissa ja Saksassa markkinat ovat parantumassa, mutta Ranska ja Hollanti ovat heikkoja. Etelä-Euroopassa tilanne on vakiintunut, joskin kulutus on ylipäätään alhaisella tasolla. Suomi on voittanut markkinaosuutta Ruotsilta. Ruotsin sahureilla on ollut vaikeaa sekä kallistuneen kruunun että puun saatavuuden kanssa. Ruotsissa metsien käyttöaste on Suomea korkeampi, minkä vuoksi metsässä ei ole samalla tavalla puskuria tasaamaan kysynnän vaihteluja. Muutaman vuoden takaisen ison myrskyn puut on sahattu ja Etelä-Ruotsin sahat käyvät vajaasti. Kotimaassa rakennuslupien määrä putoaa edelleen, mutta kor- Kiina vetää Havusahatavaran tärkeimmät vientimaat tammi-elokuussa sekä viime vuoden vastaavana aikana Kuusi m3 0 Egypti Algeria Britannia Japani Marokko Israel Saudi- Tunisia Tanska Arabia Lähde: Tullitilasto Ranska Saksa Japani Saudi- Britannia Hollanti Israel Kiina Egypti Arabia Mänty 1000 m jausrakentaminen on jonkin verran korvannut laskua. Tämän vuoden sahausmäärä yltää vajaaseen kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuosi mentäneen samalla tasolla ja kantohintojen kehitys näyttää tylsän tasaiselta. 18 MAKASIINI

19 METSALEHTI.FI Keskustelua Kohti yritysverotusta Metsäselonteon tavoite ohjata metsäalaa yrittäjyyteen puhutti verkossa. Metsäverotusta ollaan vihdoinkin muuttamassa myös Suomessa yritysverotuksen suuntaan. Tämä on ainoa keino kehittää metsätilakokoa ja puuntuotannon tehokkuutta. PUUN TAKAA Ongelma on siinä, että puhutaan elinkeinon harjoittamisesta, yrittäjyydestä, ammattimaisuudesta ja ties mistä ilman, että kerrotaan, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin suuntaan asioita käytännössä halutaan muuttaa. GLA Muutoksista ensimmäisen pitäisi olla metsävähennyksen poisto. Saisi silläkin myyntihintoja alaspäin. Ehkä sitten loppuisi tai ainakin vähenisi vinkuminen ylihintaisista metsäpalstoista. KORPITUVAN TANELI Minun mielestä metsävähennys on yksi parhaita tapoja edistää metsätilakauppoja. Jos se poistuisi, tilakauppoja tehtäisiin entistä vähemmän ja tilat pirstaloituisivat aina vain pienemmiksi. MJO B. Wahlroos heitti laiskalle rahalle kovempaa veroastetta mainiten erikseen metsäomaisuuden. Paine siihen suuntaan on jollain tasolla nähtävissä. NIKO Suomen on pelastanut kehitysmaan kohtalolta se, että täällä metsät ovat suurimmaksi osaksi perheiden omistuksessa eikä suurten korporaatioiden plantaaseja. KOUKKU No niin, ammutaanpa tämäkin nyt äkkiä alas eli nykysysteemi on siis paras? JUIPPI Lopputuloksena saamme veroasteen jälleen nousuun. Nythän julkisen sektorin osuus bkt:stä on vain 57 prosenttia, toiseksi eniten koko Euroopassa. HILUXMETSURI Valtion ja kuntien toiminnan perusta on, että ne antavat ihmisille mahdollisuuden pistää asiansa kuntoon. Nyt näkyy olevan linja, että sotketaan. Ei voi luottaa minkäänlaiseen pysyvyyteen. HEMPUTTAJA Tämä systeemi tulee romahtamaan ja varmasti. Sosialistien viimeinen korahdus. METSÄNVARTIJA Osallistu keskusteluun osoitteessa Gallup Kannattaako hankkia mönkijä? KYLLÄ 45% EI 55% Lukijan kuva Verkossa nyt Seuraa maapallon metsäpeitteen muutosta vuosina Asta-myrskyn reittikin näkyy. EARTHENGINEPARTNERS.APPSPOT.COM/ SCIENCE-2013-GLOBAL-FOREST PALMUMETSURI JA HUSQVARNA Etelän metsuri ja Huski kuivuneita palmunoksia pudottelemassa. Mies roikkuu valjaissa ja asiallisissa turvavarusteissa, mutta peittyy tuuhean latvuksen kätköihin. PUUN TAKAA Mihin tarvitaan erälupia ja mitä ne maksavat? Metsänhoitoyhdistykset ovat saaneet uudet kotisivut. MHY.FI ja METSÄNOMISTAJAT.FI MAKASIINI

20 TEEMA: VARUSTEET PÄRJÄISIKÖ NÄILLÄ? Metsälehti kartoitti, mitä aloitteleva metsänomistaja tarvitsee. Kärkeen nousi yksi tuote ylitse muiden: raivaussaha. Metsänomistajalla on varaa, mistä valita. Metsäylioppilas Holtti Hakonen kokeili Husqvarnan, Uittokaluston, Koneliike Oleniuksen ja FinnRaivan tuotteita metsämessuilla Helsingissä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI