Saha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE?"

Transkriptio

1 5. JOULUKUUTA NUMERO 8/ VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 18KYSYMYSTÄ METSÄ- SUUNNITELMASTA METSÄLEHTI 80 VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA MOOTTORI- SAHAKOULU HANKINTA TYÖSTÄ NIUKKA TILI METSÄNOMISTAJA Saha soimaan Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. Sähkölinjakorvauksista kiistellään Mitä Otso tekee? Talvileimikoilla vielä ottajia

2 Pukinkonttiin Uutuus Makuja kairasta kaupunkiin Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Hinta 39 Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, pelto- ja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakonflikteja. Hinta 48 Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme tai asiakaspalvelustamme, puh , s-posti: Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS SEPPO SAMULI METSÄLEHTI JUHA TANHUA 74 METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8/ PÄÄKIRJOITUS: Veroselvitys tulee tarpeeseen 6 METSÄNOMISTAJA: Tapio Hovi on toiminnan mies 12 UUTISET: Sähkölinjoissa muhii kiista 14 Metsäpalvelut saivat uuden ilmeen 15 METSÄTYYPPI: Mikä on Euroopan pahin metsämörkö, Eveliina Pokela? 16 MARKKINAT: Hyvää ei pidä hämmentää 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Viisi tarjousta talvileimikosta 19 VERKOSTA: Kohti yritysverotusta TEEMA: VARUSTEET 20 MIKÄ ON TARPEELLISTA? Aloittelevan metsänomistajan tärkein hankinta on raivaussaha. 30 RAHAPUU: Sotketaan taas puumarkkinat OMA METSÄ 32 METSÄNHOITO: 18 kysymystä metsäsuunnitelmasta 35 MOOTTORISAHAKOULU: Hankintalisä jää usein laihaksi 36 TUTKIMUS: Viron sakaaleista halutaan eroon 38 METSÄPERINTÖ: Kuka perii yksinäisen? 40 KYSY POIS: Miten välttää sienitaudit? 42 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tunnelmallinen tukikohta 44 KÄÄNNEKOHTIA Metsäalan kehitys ja taitekohdat näkyvät Metsälehden sivuilla. 54 METSÄ JA LAIT 60 KOLUMNI: Edistetään kysyntää 61 ENNEN & NYT: Vauhdikas koivikko 62 LUHTA: Jättiläinen kivipedillä 66 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Riistakauden satoa 72 PILKKEET: Kantokäävän työn jatkaja 74 TUOTE & TEKIJÄ: SKEITTAAJA KOKO IKÄNSÄ Puuseppä Esa Niirasen rullalaudat tunnistaa pohjan koivutuohesta. MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI Veroselvitys tulee tarpeeseen Hallitus valmistelee parhaillaan metsäpoliittista selontekoa eduskunnalle. Paperi on tärkeä, sillä se on mitä todennäköisimmin lähdeaineistoa seuraavan hallituksen metsäpolitiikalle. Toivottavasti selonteon viestit täsmentyvät, sillä 40-sivuisesta luonnoksesta konkreettisten toimien tärkeysjärjestystä on vaikea hahmottaa. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio selvensi asiaa metsäpäivien avajaisissa. Hänen mukaansa selonteon tärkein linjaus on, että metsätalouden harjoittamisessa pyritään yritysmäisyyteen. Tämä tarkoittaa, että selonteossa aiotaan esittää metsäverotuksen uudistamista. Uutinen herätti paljon keskustelua, sillä siitä, kun edellisen verouudistuksen siirtymäaika päättyi, on kulunut alle kymmenen vuotta. Sitä ennen metsiä verotettiin pinta-alan perusteella yli 80 vuotta. Metsäverotus nousi puheenaiheeksi myös viimevuotisilla metsäpäivillä, kun Björn Wahlroos toivoi verojärjestelmää, joka kannustaisi metsänomistajia myymään puuta. Myös monet metsäntutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kiristyneen lahja- ja perintöverotuksen ohella metsäverotus on hidastanut metsien sukupolvenvaihdoksia. Viimeksi Metsätieteen päivillä pohdittiin, heikentääkö verotus metsätalouden kannattavuutta. Lyhyen historiansa aikana nykyinen metsäverojärjestelmä on jo kokenut pienen uudistuksen. Viime vuosikymmenen lopulla verotusta lievennettiin laajentamalla metsävähennyksen soveltamisalaa ja korottamalla vähennyksen määrää. Kun vähennys aiemmin oli sidottu tilaan, nyt se on metsänomistajakohtainen. Muutos on kannustanut ostamaan uutta metsää ja lisännyt puunmyyntejä, mikä oli verohelpotuksen tavoite. Se on myös tehnyt kaupasta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon siirtää metsä sukupolvelta toiselle. Samalla metsävähennyksen laajentamisella toteutettu verohelpotus on nostanut metsätilojen hintoja. Lisäksi se teki verotuksesta entistä vaikeaselkoisemman, mikä johtaa hankaliin tulkintaongelmiin. Metsävähennyksen muutos on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on uudistaa verotusta. Siitä huolimatta kannattaa yrittää. Tavoite edistää yritysmäistä metsätaloutta on hyvä, ja jos siihen on mahdollista päästä metsäverotusta muuttamalla, asia on selvittämisen väärti. Kukaties johtopäätös on, että yksinkertaisinta on pyrkiä tavoitteisiin purkamalla sukupolvenvaihdoksia hidastava suma. Veroleimikoita ei kannata vielä kiirehtiä tekemään tai säästämään. Maa- ja metsätalousministeriössä vasta valmistaudutaan veroselvityksen tekemiseen. Varsinaiset päätökset siirtyvät seuraavalle eduskunnalle, jota pääsemme valitsemaan runsaan vuoden kuluttua. VUODEN viimeisen Metsälehti Makasiinin teemana ovat metsänomistajan varusteet. Toimittaja Tiia Puukila selvitti, mitä metsätöissä tarvitaan. Jutun ideoinnissa teiltä lukijoilta saamistamme vinkeistä oli paljon hyötyä, mistä suuret kiitokset! Metsäverotukseen palaamme tuttuun tapaan jo heti tammikuussa. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ SEPPO SAMULI

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. MARRASKUUSSA Talvi tekee tuloaan metsään. Yölliset sankat lumisateet kasvattavat lumipeitettä nopeasti. Lumi tuo valoa hämärään marraskuiseen päivään Kuhmon Iivantiirassa. Kuva Ville Heikkinen

6 METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI

7 TOIMINNAN MIES Kun on perso työlle ja tietää mitä tekee, voi metsään sijoittaa ilman suurta omaa pääomaa. Kysykää vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI MAKASIINI

8 METSÄNOMISTAJA oottorisaha ulvaisee terhakkaasti. Kuulostaa aivan kuin se odottaisi, milloin teräketju pääsee haukkaamaan koivun kylkeä, ja pääseehän se. Hetken kuluttua koivu kaatuu tarkalleen sinne, minne metsätalousyrittäjä Tapio Hovi sen tähtäsi metsikön reunasta peltoaukeaa ja kohtalontovereitaan kohti. Sitten Hovi karsii oksat ja lähtee välittömästi seuraavan koivun kimppuun. Leveän metsäojan yli hän loikkaa tuosta vain, 27-vuotias mies elämänsä kunnossa. Istuminen ei ole minun juttuni, Hovi vahvistaa, kun lopulta malttaa lähteä kahvitauolle. Paikallaan oloa hän on vältellyt viimeistään siitä saakka, kun lukion jälkeen opiskeli metsuriksi Hyvinkäällä. Opinto-ohjelma ei Hovin mielestä edennyt riittävän ripeästi, joten hän vaihtoi sen oppisopimuspestiin silloisessa metsähoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaassa. Halusin töihin. Pitää tapahtua! hän kertoilee samalla, kun polkaisee kengät jalasta punaisen tupansa porstuassa. Tupa sijaitsee Virroilla, Toisveden kylässä, ja se tuli Tapio Hoville tilakaupan mukana. Hän kun ostaa metsätiloja ja laittaa ne kuntoon. Pieni vanha talo käy mainiosti tukikohdaksi, kun Hovi tekee pitkää päivää ympärillä avautuvissa metsissä. Eikä hätää, vaikka kahvitauko haastattelun vuoksi tänään hieman venähtää. Työt jatkuvat, sillä rauduskoivikossa talon lähellä ahkeroi monitoimikone. Säästöistä osa ja lainaa loput Valmistumisen jälkeen 2008 Tapio Hovi työskenteli kaksi vuotta enonsa metsissä ja mietti tulevaisuuttaan. Valkeni, että hän tahtoi olla oman ai- 8 MAKASIINI kansa herra ja työskennellä luonnossa. Hän halusi yrittäjäksi ja omaa metsää. Metsätöihin Hovi oli tottunut jo vanhempiensa maatilalla Lempäälässä. Ensimmäisen moottorisahansakin hän oli ostanut 16-vuotiaana. Lisäksi nuorukaisen tielle osui oikea ihminen: nyt jo edesmennyt metsäsijoittaja Kalle Järvenpää, joka antoi kullanarvoisia neuvoja ja kannusti. Hän puhui, että minun kannattaisi ostaa metsää, koska osaan itse hoitaa sitä. Tuli entistä vahvempi tunne, että sitä tahdon elämältäni oikeasti, Hovi muistelee kahvikupin ääressä. Eipä aikaakaan, kun Sastamalasta tuli myyntiin täysin hoitamaton metsätila. Se miellytti nuorta miestä: pohjat kohtalaisen rehevät, puusto terveen näköistä. Oppisopimusajalta Hovilla oli jäänyt rahaa säästöön. Loput hän lainasi pankista, ja kaupat tehtiin lokakuussa Seuraavana päivänä uusi omistaja pörräsi raivaussahan kanssa taimikossa. En pidä aikailusta, hän muistuttaa. Kooltaan tila oli vajaat kymmenen hehtaaria, joista 1,5 hehtaaria vanhaa, järeää tukkipuustoa. Loput olivat vuotiasta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Metsän kunto avainasia Tapio Hovi kunnosti metsäänsä ripeästi. Keväällä 2011 hän teki elä- Tapio Hovi nauttii fyysisestä työstä. Vain navakalla tuulella pysyn poissa metsästä. Vesisade ja räntä eivät haittaa mitään. Virrat Kuusi kasvaa Virroilla vauhdikkaasti.

9 mänsä ensimmäiset puukaupat. Kyllä se pisti miestä jännittämään. Jäi kipinä, että haluan tehdä tämän toistekin. Kovan työn jälkeen tila alkoi olla unelmakunnossa, mutta sitten tuli vastoinkäyminen: Tapani-myrsky. Metsästä oli juuri hakattu melkein 400 mottia harvennuspuuta, kun myrsky kaatoi sata lisää. Kaikki meni kuitupuuksi. Sotku oli hirvittävä. Kokemus sai nuoren miehen mietteliääksi. Olihan hän juuri tehnyt KYLLÄ SE PISTI MIESTÄ JÄNNITTÄMÄÄN. JÄI KIPINÄ, ETTÄ HALUAN TEHDÄ TÄMÄN TOISTEKIN. valtavan työn, jota luonto näytti pitävän pilkkanaan. Myrsky vaurioitti parhaita kasvatusmetsäkuvioita. Hetken aikaa kesti, että selvisin henkisesti. Täytyi motivoitua uudelleen. Kai kokemuksella jokin tarkoitus oli, hän pohtii hiljaisella äänellä. Metsäsijoittamisen riskit ainakin selvisivät kertaheitolla. Onneksi Hovi oli vakuuttanut metsänsä kunnolla. Ja onneksi kaikkea ei ollut ehditty harventaa. Muuten olisi käynyt hullusti. Liian suuri osa metsästä olisi muuttunut vajaatuottoiseksi. Tila osoittautui silti mainioksi hankinnaksi. Kaikkia puutavaralaatuja kasvoi enemmän kuin Tapio Hovi oli arvioinut. Ostohintakin oli kohtuullinen, vaikka Hovin mielestä metsätilasta kannattaa joskus maksaa jopa ylihintaa. Täytyy vain tietää, että kasvava puusto on tervettä. Päätehakkuuikäisen metsän riski on, ettei puun laatuun pysty enää vaikuttamaan. Esimerkiksi kuusen tyvilahoa ei näe ulospäin. Jos on ostanut metsätilan ylihintaan ja puusto onkin lahoa, tulee helposti kaksinkertainen tappio. Sitä paitsi menee vuotta, ennen kuin metsästä saa seuraavan kerran kunnolla hakkuutuloja. Laadukkaista kasvatusmetsistä pitää myös pankinjohtaja: jos tilakaupat MAKASIINI

10 METSÄNOMISTAJA Kun Hovi osti Virtain-tilan, sen ojat olivat tukossa. Paikka oli ollut hänellä pari viikkoa, kun niitä jo ryhdyttiin kunnostamaan. PÄÄMÄÄRÄNI ON, ETTÄ HANKIN TILAN JA HOIDAN SEN KUNTOON NOPEASTI. rahoittaa lainalla, ne sekä hoidetut taimikot ovat arvokas vakuus. On osattava ennakoida Viime syksynä Tapio Hovi ajoi Virroille katsomaan tilaa, jota perikunta myi. Tie oli niin huonossa kunnossa, että auto juuttui kiinni. Hovi kerkesi jo ihmetellä, mihin oikeastaan oli matkalla. Paikassa oli silti jotakin, mikä minua kiinnosti, hän sanoo. Reilun 20 hehtaarin metsäalasta puolet oli kypsää päätehakattavaksi. Puustosta 70 prosenttia oli männikköä, joka senikäisenä on turvallisempi ostos kuin kuusikko. Hoitotöitä oli rästissä hirvittävä määrä. Tapansa mukaan Hovi ennakoi, miltä paikka näyttäisi valmiina kymmenen vuoden kuluttua, ja teki kaupat. Hän myös paransi edelliskerrasta: saha soi jo kahden tunnin kulut- 10 MAKASIINI Hovi asuu viikot pienessä talossa metsätilallaan. tua kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ojalinjat piti raivata auki kaivuria varten. Virtain-tilan Tapio Hovi hankki kokonaan lainarahalla. Hän laski, että hakkuutuloilla hän saisi maksettua luoton vähiin. Seuraavassa paikassa, jonka hän ostaa, pitää olla hakattavaa loppulainan verran. Maksan välillä kaiken pois ja tarvittaessa otan uutta. Päämääräni on, että hankin tilan ja hoidan sen kuntoon nopeasti. Jos ostan hoitamatonta nuorta metsää hyvällä pohjalla, se tuottaa 20 vuodessa järeää tukkia. Sekapuustosta terve metsä Hovi haluaa tehdä metsästä omansa näköisen. Sellainen kasvaa teollisuudelle kelpaavaa arvopuuta, mutta innokas metsästäjä jättää elintilaa myös riistalle. Hän ei poista kaikkia leppiä ja raitoja. Leppä paitsi tarjoaa pyylle ravintoa myös sitoo juurinystyröillään typpeä, mitä Hovia neuvonut Kalle Järvenpääkin arvosti. Ja koivua pitää olla, sillä sekapuustosta kasvaa terve metsä. Laadukas koivu kasvaa nopeasti, kun sitä harventaa voimakkaasti. Järvenpään tavoin Hovi tähdentää, että kun energiapuuta korjataan kasvatusmetsistä, puu tuodaan karsittuna rankana ja oksat jätetään metsään. Näin vältetään ravinnehävikki. Kannattaa muistaa, että korjuutulot kokopuusta menevät äkkiä terveyslannoituksiin. Kasvamaan jäävä puusto myös vahingoittuu helposti energiapuusavotassa, hän huomauttaa. Hovi haluaa harjoittaa selväpiirteistä ja järjestelmällistä metsätaloutta. Jatkuva kasvatus sopii hänes-

11 tä lähinnä pieniin yksityismetsiin. Itse hän ei aio siihen ryhtyä. Käy helposti niin, että metsästä ei pysty hahmottamaan selvää kuviorakennetta. Siitä tulee kuin tilkkutäkki. Sydäntalveksi Hovi jättää omat metsät. Silloin hän työskentelee metsurina useimmiten Metsä Groupin ja Koskitukin työmailla. Jonkin verran hän tekee töitä myös suoraan isännille. Saa tehdä mieluista työtä Uutta metsätilaa Hovi etsii koko ajan. Eniten kiinnostavat kotikulmat Lempäälässä sekä Virrat. Virroilla maapohjat ovat kivikkoista Lempäälää parempia, joten metsä on helpompi uudistaa. Seudun etuja on sekin, että juurikääpä ei ole pahasti levinnyt sinne saakka. Vaikka metsiin sijoittaakin, Tapio Hovi ei haaveile tulevaisuudesta miljonäärinä. Hänelle elämänlaatu on tärkeämpää kuin rikastuminen. Saa tehdä työtä, josta pitää. Ovat tilat toki myös eläketurva. Niitä pitää ajatella pitkän ajan sijoituksena. Ja jos minulle suodaan joskus lapsia, jätän metsät heille. Rahansa Hovi laskee tarkkaan, koska sitä on investointien jälkeen jäätävä myös elämiseen. Uuttera joka säällä Kun kahvit on juotu, Tapio Hovin on aika palata raivaamaan koivikkoa alikasvoksena puskevan kuusikon tieltä. Ulkona satelee kuivaa pakkaslunta, mikä on hyvä työkeli siinä kuin kaikki muutkin. Paitsi kova tuuli. En pelkää fyysistä rasitusta. Kunto pysyy hyvänä. Saan myös huoletta nauttia ruuasta, kun kulutus on valtava, innokas kotikokki iloitsee. Viikot kuluvat metsätilalla, ja viikonlopuiksi hän matkustaa kotiin Lempäälään. Keväällä avopuoliso Jenni Ketonen auttoi Hovia istuttamisessa, kun omalta sairaanhoitajan työltään ennätti. Vuosikymmeniä joutomaana viettäneellä pellolla kohoaakin vanttera kuusitaimikko. Kuusen kasvu on mahtava. Kymmenen vuotta eteenpäin, ja tässä on Kovalla työllä pääsee eteenpäin. Haluan rohkaista muita nuoria kuten minuakin rohkaistiin, Hovi sanoo. melkoinen puusto. Paljon uuttera uusi omistaja on jo saanut Virroilla aikaan: ojittanut, raivannut, istuttanut ja hoitanut. Nyt pihapiiriin tulee myös kunnostettu tie. Enää ei tarvitse pelätä, että edes henkilöauto jäisi kiinni. kuten haluat. Mobiilisti alkaen. Tutustu maksutta joulukuun ajan. MAKASIINI

12 UUTISET Sähkönsiirrossa muhii kiista Tuulivoimalan rakentaminen on tuomassa lisää sähkölinjoja metsiin. MTK on tyytymätön linjoista maksettaviin korvauksiin. MIKKO HÄYRYNEN TUULIVOIMALOIDEN rakentamiseen on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan rakennuspaikasta maksetaan teollisuustontin vuokraa ja vaikutusalueellekin jotain niin kauas kuin toisen myllyn rakentaminen on estynyt. Sähkön siirrossa käytäntönä on ollut, että sähkölinjojen vaatimista maista korvataan maanomistajalle pelkästään aiheutunut haitta. Siinä muhii periaatteellinen kiista, johon etujärjestöjen välisen suositussopimuksen jatko kaatui muutama vuosi sitten. Energiateollisuuden kanta on, että toteutunut haitta korvataan. MTK taas katsoo, että maanomistajalle kuuluu osuus myös verkkoliiketoiminnan tuotosta. Periaatteellisella kysymyksellä on isot taloudelliset vaikutukset. Jos tuulivoimasuunnitelmat toteutuvat lähellekään, niin erityisesti Pohjanmaalle on tulossa iso määrä uusia sähkölinjoja. Myös kantaverkkoa pitää vahvistaa. MTK haluaa neuvotella MTK suosittelee maanomistajille sopimisesta pidättäytymistä ja korvausten ratkaisemista pakkomenettelyn kautta. Yritämme saada vastapuolelle neuvotteluhalua, sillä pakkomenettelyt ovat yhtiöiden kannalta hitaita, hankalia ja kalliita, ympäristöjohtaja Markku Tornberg MTK:sta sanoo. Energiateollisuus ry:n verkkoliiketoiminnan johtajan Kenneth Hännisen mukaan energiateollisuus on valmis neuvotteluihin, mikäli edellytyksiä on. Valtaosin on päästy vapaaehtoiseen sopimukseen. Mistään suurista ongelmista en ole kuullut. Hännisen mukaan monimutkaisen pakkomenettelyn lopputulos ei yleensä poikkea vapaaehtoisesta sopimisesta, ja korvaukset ovat olleet joskus jopa tarjottua vapaaehtoista maksua pienempiä. Kahdenlaisia linjoja Maankäytöllisesti sähkölinjoja on kahdenlaisia ja niistä on säädetty eri laeissa. Voimalinjojen rakentaminen edellyttää aina lunastuslain mukaista lunastustoimitusta, jossa maahan lunastetaan pysyvä käyttöoikeus ja määritetään lunastuskorvaus. Pienemmät, jakelulinjoiksi kutsutut korkeintaan 45 kilovoltin linjat käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Korvauksesta voidaan sopia joko vapaaehtoisesti rakentajan ja maanomistajan kesken, tai sähköyhtiö hakee kunnan rakennuslautakunnalta pakko- Lyhyesti Keitele Etelä- Pohjanmaalle Keitele Timber on ostanut Alajärveltä Myllyahon sahan konkurssipesän ja aloittaa sahauksen tässä kuussa. Tavoitteena on tuottaa vuosittain satatuhatta kuutiometriä mäntysahatavaraa. Samalla Keiteleen puunhankinta laajenee Pohjanmaalle, missä yhtiö on palkkaamassa omia ostomiehiä. Vuotuinen tukkipuun käyttö Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kasvaa reilut kuutiota. Keitele tiedotti syyskuussa rakentavansa Kemijärvelle puutuotetehtaan. Kultasirkku uhkaa hävitä Uhanalaisia lintuja on kansainvälisen BirdLifejärjestön mukaan enemmän kuin koskaan ennen. Maailman lintulajista 198 on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Kaikkiaan uhan alaisiksi on luokiteltu lintulajia. Äärimmäisen uhanalaisten lajien listalle on noussut kultasirkku, joka on nopeasti hävinnyt Suomen pesimälinnustosta. Vielä 1980-luvulla Suomessa pesi muutama sata kultasirkkuparia, mutta nykyään tuskin yhtään. 12 MAKASIINI

13 TONI KNUUTILA MTK haluaa energiayhtiöt neuvottelupöytään, jotta sähkölinjojen korvauksia saataisiin parannettua. Toisaalta, jun liukosellutehdas Uimahar- tuottaa enemmän kuin Rovio. Vain yksi tehdas. VTT:N TUTKIMUSPROFESSO- RI ALI HARLIN. LEHTIKUUSI 3 4/2013. sijoitusoikeutta. Pakkosijoitusoikeuden myöntämisen jälkeen korvauksesta voidaan edelleen sopia. Muussa tapauksessa korvausasia tulee siirtää lunastustoimitukseen. Lunastustoimituksessa ei lunasteta omistusoikeutta, vaan yhtiö saa oikeuden rakentaa sähkölinjan toisen maalle, ja tälle käyttöoikeudelle määritetään korvaus. Jos myöhemmin linjalle tehdään esimerkiksi moottorikelkkareitti, niin siitä ei sovita sähköyhtiön, vaan maanomistajan kanssa. Taulukkohinta ei riitä Ilmalinjojen leveys vaihtelee pienimpien jakelulinjojen viidestä metristä aina voimajohtolinjojen 20 metriin. Pysyvässä käyttöoikeudessa korvaus maksetaan maapohjan hinnan perusteella, yhtiö ikään kuin ostaa maapohjan. Hinta katsotaan Tapion summa-arvotaulukosta. MTK:n mielestä taulukon maapohjan hinnat ovat aivan liian pieniä. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan todelliset kauppahinnat ovat huomattavasti korkeampia, Tornberg painottaa. Energiateollisuus puolestaan katsoo, että korvaustaso on lähellä kauppahintatilaston toteutuneita hintoja. Sähköverkkoyhtiö Elenian maankäyttöpäällikkö Sanni Haralan mukaan Tapion tänä syksynä päivitetyt summa-arvotaulukot vastaavat aiempaa paremmin kauppahintatilaston hintoja. Summa-arvotaulukossa on erikseen maapohjan hinta kasvupaikan mukaan euroa hehtaarilta sekä puuston odotusarvot. Olemme päättäneet nostaa maapohjasta maksettavaa korvausta 20 prosenttia taulukkohintaa korkeammaksi. Hehtaarikorvaukset vaihtelevat noin 800 eurosta euroon, puustosta riippuen, Harala kertoo. Elenia uudistaa ilmajohtojaan maakaapeleiksi parin tuhannen kilometrin vuosivauhtia. Maakaapelit ovat maanomistajille pienempi, ainoastaan metrin levyinen haitta, joten pakkomenettelyt ovat harvinaisia. Putkiremontin tekeminen CLT-taloissa maksaa kymmenesosan betonitaloon verrattuna. RAKENNUTTAJAYHTIÖ LAKEAN ALUEPÄÄLLIKKÖ JOUNI LIIMATAINEN MASSIIVI- PUUELEMENTEISTÄ RAKENNE- TUN KERROSTALON EDUISTA. KAUPPALEHTI En usko. MAA- JA METSÄTALOUS- MINISTERI JARI KOSKISEN VASTAUS KYSYMYKSEEN, ONKO METSÄVEROTUKSESSA PALUUTA PINTA-ALAVERO- TUKSEEN. TALOUSELÄMÄ 43/2013. Hetemäelle Metsän etunoja -palkinto Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki on saanut Metsän etunoja -palkinnon. Hetemäki palkittiin euron stipendillä, jonka lahjoitti Suomen Messusäätiö. Palkinnon saajan valitsi Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand. Lauri Hetemäki uskaltaa kertoa metsäsektorin skenaarioista selkeästi, usein myös rakentavan kriittisesti, mutta säilyttäen samalla tutkijan tarkkuuden, Nystrand perusteli. Eino rokotti 30 miljoonalla Eino-myrskyn aiheuttamat metsävahingot ovat täsmentyneet noin 1,5 miljoonaan kuutiometriin. Metsänomistajille myrskystä koitui metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan noin 30 miljoonan euron myyntitulojen menetykset. Puita kaatui herkimmin hakkuuaukeiden laidoilla, juuri harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomessa, noin kuutiometriä ja Etelä-Savossa, noin kuutiota. 24 Tammi-elokuussa Suomeen tuotiin puuta 7,88 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. MAKASIINI

14 UUTISET Mikä ihmeen Otso? Metsäkeskuksen metsäpalvelut vaihtoi nimensä ja teki näkyvän pesäeron metsäkeskuksen julkisiin palveluihin. TIIA PUUKILA METSÄKESKUKSEN metsäpalvelut sai uuden ilmeen metsämessujen alla. Entinen sininen metsäkeskus vaihtoi logonsa karhuun ja kantaa nyt nimeä Otso Metsäpalvelut. Uuden ilmeen toivotaan selkeyttävän metsäkeskuksen tehtävänjakoa julkisten palveluiden ja metsäpalveluiden välillä. Ulospäin metsäkeskus on näyttäytynyt yhtenä organisaationa, jolla on vihreä ja sininen puoli. Metsänomistajien ja alan toimijoiden on ollut vaikea ymmärtää, mitkä palvelut kuuluvat millekin puolelle, kertoo Otso Metsäpalveluiden johtaja Jukka Enarvi. Otson palvelut metsäsuunnittelu metsänhoito ojien ja teiden suunnittelu ja kunnostus yksityisteiden rakentaminen ja siltasuunnittelu tiekunnan hallintopalvelut metsuritöiden välitys puukauppa vesiensuojelun suunnittelu luonnonmukainen metsien kasvatus metsäveroasiat sukupolvenvaihdokset metsätila-arviot luonnontuhojen vahinko arvioinnit metsien kiinteistövälitys ta toimineet itsenäisesti pelkästään asiakkaiden projekteista tulevilla tulovirroilla, Enarvi sanoo. Puukauppaa laajennettu Vaikka ilme vaihtui, metsäpalveluiden toiminta ei kokenut yhdessä yössä suurta mullistusta. Sitä on kehitetty, jäsennelty ja laajennettu viimeiset kaksi vuotta. Jo ennen ilmeen päivittämistä vanhan metsäkeskuksen alueellisia palveluita on levitetty koko maan kattaviksi. Metsänomistajia on avitettu sukupolvenvaihdoksissa, veroilmoitusten täytössä ja metsäkiinteistöjen välityksessä. Myös puukauppa on kuulunut metsäpalveluiden toimikuvaan heti alusta asti. Esimerkiksi suometsänkunnostushank- Jukka Enarvin luotsaamassa Otso Metsäpalveluissa työskentelee kolmesataa henkeä sadassa toimistossa ympäri Suomen. Taustalla lakiuudistus Metsäkeskuksen metsäpalveluiden uusi ilme on jatke kahden vuoden takaiselle metsäkeskuslain uudistukselle. Vuoden 2012 alusta lakiuudistus lakkautti alueelliset metsäkeskukset ja toimintansa aloitti valtakunnallinen Suomen metsäkeskus. Samassa rytäkässä henkilöstö ja toiminta jaettiin kahteen itsenäiseen yksikköön: julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin. Suurin syy jaolle oli kilpailun avoimuuden säilyttäminen. Metsäkeskuksen julkisten palveluiden puolella myönnetään esimerkiksi kemerarahoitusta hankkeille, joita taas metsäpalvelut hoitavat. Epäselvyyksien välttämiseksi yksiköt eriytettiin. Julkisten palveluiden toiminnan rahoittajaksi tuli valtio, mutta metsäpalveluiden tuli pärjätä omillaan. Me olemme jo kaksi vuotkeissa ojalinjojen tieltä raivattavien puiden korjuun ja kauppaamisen hoitaa hankkeen vetäjä. Puukauppaa on laajennettu myös hankkeiden ulkopuolelle. Tällä hetkellä Otso kilpailuttaa asiakkaidensa puita ympäri Suomen. Toimintaa on tarkoitus luotsata vieläkin pidemmälle. Tavoitteenamme on, että meidän kautta hoituvat kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut, Enarvi kertoo. Yli sata konttoria Otson tehtävänä on vakiinnuttaa paikkansa metsäpalveluiden Metsä keskuksen julkisten palveluiden tehtävät Metsään.fi-metsävaratietopalvelu metsänomistajien koulutus ja kurssit Metso-ohjelman ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet metsälakiin ja metsien hyönteistuholakiin liittyvä neuvonta ja valvonta kemeratukien myöntäminen ja lain valvonta SAMI KULJU tarjoajana metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja muiden metsäpalveluyritysten rinnalle. Tällä hetkellä sen etuna ovat kasvava etämetsänomistajien määrä. Me olemme ainoa riippumaton valtakunnallinen metsäpalveluiden tarjoaja. Meillä on yli sata toimistoa ja toimialueena koko Suomi. Metsänomistaja pystyy asioimaan kotipaikkakuntansa toimistolla, Enarvi kertoo. Samalla säästetään kustannuksissa, kun maastotyöt tekee kollega metsätilan sijaintikunnan toimipisteeltä. Nähtäväksi jää, kuinka kauan Otso säilyttää asemansa ainoana riippumattomana valtakunnallisena metsäpalveluiden tarjoajana. Metsänhoitoyhdistyslain muutos ja metsänhoitomaksun poistuminen ajavat myös metsänhoitoyhdistykset kehittämään toimintaansa. Uudesta ilmeestään huolimatta Otso on yhä Suomen metsäkeskuksen yksikkö. Lopullinen pesäero on kuitenkin suunnitteilla. Maa- ja metsätalousministeriö kaavailee, että Otso yhtiöitettäisiin ensi vuoden aikana. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2015 alusta. hirvituhojen arviointi ja korvaukset hyönteis-, myrsky- sekä muut metsätuhoasiat metsänomistukseen, sukupolvenvaihdoksiin ja yhteismetsiin liittyvä neuvonta Halkoliiteri-polttopuupalvelu energiapuun korjuuseen ja tukiin liittyvä neuvonta 14 MAKASIINI

15 METSÄTYYPPI Lahopuu laskettiin väärin Etelä-Suomessa lahopuun määrä on lisääntynyt todennäköisesti alustavaa arvioita enemmän. TIIA PUUKILA UUSIMMAT valtakunnan metsien inventointitulokset lahopuun määrän vähentymisestä ovat paljastuneet osittain virheellisiksi. Alustavien laskelmien mukaan lahopuun määrä olisi vähentynyt Pohjois-Suomen ja kasvanut Etelä-Suomen talousmetsissä. Nyt tutkijat ovat löytäneet ongelmia 11. inventoinnin laskentatuloksista. On paljastunut, että alustavat tulokset lahopuun määristä ovat osin virheellisiä, kertoo erikoistutkija Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitokselta. Syynä on laskentaohjelman vaihdos. Lahopuun pituuksia ei mitata maastossa, vaan ne ennustetaan laskentamalleilla. Uusi ohjelma oli joissakin tapauksissa laskenut lahopuun pituudet lyhyemmiksi kuin aikaisemmassa inventoinnissa. Kuvio Vuosi 2010 tuhoisin Asta, Veera, Lahja ja Sylvi kaatoivat yli viisi kertaa enemmän puita kuin Eino-myrsky. Tuhoutunut puusto / milj. m Aamo 1978 Mauri 1982 Manta 1985 Lähde: Metla, Suomen metsäkeskus Pyry, Janika 2001 Virhe koskee vain pientä osaa lahopuustoa ja ilmeisesti tulosten suunta ei muutu. Korjattu tulos tulee varmaankin olemaan sellainen, että Etelä-Suomessa lahopuun määrä on lisääntynyt vielä enemmän kuin alustavat tulokset osoittivat ja pohjoisessa vähennys on joko pienempi tai sitä ei ole, Korhonen arvioi. Myrskyt sotkevat Jo valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulokset vuosilta osoittivat lahopuun määrän laskeneen Pohjois-Suomessa. Vähentyminen näkyi pitkälle lahonneiden maapuiden määrissä. Näissä tuloksissa ei ole laskuvirhettä, mutta myös niiden paikkaansapitävyys epäilyttää tutkijoita. Lahopuiden mittaus aloitettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnissa Työ tehtiin tarkkaan. Seuraavassa inventoinnissa jotain jäi ehkä mittaamatta. Myös inventoinnin alla ja aikaan sattuneet myrskyt sotkevat tuloksia. Myrskykaadot luetaan mukaan kuolleiksi puiksi, vaikka ne korjattaisiin myöhemmin talteen. Etelä-Suomen lahopuun määrissä näkyvät vuoden 2010 myrskyt. Unto 2002 Asta, Veera, Lahja, Veera 2010 Tapani, Hannu 2011 Antti 2012 Eino 2013 Mikä on Euroopan pahin metsämörkö? Suomalainen Eveliina Pokela pitää eurooppalaisten metsänomistajien puolia Brysselissä. KUKA: Metsänhoitaja Eveliina Pokela, 28 vuotta. MITÄ: Työskentelee Euroopan metsänomistajajärjestöjen keskusliiton CEPFin poliittisena neuvonantajana. MITEN: Järjestö kutsui haastatteluun. Selvitti aikaisemmin maa- ja metsätalousministeriössä, miten suomalaista metsäosaamista vietäisiin ulkomaille. HANNA LEHTO-ISOKOSKI 1 Mikä on CEPF? Se on eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen kattojärjestö, jonka jäseniin kuuluu myös Suomen MTK. Lyhenne tulee ranskankielisestä nimestä Confédération Européenne des Propriétaires Forestiers. 2 Mitä järjestö tekee? Se valvoo metsänomistajien etua, kun Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto päättävät metsäasioista. Pidämme yhteyttä keskeisiin päättäjiin, lobbaamme. 3 Mitä omaan työhösi kuuluu? Pyöritän talon hallintoa sekä viestintää. Laadimme tiedotteita päättäjille, pidämme yllä verkkosivuja ja lähetämme jäsenille tiedoksiantoja. Parhaillaan perehdyn myös biotalouteen, jonka edistämisestä eri toimijoilla on runsaasti erilaisia näkemyksiä. Biotalouden kenttä on todella hajanainen. 4 Mikä ovat metsän omistajan pahimmat uhat? Byrokratia ja sääntely, esimerkiksi biomassan hyödyntämistä koskeva. Nyt keskustellaan kiihkeästi siitä, että puuta pitäisi käyttää ensisijaisesti rakentamiseen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona energiaksi. Me emme halua sellaista. Puun energia- ja muu käyttö eivät mielestämme kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. 5 Minkälainen työtiimisi on? Meitä on Suomesta, Saksasta ja Virosta, yhteensä kuusi. Kaikki ovat hyvin käytännönläheisiä, jalat maassa. Huumori kukkii. Sen avulla jaksamme, sillä työtä on niin paljon kuin ikinä ehdimme tehdä. MAKASIINI

16 MARKKINAT Hyvin käyvän puu kaupan taustalla saattaa vaikuttaa myös pankkien kiristynyt luoton anto, minkä vuoksi rahoitusta on haettu metsä pankista, Juha Junnikkala pohtii. TUOMAS NEVALAINEN Hyvää ei pidä hämmentää Puumarkkinoilta ei löydy nyt dramatiikkaa: kauppa käy, korjuuta haittaava pehmeä aika näyttää jäävän lyhyeksi eikä myrskykään isosti vaikuttanut. MIKKO HÄYRYNEN SAHUREIDEN viesti on, että puukauppa käy hyvin ja silloin ei pidä hämmentää. Hyvän tilanteen takana on monia syitä, joita yhteisesti voi kuvata häiriöiden puutteeksi. Kalajokisen Junnikkala Oy:n metsäpäällikkö Juha Junnikkala uskoo puunhintojen tasaisen kehityksen tuoneen rauhaa puumarkkinoille. Kun puunhintoihin ei liity nousupiikin odotuksia, niin kauppaa uskalletaan käydä. Hän pohtii myös, onko pankkien lainahanojen kiristäminen vaikuttanut siihen, että rahoitusta on haettu metsäpankista. Hyvä pystyvarantotilanne hillitsee tukinhintojen nousupaineita. Junnikkalalla mahtuu kuitenkin vielä talvileimikoita tämän kauden korjuuseen. Sahatavaran kotimaan ja Euroopan menekki on huonoa, mutta Kaukoitä ja Pohjois-Afrikka vetävät. Junnikkala ei malta olla toistamatta sahojen huonoa tilannetta. Kun neljä ja puoli vuotta on tehty tappiota, niin ei ole pahitteeksi vaikka yhden puolivuotta tekee vähän plussaakin. Nousu pysähtyy Harvestia Oy ostaa ensisijaisesti Itä-Suomen havutukkia ja koivukuitua. Leimikkotilanne on hyvä, mutta toimitusjohtaja Pekka Kauranen kertoo varovaisin sanakääntein, että koivukuitupuun tarjonta on ollut niukkaa. Vaikka Eino-myrsky ei poikinut isoja tuhoalueita, niin Kauranen uskoo, että myrskyllä on silti vaikutusta kantohintoihin. Nousu pysähtyy ja sitten on lievää laskua. Seuraavat kuukaudet ostetaan talvileimikoita, mikä näkyy hintatasossa. Talvileimikot ovat halvempia, koska ne ovat pehmeillä mailla. Etelä-Pohjanmaalla joillakin ostajilla leimikkotilanne on niin hyvä, että talvileimikoiden aktiivinen ostaminen on lopetettu. Monimutkaisten syy-seuraus-suhteiden vuoksi kivihiili on etenkin rannikon voimaloissa metsäenergiaa edullisempaa polttoainetta. Kivihiilen tuonti ei ole suoraan pois metsäenergian menekistä, sillä haketta toimitetaan myös monille maatiloille ja muille pienemmän kokoluokan käyttäjille. Kaikki menee kaupaksi, mutta metsäenergian hinta on laskenut aavistuksen verran, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa toteaa. Ruotsissa pienet tuhot Se, mikä Suomen puolella oli Eino, oli Ruotsin puolella Hilde. Yleensä länsimyrskyt purkavat pahimman voimansa Ruotsiin ja myrskypuiden tarjontapiikki tuntuu sahatavaramarkkinoilla lahden tälläkin puolella. Nyt niin ei näytä tapahtuvan. Hilden tuhoja arvioidaan parhaillaan, mutta niiden ennakoidaan olevan samantapaisia kuin Einon. Puita on kaatunut sieltä täältä, mutta ei kovin suuria määriä, Sveaskogin Pohjois-Ruotsin Piitimessä toimiva myyntipäällikkö Paavo Valonen sanoo. Aikaisempi, lokakuun lopulla Etelä- ja Länsi-Ruotsiin osunut Simone-myrsky kaatoi noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Jönköpingin eteläpuoleisen Ruotsin vuotuinen korjuumäärä on noin 22 miljoonaa kuutiometriä, joten myrskypuu ei muuta kokokuvaa. Etelä-Ruotsissa on ollut tukkipulaa ja metsänomistajien tarjoamat pienet myrskypuuerät ovat jopa positiivinen asia, Valonen kertoo. 16 MAKASIINI

17 Raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,16 56,43 40,59 15,64 17,29 15,56 Uudistushakkuu 56,98 57,38 41,99 17,67 18,59 17,42 Harvennushakkuu 49,17 49,26 38,04 14,41 15,32 14,32 Ensiharvennus 46,01 46,52 30,74 14,08 14,13 13,50 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,83 57,51 39,73 16,02 17,94 15,81 Uudistushakkuu 58,33 58,29 40,77 17,14 19,11 17,16 Harvennushakkuu 51,53 51,44 37,53 15,31 16,27 15,32 Ensiharvennus 48,31 46, ,90 14,96 13,43 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,68 57,38 40,31 15,68 17,45 15,72 Uudistushakkuu 58,62 58,45 42,01 17,67 19,07 17,63 Harvennushakkuu 51,10 50,17 37,84 14,68 15,57 14,67 Ensiharvennus 46,86 47, ,91 14,46 14,27 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,61 55,17 40,55 14,79 15,84 15,01 Uudistushakkuu 56,79 56,25 42,41 17,08 17,24 17,07 Harvennushakkuu 48,65 46,57 37,90 14,19 14,31 14,31 Ensiharvennus 45,29 45, ,92 11,55 12,65 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,61 56,28 41,92 15,63 17,37 15,59 Uudistushakkuu 57,95 57,23 43,19 17,17 18,63 17,43 Harvennushakkuu 51,35 49,49 38,84 15,03 15,57 14,58 Ensiharvennus 46,27 46, ,96 14,38 13,33 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,44 56,41 37,19 16,90 18,49 16,82 Uudistushakkuu 57,96 57,05 37,77 18,73 19,00 18,16 Harvennushakkuu 46,97 45, ,98 15,09 14,95 Ensiharvennus 45,88 45,36-15, ,59 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,39 51, ,35 16,48 15,42 Uudistushakkuu 53,50 53, ,11 18,16 17,69 Harvennushakkuu 46,41 45, ,73 13,92 12,79 Ensiharvennus 44,72 45,23-13, ,52 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,74 46,81-15,43 16,20 14,31 Uudistushakkuu 48,25 47,80-17,44 16,98 15,45 Harvennushakkuu 43, , ,21 Ensiharvennus 41, ,98-13,36 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0, Kantohintojen kehitys Euroa m Indeksi kertoo muutoksista Viikot 1 47/ Puutavaralajien kantohintaindeksit / / Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = m3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta MAKASIINI

18 MARKKINAT Kuukauden puukauppa Viisi tarjousta talvileimikosta HANNU JAUHIAINEN METSÄÄ Etelä-Karjalassa omistava perikunta päätti tehdä puukaupan ja valtuutti metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan asiaa. Myyntiin päätyi vajaan kahden hehtaarin päätehakkuuleimikko. Alue sijaitsee tilustien varrella ja on talvikorjuukohde. Yhdistys pyysi tarjoukset paikallisilta puunostajilta. Tarjouksia tuli viisi, joista yksi oli kahden ostajan yhteistarjous. Osassa tarjouksista oli mukana vain perinteiset puutavaralajit, osassa myös pikkutukki, parru ja yhdessä vielä pylväskin. Yksi ostajista tarjosi männystä runkohintaa mäntyainespuun nimellä. Tarjous hinta oli noin 50 euroa kuutiometriltä. Normaalin mäntytukin tarjoushinnat olivat samaa tasoa kaikilla ostajilla, euroa kuutiometriltä. Kuusitukin hinnassa vaihteluväli oli suurempi, euroa. Pylväs ratkaisi Tarjousten kokonaissummissa ei ollut suurta eroa, kaikki olivat reilut PUUKAUPPA ETELÄ-KARJALASSA Puutavaralaji Määrä /m3 Mäntytukki 242 m3 58,20 Mäntypylväs 50 m3 70,00 Mäntypikkutukki 10 m3 35,00 Mäntyparru 20 m3 25,00 Mäntykuitu 56 m3 17,00 Kuusitukki 61 m3 58,00 Kuusikuitu 12 m3 17,00 Kuusilaho 1 m3 9,00 Yhteensä 452 m euroa. Metsänomistajan saamaan lopulliseen rahamäärään vaikuttaa eri puutavaralajien kertymä, mikä vaihtelee ostajittain erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten vuoksi. Hintavertailussa parhaaksi todettiin kahden ostajan yhteistarjous. Asian ratkaisi pylvään, pikkutukin sekä parrun hinta. Pylväästä maksettiin 70 euroa kuutiometriltä. Näille puutavaralajeille luvattiin myös takuumäärät. Kaupat tehtiin tämän tarjouksen perustella. Vientikatsaus Sahavuosi päättyy sarastukseen MIKKO HÄYRYNEN SAHATAVARALLE kuuluu vähän parempaa muutaman vientimaan hyvän vedon vuoksi, mutta kokonaisuutena vuosi 2013 kirjautuu keskinkertaiseksi. Varastot myytiin kesällä ennätysalas. Ne ovat alhaalla edelleen, vaikka mäntytavaraa onkin alkanut kasautua. Vienti on kasvanut neljälle markkinalle Japaniin, Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Israeliin. Ainoastaan Japani maksaa laadusta, muille riittää alemmat laadut ja niidenmukaiset hinnat, yksityisten sahojen järjestön Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Japani näyttää viimein saaneen taloutensa liikkeelle, mutta maa on pysynyt poissa markkinoilta kesän jälkeen ja sulatellut suuriksi kasvaneita varastojaan. Kiina vetää hyvin ja pelot talouskasvun hidastumisesta ovat lieventyneet. Pohjois-Afrikasta voi odottaa reilua kasvua, koska siellä on paljon nuorta väkeä ja myös varallisuutta, vaikka se onkin jakautunut epätasaisesti. Mutta arabikevät ja poliittinen epävarmuus eivät ole vieläkään kokonaan ohitse. Euroopan markkinatilanne on säilynyt heikkona ja hintojen nosto näyttää hankalalta. Englannissa ja Saksassa markkinat ovat parantumassa, mutta Ranska ja Hollanti ovat heikkoja. Etelä-Euroopassa tilanne on vakiintunut, joskin kulutus on ylipäätään alhaisella tasolla. Suomi on voittanut markkinaosuutta Ruotsilta. Ruotsin sahureilla on ollut vaikeaa sekä kallistuneen kruunun että puun saatavuuden kanssa. Ruotsissa metsien käyttöaste on Suomea korkeampi, minkä vuoksi metsässä ei ole samalla tavalla puskuria tasaamaan kysynnän vaihteluja. Muutaman vuoden takaisen ison myrskyn puut on sahattu ja Etelä-Ruotsin sahat käyvät vajaasti. Kotimaassa rakennuslupien määrä putoaa edelleen, mutta kor- Kiina vetää Havusahatavaran tärkeimmät vientimaat tammi-elokuussa sekä viime vuoden vastaavana aikana Kuusi m3 0 Egypti Algeria Britannia Japani Marokko Israel Saudi- Tunisia Tanska Arabia Lähde: Tullitilasto Ranska Saksa Japani Saudi- Britannia Hollanti Israel Kiina Egypti Arabia Mänty 1000 m jausrakentaminen on jonkin verran korvannut laskua. Tämän vuoden sahausmäärä yltää vajaaseen kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuosi mentäneen samalla tasolla ja kantohintojen kehitys näyttää tylsän tasaiselta. 18 MAKASIINI

19 METSALEHTI.FI Keskustelua Kohti yritysverotusta Metsäselonteon tavoite ohjata metsäalaa yrittäjyyteen puhutti verkossa. Metsäverotusta ollaan vihdoinkin muuttamassa myös Suomessa yritysverotuksen suuntaan. Tämä on ainoa keino kehittää metsätilakokoa ja puuntuotannon tehokkuutta. PUUN TAKAA Ongelma on siinä, että puhutaan elinkeinon harjoittamisesta, yrittäjyydestä, ammattimaisuudesta ja ties mistä ilman, että kerrotaan, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin suuntaan asioita käytännössä halutaan muuttaa. GLA Muutoksista ensimmäisen pitäisi olla metsävähennyksen poisto. Saisi silläkin myyntihintoja alaspäin. Ehkä sitten loppuisi tai ainakin vähenisi vinkuminen ylihintaisista metsäpalstoista. KORPITUVAN TANELI Minun mielestä metsävähennys on yksi parhaita tapoja edistää metsätilakauppoja. Jos se poistuisi, tilakauppoja tehtäisiin entistä vähemmän ja tilat pirstaloituisivat aina vain pienemmiksi. MJO B. Wahlroos heitti laiskalle rahalle kovempaa veroastetta mainiten erikseen metsäomaisuuden. Paine siihen suuntaan on jollain tasolla nähtävissä. NIKO Suomen on pelastanut kehitysmaan kohtalolta se, että täällä metsät ovat suurimmaksi osaksi perheiden omistuksessa eikä suurten korporaatioiden plantaaseja. KOUKKU No niin, ammutaanpa tämäkin nyt äkkiä alas eli nykysysteemi on siis paras? JUIPPI Lopputuloksena saamme veroasteen jälleen nousuun. Nythän julkisen sektorin osuus bkt:stä on vain 57 prosenttia, toiseksi eniten koko Euroopassa. HILUXMETSURI Valtion ja kuntien toiminnan perusta on, että ne antavat ihmisille mahdollisuuden pistää asiansa kuntoon. Nyt näkyy olevan linja, että sotketaan. Ei voi luottaa minkäänlaiseen pysyvyyteen. HEMPUTTAJA Tämä systeemi tulee romahtamaan ja varmasti. Sosialistien viimeinen korahdus. METSÄNVARTIJA Osallistu keskusteluun osoitteessa Gallup Kannattaako hankkia mönkijä? KYLLÄ 45% EI 55% Lukijan kuva Verkossa nyt Seuraa maapallon metsäpeitteen muutosta vuosina Asta-myrskyn reittikin näkyy. EARTHENGINEPARTNERS.APPSPOT.COM/ SCIENCE-2013-GLOBAL-FOREST PALMUMETSURI JA HUSQVARNA Etelän metsuri ja Huski kuivuneita palmunoksia pudottelemassa. Mies roikkuu valjaissa ja asiallisissa turvavarusteissa, mutta peittyy tuuhean latvuksen kätköihin. PUUN TAKAA Mihin tarvitaan erälupia ja mitä ne maksavat? Metsänhoitoyhdistykset ovat saaneet uudet kotisivut. MHY.FI ja METSÄNOMISTAJAT.FI MAKASIINI

20 TEEMA: VARUSTEET PÄRJÄISIKÖ NÄILLÄ? Metsälehti kartoitti, mitä aloitteleva metsänomistaja tarvitsee. Kärkeen nousi yksi tuote ylitse muiden: raivaussaha. Metsänomistajalla on varaa, mistä valita. Metsäylioppilas Holtti Hakonen kokeili Husqvarnan, Uittokaluston, Koneliike Oleniuksen ja FinnRaivan tuotteita metsämessuilla Helsingissä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä, Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan 16.-24.4.2016 Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan käsite Metsätila on kiinteistörekisteriin merkitty maa-alue tai sen osa.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!

1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi! MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä

Lisätiedot