Maria Eronen Voiko nettitietoon luottaa? Retoriikka verkkoympäristöissä ja Minä ja Tiede 2015

Transkriptio

1 Maria Eronen Voiko nettitietoon luottaa? Retoriikka verkkoympäristöissä ja Minä ja Tiede 2015

2 Miksi aihe on tärkeä? Internet korostaa retoriikan valtaa (esim. Wikipedia) luotettavuus itse viestissä. Elämme verkostoituneessa yhteiskunnassa, jossa suhteiden rakentaminen ja esittäminen korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Luotettavuuden kriittinen tarkastelu on sananvapauden ja demokratian luonnollinen yhteistyökumppani. 2

3 Aiheen ajankohtaisuudesta Kaleva , linkki juttuun HS , linkki juttuun YLE , linkki juttuun 3

4 Luennon rakenne Lyhyt kertaus retoriikan perusteista Verkkoretoriikalle tyypillisiä piirteitä Miten nettiargumentti rakentuu? Esimerkkejä verkkoretoriikasta Tärppejä nettihuijausten tunnistamiseen 4

5 Retoriikan klassiset suostuttelukeinot Aristotelesta lainaten eetos on tärkein suostuttelun keino ja luotettavuuden ydin. Eetoksen voi ajatella sisältävän sekä paatoksen että logoksen. Paatos = yleisön tunteisiin vetoaminen Eetos = reettorin eli puhujan luotettavuus Logos = järkiperustelut, argumentointi Lähde: Aristotle (1991). On Rhetoric. The Theory of Civic Discourse. Translated by George A. Kennedy. New York: Oxford University Press. 5

6 Argumentaation lähtökohtia Argumentissa on tyypillisesti kolme osaa: 1. Oma kanta (näkyvä osa) 2. Perustelut (näkyvä osa) 3. Teoreettiset taustaoletukset, arvot, normit (näkymätön osa) Näkyvä Näkymätön 1. Opiskelu on tärkeää, 2. koska sen avulla ihminen voi kehittää itseään. 3. Kaikki, minkä avulla ihminen voi kehittää itseään, on tärkeää. 6

7 Etäännyttävä vs. lähentävä retoriikka Logica: eetos, joka korostaa puhujan auktoriteettia ja etäisyyttä yleisöstä (hierarkkisuus, looginen systemaattisuus, puhujan valta) Kuva: Hand Game, anankkml, FreeDigitalPhotos.net Eloquentia: eetos, joka korostaa tunteita ja läheisyyttä yleisöön (sympatia, paatoksellisuus, yleisön valta) Kuva: Empty open hand, photostock, FreeDigitalPhotos.net 7

8 Verkkoretoriikka läheisyyden retoriikkana Verkkoretoriikka = suostuttelua, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä ja korostaa muun muassa yksilöviestijän ja joukkovoiman jännitteistä suhdetta Tavallinen kansa sisältöjen tuottajana: Tunteisiin vetoaminen (paatoksellisuus, avoin käsi ) Näkymättömät päättelyketjut Viestien irrottaminen alkuperäisestä yhteydestään Joukkokäyttäytyminen, yksilötekijän roolin hämärtyminen Lähteitä verkkoretoriikasta: Koskela, M. & Vik-Tuovinen, G-V. (2010). Himmeli, häkkyrä ja hässäkkä: paatos aluehallinnon uudistukseen liittyvässä keskustelussa. Teoksessa N. Nissilä & N. Siponkoski (toim.). Kieli ja tunteet. Vaasan yliopiston käännöstieroan, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisuja Miller, C. R. (2001). Writing in a culture of simulation: ethos online. In P. Coppock (Ed.). The Semiotics of Writing. Transdisciplinary Perspectives on the Technology of Writing. Turnhout, Belgium: Brepols Zappen, J. P. (2005). Digital rhetoric: toward an integrated theory. Technical Communication Quarterly 14: 3,

9 Internet & argumentaatio: tutkimusta Tutkimus julkisuuden henkilöitä koskevien verkkokeskustelujen argumentatiivisista käytänteistä suomenkielisessä (900 kommenttia) ja englanninkielisessä (900 kommenttia) aineistossa Verkkokeskustelujen aiheena väkivalta, jossa osallisena julkisuuden henkilöitä Millaisia argumentteja käytetään, kun kommentoidaan julkisuuden henkilöiden tekemää väkivaltaa? Lähde: Eronen, M. (2014). Moral argumentation as a rhetorical practice in popular online discourse: examples from online comment sections of celebrity gossip. Discourse & Communication 8: 3,

10 Internet & argumentaatio: tuloksia 277 (30,8 %) suomi 344 (38,2 %) (Eronen 2014) 207 (23 %) englanti 464 (51,6 %) säännöt ja laki, yhteiskunnalliset pohdinnat ja kritiikki tilanteisten yksityiskohtien arviointi ihmisryhmien "käyttäytymistapojen" arvostelu pelkkiin tunnereaktioihin perustuva joukkokäyttäytyminen 10

11 Internet & argumentaatio: esimerkki perustelemattomien kommenttien kasautumisesta Esimerkkikommentit kerätty Kaksplus-lehden verkkokeskustelufoorumilta aloituskommentti vastauksia 11

12 Internet & argumentaatio: esimerkki perustelemattomien kommenttien kasautumisesta Esimerkkikommentit kerätty Just Jared -juorulehden verkkosivuilta aloitusviesti, juoruartikkeli vastauksia 12

13 Nettiargumentin rakentuminen Nettiargumentti jättää perustelut näkymättömiin ja näyttää vain pinnan: 1. Oma kanta (näkyvä osa) 2. Perustelut (näkymätön osa) 3. Teoreettiset taustaoletukset, arvot, normit (näkymätön osa) Näkymätön 1. Oma kanta (tunnereaktio) 2. Perustelut 3. Taustaoletukset, arvot, normit 13

14 Miten epäilyttävät viestit voi tunnistaa? Myös valtaa ja rahaa tavoittelevat persoonattomat tahot noudattavat yksilöiden tunteita korostavalle verkkoretoriikalle tyypillisiä piirteitä: Avoin käsi (ystävällisyys, sympatian rakentaminen) Tunnereaktioiden ja toiveiden herättäminen (esim. palkintojen lupaaminen) Todellisen reettorin eli puhujan rooli hämärretään (persoonallisuus vain näennäistä, identiteettivarkaudet) Taloudellista hyötyä tavoittelevat hyötyvät joukkokäyttäytymisestä (klikkauskulttuuri) 14

15 Ystävälliset puhuttelut 1/2 Sähköpostiini tullut viesti , lähettäjä pp bag, Miss Joana 15

16 Ystävälliset puhuttelut 2/2 Hyvää päivää armaani Tarvitsisin sinua toimimaan yhteistyössä kanssani perimättömän varallisuuden selvittelyyn Sähköpostiini tullut viesti , lähettäjä Hurbert Green 16

17 Tunnereaktioiden ja toiveiden herättäminen Voit voittaa jopa yli e sähköpostiini tullut viesti , Lähettäjä Vappu Ketola 17

18 Todellinen toimija hämärtyy Verkkoretoriikka erottaa reettorin (tekijän) ja viestin (teon) toisistaan, mikä tekee mahdolliseksi mm. identiteettivarkaudet ja plagioinnin. Toiselta saatuja tietoja on helppo kopioida, muokata ja liittää uusiin yhteyksiin yksityisen edun tavoittelemiseksi. Astroturffaus ruohonjuuritasoa matkivana retoriikkana Kuva: Chris Sharp, ID2, FreeDigitalPhotos.net 18

19 Joukkokäyttäytymisestä hyötyminen Yksilöiden joukkokäyttäytymistä hyödynnetään myös taloudellisen hyödyn tavoittelussa: Mainonta ja joukkoistaminen (crowdsourcing) Klikkauskulttuuri Saavutettuun suosioon viittaamisesta retorinen keino tavoitella lisää suosiota (laadun sijaan määrä korostuu) 19

20 Tärppejä nettihuijausten tunnistamiseen 1. Kiinnitä huomiota kieleen. Vaikuttaako se imartelevalta? 2. Onko imartelevaan kieleen sekoittunut kehotus toimintaan (klikkaa, vastaa, anna tietojasi, lainaa rahaa )? 3. Tarkista, löydätkö keskusteluja viestin lähettäjän epäilyttävyydestä muualta internetistä. 4. Arvioi lopuksi viestin eetosta kokonaisuutena. Nettihuijarit hyödyntävät sekä yksilön itsekkäitä motiiveja (voiton tavoittelu, esim. nettilotot) että moraalitunteita (sympatian herääminen, esim. nigerialaiskirjeet) 20

21 Kysymyksiä pohdittaviksi Millainen retoriikka lisää tai heikentää viestin luotettavuutta? Millaisia nettihuijauksia olet itse kohdannut? Voiko nettihuijareilta suojautua? Miten? Kenellä tai millä on vastuu digiajan retoriikasta? 21

22 Kiitos! 22