Käytäntöjen evoluution näkökulma arkisten paperikäytäntöjen syntyyn, elämään ja kuolemaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytäntöjen evoluution näkökulma arkisten paperikäytäntöjen syntyyn, elämään ja kuolemaan"

Transkriptio

1 Mika Pantzar- Sari Yli-Kauhaluoma (RAMI: RAdical Market Innovations, Tekes/Vectia/HSE) Käytäntöjen evoluution näkökulma arkisten paperikäytäntöjen syntyyn, elämään ja kuolemaan Tiivistelmä: Artikkelimme lähtökohta on yksinkertainen: Muutosta etsivän ja siihen sopeutuvan metsäteollisuuden kannattaa suunnata katseensa volyymeistä ja tonneista arjen näennäisen triviaaleihin valintoihin ja rutiineihin. Tämän ajatuksen motivoimana kirjoituksemme pureutuu paperituotteiden juurtumiseen kuluttajien arkeen. Pyrimme esimerkkien avulla tuomaan uudenlaisen käsitteellisen vaihtoehdon metsäteollisuudessa omaksuttuun varsin staattiseen asiakaskuvaan. Samalla tuotamme uudenlaisia tutkimuskysymyksiä. Suomen metsäklusterin uusimmassa tutkimusstrategiassa (Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030, 2006, 36) korostetaan aiheellisesti kuluttajaymmärryksen keskeisyyttä tulevaisuuden kilpailuympäristössä: Asiakaslähtöisyyden korostuminen vaatii kuluttajien tarpeiden entistä parempaa tunnistamista ja ennakoimista. Samoin on tärkeää ymmärtää tuotteiden käyttötapoja ja - tottumuksia. Kritisoimme mielestämme vanhakantaista determinististä näkemystä, jonka mukaan kuluttajat olisivat eräänlainen loppusijoituspaikka kaikelle tekniselle kehitykselle ja uutuustuotteille. Tällainen instituutiota ja tekniikkaa painottava näkökulma, jossa kuluttaja on lähinnä vastaanottajan roolissa, on ollut yleinen metsäteollisuudesta käytävälle keskustelulle. Artikkelimme on kriittinen myös metsäklusterin uusinta tutkimusstrategiaa kohtaan: Valmiit tarpeet eivät ole odottamassa kaupallisia toteuttajiaan, vaan innovaatioissa on pikemminkin kyse tuottajien ja kuluttajien historiallisesti muovautuvasta käytäntöjen vuoropuhelusta. Tuotteet löytävät käyttöyhteytensä vasta kuluttajien arkisissa käytäntöinnovaatioissa. Tästä syystä kuluttajien tarpeita ei voi eikä pidä lähestyä valmiina markkinoina. Kuluttajalla ei ole synnynnäistä paperituotteiden tarvetta. Haluamme myös korostaa paperin tarpeen kokemuksellista ja institutionaalista kehitysdynamiikkaa. Samalla tavalla kuin esimerkiksi hygieniatottumukset kehittyivät, normalisoituvat ja yleistyvät tiedollisten, emotionaalisten ja institutionaalisten kamppailuiden kautta 1900-luvun vaihteessa, samalla tavalla ja samoihin aikoihin esimerkiksi sanomalehti yleistyi yhtäältä erinäisten institutionaalisten ja psykologisten esteiden häviämisen myötä ja toisaalta uusien mahdollisuuksien ja ihanteiden myötä. Ennen valistuksen aikaa (1700-l) tiedon ei edes ajateltu kuuluvan kaikille. Lukutaito ja varsinkin kirjoitustaito oli harvojen etuoikeus. Historiantutkijat ovat korostaneet kirjapainotaidon ja paperin valmistuksen historiallista yhteen kytkeytymistä. Tässä artikkelissa nostamme keskinäisriippuvuuksien kehään myös 1

2 kuluttajien arkiset käytännöt. Ensisijainen tavoitteemme on tuoda uudenlaisia näkökulmia paperin tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. OSA 1: Johdantoa Elämää paperiyhteiskunnassa Suurkaupunki ja nykyaikainen yhteiskunta elää paperista. Näin väitti yksi 1900-luvun merkittävimpiä teknologian filosofeja Lewis Mumford jo yli puoli vuosisataa sitten. Hänen kirjansa Kaupunkikultttuuri (1938, 1949) tarjoaa kiinnostavia eväitä paperin itsestään selvän, näkymättömän ja unohdetun roolin ymmärtämiseksi. Kirjan mukaan nykyihmisen sanat ja teot painottuvat sen mukaan, minkä vaikutuksen ne tekevät paperilla tai miten ne voidaan ikuistaa jälkimaailmaa varten. Mumford kuitenkin toteaa kriittisesti - hyvin samalla tavalla kuin nyt on tapana puhua virtuaalimaailmasta - että erityisesti suurkaupungin ihminen ei enää elä todellisessa maailmassa, vaan varjojen maailmassa, mikä paperista ja selluloidista rakennettuna ympäröi häntä joka hetki. Kun suurkaupungin asukas elää intensiivisemmin, elää hän paperin maailmassa Paperien kahina onkin suurkaupungin perussävelmä, se on sen olemassaolon sisällölle vieläkin tärkeämpi kuin koneiden koliseva rytmi... Kaikki suurkaupungin tärkeimmät toimet ovat suoranaisessa yhteydessä paperin kanssa. Painaminen ja paketoiminen kuuluvat suurkaupungin tärkeimpiin toimiin. Toimistojen työ on paperityötä: laskukoneet, reskontratilit, pääkirjat, korttijärjestelmät, faktuurat, sopimukset, kuoletukset ja samoin katalogit, mainossuunnitelmat, sanoma- ja aikakauslehdet Nykyaikaiset monistusjärjestelmät eivät ole lievittäneet tätä sairautta (jota L.M. kutsuu valkoiseksi rutoksi ); entiset helpot, usein riittävän suuripiirteiset menetelmät on korvattu tarkalla rekisteröimisjärjestelmällä, joka taloudellisesti on aivan suhteeton rekisteröitävien asioiden arvoon nähden Teatterin, kirjallisuuden, musiikin ja liike-elämän maailmassa perustuu hyvä maine paperille. Tiedemies akateemisine oppiarvoineen ja painettuine julkaisuineen, näyttelijätär sanomalehtileikelmineen, rahamies osakkeineen ja äänestysvaltakirjoineen mittaavat valtansa ja tärkeytensä sen paperimäärän mukaan, joka on heidän käytettävissään. Ei ihme, että anarkistit kerran keksivät kirpeän iskulauseen: Polttakaa asiakirjat. Se saattaisi maailman perikatoon nopeammin kuin yleinen vedenpaisumus tai maanjäristys. (Mumford, 1938/1949, ). Nykypäivän cyberterroristi epäilemättä sanoisi: Tuhotkaa tiedostot. 2

3 Paperista on tullut nyky-yhteiskunnan polttoainetta ja sen uusiutumisen välttämätön edellytys luvun Euroopassa paperinen kirje oli yhtä seksikäs kuin ensimmäinen Internet-viesti 1990-luvun puolivälissä. Vuosisatojen myötä paperi on kuitenkin muuttunut kuin hengitettäväksi ilmaksi, jonka olemassaolon havaitsemme vain sen puuttuessa. Aamu ilman sanomalehteä, vessapaperin loppuminen tai printterin tukkeutuminen muistuttavat paperin olemassaolosta. Paperista on tullut hajuton ja mauton materiaali, johon ei kohdistu samanlaisia intohimoja kuin esimerkiksi muoviin tai öljyyn. Tämä artikkeli pyrkii nostamaan paperiin liittyvät historiallisesti muuttuvat arkiset käytännöt metsäpoliittisen ajattelun ja puheen keskiöön. Ymmärtääksemme paperin roolia ja merkitystä on hyödyllistä palata niihin historiallisiin hetkiin, jolloin paperi tuli osaksi elämänmuotoamme. Näiden havaintojen valottamana voimme yrittää ymmärtää paperin erityisroolia nykypäivässä ja myös tulevaisuudessa (osa 4). Mumford lienee oikeassa väittäessään, että paperi on oleellinen osa yhteiskunnallisia ja ajatuksellisia järjestelmiämme. Ennen kuin menemme artikkelimme rakenteeseen, muutama sana tutkimuksellisista kytkennöistämme on paikallaan. Artikkelin rakenne ja tietoteoreettiset juuret Akateeminen kiinnostus sekä arkisiin käytäntöihin että kulttuuriimme aineelliseen olemukseen on selkeästi kasvanut viime vuosina. Uudenlaisen arjen pieniä yksityiskohtia arvostavan puhetavan myötä yhteiskuntatietieteellisessä tutkimuksesta arjen trivialiteeteista on tullut keskeinen tutkimuskohde. Kuuluisin pienen pienten yksityiskohtien ja suurten kehityslinjojen keskinäisriippuvuuden tutkija lienee ranskalainen Fernand Braudel, joka on yksi niin sanotun Annales-koulukunnan (arjen historian) perustajista. Sittemmin Ranskassa löyhään arjen tutkijoiden yhteisöön kuului monia maailman maineen saavuttaneita tutkijoita (Braudel, 1981; de Certeau 1980/1984; Foucault, 1964/1994; Levebvre, 1992/2004). Suomalaisessa sosiologiassa arjen tutkimusta ovat edistäneet ja edustaneet muun muassa Matti Peltonen, Jukka Gronow ja Visa Heinonen. Englantilaiset Alan Warde ja Elizabeth Shove sekä ruotsalainen Orvar Löfgren kuuluvat samaan joukkon. 3

4 Myös tieteen ja teknologian tutkimuksessa materiaalisuudelle ja aineellisille objekteille on alettu antaa aikaisempaa suurempi rooli. Ranskalaiset Michael Callon ja Bruno Latour sekä englantilaiset John Law ja Steven Woolgar ovat tämän liikkeen kärjessä. Suomalaiset niin sanotun toiminnan teorian kehittäjät Yrjö Engeström, Reijo Miettinen ja myös Sampsa Hyysalo ovat lähellä tätä traditiota. Uudenlaisen työn ja kotien arjen tutkimuksen myötä kulttuurin aineellisuuden ymmärrys (materiality) on noussut yhteiskuntatieteen keskiöön (kts. Duguid, 2005; Knorr-Cetina, 1997; Preda, 1999; Reckwitz, 2002; Trentman, 2009). Tämä painotus voidaan nähdä osittain myös vastaliikkeenä niin sanotulle kulttuuriselle käänteelle ja konstruktivismille, joissa (1970-luvulta alkaen) ihmisten ja yhteiskuntien käyttäytyminen haluttiin palauttaa ensisijaisesti kulttuurisiin ja aineettomiin tekijöihin (kts. Löfgren, 1995; Trentman, 2009). Äärimmilleen uudessa radikaalissa materiaalitulkinnassa on menty toimijaverkostoteoriassa (actor network theory), jonka lähtökohtana on olettaa symmetrinen asetelma esineiden (materiaalin) ja inhimillisten toimijoiden välille ikään kuin esineet olisivat samanlaisia toimijoita kuin ihmiset (Callon, 1991, Latour, 1991; Law 1991). Teknologian historian ja innovaatioiden tutkimuksessa sama uudelleensuuntaus kohti arjen materiaalista esinekulttuuria näkyy ehkä selkeimmin Henry Petroskin (esim. 1983) monipuolisissa tutkimuksissa muun muassa lyijykynän, haarukan, klemmarin ja hammastikun varhaisvaiheista. Petroskin tulokset kertovat materiaalien keskeisyydessä yhtälailla arjen muutosten edistäjänä kuin myös niiden esteenä. Puu ja paperi löytyvät monien menetystarinoiden takaa. Erityisesti epäonnistuneet innovaatiot ja niistä oppiminen ovat usein vieneet kehitystä eteenpäin yhdessä yritteliäisyyden ja uteliaisuuden ohella. Mikä oleellisinta, kukin materia tarjoaa vain rajallisia edellytyksiä muuntua kulttuurin määrittämään suuntaan. Tämä rajallisuus ja niukkuus on kaiken luovan työn hedelmällinen lähtökohta. Paperituotteiden historian tutkimuksessa on painottunut painetun printin, kirjan ja lehdistön, historia (Levy, 2001). Paperi on nähty erityisesti kulttuuriperinteen kantajana 4

5 (esim. Häkli 2008) eikä ihme, että tutkijat haluavat korostaa juuri kirjan historiallista merkitystä (esim. Febre & Martin, 1958/1984). Tämä painotus on ehkä hallinnut liikaa käsitystämme paperin ja arjen suhteesta. Paperin näkymättömät, vähemmän silmiinpistävät käyttötarkoitukset ja muodot - artikkelimme pääasiallinen kohde - eivät ole tulleet esiin. Mahdollisesti tämä yksipuolinen printtimediaa korostava näkökulma ruokkii alalla vallitsevaa pessimismiä. Printtimedian haasteita tuskin kukaan kuitenkaan kiistää. Artikkelimme jakautuu neljään pääjaksoon. Ensimmäisessä jaksossa taustoitamme artikkelimme näkökulmaa (OSA 1). Seuraavan jakson historiallisen analyysin tapauskertomukset tuovat esiin paperin juurtumisen sekä makroskooppisiin (yhteiskunta) että mikroskooppisiin (arki) kehityskulkuihin (OSA 2). Kiinnitämme tarkoituksellisesti huomiota yhtäältä kaikkein vähiten intohimoa herättävään paperilajiin eli kodeissa käytettävään pehmopaperiin ja toisaalta nostamme esiin ehkä kaikkein arvostetuimman paperilajin seteleiden ja arvopapereiden ohella: tieteelliset paperit. Kolmas tutkimuksellisin jakso yleistää ja tiivistää historiallisen analyysin löydökset niin sanotun käytäntöjen näkökulman muotoon (OSA 3). Korostamme paperin kulutuksen toiminnallisia yhteyksiä ja sitä, kuinka tärkeää on ymmärtää pienen pienten arkisten hetkien ja merkittävien rakenteellisten kehityssuuntien linkittymistä toisiinsa. Neljäs jakso ennakoi paperin käytön tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja voimakenttiä aikaisempien jaksojen virittämänä 1 ja myös esittää mahdollista jatkotutkimusta varten yksinkertaisen tulevaisuutta ennakoivan käytäntö- ja kuluttajatypologian (OSA 4). Lähestymme paperin käyttöä ensisijaisesti kuluttajien näkökulmasta ja tietoisesti puhumme arkisin käsittein esimerkiksi vessapaperista eikä esimerkiksi WC-paperista tai pehmopaperista. Vältämme teknistä ja tuottajakeskeistä puhetapaa ja näkökulmaa emmekä esimerkiksi käsittele uusinta tutkimusta paperiteollisuuden innovaatioiden 1 Lyhyessä artikkelissa voimme ainoastaan sivuta kuluttajien muuttuvaa maailmaa. Tämän takia olemme liittäneet kirjoitukseen neljännen melko itsenäisen jakson kulutusskenaarioista käytäntöjen näkökulman virittämänä. Tarkemmin skenaarioita on kehitetty Pantzar (2000):ssa. 5

6 leviämisestä. Pienimuotoisessa hankkeessamme ja artikkelissamme kehitettyä näkökulmaa voi jatkossa laajentaa alan kannalta keskeisiin (ja tuttuihin) erityiskysymyksiin (esimerkiksi uusien hybridijalosteiden leviämisen edellytyksiin) (vrt. Haarla, 2003). Perussanomamme on kuitenkin yksinkertainen. Jos esimerkiksi paperin käyttö yleistyy vaatetuksessa ( viskoosi, tekosilkki ) sekä puuvillan että öljypohjaisten synteettisten materiaalien tuotannon muuttuessa yhä enemmän ympäristöriskeiksi, asiakaskeskeisyys merkitsee näkökulman radikaalia siirtämistä esimerkiksi pukeutumisen ja muodin käytäntöihin. Kysymys ei ole yksinkertaisesta markkinatutkimuksesta vaan täysin uudenlaisen liiketoimintaympäristön kuvaamisesta. Visiokeskustelu Tämän päivän visiokeskustelussa sellaiset käsitteet kuten paperiton toimisto, sähköinen laskutus, elektroninen kirja ja sähköinen lukulaite viittaavat paperin heikentyvään rooliin nyky-yhteiskunnassa osana itsestään selvää edistystä. Tällainen puhetapa on osa laajempaa länsimaista kehityksen ja modernismin retoriikkaa, jossa tuotteiden ja sitä kautta sivilisaatiomme nähdään kehittyvän ja täydellistyvän asteittain tuote- ja ihmissukupolvesta toiseen. Visiopuheessa paperi on tapana nähdä menneisyyden materiaalina, joka mutkattomasti ja lopullisesti korvautuu paremmilla materiaaleilla (kts. Duguid, 2005; Sellen, Harper 2003). Paperia koskevia teknologiavisioita (myös teollisuuden sisällä) näyttää vaivaavan epäsymmetrinen tutkimusasetelma, jossa paperin itsepintaisuutta ja sitkeyttä osana arkeamme ei edes haluta tunnistaa. Esimerkiksi paperittomasta toimistosta on kirjoitettu ainakin Alvin Tofflerin Tulevaisuusshokista (1970) alkaen, mutta toistaiseksi kehitys ei ole toteutunut, vaan pikemmin on käynyt päinvastoin. Esimerkiksi sähköpostin yleistyminen 1990-luvulla lisäsi kommunikaation määrää ja printteripaperin kysyntää radikaalisti (Sellen, Harper 2003). Kiinnostavasti ja oireellisesti monissa paperittoman toimiston visiossa tuodaan esiin yksinomaan sähköisen median vahvuuksia suhteessa paperiin pohtimatta lainkaan paperisen dokumentaation etuja, ja näin myös rajoitetaan innovatiivisuutta esimerkiksi 6

7 paperin ja digitaalisen median yhteisen evoluution suhteen (Levy, 2001; Sellen, Harper 2003, ). Nykypäivän teknologiavisionäärit 2 kertovat meille sähköisen tilaamisen, laskutuksen ja maksamisen olevan ensimmäisiä ja väistämättömiä evoluutioaskelia kohti reaaliaikaista taloutta ( real time economy ). Mittavat kustannussäästöt ovatkin ilmeisiä, mutta viittaaminen ainoastaan psykologiseen muutosvastarintaan (esim. Harald, 2009) puhuttaessa paperilaskutuksen itsepintaisuudesta johtaa harhaan. Hitausvoimat (inertia) voivat johtua vähintään yhtä paljon siitä, että elämme maailmassa, jossa työn käytännöt ovat muokkaantuneet yhdessä materiaalisten objektien kanssa. Arjen toiminnan näkökulmasta syyt vastustaa uutuuksia voivat olla hyvinkin järkeviä (kts.heiskanen jne. 2007). Paperittomuuteen siirtyminen voi merkitä vaikeasti hajotettavien järjestelmäkokonaisuuksien ja työtapojen uudelleen järjestämistä. Esimerkiksi tilintarkastuskäytännöissä täytyy tapahtua oleellisia muutoksia, jos tieto siirretään mapeista vain tietokoneiden kovalevyille. Erään tilintarkastajan mukaan (haastattelu. Maalikuu 2009/MP) (voisiko tiedot tästä haastattelusta lisätä paperin loppuun, jossa on mainittu myös muut haastattelut) tilintarkastukseen oleellisena osana kuuluu paperien selaaminen ja plärääminen. Ilman fyysistä tuntumaa kokonaiskuvaa on vaikea saavuttaa. Puolessa vuosituhannessa kehittyneiden kirjanpitojärjestelmien purkaminen vie enemmän kuin yhden yön. Ei liene sattumaa, että erilaisiin kirjanpidon dokumentteihin viitataan englannin kielessä yhä kirja-johdannaisilla sanoilla: billbook, waste book, letter book, cash book, sales book (Duguid, 2005). Nämä kirjat muodostavat keskinäisriippuvuuden verkoston ja tämän tiedollisen verkoston synty on mahdollistanut myös sen, että kaupankäynti on laajentunut yli erilaisten kulttuurien ja kansakuntien. Julkisuudessa esitettävissä paperittoman maailman visioissa (esim. Copeland, 2009) on usein varsin triviaali käsitys paperin heikkouksista ja vahvuuksista. Huomio kiinnitetään 2 Tieto Oy:n ja Tekesin tukema tutkimusohjelma Real time economy (Lempinen, 2009; Penttinen jne., 2009; Harald, 2009). 7

8 tekniikan kaikkein yksinkertaisimpiin edistysaskeliin esimerkiksi näyttölaitteiden parempaan resoluution tai suurempaan kokoon, vaikka oleellisempaa saattaisi olla kiinnittää huomio paljon mutkikkaampiin ilmiöihin, kuten esimerkiksi digitaalisen median heikkouksiin kuvata ja käsitellä samanaikaisesti ja moniaistillisesti erilaisia dokumentteja. Paperin erityinen fyysinen olemus, esimerkiksi käsin kosketeltavuus, käsiin sopivuus, muille helposti jaettavuus ja näytettävyys, ovat keskeisessä roolissa mietittäessä digitaalisen median yleistymistä. Ei liene sattumaa, että ajattelun korkeimpaan muotoon eli käsitteelliseen ajatteluun viitataan juuri kädellisyyden kautta (vrt. Dewey, 1910). Väite?) Keskeinen vitteemme on: Sisältöjen digitalisoitumista tai yleisemmin demateriaalisaatiota ei voi ennakoida ymmärtämättä paperin ominaislaatua, sen vahvuuksia ja heikkouksia erilaisissa arkisissa käytännöissä. Arkisilla käytännöillä viittaamme ihmisten, kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden enemmän tai vähemmän vakiintuneisiin, enemmän tai vähemmän tietoisiin, enemmän tai vähemmän tavoitehakuisiin, enemmän tai vähemmän yksilöllisesti määräytyviin toimintatapoihin. Silloin kun valinnat ovat esimerkiksi hyvin rutiininomaisia ja ulkoapäin ohjautuvia, voidaan puhua kokonaisista elämäntavoista tai tyyleistä. Yksittäiselle käytännölle, esimerkiksi television katsominen tai kirjan lukeminen, on ominaista yhtäältä se, että käytännöissä aina yhdistyy erilaisia materiaalisia objekteja, ideoita (esim. käsitys tarpeesta) ja osaamista. Toisaalta käytännöille, arkisille ja yksittäisille toimintavoillemme, on ominaista niiden linkittyminen osaksi laajempia verkostomaisia käytäntökokonaisuuksia. Edellä Mumford puhui hyvin laajoista kokonaisuuksista, mutta yhtä hyvin voimme ajatella käytäntöjen sijoittuvan kunkin ihmisen oman elämäkerran verkostoon. Sosio-materiaaliset kompleksit voivat siis vaihdella kooltaan ja kestoltaan. 8

9 Kirjoituksemmesoveltavassa jaksossa (osa 3) käsittelemme paperin kulutusta edellä mainittujen kahden näkökulman virittämänä (yhtäältä käytäntöjä historiallisesti muokkaantuneen osaamisen, materiaalisten objektien ja ideoiden yhdistelmänä, ja toisaalta käytäntöjä osana laajempia käytäntöjen verkostoja.). Esimerkkeinä tarkastelemme lyhyesti elektronista kirjaa ja paperitonta toimistoa. Jätämme huolellisemman tutkimuksen jatkon varaan. Haluamme nostaa muuttuvan (ja pysyvän) arjen (kotona, työssä, matkoilla) pääosaan puhuttaessa paperin tulevaisuudesta. Teknis-taloudellinen tarkastelukulma, joka on tyypillinen monilla muillakin teollisuuden aloilla kuin paperiteollisuudessa, ei yleensä tunnista arjen monimuotoisuutta, rikkautta ja ristiriitoja. Kuvaavasti esimerkiksi suomalaisista paperitehtaista tehdyt lukuisat historiikit kertovat loppukuluttajien vähäisestä roolista institutionaalisessa puhetavassa 3. Historiikeistä voi päätellä, että metsäsektorilla kuluttajiin on yleensä suhtauduttu eräänlaisena jäännöseränä, jonka on ajateltu ottavan vastaan kaiken mitä sille tarjotaan, kunhan vain asiakkaat, esimerkiksi mediatalot ja vähittäismyymälät, saadaan ottamaan tuotteet jakeluunsa. Puhuttaessa asiakkaista puhutaan yleensä aina muista yrityksistä, ei ihmisistä tai loppukäyttäjistä. Metsäklusterin uusimmat tutkimuslinjaukset (esim. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030, 2006) tosin kertovat viime vuosien muodikkaan asiakasherätyksen tulleen myös metsäteollisuuteen. Tällainen herätys on koettu monilla muillakin aikaisemmin vähemmän asiakaskeskeisillä toimialoilla (esim. julkiset palvelut, energiasektori, 3 Paperiteollisuuden historiikit kertovat tyypillisesti paitsi merkkihenkilöistä niin myös omistus- ja toimialajärjestelyistä sekä jatkuvasta pyrkimyksestä nostaa jalostusasetta. (Heikkinen, 2000; Salonen, 1996, Tervakoski Osakeyhtiö , ). Jalostusasteen kasvun myötä johdon painopisteen kerrotaan siirtyneen tuotantokeskeisestä vaiheesta ensiksi tuotekeskeiseen vaiheeseen ( ) ja sittemmin asiakaskeskeiseen vaiheeseen (1980). Loppukuluttajilla ei näytä olevan minkäänlaista roolia edes puhuttaessa esimerkiksi tuotedifferentioinnista tai asiakassegmentoinnista (Haarla, 2003). Ymmärrettävästi tuotantopanokset, kuten energia, puuraaka-aine, työvoima ja pääoma saavat historian kirjoissa vahvan roolin. Pullonkaulat näissä virroissa ja varannoissa epäilemättä selittävät kehitystä itse toimijoille. Voisi tosin kuvitella, että yhtä keskeistä olisi kysynnän vaihtelut tai loppukuluttajien muuttuvat tarpeet. Sota-aika muodostaa kiinnostavan poikkeuksen vallitsevaan puhetapaan. Esimerkiksi Lohjan Paperin historia (Salonen, 1996,143) kertoo, kuinka sota synnytti uusia tarpeita rintamalla. Saksan ja Neuvostoliiton sodan pitkittyminen talveen tarjosi uudenlaisia markkinoita paperista tehdyille lämmittäjille, joilla korvattiin Saksan armeijan talvivarusteiden puutteita. Lohjalta toimitettiin Saksaan päähuppuja, polvenlämmittäjiä, makuupusseja, jalkarättejä, alushousuja ja liivejä. Perinteisesti monien kuluttajainnovaatioiden lähteenä onkin usein ollut sodankäynti ja ylellisyyksien hamuaminen. Tänä päivänä innovaatioiden lähteet ovat muuttuneet. Urheilusta ja terveydenhoidosta on tullut kulutusvetoisen innovaatiotoiminnan tärkeitä areenoita. 9

10 telekommunikaatio jne.). Uudistuneen asiakaskeskeisen ajattelutavan riski on se, että samalla usein kuvitellaan kuluttajamarkkinoinnin ajattelutavan olevan sovellettavissa sellaisenaan alalle kuin alalle. On kaikkea muuta kuin itsestään selvää, että esimerkiksi runsaasti asiantuntijuutta ja järjestelmänäkemystä vaativilla toimialoilla vastuu innovaatioista tai ympäristön suojelusta pitäisi (tai voistaisiin) siirtää kuluttajille (Lammi. Pantzar, Öörni, 2010). Yhtälailla on kyseenalaista, haluavatko kuluttajat tulla yritysten innovaatiopartnereiksi (esim. Leadbeater, 2006, O Reilly, 2005), kuten muodikkaassa value co-creation ja open innovation liikkeenjohdon muodeissa halutaan toivoa. (Zwick jne. 2008) Jatkossa metsäsektorin menestys riippuu siitä, miten hyvin yritykset tuotteineen pystyvät integroitumaan pysyväksi elementiksi osaksi asiakkaidensa arkea ja kuinka myös epäonnistuneista kokeiluista otetaan oppia. Tällöin arjen tapahtumien ja rytmien ymmärtäminen ja soveltaminen sekä tutkiva/kokeellinen asenne liiketoiminnan kehityksessä voivat olla yrityksen ratkaisevaa ydinosaamista siinä missä esimerkiksi teknologian ymmärtäminen. Luultavasti ilman tuote- ja käytäntöhistorian tajua ei voi olla tulevaisuuden tajua. Yritysten kiinnostus kapeasti määriteltyyn tuotekehitykseen on ymmärrettävää: yritys voi itse vaikuttaa tuotekehitykseen, mutta ei niinkään ihmisten arjen rytmeihin. Kuten myöhemmin osoitamme, tämä on vain osittain totuus. Metsäteollisuus on tuottanut monia elämäämme oleellisesti vaikuttavia voimia. Aikoinaan sanomalehti levisi laajoihin kansan kerroksiin korostaen lukutaitoa ja demokratiakehitystä. Tänä päivänä paperimuotoiset laajan jakelun omaavat ja usein yhdessä luettavat dokumentit (kirjat, lehdet) saattavat vastaavasti toimia vastavoimana atomisoituvalle yhteiskunnalle, jossa juurettomuuden, kiireen ja yksinäisyyden tapaiset voimat ohjaavat yhä selvemmin kehitystä (Putnam, 2000). Paperisen formaatin yksi vahvuus on sen kyky sitoa ihmisiä sosiaalisesti yhteen niin työpaikoilla kuin kodeissakin (Levy, 2001; Sellen ja Harper, 2003; Duguid, 2005). Esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiossa, jossa aamun sanomalehtien yhdessä lukemisesta luovutaan elektronisten lehtien omissa huoneissa 10

11 tapahtuvan lukemisen myötä, menetetään yksi tieto-organisaatioille oleellinen (ilmeinen ja lähes ilmainen) tiedon ja tutkimusintressien siirron ja sosiaalistamisen mahdollisuus. Seuraavassa konkretisoimme käytäntöjen näkökulmaa tarkastelemalla joitakin paperin arkisen käytön historiallisia vaiheita. Valitsemamme tuotteet, kodin pehmopaperit, ovat vähiten intohimoja herättäviä tuotteita. Näiden tuotteiden moninaiset yhteiskunnalliset kytkennät kertovat, että kaikkein mitättömimpinä pidettyjä paperituotteita voidaan lähestyä Mumfordin tavoin kokonaisten järjestelmien näkökulmasta. Toisaalta lyhyt katsaus arvostettujen tieteellisten papereiden historiasta kertoo samaa. Tällaisten havaintojen virittämänä siirrymme kirjoituksemme tärkeimpään jaksoon eli uudenlaisen tutkimuksellisen näkökulman kehittämiseen. Viimeisessä jaksossa palaamme paperiin ja tulevaisuuden kuluttajakuviin. OSA 2: Paperin normalisoituminen osaksi arkisia käytäntöjä historiallisia havaintoja Paperi keksittiin Kiinassa ajanlaskumme alussa. Eurooppaan paperi tuli noin tuhat vuotta keksimisen jälkeen, ja Pohjolaan uusi materiaali saapui vasta 1300-luvulla. Historiantutkijat kiistelevät täsmällisistä vuosiluvuista, mutta on selvää, että paperi juurtui varsin hitaasti osaksi tavallisten ihmisten arkea eikä ehkä ole oletettavissa, että se edes poistuisi nopeasti uusien materiaalien syrjäyttämänä. Paperi yleistyi ensiksi hallintokäytännöissä ja kirkollisessa käytössä. Ensimmäinen Pohjoismaista jäljitetty paperinen dokumentti, veroselvitys, on jäljitetty vuoteen Tämän vuosisadan jälkipuoliskolla kirjoituspaperi ja kirjeenvaihto yleistyi kaikkialla Skandinaviassa ja myös paikallishallinnossa. Ensimmäisenä Suomesta lähetettynä kirjeenä pidetään Turun linnavoudin kirjettä Tallinnan pormestarille vuonna Kirjeen pieni koko (8x20cm) saattaa olla osoitus paperin kalleudesta. (Kirjapainotaito ja paperi etenivät yhdessä ja vuonna 1642 Suomeen perustettiin ensimmäinen kirjapaino.) (Häkli, 2008) Pienten askelien merkityksestä paperin juurtumisessa osaksi arkisia käytäntöjä kertoo Charles Panatisin kirja extraordinary origin of everyday things (1987). 11

12 Yhdysvaltalaisittain painottunut arkisten keksintöjen kirja kertoo muun muassa nenäliinan, talous- ja vessapaperin, paperipussin sekä paperimukin varhaishistoriasta. Seuraavassa käymme lyhyesti läpi näiden tuotteiden historiaa kiinnittäen korostetusti huomioita siihen, kuinka uutuuksien menestys ja menestymättömyys perustui tuotteiden kykyyn juurtua osaksi isompia esineiden, käytäntöjen ja ajattelumuotojen ekosysteemiä. Vessapaperista talouspaperiin Vessapaperin juuret voidaan jäljittää jo 500-luvun Kiinaan (Häkli, 2008, ). Samaan aikaan Kiinassa alettiin paperia käyttää myös tapettina seinien kaunistamiseen ja ruokaliinoina. Tosin kritiikkiä esitettiin tällaista paperin tuhlaamista vastaan. Länsimaissa ensimmäisiä teollisia vessapapereita alettiin valmistaa 1800-luvun puolessa välissä Yhdysvalloissa, mutta tuolloin vielä tuote ei sytyttänyt asiakkaita. Amerikkalaisten kuluttajien mukaan oli tuhlausta käyttää puhdasta paperia takapuolen pyyhkimiseen, kun kodeissa oli muutakin tähän tarkoitukseen sopivaa. Vuonna 1879 englantilainen Walter Alcock sai ajatuksen myydä toisistaan irtoavia papereita rullamuodossa. Kymmenen vuotta kului ennen kuin tuote alkoi myydä. Saniteettitilojen ja -olojen nopea kehitys 1800-luvun loppupuolella oli ratkaisevaa kysynnän synnylle. Lääketieteessä oli havahduttu kansan puutteellisiin hygieniaoloihin ja todettu esimerkiksi julkisten kaivojen aiheuttavan koleraa. Tartuntavaarasta ja bakteerikammosta tuli yleinen hokema. Niinpä 1880-luvulta alkaen toimistoihin, hotelleihin, mutta myös yksityiskoteihin alettiin rakentaa vesijohtoja ja viemäreitä. Samalla kun huoneet, joita kutsuttiin talon pienimmiksi huoneiksi alkoivat yleistyä, myös vessapaperi astui koteihin. Heti alkuvaiheessa merkittäväksi myyntivaltiksi tuli vessapaperin pehmeys ja myös sosiaalinen erottautuminen kuten eräs vessapaperin mainosteksti niin kuvaavasti kertoo: They have a pretty house, Mother, but their bathroom paper hurts (Panatis, 1987, 206). Myös Suomessa alkoivat erilliset kylpyhuoneet ja vesivessat saada jalansijaa 1800-luvun lopussa, vaikka valtaosa kansalaisista pitikin näitä uutuuksia turhina ylellisyyksinä (Pantzar, 2000). 12

13 Ensimmäisenä Suomessa G.W. Serlachiuksen Mäntän tehtaat alkoivat valmistaa vessapaperia vuonna Teknologiahistoria kertoo, että suurin osa kotien arkisista hyödykkeistä on aina ensiksi levinnyt toimistoihin ja tehtaisiin. Tästä oli kyse myös talouspaperin historiassa. Erään legendan mukaan talouspaperi syntyi vahingossa vessapaperin tuotannossa tapahtuneen virheen tuloksena (Panatis, 1987). Yhdestä vessapaperierästä tuli liian paksua ja rypytettyä. Scott Brothers paperitehdas päätti kuitenkin myydä erän uudenlaisena talouspaperina. Vuodesta 1907 uutta talouspaperia ( Sani-Towel ) alettiin myydä hotelleihin, ravintoloihin ja rautatieasemille. Talouspaperi on sittemmin levinnyt kotitalouksien vaurastumisen myötä ja kuvaavasti nykypäivän kasvu on huipussaan ns. kehittyvissä maissa (Bric-maat). Suomessa, luvun kehitysmaassa, talouspaperimainoksessa todettiin: Muissa sivistysmaissa perheenemännät ovatkin miltei täysin siirtyneet käyttämään keittiörullia kangaspyyheliinojen asemasta (Uutta: Kätevä ja monikäyttöinen Serla keittiörulla, Kotiliesi, 1963, 8), Mainoksen mukaan keittiörulla säästää pyykinpesurahoja, aikaa ja vaivaa. Erityisen hienoa tuotteessa oli uudenaikainen v-i-i-v-a-l-ä-v-i-s-t-y-s joka irtoaa juuri sopivana arkkina. Mainoksen puhetapa heijasti nykyäänkin vakiintunutta innovaatioajattelua, jossa uutuuksien nähdään leviävän mutkattomasti keskuksista periferioihin ja yrityksistä kodin arkeen. Tällainen diffuusionistinen ajattelutapa on tullut tosin haastetuksi viimeaikaisessa innovaatiotutkimuksessa (von Hippel, 2005, Leadbeater, 2006). Luultavasti talouspaperin ja muiden pehmopapereiden tapauksessa voi olla syytä puhua maan kehitysasteen ja paperin käytön välisestä suhteesta. Eräs paperiteollisuuden edustaja rinnasti osuvasti kehityksen evoluutioon: Koteihin tuotavien sellupohjaisten tuotteiden evoluutio etenee selkälinjaisesti vaurastumisen myötä. Ensiksi tulee vessapaperi, sitten talouspaperi, sitten naisten kuukautissuojat (nyt Venäjällä), sitten lasten vaipat ja lopulta institutionaaliset hyödykkeet kuten sairaaloiden petisuojat ja inkontinenssisuojat. (haastattelu, /MP) 13

14 Yhä edelleenkin talouspaperi jakaa kansakuntia ja ihmisiä, eikä tuote ole täysin normalisoitunut edes Suomessa, jossa yhä on kuluttajia, jotka suhtautuvat samalla epäilyksellä paperin tuhlaukseen kuin vaikkapa 1950-luvulla. Syystä tai toisesta vessapaperi ei ole joutunut samanlaisen legitimaatiotaistelun kohteeksi. Paperin tulo koteihin ei kuitenkaan ole pelkästään menestystarina. Esimerkiksi 1960-luvun mainoksissa luvattiin paperilautasella olevan suuri tulevaisuus naisten vapauttajana tiskaamiselta. Astianpesukone oli tuolloin vielä harvinaisuus. Montrealin maailmannäyttelyssä vuonna 1968 ennakoitiin paperivaatteiden olevan jo lähitulevaisuutta 4. Voi olla että aika ei ollut tuolloin vielä kypsä ja esimerkiksi viskoosi saattaa yleistyä vaatteissa puuvillaan liittyvien ympäristöhaittojen tullessa suurempaan julkisuuteen. Jotkin paperituotteet ovat hävinneet tyystin luvulla myytiin voileipäpapereita työpaikkaeväsruokailua varten. Kunnollisille perheenäideille myytiin hyllypaperia, jolla suojattiin hyllyjä, oppikirjojen kansia, keittiöpöytiä, lasten hoitoalustoja ja pesulaitteiden taustoja: Äiti näin se kevät tulee - Mäntän hyllypaperit - äidin paras apu (Kotiliesi, 1953,9). Oleellista on se, että paperin tullakseen osaksi arkeamme, materiaalin piti kiinnittyä sekä olemassa oleviin ajattelun järjestelmiin (esim. sukupuolijärjestelmä) että teknisiin järjestelmiin (esim. talouspaperi tarvitsi talouspaperitelineen tai eväspaperi omaehtoisen lounasruokailumallin) 5. Nenäliinan esimerkki on kuvaava. Nykyaikaisen nenäliinan yhtä isää, kankaista nenäliinaa, alettiin käyttää niistämiseen vasta 1500-luvulta asti. Tätä ennen nenä niistettiin ilmaan ja räkä kuivattiin tavallisesti hihalla (Panatis, 1987, ). Eurooppaan nenäliinan toivat ranskalaiset merimiehet 1400-luvulla Kiinasta, jossa maatyöläisillä oli ollut tapana suojata päänsä liinalla. Sana handkerchief sai alkunsa päänsuojaimesta ( couvrechef ), jota alettiin kantaa myös kädessä (hand kerchief). 4 Isäni (MP) osti maailmannäyttelystä paperimekon äidilleni. 5 Teknologiavisionäärit eivät usein tunnista taustalla olevien ajattelun järjestelmien muuntumista. Esimerkiksi 1950-luvun tulevaisuuden keittiö -visiot ennakoivat naisten vastaavan keittiötöistä vielä luvulla: uudet tuotteet mutta vanhat ajattelumallit. 14

15 Paperiset kertakäyttönenäliinat saivat alkunsa ensimmäisen maailmansodan vaiheissa kun puuvillasta oli pulaa. Tässäkin tapauksessa esikuva (puuvillan korvaaminen) haettiin muualta eli ensimmäisen maailmansodan sairaaloista, joissa paperia alettiin käyttää sidontaan puuvillatarjonnan riittämättömyyden takia (Panatis, 1987, 206). (Kertakäyttöistä paperista nenäliinaa oli toki käytetty aikaisemmin jo esimerkiksi meikkien poistoon.) Nenäliinan esikuvana voidaan ajatella olevan myös ruokaliinan. Alun perin ruokaliinaa käytettiin lähinnä sormien puhdistamiseen eri ruokalajien välillä ja huulten pyyhkimiseen. Ruokaliinan vaihtoehtona oli pöytään kannettava pesuvati. Sormilla syöminen alkoi menettää suosioitaan 1600-luvulta alkaen, kun haarukka alkoi yleistyä. Aina 1600-luvulle asti teräväpäinen veitsi oli toiminut sekä veitsenä että ruuan suuhun siirtäjänä 6. Haarukan myötä ruokaliinat pienentyivät alkuperäisestä pyyheliinan koosta ja ruokaliinaa alettiin käyttää ensisijaisesti huulien pyyhkimiseen luvulla ruokaliinat muuttuivat paperisiksi kertakäyttötuotteiksi. Hygienia ja lialta suojaaminen ovat olleet alusta alkaen yksi paperin ja pahvin myyntivalteista. Esimerkiksi kertakäyttöiset pahvimukit olivat aikoinaan vastaus juuri puhtaushuoleen luvun vaihteessa kansalaiset oppivat pelkäämään bakteereita, joiden kerrottiin leviävän suurien ihmismassojen kohdatessa toisiaan rautatieasemilla, toreilla ja yhteisillä kaivoilla. Vielä tässä vaiheessa kaupunkien juomapisteistä oli tapana juoda yhteisillä kauhoilla. Paperikupin keksijän, yhdysvaltalaisen Hugh Moren, oli kuitenkin vaikea löytää rahoittajia uutuudelle (Panatis, 1987). Vasta löydettyään bakteerikammoisen miljonäärin More käynnisti yrityksen, joka vastasi tautien leviämisen huoleen yksilöllistämällä juomistilanteen. Yrityksen nimet kertovat liikeideasta: Individual drinking cup company ja Health Kups today. Myös kertakäyttöiset jäätelökupit saivat alkunsa tässä vaiheessa. Tämä oli tärkeä innovaatio 6 Haarukoiden yleistyminen 1600-luvulta alkaen mahdollisti sen, että veitsen kärjellä ei enää ollut vanhaa käyttötarkoitustaan ja kärki saattoi pyöristyä (Petroski 1993). Ruokailuvälineiden räjähdysmäisen variaation kasvun myötä 1800-luvun lopulla tarvittiin etikettikirjoja opastamaan tavallisia ihmisiä. Myös lusikan rooli muuttui. Lusikasta tuli banaali esine, jonka käyttöä sivistyneistö vältti. Etikettikirjojen mukaan esimerkiksi jäätelöä tuli syödä ainoastaan haarukalla (mt., 147). 15

16 jäätelöteollisuudelle, koska pahvikupeissa voitiin alkaa myydä jäätelöä aikaisempaa pienemmissä erissä. Paperin koetut hyödyt ja ominaisuudet kehittyvät arjessa ja arjen muokkaamana, tietenkin luonnontieteellisten ominaisuuksien rajoissa. Tulevaisuudessa kuluttaja saattaa puhua paperista vaikka kyseessä olisikin aivan jokin muu materiaali, jos kyseinen materiaali toteuttaa perinteisen paperin lupauksen. Eri käytännöissä paperin eri ominaisuudet ovat tärkeitä. Hygienia, kertakäyttöisyys, säilyvyys, sitkeys, kirjoitettavuus, pehmeys ja niin edelleen määrittävät sen, mitä paperi itse kullekin ihmiselle ja käytännölle merkitsee. Kuten edelliset varmasti osittain keksitytkin tarinat kertovat, paperituotteiden historia on yhä tänä päivänä relevantti tutkimuskohde: monet paperin lähes näkymättömäksi muuttuneet vaatimukset kumpuavat menneisyyden tarpeista. Toinen hyvä esimerkki paperin näkymättömäksi muuttuneesta vallasta löytyy tieteen kentältä Paperi nykyaikaisen tieteen merkkinä ja edellytyksenä On vaikea kuvitella tieteellisiä käytäntöjä ilman paperia. Ajatellaan esimerkiksi tieteellistä kokousta. Aamulla tarkastamme päiväohjelman vihosta, johon on painettu luentojen paikat ja ajat. Kokoustilaan kuljemme postereiden eli suurelle pahviarkille painettujen tutkimustiivistelmien ohi. Luentotila on merkitty paperilappusella luokan oveen. Luennon aluksi kaivamme esiin muistiinpanovälineet, paperin ja kynän. Luennoitsija jakaa tiivistelmät (hand-out) ja tämän jälkeen hän lukee paperista 16

17 esityksenä. Esityksessä viitataan lukuisiin aihetta käsitteleviin painettuihin tieteellisiin artikkeleihin. Tieteellisissä konferensseissa parhaat paperit usein jaetaan konferenssijulkaisussa (ns. distributed papers ). Osa papereista jaetaan joko tiivistelminä (hand-out) tai esitellään vain postereina. Paperiin törmää myös tauoilla. Erityisesti Yhdysvalloissa on tapana tarjota lounas paperipussissa ( brown bag lunch ). Pussissa on paperiin kääritty kinkkutai juustoleipä ja tetrapakkiin pakattua mehua. Kahvia voi täyttää pahvimukeihin suurista kanistereista koko konferenssin ajan. Pahvimukin ympärille voi laittaa paperisen suojan, joka vaimentaa kuuman kahvin tuntua sormissa. 17

18 Tällaiset satunnaiset havainnot tyypillisestä tieteellisestä seminaarista ovat tietenkin vain jäävuoren huippu mietittäessä paperin ja tieteen välistä suhdetta. Viime vuosikymmeninä paperi on suorastaan noussut pääosaan selitettäessä 1700-luvulla alkunsa saaneen nykyaikaisen tieteen läpimurtoa. Nykyaikaisen tieteen murrosta ovat kuvanneet eturivin tieteen ja teknologian tutkijat Bruno Latour ja Steven Woolgar (1979) kuuluisassa kirjassaan Laboratorioelämä. Heidän mukaansa merkittävimmän leiman koko nykyaikaiselle tieteenteolle antaa se, kuinka muutama sata vuotta sitten alettiin havaintojen maailmaa, yhtälailla rottia kuin kemiallisia reaktioitakin, siirtää kaksiulotteiselle paperille. Tämän vallankumouksellisen ajatuksen myötä tieteellisiä argumentteja voitiin jakaa, kopioida ja siirtää paikasta toiseen tulosten säilyessä kuitenkin samana. Latourin ja Woolgarin kirja mullisti tieteentutkimuksen kyseenalaistaessaan monia vakiintuneita näkemyksiä tieteenteosta. Heidän mukaansa tieteentekijöiden ajattelu ei poikkea oleellisesti tavallisten ihmisten ajattelusta. Oleellisempaa on osata ja haluta käyttää uudenlaisia tiedon jakamisen työkaluja: many aspects of laboratory practice could be ordered by looking not at scientists brains, at the cognitive structures, nor at the paradigms (the same for thirty years), but at the transformation of rats and chemical into paper (Latour, 1985, 3). Oleellinen ero tieteen ja muiden tietokäytäntöjen välillä on siinä, kuinka tieto kumuloituu jaetuksi ymmärrykseksi. Paperi antaa mahdollisuuden tiivistää ja stabiloida mutkikkaat ilmiöt kaksiulotteisiksi kuvioiksi, kaavioiksi ja tekstiksi: If scientists were looking at nature, at economies, at stars, at organs, they would not see anything Scientist start seeing something once they stop looking at the nature and look obsessively at prints and flat inscriptions. (Latour, 1985, 15). Latour kuvaa myöskin maantieteen roolia samalla tavalla ja toteaa, että pienikin mies muuttuu isoksi, jos hänellä on hyvä kartta The great man is a little man looking at a good map (Latour, 1985, 26) 18

19 Ennen 1700-lukua tieteen tradition siirto tapahtui ensisijaisesti samalla tavalla kuin muillakin elämän osa-alueilla. Tieto välittyi suullisesti henkilöltä henkilölle, oppimestarilta oppipojalle. Tämä asetti selkeän rajan tiedon kasvulle ja leviämiselle. Kirjallisia dokumentteja oli vähän, ja ne maksoivat omaisuuksia. Luostareiden kirjakauppojen tehtävä oli lainata mestarien kirjoituksia, jotka opiskelijat kopioivat käsin kirjoittaen. Uuden oppiminen oli hidasta, joskin ehkä myös hyvin perusteellista. Vielä 1700-luvulla tieteellisen tiedon jakoa leimasi aktiivinen kirjeenvaihto ja luentotilaisuudet. Hitaasti kirjeenvaihto kuitenkin institutionalisoitui tieteellisten aikakauskirjojen muotoon ja yhä suuremmat joukot pääsivät nauttimaan mestareiden teksteistä. Esimerkiksi vielä Darwinille 1800-luvun lopussa kirjeenvaihto vei valtaosan työajasta (hieman samalla tavalla kuin sähköpostit nykyään). Ilman paperin yleistymistä ja kirjapainotaitoa tällaista tiedon siirtonopeuden kasvua, jakelun laajentumista mutta myös tiedon kivettymistä ei olisi voinut tapahtua. Tänä päivänä myös suomalaiset tutkijat ovat omaksuneet anglo-amerikkalaisen käytännön puhua tieteellisistä papereista (tai jopa peipereistä). Näitä papereita tutkijat jakavat toinen toisilleen ja niitä kommentoidaan. Publish or perish eli julkaise tai kuole on myös suomalaisten tutkijoiden tuntema periaate. Murto-osa kaikista teksteistä saavuttaa tieteellisen artikkelin statuksen jossakin vertaisarvioidussa journaalissa. Sana journal tarkoittaa alun perin päiväkirjaa (latin. Diurnalis=päivittäin), mutta tieteessä se viittaa säännöllisesti ilmestyvään lehteen. Ennen valmista artikkelia kymmeniä paperiversioita on kirjoitettu, korjattu ja jaettu kommentoitavaksi. Myös sähköiset lehdet on tapana printata paperimuotoisiksi. Nykyään tieteelliset paperit ovat sisällöltään ja muodoiltaan moninaisia, mutta niitä yhdistää yhä muutama seikka. Bruno Latour (1985) kutsuu tieteellisiä papereita, joissa löydökset elävät, leviävät ja yleistyvät muuttumattomiksi mobiileiksi (immutable mobile). Moniulotteiset löydökset tiivistyvät kaksiulotteiselle paperille, joka voidaan kopioida muuttumattomana yhä uudelleen ja uudelleen löydösten siirtyessä kädestä toiseen. 19

20 Googlescholar on tämän päivän tärkein tieteellisen tiedon arkisto ja muuttumattomien mobiilien lähde. Printtereiden ja kopiokoneiden kautta tieto yhä edelleenkin materialisoituu paperimuotoiseksi, esitettäväksi, luettavaksi, liikkuvaksi ja silti se pysyy sisällöltään lähes muuttumattomana. Tämä onkin tärkeä tieteellisen paperin ominaisuus. Se voi kokea muodonmuutoksia mutta lähes aina lopulta tieteellinen paperi kohtaa ihmisen silmän ja käden paperin muodossa. Muuttumattomia mobiileja voi nähdä kaikessa asiantuntijatyössä kuten Sellen ja Harper (2003, 51-75) osoittavat tutkiessaan Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) teknisesti hyvin varustetun huippuasiantuntijoiden työntekoa. Asiantuntija- ja tietotyö on yhä edelleen paperikeskeistä. Samainen tutkimus kuitenkin kertoo, että avustavan ja hallintohenkilökunnan paperinkäytölle ei ole samanlaisia tarpeita ja kasvupaineita kuin esimerkiksi tutkijoiden työssä. Tutkijoille papereiden kierrätys, kommentointi, editointi, merkkaminen, alleviivaaminen ja yhä uudelleen kirjoittaminen oli IMF:ssä päivittäistä rutiinia. Tällainen papeririippuvuus ei kuitenkaan pätenyt avustavan henkilökunnan työssä (back office). Toisin sanoen tiedon materiaalinen muoto ja tiedon sisältö näyttäisivät olevan toisiinsa kytkeytyneitä. Hieman vastaavasta ilmiöstä on kyse eräässä suuressa suomalaisessa telealan yrityksessä, jossa oli havaittu paperin käytön vähentyneen sen myötä, kun tutkimustyö on pinnallistunut ja suorastaan muuttunut merkityksettömäksi (haastattelu /MP: Miksi printata merkityksettömiä PowerPoint esityksiä? ) (voisiko tiedot tästäkin haastattelusta lisätä loppuun, jossa mainitaan muutkin haastattelut). Yhtä kaikki, nämä tutkimukselliset havainnot kertovat, että minkäänlaista yksittäistä trendiä paperittomaan toimistoon ei tultane näkemään ainakaan runsaasti asiantuntijatyötä ja tutkimusta vaativissa tehtävissä 7. Asia voi olla 7 Vielä 1950-luvulla suomalaisen (eurooppalaisen) työläisen elämä sijoittui selkeästi kahteen eri paikkaan, työhön tai kotiin. Päivällä työpisteessä ja työpisteiden välillä liikuttiin vähän. Keskimääräinen päivämatka oli vajaa kymmenen kilometriä luvulle tultaessa päivämatkan pituus on kasvanut nelinkertaiseksi ja erityisesti tietotyöläisten työ on hajaantunut lukuisaan eri paikkaan. Empiiriset tutkimukset kertovat, että paranevat informaatioväylät ja -tekniikat eivät ole toistaiseksi tehneet yhtään turhemmaksi ihmisten fyysistä liikkumista, vaan ainakin toistaiseksi on käynyt päinvastoin. Tietoliikenteen parantuminen on lisännyt henkilöliikennettä (Grübler, 1990). Tulevaisuudessa etätyön yleistyminen saattaa johtaa aikaisempaa pidempiin työmatkoihin aikaisempaa harvemmin ja näin liikenteen nettomuutos jää vähäiseksi. Yhtälailla sähköisen kaupankäynnin myötä tavaran kuljetusmatkat saattavat pidentyä entisestään. Paperiton toimisto saattaa olla erityisen houkutteleva ajatus, jos toimisto sijaitsee kotona. 20

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Esityksessä pohdin Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto. Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla OSUVA HKI 22.5.2013 Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot 8-9.09.2016 Leena Jokinen Tunnistaa tulevaisuuden muutosvoimista kehitysideoita uusiksi tuotteiksi, palveluiksi, prosesseiksi tai strategioiksi Saada malleja siihen, miten käytännön tulevaisuustyötä tehdään

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot