KÄY MUUMILAAKSOON VIITTOMAKIELEN TULKKAUS LASTEN TAPAHTUMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄY MUUMILAAKSOON VIITTOMAKIELEN TULKKAUS LASTEN TAPAHTUMASSA"

Transkriptio

1 KÄY MUUMILAAKSOON VIITTOMAKIELEN TULKKAUS LASTEN TAPAHTUMASSA Mari Halonen Tiina Hämäläinen Laura Perämäki Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mari Halonen, Tiina Hämäläinen & Laura Perämäki. Käy Muumilaaksoon. Viittomakielen tulkkaus lasten tapahtumassa. Turku, kevät s., 5 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Opinnäytetyön aiheena oli lapsille tulkkaus. Työ käsittelee millaisia asioita on otettava huomioon lapsille tulkattaessa. Opinnäytetyössä tutkittiin mitä kaikkea viittomakielen tulkkauksen käytännönjärjestelyihin sisältyy, alkaen tulkin tilaamisesta ja päättyen asiakkaan allekirjoitukseen. Aihetta käsiteltiin, koska siitä ei ole aikaisemmin kirjoitettu yksityiskohtaisesti. Opinnäytetyön toiminnallinen osio toteutettiin Naantalin Muumimaailmassa Viittomakieliviikonlopun tavoitteena oli tarjota viittomakielisille ja viittomakommunikaatiota käyttäville lapsille kuulevien lasten kanssa tasavertainen sekä esteetön kulttuurikokemus. Työssä käytettiin monipuolisesti erilaisia lähteitä koskien lapsille tulkkausta sekä henkilökohtaisia tiedonantoja. Lisäksi kirjallisessa työssä käytettiin apuna kokemuksia toiminnallisesta osuudesta. Viittomakieliviikonlopun kulusta kerättiin palautetta. Palautteen pohjalta tutkittiin viittomakielisten toimintapisteiden toteuttamisen onnistumista, vastasiko viittomakielinen tarjonta asiakkaiden odotuksia sekä viittomakielisten tapahtumien tarvetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää viittomakielisten tai viittomakielelle tulkattujen lastentapahtumien kysyntää. Viittomakieliviikonlopusta saadusta palautteesta selvisi, että vastaavanlaisille lasten tapahtumille on kysyntää viittomakieltä tai erilaisia viittomakommunikaatioita käyttäen tai tulkaten. Asiasanat: lapset, tulkkaus, kulttuuri, muumit.

3 ABSTRACT Mari Halonen, Tiina Hämäläinen & Laura Perämäki. Käy Muumilaaksoon. Sign Language interpretation in Children`s event. Turku, Spring 2007, 50 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Campus, Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sing Language Interpreter. The main object of the thesis was interpreting for children. The thesis covers what must be considered when interpreting for children specifically. Other objects in the thesis were to study the entire organising of an interpretation project, beginning with ordering a Sign Language interpreter and concluding with the signature of the customer. This subject was dealt with because it has not been handled in detail before. The functional part of the thesis took place in Naantali, in Moominworld July The aim of the Sign Language weekend was to provide equal and available cultural experiences for hearing and children who use Sign Language or other Sign communication. The bibliography consists of versatile literature references for translating for children, personal communications as well as experiences from the Sign Language weekend. Feedback was collected from the Sing Language weekend. Based on this information studies were compiled of how the sing Language events corresponded with the expectations of the customers and need for the sign Language happenings or interpreted events. The aim of the thesis was to know how important sign Language interpretation is for children who use sign Language or other Sign communication. Based on feedback from the Sign Language weekend, signing or interpreting is very important for children who use Sign Language or other Sign communication. Keywords: children, interpretation, culture, Moomins

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSI VIITTOMAKIELEN TULKIN ASIAKKAANA Tulkkaus lapselle Tulkin ammatillisuus Tulkin rooli Tulkkauksen eri muodot Viittomakieli Viitottu puhe Tukiviittomat LASTEN KULTTUURI Kuurojen lasten kulttuuri Viittomakielen tulkki kuuron lapsen kulttuurin välittäjänä Esteettömyys VIITTOMAKIELEN TULKKAUS LASTEN TAPAHTUMASSA Tulkkipalvelu Tulkkikeskus Tulkin tilaaminen Tilauksen käsittely Turun seudulla Tulkin valmistautuminen tilaisuuteen Tulkkaustilanne Asioita, joita tulkin tulisi huomioida tulkkaustilanteessa Asioita, joita järjestäjän tulisi huomioida tulkkaustilanteessa Tulkkaustilanteen jälkeen MUUMIT Tove Jansson Muumimaailma...26

5 6 PROJEKTIN KUVAUS Ennakkotyöskentely Mainonta ja markkinointi Viittomien keruu Materiaalin valmistaminen Tulkkaukseen valmistautuminen Viikonlopun kulku Nuuskamuikkusen tarinatuokion tulkkaus Askarteluohjauksen tulkkaus Niiskun verstaalla Muumihahmoviittomien opiskelu Pikku Myyn kanssa Haisulin kuulustelun tulkkaus PROJEKTIN ANALYSOINTI Palautteen analysointi DVD:n perusteella tehty reflektointi POHDINTA...42 LÄHTEET...46 LIITTEET LIITE 1: Viittomakielentulkin ammattisäännöstö LIITE 2: Viittomakieliviikonloppu Muumimaailmassa mainos LIITE 3: Muumihahmoviittomat LIITE 4: Viittomakieliviikonlopun ohjelma ja palautekysely LIITE 5: Viittomakieliviikonlopusta kuvattu DVD

6 1 JOHDANTO Halusimme tehdä opinnäytetyön, joka parantaa viittomakielisten ja viittomakommunikaatiota käyttävien lasten kulttuurin saavutettavuutta. Idean opinnäytetyöhömme saimme vuonna 2005 Diakonia ammattikorkeakoulun, Turun toimipisteessä tehdystä opinnäytetyöstä, jonka aiheena on Muumit teatterissa näytelmän tulkkaus viitotulle puheelle. Halusimme luoda työhömme uuden ja erilaisen toteutustavan ja näkökulman, koska Muumimaailmassa mahdollisuudet opinnäytetyön toiminnallisen osuuden toteuttamiseen ovat monipuoliset. Halusimme, että viittomakielisillä ja viittomakommunikaatiota käyttävillä lapsilla on mahdollisuus osallistua monipuolisesti Muumilaaksossa tapahtuviin ohjelmiin. Opinnäytetyömme ohjaajan viittomakielen lehtori, tulkkikouluttaja Ulla Niittyinperän sekä Muumimaailman tuottaja Annukka Jääskeläisen ja markkinointipäällikkö Ann Karin Koskisen kanssa syntyi idea Viittomakieliviikonlopusta. Järjestimme yhteistyössä Muumimaailma Oy:n kanssa Viittomakieliviikonlopun Naantalin Muumimaailmassa kesällä Viikonlopun tavoitteena oli tarjota viittomakielisille ja viittomakommunikaatiota käyttäville lapsille mahdollisuus tutustua Muumilaaksoon viittomakielisten tapahtumien avulla. Työmme toteutuksessa ja ideoinnissa oli mukana toinen opinnäytetyömme ohjaaja viittomakielen lehtori, tulkkikouluttaja Karoliina Joutsia. Viittomakielisille ja viittomakommunikaatiota käyttäville lapsille on tarjolla hyvin vähän viitottuja tapahtumia. Tästä syystä opinnäytetyömme aihe on tarpeellinen ja ajankohtainen. Mielestämme oli myös tärkeää selvittää lapsille järjestettävien tulkattujen tilaisuuksien kysyntää. Opinnäytetyössä tutkimme, kuinka lapsille tulkkauksen järjestäminen käytännössä toimii. Käytimme työn kirjallisessa osuudessa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja toiminnallisessa osuudessa osallistuvaa havainnointia. Lisäksi keräsimme Viittomakieliviikonlopun aikana kirjallista palautetta toiminnastamme.

7 7 2 LAPSI VIITTOMAKIELEN TULKIN ASIAKKAANA YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18 vuotiasta. Tehtäessä lapsia koskevia päätöksiä, lapsen edun tulee aina olla ensi sijalla. (LSKL.) Tulkin välityksellä kuuro lapsi pystyy osallistumaan itsenäisesti siihen, mihin kuulevat ikätoverinsakin. (Mikkonen 2000, 8.) Viittomakielisten lasten tulkin käytön määrä on kasvanut viime vuosina. Pääosa lasten tulkkaustilanteista on harrastustulkkauksia. Viittomakieliset lapset haluavat harrastaa kuten muutkin lapset, eivätkä ainoastaan viittomakielisille erikseen järjestetyissä ryhmissä. Kouluissa ja päiväkodeissa käytetään tulkkia, koska kaikki viittomakieliset lapset eivät enää automaattisesti sijoitu kuurojen kouluihin tai päiväkoteihin, vaan integroituvat kuulevien ryhmiin. Kolmas suurempi ryhmä on perhejuhlat, joihin myös enenevässä määrin tilataan lapselle tulkki. (Mikkonen 2002, 234.) 2.1 Tulkkaus lapselle Tulkki toimii tulkkaustilanteissa lapselle kielimallina. Tulkin on osattava käyttää sanastollisesti ja kieliopillisesti rikasta kieltä, koska tulkkaustilanteet ovat lapselle aina myös kielenoppimistilanteita. Lapsi imee tulkin käyttämästä kielestä vaikutteita omaan kieleensä, joten tulkin käyttämän kielen tulee olla korrektia, täsmällistä ja kieliopillisesti oikeaa. Lapsi oppii tulkilta myös uusia viittomia, joten on tärkeää, että tulkki käyttää viittomia niin, että lapsi ymmärtää viittoman tarkoitteen. (Mikkonen 2002, 239.) Erityisesti varhaiset vuodet ovat tärkeitä lapsen kielen kehityksen kannalta ja siksi kohdekieleen on kiinnitettävä huomiota. Tulkatessa tärkeintä on kuitenkin siirtää lähtökielinen informaatio kohdekielelle ottaen huomioon lapsen käyttämä kieli ja rekisteri. (Mikkonen 2000, 32, 71.)

8 Tulkin ammatillisuus Monilla ammattikunnilla on ammattisäännöstö, jota työntekijät soveltavat työelämään, myös viittomakielen tulkeille on luotu oma ammattisäännöstönsä, viittomakielentulkin eettiset ohjeet (LIITE 1: Viittomakielentulkin ammattisäännöstö). Ammattisäännöstö määrittelee tulkin toimenkuvan ja antaa tulkille työhönsä raamit, joiden sisällä hän voi tehdä ratkaisuja. Ohjeet luovat pohjan kaikelle työlle. Ammattisäännöstön tukema tulkki kykenee toimimaan joustavasti hyvin erilasissa tilanteissa perustaen valintansa eettisiin ohjeisiin. (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 13.) Ammattietiikkaa täytyy osata soveltaa joustavasti kun asiakkaana on lapsi, jotta etiikka ei käänny itseään vastaan. Tulkille saattaa päivittäin lapselle tulkatessa tulla eteen tilanteita, joissa hän joutuu käymään sisäistä taistelua ammattietiikan ja oman etiikkansa välillä. Tilanteet, joissa joutuu hyppäämään tulkin roolin ulkopuolelle, johtuvat useimmiten ulkoisista olosuhteista. (Mikkonen 2000, 31.) Tulkin rooli Lapselle tulkatessa, tulkin rooli riippuu lapsen iästä, taustasta ja lapsen kokemuksesta tulkinkäyttäjänä sekä tulkkaustilanteesta. Tulkin tulee olla mahdollisimman joustava. Jos lapsi tarvitsee apua askartelussa, on luontevaa, että tulkki auttaa, vaikkei se tavallisesti tulkin rooliin kuulukaan. Lapset ovat joskus taitavampia tulkinkäyttäjiä kuin aikuiset. Kuurojen vanhempien kuurot lapset ovat tottuneita tulkinkäyttäjiä. Tulkkaustilanne vaikuttaa aina asioiden sujumiseen. Vanhemmat ovat yleensä mukana virallisissa asioimistulkkaustilanteissa, mutta opiskelu ja harrastustilanteissa vanhemmat ovat harvemmin paikalla. (Mikkonen 2000, 50.) Jokainen tulkkaustilanne on lapselle myös tulkinkäytön opetustilanne. Jos lapsi on yksin tulkin kanssa, niin silloin tulkki huomioi lasta enemmän. Tulkki toimii aikuisena, eli esimerkiksi katsoo ettei lapsi tee mitään vaarallista. Viittomakieliviikonloppuna Niiskun verstaalla meidän tuli tulkkaamisen lisäksi valvoa, ettei lapsi satuta itseään, esimerkiksi saksil

9 9 la, askarrellessaan muumihahmotikkunukkeja. On kuitenkin yritettävä pitää tulkin rooli, eikä tulkki voi aina puuttua joka asiaan, kuten vanhempana mahdollisesti tekisi. Tulkkaamalla tulkki voi ohjata lasta kysymään neuvoa muilta paikalla olevilta aikuisilta. (Ulla Niittyinperä, henkilökohtainen tiedonanto ) 2.2 Tulkkauksen eri muodot Tulkkausmuotoja on viittomakielen lisäksi olemassa muitakin. Tulkkausmenetelmän valinta riippuu aina tilanteesta ja asiakkaasta. Asiakkaalla on oikeus päättää, mitä tulkkaustapaa hän haluaa tulkin käyttävän. (Kuulonhuoltoliitto a, 5.) Seuraavassa kappaleessa käsittelemme tulkkausmuotoja, jotka ovat yleisimpiä lapsille tulkkauksessa Viittomakieli Suomalainen viittomakieli, kuten kaikki muutkin viittomakielet, on gesturaalisvisuaalista. Viittomakieli perustuu eleisiin ja ilmeisiin ja viittomakielen vastaanottaminen tapahtuu näköaistin avulla. (Rissanen 1985, 5.) Siitä syystä, että viittomakieltä otetaan vastaan näköaistin avulla, sitä sanotaan visuaaliseksi kieleksi (Takala 2002, 30). Viittomat koostuvat viidestä eri osasta: käsimuodosta, paikasta, liikkeestä, orientaatiosta ja ei manuaalisista elementeistä. Viittoman käsimuodolla tarkoitetaan sitä, missä asennossa sormet ovat viittoman aikana. Viittoman paikka on se kohta viittojan keholla tai sen edessä, jossa viittoma tehdään. Viittoman liikkeellä tarkoitetaan liikettä, joka tapahtuu viittomaa tehdessä. Orientaatiolla tarkoitetaan sormien asentoa viittoman aikana. Ei manuaaliset elementit ovat viittoman aikana tehtäviä suun asentoja ja liikkeitä. Viittomakieli ei siis ole suomen kieltä ilmaistuna viittomamerkein, vaan se on oma itsenäinen kielensä. (Malm & Östman 2000, 17, 28.)

10 10 Viittomakielet eivät ole tehtyjä kieliä, vaan ne ovat luonnollisia kieliä, jotka ovat syntyneet kuurojen yhteisöissä heidän kommunikaatiotarpeestaan. Viittomakielillä voidaan ilmaista kaikki samat asiat kuin puheellakin ja ne ovat laadullisesti ja rakenteellisesti täysin verrattavissa puhuttuihin kieliin. Ainoastaan luonnollisia kieliä voidaan pitää äidinkielinä. Viittomakielisessä perheessä lapsi omaksuu vanhemmiltaan viittomakielen samalla tavalla kuin kuulevat lapset omaksuvat puhutun kielen. Suomen perustuslaissa viittomakieli tunnustettiin yhdeksi Suomen virallisista vähemmistökielistä, ruotsin kielen ja saamen kielen rinnalla, vuonna (Malm & Östman 2000, 10, 12 13, ) Viittomakieli ei ole kansainvälistä. Koska viittomakielet ovat syntyneet tiettyjen yhteisöjen tarpeisiin, ovat ne kulttuurisidonnaisia. Tästä syystä ei ole olemassa yhtä viittomakieltä, jota kaikki kuurot käyttäisivät, vaan joka maassa on oma viittomakielensä. Jopa viittomakielen sormiaakkoset ovat eri maissa erilaiset. Vaikka viittomakieli ei ole kansainvälistä, pystyvät eri maista kotoisin olevat kuurot kommunikoimaan toistensa kanssa käyttämällä kansainvälistä viittomista. Se ei ole oma kielensä, vaan yhdistelmä eri viittomakielistä, joka on syntynyt erilaisissa kansainvälisissä kuurojen kulttuuri ja urheilutapahtumissa. (Malm & Östman 2000, ) Viittomakieliset muodostavat yhden Suomen vahvimmista kielivähemmistöistä (Kuurojen Liitto c). Suomessa on tällä hetkellä noin 8000 kuuroa, joista 5000 on viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä ja joista 3000 on kuuroutunut puheen oppimisen jälkeen (Kuulonhuoltoliitto b). Lisäksi on arvioitu, että Suomessa noin 9000 kuulevalla on jonkin tasoinen viittomakielentaito. Kuurot kokevat ensisijaisesti kuuluvansa kieli ja kulttuuriryhmään, johon mukaan pääsemisen kannalta tärkeää ei ole kuulovamman aste, vaan viittomakielen käyttäminen ja ryhmään samaistuminen. (Kuurojen Liitto c.) Vuonna opetushallitus, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Kuurojen Liiton viittomakielikeskus järjestivät kyselyn, joka kartoitti viittomakieltä käyttävien lasten määrää maamme kuulovammaisten päiväkodeissa ja kouluissa. Kyselyn mukaan viittomakieltä käyttävien kuulovammaisten määrä päiväkodeissa oli 49 ja kouluissa 326. Viittomakieli ei kuitenkaan ole kaikille

11 11 näille lapsille äidinkieli. Tutkimuksen mukaan päiväkoti ikäisistä lapsista 31 oli äidinkieleltään viittomakielisiä ja 18 lapsista käytti viittomakieltä toisena kielenään. Koululaisista taas 274 käytti viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään ja 52 oppilaalle viittomakieli oli toinen kieli. Kyselyyn vastasi kuulovammaisten päiväkodeista 70,5 % ja kouluista 68 %. (Jokinen & Martikainen 2005, ) Kysely ei kuitenkaan kerro tämän hetkistä viittomakielisten lasten määrää Suomessa Viitottu puhe Viitottu puhe on kommunikaatiotapa, jossa puhutaan normaalisti ääneen tai vain muodostetaan äänettömästi sanahahmot huulilla ja samanaikaisesti viitotaan. Viitottu puhe, toisin kuin viittomakieli, ei ole itsenäinen kieli. Viitottu puhe on kommunikaatiomenetelmä, jossa käytetään puhetta (äänetöntä tai äänellistä) ja viittomia. (Huuhtanen 2001, 46.) Viitotussa puheessa voidaan tarpeen vaatiessa käyttää apuna myös viittomakielen sormiaakkosia (Papunet b). Viitotun puheen viittomat on lainattu suomalaisesta viittomakielestä, mutta kielioppi on pääosin suomenkielen mukainen. Henkilö, joka osaa viitottua puhetta, ei välttämättä ymmärrä viittomakieltä, koska ne eroavat rakenteeltaan niin paljon toisistaan. (Rissanen 1985, 13.) Viitotun puheen tavoitteena on muunmuassa tukea puhutun kielen oppimista visuaalisten viittomien avulla (Stolt 2005, 166). Viitottua puhetta käyttävät pääasiassa huonokuuloiset henkilöt, sekä henkilöt jotka ovat kuuroutuneet puheen oppimisen jälkeen (Papunet b). Myös sisäkorvaistutetta, eli kokleaimplanttia, käyttävistä kuuroista ja kuuroutuneista henkilöistä osa käyttää viitottua puhetta kommunikointinsa tukena (Finski). Sisäkorvaistute on sisäkorvan puuttuvaa tai vajavaista toimintaa korvaava sähköinen kuulokoje (Kun lapsi saa sisäkorvaistutteen, 9). Sisäkorvaistutetta käyttävät henkilöt, joille tavallisesta kuulolaitteesta ei ole apua. Suomessa sisäkorvaistute leikataan noin 80 % erittäin vaikeasti kuulovammaisena tai kuurona syntyneille lapsille. (Kuulonhuoltoliitto b.)

12 Tukiviittomat Tukiviittomia käytetään puheen tukena siten, että lauseista viitotaan vain pääasiat eli niin kutsutut avainsanat. Tukiviittomisessa on oleellisinta se, että viittomien rinnalla käytetään aina puhetta. Käytettäessä tukiviittomia, puheviestin ymmärtäminen helpottuu, koska puhuja hidastaa automaattisesti puheensa rytmiä ja selkeyttää puhettaan. (Autio & Ylijoki 2005, 9.) Puhuttaessa tukiviittomisesta ei kyseessä ole kieli, vaan kommunikointimenetelmä, jonka tarkoituksena on tukea lapsen puhetta. Tukiviittomat ovatkin yksi yleisimmistä Suomessa käytetyistä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. (Autio & Ylijoki 2005, 9.) Tukiviittomien käyttöä voi myös yhdistää muihin kommunikaatiomenetelmiin. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi kuvien tai kirjoituksen tukena. (Papunet a.) Tukiviittomia käytetään sellaisten lasten kanssa, joilla on vaikeuksia kielellisessä kommunikoinnissa. Lasten saattaa olla vaikeaa ilmaista itseään puheella, tai ymmärtää muiden puhetta. Dysfasiaa tai Downin oireyhtymää sairastavien lasten kanssa käytetään usein kommunikoinnin tukena viittomia. Myös CP vammaisten lasten kanssa saatetaan käyttää tukiviittomia. Tämä on kuitenkin melko harvinaista, koska CP vammaisilla lapsilla on usein myös ongelmia käsien motoriikassa ja tämä vaikeuttaa viittomien käyttämistä. Tukiviittomien käytön pääasiallinen tarkoitus on antaa lapselle mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja tukea lapsen kielenkehitystä. (Autio & Ylijoki 2005, 9 10, 12.)

13 13 3 LASTEN KULTTUURI Suomessa käsite lasten kulttuuri sai alkunsa vuonna 1978, jolloin opetusministeriö asetti edustukseltaan ja toimeksiannoltaan laaja alaisen lastenkulttuuritoimikunnan. Seuraavana vuonna vietettiin YK:n lasten vuotta. Vuodesta 1981 lähtien on opetusministeriöllä ollut lastenkulttuurille suunnattu määräraha omassa budjetissaan. (Rantanen 1996, 3.) Yleisesti ajatellaan, ettei lasten kulttuuria saisi erottaa muusta kulttuurista. Lasten kulttuuri tulisi ainoastaan nähdä erityisalana. Lasten kulttuurin voi jakaa kahteen ryhmään, joista ensimmäinen on kulttuuria lapsille, ja toinen on lasten oma kulttuuri. Kulttuuria lapsille käsite tarkoittaa sivistyksellistä sekä kaupallista kulttuuria. Lasten oma kulttuuri käsite taas tarkoittaa lasten itsensä luomaa, leikkiin ja kerrontaan perustuvaa kulttuuria. Lasten oma kulttuuri ottaa vaikutteita aikuisten maailmasta, mutta sillä on omat lakinsa joita se noudattaa. Tänä päivänä lasten kulttuuria leimaavat sähköiset viestimet kuten televisiot, tietokoneet ja kännykät. (Rantanen 1996, 3 4.) Suomessa lasten kulttuurin edistäminen tarkoittaa lähinnä tiettyihin laitoksiin sidonnaisen kulttuurin, esimerkiksi lastenteatterin, elokuvien, kirjojen, koulujen sekä kerhojen kulttuuritarjonnan huomioimista. Lasten oma kulttuuri voi toteutua lapsille suunnatun kulttuurin yhteydessä, jos aikuiset sen sallivat. Aikuisten suunnittelema lapsille suunnattu kulttuuri ei korvaa lasten omaa kulttuuria. Lasten oma kulttuuri on suuri osa lapsen maailmaa. (Rantanen 1996, 5.) 3.1 Kuurojen lasten kulttuuri Kuurojen yhteisössä erilaiset normit, tavat sekä arvostukset välittyvät viittomakielel lä sukupolvelta toiselle. Se on myös symbolijärjestelmä, joka ohjaa käyttäytymistä.

14 14 (Jokinen 2000, 97.) Tämän vuoksi kuuron käsitykseen itsestään, sekä omista mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa vaikuttaa vahvasti kuurojen yhteisö sekä kuurojen kulttuuri. Kulttuurin voidaan ajatella parantavan kuuron elämänlaatua sekä rikastuttavan elämää. (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 58.) Yhdeksän kymmenestä kuurosta lapsesta syntyy kuuleville vanhemmille. Koska lapset syntyvät eri kieliryhmään kuin vanhempansa, on tärkeää miettiä kuinka lapsi saadaan sosiaalisiin tilanteisiin myös oman, viittomakielisen, kieliryhmän kanssa. (Sinkkonen 2000, 105.) Pienet kuurot lapset saattavat jäädä ilman kulttuuritarjontaa, sillä he eivät välttämättä ole vielä mukana kuurojen yhteisössä, eivätkä voi täysin olla osallisina kuulevien kulttuuriinkaan. Lapsille saatetaan tarjota suomalaiseen kulttuuriperinteeseen sidoksissa olevia kansansatuja, loruja sekä sananlaskuja. Edellä mainittujen kääntäminen viittomakielelle on erittäin haastavaa, jopa mahdotonta. (Mikkonen 2000, 18.) Visuaalisia, viittomakielisiä kulttuuripalveluja on tarjolla kuuroille lapsille edelleenkin vähän (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 66). Viittomakielisten televisio ohjelmien vähyys vaikuttaa kuuron lapsen mielikuvituksen kehittymiseen (Haho & Heikkinen 1998, 21). Televisio ohjelmien tekstityskään ei aina ole oikea vaihtoehto poistaa kielellisiä esteitä, sillä tekstitys ei auta viittomakielisiä lapsia ennen kuin he osaavat lukea. Tekstitystä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon mikä suomenkielessä on kuuroille vaikeaa ja toteuttaa tekstitys heille sopivaksi. (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 79.) Kuuroille lapsille tulisi tuottaa kulttuuritarjontaa huomioiden heidän ikänsä ja mielenkiinnon kohteensa. Tarkoituksenmukaista ei ole muokata kuuroille aikuisille suunnattua kulttuuritarjontaa lapsille sopivaksi, vaan tuottaa lapsille omaa, juuri heille suunniteltua kulttuuria. Koulut ovat tärkeässä asemassa toimiessaan kuurojen lasten kulttuurin välittäjinä. Kouluissa kuurojen vanhempien kuuroilta lapsilta siirtyy kuulevien vanhempien kuuroille lapsille kulttuurillista tietoa. (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 67.) Koulussa kuuro saattaa kohdata myös väheksyntää yrittäessään sisäistää omaa kieltään, kulttuuriaan sekä identiteettiään. Koulun on todettu arvostavan kuuloon ja puheeseen perustuvaa kulttuuria. (Lehtomäki 1991, 68.) Koulujen tulisi kuitenkin

15 15 huolehtia siitä, että niin kuulevat kuin kuurotkin oppilaat saisivat tietoa kuurojen kulttuurista, yhteisöstä sekä historiasta. Näin lapsille ja nuorille syntyisi oman kulttuurin kunnioituksen lisäksi kunnioitus muitakin kulttuureita kohtaan. Lapsella on oltava kontakteja niin kuuroihin lapsiin kuin kuuroihin aikuisiinkin. Tavatessaan toisia kuuroja lapsia hän voi kokea samaistumista ja kontakteista aikuisten kanssa lapsi voi pystyä rakentamaan käsityksen omasta tulevaisuudestaan. (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 67.) 3.2 Viittomakielen tulkki kuuron lapsen kulttuurin välittäjänä Kulttuuripalveluja ei voi aina tarjota suoraan viittomakielellä. Kuuroilla on kuitenkin mahdollisuus osallistua kuulevien kulttuuritarjontaan viittomakielisen tulkkauksen avulla. (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 69.) Kuuro lapsi ei elä vanhempiensa kautta, vaan hänellä on oikeus viittomakielen tulkkiin, jonka avulla hän kykenee osallistumaan ikätoveriensa lailla itseään kiinnostaviin tapahtumiin. Eniten lapset käyttävät viittomakielen tulkkia harrastuksissaan, sillä he harrastavat samoja asioita kuin kuulevat ikätoverit, esimerkiksi partiota, liikuntaa eri muodoissa, teatteria sekä muita kulttuuritapahtumia. Viittomakielen tulkki on usein ainoa kahden kielen ja kulttuurin hallitsija toimiessaan lapsen tai nuoren tulkkina. Tulkin on oltava kaksikulttuurinen toimiessaan ammatissaan. Hänen tuntemuksensa kulttuureista korostuu lapsille tulkattaessa. Kuulevaan lapsiryhmään integroituvalle kuurolle lapselle tulkki on ainoa side kuulevien elämäntapaan ja kulttuuriin. Kuuro lapsi saa ympärillään olevien kuulevien kulttuurista tietoa juuri viittomakielen tulkilta. Kuurojen lasten vanhemmilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa kuurojen kulttuurista, jolloin viittomakielen tulkin rooli kielen ja kulttuurin välittäjänä korostuu entisestään. (Mikkonen 2002, , 236.)

16 Esteettömyys Jokaisen yksilön tulee voida iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Esteettömyys ei ole pelkästään liikkumista, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Se ei myöskään ole mitään erityistä vaan yhteiskunnan toimivuuden mittari. Esteettömyyteen tähtäävä toiminta pohjautuu lainsäädäntöön sekä esteettömyyttä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. Esteettömyys on otettu ensimmäisen kerran huomioon rakennusasetuksessa vuonna (Turun esteettömyysohjelman koordinaatiotyöryhmä 2005, 4 5.) Jotta kuulovammaiset ja kuurot voisivat nauttia esimerkiksi näyttelystä ja osallistua opastettuihin kierroksiin ja muuhun toimintaan esteettömästi, vaatii se joitain edellytyksiä. Tarvitaan hyvä ääniympäristö, jossa pyritään minimoimaan taustahäly. On myös oltava mahdollisuus lainattaviin kuulonapuvälineisiin. Kiertokäynneillä pitäisi olla viittomakielentaitoinen opas tai viittomakielen tulkki. Kohdevalaistus hämärissä paikoissa tulisi suunnata oppaaseen tai tulkkiin, jotta kuurot voisivat seurata tulkkausta viittomakielellä. Tärkeää olisi myös tekstitys videoihin ja filmeihin sekä äänilähteiden kuulemisen mahdollistava tele / induktiosilmukka tai muu kuulotekninen apuväline. Viittomakielisille on tärkeää, että olennainen informaatio on saatavilla myös visuaalisessa muodossa. (Taidemuseoalan kehittämisyksikkö 2003, 27.)

17 17 4 VIITTOMAKIELEN TULKKAUS LASTEN TAPAHTUMASSA Lapsille suunnattua tapahtumaa järjestettäessä tulee huomioida kaikki lapset, kielija vähemmistökulttuurien edustajat mukaan lukien. Jos tapahtuma on kaikille avoin, on mahdollista, että paikalle saapuu myös viittomakielisiä ja viittomakommunikaatiota käyttäviä lapsia. Tapahtumaa suunniteltaessa tulee huomioida kielelliset seikat, ja tilata mahdollisimman ajoissa paikalle viittomakielentulkki tai tulkkeja. Viittomakielentulkki on tilanteessa ainoa henkilö, joka mahdollistaa viestinnän kielirajoista huolimatta. Tulkin välityksellä viittomakielinen lapsi saa kyseisessä tapahtumassa kuulevien lasten kanssa tasa arvoisia kokemuksia. 4.1 Tulkkipalvelu Suomen perustuslaissa on Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) 1. pykälä. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Finlex.) Kuuroilla on oikeus vammaispalvelulain nojalla käyttää tulkkia vähintään 180 tuntia vuodessa. Tulkkipalvelu on subjektiivinen oikeus, joka tarkoittaa että kunnalla on velvollisuus järjestää tulkkipalveluita. Asiakas voi käyttää tulkkia, jos hänellä on voimassaoleva päätös tulkkipalvelusta. Kuntien sosiaalitoimistojen vammaispalveluosastot hoitavat tulkkipäätökset. (SVT.) Tulkkipalvelua voidaan myöntää eri toimintoihin osallistumista varten. Näitä ovat esimerkiksi asiointi, opiskelu, työssäkäynti sekä harrastukset. (Kurki 2002, 228.) Kuurot lapset ovat alkaneet käyttää tulkkipalveluita vasta viiden viimeisen vuoden aikana, kun kunnat ovat alkaneet tehdä tulkkipäätöksiä myös lapsille ja nuorille (Mikkonen 2002, 233).

18 Tulkkikeskus Viittomakielentulkki tilataan kunnallisten tai yksityisten tulkkikeskusten tai välitysten kautta. Suomessa toimii tällä hetkellä 31 tulkkikeskusta. Tulkkikeskusten omistajina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kuurojen yhdistykset, osuuskunnat tai säätiöt. Tulkkikeskukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään niiden tarjoamien palveluiden perusteella. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tulkkikeskukset vain välittävät tulkkauksia. Toisen ryhmän tulkkikeskukset sekä välittävät että tarjoavat tulkkipalvelua. Kolmannen ryhmän muodostavat tulkkikeskukset, jotka sekä välittävät että tarjoavat tulkkipalveluja sekä myös tarjoavat opetuspalveluja. (Hynynen ym. 2003, ) Esimerkiksi Turun seudulla julkaistaan kerran vuodessa tulkkiluettelo, jossa on kaikki alueen tulkit sekä heidän yhteystietonsa. Tulkkiluettelosta selviää millaisia tulkkauksia kukin tulkki tekee. (Tanja Luoti, henkilökohtainen tiedonanto ) Tulkkikeskusten/ välitysten työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, joten tilauksen yhteydessä esille tulevat asiat säilyvät salassa (Kuulonhuoltoliitto a, 12) Tulkin tilaaminen Tulkkitilaus tulee tehdä heti, kun tulkkaustarve on tiedossa (Kuulonhuoltoliitto a, 12). Tulkkitilauksen voi tehdä joko tekstiviestillä, faksilla, puhelimella, sähköpostilla, tekstipuhelimella tai käymällä itse tulkkikeskuksessa. Joissain kaupungeissa on mahdollista tilata tulkki 3G puhelimella tai Web kameran avulla. (Hynynen ym. 2003, 75.) Asioimistilanteissa tulkin tilaaja on yleensä kuuro asiakas, mutta myös kuuleva osapuoli voi tilata tulkin. Pääsääntöisesti tulkin palkan maksaa asiakkaan kotikunta, mutta maksaja voi myös olla esimerkiksi sairaala, oppilaitos tai työpaikka. Yli kahden tunnin kestoisissa tulkkaustilanteissa tulisi olla kaksi tulkkia, mutta joissakin kunnissa palkka maksetaan ainoastaan yhdelle tulkille, jos tilaisuudessa on vain yksi kuuro asiakas. Tulkattavan tilaisuuden kestäessä yli päivän, on paikalle tilattava vähintään kaksi tulkkia. (SVT.) Tällöin tulkille tulee järjestää majoittuminen sekä ruokailumahdollisuus (Kuurojen Liitto a).

19 19 Tilauksessa on ilmoitettava tarkkaan sekä tilaajan että maksajan yhteystiedot. Tilausta tehdessä on hyvä myös ilmoittaa keneltä tulkki voi kysellä lisätietoa tulkkauksesta, sekä keneen tulkki voi ottaa yhteyttä, jos hänelle tulee este. Tilausta tehdessä on tärkeää ilmoittaa tulkkauksen alkamisaika sekä kesto. Erikseen tulee ilmoittaa tulkin ja asiakkaan tapaamisaika. Tulkkauspaikasta tulee kertoa tarkka osoite sekä tilaan liittyvää informaatiota, jos se on oleellista tulkkauksen sujuvuuden kannalta. Jotta tulkkaus olisi mahdollisimman laadukasta, tulee tulkin tietää tulkkaustilanteen aihe ja luonne, onko tilaisuus esimerkiksi päiväkodin kevätjuhla vai urheiluharjoitukset. Mahdollinen kirjallinen etukäteismateriaali helpottaa tulkin valmistautumista. Tulkki valitsee vaatetuksensa tilaisuuden etiketin tai asiakkaan toiveen mukaisesti. Vaatetuksen on oltava sopiva esimerkiksi ulkoiluun, jos niin on etukäteen informoitu. Tilaaja voi ilmoittaa myös muut tulkkaustilanteessa läsnä olevat henkilöt, jos hän on tietoinen asiasta. On myös hyvä mainita, jos viittomakielistä tulkkausta seuraa useampi henkilö. Ennen kuin tulkkikeskus valitsee tilaisuuteen sopivan tulkin, tulee tulkattava kieli selvittää. Myös jos tilaisuudessa käytetään viittomakielen sijaan jotain muuta kommunikaatiomenetelmää, tulee asia tietää, jotta voidaan valita sopiva tulkki. Jos tilaajalla on toive saada tietty henkilö tulkiksi, se otetaan huomioon ja pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. (Kuurojen Liitto a.) Tilauksen käsittely Turun seudulla Tulkkikeskuksen / välityksen saatua tulkkaustilaus välitettäväksi, keskus etsii vapaan tulkin, joka täyttää mahdolliset erityisvaatimukset (kieli, kommunikaatiomenetelmä, toive määrätystä henkilöstä) ja ottaa kyseiseen tulkkiin yhteyttä. Jos tarjolla oleva tulkkaus sopii tulkille, tulkkikeskus ilmoittaa tilaajalle tulkin saannin varmistumisesta. Joissain tapauksissa tilaajalle ilmoitetaan tulkin yhteystiedot, varsinkin jos tilaaja haluaa itse olla tulkkiin yhteydessä esimerkiksi sopiakseen tilaisuuteen liittyvistä seikoista tai etukäteismateriaalista. Mikäli tilaukseen ei löydetä tulkkia, esimerkiksi jos tilaus on tullut liian myöhään ja kaikki tulkit ovat jo varattuja, tilaajalle ilmoi

20 20 tetaan tilanteesta mahdollisimman nopeasti. Tulkkitilaus välitetään ensisijaisesti tulkkikeskuksessa toimiville tulkeille, mikäli heistä kukaan ei pääse kyseiseen tilaisuuteen, tulkkausta tarjotaan tulkkikeskuksen opiskelutulkeille, jos heillä on lukujärjestyksessä tilaa. Seuraavana vuorossa ovat muissa viittomakielialan yrityksissä työskentelevät tulkit. Jos muidenkaan yritysten tulkeista kukaan ei voi ottaa tulkkausta vastaan, tilaus siirretään freelancer eli ilman pysyvää työsuhdetta lukuisille työnantajille työskenteleville tulkeille ja heiltä eteenpäin tulkkiluvan saaneille tulkkiopiskelijoille. Tavoite on, että jokaiseen tulkkaustilanteeseen löydetään viittomakielentulkki, mutta jos tulkkitilaus tulee samana päivänä jona tilaisuus on, vapaan tulkin löytäminen on usein mahdotonta. (Tanja Luoti, henkilökohtainen tiedonanto ) 4.2 Tulkin valmistautuminen tilaisuuteen Tulkki valmistautuu tulkkaukseen aina jollakin tavalla etukäteen. Se, miten tulkki valmistautuu, riippuu paljon siitä millaisesta tulkkaustilanteesta on kyse. Valmistautuminen saattaa olla pelkkää aiheeseen liittyvien viittomien ja käsitteiden miettimistä. Mikäli kyseessä on esimerkiksi luento tai juhla, kannattaa tulkin yrittää saada etukäteen tietoonsa esitysten rungot ja puheet. Niiden avulla tulkki pystyy harjoittelemaan ja miettimään tulkkausta jo etukäteen. Tulkkauksiin valmistautumisen tulee olla luonnollinen osa jokaisen tulkin työtä. Valmistautumiselle tulee varata riittävästi aikaa. Joissain tapauksissa tulkilla voi olla työsopimukseen kirjattuna tietty määrä valmistautumisaikaa, josta tulkki saa palkkaa. Tulkkauksiin valmistautuminen on mainittu myös viittomakielentulkkien ammattieettisissä säännöissä (LIITE 1: Viittomakielentulkin ammattisäännöstö). (Hynynen ym. 2003, 17, ) Aina hyvä valmistautuminenkaan ei auta, sillä tulkkaustilanteen luonne saattaa osoittautua aivan erilaiseksi, kuin mitä tulkki on valmistautuessaan olettanut. Kaikis ta tilanteista ei aina välttämättä ole mahdollista saada ennakkomateriaalia. Saattaa

21 21 kuitenkin olla, että tulkki on ollut ennenkin samanlaisessa tilanteessa tulkkaamassa tai itse osallistujana. Tällaisissa tilanteissa auttaa jo se, jos tilanne on jollain tavalla tulkille entuudestaan tuttu, koska silloin tulkki pääsee helpommin mukaan tilanteeseen. Tulkkaustilanteita ennen, vaikka kyseessä olisi aivan lyhytkin tulkkaus, on hyvä käyttää aina apunaan mielikuvaharjoittelua ja käydä sen avulla tulevaa tulkkaustilannetta mielessään läpi (Maija Kuisma, henkilökohtainen tiedonanto ). Kun valmistauduimme opinnäytetyömme toiminnallisen osioon, emme saaneet materiaalia kaikista tulkattavista pisteistä, koska osa tilanteista oli spontaaneja ja ne olivat joka kerta erilaisia. Viittomakieliviikonlopun aikana tulkkasimme muutaman yllättävän ohjelmanumeron. Tulkkasimme täysin valmistautumatta esimerkiksi laululeikkituokion, jonka muumihahmot järjestivät yllättäen. Valmistautumiseen kuuluu aiheeseen tutustumisen lisäksi myös asiakkaiden taustojen huomioiminen, jotta tulkki tietää minkä tulkkaustavan hän valitsee (kts. kpl 2.2). Tulkin on kiinnitettävä huomiota myös tulkkauksessa käytettävään kielen rekisteriin. (Hynynen ym. 2003, 74.) Tulkattaessaan lapselle tulkin on huomioitava jo ennen tulkkausta, minkä ikäiselle lapselle hän on menossa tulkiksi ja mitä kommunikointitapaa lapsi käyttää. Opinnäytetyömme toiminnalliseen osuuteen valmistautuessamme, jouduimme tarkkaan miettimään, millaisia viittomia ja mitä kommunikointitapaa meidän kannattaisi käyttää, jotta tulkkaus palvelisi mahdollisimman monia asiakkaita. Yleensä tulkkikeskus järjestää vaativiin tulkkaustilanteisiin kaksi tulkkia. Mikäli tulkkikeskus ei kuitenkaan ole järjestänyt tulkille paria, voi tulkki sitä itselleen vaatia. (Päivi Kluuskeri, henkilökohtainen tiedonanto ) Aina parin saaminen ei kuitenkaan välttämättä onnistu. Mikäli kyseessä on vaativa ja pitkäkestoinen tulkkaustilanne vaatii se yleensä sen, että tulkki ottaa etukäteen yhteyttä tulkkipariinsa. Riippuen tilanteesta tulkeille saattaa riittää se, että he näkevät tulkkauspaikalla vain hetkeä ennen tilanteen alkua, tai joskus tulkit ovat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen, puhelimitse tai sähköpostitse, ennen tulkkaustilannetta. (Maija Kuisma, henkilökohtainen tiedonanto )

22 22 Tulkin on valmistautuessaan mietittävä tarkkaan myös pukeutumistaan. Tulkin pukeutumisessa voi näkyä hänen oma tyylinsä, kunhan hän on kuitenkin aina pukeutunut tilanteen luonteeseen sopivasti ja siististi. Mikäli asiakkaat eivät istu aivan tulkin lähellä vaan joutuvat katsomaan tätä kauempaa, olisi tulkilla hyvä olla tummat vaatteet. Näin tulkin kädet erottuvat vaatteista ja tulkkaus näkyy kauemmaskin. Jos tulkkaus tapahtuu ulkona, on tulkin huomioitava, että hänen takkinsa soveltuu tulkkaukseen. Ulkona tulkattaessa tulkki ei voi pitää lapasia kädessään, vaan hänen on varattava mukaansa sormikkaat, jotka erottuvat hänen takkinsa väristä. (Maija Kuisma, henkilökohtainen tiedonanto ; Ulla Niittyinperä, henkilökohtainen tiedonanto ) Viittomakieliviikonloppuna huomioimme vaatetuksessamme sen, että se olisi tulkkauksen kannalta sopivaa. Tulkki voi miettiä myös tulkkauspaikassa sijoittautumistaan jo etukäteen. Tulkin tulee sijoittua niin, että asiakas näkee hänet esteettä. Mitä lähemmäs puhujaa tulkin on mahdollista sijoittua, sen parempi. Tulkin tulisi miettiä sijoittumista myös puheelle tulkkauksen kuuluvuuden kannalta, mikäli tulkilla ei ole käytössä mikrofonia. Asiakkaan mielipidettä tulisi aina kuunnella miettiessä tulkkauspaikkaa. (Päivi Kluuskeri, henkilökohtainen tiedonanto ) Paikkaa valitessa olisi myös huomioitava muut ihmiset ja sijoittua niin, ettei tulkkaus häiritse muita ihmisiä (Maija Kuisma, henkilökohtainen tiedonanto ). 4.3 Tulkkaustilanne Ennen tulkkaustilanteen alkua on huomioitava muutamia seikkoja, jotta tulkkaus toimisi helposti. Tulkin ja tulkin tilaajan tulisi keskustella ennen tilaisuuden alkamista tilaisuuden kulusta ja tulkkauksesta, jotta itse tulkkaustilanne sujuisi hyvin. Olisi myös hyvä sopia tulkin tauoista jo ennen tilaisuuden alkua. Hyvä tulkkaus edellyttää monia pieniä yksityiskohtia, joiden on oltava kunnossa, jotta sujuva ja hyvä tulkkaus toteutuu.

23 Asioita, joita tulkin tulisi huomioida tulkkaustilanteessa Tulkki tapaa tilaisuuden alussa asiakkaansa. Tämä on hetki jolloin tulkilla on mahdollisuus huomioida asiakkaan kieli ja miettiä sen pohjalta tulkkaustapaa sekä tyyliä. Seuraavassa on käsitelty yleisiä huomioita tulkkaustilanteista. Hetki ennen tilaisuuden alkua tulkki sijoittuu mahdollisimman lähelle puhujaa tai äänilähdettä. Asiakas sijoittuu tulkkia vastapäätä, jotta hänen on helppo seurata tulkkausta. Yleisötilaisuudessa on hyvä varata asiakkaille jo etukäteen sopivat paikat. Yleensä nämä paikat ovat salin etuosassa asiakkaiden sekä myös tulkin näkyvyyden takaamiseksi. Rauhallinen tausta helpottaa tulkkauksen seuraamista. (Kuurojen Liitto b.) Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa myös tulkin tulee istua, valitsee tulkki mahdollisimman hyvän tuolin. Tulkkauksen kannalta olisi hyvä, ettei tuolissa olisi käsinojia, sillä ne haittaavat viittomista. Tulkin on hyvä sopia järjestäjän kanssa tasosta, johon hän voi materiaalinsa sijoittaa. Tasoksi kelpaa nuottiteline tai tuoli. Mikäli tulkki ei ole sopinut asiasta etukäteen, kannattaa tulkin valmistautuessaan huomioida asia ja ottaa esimerkiksi nuottiteline mukaansa. Valaistukseen on hyvä kiinnittää huomiota siinä vaiheessa kun tulkki valitsee sijoittumistaan. Tulkki sijoittuu paikkaan jossa hän näkyy, mutta katsoja ei häikäisty. (Kuurojen Liitto b.) Asioita, joita järjestäjän tulisi huomioida tulkkaustilanteessa Puhujan on kiinnitettävä huomiota muutamaan oleelliseen seikkaan, jotta tulkkaustilanne etenisi mahdollisimman sujuvasti. Puhujan tulee tauottaa puheensa tai viittomisensa luonnolliseksi, jotta sitä on helppo kääntää. Puhujan tulee puhua tai viittoa suoraan keskustelukumppanille, ei tulkille. Tulkki tulkkaa kaiken aina minä muodossa. Jos tulkki sanoo: kävin eilen kaupassa, se ei tarkoita että tulkki kävi kaupassa, vaan puheenvuorossa oleva henkilö kävi eilen kaupassa. Tulkki tulkkaa kaiken mitä sanotaan tai viitotaan. Tulkki ei saa lisätä, eikä poistaa mitään kuulemaansa. Tulkki on myös vaitiolovelvollinen. Hän työskentelee tilanteessa aina puo

24 24 lueettomana osapuolena, eikä hän osallistu itse asian käsittelyyn, vaan hoitaa kielen tulkkauksen. Tulkille ei kuulu tilanteessa muut tehtävät, hänen roolinsa on ainoastaan välittää kieltä. Jos puhuja käyttää esimerkiksi kalvoa puheensa lomassa, puhujan tulee pitää hetken tauko kalvosta puhumisen jälkeen. Näin ollen tulkkia seuraavatkin ehtivät katsoa kalvon. On mahdotonta seurata tulkkia ja kalvoa samanaikaisesti, jos kyseessä on tulkkaus viittomakielelle. (SVT.) Tulkkaustilanteen jälkeen Tulkkaustilanteen päätyttyä tulkki kirjoittaa laskun ja asiakas allekirjoittaa sen. Tulkki lähettää laskun asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimistoon, jossa lasku käsitellään. Toinen vaihtoehto on, että järjestäjä maksaa tulkkauksen, tällöin hän allekirjoittaa laskun. Tässä tapauksessa tulkki lähettää laskun tulkkauksen maksajalle. (Kuulonhuoltoliitto a, 14.) Tilaisuuden jälkeen asiakkailla on mahdollisuus antaa tulkille palautetta tulkkauksesta sekä yleisesti tilanteen sujuvuudesta. Tilanteen jälkeen tulkki voi suorittaa itsereflektointia joko saamansa palautteen avulla tai omien kokemusten ja tuntemusten avulla. Mikäli tulkkaustilanteessa oli jotain ongelmia, ne on myös syytä käsitellä. Tilaisuuden jälkeen jokainen tulkkaus tilastoidaan tulkkikeskuksissa. Tilastoista saadaan tietoa asiakkaiden tulkkituntien käyttämisestä, sekä myös viittomakielelle tulkkauksen tarpeellisuudesta. (Kuulonhuoltoliitto a, 14.)

25 25 5 MUUMIT Muumit ovat satuhahmoja, jotka asuvat Muumilaaksossa. Laaksossa sijaitsee Muumitalo, jossa muumiperhe asuu. Muumiperheeseen kuuluvat Muumipappa, Muumimamma sekä Muumipeikko. Muita Muumilaakson asukkaita ovat Niiskuneiti, Niisku, Pikku Myy, Haisuli, Hemuli, Mörkö, Hattivatit, Nipsu, Noita, Aliisa, Tuu Tikki sekä Vilijonkka perheineen. (Muumimaailma a.) Muumi ideologiaan kuuluu arvostaa erilaisuutta sekä hyväksyä jokainen omana itsenään. Vaikka muumihahmot ovat kuin yhtä suurta perhettä, ne kuitenkin arvostavat yksityisyyttä sekä rauhaa. Muumihahmoista henkii eräänlainen yhteiskunnallisen elämän idealisaatio. Siinä on yhdistettynä itämaista henkisyyttä ja tyyneyttä, länsimaisen kulttuurin sosiaalisia toimintatapoja sekä pohjoismaisten alkuperäiskansojen luonnonmukaisuutta sekä ekologisuutta. Muumi ideologiassa muumihahmot edustavat jokainen eri arvoja. Toisille hahmoille saattavat olla materialismi sekä tiukat säännöt tärkeitä, toiset hahmot taas arvostavat henkisyyttä ja aineettomuutta. Hahmoista Muumipeikko, Muumipappa sekä Muumimamma, eli muumiperhe, edustavat tasapainoisia olentoja. Muut hahmot kuuluvat eri ääripäihin. (Ristaniemi 2005, 22, 24.) 5.1 Tove Jansson Muumi satuhahmon on luonut suomenruotsalainen kirjailija taiteilija Tove Jansson, joka eli Kirjoittamisen lisäksi hän kuvitti kirjansa itse. Ensimmäinen muumikirja oli nimeltään Småtrollen och den stora överstämningen, ja se ilmestyi vuonna Suomeksi kirja ilmestyi vuonna 1991, ja se oli nimeltään Muumit ja suuri tuhotulva. Muumikirjoja on käännetty 34 eri kielelle. (Tampereen taidemuseon Muumilaakso.)

26 Muumimaailma Muumimaailma aloitti toimintansa Naantalissa vuonna Teemapuiston perusti Muumi TV sarjan tuottaja Dennis Livson. Puiston tarkoituksena on luoda perhekeskeisyyden tuntua. Muita muumifilosofian piirteitä, joita puiston on tarkoitus toteuttaa, ovat väkivallattomuus, ystävällisyys, ympäristötietoisuus, turvallisuus sekä seikkailuhenkisyys. (Muumimaailma c.) Maantieteellisesti Muumimaailma jakautuu kolmeen osaan: muumien kotilaaksoon (Kailon saari), seikkailujen saareen (Väski) sekä mantereeseen. Puisto on vuosittain avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun, mutta myös talvella saattaa olla erinäisiä lyhyitä tapahtumia. Toimintapäiviä on vuodessa yhteensä 70. (Muumimaailma c.) Muumimaailmassa vieraili kesän 2005 aikana asiakasta, joista ulkomaalaisia oli 27 %. Vuonna 2005 englantilainen Independent of Sunday lehti valitsi Muumimaailman huvipuistojen topten listan neljänneksi. Samana vuonna matkailutoimittajien Kilta ky nimesi Muumimaailman vuoden 2005 kotimaiseksi matkailukohteeksi. (Muumimaailma b.) Kesän 2006 aikana Muumimaailmassa vierailijoita oli yhteensä Opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden aikana, eli , vierailijoita oli yhteensä (Ann Karin Koskinen, henkilökohtainen tiedonanto )

27 27 6 PROJEKTIN KUVAUS Järjestimme opinnäytetyömme toiminnallisena osana Viittomakieliviikonlopun Naantalin Muumimaailmassa Viikonlopun aikana Muumimaailmassa oli erilaisia pisteitä, joissa oli toimintaa joko suoraan viittomakielellä tai tulkattuna. Tulkkasimme suomesta viittomakielelle Nuuskamuikkusen tarinatuokion sekä Haisulin pidätyksen. Lisäksi annoimme askarteluohjeita viittomakielellä Niiskun verstaalla sekä tulkkasimme tarvittaessa. Yhtenä pisteenä oli muumihahmoviittomien opetus Pikku Myyn kanssa. 6.1 Ennakkotyöskentely Viikonlopun järjestäminen vaati erilaisia ennakkovalmisteluja. Panostimme Viittomakieliviikonlopun ennakkomainontaan, sillä halusimme, että mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut saisi tapahtumasta tietoa. Valmistauduimme viikonloppuun myös tekemällä erilaisia materiaaleja, joita tarvitsimme Muumimaailmassa viikonlopun aikana Mainonta ja markkinointi Viikonlopun mainonnan ja markkinoinnin hoidimme pääosin yhteistyössä Muumimaailman sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan tiedottajan Niina Hytösen kanssa. Halusimme aloittaa mainonnan hyvissä ajoin, jotta mahdollisimman moni perhe saisi tiedon Viittomakieliviikonlopusta ja ehtisi mahdollisesti liittämään vierailun Muumimaailmassa osaksi kesälomasuunnitelmiaan. Aktiivisen mainostamisen aloitimme toukokuussa.

28 28 Tapasimme vuoden 2006 maaliskuun alussa Muumimaailman tuottajan Annukka Jääskeläisen ja markkinointipäällikön Ann Karin Koskisen. Tapaamisessa päätimme, missä kaikkialla Viittomakieliviikonloppua mainostettaisiin. Muumimaailman edustajat kertoivat haluavansa osallistua viikonlopun mainostamiseen tekemällä A4 kokoisen värillisen mainoksen viikonlopusta. Mainoksia painettiin yhteensä 800 kappaletta (LIITE 2: Viittomakieliviikonloppu Muumimaailmassa mainos). Muumimaailman edustajat ehdottivat, että viikonlopusta voisi tehdä jutun Muumimaailman julkaisemaan Muumien maailma lehteen. Muumien maailma lehti oli laajalevikkisin markkinointikanava tapahtumallemme. Lehdessä oli yhden sivun artikkeli, jossa kerrottiin Viittomakieliviikonlopusta sekä perheestä, jossa on kolme kuulovammaista lasta. Jutun kirjoitti Diakonia ammattikorkeakoulun medianomiopiskelija Marika Hiltunen. Muumien maailma lehti on värillinen ja A4 kokoinen, ja sen levikki on kappaletta. Lehdistä osa postitetaan suoraan koteihin ja osa jaetaan muun muassa ABC huoltoasemilla ja Kotipizzatoimipaikoissa ympäri Suomea. Artikkeli Muumien maailma lehdessä oli suureksi avuksi opinnäytetyömme mainonnassa, koska meillä itsellämme ei olisi mitenkään ollut resursseja näin laajaan mainontaan. Toinen suuri mainoskanava, jota käytimme, oli Kuurojen valtakunnalliset Kulttuuripäivät, jotka järjestettiin Helsingin Finlandia talolla Jaoimme Kulttuuripäivien osallistujille Muumimaailman painamia nelivärimainoksia sekä Niina Hytösen tekemiä tiedotteita, joihin oli listattu kaikki tapahtumat, joissa Diakoniaammattikorkeakoulun viittomakielentulkkiopiskelijat tulkkaavat kesän aikana. Kulttuuripäivät oli todella tehokas paikka mainostaa, koska jakaessamme mainoksia pystyimme samalla kertomaan asiakkaille viikonlopusta ja heillä oli mahdollisuus halutessaan esittää kysymyksiä. Kuurojen valtakunnallisille Kulttuuripäiville osallistui noin 1500 ihmistä, joten se oli toimiva paikka mainostaa Viittomakieliviikonloppua, ja ihmiset vaikuttivat asiasta kiinnostuneilta.

29 29 Kesän aikana tulkatuista tapahtumista kertova mediatiedote julkaistiin Diakoniaammattikorkeakoulun Turun toimipaikan verkkosivuilla. Tiedote jaettiin muun muassa Turun seudun tiedotusvälineille. Sen pohjalta julkaistiin mainos teksti tv:ssä ja Aamuset lehdessä ( ), Diakonia ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Diaktorissa (nro 2/06) sekä Turun Sanomissa ( ). Viittomakieliset uutiset kävivät kuvaamassa Viittomakieliviikonlopun tapahtumia Muumimaailmassa lauantaina, ja uutinen tuli ulos saman päivän viittomakielisissä uutisissa. Lisäksi viikonlopusta oli juttu Kuurojen lasten vanhempien liiton julkaisemassa Nappi lehdessä (5/2006) ja Suomen viittomakielentulkit ry:n Kielisilta lehdessä (3/2006). Myös Muumimaailman verkkosivuilla oli maininta Viittomakieliviikonlopusta. Mainostimme viikonloppua laajalti myös sähköpostin välityksellä. Suurena apuna meille oli Kuurojen Liiton kulttuurituottaja Heidi Koivisto. Hän lähetti mainoksemme eteenpäin sähköpostituslistansa kautta kaikille Kuurojen Liiton työntekijöille, kaikkiin Suomen kuurojen kouluihin ja kuurojen yhdistyksiin sekä Kuurojen Palvelusäätiöön. Lisäksi hän järjesti kesäkuussa mainoksemme Kuurojen Liiton verkkosivujen etusivulle. Itse lähetimme sähköpostia Kuulonhuoltoliittoon, Aivohalvaus ja Dysfasialiittoon sekä Suomen Kuurosokeat ry:lle. Lisäksi Päivi Homi (Turun Seudun Kuulovammaisten Lasten Tuki ry sihteeri) lähetti Muumimaailman painamia nelivärimainoksia Kuurojen lasten vanhempien Liiton Turun alueen jäsenyhdistykselle Viittomien keruu Osasimme jo etukäteen joitakin muumihahmojen viittomia, mutta koska kyseessä oli tilanne, jossa toimimme opettajina, halusimme varmistua siitä, että opetettavat viittomat ovat yleisesti käytössä olevia. Diakonia ammattikorkeakoulun viittomakielen yliopettaja Terhi Rissasen avustuksella otimme sähköpostitse yhteyttä viittomakielilautakunnan jäseniin. (Terhi Rissanen, sähköpostiviesti ). Lautakunnan jäseninä toimii muun muassa Kuurojen Liiton työntekijöitä, tulkkikouluttajia sekä muita viittomakielialalla työskenteleviä kuulevia ja kuuroja. Lautakunnan tehtävänä

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

MUUMIEN KANSSA NÄYTTÄMÖLLÄ Lastennäytelmien valmisteltu paritulkkaus viitotulla puheella

MUUMIEN KANSSA NÄYTTÄMÖLLÄ Lastennäytelmien valmisteltu paritulkkaus viitotulla puheella MUUMIEN KANSSA NÄYTTÄMÖLLÄ Lastennäytelmien valmisteltu paritulkkaus viitotulla puheella Ellinoora Uski ja Anniina Pölkki Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Turku Viittomakielentulkin

Lisätiedot

MUUMIT TEATTERISSA -NÄYTELMÄN TULKKAUS VIITOTULLE PUHEELLE

MUUMIT TEATTERISSA -NÄYTELMÄN TULKKAUS VIITOTULLE PUHEELLE MUUMIT TEATTERISSA -NÄYTELMÄN TULKKAUS VIITOTULLE PUHEELLE Riikka Eilola - Jenni Hautamäki - Essi Vartiainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle

KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle 1 KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle Viittomakielinen yhteisö ja paikallinen kuurojen yhdistys Pohjois-Karjalan Kuurot ry on perustettu 1942

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Opas tulkkauspalvelusta

Opas tulkkauspalvelusta Opas tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelun järjestäminen kuuluu Kelalle ja perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Laki tuli voimaan 1.9.2010. Kaikki tulkkauspalveluun liittyvät päätökset

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä

SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä Heidi Kenttälä ja Helena Näätänen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

kuuroudesta viittomakielestä

kuuroudesta viittomakielestä kysymyksiä & vastauksia kuuroudesta viittomakielestä Onhan se totta, että kuuro ei kuule. Tavallisessa elämänmenossa se ei paljon tahtia haittaa: opiskellaan, käydään töissä, eletään perhe-elämää ja harrastetaan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Länsi-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso

Kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu / Länsi-Suomi. Yleistulkkaus, perustaso Yleistulkkaus, perustaso Juhan Paja Ky 1. Viittomakielinen opetus- ja tulkkauspalvelu Kirsi-Marja Mäki 2. Viittomakielen tulkkaus- ja käännöspalvelu Oiva Oy 3. VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro 4.

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

OPISKELUTULKKAUS Kuurojen Liitto ry 2006

OPISKELUTULKKAUS Kuurojen Liitto ry 2006 OPISKELUTULKKAUS 2006 OPISKELUTULKKAUS 2 1. OPISKELLEN ETEENPÄIN 3 1.1. Kuuro opiskelija? 3 1.2. Miksi opiskelutulkkia tarvitaan? 3 1.3. Mikä opiskelutulkki on? 3 1.4. Mistä saa lisätietoja? 3 2. YLEISTÄ

Lisätiedot

Pieni opas opiskelutulkin kanssa työskentelevälle opettajalle

Pieni opas opiskelutulkin kanssa työskentelevälle opettajalle Pieni opas opiskelutulkin kanssa työskentelevälle opettajalle SISÄLLYSLUETTELO 1. Kuuro opiskelija?...2 2. Viittomakieli ja viittomakielinen kulttuuri...2 3. Opiskelutulkki...3 3.1. Miksi opiskelutulkki?...3

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Millaista viittomakielen tulkkia tarvitaan tulevaisuudessa? 1

Millaista viittomakielen tulkkia tarvitaan tulevaisuudessa? 1 Millaista viittomakielen tulkkia tarvitaan tulevaisuudessa? 1 Raija Roslöf & Terhi Rissanen Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Abstract The whole field of Sign Language (SL) interpreting is

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen

Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Antti Raike Medialaboratorio, TaiK araike@uiah.fi http://www.uiah.fi/~araike/ http://elokuvantaju.uiah.fi/ 1/20 Esityksen rakenne Johdanto Esimerkkejä Huoneistokeskus

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Viikko tulkin matkassa

OPINNÄYTETYÖ. Viikko tulkin matkassa OPINNÄYTETYÖ Viikko tulkin matkassa Tapaustutkimus kuukausipalkkaisen viittomakielentulkin työviikosta pääkaupunkiseudulla Jenna Valkeapää Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 04 / 2013 www.humak.fi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

HOVIJUNKKARISTA LINNANNEITOON. Turun linnan opastettujen kierrosten valmisteltu tulkkaus viittomakielelle

HOVIJUNKKARISTA LINNANNEITOON. Turun linnan opastettujen kierrosten valmisteltu tulkkaus viittomakielelle HOVIJUNKKARISTA LINNANNEITOON Turun linnan opastettujen kierrosten valmisteltu tulkkaus viittomakielelle Hietaniemi Heidi Nieminen Katja Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VIITOTTU PUHE SUOMALAISESSA KUULOVAMMAISUUTTA JA ERITYISPEDAKOGIIKKAA KOSKEVASSA KIRJALLISUUDESSA. Mia Fast Esa Kalela

VIITOTTU PUHE SUOMALAISESSA KUULOVAMMAISUUTTA JA ERITYISPEDAKOGIIKKAA KOSKEVASSA KIRJALLISUUDESSA. Mia Fast Esa Kalela VIITOTTU PUHE SUOMALAISESSA KUULOVAMMAISUUTTA JA ERITYISPEDAKOGIIKKAA KOSKEVASSA KIRJALLISUUDESSA Mia Fast Esa Kalela Kuulonhuoltoliitto ry Viitotun puheen tutkimushanke Lokakuu 2006 SISÄLLYS 1 KIRJALLISUUSSELVITYKSEN

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 2(21) Tulkkipalvelun kehittämisprojekti 11.12.2009. 1 Johdanto...3. 2 Projektin osa-alueet ja tavoitteet...4. 3 Etäkirjoitustulkkaus...

LOPPURAPORTTI 2(21) Tulkkipalvelun kehittämisprojekti 11.12.2009. 1 Johdanto...3. 2 Projektin osa-alueet ja tavoitteet...4. 3 Etäkirjoitustulkkaus... LOPPURAPORTTI 2(21) SISÄLLYS 1 Johdanto...3 2 Projektin osa-alueet ja tavoitteet...4 3 Etäkirjoitustulkkaus...4 3.1 E-meeting-palvelu...4 3.2 Tulkki-ohjelma...7 4 Tulkinkäytön koulutus...10 4.1 Vertaiskouluttajien

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖN MUOTOSEIKAT

VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖN MUOTOSEIKAT VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖN MUOTOSEIKAT Maarit Laitinen Satu Marku Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma (AMK) 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Asioimistulkin ammattisäännöstö

Asioimistulkin ammattisäännöstö Asioimistulkin ammattisäännöstö Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja asiakkaan välisen asioimisdialogin (haastattelun, kuulustelun, neuvottelun, tiedustelun, selvitys- ja tiedonvälityskeskustelun

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

SHANGALALA - JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUS SUOMALAISEL- LE VIITTOMAKIELELLE SYKSYLLÄ 2004

SHANGALALA - JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUS SUOMALAISEL- LE VIITTOMAKIELELLE SYKSYLLÄ 2004 SHANGALALA - JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUS SUOMALAISEL- LE VIITTOMAKIELELLE SYKSYLLÄ 2004 Ella Fagerlund-Evangelista Päivi Kluuskeri Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

TEATTEREIDEN KOKEMUKSIA VIITTOMAKIELEN TULKKAUKSESTA

TEATTEREIDEN KOKEMUKSIA VIITTOMAKIELEN TULKKAUKSESTA TEATTEREIDEN KOKEMUKSIA VIITTOMAKIELEN TULKKAUKSESTA Salla Lintula Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot