_ Käpyrinteen kerhokeskus Lauttasaaren 5> Malmin»

Transkriptio

1 Vuoden 1968 aikana toteutettiin osittain 40-tunnin työviikko koko maassa. Lisääntynyt vapaa-aika ja varsinkin vapaat lauantait antoivat käsityksen siitä, millainen tilanne tulisi olemaan viisipäiväisen työ- ja kouluviikon toteuduttua kautta linjan. Nuorisotyön osalta todettiin, että vapaa-ajan palvelusten tarjontaa tulisi välittömästi lisätä ainakin samassa suhteessa kuin vapaa-aika lisääntyi. Erityisesti nuoriso odotti tässä mielessä tehostettua palvelua viikonloppuisin. Kertomusvuoden aikana nuorison huumausaineongelma paheni entisestään. Ilmeisesti kuitenkin hyvin hoidetulla nuorisotyöllä olisi mahdollisuudet toimia ennakolta ehkäisevänä tekijänä tätä pulmaa ratkaistaessa. Koska tilanne näyttää yhä vaikeutuvan, ohsi nuorisotyölle luotava hyvissä ajoin edellytykset tämän kysymyksen hoitamiseen. Keskustan nuorisotilakysymyksessä ei saatu aikaan mitään ratkaisevaa, eikä moottoriharjoitusrata-asia edistynyt. Leiri- ja kesäkotitoiminta kaipaisivat myös lisätiloja. Vuoden tärkein tapahtuma oli nuorisonohjaajien ammattikurssin toimeenpaneminen yhdessä ammattioppilaitosten johtokunnan kanssa. Kirjeitä saapui toimistoon yhteensä 2 917, joista laskuja oli Kirjeitä lähetettiin vuoden aikana 721, muita lähetyksiä oli 7 080, mihin sisältyivät suomenkielistä ja 253 ruotsinkielistä kiertokirjettä nuorisojärjestöille, 963 huoneistolaskua, neuvontatoimiston korttia ja tiedonantoa sekä kiertokirjeisiin verrattavaa monistetta. Henkilökunta. Toimiston henkilökuntaan kuuluivat: vakinaisina virkaihjoina: nuorisoasiamies, apulaisnuorisoasiamies, nuorisoneuvoja, kerhokeskusten valvoja, kerhotoiminnan ohjaaja, kolme toimistoapulaista ja vahtimestari-mekaanikko, kerhopaikoissa kaksi henkilöä. Tilapäisissä viroissa: hallinnollinen sihteeri, yksi toimistoapulainen ja kerhopaikoissa kolme henkilöä. Työsopimussuhteessa: liikennekouluttaj a, yksi toimistoapulainen, lähetti, nuorisonohj aaj aharjoittelija, kerhopaikoissa 75 henkilöä sekä lisäksi tuntipalkkaisia työntekijöitä. Kerhohuoneet. Nuorisotyölautakunnalla oh kertomusvuoden aikana käytössään 38 kerhohuoneistoa, yhteispinta-ala m 2, käyttäneitä järjestöjä 318, kävijöitä henkilöä, käyttötunteja Kertomusvuonna saatiin käyttöön lukien Kankareen kerhokeskus (Jakomäki), Jakomäentie

2 Kerhokeskusten käyttö v Kerhon nimi m 2 Pintaala Vakinai- Huone ses ** käyt- Osanluku täneiden ottajaseurojen määrä ym. maara Käyttötunteja kaikkiaan Käyttötunteja päivisin Haagan moottorimaja Hakaniemen kerhokeskus Herttoniemen» Jokiniemen Kaarelan» _ Kankareen» _ 223 Kannelmäen» Kirkkomäen» Kontulan» Kruunuhaan» Kulosaaren» Kulosaaren varasto (ent. kerhokeskus) 2 ) Kumpulan kerhokeskus Kylänevan» Kyläsaaren askartelupa] at _ Käpyrinteen kerhokeskus Lauttasaaren 5> Malmin» f 343 ) Í 183 ) Í _ l l 2 Maunulan» Meilahden» Munkkiniemen Munkkivuoren» Myllypuron» Mäyrälinnan» Pihlajamäen» Pohjois-Haagan» Punavuoren» Puotilan» Puotinharjun» Roihuvuoren» Siilitien Stadionin» Suursuon» Töölön» Vilhovuoren» Vuorenpeikon» *) 1.9. alkaen. 2 ) Tilapäiskäyttäjiä. a ) Rakennukset I ja II.

3 Nuorisotoimiston käyttöön Klaarantien ja Munkkiniemen väestönsuojista luovutetut, 225 m 2 :n ja 180 m 2 :n suuruiset tilat oli vuokrattu Ilmailuyhdistykselle. Kannelmäen ja Siilitien kerhokeskuksista oh vuokrattu tiloja ruotsinkielisille kansakouluille sekä Myllypuron, Pihlajamäen ja Puotinharjun kerhokeskuksista suomenkielisille kansakouluille. Nuorisotyölautakunnan omat kerhokeskukset. Käpylän kerhokeskuksessa oli kerholaisia 332. Kerhossa järjestettiin kertomusvuonna erilaisia tilaisuuksia 717. Talvileirivuorokausia oh 184 ja kesäleirivuorokausia 303. Erilaisissa tilaisuuksissa oh kävijöitä Kerhonjohtaj ana toimi sosion. Eeva Hyvärinen. Mäkelän kerhokeskuksessa oh kerholaisia 238. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 693 ja näissä oh kävijöitä Talvileirivuorokausia oli 156 ja kesäleirivuorokausia 400. Kerhonj ohtaj ana toimi sosion. Sirkka-Liisa Luoto. Vallilan kerhokeskuksessa oh kerholaisia 946. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin 3 245, urheilu- ja ulkoiluretkiä sekä leirejä 864. Osanottajia näissä tilaisuuksissa oh Talvileirivuorokausia oh 48 ja kesäleirivuorokausia 261. Kerhonj ohtaj ana toimi nuorisotyönohj. Toivo Harto. Nuorisokahvilatoiminta. Lautakunnalla oh kertomusvuoden aikana toiminnassa seitsemän nuorisokahvilaa. Yhteisiä toimintamuotoja oh toteuttamassa nuorisoparlamentti, jossa oh edustus jokaisesta kerhosta. Yhteisinä ohjelmamuotoina olivat: valmistautuminen ja osanotto Helsingin nuorison kulttuurikilpailuihin ja sitä tietä läänin ja valtakunnallisiin kilpailuihin Tampereella; taloudellisen kasvatuksen merkeissä järjestetty valtakunnallinen kilpailu Hakakerhossa; keräys Sofianlehdon lastenkodissa olevien nuorten hyväksi; keräys- ja juhlatoiminta SOSlapsikylän lasten hyväksi. Järjestetyistä juhlista kertyneillä varoilla lahjoitettiin lapsikylän lapsille n mk:n arvosta erilaisia harrastus- ja ulkoiluvälineitä, leikkikaluja sekä erilaisia seurapelejä; yhteistoiminnassa Veronmaksaj ain Keskusliiton kanssa veroilmoitusta käsittelevät kurssit jokaisessa nuorisokahvilassa; taidekerhotoiminta, j onka tuloksena kiersi kaikissa kerhoissa 47 työn näyttely; kolme retkeä oh j elmaryhmien kanssa Keravan nuorisovankilaan; sisustussuunnittelukilpailun toteuttaminen käytännössä; avoimien ovien kerhot osallistuivat Helsinki-päivän tanssitilaisuuksien järjestämiseen nuorille; muotinäytökset, jääkiekkoja jalkapallosarjaottelut sekä kampaus- ja make-up -kurssit. Alle 15-vuotiaille järjestettiin nk. esikerhotoimintaa Maunu-, Malmi-, Mylly- ja Hakakerhossa. Oman merkittävän panoksensa antoivat avoimien ovien kerhotoimintaan Käpylän ammattikoulun yhteydessä toimivan nuorisonohjaajakurssin 22 oppilasta, jotka olivat opetukseen liittyvän harjoittelun suorittaneet osaksi kerhoissa Hels. kaup. virastot ja laitokset

4 Kerhon nimi Yksit. Ulkopuolisia vieraita Kerho Keski-ikä Järjestöjäseniä Järjestövieraita Vierailukerrat Avoinna Haka-kerho Hertto-kerho Mylly-kerho 45 Malmi-kerho 3 S, 3 I 3 ai 8 o * alli fr Pk Maunu-kerho i Haaga-kerho Lautta-kerho Kerhot Näytelmä-, musiikki-, koripallo-, pöytätennis-, nappulakerho Jalkapallo-, jääkiekko-, tanssi-, laulu-, keskustelu-, musiikki-, käsityö- ja esikerho Laulu-, musiikki-, orkesteri-, shakki-, keskustelu-, taide-, urheilu-, askartelu- ja ompelukerho Pienoissähköauto-, voimailu-, tanssi-, shakki-, taide-, ampuma-, nappula» ja tyttökerho Valokuvaus-, piirustus-, taide-, musiikkija näytelmäkerho Valokuvaus-, ohjelma-, verotus-, shakki-, jääkiekko-, j alkapallo-, ompelu-, laulu-, näytelmä-, musiikki- ja taidekerho Keskustelu-, taide-, näytelmä-, voimistelu-, elokuva- sekä 6 kärjessä -niminen musiikkikerho Yhteensä

5 Pienryhmät Tilaisuudet Kurssit. 3?? s * '." t g 4.^ ä a.g.st s ;0 jg Aihe kurssilla 15 s >> ^ O O Ä S '5'"> 3 :CÖ ^ O ' * «Ö O M M M M M O p M ' ' M- Haka-kerho kampaus -, veroinformatio Hertto-kerho kampaus -, veroinformatio Mylly-kerho tyyli-, ensiapu-, tanssi-, kampaus Malmi-kerho veroinform.-, engl. kieli, make-up Maunu-kerho Haaga-kerho veroinform.-, tanssi kampaus Lautta-kerho tyyli-, tanssi-, kampaus-, ensiapu Yhteensä taikeskim Jäsenet Tytöistä Pojista SCÖ Kerhon nimi 2 ^ S a 4 * * 1 g «Haka-kerho 17.l Hertto-kerho Mylly-kerho Malmi-kerho Maunu-kerho 17. l Haaga-kerho Lautta-kerho Yhteensä tai keskim Jengityökeskus (Johanneshovi, Runebergink. 3). Johanneshovin toiminta vuoden 1968 aikana voitiin jakaa neljään jaksoon: Tammi-helmikuussa paikka pidettiin avoinna kaikille vuotiaille nuorille. Kävijöitä oh keskimäärin 100 iltaa kohti; maalis-toukokuussa kokeiltiin pienryhmätoimintaa, jolloin päästettiin sisään määrättyinä iltoina vain määrättyihin ryhmiin kuuluvia nuoria. Tämä toiminta ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, sillä nuoret halusivat tulla joka ilta ja pitää paikan avoimena kaikille keskustassa liikkuville. Kevään aikana järjestettiin 3 keskustelutilaisuutta ja 3 kertaa musiikkiohjelma»12 kärjessä»; kevään ja kesän aikana työntekijät kiertelivät keskustassa nuorten kokoontumispaikoissa ja keskustelivat nuorten kanssa yrittäen auttaa heitä mm. työpai- 195

6 kan ja asunnon hankkimisessa sekä muissa vaikeuksissa; syksyllä Jöhanneshovi avattiin jälleen kaikille sinne pyrkiville nuorille. Kävijämäärä vaihteli 50^-^80 iltaa kohti. Kerhossa käyneiden henkilöiden määrä oli n , joista 100 oli vakinaisia kävijöitä. Henkilökohtainen työ oli tärkeintä, mutta koska Johanneshovissa työskenteli syyskaudella vain kolme henkilöä (yksi osapäivätyössä), oli työntekijöitä liian vähän, jotta tehtyjä suunnitelmia olisi voitu toteuttaa ja keskittää yksi työntekijä pelkästään henkilökohtaiseen työhön. Bengtsärin leirialue oli Käpylän ja Mäkelän kerhokeskuksien vilkkaassa käytössä, jonka lisäksi sitä käytti 14 muuta järjestöä. Toimintakautena vietettiin leirivuorokautta, jotka jakaantuivat 49 leirin ja retken kesken. Osanottajia oli 776 henkilöä. Vuorilahden kesäkoti : oli 45 järjestön tai seuran käytössä välisenä aikana. Käyttövuorokausia oli 303 ja kävijöitä Nuorisonohjaajien koulutustoiminta. Syyskaudella aloitti toimintansa nuorisonohjaajien ammattikurssi, jonka nuorisotyölautakunta järjesti yhdessä ammattioppilaitosten toimiston kanssa. Kurssilla oli 22 oppilasta. Suomenkielisistä kursseista oli sekä syysettä kevätkaudella toiminnassa nuorisonohjaajien peruskurssi. Erikoiskursseja järjestettiin 11. Ruotsinkielisiä kursseja järjestettiin vuoden aikana yksi erikoiskurssi yhdessä raittiuslautakunnan kanssa. Liikenne- ja moottoripyöräkoulutus sekä puu- ja metalliaskartelu käsitti kertomusvuonna seuraavat toimintamuodot: moottorihalleilla opetus käsitti liikenne- ja teknillistä opetusta sekä henkilökohtaisena että ryhmäopetuksena. Alle 15 -vuotiaat nuoret olivat myös toiminnassa mukana, sillä hallien yhteydessä toimi poikakerhoja, joissa urheilu, teknillinen askartelu sekä tieto- ym. kilpailut olivat toimintakohteina. Moottoriradan kurssitoiminta jakaantui neljään ryhmään, joista suurin oh vuotiaitten liikennekoulutusryhmä. Mopedija moottoripyöräkurssit olivat myös suosittuja, mutta auton rakenne- ja huoltokurssit jäivät pieniksi. Nuorille järjestettiin yksi liikennekilpailu ja neljä trial-kilpailua. Moottorinuorten leiri oli Bengtsärissa ja retkiä oli viisi. Kyläsaaren puuaskartelupaj assa tilat olivat pääasiassa järjestöjen käytössä vuoroiltoina. Poikkeuksena oli ns.»jokapojan vuoro» perjantaisin, joka oh aina täysin varattu. Toimintapiste Toiminta-aika kk Kävijämäärä Jäsenmäärä Kurssi-, koulutus- ja v alistustilaisuudet Moottorirata kertaa Maunulan moottorihalli » Vuosaaren moottorihalli » Kyläsaaren moottorihalli » Kyläsaaren puuaskartelupaj a kerhoa 4 kurssia Pouttukerho (moottorimaia) kertaa Yhteensä » Lainavarastot. Nuorisotoimiston lainavarastossa oh lainattavia välineitä seuraavasti (vastaavien lainauspäivien luku suluissa): telttoja 326 (14 911), kenttäkeittiöitä 25 (1 289), keittiövälineitä 1 (1 982), työkaluja 10 (296), teknillisiä välineitä 62 (3 422) ja muita välineitä 798 (403); yhteensä (22 303). Nuorison neuvonta ja opastus. Nuorisonneuvonnan asiakkaat voitiin jakaa seuraavasti: 196

7 1. Helsinkiläiset nuoret ja heidän vanhempansa tiedustelivat vapaa-aj an viettomahdollisuuksia sekä neuvoja kasvatus- ja koulutuskysymyksissä. Kasvatusvaikeuksista neuvoteltiin 32 henkilön kanssa ja vapaa-aj anviettoa koskevia tiedusteluja oli Kaupunkiin muuttaneille nuorille lähetettiin opastustoimiston korttia. Tiedusteluja tehtiin puhelimitse, kirjeitse ja henkilökohtaisesti 869. Puhelintiedustelut lisääntyivät henkilökohtaisiin käynteihin verrattuna. Syynä lienee se, että toimisto on lauantaisin suljettu, jolloin aikaisemmin kävi eniten asiakkaita. Henkilökohtaisia käyntejä oh 269. Ryhmäkäyntejä oh neljä, osanottajia Opiskelijoita eri aloilta, joita opastettiin aineiden ja tutkielmien teossa, kävi vuoden aikana 31. Lisäksi lähetettiin postitse materiaalia maaseudulle. Vierailut. Vuoden aikana kävi nuorisotyölautakunnan vieraina yksityishenkilöitä, vaihtovieraita ja nuorisojärjestöjen edustajia mm. Neuvostoliitosta, Länsi-Saksasta, Israelista ja Tshekkoslovakiasta. Menot ja tulot: Nuorisotoimiston menot kertomusvuonna olivat mk. Tuloja oli vuokrista, osanotto- ja jäsenmaksuista ym. yhteensä 113 mk. 197