31. Nuorisotyö Nuorisotyölautakunnan kokoonpano, kokoukset ym. Lautakunnan tärkeimmistä päätöksistä Esitykset

Transkriptio

1 Nuorisotyölautakunnan kokoonpano, kokoukset ym. Lautakunnan uutena puheenjohtajana v toimi valtiot, maist. Martti Valla. Lautakunnan kokoonpano oli muuten sama kuin edellisenä vuonna, paitsi että tal.hoit. Aulis Kostamon tilalle oli jäseneksi valittu piirisiht. Kauko Aittomäki. Lautakunnalla oli vuoden aikana 13 kokousta ja niiden pöytäkirjojen pykäläluku oli 124. Kirjeitä ym. lähetteitä saapui kaikkiaan ja lähetettiin , mihin sisältyivät myös kuusi kiertokirjettä, joista kolme lähetettiin 532 suomenkieliselle nuorisojärjestölle ja kolme 136 ruotsinkieliselle järjestölle. Lautakunnan tärkeimmistä päätöksistä mainittakoon mm.: jaoston asettaminen valmistelemaan nuorisomäärärahojen jakoa, kertomusvuodeksi varattujen ao. määrärahojen julistaminen haettaviksi ja jakaminen sekä niiden selvitysten hyväksyminen, jotka järjestöt olivat antaneet v:n 1963 aikana saamiensa avustusten käytöstä ( , , 45 ); kerhokeskusten valvojan sekä askarteluparakin vahtimestari-kalustonhoitajan virkojen täyttäminen ( , , ); järjestöiltä toimintatiloista perittävän korvauksen vahvistaminen ( ); jaoston asettaminen laatimaan käsikirjoitusta lautakunnan toimintaa käsittelevää elokuvaa varten sekä elokuvan valmistamisen antaminen elokuvaaja Kalevi Lavolan tehtäväksi ( , ); vapaa-ajan viettoa ym. koskevan kirjoituskilpailun toimeenpaneminen Helsingin oppikoulujen keskikoulun ja kansalaiskoulun viimeisten luokkien oppilaille ( B ) sekä lautakunnan pitkän tähtäyksen suunnitelmaehdotuksen lähettäminen taloussuunnittelutoimikunnall e ( ). Esitykset kaupunginhallitukselle koskivat mm. seuraavia asioita: kerhokeskusten huoneistokysymyksiä, vuokria ym. sekä tonttien varaamista nuorisotaloja varten ( , , 30, , , , , 102, , 109, 111, ); nuorisokahvilan isännän viran vakinaistamista ( ); kerhokeskusten hoitajien sunnuntai- ja ylityökorvausten korottamista ( ); kurssien luennoitsijoille, opettajille ym. suoritettavien palkkioiden vahvistamista ( ); Vattuniemen ent. kesäkodin rakennusten ja alueen käyttämistä ns. nuorisosatamana ja uuden Laajasalon kesäkodin kunnostamista ( , 78 ) sekä nuorisotoimiston eräiden viranhaltijoiden osallistumista opintopäiville ( ). 248

2 Lausunnot, jotka lautakunta antoi kertomusvuonna, koskivat mm. seuraavia asioita: Munkkivuoren ja Suursuon lasten- ja nuorisotalojen piirustusten hyväksymistä ( , ); Vikingaflickorna-nimisen partiojärjestön ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiön avustamista ( , A ); vapaa-ajanviettokomitean ja moottoriurheiluradan sijaintia tutkivan komitean mietintöjä ( , 57 ); ns. Pauligin huvilan kunnostamista kerhotoimintaa varten ( ) sekä toimikunnan asettamista nuorisoasioita hoitavien elinten yhteistoimintaa varten ( ). Lautakunta ei puoltanut kahvitarjoilun järjestämistä helsinkiläisnuorukaisille kutsuntatilaisuuksissa ( ). Nuorisotoimiston henkilökunnan muutoksista mainittakoon, että kertomusvuonna valittiin kerhokeskusten valvojaksi Heikki Kauppala. Lainavarasto. Lainattavia välineitä oli varastossa seuraavasti (lainauspäivien luku suluissa): telttoja 313 (11441), kenttäkeittiöitä 25 (1 201), keittiövälineitä 73 (1 993), työkaluja 26 (288), teknillisiä välineitä 64 (2 602) sekä muita välineitä, kuten äänilevyjä, selkäreppuja, filmejä ym. 750 (1 815). Kerhohuoneet. Eri järjestöt, yhdistykset ym. käyttivät kerhokeskuksia kertomusvuoden aikana seuraavasti (nuorisotoimiston omaa kurssitoimintaa varten tarvitut ja kahvilakerhojen käyttämät huoneet eivät sisälly luetteloon): Kerhokeskus Pinta-ala m 2 Huoneluku Yli 10 t käyttäneiden seurojen määrä Seuroja kaikkiaan Käyttötunteja kaikkiaan Käyttötunteja päivisin Askartelupajat Eläintarhantie Herttoniemi*) Hämeentie Intiankatu Jokiniemi 2 ) Kaarela Kannelmäki Kirkkomäki Kulosaari Kyläneva 2 ) Käpyrinne Lauttasaari Liisankatu Malmi Maunula Meilahti 3 ) Merimiehenkatu Munkkiniemi väest.suoj. 4 ) Museokatu (ent. Töölö) 5 ) Mäyrälinna Pohjois-Haaga Pukinmäki Puotila Puotinharju 6 ) Roihuvuori Ruskeasuo Siilitie Stadion Töölö (Pauligin huvila) 4 ) *) Keittiö kotitalouslautakunnan päiväkäytössä. 2 ) alkaen. 3 ) alkaen. 4 ) 1.9. alkaen. 5 ) 1.3. alkaen; huolto viraston päiväkäytössä. 6 ) 1.8. alkaen. 249

3 Nuorisotyölautakunnan omat kerhokeskukset. Käpylän kerhokeskuksessa toimiviin kerhoihin kuului 59 tyttöä ja 78 poikaa eli yht. 137 kerholaista. Kerhoja oli toiminnassa 26 ja niiden tilaisuuksissa kävijöitä Talvileiri tytöille ja pojille pidettiin Tuusulan kansanopistolla ja siihen osallistui 26 kerholaista. Kesäleiri oli Bengtsärissa , osanottajia oli yht. 37 poikaa ja tyttöä. Kevätkautena oli poikatyönohjaajana ja kerhonjohtajana opett. Veikko Kaseva sekä tyttötyönohjaajana sosion. Pirkko Fihlman; syyskautena oli kerhonjohtajana ja tyttötyöntekijänä sosion. Eeva Hyvärinen. Mäkelän kerhokeskuksessa oli 114 tyttöä ja 66 poikaa eli 180 kerholaista. Kerhoja oli toiminnassa 23 ja niiden tilaisuuksissa kävijöitä Talvileiriin Tuusulan kansanopistolla osallistui 17 kerholaista ja Bengtsärissa pidetyn juhannusleirin osanottajia oli 50. Kerhonjohtajana toimi sosion. Sirkka-Liisa Luoto. Vallilan kerhokeskuksen kerholaisten määrä oli 813, joista poikia oli 573 ja tyttöjä 240. Tilaisuuksia järjestettiin yht ja niissä kävijöitä oli kaikkiaan Talvileiri tytöille ja pojille pidettiin Lohjan Haikarissa Kesäleirit pidettiin Lohjan Paloniemessä ja Asikkalan Vesivehmaalla Leireillä oli yht. 70 osanottajaa ja leiri vuorokausien luku oli 431. Kerhonjohtajana toimi nuorisonohj. Toivo Harto. Hakakerhon jäsenmäärä oli 807. Vuoden aikana järjestettiin shakki-, pöytätennisja biljardikilpailut sekä lisäksi eräitä kursseja. Kerhossa avattiin Kallion kirjaston sivukirjasto, jossa vaihdettavien kirjojen yhteinen lukumäärä oli n. 200 kpl. Hakakerhon toimintaan kävivät tutustumassa useat ryhmät, järjestöt ja yksityishenkilöt ym. Kerho puolestaan järjesti eräitä retkiä ja vierailulta. Vuoden aikana oli toiminnassa 9 sisäistä kerhoa. Isäntänä toimi Martti Nevalainen ja apuisäntinä Aaro Martikainen ja Olavi Välimetsä. Lauttakerhossa oli toiminnassa 3 sisäistä kerhoa. Lisäksi järjestettiin peli- ja tanssi-iltoja sekä televisioiltoja. Kerhon jäsenmäärä oli 132. Isäntinä toimivat Aimo Saarinen ja Aarne Pentikäinen. Herttokerhossa toimi syyskaudella näytelmäkerho ja jazz-klubi. Lisäksi pidettiin tanhu- ja tanssikurssit sekä pojille kotitalous- ja ruoanlaittokurssit. Vierailuja järjestettiin Turkuun ja Porvooseen sekä toisiin nuorisokahviloihin. Kerhon toimintaan kävi tutustumassa useita vierailijoita. Lauttakerhon kanssa pidettiin yhteinen joulujuhla. Muista tilaisuuksista mainittakoon Hakakerhon ja Osuuskassan järjestämät ohjelmalliset illat, korokekeskustelutilaisuus, elokuvaesitykset ym. Kerhon jäsenmäärä oli 293. Kerhon isäntänä toimi Reino Nuotio ja apuisäntinä Timo Puumalainen ja Risto Lipasti. Pohjois-Haagan nuorisokahvilassa oli toiminnassa 6 sisäistä kerhoa. Lisäksi järjestettiin kevätpuolella tytöille terveyden- ja kauneudenhoitoa käsittelevät kurssit. Vierailuja tehtiin toisiin kerhoihin, myös ulkoiluretkiä järjestettiin. Joka perjantai oli kerhossa tanssi-ilta ja kerran kuussa lauantaikestit. Muista tilaisuuksista mainittakoon elokuvaesitykset, ensiapuesitys- ja harjoitusilta, säästöpankin järjestämä viihdeilta ja liikenneaiheinen tilaisuus. Kerhon jäsenmäärä oli 457. Isäntinä toimivat Antti Tuomola, Pertti Toikka ja Eino Smolander sekä apuisäntänä Unto Kauppala. Oulunkylän retkeilykeskusta käyttivät useat nuorisojärjestöt. Siellä käyneiden lukumäärä oli kaikkiaan 731. Nuorisotoimiston kesäkoti siirretiin lukien Laajasalossa sijaitseviin Bergvikin 250

4 alueen rakennuksiin, jolloin vastaavasti Vattuniemen kesäkodin toiminta lopetettiin. Syynä kesäkodin vaihtoon oli Vattuniemen alueen vesien saastuminen. Vattuniemessä oli kertomusvuoden kesän aikana 74 järjestötilaisuutta ja siellä käyneiden lukumäärä oli Kurssitoiminta. Kertomusvuonna järjestettiin seuraavat kurssit: Osanot- 21 suomenkielistä kurssia Aika tajat Kurssin johtaja Askartelukurssi 7, Sirkka-Liisa Luoto Nuorison kasvatusop. luentosarj a. 10, Yrjö Lehti Jengi-seminaari 19, Heikka Niittynen Elokuvakoneenhoitajakurssi 5, Martti Reinilä Leirinjohtajakurssi 15. 4, Reino Herranen Nuorisonohjaajien peruskurssi , Terhikki Haapalinna Meriretkeilykurssi 23. 4, Jorma Haapkylä Moottoripyöräkurssi I A 12. 5, Eino Smolander» IB 12. 5, »» 9, »» 9, »» 4, »» 3, » Lasikuitukurssi 25. 9, Reino Karpio Elokuvakoneenhoitakurssi 5, Martti Reinilä Televisioseminaari Maj-Lis Pohjola Ohjelmakurssi Terhikki Haapalinna Askartelukurssi 28.10, Paula Castrén-Saikkonen Jengityöntekijöiden kurssi 12.10, Pirkko Fihlman Askartelu ja leikkikurssi 28, Paula Castrén-Saikkonen Nuorisonohjaajien peruskurssi , Terhikki Haapalinna 5 ruotsinkielistä kurssia Tekniska hjälpmedelkurs Stig Wasenius»Tala bättre» kurs G. Mariani-Cerati Sjöfararkurs Erik Lindström Tonårspsykologisk kurs»ung i dag» Hedda Johansson Tekniska hjälpmedelkurs Tor Johansson Liikenne- ja moottoripyöräkoulu oli toiminnassa välisenä aikana. Kurssin johtajana oli Eino Smolander ja opettajana Unto Kauppala. Katua jo-opetuksesta huolehti Pentti Viikki. Tapaturmia ja järjestyshäiriöitä ei sattunut koko aikana. Moottoripyöräkurssin suoritti 126 oppilasta ja katuajo-opetuksessa mukana olleista sai kortin 24 oppilasta. Etsivä nuorisotyö. Keväällä pidetyn jengityön seminaarin tuloksena aloitettiin ns. etsivä nuorisotyö baareissa istuskelevan nuorison keskuudessa. Tämän toiminnan tarkoituksena oli saada turvattomassa asemassa ja huollon tarpeessa oleva nuoriso 251

5 kiinnostumaan ryhmätoiminnasta. Työntekijät saivatkin n. 20 nuorta käsittävän joukon mukaansa nuorisotoimiston kerhokeskukseen, missä nuoret kunnostivat itselleen oman huoneen. Vuoden loppuun mennessä kuului tähän ryhmään n. 50 henkeä, joista noin puolet säännöllisiä kävijöitä. Pyrittäessä auttamaan nuoria voitiin todeta, että nämä olivat kiinnostuneita tämänlaatuisesta toiminnasta. Työntekijät joutuivat kuitenkin jakamaan työn tavoitteet ryhmätoiminnan ja henkilökohtaisen auttamisen kesken. Huomattiin, ettei ryhmätoiminnan aikaansaaminen ollut mahdollista, ellei sen rinnalla autettu nuoria heidän henkilökohtaisissa vaikeuksissaan. Nuorison neuvonta- ja opastustoiminta. Vuoden aikana lähetettiin neuvontatoimintaa esittelevää korttia vuotiaille kaupunkiin muuttaneille nuorille. Rautatie- ja linja-autoasemilla oli edelleen neuvontaa valaisevia mainoksia. Uusia asiakkaita kävi toimistossa kaikkiaan 353, joista miehiä oli 166 ja naisia 187. Ryhmäopastukseen, jota annettiin eri ammatillisia kursseja varten, osallistui 80 henkilöä. Kirje- ja puhelinopastus mukaan luettuina oli uusien asiakkaiden määrä vuoden aikana kaikkiaan Käyntinsä syyn perusteella jakaantuivat toimiston asiakkaat seuraavasti: kerhoja urheilutoiminta, miehiä 30 %, naisia 34 %; koulut ja kurssit, miehiä 33 %, naisia 42 %; asuntoasiat, miehiä 10 %, naisia 4%; työ- tai paikanvaihtoasiat, miehet 15 %, naiset 10 %; ennakkotiedustelut, miehet 2 %, naiset 3 % sekä muut asiat, miehet 10 % ja naiset 7 %. Asiakkaista oli kansakoulun käyneitä 81 %, oppikoululaisia 12 %, ammatillista koulua käyviä 3 % ja muita 4 %. Neuvontatoimiston miespuolisista asiakkaista oli lähettejä 4 %, liikeapulaisia 6 %, konttoristeja 4 %, opiskelijoita 12 %, tehdastyöntekijöitä 14 %, sekatyöntekijöitä 18 %, ammattitaitoisia työntekijöitä 8 %, varastoapulaisia 6 % sekä sellaisia, joiden ammatti oli tuntematon 28 %. Naispuolisista asiakkaista oli liikeapulaisia 6 %, konttoristeja 8 %, opiskelijoita 10 %, lastenhoitoharjoittelijoita 2 %, kotiapulaisia 50 %, tehdastyöntekijöitä 5 %, ammattitaitoisia työntekijöitä 7 %, sairaala- ja ravintola-apulaisia 7 % sekä sellaisia, joiden ammatti oli tuntematon 5 %. Vierailut. Vuoden aikana vieraili nuorisotoimistossa ja sen toimipaikoissa suuri määrä yksityisiä henkilöitä ja erilaisia ryhmiä, joiden joukossa oli myös useita ulkomaalaisia. Ulkomaalaisista ryhmistä mainittakoon mm. Tukholman kaupungin nuorisotoimiston 50-henkinen nuorisoryhmä sekä Bonnin kaupungin lähettämä 22- henkinen nuorisoryhmä. Menot ja tulot. Nuorisotyölautakunnan menot kertomusvuonna olivat yht mk ja avustukset nuorisojärjestöjen tukemiseen mk. Tuloja oli yht mk. 252