suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

Transkriptio

1 FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa Opiskelijavaihdon motiivit ja esteet ovat hyvin henkilökohtaisia: oma kehittyminen ja ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin akateemiset syyt. Taustaa Opiskelijaliikkuvuus on tärkeä osa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä koko Euroopassa. Yhteiseen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen tähtäävässä Bolognan prosessissa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2020 vähintään 20 % korkeakoulututkinnon suorittaneista on ollut opintojensa aikana opiskelijavaihdossa. Kiinnostus vaihtoon on kasvanut, mutta silti moni opiskelija tyytyy suorittamaan kaikki opintonsa kotimaassa. Mikä vaihto-opiskelussa houkuttelee, mikä taas saa osan opiskelijoista jättämään sen väliin? Mitä hyötyä vaihtoopiskelusta on? CIMO oli mukana keväällä 2012 käynnistyneessä selvityshankkeessa, jossa kartoitettiin lähtemisen motiiveja, esteitä ja hyötyjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tässä Faktaa Expressissä tarkastellaan sitä, millaisia suomalaisopiskelijoiden käsitykset ovat kahden muun maan tuloksiin verrattuna. Tulokset perustuvat kyselyyn, joka lähetettiin lähes korkeakouluopiskelijalle. Heistä vastasi 13,5 % eli Suomalaisia opiskelijoita kannustettiin vaihto-opiskeluun enemmän kuin ruotsalaisia ja norjalaisia. Silmiinpistävin ero oli siinä, miten paljon rohkaisua saatiin kansainvälisten asioiden koordinaattoreilta. henkilöä. Suomessa kysely lähetettiin 3. vuoden opiskelijoille Laurea- ja Savonia-ammattikorkeakouluissa, Rovaniemen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluissa sekä 3. ja 5. vuoden opiskelijoille Itä-Suomen, Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoissa. Suomalaisia vastaajia oli Selvityksen toteuttivat Senter for internasjonalisering av utdanning (SIU) Norjasta, Universitets- och högskolerådet Ruotsista ja CIMO Suomesta. Tarkempaa tietoa selvityksen tuloksista saa Living and Learning - Exchange Studies Abroad -raportista, johon löytyy linkki CIMOn verkkopalvelussa ( Palvelut Tutkimus- ja selvitystoiminta, Ajankohtaisia selvityshankkeita). Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility

2 FAKTAA EXPRESS 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa S. 2 Ulkomailla opiskelleet pystyvät helpommin työskentelemään ulkomaalaisten kanssa ja ulkomailla, ja ovat ylipäätään valmiimpia haastavampiin tehtäviin. * *Lainaukset on poimittu kyselyn suomalaisten vastaajien avovastauksista. Taustatietoa vastaajista: suomalaiset olivat muita naisvaltaisempaa ja nuorempaa joukkoa Enemmistöllä kyselyyn vastanneista ei ollut vastaamishetkellä omia kokemuksia vaihto-opiskelusta. 63 % vastanneista oli naisia ja puolet korkeintaan 25-vuotiaita. Suomalaisvastaajat olivat muita naisvaltaisempaa ja nuorempaa joukkoa: naisten osuus oli 73 %, enintään 25-vuotiaiden 64 %. Suomalaisvastaajat erosivat muista myös siinä, että heidän joukossaan oli enemmän vaihto-opiskelussa olleita ja Erasmus-opiskelijoita. 32 % 22 % 33 % 13 % On ollut tai on parhaillaan vaihdossa On suunnitellut vaihto-opiskelua On suunnitellut vaihto-opiskelua, mutta ei lähtenytkään Ei ole suunnitellut vaihto-opiskelua Kuva 1: Vastaajien tilanne vastaamishetkellä Pohjoismaiset vaihto-opiskelijat ovat keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä Selvityksestä saatujen tulosten perusteella norjalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset opiskelijavaihtoon lähtijät eroavat taustaltaan muista opiskelijoista. Vaihtoon lähtijät ovat useimmiten naisia ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia. Vaihto-opiskelijat ovat myös keskimääräistä useammin muuttaneet opintojen perässä kotipaikkakunnaltaan. He ovat muita opiskelijoita varmempia akateemisesta tasostaan. Lisäksi vaihdossa olleet tai lähtöä suunnittelevat opiskelijat osallistuvat jo omassa korkeakoulussaan muita aktiivisemmin kursseille, joiden sisältö on kansainvälinen ja joissa opetus annetaan englanniksi. He ovat tavallista enemmän tekemisissä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa myös vapaa-ajallaan. Minusta opiskelijavaihto on mahtava mahdollisuus, johon jokaisen opiskelijan pitäisi tarttua. Saat paljon laajemman näkökulman asioihin ja opit myös arvostamaan omaa elämääsi entistä enemmän.

3 FAKTAA EXPRESS 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa S. 3 Uuden kielen oppiminen, kielitaidon parantaminen Uuteen maahan ja kulttuuriin tutustuminen Uusia näkökulmia opiskeluun Paremmat kansainväliset urakehitysmahdollisuudet Uramahdollisuuksien parantaminen kotimaassa Oman koulutuksen laadun parantaminen Tietyssä maassa opiskeleminen henkilökohtaisista syistä Tarvitsi vaihtelua elämään Opiskella ainetta, jota ei ole oman korkeakoulun tarjonnassa Tunnetussa oppilaitoksessa opiskeleminen Opinnot ulkomailla ovat pakollinen osa opinto-ohjelmaa 1,0 1,5 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuva 2. Vaihto-opiskelun motiivit maittain (1 täysin eri mieltä 5 täysin samaa mieltä) Kielitaitoon ja kulttuuriin liittyvät syyt motivoivat suomalaisia vielä enemmän kuin naapureita Yleisimmät syyt opiskelijavaihtoon lähtemisessä ovat kielitaidon parantaminen, uuteen kulttuuriin tutustuminen, uusien näkökulmien saaminen opintoihin sekä uramahdollisuuksien parantaminen vaihdon avulla (kuva 2). Kaiken kaikkiaan kielitaitoon ja kulttuuriin liittyvät tekijät ovat opiskelijoille tärkeämpiä kuin suoraan opintoihin liittyvät syyt. 1 Suomalaisopiskelijoille ne olivat vielä tärkeämpiä kuin muille. Myös henkilökohtaiset syyt ja vaihtelun tarve motivoivat suomalaisten vaihto-opiskelua hieman enemmän kuin naapurimaiden opiskelijoilla. Ulkomaisen oppilaitoksen tunnettuus ja koulutuksen laadun parantaminen eivät sen sijaan vaikuta suomalaisten lähtöhalukkuuteen yhtä paljon kuin ruotsalaisilla ja norjalaisilla. Erityisesti norjalaiset opiskelijat näyttävät olevan laatutietoisia ulkomaisen koulutuksen suhteen. Motivaatiotekijöitä kartoitettiin myös avokysymyksellä. Suomalaisten vastaukset erottuivat muista siinä, että niissä näkyi enemmän henkilökohtaiseen kasvuun viittaavia syitä: koettiin tarvetta itseluottamuksen ja itsenäisyyden kasvattamiseen sekä uusien kokemusten keräämiseen. Tämä saattaa johtua siitä, että suomalaiset vastaajat olivat keskimäärin nuorempia kuin norjalaiset ja ruotsalaiset. Halusin saada uusia ystäviä ja hankkia itseluottamusta hankalien tilanteiden hallintaan vieraalla kielellä, vieraassa maassa ja kulttuurissa. Toisin sanoen, halusin löytää itsestäni uusia puolia Suomalaiset suosivat opiskelijavaihtoa ja Erasmus-ohjelmaa Kansallisten tilastojen mukaan opiskelijaliikkuvuuden muodoissa on maiden välisiä eroja. Suomalaiset opiskelijat lähtevät selvästi useammin opiskelijavaihtoon kuin suorittamaan koko tutkintoa ulkomaille, Norjassa ja Ruotsissa tilanne on päinvastainen. Suomi on myös muita aktiivisempi EU:n Erasmus-ohjelman hyödyntäjä, sillä hieman yli puolet vaihtoon lähtevistä suomalaisopiskelijoista käyttää Erasmusta, kun esimerkiksi norjalaisista lähtijöistä näin tekee vain viidennes. Varsinkin Erasmus-harjoitteluun suomalaiset lähtevät norjalaisia ja ruotsalaisia useammin. 1 Kieleen ja kulttuuriin tutustuminen sekä henkilökohtainen kehittyminen lähtemisen syinä nousevat esille myös muissa vaihto-opiskelua koskevissa tutkimuksissa, kyse ei siis ole pohjoismaisesta erityispiirteestä. Ks. esimerkiksi Maiworm ja Teichler (2002): The Students Experience. Teoksessa Teichler, Ulrich (toim.): Erasmus in the Socrates Programme. Findings of an evaluation study. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens

4 FAKTAA EXPRESS 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa S. Suomalaiset opiskelijat jäävät muita useammin kotiin perhe- tai ihmissuhdesyistä Syitä siihen, miksi opiskelijat eivät lähde vaihtoon, on monia (kuva 3). Vastausten perusteella lähdön esteenä ovat useimmiten perhe, parisuhde, ystävät tai muut henkilökohtaiset syyt. Tärkeiksi nousivat myös opintoihin kytkeytyvät asiat, kuten huoli opintojen viivästymisestä. Perheeseen ja ihmissuhteisiin sekä opintojen viivästymiseen liittyvät syyt korostuivat erityisesti suomalaisten opiskelijoiden vastauksissa. Suomalaiset olivat myös muita useammin sitä mieltä, ettei vaihto-opiskelu ole heille taloudellisesti mahdollista. Puutteet oppilaitosten neuvonnassa eivät sen sijaan estä suomalaisia lähtemästä vaihtoon samassa määrin kuin norjalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita. Enemmistö eli 68 % niistä opiskelijoista, jotka eivät ole lähteneet vaihtoon, katuvat vain vähän tai eivät lainkaan tätä päätöstään. Suomalaisia kotiin jääneitä kaduttaa vielä harvemmin: vastaava osuus vastanneista on 73 %. Perheen, tyttö- tai poikaystävän, ystävien tai muiden henkilökohtaisten syiden takia Ei halunnut viivästyä opinnoissaan Ei halunnut menettää osaa kotimaan opinnoista Ulkomailla opiskelu ei ollut taloudellisesti mahdollista Opintoja ulkomailla olisi ollut vaikea yhdistää kotimaan opintoihin Piti vaihto-ohjelmaan osallistumista liian stressaavana Epävarma opiskelemaan vieraalla kielellä Ei saanut riittävästi neuvontaa omalta oppilaitokseltaan Ei löytänyt itselleen sopivia kursseja/ harjoittelupaikkaa Ei halunnut asua pidempää ajanjaksoa toisessa maassa Ei halunnut menettää ansiotulojaan Epävarma ulkomaisten opintojen laadukkuudesta Halusi säilyttää opintoja vastaavan työnsä Vaikeuksia ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisessa jo etukäteen Ei ole koskaan ajatellut opiskelevansa ulkomailla Ei tullut hyväksytyksi haluamaansa opinto-ohjelmaan tai oppilaitokseen Ei saanut haluamaansa harjoittelupaikkaa Ei saanut hakemaansa opiskelupaikkaa tai apurahaa Ei halunnut ottaa riskiä arvosanojen laskemisesta kotimaassa Terveysongelmat tai vammaisuus estivät ulkomaille lähdön Minulla on kolme lasta ja mies. Olisi vaikeaa muuttaa ulkomaille koko perheen kanssa, enkä voisi mitenkään jättää heitä tänne ja lähteä yksin opiskelemaan. Kuullut toisten opiskelijoiden negatiivisista kokemuksista Opettajat ja/tai opinto-ohjaajat neuvoivat olemaan lähtemättä 1,0 1,5 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuva 3. Vaihto-opiskelun esteet (1 täysin eri mieltä 5 täysin samaa mieltä)

5 FAKTAA EXPRESS 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa S. Halusin tehdä jotakin erilaista kuin muut, jotta saisin erilaista kokemusta ja ehkä helpommin erilaisen työn sitten joskus tulevaisuudessa. Suomalaisia opiskelijoita rohkaistaan vaihtoon enemmän kuin ruotsalaisia ja norjalaisia Vaihdossa olleet kokivat saaneensa selvästi enemmän rohkaisua ja kannustusta ulkomaille lähtemisessä kuin kotiin jääneet toverinsa. Todennäköisesti vaihto-opiskelusta kiinnostuneet myös hakevat muiden tukea aktiivisemmin kuin ne, joita asia ei kiinnosta. Kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että rohkaisu myös vaikuttaa päätöksen tekemiseen. Erityisen tärkeäksi koettiin muiden opiskelijoiden tuki, samoin perheeltä ja ystäviltä tuleva kannustus. Tämäkin vahvistaa käsitystä henkilökohtaisten syiden merkityksestä vaihto-opiskeluun liittyvässä päätöksenteossa. Suomalaiset opiskelijat kokivat kaiken kaikkiaan saaneensa enemmän rohkaisua vaihto-opiskeluun kuin norjalaiset ja ruotsalaiset. Silmiin pistävin ero on siinä, miten paljon tukea on tullut oppilaitosten kansainvälisten asioiden koordinaattoreilta. Suomen korkeakouluissa on kattava kansainvälisten asioi- den hallinto, jolle on tyypillistä se, että keskushallinnon lisäksi myös tiedekunnissa ja yksiköissä on koordinaattoreita. Vastausten perusteella näyttää siltä, että näin järjestetty hallinto tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä paremmin kuin naapurimaiden järjestelmät. Suomen tilanne näyttää olevan Norjaa ja Ruotsia parempi myös vaihtoa Ystävät ja/ tai perhe Toiset opiskelijat Kv-koordinaattorit Opinto-ohjaajat Opettajat 2,1 1,9 2,1 edeltävän neuvonnan suhteen. Lähes 70 % suomalaisista vaihto-opiskelijoista sai tukea ja neuvontaa ennen lähtöään, Norjassa ja Ruotsissa sitä koki saaneensa vain 50 % opiskelijoista. Korkeakoulujen opettajilla, opinto-ohjaajilla ja kansainvälisistä asioista vastaavilla on Suomessa suuri vaikutus opiskelijoiden vaihto-opiskelupäätöksiin. 2,3 2,4 1,0 1,5 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuva 4. Onko rohkaistu vaihto-opiskeluun? (1 ei ollenkaan 4 hyvin paljon) 2,3 2,5 2,6 2,6 2,7 2,9

6 FAKTAA EXPRESS 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa S. Uudet ystävät Parantunut kielitaito Kulttuurien välisten erojen parempi ymmärrys Parantuneet yhteistyötaidot Henkilökohtaisten taitojen parantuminen Itsenäistyminen Opintoihin kehittyi uusia näkökulmia Vuorovaikutustaitojen parantuminen Urakehitysmahdollisuuksien parantuminen ulkomailla Paremmat itsearviointitaidot Opintojen laadun parantuminen Paremmat ongelmanratkaisutaidot Urakehitysmahdollisuuksien parantuminen kotimaassa 1,0 1,5 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuva 5. Vaihto-opiskelun hyödyt maittain (1 ei lainkaan 4 paljon) Suomalaiset uskovat muita harvemmin vaihdon parantavan uranäkymiä kotimaassa Vastausten perusteella käy selväksi, että korkeakouluopiskelijat suhtautuvat yleisesti ottaen positiivisesti vaihto-opiskeluun. Näin tekevät myös ne opiskelijat, jotka eivät itse ole vaihdossa olleet, ja siitä huolimatta, että suhteellisen suuri osa kotimaassa pysyneistä opiskelijoista ei kadu päätöstään olla lähtemättä. Vaihto-opiskelun hyvät puolet tiedetään, vaikka sitä ei omalla kohdalla vaihtoehtona pidettäisikään. Vastaajat arvostavat vaihto-opiskelusta koituvaa henkilökohtaista kehitystä enemmän kuin puhtaasti akateemisia hyötyjä. Uudet ystävät, parantunut kielitaito, kulttuurierojen ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ovat kärjessä, kun opiskelijat arvioivat vaihdon hyviä seurauksia. Erityisesti suomalaisopiskelijat pitivät tärkeinä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen paranemista. Sen sijaan itsenäistyminen ja opintojen laadun parantuminen eivät vaikuta suomalaisten näkökulmasta yhtä hyödyllisiltä kuin ruotsalaisten ja norjalaisten. Suomalaiset opiskelijat uskoivat muita harvemmin siihen, että vaihtoopiskelu parantaisi heidän urakehitysmahdollisuuksiaan kotimaassa. Ulkomaisten uranäkymien paranemiseen suomalaiset luottivat useammin kuin norjalaiset, mutta harvemmin kuin ruotsalaiset. Vaikka alku on rankkaa ja mietit usein - Miksi ryhdyin tähän? Olen hullu! Haluan kotiin! -, niin kaiken kaikkiaan vaihtojakso on hyvä tilaisuus tutustua uuteen maahan ja kulttuuriin ja ennen kaikkea oppia tuntemaan itsensä. ISSN: ISBN (pdf) Kuvat: Satu Haavisto, Mikko Lehtimäki ja Nauska