puhdasta energiaa huomiseen Tuulivoima tukee talouskasvua Kyllä meidän takapihallemme Jäätämisatlas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "puhdasta energiaa huomiseen Tuulivoima tukee talouskasvua Kyllä meidän takapihallemme Jäätämisatlas"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Tuulivoima tukee talouskasvua Jäätämisatlas 04/12 Kyllä meidän takapihallemme

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Tuulivoima muuttaa markkinaa ja maailmaa Takana on halvan sähkön vuosi, joka on laittanut sähköntuotantoon investointeja suunnittelevien tahojen laskelmat ja uskon niiden kannattavuudesta ja energian tulevaisuuden hinnasta koetukselle. Samaan aikaan talous niin Suomessa kuin EU:ssakin mataa jälleen kerran harvinaisen huonossa hapessa, eikä oikotietä onneen näytä löytyvän millään. Sähkön halpa hinta johtuu vesivoimalle tyypillisestä vuosittaisesta vaihtelusta: välillä vettä loilottaa joka päivä ja toisinaan taas vesivarastot huutavat kuivan kauden jälkeen tyhjyyttään. Näin sähkömarkkina toimii silloin kun ilmaisesta ja puhtaasta auringon energiasta, vedestä ja tuulesta, tuotettu energia syrjäyttää markkinoilta kalliimpia tuotantomuotoja. ja polttoainepohjaisen kapasiteetin vähenevistä huipunkäyttöajoista ja siitä johtuvista tuotonmenetyksistä. Nämä kaikki pystytään kuitenkin hoitamaan. Virkistävä keskustelun avaus oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvitys eri tuotantomuotojen kustannuksista. Selvitys kyseenalaistaa ison keskitetyn energiantuotannon kustannusedut ja tuo esille tosiasian, että tuulivoima hakkaa kustannustehokkuudellaan jo lähitulevaisuudessa kaikki fossiilista polttoainetta hyödyntävät sähköntuotantomuodot. Muut tuotantomuodot joutuvat siis joustamaan aina kun auringon energia rulaa markkinoilla. Syksyn konsulttiselvityksistä voi vetää johtopäätöksen, että vihdoinkin on herätty siihen, että sähkömarkkinoiden muutos on tosiasia ja kustannustehokasta uusiutuvaa energiaa rakennetaan vauhdilla lisää. Tämä toki haastaa koko vanhan sähkömarkkinan ja siellä toimivat tuottajat, koska kaikessa uudessa lämpö- ja sähkövoiman rakentamisessa on pakko ottaa säädettävyys huomioon. Aika on yksinkertaisesti ajanut ohi ison keskitetyn huonosti säädettävän energiatuotannon. On vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta, tehdä päätöksiä investoinneista, jotka eivät pysty sopeutumaan yhä nopeammin muuttuvaan maailmaan. Vaikka osa vanhasta tuotannosta on tällä hetkellä joustamatonta, voi suuren osan siitä onneksi tehdä joustavaksi melko pienillä kustannuksilla. Tuulivoiman aiheuttamat todelliset järjestelmäkysymykset tulevat ennustevirheisiin varautumisesta, kapasiteetin riittävyydestä Kaikkeen tähän tuo oman lisänsä vielä se seikka, että tänäkin vuonna jokainen Suomalainen palkannauttija teki kuukauden vuodesta töitä pelkästään tuontienergialaskumme maksamiseksi. Energiapäätöksiä tehtäessä onkin hyvä ottaa huomioon, että tuulivoimalla on kustannustehokkaana nopeasti rakennettavana kotimaisena puhtaan uusiutuvan energian tuotantomuotona merkittävä rooli tämän kasvavan laskun pienentäjänä ja Suomalaisten työllistäjänä. Jari Hyvätuulista uutta alkavaa vuotta! 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Petteri Antikainen Esa Eklund Folke Malmgren Jenni Latikka Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva WinWinD Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula 2012 Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 300 euroa + alv Keskisuuret yritykset euroa + alv Suuryritykset euroa + alv Yhteisöt hallituksen jäsenten määrä x henkilöjäsenmaksu Hinta sis. lehden vuosikerran. Sisällys 04/12 2 Tuulivoima muuttaa markkinaa ja maailmaa Jari Suominen 4 Hovikelpoista tuulivoimaa Anni Mikkonen 6 Wind power creates economic growth Lisa Ekstrand 9 Vastuullinen viinatehdas Pramia alkoholijuomia tuulivoimalla Marko Mäkinen, Heidi Paalatie 10 Tapahtumat 11 Jäätämisatlas Jenni Latikka, Sami Niemelä, Karoliina Ljungberg ja Tomas Wallenius 14 Kyllä meidän takapihallemme - Hyödynjako ja omistajuuden tunne tuulivoimahankkeissa Erkki Hedenborg 16 Iso puhuri päällä Tampereen Energiamessuilla Heidi Paalatie 18 Tampereen klassillinen lukio kiinnostunut tuulivoima-alan yritysyhteistyöstä Pasi Ahtola ja Kari Hanninen 20 Tilastot Ville Turkia Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä S-posti: Pankkitili: Nordea FI

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Hovikelpoista tuulivoimaa Aloittaessani yhdistyksen toiminnanjohtajana, kohta neljä vuotta sitten, yhdistyksessä oli jäsenyrityksiä 40 kappaletta. Yhdistys on kasvanut näiden vuosien aikana aimo harppauksin, ja tätä kirjoittaessa jäsenyrityksiä on yli 140 kappaletta. Myös henkilöjäseniä olemme saaneet vuosien saatossa huomattavasti lisää, sillä vuoden 2008 lopussa henkilöjäseniä oli 140 ja nyt heitä on yli 220. Tuulivoima-alan kasvu näkyy myös hankkeiden määrässä. Vuoden 2007 jälkeen julkaistujen tuulivoimahankkeiden määrä lähti voimakkaaseen kasvuun, kun indikaatioita syöttötariffin suunnittelusta alettiin saada. Toinen selvä hankemäärän lisäys näkyy vuosina 2009 ja 2010, kun syöttötariffilain valmistelu oli täydessä vauhdissa. Vuoden 2008 lopussa maatuulivoimahankkeita oli suunnitteilla 812 MW:n verran kun vuoden 2010 lopussa niitä oli jo 2300 MW:a. Tällä hetkellä maatuulivoimahankkeita on suunnitteilla yli 5000 MW:a. Merituulivoimahankkeiden suunnittelussa sen sijaan näkyy taloudellisen tuen puute, sillä hankkeita on ollut suunnitteilla sama määrä vuodesta 2009 alkaen. Sen lisäksi että alalla on paljon toimijoita ja hankkeita, on rakentaminen lähtenyt nyt toden teolla käyntiin. Vuonna 2012 rakennetaan tuulivoimaa yli 100 MW ja vuodeksi 2013 on tilattu tuulivoimaloita jo yli 200 MW:n edestä. Lisäksi useat hankkeet odottavat parhaillaan rakennuslupia tai niiden tuloa lainvoimaisiksi. Haasteita toki vielä on: Luvitusta ja kaavoitusta tulee sujuvoittaa ja turhaa päällekkäisyyttä poistaa. Tutkat ja lentoliikenne kaipaavat yhteensovittamista tuulivoiman kanssa, mutta parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Poliittinen tahto tuulivoiman edistämiseksi on olemassa, joten sujuvoittaminen on ylipäänsä mahdollista ja jopa todennäköistä. Alan kasvu ja jäsenyritysten määrän lisääntyminen näkyvät konkreettisesti myös yhdistyksen toiminnassa. Jäse- nille suunnatut tapahtumat, kuten jäsenilta, kasvattavat suosiotaan. Ensimmäinen jäsenilta vuonna 2008 keräsi paikalle noin 40 ihmistä. Syksyllä 2012 Energiamessujen aikaan järjestettyyn jäseniltaan saapui lähes 100 ihmistä ja enemmänkin paikalle olisi tullut, mikäli tilaa olisi ollut. Konkreettisesti jäsenmäärän kasvu näkyy myös siinä, että vuoden 2013 alusta myös yhdistyksen toinen työntekijä aloittaa kokoaikaisen työskentelyn. Voimme siis palvella jäseniämme ja edistää tuulivoimaa entistä paremmin! Tuulivoiman valtakunnallisen profiilin nousun osa teistä ehkä huomasi myös Itsenäisyyspäivänä: yhdistyksen puheenjohtaja oli vieraana Linnan juhlissa hyvä tuulivoima! Näissä tunnelmissa voi hyvillä mielin kiittää jäseniä kuluneesta vuodesta ja saamastamme tuesta sekä toivottaa rauhaisaa joulua ja oikein antoisaa vuotta 2013! Anni 4! Kuva 1. Julkaistujen tuulivoimahankkeiden lukumäärä vuosina Sinisellä maatuulivoimahankkeet, /-#+,01!Q%$+/(82%0,'!2%%$(5#(&/1/'++,(7,'!$%+%&;;<;!5%#8('/!C>>L!V!C>AC3!M('(8,$$;! punaisella merituulivoimahankkeet. &//2%%$(5#(&/1/'++,,2:!?%'/(8,$$/!&,<(2%%$(5#(&/1/'++,,23!!

5 Kiipeämme korkeammalle Moventas pitää liiketoimintasi rattaat käynnissä ja alentaa tuulivoiman kustannuksia laadukkailla, energiatehokkailla ja innovatiivisilla vaihderatkaisuilla. Asiantuntijaverkostomme tarjoaa myös Suomessa alan laajimman valikoiman palveluita eri brandeille, kattaen vaihteen koko elinkaaren. Nostetaan yrityksesi yhdessä uusiin korkeuksiin! Vaihdeyksiköt CMaS -kunnonvalvontajärjestelmä Varaosat Kenttähuolto Tehdashuolto ja ylläpito Modernisaatiot ja varavaihteet Ota yhteyttä: Puh / Service Hotline Koko globaali verkostomme ja Suomen toimipisteiden sijainnit osoitteessa Moventas_232x286_field_service_ _suomi.indd 1 12/4/12 1:29 PM 5

6 Projekti Lisa Ekstrand, Policy Specialist Vestas Wind power creates economic growth Case study Sweden We know that wind power creates jobs. But till now, we have not fully known to what extent it contributes to a country s economy. That was why Vestas earlier this year decided to ask the consultant WSP to analyze how much wind power contributes to the Swedish economy. The results of the study show that contributions are significant and increasing. The questions we were looking for answers to were: how many wind power related jobs have been created in Sweden? How big is the total turnover of the industry? What does this mean in terms of tax revenues for the Swedish state? And finally, what is the growth potential by 2020? WSP applied a rigorous methodology in conducting this study. Firstly, they interviewed approximately 60 different companies and authorities. Secondly, they developed a model estimating the costs generated by each kwh in both the investment phase (development costs, road works, wind turbines, installation etc.) as well as the operation phase (land lease, service, taxes, administration etc.). Thirdly, they multiplied the data by the total 2011 electricity production followed by an estimation of the percentage of products and services purchased from Swedish suppliers. Lastly, official statistical data to establish salary levels in the different supplier segments was used in order to determine the percentage of revenue used for salaries. The final result shows that wind power is significantly contributing to the Swedish economy and is constantly increasing. Between 2010 and 2011 the number of employees in the wind power industry grew from 3,300 to approximately 7,000 and could reach 11,000 by 2020 if today s documented investment plans of an additional 20 TWh are realized. At the end of 2011, 20% of the 7,000 jobs were related to the operation and service phase compared to a projected 60% by The Swedish wind power industry s total turnover reached MEUR 800 in 2010 and could reach MEUR 3,400 by The 2010 figures were reached by calculating the total goods and services related to investments in and operation of wind power in Sweden today. WSP also assumed that all electricity sales are carried out by Swedish registered companies and that approximately 90% of the investments costs in the development and operation phase relate to Swedish suppliers. Finally, it was assumed that approximately 10% of the investment costs related to the actual wind turbines relate to Swedish suppliers. The industry s total tax payments (social security contributions, VAT, income tax, and property tax) reached MEUR 115 in 2010 and could grow to an impressive MEUR 410 by Wind energy helps to tackle the economic crisis Same pattern is currently seen in the EU as a whole. In April this year, the European wind energy association, EWEA, presented a comprehensive report on Green Growth the impact of wind energy on jobs and the economy showing that wind power is an important driver for economic growth in Europe. With continued stable frameworks for wind power the number of jobs within EU can grow from today s 238,000 jobs to 520,000 jobs by The industry s contribution to European GDP may increase from today s EUR 32 billion to approximately EUR 94 billion by In times where the euro crisis is knocking on practically every European door, and with rising unemployment figures as a consequence, these figures should be very difficult to ignore. Neither Sweden nor Finland are unaffected by the current economic climate in Europe. Increasing unemployment figures during 2013 have been forecasted for Sweden after a positive 6

7 trend during the last couple of years. According to the Finnish Ministry of Employment and the Economy s forecast in April this year the Finnish unemployment will continue to rise during 2013 as a direct result of the unstable economic climate in Europe. For Sweden there are good reasons to maintain the positive momentum the renewable energy sector has created. For Finland there are great opportunities to deliver on the 6 TWh wind power target by The positive effect of wind power on the Swedish economy today is the result of the introduction of the so called green certificate system in By providing an extra income on top of the income for selling the power, the green certificate system has today generated close to 3 GW of installed wind power capacity. The stable and long-term regulatory framework has been an incentive for a large number of both Swedish and foreign wind power players to invest in the Swedish wind market. There are few reasons why Finland should not experience the same positive journey. Last year Finland introduced a feed-intariff targeted to generate 2,500 MW or 6 TWh by 2020 and this autumn more than 200 areas have been identified as suitable for wind power by regional planning processes. A significant advantage is that Finland already has many large companies supplying the wind industry with goods and services, which creates a very good basis for fast ramp-up one the Finnish wind market kicks off. Let the Finnish journey continue on good wind. Fact box: WSP study on Sweden in brief Wind power production (2011) 6.1 TWh Number of people working in the wind industry (2011): approximately 7,000 Total industry turnover (2011): MEUR 800 Industry s total tax payments (2011) MEUR 115 Fact box: About Vestas Vestas Wind Systems A/S is a global wind turbine manufacture dedicated exclusively to wind energy. As of today our 20,000 employees have contributed to the success of having installed over 46,000 wind turbines in 69 countries on five continents. Our core business is the development, manufacture, sale and maintenance of wind technology with competencies that cover everything from site studies to service and maintenance. In Finland during , Vestas installs 24 V MW for Tuuliwatti Oy. 7

8 Tuulivoima tukee talouskasvua esimerkkinä Ruotsi Tuulivoima luo työpaikkoja on monien tuntema tosiasia, mutta tietoa siitä, kuinka se vaikuttaa valtioiden talouteen, on vähemmän. Tätä taustaa vasten Vestas pyysi aiemmin tänä vuonna konsulttiyhtiö WSP:n tutkimaan tuulivoiman vaikutuksia Ruotsin talouteen. Tulokset näyttävät, että tuulivoiman vaikutukset talouteen ovat merkittäviä ja kasvussa. Tutkimus pyrki selvittämään kuinka paljon työpaikkoja ja liikevaihtoa tuulivoima-alalla on tänä päivänä Ruotsissa ja mitä se merkitsee Ruotsin valtiolle verotuloina. Lisäksi tarkasteltiin mikä on alan kasvupotentiaali vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksessa WSP haastatteli noin 60 yritystä ja viranomaista jotka toimivat tuulivoiman parissa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana tuulivoimatyöpaikkojen määrä Ruotsissa kasvoi 3300:sta noin 7000 työpaikkaan ja jos nykyiset 20 TWh investointisuunnitelmat vuodelle 2020 toteutuvat, voi työpaikkoja silloin olla Vuonna % työpaikoista liittyi voimaloiden huoltoon ja ylläpitoon ja vuoteen 2020 tämän osuuden arvioidaan olevan 60%. WSP laski tuulivoima-alan liikevaihdon Ruotsissa laskemalla yhteen tuotannon ja palvelut liittyen tuulivoiman investointeihin ja käyttöön Ruotsissa vuonna Alan liikevaihto vuonna 2010 oli 800 meur ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä jopa 3,4 miljardiin euroon. Arvio on, että tuulivoimaprojektien kehitysja käyttökuluista 90% toteutuu paikallisesti ruotsalaisten yritysten toimesta ja tuulivoimalaitoksiin liittyvistä kuluista ruotsalaisten yritysten osuus on noin 10%. Toimialan Ruotsin valtiolle kantamat verot olivat yhteensä yli 115 miljoona euroa vuonna 2010 ja niiden arvioidaan kasvavan jopa 410 miljoonaan euroon 2020 mennessä. Sama trendi näkyy koko EU:ssa Tuulivoiman vaikutukset talouskasvuun on nähtävissä EU:n alueella yleisemmin. Huhtikuussa EWEA (Euroopan Tuulivoimayhdistys) julkaisi kattavan raportin tuulivoiman vaikutuksista työllisyyteen ja talouteen ja sen positiivisesta merkityksestä Euroopan talouskasvuun. Nykypäivän kaltaisilla investoinneilla ja toimilla tuulivoimaan liittyvät työpaikat EU:ssa voivat kasvaa työpaikasta jopa työpaikkaan vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan alan osuus EU:n bruttokansantuotteesta voi nousta 32 miljardista eurosta suunnilleen 94 miljardiin euroon. Nykyisessä taloustilanteessa nämä ovat erittäin positiivisia ja tervetulleita lukuja. Ruotsi ja Suomi ovat tietysti yhtälailla alttiita Euroopan talouden vaikutuksille. Ruotsin työttömyyden ennustetaan kasvavan 2013 ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriö arvioi aiemmin tänä vuonna, että Suomen työttömyys jatkaa kasvuaan Euroopan epävakaasta taloudesta johtuen. Niinpä Ruotsilla on nyt loistava mahdollisuus tukea talouskasvua uusiutuvan energian investointien kautta ja Suomellakin erinomainen tilaisuus tukea taloutensa kasvua toteuttamalla 6 TWh tuulivoimatavoite vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin tuulivoima-alan kasvu ja taloudelliset vaikutukset ovat seurausta vuonna 2003 käyttöönotetusta vihreästä sertifikaattijärjestelmästä. Takaamalla lisätuloja markkinahinnalla myydylle uusiutuvalle energialle, järjestelmä on mahdollistanut lähes 3000 MW:n edestä tuulivoimainvestointeja. Tämä selkeä järjestelmä ja pitkäkestoinen poliittinen tuki ovat saaneet sekä ruotsalaiset että ulkomaiset yritykset investoimaan Ruotsin tuulivoimamarkkinoille. Saman tapahtuminen on täysin mahdollista myös Suomessa. Viime vuonna käyttöönotettu syöttötariffijärjestelmä, vuoden 2020 tavoite tuottaa 6 TWh tuulivoimalla ja tänä syksynä julkaistut yli 200 aluetta tuulivoimalle soveltuvaa aluetta maakuntakaavoissa ovat kaikki positiivisia merkkejä tästä. Suomen etuna on myös merkittävä määrä tuulivoiman parissa toimivia, asiantuntevia yrityksiä, jotka osaltaan mahdollistavat kasvun ja kehityksen myös kotimarkkinoillaan. Annetaan siis hyvien tuulien puhaltaa myös Suomessa! n 8

9 Jäsenyrityksen esittely Marko Mäkinen Pramia, Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys Vastuullinen viinatehdas Pramia alkoholijuomia tuulivoimalla Jalasjärven Ilvesjoella sijaitseva alkoholijuomavalmistaja Pramia panostaa tuotannon ja pakkausten ympäristöystävällisyyteen. Yritys valmistaa väkeviä alkoholijuomia itse tuotetulla tuulivoimalla. Pramia valmistaa itse myös kierrätettävät PET-muovipullot, joihin alkoholijuomat pakataan. Tehdas saa energiansa tuulesta. Pramian tuulivoimala on ostettu käytettynä Saksasta ja se on ollut toiminnassa tammikuusta Tuulivoimalan teho on 750 kw ja napakorkeus 75 m. Tuulivoimala sijaitsee sisämaassa korkealla Pohjanmaan lakeuksien yläpuolella. Korkeus merenpinnasta siivenkärkeen on 266 metriä. Mutta miksi viinatehdas päätti valita toimialaansa keskimäärin paljon vihreämmän strategian? - Valinnassa yhdistyy monta tekijää, kertoo yrittäjä Marko Mäkinen. - Taustalla vaikuttavat henkilökohtaiset arvot ja kiinnostus kaikkeen uuteen tekniikkaan. Myös ympäristönsuojelun opinnot avoimessa yliopistossa ovat vaikuttaneet osaltaan. Emme halunneet tyytyä vain ostamaan tuulisähköä, sillä ainoastaan lisää kapasiteettia rakentamalla voidaan vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä, Mäkinen linjaa. Kilpailijat juoma-alalla suhtautuvat Pramian valitsemaan vihreään linjaan suurella mielenkiinnolla. Toki saamme usein vastata kysymykseen Kannattaako tuulivoimatuotanto?, Mäkinen naurahtaa. Pramian erikoisosaamista on ympäristöystävällinen alkoholijuomien valmistaminen, ja tuotanto kuormittaakin ympäristöä hyvin vähän: Pramia ei käytä liuottimia eikä pesuaineita pullojen huuhteluun. PET muovi kierrätetään tytäryhtiö Pramia Plasticissa Toholammilla uusiksi pulloiksi ja muiksi hyödykkeiksi. Nykyaikaisen tuotantolinjan ansiosta Pramia pullottaa pulloa tunnissa, maksimissaan siis noin 9 miljoonaa pulloa vuodessa tehtaan ollessa yhdessä vuorossa. Yhteiskuntavastuu osana kaikkea toimintaa Yhtiössä on tietoisesti vähennetty kuljetusten määrää hiilikuorman pie- 9

10 nentämiseksi tuotteiden koko elinkaaren aikana. Materiaalit hankitaan aina mahdollisimman täysinä kuormina. Pullojen puhaltaminen tehtaalla on mahdollistanut kuljetusten karsimisen seitsemäsosaan entisestä pullojen osalta. Vastaavasti Pramia itse lähettää tavaraa eteenpäin täysinä rekkakuormina eikä jakele yksittäisiä pieniä määriä. Myös tuotteiden ryhmäpakkausmateriaalien ja lavaamisen kehittämiseen on panostettu merkittävästi. Nykyään Pramia pystyy pakkaamaan tuplamäärän pulloja yhdelle lavalle lasipulloon verrattuna. Panostamalla automatisointiin ja energiatehokkuuteen yritys on pystynyt pienentämään viinapullon hiilijalanjälkeä 70 % lasipulloon verrattuna. Pramia panostaa myös sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen ja tuoteturvallisuuteen. Yhtiöllä on vahva vastuullisen viinatehtaan imago. Tämä työ on palkittu myös kansainvälisesti: Pramia voitti maaliskuussa The Drinks Business Green Company of the Year palkinnon. - Ihmislähtöinen ja sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa näkyvät meillä monin tavoin yrityskulttuurissa ja rutiineissa, Mäkinen kertoo ja antaa vakuuttavan esimerkin: Aina perjantaisin Pramialla lopetaaan työt kello 13. Näin työntekijöiden on helpompi järjestellä omia menojaan ja sovittaa yhteen työn ja vapaa-ajan vaatimukset. Yrityskulttuuri heijastaa vihreät säteensä myös työntekijöiden henkilökohtaisiin valintoihin. Mäkinen kertoo, että hän on huomannut osan työntekijöistä alkaneen yrityksen esimerkin innoittamina pohtia ympäristönäkökulmia esimerkiksi valitessaan uutta autoa. Autovalinnoissa Pramia lisääkin piakkoin vettä myllyyn, sillä yhtiön omaan käyttöön on tulossa suomen ensimmäinen hybridi-volvo, jota tietenkin ladataan tuulisähköllä. Tuulivoimala on yhtiön tunnus. Pramia tuottaa enemmän tuulisähköä kuin itse kuluttaa. Yhtiönä se on Suomen ensimmäinen hiilipäästötön tuotantolaitos. Pramia tuottaa päästötöntä tuulienergiaa myös tytäryhtiönsä Pramia Plasticin käyttöön. Tuulisähköllä voidaan näin korvata ympäristölle haitallisia energiamuotoja. - Olemme myös sopineet sähkönostajan kanssa, että työntekijämme saavat ostaa koteihinsa meillä tuotettua tuulisähköä niin sanotusti korvamerkittynä tiettyyn hintaan, Marko Mäkinen kertoo, Melko hyväntuulinen työsuhdeetu, vai mitä? n Ajankohtaista Tapahtumat Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä Jyväskylä nguageid=246 Tuulivoima-brunssi Helsinki STY:n jäsenille 25 % alennus Tuulivoimarakentamisen koulutuspäivä Oulu Vaasa Turku Kuopio EWEA Wien, Itävalta Winterwind Östersund, Ruotsi winterwind.se Vaasa Wind Exchange Vaasa Tuulivoima tutuksi Espoo aaltopro.aalto.fi/fi/koulutus/avoin_koulutus/koulutushaku/ course/tuulivoimatutuksi STY:n jäsenille 10 % alennus PWEA Wind Energy Market in Poland Serock, Puola Tuulivoimaseminaari Toukokuu, Helsinki WWEC2013: Opening Doors to Caribbean Winds , Havanna, Kuuba Global Wind Day - Maailman tuulipäivä STY vuosikokous , Helsinki 10

11 Projekti Jenni Latikka, Sami Niemelä, Karoliina Ljungberg (Ilmatieteen laitos, IL) ja Tomas Wallenius (Teknologian tutkimuskeskus, VTT) Jäätämisatlas Tuulivoiman tuotantoon vaikuttavien sääolosuhteiden huolellinen selvittäminen ennen investointipäätöstä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle tuulivoimahankkeelle. Jäätämisatlas toimii työkaluna tuulivoimatuotantoon vaikuttavien jäätämisolosuhteiden arvioinnissa. Yksittäisten tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen kokojen kasvamisen myötä tarvitaan entistä tarkempaa tietoa tuulivoimatuotantoon vaikuttavista sääolosuhteista sekä hankkeen suunnitteluvaiheessa että tuulienergiaa tuotettaessa. Tuulivoiman suurimmat kustannukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen. Tästä syystä tuulienergian tuotantomäärät käyttöiän aikana on pyrittävä arvioimaan mahdollisimman tarkasti ennen rakentamisen aloittamista. Lisäksi tuulivoimala on valittava hankealueen sääolosuhteet kestäväksi. Tuuliatlas (Tammelin et al., 2011) on Suomen tuuliolosuhteita kuvaava tuulienergiakartasto, joka on tehty tuulivoimaloille sopivien sijoituspaikkojen etsimisen avuksi. Tuuliatlaksen mukaan talvikuukaudet ovat kesäkuukausia tuulisempia, mutta myös jäätämistä esiintyy eniten samana ajanjaksona. Tästä syystä on erityisen tärkeää huomioida jäätämisen vaikutukset tuulivoimatuotantoon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimalan lapoihin kertynyt jää heikentää voimalan tuottoa ja voi joissain tilanteissa olla myös turvallisuusriski. Jäätävien olosuhteiden ja niiden vaikutusten arvioimiseksi Ilmatieteen laitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat yhteistyössä toteuttaneet Jäätämisatlaksen. Mallinnus Jäätämisatlaksessa jäätämisellä tarkoitetaan pilvien vaikutuksesta johtuvaa jäätämistä. Suomessa jäätävää vesisa- Kuva 1. Jään todellinen kertymä standardisylinteriin Luostolla 5 m (alin käyrä) korkeudella ja Kuva jäätämismallin 2. Jään todellinen tuottama kertymä ennustettu standardisylinteriin kertymä 30 Luostolla m (keskimmäinen 5 m (alin käyrä) käyrä) korkeudella ja 50 m (ylin ja jäätämismallin käyrä) tuottama korkeudella. ennustettu Tuuliatlas/Jäätämisatlas kertymä 30 m (keskimmäinen käyrä) ja 50 m (ylin käyrä) korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas detta esiintyy vähän, joten sitä ei ole otettu huomioon. Jäätämisatlas perustuu Ilmatieteen laitoksen sääennustusmalliin. Sen tuottamiseen käytettiin Tuuliatlas-projektin aikana kerättyä säämalliaineistoa. Jäätämisatlas toteutettiin säämalliaineistoon perustuen, sillä todellisia jäätämismittauksia ei ole suoritettu Jäätämisatlaksen toteuttamiseen vaadittavaa määrää. Jäätämiseen vaikuttavia meteorologisia suureita ovat lämpötila, tuuli ja pilvien vesisisältö. Säämalliaineistosta poimittiin tilanteet, jolloin olosuhteet mahdollistavat tuulivoimalan jäätämisen. Valitut tilanteet syötettiin jäätämismallille, jonka avulla laskettiin tuulivoiman tuotantoon vaikuttavien jäätävien olosuhteiden esiintyminen ja kesto. Jäätämismallin avulla mallinnettiin myös jään kertymistä standardisylinteriin (ISO 12494:2001). Standardisylinteriä käytettiin meteorologisten parametrien ja jäätämisen yhteyden selvittämiseen. 11

12 Mallin tuottamia jään kertymistapauksia verrattiin Luostolla, Puijolla ja Riutunkarilla tehtyihin jäätämismittauksiin. Puijon ja Riutunkarin mittausten avulla arvioitiin jäätämismallin toimivuutta jäätämisen keston suhteen. Luoston mittausten avulla voitiin verrata myös todellista jään kertymää jäätämismallin tuottamaan kertymän ennusteeseen (kuva 1). Käytettävissä olleiden havaintojen avulla todettiin, että jäätämismalli ennustaa hyvin jäätämisen ajallisen kattavuuden ja kertymän. Jäätämisen vaikutusta tuulivoiman tuotantoon mallinnettiin monivaiheisesti. Jäätämismallista saatujen tulosten perusteella valittiin Suomen olosuhteiden mukaan oleellisimmat jääkertymätapaukset: alkava jääkertymä, pieni jääkertymä ja kohtalainen jääkertymä. Jäätämismallissa käytetyn standardisylinterin ja tuulivoimalan lavan jäätämisen välinen yhteys näissä eri kertymätapauksissa mallinnettiin VTT:n tarkoitukseen sopivalla ohjelmalla. Tuulivoimalan lavalle kertyvän jään negatiivista vaikutusta voimalan lapojen aerodynamiikkaan analysoitiin laskennallisen virtausmekaniikan keinoin. Lopuksi laskettiin kuhunkin jääkertymätapaukseen liitettävät heikennetyt tehokäyrät, joita tarvittiin tuulivoimalan tuotannon arviointiin. Yhdistämällä heikennetyt tehokäyrät sääennustusmallin tuottamiin tuuliolosuhteisiin saatiin selvitettyä jäätämisen vaikutus tuulivoiman tuotantoon. Tulokset Jäätämisatlaksen toteutus on kuvattu tarkemmin osoitteessa fi/jaatamisatlas. Jäätämisatlaksen tulokset ovat saatavilla Tuuliatlaksen karttaliittymässä (tuuliatlas.fmi.fi). Jäätämisatlaksen tulokset on laskettu 2.5 km välein 50, 100 ja 200 m korkeuksille yksittäisen hilaruudun (2,5 km x 2,5 km alue) keskimääräisestä maanpinnan korkeudesta. Samoin kuin Tuuliatlas, myös Jäätämisatlaksen tulokset on laskettu koko vuodelle ja erikseen kaikille kuukausille (kuva 3). karttaliittymässä on kuvattu aktiivinen ja passiivinen jäätäminen. Aktiivinen jäätäminen kuvaa niiden tuntien lukumäärää, jolloin Jäätämisatlaksen tuottamisessa oletettu jäätämisen kynnysarvo (10 g/m/h, joka vastaa alkavaa jääkertymä-tapausta) ylittyy. Passiivinen jäätäminen kuvaa puolestaan niiden tuntien lukumäärää, jolloin rakenteisiin kertynyttä jäätä on mallinnuksen mukaan yli 10 g/m. Passiivista jäätämisen kestoa ja tuotantotappiota laskettaessa on otettu huomioon luonnollinen jään sulamisprosessi. Sulamisen oletettiin tapahtuvan, kun ilman lämpötila oli yli 0.5 o C kahdella peräkkäisellä aika-askeleella (mallissa käytetty aikaväli 3 h). Tuuliatlas-karttaliittymästä ladattavissa hilakohtaisissa taulukoissa on karttaliittymän antamien tietojen lisäksi esitetty myös aktiivinen jäätäminen eri jääkertymätapauksissa. Jäätämisatlaksen tulokset perustuvat monivaiheisen mallinnuksen tuloksiin, jonka yhteydessä jouduttiin tekemään useita yksinkertaistuksia. Siten Jäätämisatlaksen tulokset saattavat poiketa todellisista jäätämisolosuhteista. Jäätämisatlas toteutettiin osana TEKES:n rahoittamaa IEA Wind R&D projektia. Jäätämisatlaksen tekemisessä käytettiin tuloksia yhteispohjoismaisesta Icewind-projektista, jota rahoittaa Huippututkimusaloite (TFI). n Tuuliatlas-karttaliittymässä on nähtävillä prosentuaalinen tuotantotappion arvio kaikilla mallinnetuilla korkeuksilla (kuva 2). Tuotantotappiot on laskettu Winwindin 3 MW:n tuulivoimalalla, jota käytettiin myös Tuuliatlaksen tuulivoimatuotantoja laskettaessa. Lisäksi Kuva 4. Jäätämisen aiheuttama prosentuaalinen tuulivoiman tuotantotappion jakautuminen Suomessa 100 m korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas Kuva 2. Jäätämisen aiheuttama prosentuaalinen tuulivoiman tuotantotappion jakautuminen Suomessa 100 m korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas 12

13 Icing atlas Due to Finland s northern location the risk of icing must be taken into account, when planning new wind farms. Ice aggregation on turbine blades changes the aerodynamics of the blade, which causes production loss and hence financial losses to energy companies. Finnish meteorological Institute and VTT Technical Research Centre of Finland have produced Icing Atlas for Finland. Icing Atlas is calculated from the same modeled data series as the Finnish Wind Atlas (Tammelin et al., 2011). Detailed description of Icing Atlas can be found in the following address: www. tuuliatlas.fi/icingatlas. Icing Atlas is also available on Wind Atlas map interface tuuliatlas.fmi.fi/en. Viitteet / References: Suomen Tuuliatlas, International Standard ISO 12494:2001 Atmospheric icing of structures, Sveitsi. Tammelin B., Vihma T., Atlaskin E., Badger J., Fortelius C., Gregow H., Horttanainen M., Hyvönen R., Kilpinen J., Latikka J., Ljungberg K., Mortensen N. G., Niemelä S., Ruosteenoja K., Salonen K., Suomi I. and Venäläinen A. (2011): Production of the Finnish Wind Atlas. Wind Energy, doi: / we.517. Kuva 5. Tuulivoiman tuotantoon vaikuttava jäätäminen alkaa koko Suomessa noin lokakuussa (vasen) ja Kuva 3. Tuulivoiman tuotantoon vaikuttava jäätäminen alkaa koko Suomessa noin lokakuussa (vasen) ja loppuu maaliskuussa (oikea) ollen voimakkaammillaan loppuu maaliskuussa tammi-helmikuussa (oikea) ollen (keskellä). voimakkaammillaan Kuvissa on esitetty prosentuaalinen tammi-helmikuussa tuotantotappio (keskellä). 100 m korkeudella. Kuvissa Tuotantotappio on esitetty on sitä suurempi, prosentuaalinen mitä voimakkaampi tuotantotappio on kuvan vihreä 100 väri. m korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas Tuotantotappio on sitä suurempi, mitä voimakkaampi on kuvan vihreä väri. Tuuliatlas/Jäätämisatlas STY:n VUOSIKOKOUS Torstaina klo YIT, Käpylä, Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: Anni Mikkonen puh Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutoksia (selkeytetään määritelmää yrityksen koosta, jäsenmaksun määräytymisestä ja äänimäärästä vuosikokouksessa, tilintarkastajien määrä, vuosikokouksessa käsiteltävien asioiden ilmoituspäivä, jäsenten erottaminen) - TERVETULOA 13

14 Projekti Erkki Hedenborg Sitran Kyllä meidän takapihoillemme hanke Kyllä meidän takapihallemme - Hyödynjako ja omistajuuden tunne tuulivoimahankkeissa Sitran Kyllä meidän takapihallemme -hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, miten paikallisyhteisön yhteiskehittelyä, yhteispäätösmenettelyjä ja hyödynjakomalleja voitaisiin parantaa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on edistää Suomessa sellaista päätöksentekoa, joka huomioi paremmin paikallisten vakio- ja kesäasukkaiden, yritysten ja hallinnon tarpeet yhtä aikaa. Muualla Euroopassa on jo hyviä ratkaisuja, joista Suomessakin voidaan ottaa mallia. Kun lähiympäristöön aiotaan rakentaa vaikkapa tuulivoimala ja asukkaat alkavat vastustaa sitä, on kyse ilmiöstä nimeltä NIMBY. NIMBY tulee sanoista not in my backyard, ei minun takapihalleni. Termillä tarkoitetaan lähialueelle suunniteltujen, epämiellyttäviksi koettujen rakennushankkeiden vastustamista. Viime vuosina NIMBY:n vastareaktioksi on noussut YIMBY (yes in my backyard), kyllä minun takapihallani. Ilmiö tarkoittaa sitä, että haittavaikutukset hyväksytään, jos rakennushanke edistää yleistä hyvää tai edesauttaa laajempien ongelmien ratkaisemista. Toisin sanottu: rakennushanke on saavuttanut sosiaalisen hyväksyttävyyden. Esimerkiksi Saksassa paikalliset asukkaat voivat perustaa omia tuulivoimaosuuskuntia tai hankkia osuuksia läheisistä tuulivoimaloista ja saada näin tuloja lähimyllyjen tuottamasta sähköstä. Tämä on viime vuosina osoittanut erittäin toimivaksi malliksi noin 35 % Saksan tuulivoimaloista on kansalaisten omistuksessa. Empiiriset tutkimukset ovatkin näyttäneet, että kansalaistuulivoimaloiden sosiaalinen hyväksyttävyys on yleisesti korkeampi kuin teollisten tuulivoimaloiden. Tälle on useampi syy: omistuksen kautta kansalaiset pysyvä vaikuttamaan tuulivoimalaan liittyvään päätöksentekoon sekä hyötyvät suoraan taloudellisesti. Kuinka hyväksyttävyys myös teolliselle hankkeelle? Teolliselle hankkeelle vastaavan hyväksyttävyyden saavuttaminen on haastavampaa, koska sijoittaja ei ole osa paikallista yhteisöä eikä välttämättä pysty tarjoamaan paikalliselle yhteisölle omistusmahdollisuutta. Sopivan hyödynjakomallin sekä osallistavan päätöksentekoprosessin kautta on kuitenkin mahdollista luoda omistajuuden tunne. Omistajuuden tunne tarkoittaa tässä kontekstissa, että paikalliset kokevat voimalat omakseen, kun heille on annettu mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen ja hyötyä siitä. Tämän pystyy käytännössä toteuttamaan monella eri tavalla, kunhan ihmisten on mahdollisuus kokea hankkeet reiluiksi, avoimiksi ja oikeudenmukaisiksi. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on luovuttaa isosta hankkeesta yksi voimala paikallisen yhteisön omistukseen. Skotlannissa Fintryin kylä on esimerkki tästä. Vuonna 2003 brittiläinen tuulivoimayrittäjä antoi paikalliselle yhteisölle mahdollisuuden osallistua 15 tuulivoimalan hankkeeseen. Tuulivoimalasta saatuja voittoja on käytetty kylän talojen lämpöeristämiseen. Näin tuulivoiman taloudellisista hyödyistä on tullut osa paikallisen yhteisön arkea. Tämä esimerkki näyttää, että tuulivoimalan omistuksen voi käsittää myös laajemmin vaikka asukkaat omistavat laillisesti vain pienen osan koko hankkeesta, heillä on kuitenkin vahva tunne omistajuudesta, koska koko kyläyhtiö jakaa tuulivoimalan hyödyt. Tämä esimerkki mainitaan skottilaisessa tutkimuksessa, jossa vertaillaan eri omistusmallien sosiaalista hyväksyttä- 14

15 vyyttä, Fintry mainitaan esimerkkinä vahvasta omistajuuden tunteesta. 1 Metsästystorneja, jalkapallokenttiä, omenapuita tai lämpöeristyksiä vaihtoehtoja hyödynjakoon on monia. Kyse on lähinnä paikallisten tarpeista. Esimerkiksi pohjoissaksalainen kylän Reußenkögen asukkaat omistavat yhdessä kunnan kanssa useamman tuulivoimalan näiden voimaloiden voitoilla on rahoitettu 12 km pyöräteitä ja laajakaistayhteydet koko kylälle sekä kunnostettu urheiluhalli ja patoja. Tuulivoimaloiden ansioista kunta pystyi lupaamaan kylän perheille 200 tukea per lapsi vuodessa. Teollisilla tuulivoimahankkeilla ei toki ole mahdollista rahoittaa paikallisten tarpeita yhtä vahvasti kuin kansalaisten omilla tuulivoimaloilla, mutta jonkinlainen hyödynjakomalli voi lisää voimaloiden sosiaalista hyväksyttävyyttä merkittävästi. Sitran hankkeessa on myös kartoitettu uudenlaisia verkkopalveluja, jotka mahdollistavat osallistavan päätöksenteon uusien työkalujen avulla. Esimerkiksi tuulivoimahankkeen yhteydessä voisi hyödyntää joukkorahoituspalveluja, joita Suomestakin löytyy jo useampi. Hyödynjaon ja osallistavan päätöksenteon voi toteuttaa monella eri tavalla oikea tapa löytyy keskustelusta pakallisen yhteisön kanssa. n 1 Warren, Charles R. / MacFadyen, Malcolm 2010: Does community ownership affect public attitudes to wind energy?a case study from south-west Scotland. In: Land Use Policy 27, pp Creating good living environment yit.fi/tuulivoima 15

16 Ajankohtaista Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys Iso puhuri päällä Tampereen Energiamessuilla Energiamessuja vietettiin lokakuussa Tampereella. Messujen tuulivoimaosasto oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja tuulivoima oli vahvasti esillä myös messujen seminaari- ja kongressiohjelmassa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen pisteestä valtaosa oli tuttuun tapaan tietoiskutilaa. Mahdollisuus pitää tietoiskuja messuyleisölle sai yritykset liikkeelle, ja tietoiskuajat täyttyivätkin nopeasti. Tietoiskut kiinnostivat myös yleisöä, sillä keskimäärin tietoiskuja kuunteli noin 25 henkilöä ja parhaimmillaan kuulijoita oli viitisenkymmentä. Tuulivoimayhdistyksen pisteellä kävijöiden kanssa jutellessa kävi selväksi, että kiinnostusta tuulivoima-alaan on kotimaisilla ja kansainvälisillä tahoilla, tasaisesti halki toimijakentän yksityisistä henkilöistä tutkimus- ja julkishallinnon tahojen kautta mitä moninaisimpien alojen yrityksiin. Energiakongressissa laaja skaala näkökulmia tuulivoimaan Energiakongressi tarjosi ajankohtaista tuulivoimatietoa monesta eri näkökulmasta: Tuulivoimakenttää tarkasteltiin hallinnollisesta näkökulmasta keskittyen siihen, miten Tarastin raportti on vaikuttanut hallinnollisiin esteisiin. Tuulivoimahankkeita tutkailtiin hankekehittäjän (EPV Energia Oy) ja kunnan (Pori) näkökulmista. Pohjolan erityisoloja käsiteltiin jäätämisatlaksen kautta, mitä onkin esitelty tarkemmin toisaalla tämän lehden sivuilla. Pehmeitä mutta tehokkaita vaikuttamiskeinoja käsiteltiin Tuuli ja tunteet 16

17 -osiossa: taas kerran tuli muistutetuksi, kuinka paljon viestinnällä, avoimuudella ja toisia kunnioittavalla lähestymistavalla voikaan saada aikaan! Toisten tunteita ei voi muuttaa, mutta niihin voi pyrkiä vaikuttamaan tekemällä asiaa tutuksi, pyrkimällä ymmärtämään vastapuolen tunteita ja pitämällä mielessä, että vastapuolen tunteiden vastustaminen vain vahvistaa niitä. Viestinnässä on myös syytä olla tietoinen siitä, kuinka liukkaasti fakta-argumentit värittyvät tunneilmauksilla. Kongressin tuulivoimaosion päätteeksi kuulimme tuulivoimasektorin vaikutuksista työllisyyteen ja talouskasvuun. Vestaksen Ruotsissa tekemästä tutkimuksesta on siitäkin oma artikkelinsa tässä lehdessä. Jäsenilta sai valtaisan suosion Jäsenillalle osattiin jo etukäteen odottaa suurta suosiota, mutta suosio oli silti odotettua paljon suurempaa. Ravintola Telakan yläkerta pullisteli, ja viimeisetkin lisäpaikat täyttyivät, eivätkä kaikki silti mahtuneet mukaan. Lisäksi monet liittyivät joukkoon illan kuluessa. Jäsenilta kertoo muutoksesta: muutama vuosi takaperin puheet pidettiin suomeksi, vuosi sitten osittain englanniksi ja tällä kertaa vain englanniksi. Tästä voi päätellä, että suomalainen tuulivoimasektori näyttäytyy houkuttelevana ja potentiaalisena lukuisille ulkomaalaisille toimijoille. Monet kysyivät ennen jäseniltaa, mitä illan ohjelmassa on. Tervetuliaissanojen ja ruokailun lisäksi ohjelmaa ei ollut, sillä seurustelu vanhojen ja uusien, hyväntuulisten tuttujen seurassa, oli se, mistä kaikki tuntuivat nauttivan eniten tälläkin kertaa. Vaikka etukäteen ohjelmaa kyseltiin, jälkikäteen kukaan ei sitä kaivannut. Ohjelma meni omalla painollaan: toisten päät painuivat majapaikkojen tyynyihin aiemmin, toisten vielä aikaisemmin seuraavan päivän jo harkitessa valonsäteiden heittämistä taivaanrantaan. Niin Energiamessut kuin jäseniltakin todistavat osaltaan nekin, että tuulivoima on vahvassa kasvussa. Pioneereina on joskus työlästä kulkea tietä raivaten, mutta aikainen saapuminen toimintakentällä palkitsee - ainakin pääsee tulevina vuosina muistelemaan, kuinka joskus aikojen alussa jäsenillassa oli vain sata henkeä. n 17

18 Projekti Pasi Ahtola ja Kari Hanninen Klassillinen lukio Tampereen klassillinen lukio kiinnostunut tuulivoima-alan yritysyhteistyöstä Uuden painotuksen myötä Tampereen klassillinen lukio johdattaa opiskelijoitaan perinteistä lukiokoulutusta syvemmälle luonnontieteiden ilmiöihin ja niiden käytännönsovelluksiin. Yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten kanssa nousee keskeiseen rooliin Clasun toiminnassa. Tampereen klassillisella lukiolla on pitkät perinteet. Lukio aloitti toimintansa jo vuonna 1901, ja vanha arvokas koulurakennus valmistui ydinkeskustaan Tuomiokirkon viereen vuonna Arkikielessä tamperelaiset käyttävät lukiostamme vuosikymmenten aikana vakiintunutta nimeä Clasu. Kaupungin lukioverkkouudistuksen myötä lukion koko kasvaa, ja tämä mahdollistaa luonnontiedepainotuksen aloittamisen syksyllä Klassillisessa lukiossa fysiikka, kemia ja biologia ovat suosituimmat reaaliaineet. Valtaosa opiskelijoista lukee pitkää matematiikkaa. Lähes kaikki Tampereella toimivat lukiot painottavat taito- tai taideopintoja, ja Pirkanmaalla onkin jo pitkään ollut tarve luonnontiedelukiolle. Siksi oli luontevaa, että Klassilliseen lukioon päätettiin luoda luonnontiedelinja, joka ottaa huomioon erityisesti luonnontieteellisesti lahjakkaat nuoret koko Pirkanmaan alueella. Luonnontiedelinja Lukion luonnontiedepainotus perustuu biologiaan, kemiaan, biokemiaan, 18

19 bioteknologiaan, ympäristötieteisiin ja fysiikkaan. Pyrimme järjestämään monitieteellisiä kursseja, joissa luonnontieteisiin liittyviä ilmiöitä pyritään tutkimaan ja ymmärtämään laaja-alaisesti eri näkökulmista tarkastellen. Opiskelussa korostuu luonnonilmiöiden havainnointi ja sen kautta lainalaisuuksien oivaltaminen. Yhdessä tekeminen ja uudet työtavat tarjoavat ainutkertaisia oppimiskokemuksia. Keskeisiä teemoja luonnontiedelinjan opinnoissa ovat globaalit tulevaisuushaasteet sekä ihmistoiminta eri ulottuvuuksineen. Erityisesti painotetaan energiankulutusta sekä siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjen alentamista, energiatehokkuutta, ekosysteemipalveluita ja uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattamista. Laaja-alainen vastuu ympäristöstä sekä ymmärrys ihmisen valintojen merkityksestä kestävän kehityksen kannalta ovat keskeisimpiä kysymyksiä tulevaisuudessa. Opiskelu luonnontiedelinjalla antaa erinomaisen pohjan jatko-opintoihin biologian, kemian, biokemian, biotekniikan, ympäristötieteiden, lääketieteiden, fysiikan ja tekniikan koulutusaloilla. Luonnontiedelinjan opinnot sekä lukion laaja vieraiden kielten kurssivalikoima alentavat kynnystä hakeutua opiskelemaan myös ulkomaille. Luonnontieteen kursseja ja yhteistyötä Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on ollut alusta alkaen mukana suunnittelemassa lukion luonnontiedepainotusta. Osa kursseista tullaankin järjestämään TTY:n toimesta. Kursseilla opiskelijat pääsevät työskentelemään tutkimuslaboratoriossa ja seuraavat yhdessä TTY:n omien opiskelijoiden kanssa uusinta tutkimusta sekä tutkimuksen menetelmiä. Yhteistyö Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa täydentävät luonnontieteiden kokonaiskuvaa. Tulevaisuudessa tavoitteena on löytää yhteyksiä myös ulkomaalaisiin luonnontiedelukioihin. Tulevaisuuden globaalit haasteet voidaan nähdä mahdollisuutena tutkimuslaitoksille, teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Ne ovat haasteita myös yksilöille ja yhteisöille. Siksi lukiossa pidetään tärkeänä löytää uusia yhteistyökumppaneita. Niitä haetaan nyt ennen kaikkea Pirkanmaalta mutta jatkossa myös Suomen ja Euroopan alueilta. Tarkoituksena on avartaa opiskelijoiden mielikuvia luonnontieteiden ja yhteiskunnan tulevaisuudesta, kehityssuunnasta, huippututkimuksesta, mahdollisista työpaikoista ja tulevista työtehtävistä. Yritysyhteistyö voisi olla esimerkiksi opiskelijoiden ja opetusryhmien osallistumista tuulipuistojen ja pientuulivoimaloiden suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan seuraamiseen. Tampereen klassillinen lukio toivookin yritysten ottavan yhteyttä, kun mahdollisuuksia yhteistyölle tunnistetaan. n 19

20 Tilastot Ville Turkia VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta http: //www.vtt.fi/windenergystatistics Tuulienergia Ville Turkia, VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimää Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausiindeksistä. 20

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA YRITYS Olemme toimineet vuodesta 1990 lähtien Suomessa Pramia Oy Ruotsissa Pramia AB Norjassa Pramia As Olemme perheomisteinen yritys PRAMIAN TARINA

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Citec journey in Norway

Citec journey in Norway Citec journey in Norway What we do and what services we produce We provide expertise within engineering, information and project management services Citec key facts Established in 1984 Turnover 2013: 70

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Tuulivoimarakentaminen Suomessa RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: yli 125 yritystä yli 200 yksityishenkilöä Foorumi

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot