puhdasta energiaa huomiseen Tuulivoima tukee talouskasvua Kyllä meidän takapihallemme Jäätämisatlas

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Tuulivoima tukee talouskasvua Jäätämisatlas 04/12 Kyllä meidän takapihallemme

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Tuulivoima muuttaa markkinaa ja maailmaa Takana on halvan sähkön vuosi, joka on laittanut sähköntuotantoon investointeja suunnittelevien tahojen laskelmat ja uskon niiden kannattavuudesta ja energian tulevaisuuden hinnasta koetukselle. Samaan aikaan talous niin Suomessa kuin EU:ssakin mataa jälleen kerran harvinaisen huonossa hapessa, eikä oikotietä onneen näytä löytyvän millään. Sähkön halpa hinta johtuu vesivoimalle tyypillisestä vuosittaisesta vaihtelusta: välillä vettä loilottaa joka päivä ja toisinaan taas vesivarastot huutavat kuivan kauden jälkeen tyhjyyttään. Näin sähkömarkkina toimii silloin kun ilmaisesta ja puhtaasta auringon energiasta, vedestä ja tuulesta, tuotettu energia syrjäyttää markkinoilta kalliimpia tuotantomuotoja. ja polttoainepohjaisen kapasiteetin vähenevistä huipunkäyttöajoista ja siitä johtuvista tuotonmenetyksistä. Nämä kaikki pystytään kuitenkin hoitamaan. Virkistävä keskustelun avaus oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvitys eri tuotantomuotojen kustannuksista. Selvitys kyseenalaistaa ison keskitetyn energiantuotannon kustannusedut ja tuo esille tosiasian, että tuulivoima hakkaa kustannustehokkuudellaan jo lähitulevaisuudessa kaikki fossiilista polttoainetta hyödyntävät sähköntuotantomuodot. Muut tuotantomuodot joutuvat siis joustamaan aina kun auringon energia rulaa markkinoilla. Syksyn konsulttiselvityksistä voi vetää johtopäätöksen, että vihdoinkin on herätty siihen, että sähkömarkkinoiden muutos on tosiasia ja kustannustehokasta uusiutuvaa energiaa rakennetaan vauhdilla lisää. Tämä toki haastaa koko vanhan sähkömarkkinan ja siellä toimivat tuottajat, koska kaikessa uudessa lämpö- ja sähkövoiman rakentamisessa on pakko ottaa säädettävyys huomioon. Aika on yksinkertaisesti ajanut ohi ison keskitetyn huonosti säädettävän energiatuotannon. On vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta, tehdä päätöksiä investoinneista, jotka eivät pysty sopeutumaan yhä nopeammin muuttuvaan maailmaan. Vaikka osa vanhasta tuotannosta on tällä hetkellä joustamatonta, voi suuren osan siitä onneksi tehdä joustavaksi melko pienillä kustannuksilla. Tuulivoiman aiheuttamat todelliset järjestelmäkysymykset tulevat ennustevirheisiin varautumisesta, kapasiteetin riittävyydestä Kaikkeen tähän tuo oman lisänsä vielä se seikka, että tänäkin vuonna jokainen Suomalainen palkannauttija teki kuukauden vuodesta töitä pelkästään tuontienergialaskumme maksamiseksi. Energiapäätöksiä tehtäessä onkin hyvä ottaa huomioon, että tuulivoimalla on kustannustehokkaana nopeasti rakennettavana kotimaisena puhtaan uusiutuvan energian tuotantomuotona merkittävä rooli tämän kasvavan laskun pienentäjänä ja Suomalaisten työllistäjänä. Jari Hyvätuulista uutta alkavaa vuotta! 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Petteri Antikainen Esa Eklund Folke Malmgren Jenni Latikka Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva WinWinD Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula 2012 Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 300 euroa + alv Keskisuuret yritykset euroa + alv Suuryritykset euroa + alv Yhteisöt hallituksen jäsenten määrä x henkilöjäsenmaksu Hinta sis. lehden vuosikerran. Sisällys 04/12 2 Tuulivoima muuttaa markkinaa ja maailmaa Jari Suominen 4 Hovikelpoista tuulivoimaa Anni Mikkonen 6 Wind power creates economic growth Lisa Ekstrand 9 Vastuullinen viinatehdas Pramia alkoholijuomia tuulivoimalla Marko Mäkinen, Heidi Paalatie 10 Tapahtumat 11 Jäätämisatlas Jenni Latikka, Sami Niemelä, Karoliina Ljungberg ja Tomas Wallenius 14 Kyllä meidän takapihallemme - Hyödynjako ja omistajuuden tunne tuulivoimahankkeissa Erkki Hedenborg 16 Iso puhuri päällä Tampereen Energiamessuilla Heidi Paalatie 18 Tampereen klassillinen lukio kiinnostunut tuulivoima-alan yritysyhteistyöstä Pasi Ahtola ja Kari Hanninen 20 Tilastot Ville Turkia Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Pankkitili: Nordea FI

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Hovikelpoista tuulivoimaa Aloittaessani yhdistyksen toiminnanjohtajana, kohta neljä vuotta sitten, yhdistyksessä oli jäsenyrityksiä 40 kappaletta. Yhdistys on kasvanut näiden vuosien aikana aimo harppauksin, ja tätä kirjoittaessa jäsenyrityksiä on yli 140 kappaletta. Myös henkilöjäseniä olemme saaneet vuosien saatossa huomattavasti lisää, sillä vuoden 2008 lopussa henkilöjäseniä oli 140 ja nyt heitä on yli 220. Tuulivoima-alan kasvu näkyy myös hankkeiden määrässä. Vuoden 2007 jälkeen julkaistujen tuulivoimahankkeiden määrä lähti voimakkaaseen kasvuun, kun indikaatioita syöttötariffin suunnittelusta alettiin saada. Toinen selvä hankemäärän lisäys näkyy vuosina 2009 ja 2010, kun syöttötariffilain valmistelu oli täydessä vauhdissa. Vuoden 2008 lopussa maatuulivoimahankkeita oli suunnitteilla 812 MW:n verran kun vuoden 2010 lopussa niitä oli jo 2300 MW:a. Tällä hetkellä maatuulivoimahankkeita on suunnitteilla yli 5000 MW:a. Merituulivoimahankkeiden suunnittelussa sen sijaan näkyy taloudellisen tuen puute, sillä hankkeita on ollut suunnitteilla sama määrä vuodesta 2009 alkaen. Sen lisäksi että alalla on paljon toimijoita ja hankkeita, on rakentaminen lähtenyt nyt toden teolla käyntiin. Vuonna 2012 rakennetaan tuulivoimaa yli 100 MW ja vuodeksi 2013 on tilattu tuulivoimaloita jo yli 200 MW:n edestä. Lisäksi useat hankkeet odottavat parhaillaan rakennuslupia tai niiden tuloa lainvoimaisiksi. Haasteita toki vielä on: Luvitusta ja kaavoitusta tulee sujuvoittaa ja turhaa päällekkäisyyttä poistaa. Tutkat ja lentoliikenne kaipaavat yhteensovittamista tuulivoiman kanssa, mutta parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Poliittinen tahto tuulivoiman edistämiseksi on olemassa, joten sujuvoittaminen on ylipäänsä mahdollista ja jopa todennäköistä. Alan kasvu ja jäsenyritysten määrän lisääntyminen näkyvät konkreettisesti myös yhdistyksen toiminnassa. Jäse- nille suunnatut tapahtumat, kuten jäsenilta, kasvattavat suosiotaan. Ensimmäinen jäsenilta vuonna 2008 keräsi paikalle noin 40 ihmistä. Syksyllä 2012 Energiamessujen aikaan järjestettyyn jäseniltaan saapui lähes 100 ihmistä ja enemmänkin paikalle olisi tullut, mikäli tilaa olisi ollut. Konkreettisesti jäsenmäärän kasvu näkyy myös siinä, että vuoden 2013 alusta myös yhdistyksen toinen työntekijä aloittaa kokoaikaisen työskentelyn. Voimme siis palvella jäseniämme ja edistää tuulivoimaa entistä paremmin! Tuulivoiman valtakunnallisen profiilin nousun osa teistä ehkä huomasi myös Itsenäisyyspäivänä: yhdistyksen puheenjohtaja oli vieraana Linnan juhlissa hyvä tuulivoima! Näissä tunnelmissa voi hyvillä mielin kiittää jäseniä kuluneesta vuodesta ja saamastamme tuesta sekä toivottaa rauhaisaa joulua ja oikein antoisaa vuotta 2013! Anni 4! Kuva 1. Julkaistujen tuulivoimahankkeiden lukumäärä vuosina Sinisellä maatuulivoimahankkeet, /-#+,01!Q%$+/(82%0,'!2%%$(5#(&/1/'++,(7,'!$%+%&;;<;!5%#8('/!C>>L!V!C>AC3!M('(8,$$;! punaisella merituulivoimahankkeet. &//2%%$(5#(&/1/'++,,2:!?%'/(8,$$/!&,<(2%%$(5#(&/1/'++,,23!!

5 Kiipeämme korkeammalle Moventas pitää liiketoimintasi rattaat käynnissä ja alentaa tuulivoiman kustannuksia laadukkailla, energiatehokkailla ja innovatiivisilla vaihderatkaisuilla. Asiantuntijaverkostomme tarjoaa myös Suomessa alan laajimman valikoiman palveluita eri brandeille, kattaen vaihteen koko elinkaaren. Nostetaan yrityksesi yhdessä uusiin korkeuksiin! Vaihdeyksiköt CMaS -kunnonvalvontajärjestelmä Varaosat Kenttähuolto Tehdashuolto ja ylläpito Modernisaatiot ja varavaihteet Ota yhteyttä: Puh / Service Hotline moventaswind@moventas.com service@moventas.com Koko globaali verkostomme ja Suomen toimipisteiden sijainnit osoitteessa Moventas_232x286_field_service_ _suomi.indd 1 12/4/12 1:29 PM 5

6 Projekti Lisa Ekstrand, Policy Specialist Vestas Wind power creates economic growth Case study Sweden We know that wind power creates jobs. But till now, we have not fully known to what extent it contributes to a country s economy. That was why Vestas earlier this year decided to ask the consultant WSP to analyze how much wind power contributes to the Swedish economy. The results of the study show that contributions are significant and increasing. The questions we were looking for answers to were: how many wind power related jobs have been created in Sweden? How big is the total turnover of the industry? What does this mean in terms of tax revenues for the Swedish state? And finally, what is the growth potential by 2020? WSP applied a rigorous methodology in conducting this study. Firstly, they interviewed approximately 60 different companies and authorities. Secondly, they developed a model estimating the costs generated by each kwh in both the investment phase (development costs, road works, wind turbines, installation etc.) as well as the operation phase (land lease, service, taxes, administration etc.). Thirdly, they multiplied the data by the total 2011 electricity production followed by an estimation of the percentage of products and services purchased from Swedish suppliers. Lastly, official statistical data to establish salary levels in the different supplier segments was used in order to determine the percentage of revenue used for salaries. The final result shows that wind power is significantly contributing to the Swedish economy and is constantly increasing. Between 2010 and 2011 the number of employees in the wind power industry grew from 3,300 to approximately 7,000 and could reach 11,000 by 2020 if today s documented investment plans of an additional 20 TWh are realized. At the end of 2011, 20% of the 7,000 jobs were related to the operation and service phase compared to a projected 60% by The Swedish wind power industry s total turnover reached MEUR 800 in 2010 and could reach MEUR 3,400 by The 2010 figures were reached by calculating the total goods and services related to investments in and operation of wind power in Sweden today. WSP also assumed that all electricity sales are carried out by Swedish registered companies and that approximately 90% of the investments costs in the development and operation phase relate to Swedish suppliers. Finally, it was assumed that approximately 10% of the investment costs related to the actual wind turbines relate to Swedish suppliers. The industry s total tax payments (social security contributions, VAT, income tax, and property tax) reached MEUR 115 in 2010 and could grow to an impressive MEUR 410 by Wind energy helps to tackle the economic crisis Same pattern is currently seen in the EU as a whole. In April this year, the European wind energy association, EWEA, presented a comprehensive report on Green Growth the impact of wind energy on jobs and the economy showing that wind power is an important driver for economic growth in Europe. With continued stable frameworks for wind power the number of jobs within EU can grow from today s 238,000 jobs to 520,000 jobs by The industry s contribution to European GDP may increase from today s EUR 32 billion to approximately EUR 94 billion by In times where the euro crisis is knocking on practically every European door, and with rising unemployment figures as a consequence, these figures should be very difficult to ignore. Neither Sweden nor Finland are unaffected by the current economic climate in Europe. Increasing unemployment figures during 2013 have been forecasted for Sweden after a positive 6

7 trend during the last couple of years. According to the Finnish Ministry of Employment and the Economy s forecast in April this year the Finnish unemployment will continue to rise during 2013 as a direct result of the unstable economic climate in Europe. For Sweden there are good reasons to maintain the positive momentum the renewable energy sector has created. For Finland there are great opportunities to deliver on the 6 TWh wind power target by The positive effect of wind power on the Swedish economy today is the result of the introduction of the so called green certificate system in By providing an extra income on top of the income for selling the power, the green certificate system has today generated close to 3 GW of installed wind power capacity. The stable and long-term regulatory framework has been an incentive for a large number of both Swedish and foreign wind power players to invest in the Swedish wind market. There are few reasons why Finland should not experience the same positive journey. Last year Finland introduced a feed-intariff targeted to generate 2,500 MW or 6 TWh by 2020 and this autumn more than 200 areas have been identified as suitable for wind power by regional planning processes. A significant advantage is that Finland already has many large companies supplying the wind industry with goods and services, which creates a very good basis for fast ramp-up one the Finnish wind market kicks off. Let the Finnish journey continue on good wind. Fact box: WSP study on Sweden in brief Wind power production (2011) 6.1 TWh Number of people working in the wind industry (2011): approximately 7,000 Total industry turnover (2011): MEUR 800 Industry s total tax payments (2011) MEUR 115 Fact box: About Vestas Vestas Wind Systems A/S is a global wind turbine manufacture dedicated exclusively to wind energy. As of today our 20,000 employees have contributed to the success of having installed over 46,000 wind turbines in 69 countries on five continents. Our core business is the development, manufacture, sale and maintenance of wind technology with competencies that cover everything from site studies to service and maintenance. In Finland during , Vestas installs 24 V MW for Tuuliwatti Oy. 7

8 Tuulivoima tukee talouskasvua esimerkkinä Ruotsi Tuulivoima luo työpaikkoja on monien tuntema tosiasia, mutta tietoa siitä, kuinka se vaikuttaa valtioiden talouteen, on vähemmän. Tätä taustaa vasten Vestas pyysi aiemmin tänä vuonna konsulttiyhtiö WSP:n tutkimaan tuulivoiman vaikutuksia Ruotsin talouteen. Tulokset näyttävät, että tuulivoiman vaikutukset talouteen ovat merkittäviä ja kasvussa. Tutkimus pyrki selvittämään kuinka paljon työpaikkoja ja liikevaihtoa tuulivoima-alalla on tänä päivänä Ruotsissa ja mitä se merkitsee Ruotsin valtiolle verotuloina. Lisäksi tarkasteltiin mikä on alan kasvupotentiaali vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksessa WSP haastatteli noin 60 yritystä ja viranomaista jotka toimivat tuulivoiman parissa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana tuulivoimatyöpaikkojen määrä Ruotsissa kasvoi 3300:sta noin 7000 työpaikkaan ja jos nykyiset 20 TWh investointisuunnitelmat vuodelle 2020 toteutuvat, voi työpaikkoja silloin olla Vuonna % työpaikoista liittyi voimaloiden huoltoon ja ylläpitoon ja vuoteen 2020 tämän osuuden arvioidaan olevan 60%. WSP laski tuulivoima-alan liikevaihdon Ruotsissa laskemalla yhteen tuotannon ja palvelut liittyen tuulivoiman investointeihin ja käyttöön Ruotsissa vuonna Alan liikevaihto vuonna 2010 oli 800 meur ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä jopa 3,4 miljardiin euroon. Arvio on, että tuulivoimaprojektien kehitysja käyttökuluista 90% toteutuu paikallisesti ruotsalaisten yritysten toimesta ja tuulivoimalaitoksiin liittyvistä kuluista ruotsalaisten yritysten osuus on noin 10%. Toimialan Ruotsin valtiolle kantamat verot olivat yhteensä yli 115 miljoona euroa vuonna 2010 ja niiden arvioidaan kasvavan jopa 410 miljoonaan euroon 2020 mennessä. Sama trendi näkyy koko EU:ssa Tuulivoiman vaikutukset talouskasvuun on nähtävissä EU:n alueella yleisemmin. Huhtikuussa EWEA (Euroopan Tuulivoimayhdistys) julkaisi kattavan raportin tuulivoiman vaikutuksista työllisyyteen ja talouteen ja sen positiivisesta merkityksestä Euroopan talouskasvuun. Nykypäivän kaltaisilla investoinneilla ja toimilla tuulivoimaan liittyvät työpaikat EU:ssa voivat kasvaa työpaikasta jopa työpaikkaan vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan alan osuus EU:n bruttokansantuotteesta voi nousta 32 miljardista eurosta suunnilleen 94 miljardiin euroon. Nykyisessä taloustilanteessa nämä ovat erittäin positiivisia ja tervetulleita lukuja. Ruotsi ja Suomi ovat tietysti yhtälailla alttiita Euroopan talouden vaikutuksille. Ruotsin työttömyyden ennustetaan kasvavan 2013 ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriö arvioi aiemmin tänä vuonna, että Suomen työttömyys jatkaa kasvuaan Euroopan epävakaasta taloudesta johtuen. Niinpä Ruotsilla on nyt loistava mahdollisuus tukea talouskasvua uusiutuvan energian investointien kautta ja Suomellakin erinomainen tilaisuus tukea taloutensa kasvua toteuttamalla 6 TWh tuulivoimatavoite vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin tuulivoima-alan kasvu ja taloudelliset vaikutukset ovat seurausta vuonna 2003 käyttöönotetusta vihreästä sertifikaattijärjestelmästä. Takaamalla lisätuloja markkinahinnalla myydylle uusiutuvalle energialle, järjestelmä on mahdollistanut lähes 3000 MW:n edestä tuulivoimainvestointeja. Tämä selkeä järjestelmä ja pitkäkestoinen poliittinen tuki ovat saaneet sekä ruotsalaiset että ulkomaiset yritykset investoimaan Ruotsin tuulivoimamarkkinoille. Saman tapahtuminen on täysin mahdollista myös Suomessa. Viime vuonna käyttöönotettu syöttötariffijärjestelmä, vuoden 2020 tavoite tuottaa 6 TWh tuulivoimalla ja tänä syksynä julkaistut yli 200 aluetta tuulivoimalle soveltuvaa aluetta maakuntakaavoissa ovat kaikki positiivisia merkkejä tästä. Suomen etuna on myös merkittävä määrä tuulivoiman parissa toimivia, asiantuntevia yrityksiä, jotka osaltaan mahdollistavat kasvun ja kehityksen myös kotimarkkinoillaan. Annetaan siis hyvien tuulien puhaltaa myös Suomessa! n 8

9 Jäsenyrityksen esittely Marko Mäkinen Pramia, Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys Vastuullinen viinatehdas Pramia alkoholijuomia tuulivoimalla Jalasjärven Ilvesjoella sijaitseva alkoholijuomavalmistaja Pramia panostaa tuotannon ja pakkausten ympäristöystävällisyyteen. Yritys valmistaa väkeviä alkoholijuomia itse tuotetulla tuulivoimalla. Pramia valmistaa itse myös kierrätettävät PET-muovipullot, joihin alkoholijuomat pakataan. Tehdas saa energiansa tuulesta. Pramian tuulivoimala on ostettu käytettynä Saksasta ja se on ollut toiminnassa tammikuusta Tuulivoimalan teho on 750 kw ja napakorkeus 75 m. Tuulivoimala sijaitsee sisämaassa korkealla Pohjanmaan lakeuksien yläpuolella. Korkeus merenpinnasta siivenkärkeen on 266 metriä. Mutta miksi viinatehdas päätti valita toimialaansa keskimäärin paljon vihreämmän strategian? - Valinnassa yhdistyy monta tekijää, kertoo yrittäjä Marko Mäkinen. - Taustalla vaikuttavat henkilökohtaiset arvot ja kiinnostus kaikkeen uuteen tekniikkaan. Myös ympäristönsuojelun opinnot avoimessa yliopistossa ovat vaikuttaneet osaltaan. Emme halunneet tyytyä vain ostamaan tuulisähköä, sillä ainoastaan lisää kapasiteettia rakentamalla voidaan vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä, Mäkinen linjaa. Kilpailijat juoma-alalla suhtautuvat Pramian valitsemaan vihreään linjaan suurella mielenkiinnolla. Toki saamme usein vastata kysymykseen Kannattaako tuulivoimatuotanto?, Mäkinen naurahtaa. Pramian erikoisosaamista on ympäristöystävällinen alkoholijuomien valmistaminen, ja tuotanto kuormittaakin ympäristöä hyvin vähän: Pramia ei käytä liuottimia eikä pesuaineita pullojen huuhteluun. PET muovi kierrätetään tytäryhtiö Pramia Plasticissa Toholammilla uusiksi pulloiksi ja muiksi hyödykkeiksi. Nykyaikaisen tuotantolinjan ansiosta Pramia pullottaa pulloa tunnissa, maksimissaan siis noin 9 miljoonaa pulloa vuodessa tehtaan ollessa yhdessä vuorossa. Yhteiskuntavastuu osana kaikkea toimintaa Yhtiössä on tietoisesti vähennetty kuljetusten määrää hiilikuorman pie- 9

10 nentämiseksi tuotteiden koko elinkaaren aikana. Materiaalit hankitaan aina mahdollisimman täysinä kuormina. Pullojen puhaltaminen tehtaalla on mahdollistanut kuljetusten karsimisen seitsemäsosaan entisestä pullojen osalta. Vastaavasti Pramia itse lähettää tavaraa eteenpäin täysinä rekkakuormina eikä jakele yksittäisiä pieniä määriä. Myös tuotteiden ryhmäpakkausmateriaalien ja lavaamisen kehittämiseen on panostettu merkittävästi. Nykyään Pramia pystyy pakkaamaan tuplamäärän pulloja yhdelle lavalle lasipulloon verrattuna. Panostamalla automatisointiin ja energiatehokkuuteen yritys on pystynyt pienentämään viinapullon hiilijalanjälkeä 70 % lasipulloon verrattuna. Pramia panostaa myös sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen ja tuoteturvallisuuteen. Yhtiöllä on vahva vastuullisen viinatehtaan imago. Tämä työ on palkittu myös kansainvälisesti: Pramia voitti maaliskuussa The Drinks Business Green Company of the Year palkinnon. - Ihmislähtöinen ja sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa näkyvät meillä monin tavoin yrityskulttuurissa ja rutiineissa, Mäkinen kertoo ja antaa vakuuttavan esimerkin: Aina perjantaisin Pramialla lopetaaan työt kello 13. Näin työntekijöiden on helpompi järjestellä omia menojaan ja sovittaa yhteen työn ja vapaa-ajan vaatimukset. Yrityskulttuuri heijastaa vihreät säteensä myös työntekijöiden henkilökohtaisiin valintoihin. Mäkinen kertoo, että hän on huomannut osan työntekijöistä alkaneen yrityksen esimerkin innoittamina pohtia ympäristönäkökulmia esimerkiksi valitessaan uutta autoa. Autovalinnoissa Pramia lisääkin piakkoin vettä myllyyn, sillä yhtiön omaan käyttöön on tulossa suomen ensimmäinen hybridi-volvo, jota tietenkin ladataan tuulisähköllä. Tuulivoimala on yhtiön tunnus. Pramia tuottaa enemmän tuulisähköä kuin itse kuluttaa. Yhtiönä se on Suomen ensimmäinen hiilipäästötön tuotantolaitos. Pramia tuottaa päästötöntä tuulienergiaa myös tytäryhtiönsä Pramia Plasticin käyttöön. Tuulisähköllä voidaan näin korvata ympäristölle haitallisia energiamuotoja. - Olemme myös sopineet sähkönostajan kanssa, että työntekijämme saavat ostaa koteihinsa meillä tuotettua tuulisähköä niin sanotusti korvamerkittynä tiettyyn hintaan, Marko Mäkinen kertoo, Melko hyväntuulinen työsuhdeetu, vai mitä? n Ajankohtaista Tapahtumat Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä Jyväskylä nguageid=246 Tuulivoima-brunssi Helsinki STY:n jäsenille 25 % alennus Tuulivoimarakentamisen koulutuspäivä Oulu Vaasa Turku Kuopio EWEA Wien, Itävalta Winterwind Östersund, Ruotsi winterwind.se Vaasa Wind Exchange Vaasa Tuulivoima tutuksi Espoo aaltopro.aalto.fi/fi/koulutus/avoin_koulutus/koulutushaku/ course/tuulivoimatutuksi STY:n jäsenille 10 % alennus PWEA Wind Energy Market in Poland Serock, Puola Tuulivoimaseminaari Toukokuu, Helsinki WWEC2013: Opening Doors to Caribbean Winds , Havanna, Kuuba Global Wind Day - Maailman tuulipäivä STY vuosikokous , Helsinki 10

11 Projekti Jenni Latikka, Sami Niemelä, Karoliina Ljungberg (Ilmatieteen laitos, IL) ja Tomas Wallenius (Teknologian tutkimuskeskus, VTT) Jäätämisatlas Tuulivoiman tuotantoon vaikuttavien sääolosuhteiden huolellinen selvittäminen ennen investointipäätöstä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle tuulivoimahankkeelle. Jäätämisatlas toimii työkaluna tuulivoimatuotantoon vaikuttavien jäätämisolosuhteiden arvioinnissa. Yksittäisten tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen kokojen kasvamisen myötä tarvitaan entistä tarkempaa tietoa tuulivoimatuotantoon vaikuttavista sääolosuhteista sekä hankkeen suunnitteluvaiheessa että tuulienergiaa tuotettaessa. Tuulivoiman suurimmat kustannukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen. Tästä syystä tuulienergian tuotantomäärät käyttöiän aikana on pyrittävä arvioimaan mahdollisimman tarkasti ennen rakentamisen aloittamista. Lisäksi tuulivoimala on valittava hankealueen sääolosuhteet kestäväksi. Tuuliatlas (Tammelin et al., 2011) on Suomen tuuliolosuhteita kuvaava tuulienergiakartasto, joka on tehty tuulivoimaloille sopivien sijoituspaikkojen etsimisen avuksi. Tuuliatlaksen mukaan talvikuukaudet ovat kesäkuukausia tuulisempia, mutta myös jäätämistä esiintyy eniten samana ajanjaksona. Tästä syystä on erityisen tärkeää huomioida jäätämisen vaikutukset tuulivoimatuotantoon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimalan lapoihin kertynyt jää heikentää voimalan tuottoa ja voi joissain tilanteissa olla myös turvallisuusriski. Jäätävien olosuhteiden ja niiden vaikutusten arvioimiseksi Ilmatieteen laitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat yhteistyössä toteuttaneet Jäätämisatlaksen. Mallinnus Jäätämisatlaksessa jäätämisellä tarkoitetaan pilvien vaikutuksesta johtuvaa jäätämistä. Suomessa jäätävää vesisa- Kuva 1. Jään todellinen kertymä standardisylinteriin Luostolla 5 m (alin käyrä) korkeudella ja Kuva jäätämismallin 2. Jään todellinen tuottama kertymä ennustettu standardisylinteriin kertymä 30 Luostolla m (keskimmäinen 5 m (alin käyrä) käyrä) korkeudella ja 50 m (ylin ja jäätämismallin käyrä) tuottama korkeudella. ennustettu Tuuliatlas/Jäätämisatlas kertymä 30 m (keskimmäinen käyrä) ja 50 m (ylin käyrä) korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas detta esiintyy vähän, joten sitä ei ole otettu huomioon. Jäätämisatlas perustuu Ilmatieteen laitoksen sääennustusmalliin. Sen tuottamiseen käytettiin Tuuliatlas-projektin aikana kerättyä säämalliaineistoa. Jäätämisatlas toteutettiin säämalliaineistoon perustuen, sillä todellisia jäätämismittauksia ei ole suoritettu Jäätämisatlaksen toteuttamiseen vaadittavaa määrää. Jäätämiseen vaikuttavia meteorologisia suureita ovat lämpötila, tuuli ja pilvien vesisisältö. Säämalliaineistosta poimittiin tilanteet, jolloin olosuhteet mahdollistavat tuulivoimalan jäätämisen. Valitut tilanteet syötettiin jäätämismallille, jonka avulla laskettiin tuulivoiman tuotantoon vaikuttavien jäätävien olosuhteiden esiintyminen ja kesto. Jäätämismallin avulla mallinnettiin myös jään kertymistä standardisylinteriin (ISO 12494:2001). Standardisylinteriä käytettiin meteorologisten parametrien ja jäätämisen yhteyden selvittämiseen. 11

12 Mallin tuottamia jään kertymistapauksia verrattiin Luostolla, Puijolla ja Riutunkarilla tehtyihin jäätämismittauksiin. Puijon ja Riutunkarin mittausten avulla arvioitiin jäätämismallin toimivuutta jäätämisen keston suhteen. Luoston mittausten avulla voitiin verrata myös todellista jään kertymää jäätämismallin tuottamaan kertymän ennusteeseen (kuva 1). Käytettävissä olleiden havaintojen avulla todettiin, että jäätämismalli ennustaa hyvin jäätämisen ajallisen kattavuuden ja kertymän. Jäätämisen vaikutusta tuulivoiman tuotantoon mallinnettiin monivaiheisesti. Jäätämismallista saatujen tulosten perusteella valittiin Suomen olosuhteiden mukaan oleellisimmat jääkertymätapaukset: alkava jääkertymä, pieni jääkertymä ja kohtalainen jääkertymä. Jäätämismallissa käytetyn standardisylinterin ja tuulivoimalan lavan jäätämisen välinen yhteys näissä eri kertymätapauksissa mallinnettiin VTT:n tarkoitukseen sopivalla ohjelmalla. Tuulivoimalan lavalle kertyvän jään negatiivista vaikutusta voimalan lapojen aerodynamiikkaan analysoitiin laskennallisen virtausmekaniikan keinoin. Lopuksi laskettiin kuhunkin jääkertymätapaukseen liitettävät heikennetyt tehokäyrät, joita tarvittiin tuulivoimalan tuotannon arviointiin. Yhdistämällä heikennetyt tehokäyrät sääennustusmallin tuottamiin tuuliolosuhteisiin saatiin selvitettyä jäätämisen vaikutus tuulivoiman tuotantoon. Tulokset Jäätämisatlaksen toteutus on kuvattu tarkemmin osoitteessa fi/jaatamisatlas. Jäätämisatlaksen tulokset ovat saatavilla Tuuliatlaksen karttaliittymässä (tuuliatlas.fmi.fi). Jäätämisatlaksen tulokset on laskettu 2.5 km välein 50, 100 ja 200 m korkeuksille yksittäisen hilaruudun (2,5 km x 2,5 km alue) keskimääräisestä maanpinnan korkeudesta. Samoin kuin Tuuliatlas, myös Jäätämisatlaksen tulokset on laskettu koko vuodelle ja erikseen kaikille kuukausille (kuva 3). karttaliittymässä on kuvattu aktiivinen ja passiivinen jäätäminen. Aktiivinen jäätäminen kuvaa niiden tuntien lukumäärää, jolloin Jäätämisatlaksen tuottamisessa oletettu jäätämisen kynnysarvo (10 g/m/h, joka vastaa alkavaa jääkertymä-tapausta) ylittyy. Passiivinen jäätäminen kuvaa puolestaan niiden tuntien lukumäärää, jolloin rakenteisiin kertynyttä jäätä on mallinnuksen mukaan yli 10 g/m. Passiivista jäätämisen kestoa ja tuotantotappiota laskettaessa on otettu huomioon luonnollinen jään sulamisprosessi. Sulamisen oletettiin tapahtuvan, kun ilman lämpötila oli yli 0.5 o C kahdella peräkkäisellä aika-askeleella (mallissa käytetty aikaväli 3 h). Tuuliatlas-karttaliittymästä ladattavissa hilakohtaisissa taulukoissa on karttaliittymän antamien tietojen lisäksi esitetty myös aktiivinen jäätäminen eri jääkertymätapauksissa. Jäätämisatlaksen tulokset perustuvat monivaiheisen mallinnuksen tuloksiin, jonka yhteydessä jouduttiin tekemään useita yksinkertaistuksia. Siten Jäätämisatlaksen tulokset saattavat poiketa todellisista jäätämisolosuhteista. Jäätämisatlas toteutettiin osana TEKES:n rahoittamaa IEA Wind R&D projektia. Jäätämisatlaksen tekemisessä käytettiin tuloksia yhteispohjoismaisesta Icewind-projektista, jota rahoittaa Huippututkimusaloite (TFI). n Tuuliatlas-karttaliittymässä on nähtävillä prosentuaalinen tuotantotappion arvio kaikilla mallinnetuilla korkeuksilla (kuva 2). Tuotantotappiot on laskettu Winwindin 3 MW:n tuulivoimalalla, jota käytettiin myös Tuuliatlaksen tuulivoimatuotantoja laskettaessa. Lisäksi Kuva 4. Jäätämisen aiheuttama prosentuaalinen tuulivoiman tuotantotappion jakautuminen Suomessa 100 m korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas Kuva 2. Jäätämisen aiheuttama prosentuaalinen tuulivoiman tuotantotappion jakautuminen Suomessa 100 m korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas 12

13 Icing atlas Due to Finland s northern location the risk of icing must be taken into account, when planning new wind farms. Ice aggregation on turbine blades changes the aerodynamics of the blade, which causes production loss and hence financial losses to energy companies. Finnish meteorological Institute and VTT Technical Research Centre of Finland have produced Icing Atlas for Finland. Icing Atlas is calculated from the same modeled data series as the Finnish Wind Atlas (Tammelin et al., 2011). Detailed description of Icing Atlas can be found in the following address: www. tuuliatlas.fi/icingatlas. Icing Atlas is also available on Wind Atlas map interface tuuliatlas.fmi.fi/en. Viitteet / References: Suomen Tuuliatlas, International Standard ISO 12494:2001 Atmospheric icing of structures, Sveitsi. Tammelin B., Vihma T., Atlaskin E., Badger J., Fortelius C., Gregow H., Horttanainen M., Hyvönen R., Kilpinen J., Latikka J., Ljungberg K., Mortensen N. G., Niemelä S., Ruosteenoja K., Salonen K., Suomi I. and Venäläinen A. (2011): Production of the Finnish Wind Atlas. Wind Energy, doi: / we.517. Kuva 5. Tuulivoiman tuotantoon vaikuttava jäätäminen alkaa koko Suomessa noin lokakuussa (vasen) ja Kuva 3. Tuulivoiman tuotantoon vaikuttava jäätäminen alkaa koko Suomessa noin lokakuussa (vasen) ja loppuu maaliskuussa (oikea) ollen voimakkaammillaan loppuu maaliskuussa tammi-helmikuussa (oikea) ollen (keskellä). voimakkaammillaan Kuvissa on esitetty prosentuaalinen tammi-helmikuussa tuotantotappio (keskellä). 100 m korkeudella. Kuvissa Tuotantotappio on esitetty on sitä suurempi, prosentuaalinen mitä voimakkaampi tuotantotappio on kuvan vihreä 100 väri. m korkeudella. Tuuliatlas/Jäätämisatlas Tuotantotappio on sitä suurempi, mitä voimakkaampi on kuvan vihreä väri. Tuuliatlas/Jäätämisatlas STY:n VUOSIKOKOUS Torstaina klo YIT, Käpylä, Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: Anni Mikkonen puh anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutoksia (selkeytetään määritelmää yrityksen koosta, jäsenmaksun määräytymisestä ja äänimäärästä vuosikokouksessa, tilintarkastajien määrä, vuosikokouksessa käsiteltävien asioiden ilmoituspäivä, jäsenten erottaminen) - TERVETULOA 13

14 Projekti Erkki Hedenborg Sitran Kyllä meidän takapihoillemme hanke Kyllä meidän takapihallemme - Hyödynjako ja omistajuuden tunne tuulivoimahankkeissa Sitran Kyllä meidän takapihallemme -hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, miten paikallisyhteisön yhteiskehittelyä, yhteispäätösmenettelyjä ja hyödynjakomalleja voitaisiin parantaa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on edistää Suomessa sellaista päätöksentekoa, joka huomioi paremmin paikallisten vakio- ja kesäasukkaiden, yritysten ja hallinnon tarpeet yhtä aikaa. Muualla Euroopassa on jo hyviä ratkaisuja, joista Suomessakin voidaan ottaa mallia. Kun lähiympäristöön aiotaan rakentaa vaikkapa tuulivoimala ja asukkaat alkavat vastustaa sitä, on kyse ilmiöstä nimeltä NIMBY. NIMBY tulee sanoista not in my backyard, ei minun takapihalleni. Termillä tarkoitetaan lähialueelle suunniteltujen, epämiellyttäviksi koettujen rakennushankkeiden vastustamista. Viime vuosina NIMBY:n vastareaktioksi on noussut YIMBY (yes in my backyard), kyllä minun takapihallani. Ilmiö tarkoittaa sitä, että haittavaikutukset hyväksytään, jos rakennushanke edistää yleistä hyvää tai edesauttaa laajempien ongelmien ratkaisemista. Toisin sanottu: rakennushanke on saavuttanut sosiaalisen hyväksyttävyyden. Esimerkiksi Saksassa paikalliset asukkaat voivat perustaa omia tuulivoimaosuuskuntia tai hankkia osuuksia läheisistä tuulivoimaloista ja saada näin tuloja lähimyllyjen tuottamasta sähköstä. Tämä on viime vuosina osoittanut erittäin toimivaksi malliksi noin 35 % Saksan tuulivoimaloista on kansalaisten omistuksessa. Empiiriset tutkimukset ovatkin näyttäneet, että kansalaistuulivoimaloiden sosiaalinen hyväksyttävyys on yleisesti korkeampi kuin teollisten tuulivoimaloiden. Tälle on useampi syy: omistuksen kautta kansalaiset pysyvä vaikuttamaan tuulivoimalaan liittyvään päätöksentekoon sekä hyötyvät suoraan taloudellisesti. Kuinka hyväksyttävyys myös teolliselle hankkeelle? Teolliselle hankkeelle vastaavan hyväksyttävyyden saavuttaminen on haastavampaa, koska sijoittaja ei ole osa paikallista yhteisöä eikä välttämättä pysty tarjoamaan paikalliselle yhteisölle omistusmahdollisuutta. Sopivan hyödynjakomallin sekä osallistavan päätöksentekoprosessin kautta on kuitenkin mahdollista luoda omistajuuden tunne. Omistajuuden tunne tarkoittaa tässä kontekstissa, että paikalliset kokevat voimalat omakseen, kun heille on annettu mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen ja hyötyä siitä. Tämän pystyy käytännössä toteuttamaan monella eri tavalla, kunhan ihmisten on mahdollisuus kokea hankkeet reiluiksi, avoimiksi ja oikeudenmukaisiksi. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on luovuttaa isosta hankkeesta yksi voimala paikallisen yhteisön omistukseen. Skotlannissa Fintryin kylä on esimerkki tästä. Vuonna 2003 brittiläinen tuulivoimayrittäjä antoi paikalliselle yhteisölle mahdollisuuden osallistua 15 tuulivoimalan hankkeeseen. Tuulivoimalasta saatuja voittoja on käytetty kylän talojen lämpöeristämiseen. Näin tuulivoiman taloudellisista hyödyistä on tullut osa paikallisen yhteisön arkea. Tämä esimerkki näyttää, että tuulivoimalan omistuksen voi käsittää myös laajemmin vaikka asukkaat omistavat laillisesti vain pienen osan koko hankkeesta, heillä on kuitenkin vahva tunne omistajuudesta, koska koko kyläyhtiö jakaa tuulivoimalan hyödyt. Tämä esimerkki mainitaan skottilaisessa tutkimuksessa, jossa vertaillaan eri omistusmallien sosiaalista hyväksyttä- 14

15 vyyttä, Fintry mainitaan esimerkkinä vahvasta omistajuuden tunteesta. 1 Metsästystorneja, jalkapallokenttiä, omenapuita tai lämpöeristyksiä vaihtoehtoja hyödynjakoon on monia. Kyse on lähinnä paikallisten tarpeista. Esimerkiksi pohjoissaksalainen kylän Reußenkögen asukkaat omistavat yhdessä kunnan kanssa useamman tuulivoimalan näiden voimaloiden voitoilla on rahoitettu 12 km pyöräteitä ja laajakaistayhteydet koko kylälle sekä kunnostettu urheiluhalli ja patoja. Tuulivoimaloiden ansioista kunta pystyi lupaamaan kylän perheille 200 tukea per lapsi vuodessa. Teollisilla tuulivoimahankkeilla ei toki ole mahdollista rahoittaa paikallisten tarpeita yhtä vahvasti kuin kansalaisten omilla tuulivoimaloilla, mutta jonkinlainen hyödynjakomalli voi lisää voimaloiden sosiaalista hyväksyttävyyttä merkittävästi. Sitran hankkeessa on myös kartoitettu uudenlaisia verkkopalveluja, jotka mahdollistavat osallistavan päätöksenteon uusien työkalujen avulla. Esimerkiksi tuulivoimahankkeen yhteydessä voisi hyödyntää joukkorahoituspalveluja, joita Suomestakin löytyy jo useampi. Hyödynjaon ja osallistavan päätöksenteon voi toteuttaa monella eri tavalla oikea tapa löytyy keskustelusta pakallisen yhteisön kanssa. n Warren, Charles R. / MacFadyen, Malcolm 2010: Does community ownership affect public attitudes to wind energy?a case study from south-west Scotland. In: Land Use Policy 27, pp Creating good living environment yit.fi/tuulivoima 15

16 Ajankohtaista Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys Iso puhuri päällä Tampereen Energiamessuilla Energiamessuja vietettiin lokakuussa Tampereella. Messujen tuulivoimaosasto oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja tuulivoima oli vahvasti esillä myös messujen seminaari- ja kongressiohjelmassa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen pisteestä valtaosa oli tuttuun tapaan tietoiskutilaa. Mahdollisuus pitää tietoiskuja messuyleisölle sai yritykset liikkeelle, ja tietoiskuajat täyttyivätkin nopeasti. Tietoiskut kiinnostivat myös yleisöä, sillä keskimäärin tietoiskuja kuunteli noin 25 henkilöä ja parhaimmillaan kuulijoita oli viitisenkymmentä. Tuulivoimayhdistyksen pisteellä kävijöiden kanssa jutellessa kävi selväksi, että kiinnostusta tuulivoima-alaan on kotimaisilla ja kansainvälisillä tahoilla, tasaisesti halki toimijakentän yksityisistä henkilöistä tutkimus- ja julkishallinnon tahojen kautta mitä moninaisimpien alojen yrityksiin. Energiakongressissa laaja skaala näkökulmia tuulivoimaan Energiakongressi tarjosi ajankohtaista tuulivoimatietoa monesta eri näkökulmasta: Tuulivoimakenttää tarkasteltiin hallinnollisesta näkökulmasta keskittyen siihen, miten Tarastin raportti on vaikuttanut hallinnollisiin esteisiin. Tuulivoimahankkeita tutkailtiin hankekehittäjän (EPV Energia Oy) ja kunnan (Pori) näkökulmista. Pohjolan erityisoloja käsiteltiin jäätämisatlaksen kautta, mitä onkin esitelty tarkemmin toisaalla tämän lehden sivuilla. Pehmeitä mutta tehokkaita vaikuttamiskeinoja käsiteltiin Tuuli ja tunteet 16

17 -osiossa: taas kerran tuli muistutetuksi, kuinka paljon viestinnällä, avoimuudella ja toisia kunnioittavalla lähestymistavalla voikaan saada aikaan! Toisten tunteita ei voi muuttaa, mutta niihin voi pyrkiä vaikuttamaan tekemällä asiaa tutuksi, pyrkimällä ymmärtämään vastapuolen tunteita ja pitämällä mielessä, että vastapuolen tunteiden vastustaminen vain vahvistaa niitä. Viestinnässä on myös syytä olla tietoinen siitä, kuinka liukkaasti fakta-argumentit värittyvät tunneilmauksilla. Kongressin tuulivoimaosion päätteeksi kuulimme tuulivoimasektorin vaikutuksista työllisyyteen ja talouskasvuun. Vestaksen Ruotsissa tekemästä tutkimuksesta on siitäkin oma artikkelinsa tässä lehdessä. Jäsenilta sai valtaisan suosion Jäsenillalle osattiin jo etukäteen odottaa suurta suosiota, mutta suosio oli silti odotettua paljon suurempaa. Ravintola Telakan yläkerta pullisteli, ja viimeisetkin lisäpaikat täyttyivät, eivätkä kaikki silti mahtuneet mukaan. Lisäksi monet liittyivät joukkoon illan kuluessa. Jäsenilta kertoo muutoksesta: muutama vuosi takaperin puheet pidettiin suomeksi, vuosi sitten osittain englanniksi ja tällä kertaa vain englanniksi. Tästä voi päätellä, että suomalainen tuulivoimasektori näyttäytyy houkuttelevana ja potentiaalisena lukuisille ulkomaalaisille toimijoille. Monet kysyivät ennen jäseniltaa, mitä illan ohjelmassa on. Tervetuliaissanojen ja ruokailun lisäksi ohjelmaa ei ollut, sillä seurustelu vanhojen ja uusien, hyväntuulisten tuttujen seurassa, oli se, mistä kaikki tuntuivat nauttivan eniten tälläkin kertaa. Vaikka etukäteen ohjelmaa kyseltiin, jälkikäteen kukaan ei sitä kaivannut. Ohjelma meni omalla painollaan: toisten päät painuivat majapaikkojen tyynyihin aiemmin, toisten vielä aikaisemmin seuraavan päivän jo harkitessa valonsäteiden heittämistä taivaanrantaan. Niin Energiamessut kuin jäseniltakin todistavat osaltaan nekin, että tuulivoima on vahvassa kasvussa. Pioneereina on joskus työlästä kulkea tietä raivaten, mutta aikainen saapuminen toimintakentällä palkitsee - ainakin pääsee tulevina vuosina muistelemaan, kuinka joskus aikojen alussa jäsenillassa oli vain sata henkeä. n 17

18 Projekti Pasi Ahtola ja Kari Hanninen Klassillinen lukio Tampereen klassillinen lukio kiinnostunut tuulivoima-alan yritysyhteistyöstä Uuden painotuksen myötä Tampereen klassillinen lukio johdattaa opiskelijoitaan perinteistä lukiokoulutusta syvemmälle luonnontieteiden ilmiöihin ja niiden käytännönsovelluksiin. Yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten kanssa nousee keskeiseen rooliin Clasun toiminnassa. Tampereen klassillisella lukiolla on pitkät perinteet. Lukio aloitti toimintansa jo vuonna 1901, ja vanha arvokas koulurakennus valmistui ydinkeskustaan Tuomiokirkon viereen vuonna Arkikielessä tamperelaiset käyttävät lukiostamme vuosikymmenten aikana vakiintunutta nimeä Clasu. Kaupungin lukioverkkouudistuksen myötä lukion koko kasvaa, ja tämä mahdollistaa luonnontiedepainotuksen aloittamisen syksyllä Klassillisessa lukiossa fysiikka, kemia ja biologia ovat suosituimmat reaaliaineet. Valtaosa opiskelijoista lukee pitkää matematiikkaa. Lähes kaikki Tampereella toimivat lukiot painottavat taito- tai taideopintoja, ja Pirkanmaalla onkin jo pitkään ollut tarve luonnontiedelukiolle. Siksi oli luontevaa, että Klassilliseen lukioon päätettiin luoda luonnontiedelinja, joka ottaa huomioon erityisesti luonnontieteellisesti lahjakkaat nuoret koko Pirkanmaan alueella. Luonnontiedelinja Lukion luonnontiedepainotus perustuu biologiaan, kemiaan, biokemiaan, 18

19 bioteknologiaan, ympäristötieteisiin ja fysiikkaan. Pyrimme järjestämään monitieteellisiä kursseja, joissa luonnontieteisiin liittyviä ilmiöitä pyritään tutkimaan ja ymmärtämään laaja-alaisesti eri näkökulmista tarkastellen. Opiskelussa korostuu luonnonilmiöiden havainnointi ja sen kautta lainalaisuuksien oivaltaminen. Yhdessä tekeminen ja uudet työtavat tarjoavat ainutkertaisia oppimiskokemuksia. Keskeisiä teemoja luonnontiedelinjan opinnoissa ovat globaalit tulevaisuushaasteet sekä ihmistoiminta eri ulottuvuuksineen. Erityisesti painotetaan energiankulutusta sekä siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjen alentamista, energiatehokkuutta, ekosysteemipalveluita ja uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattamista. Laaja-alainen vastuu ympäristöstä sekä ymmärrys ihmisen valintojen merkityksestä kestävän kehityksen kannalta ovat keskeisimpiä kysymyksiä tulevaisuudessa. Opiskelu luonnontiedelinjalla antaa erinomaisen pohjan jatko-opintoihin biologian, kemian, biokemian, biotekniikan, ympäristötieteiden, lääketieteiden, fysiikan ja tekniikan koulutusaloilla. Luonnontiedelinjan opinnot sekä lukion laaja vieraiden kielten kurssivalikoima alentavat kynnystä hakeutua opiskelemaan myös ulkomaille. Luonnontieteen kursseja ja yhteistyötä Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on ollut alusta alkaen mukana suunnittelemassa lukion luonnontiedepainotusta. Osa kursseista tullaankin järjestämään TTY:n toimesta. Kursseilla opiskelijat pääsevät työskentelemään tutkimuslaboratoriossa ja seuraavat yhdessä TTY:n omien opiskelijoiden kanssa uusinta tutkimusta sekä tutkimuksen menetelmiä. Yhteistyö Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa täydentävät luonnontieteiden kokonaiskuvaa. Tulevaisuudessa tavoitteena on löytää yhteyksiä myös ulkomaalaisiin luonnontiedelukioihin. Tulevaisuuden globaalit haasteet voidaan nähdä mahdollisuutena tutkimuslaitoksille, teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Ne ovat haasteita myös yksilöille ja yhteisöille. Siksi lukiossa pidetään tärkeänä löytää uusia yhteistyökumppaneita. Niitä haetaan nyt ennen kaikkea Pirkanmaalta mutta jatkossa myös Suomen ja Euroopan alueilta. Tarkoituksena on avartaa opiskelijoiden mielikuvia luonnontieteiden ja yhteiskunnan tulevaisuudesta, kehityssuunnasta, huippututkimuksesta, mahdollisista työpaikoista ja tulevista työtehtävistä. Yritysyhteistyö voisi olla esimerkiksi opiskelijoiden ja opetusryhmien osallistumista tuulipuistojen ja pientuulivoimaloiden suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan seuraamiseen. Tampereen klassillinen lukio toivookin yritysten ottavan yhteyttä, kun mahdollisuuksia yhteistyölle tunnistetaan. n 19

20 Tilastot Ville Turkia VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta http: // Tuulienergia Ville Turkia, VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimää Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausiindeksistä. 20