LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA

Transkriptio

1 LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö

2 sisällysluettelo 1 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET KANSALLISET OHJELMAT JA SUOSITUKSET LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI HANKKEEN TOTEUTUS Osallistujat Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen toimintafilosofia ja etenemisen rakenne Hankkeen eteneminen päiväkodeissa ja perhepäivähoitotiimeissä Hankkeen eteneminen kouluissa Tuotokset ja julkaisut HANKKEEN KUSTANNUKSET HANKKEEN SAAVUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Hankkeen tuotokset kuntatason tavoitteen näkökulmasta Hankkeen tuotokset organisaatiotason tavoitteiden näkökulmasta Saavutukset päivähoidossa Onnistumisen kulmakivet ja karikot päivähoidon hankkeessa Saavutukset kouluissa Onnistumisen kulmakivet ja karikot koulujen hankkeessa ESITYS KIRKKONUMMEN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLIKSI Hankkeessa syntyneen toiminnan jatkaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä kannatteleva ohjausryhmä Terveyden edistämisen koordinointiin satsaaminen Terve Elämä -teemavuodet terveyden edistämisen malliksi Konkreettisia kehittämisesityksiä TIIVISTELMÄ KIITOS...31 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Kirkkonummen kunnan kaksivuotinen Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille hanke eli Terve Elämä! -hanke. Raportti on yhteenveto vuoden 2009 alussa alkaneesta terveyden edistämisen hankkeesta, sen etenemisestä ja aikaansaannoksista. Lisäksi raportin luvussa 7 esitetään hankkeen ohjausryhmän esitys lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi kunnan toiminnassa jatkossa. Hanke on kuvattu mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta siitä saatuja kokemuksia on mahdollista hyödyntää vastaavanlaisissa hankkeissa tulevaisuudessa. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille -hanke on Kirkkonummen kunnan poikkihallinnollinen terveyden edistämisen hanke, joka alkoi vuoden 2009 alussa ja loppuu vuoden 2010 lopussa. Aloite hankkeesta tuli kunnanvaltuutetuilta ja se hyväksyttiin kunnanvaltuuston kokouksessa yhdeksi kunnan sitovaksi tavoitteeksi kunta- ja palvelustrategian toimintasuunnitelman pohjalta. Hanke liittyy strategian päämäärään Väestön hyvä elämä, jonka kriittisenä menestystekijänä on ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa. Hanketta on johtanut sivistystoimi ja se on sivistyslautakunnan alainen. Hankkeelle palkattiin koordinaattori ja sille perustettiin poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Alustavassa hankesuunnitelmassa on kirjattu hankkeen tavoitteeksi luoda terveys-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyönä lasten ja nuorten terveellisen elämän toimintamalli, jota toteutetaan kouluissa, nuorisotiloissa ja liikuntajärjestöissä. Suunnitelmassa on kirjattu hankkeen tarkoitukseksi auttaa kouluja kehittämään malli, jossa huomioidaan liikunnan riittävyys, kouluaterian sisältö, terveyskasvatus, tupakoinnin ja alkoholin käyttö ja jossa rohkaistaan vanhempia asettamaan rajoja passivoiville harrastuksille. Hankkeen pääpaino on ennaltaehkäisyssä; eri hallintokunnat ja järjestöt koordinoivat ennalta ehkäisevää toimintaansa siten, että 0-18-vuotiaiden terveyskasvatus on jatkuvaa, suunnitelmallista ja kohderyhmälle kiinnostavaa eri ikävaiheissa. Alun perin kolmevuotiseksi tarkoitettu hanke alkoi vuotta myöhemmin ja laajeni koskemaan myös kunnan päivähoitoa. Alustavat hankkeen tavoitteet muotoutuivat kevään 2009 aikana seuraavanlaiseksi: Terveellisen elämän toimintamalli hankkeen eli Terve Elämä! -kampanjan kuntatason tavoitteena on rakentaa yhteistyössä terveys-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa kunnan yhteinen toimintamalli vaikuttaa lasten terveellisiin elämäntapoihin. Kehittämistyön tuloksena syntyy vuoden 2010 loppuun mennessä terveyden edistämisen malli siitä, miten eri toimialat työskentelevät lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi päivähoidossa ja peruskoulussa. 3

4 Kampanjan organisaatio- eli yksikkötason tavoitteena kehittää perhepäivähoitotiimien, päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria. Tavoitteena on vahvistaa ja luoda konkreettisia, pysyviä toimintatapoja vaikuttaa lasten terveellisiin elämäntapoihin ja vaikuttaa siten positiivisesti lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Ohjausryhmä asetti lisäksi kampanjan tavoiteteeseiksi seuraavat: Päivähoitoikäinen lapsi 1. liikkuu kaksi tuntia päivässä monipuolisesti siten, että hän myös hengästyy päivähoitopäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa 2. syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä), terveellistä ruokaa, ylimääräiset napostelut ovat poissa 3. nukkuu noin 11 tuntia vuorokaudessa Koululainen 1. liikkuu 1-2 tuntia päivittäin siten, että hän myös hengästyy koulupäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa 2. syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä) terveellistä ruokaa (koululounaan ja terveellisen välipalan), ylimääräiset napostelut ovat poissa 3. nukkuu noin 10 tuntia yössä. Alkuperäisen hankesuunnitelman tavoite päihteettömyyteen vaikuttavien toimintatapojen aktiivisesta kehittämisestä rajattiin hankkeen tavoitteista pois. 3 KANSALLISET OHJELMAT JA SUOSITUKSET LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI Hankkeen tavoitteet ovat useiden valtakunnallisten asiakirjojen, ohjelmien ja suositusten mukaisia. Alle on koottu niitä kansallisia asiakirjoja ja ohjelmia, jotka korostavat lasten ja nuorten terveyden edistämistä tai painottavat liikkumista tai muita elämäntapoja terveyden edistämisessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) mukaan varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia, joka on lapsen kasvun, oppimisen ja kehityksen edellytys. Hyvinvointia edistää lapsen terveyden ja toimintakyvyn vaaliminen ja perustarpeista huolehtiminen. Myös päivittäinen liikkuminen on yksi hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Varhaiskasvatuksen suositukset näkevät liikkumisen lapselle yhtenä tyypillisenä tapana toimia ja ajatella leikkimisen, tutkimisen ja taiteellisen ilmaisun ohella. Se on luonnollinen tapa tutustua itseen ja ympäristöön ja se luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Kasvattajien teh- 4

5 tävänä on mahdollistaa liikkuminen ja kannustaa vähän liikkuvia lapsia liikkumaan. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005.) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2000) mukaan esiopetuksen tehtävänä on jatkaa lapselle suotuisien kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytysten edistämistä ja seitsemästä esiopetuksen sisältöalueesta kaksi 1) terveys ja 2) fyysinen ja motorinen kehitys liittyvät Terve Elämä! -hankkeen tavoitteisiin. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä tukemalla lapsen terveellisiä ruokailutottumuksia ja huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Fyysiselle ja motoriselle kehittymiselle ja lapsen tasapainoiselle kasvulle on puolestaan tärkeää päivittäinen monipuolinen liikunta. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle on hyvä antaa mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen ja ohjata lasta ymmärtämään liikunnan merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle ikätasolle sopivalla tavalla. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000.) Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) tarkentavat ja luonnehtivat päivähoitoikäisten liikkumista ikäkausittain. 0-3-vuotaiden lasten liikkuminen on pääsääntöisesti omaehtoista liikkumista, joka lähtee lapsen omasta halusta ja mielenkiinnosta. Aikuisen on tärkeää antaa lapselle tilaa ja aikaa liikkua hänen omien edellytystensä mukaan aina, kun se on mahdollista. Suositusten mukaan myös 3-6-vuotiaiden lasten liikkumisen on hyvä olla suurimmalta osaltaan omaehtoista ja liikkumisen minimimäärä on yhteensä kaksi tuntia reipasta, hengästyttävää liikuntaa päivässä. (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005.) Opetusministeriön tukema ja Nuori Suomi Ry:n asettama asiantuntijaryhmä on laatinut Fyysisen aktiivisuuden suosituksen kouluikäisille (2008). Sen mukaan: Kaikkien 7-18-vuotaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut lapsia ja nuoria koskevia ravitsemussuositukset. Ravitsemussuositusten (2005) mukaan ruokailun säännöllisyys on ateriarytmissä tärkeintä: se ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja auttaa painonhallinnassa. Kouluruokailusuosituksen (2008) mukaan koululounaan lisäksi oppilaille tulisikin järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, jos koulu jatkuu yli kolme oppituntia lounaan jälkeen. Suosituksen mukaan välipala on osa opetusta ja kouluaikaista ruokailua ja koululla on oltava suunnitelma välipalojen käytännön järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Virvoitus- ja energiajuomat, makeiset tai muut runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävät tuotteet eivät kuulu terveyttä edistävään kouluympäristöön. (Kouluruokasuositus 2008.) Paras janojuoma on vesi (Juomat ravitsemuksessa 2008). Valtioneuvoston hyväksymä Terveys kansanterveysohjelma (2001) linjaa Suomen terveyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä ja korostaa terveyden edistämistä. Yhtenä ohjelman tavoitteena on lisätä ja parantaa lasten hyvinvointia ja terveydentilaa ja vähentää lasten turvattomuuteen liittyviä oireita ja sairauksia. Ohjelman mukaan kuntien rooli tavoitteiden saavuttamisessa on keskeinen. Ohjelma tuo esille lasten päivähoidon, esiopetuksen ja perus- 5

6 koulun merkittävän roolin lasten terveyden edistämisessä yhteistyössä vanhempien kanssa. Nuorten terveyden edistämisen yhtenä keinona se korostaa koulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, liikunta- ja nuorisotoimen, järjestöjen ja tiedotusvälineiden yhteistoimintaa, jolla voidaan kehittää tukitoimia, lisätä elämänhallinta- ja terveystietoa ja vaikuttaa liikuntatottumuksiin. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2001) Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ( ) ja Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma jatkavat kansanterveysohjelman linjauksia. Molempien ohjelmien yhtenä tavoitteena on saada aikaan kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavia elintapamuutoksia. Ne tuovat esille terveellisiin ruokailutottumusten ja liikunnan edistämisen. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma listaa tähän muun muassa seuraavia konkreettisia keinoja: ravitsemussuositusten noudattaminen joukkoruokailussa; oppilaiden mahdollisuus syödä koululounas ohjatusti, oikea-aikaisesti ja siihen varatulla riittävällä ajalla; ruokailutottumuksiin huomioon kiinnittäminen neuvolassa jo raskausaikana; yksilöllisen tehostetun neuvonnan ja ohjauksen tarjoaminen osana neuvolapalveluja (esim. perheliikuntaa ja ruuan valmistuksen opetusta), koulupihojen kehittäminen liikuntaa edistäväksi; ja liikuntajärjestöjen toiminnan suuntaaminen vähän liikkuville lapsille ja nuorille. ( ) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kunnat poikkihallinnolliseen yhteistyöhön kyseisten palvelujen sekä lapsiperheille kohdistuvan terveysneuvonnan suunnittelussa (toimenpideohjelman tekemisessä) ja toteutuksessa. Asetus kiinnittää huomiota myös kouluyhteisön terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja sen mukaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi. (Neuvolatoiminta 2009:29.) Valmisteilla oleva terveydenhuoltolakiesitys korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä sekä terveyden edistämistä kaikessa kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Lakiehdotus sisältää kunnille velvoitteen asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten tervettä edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Terveyden edistämisen tulee lain mukaan olla kunnan yksi toiminnan painoalue. Lain on määrä tulla voimaan ( lainsaadantohankkeet) 4 HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Osallistujat Hankkeessa oli mukana koko hankkeen ajan kolme perhepäivähoitotiimiä, 15 päiväkotia ja 16 koulua. Lisäksi kaksi perhepäivähoitotiimiä oli mukana osan aikaa ja yksi päiväkoti keskittyi liikunnan edistämiseen. 6

7 Hankepäiväkoteja olivat kaiken kaikkiaan suomenkieliset Finnsbacka, Jolkby, Haapajärvi, Heikkilä, Kantvik, Koskentori, Köpas, Laajakallio, Liinaharja, Nissniku, Piennarkuja ja Ravals sekä ruotsinkieliset Evitskog, Hommas, Lindal ja Prästgårdsbacken. Hankeperhepäivähoitotiimejä olivat Ravals-Lindal, Jolkby-Heikkilä-Laajakallio, Masala, keskusta ja Kantvik. Hankekouluja olivat Gesterby, Nissniku, Heikkilä, Kantvik, Kartanonranta, Kirkkoharju, Kirkonkylä, Laajakallio, Masala, Masalan lukio, Papinmäki, Seppä, Upinniemi, Veikkola sekä ruotsinkieliset Sjökulla ja Winellska skolan. 4.2 Hankkeen ohjausryhmä TE! -hanketta suunnitteli ja kannatteli poikkihallinnollinen työryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt sivistys-, liikunta- ja terveystoimesta: projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö kouluterveydenhoitaja Tuula Kuha ravitsemusterapeutti Katriina Lammi liikuntatoimen johtaja Katja Linnakylä skolföreståndare Helena Lönn suuhygienisti Thea Mandelin rehtori Maarit Ritakallio avovastaanoton ylilääkäri Johanna Stenqvist päiväkodin johtaja, Pohjois-Kirkkonummen päivähoidon aluevastaava Mervi Vilhunen. 4.3 Hankkeen toimintafilosofia ja etenemisen rakenne Hankkeen toimintafilosofiaksi muotoutuivat kevään 2009 aikana seuraavat periaatteet: - positiivista tasapuolisesti mahdollisimman monelle - pienin askelin: päiväkodit, perhepäivähoitotiimit ja koulut päättävät, mitkä toimenpiteet ne toteuttavat - asioita ei anneta ilmaiseksi: hankkeen kustantamiin tempauksiin osallistuvien suunniteltava, arvioitava ja raportoitava - oppilaslähtöisyys toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa - resurssit ohjataan pysyvien toimintatapojen luomiseen ja tasapuolisesti Kouluissa kehitettiin syyslukukaudella 2009 toimintatapoja vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntaan ja lepoon ja kevätlukukaudella 2010 toimintatapoja vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Ruokailutottumusten edistämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä kunnan Digga Safka -teemavuoden kanssa. Teemavuosi suunniteltiin ja toteutettiin kouluterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, ruokapalveluiden ja sivistystoimen yhteistyönä. Teemavuoden tavoitteet olivat seuraavat: koululaiset syövät kaikki aterian osat, epäterveellisten välipalojen syöminen vähe- 7

8 nee ja kodeissa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ruokailuun, joiden seurauksena oppilaiden päänsärky ja väsymys vähenevät ja keskittyminen paranee. Päiväkodeissa ja perhepäivähoitotiimeissä lasten liikuntaan ja lepoon vaikuttavien toimintatapojen edistäminen jatkui syksyn lisäksi myös kevään ja ruokailutottumusten edistäminen jatkuu vuoden 2010 loppuun. Liikunnan edistäminen ulkoistettiin osittain Edusport Oy:lle, jolta ostettiin kehittämistyökalut ja koulutusta. Keskeinen rooli hankkeen toteuttamisessa oli päiväkotien, perhepäivähoitotiimien ja koulujen valitsemilla hankeyhdyshenkilöillä. Yhdyshenkilöiden tehtävänä oli kannatella teemojen edistämistä omassa yksikössä hankkeen yhteistapaamisissa saamiensa asiantuntijaluentojen, yhteisen ideoinnin sekä materiaalien ja työkalujen perusteella. Yhteistapaamisia oli sekä syksyllä että keväällä kolme: starttitapaaminen, puolimatkan etappi ja lopputapaaminen. Myös esimiehet olivat tervetulleita puolimatkan etappeihin. Organisaatiotason kehittäminen perustui klassiselle syklille: suunnittele, toteuta ja arvioi. Yhdyshenkilöt saivat teeman edistämisen tueksi suunnittelu- sekä arviointi- ja jatkosuunnittelutyökalut. Suunnittelutyökaluun oli kerätty valmiita ideoita teemojen edistämiseksi sekä apukysymyksiä työyhteisön yhteiselle suunnittelulle. Syksyllä 2010 hankkeessa rakennettiin kunnan lasten ja nuorten terveellisen elämän toimintamalli edeltävästä luku-/toimintavuodesta saatujen kokemusten perusteella (ohjausryhmän esitys luvussa 7). 4.4 Hankkeen eteneminen päiväkodeissa ja perhepäivähoitotiimeissä Seuraavassa esitellään ne toimenpiteet, jotka koskettivat pääsääntöisesti kaikkia yksiköitä. KEVÄT JA KESÄ 2009 käynnit päiväkodeissa sekä perhepäivähoitajien täydennyskoulutuspäivillä: hankkeen tavoitteiden ja etenemisen esittely, mukaan tempaaminen ja toiveiden/tarpeiden kartoittaminen liikkeelle ruohonjuuritasolta tiimilomaketyöskentely: kunkin yksikön henkilöstö a) pohti hankkeen tavoitteita ja yksikön nykytilannetta eli omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, b) päätti, lähteekö mukaan hankkeeseen ja c) valitsi hankeyhdyshenkilöt ohjausryhmä aloitti tammikuussa kerran kuussa toteutettavat tapaamisensa ja suunnitteli hankkeen etenemistä toimintasuunnitelman laatiminen (valmis 06/09) kunnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen (esim. suunnittelu- ja arviointityökalujen suunnittelu ja valmistaminen päiväkodeille ja perhepäivähoitotiimeille 8

9 liikunnan kehittämishankehakemuksen laatiminen Etelä-Suomen lääninhallitukselle (ESLH:lle) yhteistyön solmiminen liikuntakasvatuksen kehittämisyrityksen Edusport OY:n ja Kirkkonummen marttayhdistysten kanssa hankejulisteiden suunnittelu ja toteutus, Omnian viestintäpaja vanhemmille jaettavien infolehtisten suunnittelu ja valmistaminen Edusportilta saadun esitemateriaalin perusteella tieto euron liikunnan kehittämisavustuksen saamisesta ESLH:lta SYKSY 2009 hankkeen osallistuminen Kirkkonummi-päiville elokuun lopussa Liiku, lepää, opi starttitapaaminen (27.8.) liikuntayhdyshenkilöille: orientointi teemoihin, E. Hermansonin ja J. Koskisen luennot, yhteinen ideointi ja projektin etenemisen käsittely päivähoidon liikuntakasvatusverkoston perustaminen, osallistujina päiväkotien liikuntavastaavat, puheenjohtajana P-R. Hoikka-Järvi liikuntayhdyshenkilöiden ja esimiesten perehdyttäminen Onnistumisen Portaat eli OP-kehittämistyökaluun (22.9.), Edusport yksiköt asettivat itselleen liikunnan edistämisen tavoitteet OP-työkalun avulla, tekivät toimintasuunnitelman liikunnan ja levon edistämiseksi sekä aloittivat teemojen edistämisen yksiköt esittelivät hanketta syksyn vanhempainilloissa OP-tapaaminen yhdyshenkilöille (27.10), teemoina Tavoitteista todeksi ja Kohti parempaa oppimisympäristöä, Edusport yksiköt suunnittelivat ja hankkivat liikuntavälineitä 250 euron hankerahalla OP-tapaaminen yhdyshenkilöille (17.11.), teema Kohti parempaa oppimisympäristöä jatkui, Edusport yhdyshenkilöiden liikunnan ja levon Puolimatkan etappi tapaaminen (3.12.): hyvien ideoiden ja käytäntöjen jakaminen, yhteinen ideointi luennot (3 kpl) päivähoidon henkilöstölle teemasta Uni paras lääke on, E. Hermanson käytännön Liiku- ja leiki -koulutukset henkilöstölle (yht. 3 kpl), P-R. Hoikka-Järvi Kaikki pelissä -jalkapallokoulutus (21.10.) varhaiskasvattajille, ESLU ry ja Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri ry liikuntatoimen Lahna lätyskä -uimakoulut esikoululaisille uimahallilla lisäksi syksyllä ruokateeman ja siihen liittyvän materiaalin ja työkalujen suunnittelu ja valmistaminen sekä sisäistä ja ulkoista tiedottamista KEVÄT 2010 Syö hyvin, voi hyvin teeman starttitapaaminen (21.1.), johon osallistuivat yksiköiden valitsemat ruokateemayhdyshenkilöt: orientointi teemoihin, K. Lammin luento, yhteinen ideointi ja teeman etenemisestä informointi yksiköt suunnittelivat ruokateeman edistämistä Syö Hyvin eli SH-työkalulla ja aloittivat sen edistämisen 9

10 liikuntayhdyshenkilöiden ja muiden teemasta kiinnostuneiden OP-tapaaminen (10.2.), teemana Alle kolmevuotiaiden liikunta, Edusport yksiköt saivat minijumppakansion, jossa on kuvitettu ja ohjeistettu 14 jumppaa, sekä materiaalin sähköisenä versiona, suunnittelu: P-R. Hoikka-Järvi, toteutus: Omnian viestintäpaja päiväkodit päättivät, lähtevätkö mukaan Makukouluun ne perustivat makukoulutiimin ja saivat hankkeelta Makukoulupakin (keittiövälineitä Makukoulun toteuttamiseen) Makukoulu koulutus (14.4.) makukoulutiimeille, R. Cederberg, SRE-ohjelma makukoulutiimit tekivät alustavat suunnitelmat makukoulun toteuttamiseksi omassa päiväkodissa suun terveydenhuollon ja Laurean amkk:n Itkevä hammas, naurava hammas tuokiot viisivuotiaiden ryhmille (yhteensä 12 päiväkodissa ja yhdessä perhepäivähoitotiimissä) luennot (3 kpl) henkilöstölle teemasta Lasten ja nuorten hyvä ruokavalio ja sen haasteet, K. Lammi luennot (3 kpl) aiheesta Lasten ravitsemus raiteilleen, Marttaliitto yksiköt arvioivat liikunnan ja levon edistämisen onnistumista verkkokyselyllä, Edusport esimiesten sekä liikunta- ja ruokayhdyshenkilöiden Liiku, lepää, syö hyvin -yhteistapaaminen (22.4.): liikuntaprojektin päätös ja ruokateeman puolimatkan etappi, jossa jaettiin hyviä käytäntöjä Piha Puuhakkaammaksi -tempaukset, jossa päiväkoti suunnitteli ja toteutti yhteistyössä vanhempien kanssa projektin pihaliikunnan lisäämiseksi, hanke rahoitti tempausta 200 eurolla kevään päätteeksi arvottiin Kikkonummen Lady-Linen lahjoittama liikuntalahjakortti yhden yksikön työntekijöille: jokainen yksikön työntekijä sai liikuntalahjakortin, joka sisälsi yhden yhteisen liikuntakerran ja neljä henkilökohtaista liikuntakertaa SYKSY 2010 Piha Puuhakkaammaksi tempaukset osassa päiväkoteja Makukoulun esittely (aistirata) Digga Safka -teemavuoden Ruokamessuilla Kirkkonummi-päivillä Syö hyvin teeman ja makukoulun edistäminen jatkuu yhteistapaamisilla ja yksikkökohtaisella edistämisellä hankkeessa työskentelee Laurean ammattikorkeakouluharjoittelija Elina Tupola, joka kiertää yksiköitä tukemassa makukoulun suunnittelua ja toteutusta ja tekee makukoulutiimeille makukoulun suunnittelutyökalun tulevien toimintavuosien avuksi Heikkilän ja Porkkalan Martat tukevat Heikkilän päiväkotia makukoulun toteuttamisessa kunnan terveellisen elämän toimintatapamallin valmistelu ja käsittely toimialoilla, hankkeen loppuraportti ja esitys mallista sivistyslautakunnan marraskuun kokoukseen yksiköt arvioivat ruokateeman edistämistä SH eli Syö Hyvin -työkalu 2:lla päivähoidon lopputapaaminen

11 4.5 Hankkeen eteneminen kouluissa Seuraavassa esitellään ne toimenpiteet, jotka koskettivat pääsääntöisesti kaikkia hankekouluja. KEVÄT JA KESÄ 2009 käynnit kouluissa: hankkeen tavoitteiden ja etenemisen esittely, mukaan tempaaminen ja toiveiden/tarpeiden kartoittaminen liikkeelle ruohonjuuritasolta pulinalomaketyöskentely: kunkin koulun henkilöstö a) pohti hankkeen tavoitteita ja koulun nykytilannetta eli omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, b) päätti, lähteekö mukaan hankkeeseen ja c) valitsi hankeyhdyshenkilöt suunnittelu- ja arviointityökalujen suunnittelu ja valmistaminen kouluille yhteistyön solmiminen Etelä-Suomen Liikunta- ja Urheilu Ry:n eli ESLUn, Kirkkonummi-Siuntion Sydänyhdistyksen ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Kirkkonummen alueosaston kanssa vanhemmille jaettavien infolehtisten suunnittelu ja valmistaminen Edusportilta saadun esitteen perusteella kunnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen SYYSLUKUKAUSI 2009 Liiku, lepää, opi -starttitapaaminen (3.9.) liikuntayhdyshenkilöille: orientointi teemoihin, E. Hermansonin luento, yhteinen ideointi ja projektin etenemisen käsittely hankkeen liikunta- ja lepoteemat vanhempainilloissa (vanhempien ajatusten kartoittaminen oppilaiden liikkumisen edistämiseksi) koulut suunnittelivat liikunnan ja levon edistämistä Liiku ja lepää eli LL-työkalulla ja aloittivat sen edistämisen alakoulujen luokat saivat välituntiliikuntavälinekorit yläkoulut suunnittelivat ja hankkivat välituntiliikuntavälineitä 250 euron hankerahalla yläkoululaisten välkkisprojektissa, jossa oppilaat ideoivat koulupäivää liikunnallisemmaksi ESLUn välkkäri- eli välituntiliikuttajakoulutus 5-6-luokkalaisille ja 8-9-luokkalaisille ja heidän ohjaavalle opettajalle; välkkärit alkoivat liikuttaa muita oppilaita välituntisin pihalla tai liikuntasalissa, välkkärit saivat välkkäriliivit hankkeelta luennot (3 kpl) henkilöstölle teemasta Uni paras lääke on, E. Hermanson Helposti liikkeelle -koulutus alakoulujen opettajille, ESLU Kaikki liikkeelle jalkapallokoulutus opettajille (16.9. ja ), ESLU ry, Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri ry; Kesselin Urheilukauppa lahjoitti 100 jalkapalloa alakouluille yhdyshenkilöiden Puolimatkan etappi tapaaminen (29.10.): hyvien ideoiden ja käytäntöjen jakaminen, yhteinen ideointi Välkkärikisa, jossa alakoulujen luokat keksivät uusia liikunnallisia välituntipelejä ja -leikkejä koulut arvioivat ja jatkosuunnittelivat liikunnan ja levon edistämistä L&L-arviointityökalulla 11

12 yhdyshenkilöiden L&L-lopputapaaminen (9.12.), jossa arvioitiin liikunnan edistämistä ja jaettiin hyviä ideoita liikuttaa oppilaita sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Lisäksi Winellska skolanissa toteutettiin askelmittariviikko, kunnan fysioterapeuttien pitämä minijumppakoulutuskokeilu ja palloprojekti. Askelmittaritempauksessa alakoulun viidesluokkalaiset ja heidän opettajansa mittasivat viikon ajan liikkumistaan askelmittarilla. Minijumppakoulutukseen osallistui noin 15 opettajaa ja koulutuksen tavoitteena oli kokeilla muutaman minuutin mittaisia jumppia koulupäivän aikana. Palloprojektissa yhden 8-luokan oppilaat istuivat terapiapalloilla yhden oppitunnin päivässä kahdeksan viikon aikana. Laurean ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijat tutkivat tämän vaikutusta keskivartalon voimaan ja kestävyyteen. Tulokset julkaistaan syksyllä Lisäksi hankkeen puitteissa syntyi joitakin koulujen omia toimintatapoja, kuten välituntivälinelainaamo ja liikunnalliset matematiikan tunnit Nissnikun koulussa ja opettajien taukojumpat Sepän koulussa. KEVÄTLUKUKAUSI 2009: Syö Hyvin ja Digga Safka starttitapaaminen ruokateemayhdyshenkilöille (26.1.): orientointi teemaan, K. Lammin luento, yhteinen ideointi ja projektin etenemisestä informointi koulut saivat opetuskäyttöön Rytmiä elämään -pelin, jossa käsitellään hankkeen kolmea teemaa koulut saivat Lapsiperheen jääkaappi ja kuivakaappi -julisteet vanhempainilloissa ja muuten käytettäväksi koulut suunnittelivat oppilaiden ruokailutottumusten edistämistä SH-työkalulla ja aloittivat sen edistämisen luennot (3 kpl) henkilöstölle teemasta Lasten ja nuorten hyvä ruokavalio ja sen haasteet (K. Lammi) Puolimatkan etappi (3.3.), jossa vaihdettiin ideoita ja keinoja teeman edistämisessä Winellska skolanin toteuttama rasva-suola-sokeri välipalanäyttely vieraili koululla kahden viikon ajan (lisäksi näyttely kiersi neuvolat ja kirjastot) koululounaan puffaus -viikot (15 ja 16): koululounasta edeltävän tunnin opettaja mainosti lounasta tunnin lopussa Vesi tekee hyvää pullotempaus: kunnan 7-luokkalaiset saivat vesipullot maailman vesipäivän kunniaksi ja kouluissa pidettiin vesiaiheinen aamunavaus Kouluruokasalin nimi- ja somistuskilpailu: oppilaat ideoivat kouluruokasalille nimiä ja somistusehdotuksia, joista valittiin ja toteutettiin parhaat, ruokasalissa pidettiin nimijuhla ruokapalvelun ja kotitalousopettajien toteuttama Unelmien koululounas kilpailu: oppilaat suunnittelivat unelmien koululounaita, joista parhaat palkittiin Kirkkonummipäivillä syksyllä 2010 ja jotka pääsivät lukuvuoden 2010 ja 2011 ruokalistalle ruokapalvelun toteuttama Mitä syötäis Eurooppa viikolla: oppilaat äänestivät, mitä halusivat syödä Eurooppa-viikolla (vko 18) 12

13 Kirkkonummi-Siuntion Sydänyhdistys ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys Ry:n Kirkkonummen alueosasto yhteistyössä toteuttivat välipala-oppitunnin kouluissa koulut arvioivat ja jatkosuunnittelivat oppilaiden ruokailutottumusten edistämistä SH-työkalu 2:lla yhdyshenkilöiden lopputapaaminen (29.4.), jossa vedettiin yhteen sekä ruokateeman että liikunnan edistämistä ja koottiin kehittämisajatuksia tulevaisuutta varten Piha Puuhakkaammaksi projekti, jossa koulut suunnittelivat ja toteuttivat tempauksen, jossa koulupihaa tehdään liikuttavammaksi, esimerkiksi maalaamalla pelialueita ja hyppyruutuja Kirkkonummen Pamelux lahjoitti yhdelle alakoululle jääkaapin oppilaiden välipalojen säilyttämiseksi Maa- ja kotitalousnaiset pitävät kahdella ala-koululla toiminnallisen Hyvän mielen ruoka vanhempainillan oppilaille ja heidän vanhemmilleen 4.6 Tuotokset ja julkaisut Hankkeessa syntyivät seuraavat tuotokset: Ali-Yrkkö, T Soppelisoppa. Lautasmallileikki-ohje esikoululaisille. Kirkkonummen kunta. Ali-Yrkkö, T Kehittämistyökalupakki päiväkodeille ja kouluille lasten liikunnan ja ruokailutottumusten edistämiseksi. Kirkkonummen kunta. Hermanson, E. Uni paras lääke on. Luentomateriaali syksyllä Hoikka-Järvi, P-R Minijumppia päivähoitoikäisille ja koululaisille. Kansio ja CDromppu. Kirkkonummen kunta. Hoikka-Järvi, P-R Minijumppa för barn i dagvård och skolelever. Pärm och CDrom. Kyrklätts kommun. Koskinen, J Liikkuminen oppimisvalmiuksien tukemisessa. Luentomateriaali Ikäheimonen, T Liikunnallista matematiikka. Tehtäviä alakoululaisille. Laajakallion koulu. Kirkkonummen kunta. Ikäheimonen, T Lokakuu on kuntokuu. Liikuntapäiväkirja alakoululaisille. Laajakallion koulu. Kirkkonummen kunta. Lammi, K. Lasten ja nuorten hyväruokavalio ja sen haasteet. Luentomateriaali keväällä Lapsen liikuntakortti. Masalan perhepäivähoitotiimi Motionkort för barn. Lindals daghem Rörelsekort för barn. Lindals daghem Suzuki, P Välkkiskoulutus-materiaali. Kirkkonummen kunta. Tupola, E Sapere-Makukoulu. Suunnitelmista käytäntöön: opas aloittelevalle yksikölle. Sisältää Makukoulun toimintaoppaan. 13

14 Äikää, N Ruokapäivyri. Masalan koulu. Kirkkonummen kunta. Lisäksi hankkeesta on julkaistu seuraavat lehtiartikkelit: Kyrklätts satsar på barns och ungas välbefinnande. En bra start på ett hälsosamt liv med kampanjen Leva Livet!. Kirkkonummen Sanomat Kunnan terveydenhuollossa kannetaan huolta lasten hampaista. Naurava hammas tykkää terveellisestä, Itkevä hammas saa herkut. Kirkkonummen Sanomat Sepän koulussa satsataan välituntiliikuntaan. Free Walker saa liikettä lapsiin. Kirkkonummen Sanomat vipeltäjää Nissnikun koulun juoksutapahtumassa. Kirkkonummen Sanomat Terve Elämä! kampanjalla eväitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tavoitteena pysyvästi terveelliset elämäntavat. Kirkkonummen Sanomat Terve Elämä! kampanjan teemoina liikunta ja uni. Kaikki pelissä opekoulutusta Kirkkonummella. Kirkkonummen Sanomat Terve Elämä! viikko Kirkonkylän koulussa. Välkkärit, uudet pelit ja leikit toivat vipinää välkälle. Kirkkonummen Sanomat Terveystietoa koululaisille välipaloista. Kirkkonummen Sanomat Vain tylsät aikuiset tyytyvät maistelemaan ruokia Vauhtivarvas ja Empeli Masalan perhepäivähoidon ilona. Kirkkonummen Sanomat

15 5 HANKKEEN KUSTANNUKSET Alla olevissa taulukoissa on esitetty taloudelliset resurssit ja kulut vuonna 2009 ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. TALOUDELLISET RESURSSIT 2009 Euroa Yhteensä Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Toimintamääräraha: kunnan oma rahoitus E-Suomen lääninhallituksen liikunnan hankeavustus Toimintamäärärahat yhteensä RESURSSIT YHTEENSÄ KULUT 2009 Euroa Yhteensä Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Koulutus- ja kehittämiskulut: erillispalkkiot yhdyshenkilöille (sivukuluineen) yhteistapaamiset, koulutukset ja kehittämismateriaali Koulutus- ja kehittämiskulut yhteensä Tempaus- ja välinekulut Materiaali- ja painantakulut Hallintokulut (sis. matkakulut) KULUT YHTEENSÄ TALOUDELLISET RESURSSIT 2010 Euroa Yhteensä Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Toimintamääräraha: kunnan oma rahoitus E-Suomen lääninhallituksen liikunnan hankeavustus Toimintamäärärahat yhteensä RESURSSIT YHTEENSÄ

16 KULUT Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Koulutus- ja kehittämiskulut: erillispalkkiot yhdyshenkilöille (sivukuluineen) yhteistapaamiset, koulutukset ja kehittämismateriaali Euroa Koulutus- ja kehittämiskulut yhteensä Muut kulut tempaus- ja välinekulut materiaali- ja painantakulut hallintokulut (sis. matkakulut) Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ Yhteensä HANKKEEN SAAVUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 6.1 Hankkeen tuotokset kuntatason tavoitteen näkökulmasta Hankkeen kuntatason tavoitteena oli rakentaa toimirajat ylittävällä yhteistyöllä lasten ja nuorten terveyttä edistäviä pysyviä toimenpiteitä kuntaan. Alla on lueteltu ensin päivähoitoikäisiä ja sitten peruskoululaisia koskevat poikkihallinnolliset tai koko kuntaa koskevat terveyden edistämisen toimenpiteet, joita hankkeessa syntyi tai on syntymässä vuoden 2010 loppuun mennessä. Päivähoitoon luodaan liikuntakasvatusorganisaatio, joka vastaa päivähoidon liikuntakasvatuksen kehittämisestä. Liikuntakasvatuksen ohjausryhmä suunnittelee ja toteuttaa sisäistä Leiki- ja liiku -koulutusta tai hankkii ulkoista täydennyskoulutusta. Päivähoitoyksiköiden liikuntavastaavista muodostuva liikuntakasvatusverkosto siirtää liikuntakasvatukseen liittyvää tietotaitoa yli yksikkörajojen ja kartoittaa kehittämistarpeita. Liikuntavastaavat toimivat asiantuntijoina omassa yksikössä. Liikuntakasvatusorganisaatiolla on suuri vaikutus lasten liikkumisen edistämiseen jatkossa. Se kannattelee asiaa. Suun terveydenhuolto on luonut mallin päiväkotiyhteistyöhön lasten hammasterveyden edistämiseksi. Suuhygienistit toteuttavat yhteistyössä Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa puolituntisen Naurava hammas, itkevä hammas tuokion päiväkodissa joka kolmas vuosi. Tuokioon osallistuvat viisivuotiaat pääsevät tutkimaan hampaille terveellisiä ja epäterveellisiä ruoka-aineita Masa Majavan ja Kalevi Ketun kanssa. Kahtena välivuonna suuhygienistit ovat yhteydessä päiväkotiin ja aktivoivat päiväkoteja pitämään yllä hammasasiaa. 16

17 Toiminnalle on nimetty vastuusuuhygienisti. Kehitetty hammaskasvatustuokio on lapsia innostava tapa käsitellä hampaiden terveyttä ja päiväkotien saama aiheeseen liittyvä materiaali on väline päivähoidon henkilöstölle pitää hammasasiaa yllä tuokioiden kahtena välivuonna. Toiminnan riskinä ovat resurssien puuttuminen materiaalin hankintaan ja asian unohtuminen päivähoidon arjessa. Liikuntatoimi on luonut ja tarjoaa kunnan päiväkotien esikoululaisille Lahna Lätyskä uimakoulun, joka koostuu neljästä opetuskerrasta. Opetus on päiväkodeille ilmaista. Päiväkoti maksaa lasten ja valvovien aikuisten sisäänpääsymaksut sekä kuljetukset. Laaja kunta asettaa päiväkodit eri asemaan uimakoulun suhteen. Veikkolan päiväkotien on käytännössä mahdotonta osallistua uimakouluun olemassa olevilla julkisilla kulkuneuvoilla tai kuljetuksiin varattavilla resursseilla. Vaihtoehtona on jatkaa suosittuja uimakouluja nykyisellä tavalla eli jokainen päiväkoti osallistuu uimakouluun halunsa ja resurssiensa puitteissa tai satsata kuntatasolla resursseja kuljetuksiin. Liikuntakasvatus, terveelliset ruokailutottumukset ja lepo/uni kirjataan näkyviin kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja yksiköiden omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Tämä luo edellytykset sille, että osa-alueisiin satsaaminen jatkuu hankkeen jälkeen. Peruskouluissa on luotu aktiivista välituntiliikuntatoimintaa: 5. ja 6. sekä luokkalaiset oppilaat ja heidän ohjaava opettajansa saavat koulukohtaisen Välkkiskoulutuksen joka 2. vuosi. Oppilaat toimivat välituntiliikuttajina välkkiksinä koulun muille oppilaille. Koulutuksesta vastaa ja sen toteuttaa kussakin koulussa liikuntatoimi syksystä 2010 alkaen siten, että puolet kouluista saa koulutuksen yhtenä syksynä ja puolet seuraavana syksynä. Aloitetusta välituntiliikuntatoiminnasta saatiin hyviä kokemuksia lukuvuonna Toimintaan on hyvä satsata myös jatkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulut valitsevat joka toinen syksy uudet välkkikset ja heille ohjaavan opettajan sekä osallistuu koulutukseen. Fysioterapiayksikkö kehitti koulujen opettajille minijumppa-koulutuksen, joka antaa eväät opettajille ohjata muutaman minuutin miniverryttelyjä oppilaille. Tämän tavoitteena on lisätä oppilaiden virkeyttä ja keskittymiskykyä. Opettajille suunnatun koulutuskokeilun alkuinnostuksesta huolimatta, toiminta ei lähtenyt kuitenkaan elämään. Kokeilun perusteella fysioterapeuttikouluttajat kehittävät koulutusta sellaiseksi, että se suunnataan oppilaille ja heidän ohjaavalle opettajallensa. Pilottikoulutusta tarjotaan kouluille Lisäksi teemojen näkymistä lukuvuosittain koulutyössä vahvistettiin kirjaamalla teemat koulujen lukuvuosisuunnitelmalomakkeeseen. Hankkeen saavutuksina voidaan pitää myös koulujen sitoutumista teemojen edistämiseen sekä syntynyttä kehittämisen organisaatiota, joka perustui yhdyshenkilöiden vahvalle roolille teemojen edistämisessä. Hankkeessa ei syntynyt alustavan hankesuunnitelman tavoitetta koordinoidusta liikuntaseurojen yhteistyöstä päivähoidon ja koulujen kanssa, vaikkakin yksittäiset yksiköt tekivät yhteistyötä seurojen kanssa ja seurat olivat aktiivisia. Tälle koordinointityölle on saatu resurssi liikuntatoimen sisäisin järjestelyin syksyllä

18 6.2 Hankkeen tuotokset organisaatiotason tavoitteiden näkökulmasta Tässä luvussa kuvataan organisaatio- eli yksikkötason tavoitteiden saavuttamista niiltä osin, kuin ne ovat mitattavissa/arvioitavissa. Tavoitteiden saavuttamisessa ja syntyneissä muutoksissa on luonnollisesti yksikkökohtaista vaihtelua Saavutukset päivähoidossa TAVOITETEESI 1: Päivähoitoikäinen lapsi liikkuu kaksi tuntia päivässä monipuolisesti siten, että hän myös hengästyy päivähoitopäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa Liikunnan edistäminen onnistui päivähoidossa hyvin. Huhtikuussa tehtyyn liikunnan ja levon loppuarviointiin vastasi yhteensä 15 yksikköä (noin 120 henkilöä) mukana olleesta 19:stä päiväkodista ja perhepäivähoitotiimistä *. Vastausten perusteella 14 yksikössä saavutettiin liikunnan edistämisen tavoitteet ja lasten liikunta lisääntyi. Kymmenen yksikköä piti liikuntaprojektin hyötyä itselleen suurena ja viisi kohtalaisena (vastausasteikolla: erittäin suuri, suuri, kohtalainen, pieni, ei mitään hyötyä). Palautteen perusteella tärkein muutos tapahtui työntekijöiden asenteissa ja suurin muutos oli lasten liikunnan lisääntyminen arjessa. Tähän vaikuttivat sisä- ja ulkoliikuntaa rajoittavien sääntöjen muuttaminen liikkumista sallivimmiksi (esimerkiksi keinussa saa pyöriä, kun ei satuta ketään), liikuntavälineiden laittaminen lasten vapaaseen käyttöön sekä päiväkotitilojen järjestäminen liikuntaa edistäväksi. Lapset ovat innokkaita liikunnan suhteen. Liikunta on lisääntynyt ryhmässämme. Aremmatkin lapset jo rohkaistuneet johonkin mukaan. Masalan alueen liikuntavälinelainaamo, hurraa! Ollaan mietitty liikuntaa arkeen, välineet saatavilla ja näkösällä. Aikuiset ovat miettineet turhien rajoitteiden poistamista liikunnan tieltä. Asenteiden muutos henkilökunnalla. Uudet ideat ja leikit ovat innostaneet liikkumaan ja järjestämään ohjattua toimintaa. Ja kaikilla ollut niin mukavaa. Perheilta ja pihaseikkailu oli tosi kiva! Varmaan jatkamme tätä talkoohommaa päiväkodissamme tulevaisuudessa, jos vaikka saisimme tällaisen tradition tästä, että joka vuosi pidettäisiin kevättalkoot. Vanhemmat tykkäsivät ajatuksesta. Saimme lahjoituksina maaleja, vaneria ja lautaa ym. Vanhemmat toivat työkaluja mukanaan. Osa isistä loihti meille vanerista ja laudasta siirrettävän kolopallopelin ja reikäheittopalloseinän sekä telineen seinään meidän uudelle Tevellasta tilatulle siirrettävälle koripallo telineelle. He olivat hyvin ylpeitä saavutuksistaan :) * Piha Puuhakkaammaksi -projektit olivat vielä toteuttamatta, kun arviointi tehtiin. 18

19 Muutossuunta lasten liikkumisen edistämisessä on siis kaiken kaikkiaan myönteinen. Sitä, liikkuvatko kaikki lapset suositusten mukaisesti, ei ole tutkittu. TAVOITETEESI 2 Päivähoitoikäinen lapsi nukkuu noin 11 tuntia vuorokaudessa Loppuarvioinnin mukaan yhdessäkään yksikössä ei oltu luotu projektin aikana lasten lepoon ja nukkumiseen vaikuttavia uusia toimintatapoja. Tosin yhdyshenkilöiden syksyn tapaamisissa tuli esille uusia toimintatapoja päivälevossa. Muun muassa eräässä päiväkodissa pienten päiväuniaikaa venytettiin, kun välipajan myöhentämisestä oli sovittu ravitsemistyöntekijän kanssa. Tavoiteteesiä ei ole arvioitu muuten. TAVOITETEESI 3 Päivähoitoikäinen lapsi syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä), terveellistä ruokaa, ylimääräiset napostelut ovat poissa Ruokailutottumusten edistäminen jatkuu syksyn Lasten ruokailutottumuksia kotona ei tutkita. Yhteistapaamisten perusteella voidaan listata muun muassa seuraavia päiväkotikohtaisia muutoksia lasten ruokailuun liittyen: - esimerkiksi Hommaksen päiväkodissa ruokailu tapahtuu pienissä pöydissä, joissa jokaisessa on aikuinen ja esimerkiksi salaatti ja leivät tarjolla, jokainen odottaa kunnes kaikki ovat syöneet omassa pöydässä rauhoittaa ruokailutilanteita - esimerkiksi Haapajärven päiväkodissa salaatit/juurespalat syödään ennen lämmintä ateriaa jopa aamupiirissä tai ulkona tuoreiden kasvisten menekki kasvanut Vaikuttavin muutos päiväkodeissa on Makukoulu-toiminnan aloittaminen. 13 päiväkotia osallistui koulutukseen, perusti makukoulutiimin ja sai keittiövälinetyökalupakin makukoulun toteuttamiseen. Makukoulu on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ja tutkivat eri ruoka-aineita kaikilla viidellä aistilla ja jossa tutustuminen perustuu vapaaehtoisuudelle (lapsia ei pakoteta maistamaan). Tämän seurauksena lapset oppivat syömään itselle vieraita ruoka-aineita. Kokemus Köpaksen päiväkodista on esimerkki makukoulun vaikuttavuudesta: Toteutimme makukoulua viime keväänä jokaisessa ryhmässä: lapset pääsivät tutustumaan kaikkiin vihanneksiin, marjoihin ja hedelmiin. Tänä syksynä nämä lapset ovat opettaneet päiväkodin uusia lapsia syömään Onnistumisen kulmakivet ja karikot päivähoidon hankkeessa Onnistumisen kulmakiviä (ei tärkeysjärjestyksessä) olivat - käynnit jokaisessa suomenkielisessä päiväkodissa hankkeen alussa, ruohonjuuritason tarpeiden kuuleminen - mukaan tuleminen oli vapaaehtoista ja sitä edelsi yksikön tietoinen päätös - yhdyshenkilöiden rooli työyhteisön innostajana ja kehittämisen kannattelijana, nimelliset erillispalkkiot yhdyshenkilöille 19

20 - yksikkökohtaiseen kehittämiseen varatut rahalliset resurssit ns. edistämisen porkkanointi, minkä ulkopuolinen rahoitus teki mahdolliseksi - yhteistapaamiset, joissa asiantuntijaluennot ja joissa jaettiin käytännön ideoita ja keinoja vaikuttaa teemoihin; kaikki ovat asiantuntijoita -periaate - yhteistyö Edusportin kanssa: toimivat kehittämistyökalut koko työyhteisölle ja asiantunteva ja innostava luennoitsija - säännöllinen ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen yhdyshenkilöille ja esimiehille hankkeen etenemisestä - päivähoidon esimiesten sitoutuminen - toimiva ohjausryhmätyöskentely - harjoittelijan käynnit päiväkodeissa syksyllä 2010: makukoulun suunnittelun ja toteutuksen tukeminen Mitä olisi voinut tehdä toisin - projektiaikataulu olisi voinut olla pidempi: yksi vuosi yhteen teemaan - ruotsinkielisten päiväkotien yhteisen hankkeen alkuesittelyn sijaan olisi ollut hyvä olla esittelyt jokaiselle päiväkodille erikseen ja ruotsinkielisen päivähoidon projektin eriyttäminen osittain omaksi prosessiksi suomenkielisestä - ruotsinkielisille päiväkodeille olisi hyvä ollut saada kaikki kehittämistyökalut ja materiaali ruotsiksi - yhteistapaamisia olisi voinut karsia - alussa selkeä kirjallinen yhteenvetoinfo yksikölle siitä, mitä projekti vaatii ja mitä antaa mihin yksikkö sitoutuu - alussa selkeä kirjallinen info yhdyshenkilön roolista ennen yhdyshenkilöiden valintaa - asiantuntijaluennot/koulutustilaisuudet koko henkilöstölle hankkeen alussa - päivähoidon esimiesten kanssa olisi voinut olla enemmän tapaamisia - kaksi yhdyshenkilöä on parempi vaihtoehto kuin yksi, minkä ansiosta vältytään henkilöstövaihdosten tai sairastumisten aiheuttamilta haasteilta Saavutukset kouluissa TAVOITETEESI 1 Koululainen liikkuu 1-2 tuntia päivittäin siten, että hän myös hengästyy koulupäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa. Kouluissa satsattiin välituntiliikunnan edistämiseen. Yhdyshenkilöiltä kerätyn palautteen * perusteella koulukohtaista välituntiliikuntatoimintaa ja -koulutusta pidettiin hyvänä ja oppilaita innostavana ja välituntiliikuntavälineet erityisesti alakouluissa synnyttivät vipinää välitunneille. Aikaisemmin passiiviset lapset löysivät välineiden myötä itselleen mielekästä tekemistä. Ja välineet saivat aikaisemmin riidelleen poikaporukan puuhaamaan sovussa ensimmäistä kertaa koko syksynä. * Kyselyyn vastasi kahdeksan koulua 16:sta. 20

21 TAVOITETEESI 2 Koululainen nukkuu noin 10 tuntia yössä TAVOITETEESI 3 Koululainen syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä, koulussa koululounaan ja terveellisen välipalan), terveellistä ruokaa, ylimääräiset napostelut ovat poissa Tavoiteteesejä 2 ja 3 voidaan arvioida 8- ja 9-luokkalaisten osalta vertaamalla valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia aikaisempiin tuloksiin. Tulokset saadaan marraskuussa Tosin vain yhden lukuvuoden mittaisella edistämistoiminnalla ei ole todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia lasten liikkumisen määrään. On todennäköistä, että sillä ei ole lainkaan vaikutuksia unitavoitteeseen, sillä uni jäi liikunnan jalkoihin. Ja on todennäköistä, että vaikutukset oppilaiden syömiseen ovat pieniä. Terveyden edistämisen tulisi olla pitkäjänteistä ja eritoten oppilaiden ruokailutottumuksiin vaikuttamisessa keskeisintä olisi luoda kouluympäristöstä mahdollisimman terveyttä edistävä: sellainen, jossa oppilaiden on helppo valita terveellinen vaihtoehto epäterveellisen sijaan. Ihannetilanteessa kaikki oppilaat, myös yläkoulussa, syövät koululounaan sekä ravitsevan välipalan Onnistumisen kulmakivet ja karikot koulujen hankkeessa Onnistumiseen vaikuttaneita kulmakiviä (ei tärkeysjärjestyksessä) olivat - projektikoordinaattorin käynnit jokaisessa koulussa hankkeen alussa - mukaan tuleminen oli vapaaehtoista ja sitä edelsi koulun tietoinen päätös - yhdyshenkilöiden rooli työyhteisön innostajana ja kehittämisen kannattelijana, nimelliset erillispalkkiot yhdyshenkilöille - koulujen saamat liikuntavälineet, jotka innostivat oppilaat liikkumaan - kehittämistyökalut, joita oli helppo ja nopea käyttää - yhteistapaamiset, joissa asiantuntijaluentoja ja joissa jaettiin käytännön ideoita ja keinoja vaikuttaa teemoihin kaikki ovat asiantuntijoita -periaate - säännöllinen ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen yhdyshenkilöille ja rehtoreille hankkeen etenemisestä - rehtoreiden sitoutuminen - Terve Elämä! hankkeen että Digga Safka -teemavuoden yhteistyö ja niiden poikkihallinnolliset ja moniammatilliset ohjausryhmätyöskentelyt Mitä olisi voinut tehdä toisin - keskittyä yhdessä projektissa päivähoitoon ja toisessa kouluihin: päiväkodit ja koulut poikkeavat toisistaan niin lasten ikärakenteen kuin organisaation näkökulmista keskittäminen luo paremmat onnistumisen edellytykset ja antaa resurssit projektin vetäjälle käydä päiväkodeissa/kouluissa henkilökohtaisesti ja aktivoida koko opettajakuntaa yhteisen asian äärelle; nyt käytännön toteutus jäi joissakin kouluissa pitkälti yhdyshenkilön harteille - varata yksi lukuvuosi yhden teeman edistämiseen 21

22 - alakoulujen ja yläkoulujen kehittämisprosessit olisi voitu erottaa toisistaan: yläkouluilla olisi voinut olla omia yhteistapaamisia - suomen- ja ruotsinkielisten koulujen prosessit olisi voitu eriyttää osittain toisistaan - ruotsinkielisille kouluille kaikki materiaalit ja työkalut ruotsiksi - kussakin koulussa olisi ollut hyvä olla kaksi yhdyshenkilöä, jotta voivat jakaa vastuuta ja vältytään henkilöstövaihdosten tai sairastumisten tuomilta haasteilta - terveydenhoitajat olisivat voineet osallistua yhteistapaamisiin toteutunutta enemmän; ihannetilanteessa opettaja ja terveydenhoitaja muodostavat tiiviin työparin; samoin ruokapalveluhenkilöstö olisi voinut osallistua toteutunutta enemmän yhteistapaamisiin ja mahdollisuuksien mukaan olla enemmän ideoimassa teeman edistämistä yhdysopettajan ja terveydenhoitajan kanssa - edistäminen olisi voinut lähteä liikkeelle vielä enemmän ruohonjuuritason tarpeista: koulu voisi itse määritellä oman tavoitteensa teeman edistämiseksi ja ideoida ja sopia toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sille varatulla määrärahalla 22

23 7 ESITYS KIRKKONUMMEN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN TERVEELLISEN ELÄ- MÄN TOIMINTAMALLIKSI Tässä luvussa on hankkeen ohjausryhmän esitys kunnan lasten ja nuorten terveellisen elämän toimintamalliksi, jota esitetään jatkettavaksi kunnan perustoiminnassa. Esitys perustuu kokemuksiin toteutetuista toimenpiteistä luku-/toimintavuonna ja se sisältää niihin liittyvät jatkokehittämisajatukset. Lisäksi sen taustalla vaikuttaa valmisteilla olevan terveydenhuoltolakiesityksen tavoite siitä, että terveyden edistämistä toteutetaan kaikessa kunnan toiminnassa. Esitys koostuu viidestä osasta, jotka ovat 1) hankkeessa syntyneen terveyttä edistävän poikkihallinnollisen toiminnan jatkaminen 2) lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kannatteleva ohjausryhmä 3) terveyden edistämisen koordinointiin satsaaminen 4) Terve Elämä teemavuodet terveyden edistämisen malliksi ja 5) konkreettiset kehittämisesitykset lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi. 7.1 Hankkeessa syntyneen toiminnan jatkaminen Seuraaviin taulukoihin on tiivistetty hankkeessa syntyneet poikkihallinnolliset/ kuntatason terveyden edistämisen toimenpiteet, jotka koskettavat päivähoitoikäisiä ja peruskoululaisia ja joita hankeohjausryhmä esittää jatkettavaksi. PÄIVÄHOITOIKÄISTEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Tavoite Toiminta Vastuutaho ja resurssit Päivähoitoikäinen lapsi liikkuu kaksi tuntia päivässä Liikuntakasvatuksen kehittäminen suomen- ja ruotsinkielisessä päivähoidossa Kunnassa toimii päivähoidon liikuntakasvatuksen ohjausryhmä. Ohjausryhmä koordinoi liikuntakasvatuksen kehittämistä. Se suunnittelee ja toteuttaa sisäistä Leiki- ja liiku -koulutusta ja/tai hankkii ulkoista täydennyskoulutusta. Kunnassa toimii päiväkotien ja perhepäivähoitotiimien liikuntavastaavien liikuntakasvatusverkosto (kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa). Jäsenten tehtävänä on levittää liikuntakasvatuksen tietotaitoa yli yksikkörajojen ja toimia liikuntakasvatuksen asiantuntijoina omassa yksikössä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii varhaiskasvatusjohtajan nimeämä henkilö. Koulutuskulut sisällytetään päivähoidon koulutusmäärärahoihin. Suomen- ja ruotsinkielisen päivähoidon yhteistyö. Verkoston koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii varhaiskasvatusjohtajan nimeämä henkilö. Yksiköiden esimiehet nimeävät liikuntavastaavat. Esikoululaisille uimataidon alkeet Liikuntatoimi tarjoaa kunnan päiväkotien esikoululaisille Lahna Lätyskä uimakouluja, jossa on noin neljä opetuskertaa. Opetus on päiväkodeille ilmaista. Liikuntapalvelut: opetus. Päiväkoti: lasten ja valvojien sisäänpääsymaksut ja kuljetuskustannukset. 23