LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA"

Transkriptio

1 LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö

2 sisällysluettelo 1 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET KANSALLISET OHJELMAT JA SUOSITUKSET LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI HANKKEEN TOTEUTUS Osallistujat Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen toimintafilosofia ja etenemisen rakenne Hankkeen eteneminen päiväkodeissa ja perhepäivähoitotiimeissä Hankkeen eteneminen kouluissa Tuotokset ja julkaisut HANKKEEN KUSTANNUKSET HANKKEEN SAAVUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Hankkeen tuotokset kuntatason tavoitteen näkökulmasta Hankkeen tuotokset organisaatiotason tavoitteiden näkökulmasta Saavutukset päivähoidossa Onnistumisen kulmakivet ja karikot päivähoidon hankkeessa Saavutukset kouluissa Onnistumisen kulmakivet ja karikot koulujen hankkeessa ESITYS KIRKKONUMMEN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLIKSI Hankkeessa syntyneen toiminnan jatkaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä kannatteleva ohjausryhmä Terveyden edistämisen koordinointiin satsaaminen Terve Elämä -teemavuodet terveyden edistämisen malliksi Konkreettisia kehittämisesityksiä TIIVISTELMÄ KIITOS...31 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Kirkkonummen kunnan kaksivuotinen Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille hanke eli Terve Elämä! -hanke. Raportti on yhteenveto vuoden 2009 alussa alkaneesta terveyden edistämisen hankkeesta, sen etenemisestä ja aikaansaannoksista. Lisäksi raportin luvussa 7 esitetään hankkeen ohjausryhmän esitys lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi kunnan toiminnassa jatkossa. Hanke on kuvattu mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta siitä saatuja kokemuksia on mahdollista hyödyntää vastaavanlaisissa hankkeissa tulevaisuudessa. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille -hanke on Kirkkonummen kunnan poikkihallinnollinen terveyden edistämisen hanke, joka alkoi vuoden 2009 alussa ja loppuu vuoden 2010 lopussa. Aloite hankkeesta tuli kunnanvaltuutetuilta ja se hyväksyttiin kunnanvaltuuston kokouksessa yhdeksi kunnan sitovaksi tavoitteeksi kunta- ja palvelustrategian toimintasuunnitelman pohjalta. Hanke liittyy strategian päämäärään Väestön hyvä elämä, jonka kriittisenä menestystekijänä on ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa. Hanketta on johtanut sivistystoimi ja se on sivistyslautakunnan alainen. Hankkeelle palkattiin koordinaattori ja sille perustettiin poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Alustavassa hankesuunnitelmassa on kirjattu hankkeen tavoitteeksi luoda terveys-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyönä lasten ja nuorten terveellisen elämän toimintamalli, jota toteutetaan kouluissa, nuorisotiloissa ja liikuntajärjestöissä. Suunnitelmassa on kirjattu hankkeen tarkoitukseksi auttaa kouluja kehittämään malli, jossa huomioidaan liikunnan riittävyys, kouluaterian sisältö, terveyskasvatus, tupakoinnin ja alkoholin käyttö ja jossa rohkaistaan vanhempia asettamaan rajoja passivoiville harrastuksille. Hankkeen pääpaino on ennaltaehkäisyssä; eri hallintokunnat ja järjestöt koordinoivat ennalta ehkäisevää toimintaansa siten, että 0-18-vuotiaiden terveyskasvatus on jatkuvaa, suunnitelmallista ja kohderyhmälle kiinnostavaa eri ikävaiheissa. Alun perin kolmevuotiseksi tarkoitettu hanke alkoi vuotta myöhemmin ja laajeni koskemaan myös kunnan päivähoitoa. Alustavat hankkeen tavoitteet muotoutuivat kevään 2009 aikana seuraavanlaiseksi: Terveellisen elämän toimintamalli hankkeen eli Terve Elämä! -kampanjan kuntatason tavoitteena on rakentaa yhteistyössä terveys-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa kunnan yhteinen toimintamalli vaikuttaa lasten terveellisiin elämäntapoihin. Kehittämistyön tuloksena syntyy vuoden 2010 loppuun mennessä terveyden edistämisen malli siitä, miten eri toimialat työskentelevät lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi päivähoidossa ja peruskoulussa. 3

4 Kampanjan organisaatio- eli yksikkötason tavoitteena kehittää perhepäivähoitotiimien, päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria. Tavoitteena on vahvistaa ja luoda konkreettisia, pysyviä toimintatapoja vaikuttaa lasten terveellisiin elämäntapoihin ja vaikuttaa siten positiivisesti lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Ohjausryhmä asetti lisäksi kampanjan tavoiteteeseiksi seuraavat: Päivähoitoikäinen lapsi 1. liikkuu kaksi tuntia päivässä monipuolisesti siten, että hän myös hengästyy päivähoitopäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa 2. syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä), terveellistä ruokaa, ylimääräiset napostelut ovat poissa 3. nukkuu noin 11 tuntia vuorokaudessa Koululainen 1. liikkuu 1-2 tuntia päivittäin siten, että hän myös hengästyy koulupäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa 2. syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä) terveellistä ruokaa (koululounaan ja terveellisen välipalan), ylimääräiset napostelut ovat poissa 3. nukkuu noin 10 tuntia yössä. Alkuperäisen hankesuunnitelman tavoite päihteettömyyteen vaikuttavien toimintatapojen aktiivisesta kehittämisestä rajattiin hankkeen tavoitteista pois. 3 KANSALLISET OHJELMAT JA SUOSITUKSET LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI Hankkeen tavoitteet ovat useiden valtakunnallisten asiakirjojen, ohjelmien ja suositusten mukaisia. Alle on koottu niitä kansallisia asiakirjoja ja ohjelmia, jotka korostavat lasten ja nuorten terveyden edistämistä tai painottavat liikkumista tai muita elämäntapoja terveyden edistämisessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) mukaan varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia, joka on lapsen kasvun, oppimisen ja kehityksen edellytys. Hyvinvointia edistää lapsen terveyden ja toimintakyvyn vaaliminen ja perustarpeista huolehtiminen. Myös päivittäinen liikkuminen on yksi hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Varhaiskasvatuksen suositukset näkevät liikkumisen lapselle yhtenä tyypillisenä tapana toimia ja ajatella leikkimisen, tutkimisen ja taiteellisen ilmaisun ohella. Se on luonnollinen tapa tutustua itseen ja ympäristöön ja se luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Kasvattajien teh- 4

5 tävänä on mahdollistaa liikkuminen ja kannustaa vähän liikkuvia lapsia liikkumaan. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005.) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2000) mukaan esiopetuksen tehtävänä on jatkaa lapselle suotuisien kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytysten edistämistä ja seitsemästä esiopetuksen sisältöalueesta kaksi 1) terveys ja 2) fyysinen ja motorinen kehitys liittyvät Terve Elämä! -hankkeen tavoitteisiin. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä tukemalla lapsen terveellisiä ruokailutottumuksia ja huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Fyysiselle ja motoriselle kehittymiselle ja lapsen tasapainoiselle kasvulle on puolestaan tärkeää päivittäinen monipuolinen liikunta. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle on hyvä antaa mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen ja ohjata lasta ymmärtämään liikunnan merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle ikätasolle sopivalla tavalla. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000.) Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) tarkentavat ja luonnehtivat päivähoitoikäisten liikkumista ikäkausittain. 0-3-vuotaiden lasten liikkuminen on pääsääntöisesti omaehtoista liikkumista, joka lähtee lapsen omasta halusta ja mielenkiinnosta. Aikuisen on tärkeää antaa lapselle tilaa ja aikaa liikkua hänen omien edellytystensä mukaan aina, kun se on mahdollista. Suositusten mukaan myös 3-6-vuotiaiden lasten liikkumisen on hyvä olla suurimmalta osaltaan omaehtoista ja liikkumisen minimimäärä on yhteensä kaksi tuntia reipasta, hengästyttävää liikuntaa päivässä. (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005.) Opetusministeriön tukema ja Nuori Suomi Ry:n asettama asiantuntijaryhmä on laatinut Fyysisen aktiivisuuden suosituksen kouluikäisille (2008). Sen mukaan: Kaikkien 7-18-vuotaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut lapsia ja nuoria koskevia ravitsemussuositukset. Ravitsemussuositusten (2005) mukaan ruokailun säännöllisyys on ateriarytmissä tärkeintä: se ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja auttaa painonhallinnassa. Kouluruokailusuosituksen (2008) mukaan koululounaan lisäksi oppilaille tulisikin järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, jos koulu jatkuu yli kolme oppituntia lounaan jälkeen. Suosituksen mukaan välipala on osa opetusta ja kouluaikaista ruokailua ja koululla on oltava suunnitelma välipalojen käytännön järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Virvoitus- ja energiajuomat, makeiset tai muut runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävät tuotteet eivät kuulu terveyttä edistävään kouluympäristöön. (Kouluruokasuositus 2008.) Paras janojuoma on vesi (Juomat ravitsemuksessa 2008). Valtioneuvoston hyväksymä Terveys kansanterveysohjelma (2001) linjaa Suomen terveyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä ja korostaa terveyden edistämistä. Yhtenä ohjelman tavoitteena on lisätä ja parantaa lasten hyvinvointia ja terveydentilaa ja vähentää lasten turvattomuuteen liittyviä oireita ja sairauksia. Ohjelman mukaan kuntien rooli tavoitteiden saavuttamisessa on keskeinen. Ohjelma tuo esille lasten päivähoidon, esiopetuksen ja perus- 5

6 koulun merkittävän roolin lasten terveyden edistämisessä yhteistyössä vanhempien kanssa. Nuorten terveyden edistämisen yhtenä keinona se korostaa koulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, liikunta- ja nuorisotoimen, järjestöjen ja tiedotusvälineiden yhteistoimintaa, jolla voidaan kehittää tukitoimia, lisätä elämänhallinta- ja terveystietoa ja vaikuttaa liikuntatottumuksiin. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2001) Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ( ) ja Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma jatkavat kansanterveysohjelman linjauksia. Molempien ohjelmien yhtenä tavoitteena on saada aikaan kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavia elintapamuutoksia. Ne tuovat esille terveellisiin ruokailutottumusten ja liikunnan edistämisen. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma listaa tähän muun muassa seuraavia konkreettisia keinoja: ravitsemussuositusten noudattaminen joukkoruokailussa; oppilaiden mahdollisuus syödä koululounas ohjatusti, oikea-aikaisesti ja siihen varatulla riittävällä ajalla; ruokailutottumuksiin huomioon kiinnittäminen neuvolassa jo raskausaikana; yksilöllisen tehostetun neuvonnan ja ohjauksen tarjoaminen osana neuvolapalveluja (esim. perheliikuntaa ja ruuan valmistuksen opetusta), koulupihojen kehittäminen liikuntaa edistäväksi; ja liikuntajärjestöjen toiminnan suuntaaminen vähän liikkuville lapsille ja nuorille. (www.stm.fi/vireilla ) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kunnat poikkihallinnolliseen yhteistyöhön kyseisten palvelujen sekä lapsiperheille kohdistuvan terveysneuvonnan suunnittelussa (toimenpideohjelman tekemisessä) ja toteutuksessa. Asetus kiinnittää huomiota myös kouluyhteisön terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja sen mukaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi. (Neuvolatoiminta 2009:29.) Valmisteilla oleva terveydenhuoltolakiesitys korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä sekä terveyden edistämistä kaikessa kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Lakiehdotus sisältää kunnille velvoitteen asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten tervettä edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Terveyden edistämisen tulee lain mukaan olla kunnan yksi toiminnan painoalue. Lain on määrä tulla voimaan (www.stm.fi/vireilla/ lainsaadantohankkeet) 4 HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Osallistujat Hankkeessa oli mukana koko hankkeen ajan kolme perhepäivähoitotiimiä, 15 päiväkotia ja 16 koulua. Lisäksi kaksi perhepäivähoitotiimiä oli mukana osan aikaa ja yksi päiväkoti keskittyi liikunnan edistämiseen. 6

7 Hankepäiväkoteja olivat kaiken kaikkiaan suomenkieliset Finnsbacka, Jolkby, Haapajärvi, Heikkilä, Kantvik, Koskentori, Köpas, Laajakallio, Liinaharja, Nissniku, Piennarkuja ja Ravals sekä ruotsinkieliset Evitskog, Hommas, Lindal ja Prästgårdsbacken. Hankeperhepäivähoitotiimejä olivat Ravals-Lindal, Jolkby-Heikkilä-Laajakallio, Masala, keskusta ja Kantvik. Hankekouluja olivat Gesterby, Nissniku, Heikkilä, Kantvik, Kartanonranta, Kirkkoharju, Kirkonkylä, Laajakallio, Masalan yläkoulu, Masalan lukio, Papinmäki, Seppä, Upinniemi, Veikkola sekä ruotsinkieliset Sjökulla ja Winellska skolan. 4.2 Hankkeen ohjausryhmä TE! -hanketta suunnitteli ja kannatteli poikkihallinnollinen työryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt sivistys-, liikunta- ja terveystoimesta: projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö kouluterveydenhoitaja Tuula Kuha ravitsemusterapeutti Katriina Lammi liikuntatoimen johtaja Katja Linnakylä skolföreståndare Helena Lönn suuhygienisti Thea Mandelin rehtori Maarit Ritakallio avovastaanoton ylilääkäri Johanna Stenqvist päiväkodin johtaja, Pohjois-Kirkkonummen päivähoidon aluevastaava Mervi Vilhunen. 4.3 Hankkeen toimintafilosofia ja etenemisen rakenne Hankkeen toimintafilosofiaksi muotoutuivat kevään 2009 aikana seuraavat periaatteet: - positiivista tasapuolisesti mahdollisimman monelle - pienin askelin: päiväkodit, perhepäivähoitotiimit ja koulut päättävät, mitkä toimenpiteet ne toteuttavat - asioita ei anneta ilmaiseksi: hankkeen kustantamiin tempauksiin osallistuvien suunniteltava, arvioitava ja raportoitava - oppilaslähtöisyys toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa - resurssit ohjataan pysyvien toimintatapojen luomiseen ja tasapuolisesti Kouluissa kehitettiin syyslukukaudella 2009 toimintatapoja vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntaan ja lepoon ja kevätlukukaudella 2010 toimintatapoja vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Ruokailutottumusten edistämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä kunnan Digga Safka -teemavuoden kanssa. Teemavuosi suunniteltiin ja toteutettiin kouluterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, ruokapalveluiden ja sivistystoimen yhteistyönä. Teemavuoden tavoitteet olivat seuraavat: koululaiset syövät kaikki aterian osat, epäterveellisten välipalojen syöminen vähe- 7

8 nee ja kodeissa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ruokailuun, joiden seurauksena oppilaiden päänsärky ja väsymys vähenevät ja keskittyminen paranee. Päiväkodeissa ja perhepäivähoitotiimeissä lasten liikuntaan ja lepoon vaikuttavien toimintatapojen edistäminen jatkui syksyn lisäksi myös kevään ja ruokailutottumusten edistäminen jatkuu vuoden 2010 loppuun. Liikunnan edistäminen ulkoistettiin osittain Edusport Oy:lle, jolta ostettiin kehittämistyökalut ja koulutusta. Keskeinen rooli hankkeen toteuttamisessa oli päiväkotien, perhepäivähoitotiimien ja koulujen valitsemilla hankeyhdyshenkilöillä. Yhdyshenkilöiden tehtävänä oli kannatella teemojen edistämistä omassa yksikössä hankkeen yhteistapaamisissa saamiensa asiantuntijaluentojen, yhteisen ideoinnin sekä materiaalien ja työkalujen perusteella. Yhteistapaamisia oli sekä syksyllä että keväällä kolme: starttitapaaminen, puolimatkan etappi ja lopputapaaminen. Myös esimiehet olivat tervetulleita puolimatkan etappeihin. Organisaatiotason kehittäminen perustui klassiselle syklille: suunnittele, toteuta ja arvioi. Yhdyshenkilöt saivat teeman edistämisen tueksi suunnittelu- sekä arviointi- ja jatkosuunnittelutyökalut. Suunnittelutyökaluun oli kerätty valmiita ideoita teemojen edistämiseksi sekä apukysymyksiä työyhteisön yhteiselle suunnittelulle. Syksyllä 2010 hankkeessa rakennettiin kunnan lasten ja nuorten terveellisen elämän toimintamalli edeltävästä luku-/toimintavuodesta saatujen kokemusten perusteella (ohjausryhmän esitys luvussa 7). 4.4 Hankkeen eteneminen päiväkodeissa ja perhepäivähoitotiimeissä Seuraavassa esitellään ne toimenpiteet, jotka koskettivat pääsääntöisesti kaikkia yksiköitä. KEVÄT JA KESÄ 2009 käynnit päiväkodeissa sekä perhepäivähoitajien täydennyskoulutuspäivillä: hankkeen tavoitteiden ja etenemisen esittely, mukaan tempaaminen ja toiveiden/tarpeiden kartoittaminen liikkeelle ruohonjuuritasolta tiimilomaketyöskentely: kunkin yksikön henkilöstö a) pohti hankkeen tavoitteita ja yksikön nykytilannetta eli omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, b) päätti, lähteekö mukaan hankkeeseen ja c) valitsi hankeyhdyshenkilöt ohjausryhmä aloitti tammikuussa kerran kuussa toteutettavat tapaamisensa ja suunnitteli hankkeen etenemistä toimintasuunnitelman laatiminen (valmis 06/09) kunnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen (esim. suunnittelu- ja arviointityökalujen suunnittelu ja valmistaminen päiväkodeille ja perhepäivähoitotiimeille 8

9 liikunnan kehittämishankehakemuksen laatiminen Etelä-Suomen lääninhallitukselle (ESLH:lle) yhteistyön solmiminen liikuntakasvatuksen kehittämisyrityksen Edusport OY:n ja Kirkkonummen marttayhdistysten kanssa hankejulisteiden suunnittelu ja toteutus, Omnian viestintäpaja vanhemmille jaettavien infolehtisten suunnittelu ja valmistaminen Edusportilta saadun esitemateriaalin perusteella tieto euron liikunnan kehittämisavustuksen saamisesta ESLH:lta SYKSY 2009 hankkeen osallistuminen Kirkkonummi-päiville elokuun lopussa Liiku, lepää, opi starttitapaaminen (27.8.) liikuntayhdyshenkilöille: orientointi teemoihin, E. Hermansonin ja J. Koskisen luennot, yhteinen ideointi ja projektin etenemisen käsittely päivähoidon liikuntakasvatusverkoston perustaminen, osallistujina päiväkotien liikuntavastaavat, puheenjohtajana P-R. Hoikka-Järvi liikuntayhdyshenkilöiden ja esimiesten perehdyttäminen Onnistumisen Portaat eli OP-kehittämistyökaluun (22.9.), Edusport yksiköt asettivat itselleen liikunnan edistämisen tavoitteet OP-työkalun avulla, tekivät toimintasuunnitelman liikunnan ja levon edistämiseksi sekä aloittivat teemojen edistämisen yksiköt esittelivät hanketta syksyn vanhempainilloissa OP-tapaaminen yhdyshenkilöille (27.10), teemoina Tavoitteista todeksi ja Kohti parempaa oppimisympäristöä, Edusport yksiköt suunnittelivat ja hankkivat liikuntavälineitä 250 euron hankerahalla OP-tapaaminen yhdyshenkilöille (17.11.), teema Kohti parempaa oppimisympäristöä jatkui, Edusport yhdyshenkilöiden liikunnan ja levon Puolimatkan etappi tapaaminen (3.12.): hyvien ideoiden ja käytäntöjen jakaminen, yhteinen ideointi luennot (3 kpl) päivähoidon henkilöstölle teemasta Uni paras lääke on, E. Hermanson käytännön Liiku- ja leiki -koulutukset henkilöstölle (yht. 3 kpl), P-R. Hoikka-Järvi Kaikki pelissä -jalkapallokoulutus (21.10.) varhaiskasvattajille, ESLU ry ja Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri ry liikuntatoimen Lahna lätyskä -uimakoulut esikoululaisille uimahallilla lisäksi syksyllä ruokateeman ja siihen liittyvän materiaalin ja työkalujen suunnittelu ja valmistaminen sekä sisäistä ja ulkoista tiedottamista KEVÄT 2010 Syö hyvin, voi hyvin teeman starttitapaaminen (21.1.), johon osallistuivat yksiköiden valitsemat ruokateemayhdyshenkilöt: orientointi teemoihin, K. Lammin luento, yhteinen ideointi ja teeman etenemisestä informointi yksiköt suunnittelivat ruokateeman edistämistä Syö Hyvin eli SH-työkalulla ja aloittivat sen edistämisen 9

10 liikuntayhdyshenkilöiden ja muiden teemasta kiinnostuneiden OP-tapaaminen (10.2.), teemana Alle kolmevuotiaiden liikunta, Edusport yksiköt saivat minijumppakansion, jossa on kuvitettu ja ohjeistettu 14 jumppaa, sekä materiaalin sähköisenä versiona, suunnittelu: P-R. Hoikka-Järvi, toteutus: Omnian viestintäpaja päiväkodit päättivät, lähtevätkö mukaan Makukouluun ne perustivat makukoulutiimin ja saivat hankkeelta Makukoulupakin (keittiövälineitä Makukoulun toteuttamiseen) Makukoulu koulutus (14.4.) makukoulutiimeille, R. Cederberg, SRE-ohjelma makukoulutiimit tekivät alustavat suunnitelmat makukoulun toteuttamiseksi omassa päiväkodissa suun terveydenhuollon ja Laurean amkk:n Itkevä hammas, naurava hammas tuokiot viisivuotiaiden ryhmille (yhteensä 12 päiväkodissa ja yhdessä perhepäivähoitotiimissä) luennot (3 kpl) henkilöstölle teemasta Lasten ja nuorten hyvä ruokavalio ja sen haasteet, K. Lammi luennot (3 kpl) aiheesta Lasten ravitsemus raiteilleen, Marttaliitto yksiköt arvioivat liikunnan ja levon edistämisen onnistumista verkkokyselyllä, Edusport esimiesten sekä liikunta- ja ruokayhdyshenkilöiden Liiku, lepää, syö hyvin -yhteistapaaminen (22.4.): liikuntaprojektin päätös ja ruokateeman puolimatkan etappi, jossa jaettiin hyviä käytäntöjä Piha Puuhakkaammaksi -tempaukset, jossa päiväkoti suunnitteli ja toteutti yhteistyössä vanhempien kanssa projektin pihaliikunnan lisäämiseksi, hanke rahoitti tempausta 200 eurolla kevään päätteeksi arvottiin Kikkonummen Lady-Linen lahjoittama liikuntalahjakortti yhden yksikön työntekijöille: jokainen yksikön työntekijä sai liikuntalahjakortin, joka sisälsi yhden yhteisen liikuntakerran ja neljä henkilökohtaista liikuntakertaa SYKSY 2010 Piha Puuhakkaammaksi tempaukset osassa päiväkoteja Makukoulun esittely (aistirata) Digga Safka -teemavuoden Ruokamessuilla Kirkkonummi-päivillä Syö hyvin teeman ja makukoulun edistäminen jatkuu yhteistapaamisilla ja yksikkökohtaisella edistämisellä hankkeessa työskentelee Laurean ammattikorkeakouluharjoittelija Elina Tupola, joka kiertää yksiköitä tukemassa makukoulun suunnittelua ja toteutusta ja tekee makukoulutiimeille makukoulun suunnittelutyökalun tulevien toimintavuosien avuksi Heikkilän ja Porkkalan Martat tukevat Heikkilän päiväkotia makukoulun toteuttamisessa kunnan terveellisen elämän toimintatapamallin valmistelu ja käsittely toimialoilla, hankkeen loppuraportti ja esitys mallista sivistyslautakunnan marraskuun kokoukseen yksiköt arvioivat ruokateeman edistämistä SH eli Syö Hyvin -työkalu 2:lla päivähoidon lopputapaaminen

11 4.5 Hankkeen eteneminen kouluissa Seuraavassa esitellään ne toimenpiteet, jotka koskettivat pääsääntöisesti kaikkia hankekouluja. KEVÄT JA KESÄ 2009 käynnit kouluissa: hankkeen tavoitteiden ja etenemisen esittely, mukaan tempaaminen ja toiveiden/tarpeiden kartoittaminen liikkeelle ruohonjuuritasolta pulinalomaketyöskentely: kunkin koulun henkilöstö a) pohti hankkeen tavoitteita ja koulun nykytilannetta eli omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, b) päätti, lähteekö mukaan hankkeeseen ja c) valitsi hankeyhdyshenkilöt suunnittelu- ja arviointityökalujen suunnittelu ja valmistaminen kouluille yhteistyön solmiminen Etelä-Suomen Liikunta- ja Urheilu Ry:n eli ESLUn, Kirkkonummi-Siuntion Sydänyhdistyksen ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Kirkkonummen alueosaston kanssa vanhemmille jaettavien infolehtisten suunnittelu ja valmistaminen Edusportilta saadun esitteen perusteella kunnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen SYYSLUKUKAUSI 2009 Liiku, lepää, opi -starttitapaaminen (3.9.) liikuntayhdyshenkilöille: orientointi teemoihin, E. Hermansonin luento, yhteinen ideointi ja projektin etenemisen käsittely hankkeen liikunta- ja lepoteemat vanhempainilloissa (vanhempien ajatusten kartoittaminen oppilaiden liikkumisen edistämiseksi) koulut suunnittelivat liikunnan ja levon edistämistä Liiku ja lepää eli LL-työkalulla ja aloittivat sen edistämisen alakoulujen luokat saivat välituntiliikuntavälinekorit yläkoulut suunnittelivat ja hankkivat välituntiliikuntavälineitä 250 euron hankerahalla yläkoululaisten välkkisprojektissa, jossa oppilaat ideoivat koulupäivää liikunnallisemmaksi ESLUn välkkäri- eli välituntiliikuttajakoulutus 5-6-luokkalaisille ja 8-9-luokkalaisille ja heidän ohjaavalle opettajalle; välkkärit alkoivat liikuttaa muita oppilaita välituntisin pihalla tai liikuntasalissa, välkkärit saivat välkkäriliivit hankkeelta luennot (3 kpl) henkilöstölle teemasta Uni paras lääke on, E. Hermanson Helposti liikkeelle -koulutus alakoulujen opettajille, ESLU Kaikki liikkeelle jalkapallokoulutus opettajille (16.9. ja ), ESLU ry, Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri ry; Kesselin Urheilukauppa lahjoitti 100 jalkapalloa alakouluille yhdyshenkilöiden Puolimatkan etappi tapaaminen (29.10.): hyvien ideoiden ja käytäntöjen jakaminen, yhteinen ideointi Välkkärikisa, jossa alakoulujen luokat keksivät uusia liikunnallisia välituntipelejä ja -leikkejä koulut arvioivat ja jatkosuunnittelivat liikunnan ja levon edistämistä L&L-arviointityökalulla 11

12 yhdyshenkilöiden L&L-lopputapaaminen (9.12.), jossa arvioitiin liikunnan edistämistä ja jaettiin hyviä ideoita liikuttaa oppilaita sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Lisäksi Winellska skolanissa toteutettiin askelmittariviikko, kunnan fysioterapeuttien pitämä minijumppakoulutuskokeilu ja palloprojekti. Askelmittaritempauksessa alakoulun viidesluokkalaiset ja heidän opettajansa mittasivat viikon ajan liikkumistaan askelmittarilla. Minijumppakoulutukseen osallistui noin 15 opettajaa ja koulutuksen tavoitteena oli kokeilla muutaman minuutin mittaisia jumppia koulupäivän aikana. Palloprojektissa yhden 8-luokan oppilaat istuivat terapiapalloilla yhden oppitunnin päivässä kahdeksan viikon aikana. Laurean ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijat tutkivat tämän vaikutusta keskivartalon voimaan ja kestävyyteen. Tulokset julkaistaan syksyllä Lisäksi hankkeen puitteissa syntyi joitakin koulujen omia toimintatapoja, kuten välituntivälinelainaamo ja liikunnalliset matematiikan tunnit Nissnikun koulussa ja opettajien taukojumpat Sepän koulussa. KEVÄTLUKUKAUSI 2009: Syö Hyvin ja Digga Safka starttitapaaminen ruokateemayhdyshenkilöille (26.1.): orientointi teemaan, K. Lammin luento, yhteinen ideointi ja projektin etenemisestä informointi koulut saivat opetuskäyttöön Rytmiä elämään -pelin, jossa käsitellään hankkeen kolmea teemaa koulut saivat Lapsiperheen jääkaappi ja kuivakaappi -julisteet vanhempainilloissa ja muuten käytettäväksi koulut suunnittelivat oppilaiden ruokailutottumusten edistämistä SH-työkalulla ja aloittivat sen edistämisen luennot (3 kpl) henkilöstölle teemasta Lasten ja nuorten hyvä ruokavalio ja sen haasteet (K. Lammi) Puolimatkan etappi (3.3.), jossa vaihdettiin ideoita ja keinoja teeman edistämisessä Winellska skolanin toteuttama rasva-suola-sokeri välipalanäyttely vieraili koululla kahden viikon ajan (lisäksi näyttely kiersi neuvolat ja kirjastot) koululounaan puffaus -viikot (15 ja 16): koululounasta edeltävän tunnin opettaja mainosti lounasta tunnin lopussa Vesi tekee hyvää pullotempaus: kunnan 7-luokkalaiset saivat vesipullot maailman vesipäivän kunniaksi ja kouluissa pidettiin vesiaiheinen aamunavaus Kouluruokasalin nimi- ja somistuskilpailu: oppilaat ideoivat kouluruokasalille nimiä ja somistusehdotuksia, joista valittiin ja toteutettiin parhaat, ruokasalissa pidettiin nimijuhla ruokapalvelun ja kotitalousopettajien toteuttama Unelmien koululounas kilpailu: oppilaat suunnittelivat unelmien koululounaita, joista parhaat palkittiin Kirkkonummipäivillä syksyllä 2010 ja jotka pääsivät lukuvuoden 2010 ja 2011 ruokalistalle ruokapalvelun toteuttama Mitä syötäis Eurooppa viikolla: oppilaat äänestivät, mitä halusivat syödä Eurooppa-viikolla (vko 18) 12

13 Kirkkonummi-Siuntion Sydänyhdistys ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys Ry:n Kirkkonummen alueosasto yhteistyössä toteuttivat välipala-oppitunnin kouluissa koulut arvioivat ja jatkosuunnittelivat oppilaiden ruokailutottumusten edistämistä SH-työkalu 2:lla yhdyshenkilöiden lopputapaaminen (29.4.), jossa vedettiin yhteen sekä ruokateeman että liikunnan edistämistä ja koottiin kehittämisajatuksia tulevaisuutta varten Piha Puuhakkaammaksi projekti, jossa koulut suunnittelivat ja toteuttivat tempauksen, jossa koulupihaa tehdään liikuttavammaksi, esimerkiksi maalaamalla pelialueita ja hyppyruutuja Kirkkonummen Pamelux lahjoitti yhdelle alakoululle jääkaapin oppilaiden välipalojen säilyttämiseksi Maa- ja kotitalousnaiset pitävät kahdella ala-koululla toiminnallisen Hyvän mielen ruoka vanhempainillan oppilaille ja heidän vanhemmilleen 4.6 Tuotokset ja julkaisut Hankkeessa syntyivät seuraavat tuotokset: Ali-Yrkkö, T Soppelisoppa. Lautasmallileikki-ohje esikoululaisille. Kirkkonummen kunta. Ali-Yrkkö, T Kehittämistyökalupakki päiväkodeille ja kouluille lasten liikunnan ja ruokailutottumusten edistämiseksi. Kirkkonummen kunta. Hermanson, E. Uni paras lääke on. Luentomateriaali syksyllä Hoikka-Järvi, P-R Minijumppia päivähoitoikäisille ja koululaisille. Kansio ja CDromppu. Kirkkonummen kunta. Hoikka-Järvi, P-R Minijumppa för barn i dagvård och skolelever. Pärm och CDrom. Kyrklätts kommun. Koskinen, J Liikkuminen oppimisvalmiuksien tukemisessa. Luentomateriaali Ikäheimonen, T Liikunnallista matematiikka. Tehtäviä alakoululaisille. Laajakallion koulu. Kirkkonummen kunta. Ikäheimonen, T Lokakuu on kuntokuu. Liikuntapäiväkirja alakoululaisille. Laajakallion koulu. Kirkkonummen kunta. Lammi, K. Lasten ja nuorten hyväruokavalio ja sen haasteet. Luentomateriaali keväällä Lapsen liikuntakortti. Masalan perhepäivähoitotiimi Motionkort för barn. Lindals daghem Rörelsekort för barn. Lindals daghem Suzuki, P Välkkiskoulutus-materiaali. Kirkkonummen kunta. Tupola, E Sapere-Makukoulu. Suunnitelmista käytäntöön: opas aloittelevalle yksikölle. Sisältää Makukoulun toimintaoppaan. 13

14 Äikää, N Ruokapäivyri. Masalan koulu. Kirkkonummen kunta. Lisäksi hankkeesta on julkaistu seuraavat lehtiartikkelit: Kyrklätts satsar på barns och ungas välbefinnande. En bra start på ett hälsosamt liv med kampanjen Leva Livet!. Kirkkonummen Sanomat Kunnan terveydenhuollossa kannetaan huolta lasten hampaista. Naurava hammas tykkää terveellisestä, Itkevä hammas saa herkut. Kirkkonummen Sanomat Sepän koulussa satsataan välituntiliikuntaan. Free Walker saa liikettä lapsiin. Kirkkonummen Sanomat vipeltäjää Nissnikun koulun juoksutapahtumassa. Kirkkonummen Sanomat Terve Elämä! kampanjalla eväitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tavoitteena pysyvästi terveelliset elämäntavat. Kirkkonummen Sanomat Terve Elämä! kampanjan teemoina liikunta ja uni. Kaikki pelissä opekoulutusta Kirkkonummella. Kirkkonummen Sanomat Terve Elämä! viikko Kirkonkylän koulussa. Välkkärit, uudet pelit ja leikit toivat vipinää välkälle. Kirkkonummen Sanomat Terveystietoa koululaisille välipaloista. Kirkkonummen Sanomat Vain tylsät aikuiset tyytyvät maistelemaan ruokia Vauhtivarvas ja Empeli Masalan perhepäivähoidon ilona. Kirkkonummen Sanomat

15 5 HANKKEEN KUSTANNUKSET Alla olevissa taulukoissa on esitetty taloudelliset resurssit ja kulut vuonna 2009 ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. TALOUDELLISET RESURSSIT 2009 Euroa Yhteensä Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Toimintamääräraha: kunnan oma rahoitus E-Suomen lääninhallituksen liikunnan hankeavustus Toimintamäärärahat yhteensä RESURSSIT YHTEENSÄ KULUT 2009 Euroa Yhteensä Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Koulutus- ja kehittämiskulut: erillispalkkiot yhdyshenkilöille (sivukuluineen) yhteistapaamiset, koulutukset ja kehittämismateriaali Koulutus- ja kehittämiskulut yhteensä Tempaus- ja välinekulut Materiaali- ja painantakulut Hallintokulut (sis. matkakulut) KULUT YHTEENSÄ TALOUDELLISET RESURSSIT 2010 Euroa Yhteensä Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Toimintamääräraha: kunnan oma rahoitus E-Suomen lääninhallituksen liikunnan hankeavustus Toimintamäärärahat yhteensä RESURSSIT YHTEENSÄ

16 KULUT Projektikoordinaattorin palkka (sivukuluineen) Koulutus- ja kehittämiskulut: erillispalkkiot yhdyshenkilöille (sivukuluineen) yhteistapaamiset, koulutukset ja kehittämismateriaali Euroa Koulutus- ja kehittämiskulut yhteensä Muut kulut tempaus- ja välinekulut materiaali- ja painantakulut hallintokulut (sis. matkakulut) Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ Yhteensä HANKKEEN SAAVUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 6.1 Hankkeen tuotokset kuntatason tavoitteen näkökulmasta Hankkeen kuntatason tavoitteena oli rakentaa toimirajat ylittävällä yhteistyöllä lasten ja nuorten terveyttä edistäviä pysyviä toimenpiteitä kuntaan. Alla on lueteltu ensin päivähoitoikäisiä ja sitten peruskoululaisia koskevat poikkihallinnolliset tai koko kuntaa koskevat terveyden edistämisen toimenpiteet, joita hankkeessa syntyi tai on syntymässä vuoden 2010 loppuun mennessä. Päivähoitoon luodaan liikuntakasvatusorganisaatio, joka vastaa päivähoidon liikuntakasvatuksen kehittämisestä. Liikuntakasvatuksen ohjausryhmä suunnittelee ja toteuttaa sisäistä Leiki- ja liiku -koulutusta tai hankkii ulkoista täydennyskoulutusta. Päivähoitoyksiköiden liikuntavastaavista muodostuva liikuntakasvatusverkosto siirtää liikuntakasvatukseen liittyvää tietotaitoa yli yksikkörajojen ja kartoittaa kehittämistarpeita. Liikuntavastaavat toimivat asiantuntijoina omassa yksikössä. Liikuntakasvatusorganisaatiolla on suuri vaikutus lasten liikkumisen edistämiseen jatkossa. Se kannattelee asiaa. Suun terveydenhuolto on luonut mallin päiväkotiyhteistyöhön lasten hammasterveyden edistämiseksi. Suuhygienistit toteuttavat yhteistyössä Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa puolituntisen Naurava hammas, itkevä hammas tuokion päiväkodissa joka kolmas vuosi. Tuokioon osallistuvat viisivuotiaat pääsevät tutkimaan hampaille terveellisiä ja epäterveellisiä ruoka-aineita Masa Majavan ja Kalevi Ketun kanssa. Kahtena välivuonna suuhygienistit ovat yhteydessä päiväkotiin ja aktivoivat päiväkoteja pitämään yllä hammasasiaa. 16

17 Toiminnalle on nimetty vastuusuuhygienisti. Kehitetty hammaskasvatustuokio on lapsia innostava tapa käsitellä hampaiden terveyttä ja päiväkotien saama aiheeseen liittyvä materiaali on väline päivähoidon henkilöstölle pitää hammasasiaa yllä tuokioiden kahtena välivuonna. Toiminnan riskinä ovat resurssien puuttuminen materiaalin hankintaan ja asian unohtuminen päivähoidon arjessa. Liikuntatoimi on luonut ja tarjoaa kunnan päiväkotien esikoululaisille Lahna Lätyskä uimakoulun, joka koostuu neljästä opetuskerrasta. Opetus on päiväkodeille ilmaista. Päiväkoti maksaa lasten ja valvovien aikuisten sisäänpääsymaksut sekä kuljetukset. Laaja kunta asettaa päiväkodit eri asemaan uimakoulun suhteen. Veikkolan päiväkotien on käytännössä mahdotonta osallistua uimakouluun olemassa olevilla julkisilla kulkuneuvoilla tai kuljetuksiin varattavilla resursseilla. Vaihtoehtona on jatkaa suosittuja uimakouluja nykyisellä tavalla eli jokainen päiväkoti osallistuu uimakouluun halunsa ja resurssiensa puitteissa tai satsata kuntatasolla resursseja kuljetuksiin. Liikuntakasvatus, terveelliset ruokailutottumukset ja lepo/uni kirjataan näkyviin kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja yksiköiden omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Tämä luo edellytykset sille, että osa-alueisiin satsaaminen jatkuu hankkeen jälkeen. Peruskouluissa on luotu aktiivista välituntiliikuntatoimintaa: 5. ja 6. sekä luokkalaiset oppilaat ja heidän ohjaava opettajansa saavat koulukohtaisen Välkkiskoulutuksen joka 2. vuosi. Oppilaat toimivat välituntiliikuttajina välkkiksinä koulun muille oppilaille. Koulutuksesta vastaa ja sen toteuttaa kussakin koulussa liikuntatoimi syksystä 2010 alkaen siten, että puolet kouluista saa koulutuksen yhtenä syksynä ja puolet seuraavana syksynä. Aloitetusta välituntiliikuntatoiminnasta saatiin hyviä kokemuksia lukuvuonna Toimintaan on hyvä satsata myös jatkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulut valitsevat joka toinen syksy uudet välkkikset ja heille ohjaavan opettajan sekä osallistuu koulutukseen. Fysioterapiayksikkö kehitti koulujen opettajille minijumppa-koulutuksen, joka antaa eväät opettajille ohjata muutaman minuutin miniverryttelyjä oppilaille. Tämän tavoitteena on lisätä oppilaiden virkeyttä ja keskittymiskykyä. Opettajille suunnatun koulutuskokeilun alkuinnostuksesta huolimatta, toiminta ei lähtenyt kuitenkaan elämään. Kokeilun perusteella fysioterapeuttikouluttajat kehittävät koulutusta sellaiseksi, että se suunnataan oppilaille ja heidän ohjaavalle opettajallensa. Pilottikoulutusta tarjotaan kouluille Lisäksi teemojen näkymistä lukuvuosittain koulutyössä vahvistettiin kirjaamalla teemat koulujen lukuvuosisuunnitelmalomakkeeseen. Hankkeen saavutuksina voidaan pitää myös koulujen sitoutumista teemojen edistämiseen sekä syntynyttä kehittämisen organisaatiota, joka perustui yhdyshenkilöiden vahvalle roolille teemojen edistämisessä. Hankkeessa ei syntynyt alustavan hankesuunnitelman tavoitetta koordinoidusta liikuntaseurojen yhteistyöstä päivähoidon ja koulujen kanssa, vaikkakin yksittäiset yksiköt tekivät yhteistyötä seurojen kanssa ja seurat olivat aktiivisia. Tälle koordinointityölle on saatu resurssi liikuntatoimen sisäisin järjestelyin syksyllä

18 6.2 Hankkeen tuotokset organisaatiotason tavoitteiden näkökulmasta Tässä luvussa kuvataan organisaatio- eli yksikkötason tavoitteiden saavuttamista niiltä osin, kuin ne ovat mitattavissa/arvioitavissa. Tavoitteiden saavuttamisessa ja syntyneissä muutoksissa on luonnollisesti yksikkökohtaista vaihtelua Saavutukset päivähoidossa TAVOITETEESI 1: Päivähoitoikäinen lapsi liikkuu kaksi tuntia päivässä monipuolisesti siten, että hän myös hengästyy päivähoitopäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa Liikunnan edistäminen onnistui päivähoidossa hyvin. Huhtikuussa tehtyyn liikunnan ja levon loppuarviointiin vastasi yhteensä 15 yksikköä (noin 120 henkilöä) mukana olleesta 19:stä päiväkodista ja perhepäivähoitotiimistä *. Vastausten perusteella 14 yksikössä saavutettiin liikunnan edistämisen tavoitteet ja lasten liikunta lisääntyi. Kymmenen yksikköä piti liikuntaprojektin hyötyä itselleen suurena ja viisi kohtalaisena (vastausasteikolla: erittäin suuri, suuri, kohtalainen, pieni, ei mitään hyötyä). Palautteen perusteella tärkein muutos tapahtui työntekijöiden asenteissa ja suurin muutos oli lasten liikunnan lisääntyminen arjessa. Tähän vaikuttivat sisä- ja ulkoliikuntaa rajoittavien sääntöjen muuttaminen liikkumista sallivimmiksi (esimerkiksi keinussa saa pyöriä, kun ei satuta ketään), liikuntavälineiden laittaminen lasten vapaaseen käyttöön sekä päiväkotitilojen järjestäminen liikuntaa edistäväksi. Lapset ovat innokkaita liikunnan suhteen. Liikunta on lisääntynyt ryhmässämme. Aremmatkin lapset jo rohkaistuneet johonkin mukaan. Masalan alueen liikuntavälinelainaamo, hurraa! Ollaan mietitty liikuntaa arkeen, välineet saatavilla ja näkösällä. Aikuiset ovat miettineet turhien rajoitteiden poistamista liikunnan tieltä. Asenteiden muutos henkilökunnalla. Uudet ideat ja leikit ovat innostaneet liikkumaan ja järjestämään ohjattua toimintaa. Ja kaikilla ollut niin mukavaa. Perheilta ja pihaseikkailu oli tosi kiva! Varmaan jatkamme tätä talkoohommaa päiväkodissamme tulevaisuudessa, jos vaikka saisimme tällaisen tradition tästä, että joka vuosi pidettäisiin kevättalkoot. Vanhemmat tykkäsivät ajatuksesta. Saimme lahjoituksina maaleja, vaneria ja lautaa ym. Vanhemmat toivat työkaluja mukanaan. Osa isistä loihti meille vanerista ja laudasta siirrettävän kolopallopelin ja reikäheittopalloseinän sekä telineen seinään meidän uudelle Tevellasta tilatulle siirrettävälle koripallo telineelle. He olivat hyvin ylpeitä saavutuksistaan :) * Piha Puuhakkaammaksi -projektit olivat vielä toteuttamatta, kun arviointi tehtiin. 18

19 Muutossuunta lasten liikkumisen edistämisessä on siis kaiken kaikkiaan myönteinen. Sitä, liikkuvatko kaikki lapset suositusten mukaisesti, ei ole tutkittu. TAVOITETEESI 2 Päivähoitoikäinen lapsi nukkuu noin 11 tuntia vuorokaudessa Loppuarvioinnin mukaan yhdessäkään yksikössä ei oltu luotu projektin aikana lasten lepoon ja nukkumiseen vaikuttavia uusia toimintatapoja. Tosin yhdyshenkilöiden syksyn tapaamisissa tuli esille uusia toimintatapoja päivälevossa. Muun muassa eräässä päiväkodissa pienten päiväuniaikaa venytettiin, kun välipajan myöhentämisestä oli sovittu ravitsemistyöntekijän kanssa. Tavoiteteesiä ei ole arvioitu muuten. TAVOITETEESI 3 Päivähoitoikäinen lapsi syö säännöllisellä ateriarytmillä (4-5 kertaa päivässä), terveellistä ruokaa, ylimääräiset napostelut ovat poissa Ruokailutottumusten edistäminen jatkuu syksyn Lasten ruokailutottumuksia kotona ei tutkita. Yhteistapaamisten perusteella voidaan listata muun muassa seuraavia päiväkotikohtaisia muutoksia lasten ruokailuun liittyen: - esimerkiksi Hommaksen päiväkodissa ruokailu tapahtuu pienissä pöydissä, joissa jokaisessa on aikuinen ja esimerkiksi salaatti ja leivät tarjolla, jokainen odottaa kunnes kaikki ovat syöneet omassa pöydässä rauhoittaa ruokailutilanteita - esimerkiksi Haapajärven päiväkodissa salaatit/juurespalat syödään ennen lämmintä ateriaa jopa aamupiirissä tai ulkona tuoreiden kasvisten menekki kasvanut Vaikuttavin muutos päiväkodeissa on Makukoulu-toiminnan aloittaminen. 13 päiväkotia osallistui koulutukseen, perusti makukoulutiimin ja sai keittiövälinetyökalupakin makukoulun toteuttamiseen. Makukoulu on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ja tutkivat eri ruoka-aineita kaikilla viidellä aistilla ja jossa tutustuminen perustuu vapaaehtoisuudelle (lapsia ei pakoteta maistamaan). Tämän seurauksena lapset oppivat syömään itselle vieraita ruoka-aineita. Kokemus Köpaksen päiväkodista on esimerkki makukoulun vaikuttavuudesta: Toteutimme makukoulua viime keväänä jokaisessa ryhmässä: lapset pääsivät tutustumaan kaikkiin vihanneksiin, marjoihin ja hedelmiin. Tänä syksynä nämä lapset ovat opettaneet päiväkodin uusia lapsia syömään Onnistumisen kulmakivet ja karikot päivähoidon hankkeessa Onnistumisen kulmakiviä (ei tärkeysjärjestyksessä) olivat - käynnit jokaisessa suomenkielisessä päiväkodissa hankkeen alussa, ruohonjuuritason tarpeiden kuuleminen - mukaan tuleminen oli vapaaehtoista ja sitä edelsi yksikön tietoinen päätös - yhdyshenkilöiden rooli työyhteisön innostajana ja kehittämisen kannattelijana, nimelliset erillispalkkiot yhdyshenkilöille 19

20 - yksikkökohtaiseen kehittämiseen varatut rahalliset resurssit ns. edistämisen porkkanointi, minkä ulkopuolinen rahoitus teki mahdolliseksi - yhteistapaamiset, joissa asiantuntijaluennot ja joissa jaettiin käytännön ideoita ja keinoja vaikuttaa teemoihin; kaikki ovat asiantuntijoita -periaate - yhteistyö Edusportin kanssa: toimivat kehittämistyökalut koko työyhteisölle ja asiantunteva ja innostava luennoitsija - säännöllinen ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen yhdyshenkilöille ja esimiehille hankkeen etenemisestä - päivähoidon esimiesten sitoutuminen - toimiva ohjausryhmätyöskentely - harjoittelijan käynnit päiväkodeissa syksyllä 2010: makukoulun suunnittelun ja toteutuksen tukeminen Mitä olisi voinut tehdä toisin - projektiaikataulu olisi voinut olla pidempi: yksi vuosi yhteen teemaan - ruotsinkielisten päiväkotien yhteisen hankkeen alkuesittelyn sijaan olisi ollut hyvä olla esittelyt jokaiselle päiväkodille erikseen ja ruotsinkielisen päivähoidon projektin eriyttäminen osittain omaksi prosessiksi suomenkielisestä - ruotsinkielisille päiväkodeille olisi hyvä ollut saada kaikki kehittämistyökalut ja materiaali ruotsiksi - yhteistapaamisia olisi voinut karsia - alussa selkeä kirjallinen yhteenvetoinfo yksikölle siitä, mitä projekti vaatii ja mitä antaa mihin yksikkö sitoutuu - alussa selkeä kirjallinen info yhdyshenkilön roolista ennen yhdyshenkilöiden valintaa - asiantuntijaluennot/koulutustilaisuudet koko henkilöstölle hankkeen alussa - päivähoidon esimiesten kanssa olisi voinut olla enemmän tapaamisia - kaksi yhdyshenkilöä on parempi vaihtoehto kuin yksi, minkä ansiosta vältytään henkilöstövaihdosten tai sairastumisten aiheuttamilta haasteilta Saavutukset kouluissa TAVOITETEESI 1 Koululainen liikkuu 1-2 tuntia päivittäin siten, että hän myös hengästyy koulupäivän aikana ja kokee liikunnasta iloa. Kouluissa satsattiin välituntiliikunnan edistämiseen. Yhdyshenkilöiltä kerätyn palautteen * perusteella koulukohtaista välituntiliikuntatoimintaa ja -koulutusta pidettiin hyvänä ja oppilaita innostavana ja välituntiliikuntavälineet erityisesti alakouluissa synnyttivät vipinää välitunneille. Aikaisemmin passiiviset lapset löysivät välineiden myötä itselleen mielekästä tekemistä. Ja välineet saivat aikaisemmin riidelleen poikaporukan puuhaamaan sovussa ensimmäistä kertaa koko syksynä. * Kyselyyn vastasi kahdeksan koulua 16:sta. 20

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA

LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA LIITE 1. TERVE ELÄMÄ! -HANKKEEN LOPPURAPORTTI JA ESITYS LASTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI KIRKKONUMMEN KUNNASSA Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 9.11.2010 sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 HANKKEEN

Lisätiedot

Syö Hyvin eli SH-työkalu 1. Kuinka monta osallistui keskusteluun (noin), jossa sovittiin yhteisistä menettelytavoista:

Syö Hyvin eli SH-työkalu 1. Kuinka monta osallistui keskusteluun (noin), jossa sovittiin yhteisistä menettelytavoista: Syö Hyvin eli SH-työkalu 1 LASTEN TERVEELLISTEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN EDISTÄMINEN Henkilöstön yhteinen suunnittelu: mitä toteutamme ruokailutottumusten edistämiseksi Päiväkoti/PPH-tiimi: Kirjuri: Kuinka

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Syö Hyvin eli SH-työkalu 1 Terve Elämä! -kampanja ja Safgaa Diggaa -teemavuosi OPPILAIDEN TERVEELLISTEN RUOKAILU- TOTTUMUSTEN EDISTÄMINEN

Syö Hyvin eli SH-työkalu 1 Terve Elämä! -kampanja ja Safgaa Diggaa -teemavuosi OPPILAIDEN TERVEELLISTEN RUOKAILU- TOTTUMUSTEN EDISTÄMINEN Syö Hyvin eli SH-työkalu 1 Terve Elämä! -kampanja ja Safgaa Diggaa -teemavuosi OPPILAIDEN TERVEELLISTEN RUOKAILU- TOTTUMUSTEN EDISTÄMINEN Henkilöstön yhteinen suunnittelu ja sopiminen Koulu: Kirjuri: Kuinka

Lisätiedot

TEEMAVUODET. 2003-2004 Safkaa diggaa tai body flippaa Tankkaa oikein 2004-2005 Edellisen teemavuoden loppuraportti ja seuraavan toimintasuunnitelma.

TEEMAVUODET. 2003-2004 Safkaa diggaa tai body flippaa Tankkaa oikein 2004-2005 Edellisen teemavuoden loppuraportti ja seuraavan toimintasuunnitelma. 2002-2003 Unta palloon TEEMAVUODET 2003-2004 Safkaa diggaa tai body flippaa Tankkaa oikein 2004-2005 Edellisen teemavuoden loppuraportti ja seuraavan toimintasuunnitelma. 2005-2006 Uulalaa liikuntaa! Oh

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN Kokemuksia onnistumisista, haasteista ja rehtorin roolista Lappeenranta 9.6.2015 JYRÄNGÖN KOULU LUKUVUOSI 2003-2004 Liikuntaa ei opeteta ops:n edellyttämää

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Turku liikkuu iloiten

Turku liikkuu iloiten Turku liikkuu iloiten 5.5.2015 Ilo kasvaa liikkuen seminaari Turussa Palvelupäällikkö Ulla Soukainen Turku, varhaiskasvatus ulla.soukainen@turku.fi Turun sanomien kolumni 28.4.2015 Kehitystrendit eivät

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka tarjoaa tutkimustietoa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi.

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kouvola-Järvenpää. parikkikokemuksia 12.5.2014 1

Kouvola-Järvenpää. parikkikokemuksia 12.5.2014 1 Kouvola-Järvenpää parikkikokemuksia 12.5.2014 1 PARIKIN ALKU Kouvolan ajatukset liippasivat erittäin läheltä ja heti natsasi parikkivalinta sovittiin tapaaminen syksylle ja keväälle ensimmäinen järjestettiin

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot