LÄMPÖVUOTOJEN KORJAUKSET PUURAKENTEISESSA TALOSSA

Transkriptio

1 LÄMPÖVUOTOJEN KORJAUKSET PUURAKENTEISESSA TALOSSA Johannes Luiro Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Rakennusalan työnjohto

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusalan työnjohto JOHANNES LUIRO Lämpövuotojen korjaukset puurakenteisessa talossa Opinnäytetyö 46 sivua, joista liitteitä 23 sivua Joulukuu 2012 Opinnäytetyön aihe on lämpövuotojen korjaaminen ja korjausten onnistumisen seuranta. Kohde on vuonna 1973 rakennettu rivitaloyhtiö As Oy Papinrinne Tampereen Pappilassa. Opinnäytetyö käsittelee kahden mallihuoneiston lämpövuotojen korjausta. Korjaustyöt toteutettiin syys lokakuussa Tavoitteena oli löytää oikeita korjaustapoja vuotojen korjaamiseen sekä todeta lämpövuotokorjausten onnistuminen näissä mallihuoneistoissa. Näistä korjauksista saatuja tuloksia käytetään hyödyksi, kun arvioidaan taloyhtiön muiden huoneistojen lämpövuotokorjauksien aloittamista. Käytännön töiden tekeminen kohteessa voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiseksi kuvattiin lämpökameralla huoneistojen lämpövuodot ja valittiin korjausta vaativat kohdat. Seuraavaksi vuotokohtiin tehtiin tarvittavat rakennustekniset korjaustyöt. Lopuksi kuvattiin lämpökameralla huoneisto, jota oli korjattu. Näiden kuvien perusteella voitiin nähdä ovatko korjaukset onnistuneet. Korjauksilla saatiin pienennettyä huoneistojen lämpövuotoja merkittävästi. Kun korjausten jälkeen tehtiin lämpökuvaukset toisessa huoneistossa, huomattiin että kuuden korjatun kohdan lämpövuoto oli pienentynyt merkittävästi, kun korjauskohtia oli huoneistossa seitsemän. Lämpövuotokorjausten kannattavuudessa on huomioitava niin korjausten taloudellisuus kuin tilan käyttömukavuus. Lämpövuotokorjausten taloudellinen kannattavuus perustuu työkustannusten ja energian säästön väliseen suhteeseen. Paljon työkustannuksia aiheuttava lämpövuotokorjaus ei välttämättä kannata taloudellisesti, mutta parantunut tilan käyttömukavuus voi useasti olla tärkeämpää kuin energiataloudellinen kannattavuus. Asiasanat: lämpövuoto, korjausrakentaminen, lämpökuvaus,

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Bachelor of Construction Management JOHANNES LUIRO Thermal Leak Repairs In Wooden House Bachelor's thesis 46 pages, appendices 23 pages December 2012 The subject of this thesis is thermal leak repairs in wooden house. The row housing company has built in 1973 and it is located in Pappila in Tampere. The thesis talks about thermal leak repairs in two model apartment. The repairs were carried out in September - October The object was to find right methods for leak repairs and to see results in these two model apartments. The results are used when repairs of the rest apartments are planned. Practical work can be divided in three phases. At first photos was taken with thermal camera in these two apartments. According to the point to due repaired were selected. At last were taken photos with thermal camera in repaired points. With these photos it could be seen if the repairs was succeed. After repairing the thermal leaks in apartments decreased substantially. There were seven points witch were repaired in other apartment. Thermal leaks were decreased in six points of these. Profitability for thermal leak repairs depends in economic and comfortable of living. Economic in thermal leak repairs depends on two things: how much these repairs cost and how much energy for heating can be spared in apartment after repairing. Expensive thermal repair may not be economical, but comfortable of living can be more important than the cost of repairing. Key words: heat leak, renovation, thermal camera

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PUURAKENTEISEN TALON LÄMPÖVUODOT JA NIIDEN KORJAAMINEN Lämpövuodoista Yleistä lämpökamerakuvauksesta Rakenteiden tiivistäminen Lämpövuotojen korjaustapoja Lämpövuodon määritelmä Lämpötilaindeksin (TI) laskeminen KORJAUSKOHDE Perustiedot rakennuksesta Taustaa toimenpiteistä kohteessa LÄMPÖVUODOT KOHTEESSA Lämpövuodot asunnoissa C 9 ja G KORJAUSMENETELMÄT KOHTEESSA Käytetyt korjausmenetelmät LÄMPÖVUODOT KORJAUSTEN JÄLKEEN Vuotokohtien lämpötilaindeksit Korjausluokkien muutos KORJAUSTEN KANNATTAVUUS Korjausten kustannukset Korjausten kannattavuus taloudellisesti Tilojen käyttömukavuuden parantuminen YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Lämpökuvausraportti , Jouna Järviö, sivut 1-4 ja (13 sivua) Liite 2 Lämpökuvasuraportti , Johannes Luiro (10 sivua)... 23

5 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aihe on lämpövuotojen korjaaminen ja korjausten onnistumisen seuranta. As Oy Papinrinne tilasi lämpövuotokorjauksen varsinaiset korjaustyöt Kartanon korjauspalvelulta. Kohde on v rakennettu rivitalo Tampereen Pappilassa. Opinnäytetyö käsittelee huoneistojen C 7 ja G 25 lämpövuotojen korjausta, jotka toteutettiin syys lokakuussa Molemmat asunnot olivat pohjaratkaisultaan samanlaisia n. 70 m :n rivitalon päätyasuntoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää oikeita korjaustapoja lämpövuodoille sekä todeta lämpövuotokorjausten onnistuminen tässä kohteessa. Lämpövuotojen korjauksen onnistumista tarkastellaan pääasiassa lämpövuodon suuruuden perusteella, eli pääpiirteittäin verrataan kahta samantyyppisissä olosuhteissa otettua lämpökamerakuvaa ennen ja jälkeen korjaustöiden. Korjausten kustannuksia käsitellään työssä, mutta takaisinmaksuajasta esitetään vain arvioita. Näiden kahden mallihuoneiston lämpövuotoja korjattiin syksyllä 2012, korjausten perusteella päätetään mitä taloyhtiön muita asuntoja korjataan tulevina vuosina. Kartanon Isännöintipalvelut on toteuttanut ensimmäiset lämpökamerakuvaukset (liite 1) taloyhtiössä keväällä 2011, ja korjausta vaativia lämpövuotoja on havaittu lähes jokaisesta asunnosta. Korjauksia tehtiin lämpökamerakuvausten perusteella kahdessa huoneistossa, ja niissäkin vain 1. luokan korjaustarpeen paikoissa. Korjaustarve on määritelty lämpötilaindeksin (TI) perusteella. Lämpötilaindeksin laskemiseen perehdytään jäljempänä. Korjausten jälkeen kuvattiin lämpökameralla huoneiston 7 C 9:n korjatut kohdat. Korjausten jälkeisestä lämpökuvaus raportista (liite 2) nähdään, pienenikö lämpövuodot korjatuissa kohdissa. Lämpövuotoja korjattiin mm. uusilla höyrynsulkumuoveilla, höyrynsulkumuovien saumojen teippaamisella, villan lisäyksellä, polyuretaanilla, läpivientien tiivistämisellä sekä elementtisaumojen kittaamisella. Vuotokohtien erilaisuuden vuoksi jokainen vuotokohta piti korjata siihen sopivalla menetelmällä.

6 6 2 PUURAKENTEISEN TALON LÄMPÖVUODOT JA NIIDEN KORJAAMI- NEN 2.1 Lämpövuodoista Lämpö ja ilma liikkuvat rakenteen läpi usealla eri tavalla. Lämpö siirtyy rakennuksen ulkovaipan läpi johtumalla rakennetta pitkin tai siirtymällä rakenteen sisällä tapahtuvien ilmavirtausten mukana (Niskala 1996, 16). Lämpövuoto on termi, jota käytetään puhuttaessa ilmavuodoista, eristevioista tai kylmäsilloista rakenteessa (Taulukko 1). Lämpövuodoksi kutsutaan sellaisia rakenteessa olevia kohtia, joissa lämmönjohtuminen on selvästi suurempaa ympäröivään rakenteeseen verrattuna (Paloniitty, Kauppinen 2006, 26). Lämpövuoto voi johtua monesta asiasta. Yleisiä syitä ovat huonosti asennettu tai asentamatta jätetty höyrynsulku, puutteelliset lämpöeristeet, huonosti tiivistetyt elementtien liitoskohdat sekä rakenteen läpi asennetut sähkö- ja vesiputket. Taulukko 1. Lämpövuotojen eri tyypit Eristevika Kylmäsilta Ilmavuoto Eristettä on joko liian vähän, tai se on huonosti asennettu ja sen läpi pääsee kulkemaan lämpöenergiaa. Rakenteen läpi kulkee yhtenäinen rakenne-osa, joka johtaa hyvin lämpöenergiaa. Rakenteessa on huono ilmanpitävyys ja sen läpi pääsee kulkemaan paljon ilmaa. 2.2 Yleistä lämpökamerakuvauksesta Lämpökameroiden hinnat alkavat nykyään noin tuhannesta eurosta. Lämpökameroiden hankintahintojen laskettua ovat lämpökamerat ja niiden käyttäjien määrä kasvanut. Nykyaikaisia lämpökameroita on teknisesti helppo käyttää, ja niillä pystyy kuvaamaan jopa yhtä helposti kuin tavallisella digitaalikameralla (kuva1). Kuvaajan ammattitaito punnitaan vasta kuvia tulkittaessa ja lämpökuvausraporttia tehtäessä. Onnistuneenkin kuvan voi tulkita väärin, mikä johtaa hyvin helposti väärään lopputulokseen, pahimmillaan jopa turhiin korjaustöihin.

7 7 Kuva 1, Lämpökamera FLIR i5 2.3 Rakenteiden tiivistäminen Vanhojen rakenteiden läpi kuuluukin virrata ilmaa. Yleensä vanha rakennus ottaa korvausilmansa osittain rakenteidenkin läpi, joten täysin tiivistä vanhasta talosta ei edes saa yrittää tehdä. Vanhojen puutalojen raitis sisäilma sekä rakenteiden lämpimänä ja kuivana pysyminen perustuu osittain rakenteiden ilmavuotoihin. Rakennuksen tiivistämiselle täytyy olla myös jokin peruste. Perusteena voi olla liiallinen energiankulutus tai epämiellyttävät asumisolosuhteet huoneistossa. Yleensä tiivistämisen tarve ilmenee kylminä pintoina tai vedon tunteena asunnossa. Ennen korjausta lämpövuotojen paikallistamiseksi voi rakennuksessa tehdä myös lämpökamerakuvauksen, jonka perusteella lämpövuodot saadaan tarkemmin kohdennettua. Lämpövuodot sijaitsevat monesti kulmissa, nurkissa, lattian ja seinän liitoskohdassa, eli pääsääntöisesti kohdissa missä kaksi eri elementtiä tai rakennusosaa liittyy toisiinsa. Monesti myös erilaiset läpiviennit aiheuttavat lämpövuotoja. Vaikeuksia rakennuksen tiivistämisessä voivat tuottaa väliseinien, välipohjien ja kiintokalusteiden kohdat, joiden ohi esim. höyrysulkua on vaikea saada jatkumaan yhtenäisenä (Niskala 1996, 38).

8 8 2.4 Lämpövuotojen korjaustapoja Lämpövuotoja voi korjata tiivistämällä sekä eristämällä. Tiivistämistä voi tehdä muovilla, teippaamisella ja saumausmassalla. Eristämistä voi tehdä villalla ja polyuretaanivaahdolla. Näissä esimerkkiasunnoissa asennettiin pienille alueille uusia höyrynsulkumuoveja, höyrynsulkumuovien saumoja teipattiin, villaa lisättiin sinne mistä sitä puuttui, läpivientejä tiivistettiin solumuovieristeellä ja polyuretaanilla sekä elementtisaumoja kitattiin. Vuotokohtien erilaisuuden vuoksi, jokainen vuotokohdan korjaus piti miettiä erikseen. Vanhan rakennuksen ilmanpitävyyttä parannettaessa tulisi ensisijaisesti vaipan sisäpinta saada niin tiiviiksi, etteivät ilmavirrat pääsisi kuljettamaan sisäilman kosteutta rakenteisiin (Niskala 1996, 38). 2.5 Lämpövuodon määritelmä Lämpövuodon suuruus määritellään lämpötilaindeksillä (TI), joka määrittelee kohdan korjausluokan ja korjaustarpeen (Taulukko 2). Taulukko 2. Korjausluokkien määritelmä Korjausluokka 1 korjattava, Lämpötilaindeksi (TI) < 61 % 2 korjaustarve selvitettävä, TI % 3 lisätutkimuksia, TI > % 4 hyvä, TI > 70 % Määritelmä Pinnan lämpötila ei täytä asumisterveysohjeen välttävää tasoa (ilmavuoto, eristevika). Heikentää oleellisesti rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa (esim. kosteusvaurio). Korjaustarve on erikseen harkittava. Täyttää asumisterveysohjeen välttävän tason, mutta ei täytä hyvää tasoa. Täyttää asumisterveydelle asetetut hyvän tason vaatimukset, mutta tilan käyttötarkoitus huomioiden on olemassa kosteus- ja lämpöteknisen toiminnan riski. Rakenteen kosteustekninen toiminta on tarkastettava tai tehtävä muita lisätutkimuksia (esim. tiiviysmittaus). Täyttää hyvän tason vaatimukset. Ei korjaustoimenpiteitä.

9 9 2.6 Lämpötilaindeksin (TI) laskeminen Lämpötilaindeksillä voidaan arvioida rakennuksen vaipan lämpöteknistä toimivuutta. Lämpötilaindeksin laskemiseksi on määritettävä huoneilman lämpötila, ulkoilman lämpötila ja sisäpinnan lämpötila. (Paloniitty, Kauppinen 2006, 45). Lämpötilaindeksi lasketaan kaavalla: = () () x 100 jossa, Tsp = Sisäpinnan lämpötila To = Ulkoilman lämpötila Ti = Sisäilman lämpötila

10 10 3 KORJAUSKOHDE 3.1 Perustiedot rakennuksesta Kuva 2, As Oy Papinrinne, Pirttikatu 7, Tampere Kohde on vuonna 1973 valmistunut kuuden rivitalon asunto-osakeyhtiö, jossa on asuntoja 28 kpl (kuva 2). Tässä opinnäytetyössä käsitellään asuntoja 7 C 9 ja 7 G 25. Rakennukset ovat puurakenteisia, tiiliverhoiltuja, harjakattoisia, 1-kerroksisia rivitaloja, joissa väliseinäelementit ovat betonia. Rakennuksissa on koneellinen poistoilma. Lämmitysjärjestelmänä on suora sähkölämmitys. Taloyhtiössä on tehty ikkuna- ja oviremontti.

11 Taustaa toimenpiteistä kohteessa Tarve korjauksille on tullut asukkaiden kylmän tuntemuksista. Monet taloyhtiön asukkaat ovat informoineet isännöitsijälle kylmistä seinä- ja lattiapinnoista ja liiallisesta vedontunteesta. Varmennusta näihin asukkaiden tuntemuksiin lähdettiin hakemaan lämpökamerakuvauksilla. Kartanon Isännöintipalveluista Dipl.ins. Jouna Järviö on tehnyt lämpökamera kuvaukset As. Oy Papinrinteessä keväällä Ensimmäisistä mittauksista on raportti opinnäytetyön liitteenä. Raportista on otettu liitteeksi vain näitä kahta asuntoa koskevat kohdat (liite 1), tällöin korjausta vaativia lämpövuotoja on havaittu lähes jokaisesta asunnosta. Ensimmäisten lämpökamerakuvausten perusteella tehtiin korjauksia näissä kahdessa huoneistossa, jotka valittiin lämpövuotokorjausten mallihuoneistoiksi. Korjauksen jälkeiset lämpökamerakuvat otettiin huoneistosta 7 C 9 lokakuussa Lämpövuotojen muutosta eli lämpövuotojen määrän pienenemistä voidaan arvioida vain tämän kuvatun huoneiston osalta.

12 12 4 LÄMPÖVUODOT KOHTEESSA 4.1 Lämpövuodot asunnoissa C 9 ja G 25 Huoneistojen lämpövuodot selviävät liitteenä olevasta lämpökuvausraportista (liite 2). Vaikka huoneistot sijaitsivat eri taloissa, niissä oli sama pohjaratkaisu ja ne oli rakennettu samaan aikaan. Samankaltaisuuden takia niissä oli lämpövuotoja hyvin pitkälle samoissa kohdissa lattia-, seinä- ja kattorakenteita. Näiden mallihuoneistojen lämpövuodot olivat pääasiassa ulkoseinissä. Tyypillisiä vuotokohtia olivat läpiviennit ja liitoskohdat (taulukko 3). Taulukko 3, tyypillisiä lämpövuotokohtia mallihuoneistoissa Lämpövuotokohta Ulkovesipisteiden ja sähköjohtojen läpiviennit Ikkunoiden ja ovien liitoskohdat Väliseinäelementin liitoskohdat ulkoseinään Lattialaatan ja ulkoseinän liitokset Ulkoseinärakenteen liitokset Syy Läpivienti oli toteutettu huolimattomasti, esim. puhkaisemalla liian iso reikä muoviin tai eristeeseen. Liitoskohdissa rakennuksen runkoon oli puutteita, koska villa tai polyuretaani oli asennettu huonosti ikkunoiden vaihtotyön aikana. Liitoskohtien rakenneratkaisu aiheuttaa lämpövuotoa huoneistoihin. Lattialaatan ja ulkoseinän liitokset olivat osin huonosti ilmaa pitäviä, ja ne aiheuttivat ilmavuotoja huoneistoihin. Ulkoseinän liitoksissa ja kulmissa oli ilmavuotoja, koska eristeet tai ilmansulkumuovit oli asennettu huolimattomasti rakennusaikana.

13 13 Huoneistossa 7 C 9 korjattiin lämpövuotoja seitsemässä kohdassa (taulukko 4). Yleensä lämpövuodon korjaustoimenpiteet vaativat sisäverhouslevyn tai sisäverhouspaneelin irrottamisen ja takaisin kiinnittämisen. Taulukko 4. Korjatut kohdat huoneistossa 7 C 9 Lämpövuotokohta Kohta 1, keittiön pistorasia Kohta 2, keittiön ulkovesihanan läpivienti (kuva 4) Kohta 3, keittiön katon ja seinän liitos Kohta 4, Eteisen yläkulma Kohta 5, OH:n väliseinäelementin liitos (kuva 6) Kohta 6, OH:n ikkunan liitos runkoon (kuva 3, kuva 5) Kohta 7, OH:n lattian ja seinän liitos (kuva 7) Kohdassa tehdyt toimenpiteet Pistorasian läpivientikohdan lämpöeristeitä on lisätty ja pistorasian ympäristö on tiivistetty höyrynsulkumuovilla ja teipillä. Keittiökaapin takana oleva ulkoseinästä läpimenevä vesiputki on eristetty putkenympärys eristeellä ja tiivistetty höyrynsulkumuovilla ja teipillä. US:n höyrynsulkua on paikattu. Höyrynsulkua on paikattu ja teipattu. US:n ja väliseinäelementin liitos sauma on tiivistetty elementtisaumaus massalla. Lisäksi US:n lämpöeristeitä on lisätty ja höyrynsulkua paikkailtu. Ikkunan ja runkotolpan väli on täytetty uretaani vaahdolla. Lisäksi höyrynsulkumuovia on korjattu. Lattialaatan ja ulkoseinän välinen rako on tiivistetty saumausmassalla.

14 14 Kuva 3, Kohta 6, Olohuoneen ikkunan liitoksessa ilmavuoto Kuva 4. Kohta 2, keittiön vesiputken läpivienti on tiivistetty

15 15 Kuva 5. Kohta 2, Kiinnittämätön höyrynsulkumuovi Kuva 6. Kohta 5, Us:n ja väliseinäelementin vuotava liitos

16 Kuva 7. Kohta 7, OH:n lattian ja seinän liitos 16

17 17 5 KORJAUSMENETELMÄT KOHTEESSA 5.1 Käytetyt korjausmenetelmät Rakennuksen tiiliverhous asetti omat haasteensa korjaustoimenpiteille. Tiiliverhouksen takia lämpövuotojen korjaaminen ulkoapäin rakennusta oli vaikeaa. Korjauksissa keskityttiinkin rakennuksen sisäpuolisiin korjauksiin. Sisäpuolelta korjattaessa joudutaan useasti rikkomaan sisäverhoilun pintaa, joka tekee pienenkin lämpövuodon korjaamisesta suuritöisen. Varsinaisen lämpövuodon korjaamisen jälkeen joudutaan korjaamaan myös rakennuksen sisäverhouksen pinta aikaisempaan kuntoon. Lämpötilavuotoja korjattiin uusilla höyrynsulkumuoveilla, höyrynsulkumuovien saumojen teippaamisella, villan lisäyksellä, läpivientien tiivistämisellä sekä elementtisaumojen kittaamisella. Vuotokohtien erilaisuudesta johtuen, jokainen vuotokohta piti korjata omanlaisella menetelmällä. Korjaukset pyrittiin tekemään mahdollisimman pienellä työ- ja materiaalimäärällä. Työmenetelmät valittiin kuitenkin siten, että vuotokohdat tulisi mahdollisimman hyvin korjatuksi.

18 18 6 LÄMPÖVUODOT KORJAUSTEN JÄLKEEN 6.1 Vuotokohtien lämpötilaindeksit Lämpötilaindeksit paranivat korjatuissa kohdissa. Korjattujen kohtien lämpötilaindeksit nousivat pääasiassa lähelle indeksiä 70, jota käytetään hyvän tason rajana (taulukko 5). Korjaus kohdalle kahdeksan ei tehty korjaustoimenpiteitä. Kohdan kahdeksan lämpötilaindeksi ja korjausluokka pysyivät samana, josta voidaan todeta lämpökuvausten luotettavuus. Yhden kohdan korjaus seitsemästä epäonnistui. Todennäköisesti siinä ollutta vuotoa ei paikannettu oikein, mistä johtuen vuotokohta jäi korjaamatta. Taulukko 5. Vuotokohtien lämpötilaindeksi ennen korjauksia ja korjausten jälkeen Lämpötilaindeksi ennen korjauksia Lämpötilaindeksi korjausten jälkeen

19 Korjausluokkien muutos Lämpövuotoja saatiin pienennettyä merkittävästi korjauksilla. Tämä selviää huoneiston 7 C 9 osalta tehdyn lämpökuvauksen perusteella (liite2). Korjausluokka (taulukko 6) parani seitsemän korjatun kohdan osalta kuudessa kohdassa (taulukko 7). Taulukko 6, Korjausluokat Korjausluokka 1 Korjausluokka 2 Korjausluokka 3 Korjausluokka 4 korjattava korjaustarve selvitettävä lisätutkimuksia hyvä Taulukko 7, Korjausluokitukset ennen ja jälkeen korjauksen Kohta Korjausluokka ennen korjausta Korjausluokka korjauksen jälkeen Kohta Kohta Kohta Kohta Kohta Kohta Kohta Kohta 8 (vertailukohta, ei korjattu) 2 2

20 20 7 KORJAUSTEN KANNATTAVUUS 7.1 Korjausten kustannukset Näiden kahden huoneiston korjauksiin käytetty tuntimäärä on noin 65 tuntia. Tällä tuntimäärällä päästiin eroon yhtä lukuun ottamatta kaikista ensimmäistä korjausluokkaa olevista lämpövuotokohdista. Työntekijän palkasta riippuen tulee tuon 65 tunnin työkustannukseksi n euroa. Näiden kahden huoneiston korjausten materiaalikustannuksiksi tuli yhteensä noin 300. As Oy Papinrinne on tiiliverhoiltu rivitalo. Tämä tiiliverhous asetti omat vaikeutensa korjauksille ja työtunteja meni todennäköisesti enemmän kuin olisi mennyt esim. puuverhoillussa talossa, jossa korjauksia olisi voitu tehdä myös rakennuksen ulkopuolelta. 7.2 Korjausten kannattavuus taloudellisesti Lämpövuotokorjausten taloudellista kannattavuutta on vaikea arvioida. Yleisen käsityksen mukaan helposti korjattavat vuodot on taloudellisesti kannattavia korjata, kuten esimerkiksi yleinen ikkunan ja seinärungon välinen vuoto. Laajat ulkovaipan korjaukset, joilla pyritään parantamaan rakennuksen lämpötaloutta, ovat harvoin kannattavia pelkkänä energiansäästöinvestointina (Niskala, 1996, 36). Jos rakenteita joudutaan avaamaan enemmän lämpövuotoa korjatessa ja korjaustyö vie enemmän asentajan työtunteja, muuttuu korjaus helposti taloudellisesti kannattamattomaksi, vaikka takaisinmaksuaikaa laskettaisiin esim. kahdenkymmenen vuoden jaksolle. Näiden lämpövuoto korjausten kustannukset huoneistoa kohti ovat n. 1500, joka on huoneiston noin yhden vuoden lämmityskustannusten suuruinen. Eli jos korjauksilla saadaan pienennettyä lämmityslaskua esim. 10 %, on korjaustöiden takaisinmaksuaika 10 vuotta. 7.3 Tilojen käyttömukavuuden parantuminen Lämpövuotokorjausten kannattavuutta ei voi mitata pelkästään taloudellisin perustein. Korjauksia on myös järkevää tehdä silloin kun ne huomattavasti parantavat huoneiston asumisolosuhteita, esim. huonelämpötilan mukavoituminen tai liiallisen vedon tunteen poistaminen. Tällöin inhimillisen kannattavuuden painoarvo kumoaa taloudellisen kannattavuuden, joka tekee korjauksen järkeväksi toteuttaa.

21 21 8 YHTEENVETO Lämpövuotojen etsintä ja korjaus vaatii tekijältään osaamista. Ensin on varmistuttava vuotokohdista, joiden perusteella tehdään korjaussuunnitelma. Paras keino vuotokohtien löytymiseen on lämpökamerakuvaus. Vuotokohtien korjaaminen vaatii työn tekijältä suunnitelmallisuutta ja ongelmanratkaisukykyä, sillä jokainen vuotokohta vaatii omanlaisensa korjaustoimenpiteet. Tässä kohteessa lämpövuotojen korjaustöillä päästiin hyviin tuloksiin eli saatiin pienennettyä lämpövuotojen määrää huoneistossa. Lämpötilaindeksi parani korjatuissa kohdissa keskimäärin n. 15 yksikköä. Huoneistossa 7 C 9 korjatuista seitsemästä lämpövuotokohdasta kuuden kohdan lämpövuoto pieneni huomattavasti verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Lämpövuotokorjausten kannattavuudessa täytyy huomioida niin taloudellinen kuin käyttömukavuudellinen näkökulma. Helposti korjattavat vuodot on taloudellisesti kannattavia korjata. Kustannuksiltaan suuret lämpövuotokorjaukset ovat harvoin kannattavia taloudellisesti, vaikka korjausten kustannukset jaettaisiin pitkällekin aikavälille. Taloudellisesti kannattavinta on korjata lämpövuotoja silloin, kun huoneistossa tehdään muutenkin rakennuksen vaippaan kohdistuvia korjaustöitä. Joskus kuitenkin asunnon käyttömukavuuden parantuminen voi olla taloudellisuutta tärkeämpi tekijä korjauksien kannattavuuden arvioinnissa.

22 22 LÄHTEET Eino Niskala, 1996, Puutalon korjaus, Rakennustieto Oy Sauli Paloniitty, Timo Kauppinen 2006, Rakennusten lämpökuvaus, Rakennusteollisuuden kustannus RTK Oy Kuva 8, Lämpökamera FLIR i5,

23 23 LIITTEET Liite 1, Lämpökuvausraportti , Jouna Järviö, sivut 1-4 ja (13 sivua) Liite 2, Lämpökuvasuraportti , Johannes Luiro (10 sivua)

24 -RXQD -luyl 'LSO LQV,76 7(. /lps NXYDXVUDSRUWWL 6LYX.RKGH $V 2\ 3DSLQULQQH 3LUWWLNDWX 7DPSHUH 7\ QXPHUR.RKGH $V 2\ 3DSLQULQQH 3LUWWLNDWX 7DPS 7\ QXPHUR /b03g.89$865$32577, /b03g.89$865$32577, $6 2< 3$3,15,11( $6 2< 3$3,15,11( DVXQQRW XQQRW 3LUWWLNDWX 7DPSHUH 3LUWWLNDWX 7DPSHUH -RXQD -luyl 'LSO LQV

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37 Lämpökuvaus Mittausraportti Kohde: As Oy Papinrinne, Pirttikatu 7 C Tampere LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI As Oy Papinrinne Pirttikatu 7 Huoneisto 7 C Luiro Johannes, Rakennusalan työnjohto

38 1. Kohteen yleistiedot Kohde ja osoite: As. Oy Papinrinne, Pirttikatu 7, huoneisto C 9 Tutkimuksen tavoite: Lämpökuvausten tavoitteena oli selvittää huoneistossa 7 C 9 tehtyjen lämpövuotokorjausten kannattavuus. Tutkimuksen tekijä: Rakennusalan työnjohdon opiskelija, Johannes Luiro Tutkimusajankohta: Kuvaus kohteesta: Rakennus on vuonna 1973 rakennettu rivitalo asunto-osakeyhtiö Rakennuksen ilmanvaihto ja lämmitys: Rakennuksessa on koneellinen poistoilma ja suora sähkölämmitys. 2. Lähtöarvot Mittauslaitteet: lämpökamera Flir Thermacam B2, Lämpömittari Testo 605-H1, Paineeromittari Testo 510 Ulkoilmaolosuhteet : Ulkolämpötila -4,0 Celsiusta, tuuli heikkoa, sää kirkas Sisälämpötila: +23,8 Celsiusta

39 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 1 Pirttikatu 7 C 9 keittiö Lämpökuvaus Pistorasian läpivientikohdan eristeitä on korjailtu ja aluetta tiivistetty muovein ja teipein. 23,8 C 20 Alue: 14,5 C Piste: 14,5 C 15 13,0 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 14,5 C 14,5 C 21,7 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 3,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 67 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 67 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 47 Nykyinen korjausluokka: 3 Aikaisempi korjausluokka: 1 Kommentti: Kohdan lämpövuodot pienenivät huomattavasti. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto

40 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 2 Pirttikatu 7 C 9 keittiö Lämpökuvaus Kaapin takana olevan vesiputken läpivienti on tiivitetty, uretaanilla ja muovilla sekä teippaamalla. 22,7 C 22 Alue: 15,0 C Piste: 15,0 C ,1 C 16 Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 15,0 C 15,0 C 21,8 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 2,0 m Taustalämpötila 13,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 68 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 68 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 60 Nykyinen korjausluokka: 3 Aikaisempi korjausluokka: 1 Kommentti: Kohtaa saatiin parannettua kohtuullisesti korjaustyöllä. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto

41 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 3 Pirttikatu 7 C 9 keittiö Lämpökuvaus US:n eristeitä lisätty ja höyrynsulkua paikkailtu. Alue: 16,2 C 26,7 C 25 Piste: 16,2 C 20 16,3 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 16,2 C 16,2 C 26,9 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 2,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 73 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 73 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 55 Nykyinen korjausluokka: 4 Aikaisempi korjausluokka: 1 Kommentti: Kohdan lämpövuotoja saatiin parannettua huomattavasti. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto

42 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 4 Pirttikatu 7 C 9 tuulikaappi Lämpökuvaus Kulman aluetta tiivistetty. Todellinen vuotokohta on jäänyt tod.näk. löytymättä. Alue: 7,8 C Piste: 7,8 C 22,3 C ,0 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 7,8 C 7,8 C 20,3 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 2,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 43 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 43 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 47 Nykyinen korjausluokka: 1 Aikaisempi korjausluokka: 1 Kommentti: Kohdan lämpövuodot eivät pienentyneet korjauksissa. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto

43 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 5 Pirttikatu 7 C 9 olohuone Lämpökuvaus Ulkoseinän ja väliseinäelementin sauma on tiivistetty saumausmassalla. Lisäksi ulkoseinästä korjattu eristeitä ja höyrynsulkua. 22,7 C Alue: 16,3 C 22 Piste: 16,3 C ,2 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 16,3 C 16,3 C 22,2 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 2,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 73 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 73 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 63 Nykyinen korjausluokka: 4 Aikaisempi korjausluokka:2 Kommenntti: Korjattun kohdat lämpövuodot pienenivät merkittävästi. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto

44 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 6 Pirttikatu 7 C 9 olohuone Lämpökuvaus Ikkunan ja seinän liitoskohta tiivistetty uretaanilla ja aluetta tiivistetty uudella höyrynsulkumuivilla. 24,2 C 24 Alue: 19,3 C Piste: 19,4 C ,2 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 19,4 C 19,3 C 23,7 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 2,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 84 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 84 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 56 Nykyinen korjausluokka: 4 Aikaisempi korjausluokka: 1 Kommentti: Kohta on tiivivtetty erittäin huvin, ja lämpövuoto on vähentynyt huomattavasti. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto

45 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 7 Pirttikatu 7 C 9 olohuone Lämpökuvaus Oven ja lattialaatan sauma tiivistetty, sekä lattialaatan ja seinän välinen rako saumattu saumausmassalla. 22,5 C Alue: 17,0 C 22 Piste: 17,0 C ,2 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 17,0 C 17,0 C 22,8 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 1,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 75 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 76 Aikaisempi lämpötilaindeksi:52 Nykyinen korjausluokka: 4 Aikaisempi korjausluokka: 1 Kommentti: Korjatun kohdan lämpövuodot on pienentynyt merkittävästi. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto vaihde (03) TAMPERE

46 MITTAUSRAPORTTI Lämpökuva 8 Pirttikatu 7 C 9 makuuhuone Lämpökuvaus Vertailukuva, kohdassa ei ollut korjaustoimenpiteitä 20,7 C Alue: 13,4 C Piste: 13,4 C 16 14,0 C Mittauspiste 1 Mittausalue min Mittausalue max 13,4 C 13,4 C 19,6 C Lämpökuvatieto Arvo Kameran tyyppi Flir b50 Kameran sarjanro Objektin parametri Arvo Emissiivisyys 0,95 Etäisyys kohteeseen 2,0 m Taustalämpötila 23,8 C Ilman lämpötila 23,8 C Ulkolämpötila Sisälämpötila - Päivämäärä Tuuli Paine-ero -4,0 C 23,8 C heikko -0,1 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta minimilämpötilasta 63 Laskettu lämpötilaindeksi mitatusta pistelämpötilasta 63 Aikaisempi lämpötilaindeksi: 64 Nykyinen korjausluokka: 2 Aikaisempi korjausluokka: 2 Kommentti: Kohdassa ei tehty korjauspiteitä. Tämä todistaa lämpökamerakuvausten ja lämpötilaindeksin luotettavuutta. Opinnäytetyön liiteraportti Johannes Luiro Rakennusalan työnjohto