Kylä välittää vuosiraportti 2009 1 Kylä välittää viittaa hankkeen nimenä kylien keskeiseen asemaan yksittäisen asukkaan ja julkisen sektorin välissä. Kylien yhdistykset toimivat asukkaidensa ajatusten ja toiveiden välittäjinä kuntien ja viranomaistahojen suuntaan. Toisaalta kylä voi myös toimia paikallisena välittäjänä palvelujen tarvitsijoiden ja tuottajien välillä ja saattaa nämä yhteen. Kylä välittää viittaa hankkeen nimenä myös välittävään lähiyhteisöön, joka pitää huolta asukkaistaan ja ympäristöstään myös käytännön toimin.
Kylä välittää vuosiraportti 2009 2 1 TOTEUTTAJAN TIEDOT Päätoteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni KY Koulutuskeskus Salpaus (Y-tunnus 0993644-6) Yhteyshenkilö: Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies Hanketta toteuttavat seuraavat yhdistykset oman hankesuunnitelmansa mukaisesti: Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus 1456636-3) Yhteyshenkilö: Hannu Markkanen, puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar r.f. (Y-tunnus1725255-4) Yhteyshenkilö: Tauno Linkoranta, kyläasiamies Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan Kylät ry (Y-tunnus 1709446-1) Yhteyshenkilö: Pirkko Kaskinen, kyläasiamies Hämeen Kylät ry (Y-tunnus 1581389-9) Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Kylä välittää, hankenumero 6007, Dnro 464/3570-2009 3 HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hankeen toteutusaika on 3.3.2009 29.2.2012. 4 YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeessa kehitetään paikallisdemokratiaa kuntaliitosalueilla ja muiden kuntien lähidemokratiajärjestelyissä. 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat toteuttamassa lähidemokratiamallia. Lisäksi kehitetään kyläsuunnitelmien toiminnallisuutta ja vaikuttavuutta. Luodaan neljä maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa, johon kuhunkin sitoutuu 10 maakuntatason yhdistystä sekä kolme aluetason viranomaista tai muuta toimijaa. Ohjelmilla luodaan maakunta ja paikallistason hankkeita. 5 RAPORTTI 5.1 HANKKEEN TAVOITTEET 5.1.1 YLEISET TAVOITTEET Hankesuunnitelmassa määritellyt yleiset tavoitteet ovat: parantaa kylien ja kyläläisten hajaasutusalueilla ja taajamissa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Päämääränä on maaseudun kehittäminen laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittämis- ja vapaa-ajanympäristöksi. Hankkeella lisätään asukkaiden kansalaistoimintavalmiuksia ja parhaimmillaan myös yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttamisessa tulee paneutua lähiyhteisöjen, kuten kylien, vaikutusmahdollisuuksiin yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien rinnalla. Alueiden välisenä hankkeena Kylä välittää hanke tuo oppimisen, uusien ideoiden, verkostojen ja hyvien käytäntöjen kautta lisäarvoa paikalliselle kehittämistyölle maakunnissa. Hankkeen mallit ja
toiminta osallistuvat valtakunnalliseen keskusteluun kylän asemasta Paras -hankkeen mullistuksissa. 3 5.1.2 HANKKEEN YKSILÖIDYT TAVOITTEET 1. KYLÄ TOTEUTTAA LÄHIDEMOKRATIAA Kylätoiminnasta löytyy hyviä toimintamuotoja sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. Tavoitteena on, että kunnat lähtevät soveltamaan näistä parhaita käytäntöön. a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Kyläsuunnittelussa kylän toimijat ja asukkaat määrittelevät kylänsä yhteiset tarpeet ja tavoitteet sekä konkreettisia toimenpiteitä lähivuosille. Hanke käynnistää kyläsuunnitteluprosesseja yhteistyössä kuntien kanssa niin, että kylistä tulee lähidemokratian aktiivisia toimijoita ja kyläsuunnitelmista lähidemokratian työkaluja. Hanke ohjaa ja edistää kyläsuunnitelmaprosesseja. Kyläsuunnitelmaprosessia pyritään keventämään ja soveltamaan uusia malleja, esim. taulukkomallista kevyttä kyläsuunnitelmaa Taulukkomuoto sopii myös kunnan kyläohjelmaan tai maakunnan paikallistoimintaohjelmaan. Tavoitteena on laatia 60 kyläsuunnitelmaa. b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Perustetaan, hyödynnetään ja kehitetään alueiden yhdistyksiä kokoavia foorumeita, kuten kylien neuvottelukuntia, aluetoimikuntia, kylä- ja kotiseutuneuvostoja jne. Yhdistysosaaminen ja kansalaisvaikuttaminen kulkevat monesti käsi kädessä. Tavoitteena on, että 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat aktiivisesti toteuttamassa lähidemokratiamallia ja että 12 kunnassa kyläsuunnitelmat huomioidaan kunnan suunnitteluprosessissa 2. MAAKUNNASSA KOOTAAN JA TOTEUTETAAN PAIKALLISTOIMINTAOHJELMA Hankkeessa laaditaan uudet, entistä laajavaikutteisemmat maakunnalliset ohjelmat. Tavoitteena on, että paikallistoiminta ottaa osaltaan vastuuta Paras-hankkeen haasteista, kuten maaseudun palveluaukoista. Palvelutarpeita tarkastellaan erityisesti sopimuksellisuuden kannalta. Ohjelmien teossa rakennetaan maakunnallisten / piiritason yhdistysten yhteistyötä tavoite- ja toimenpidetasolla sekä aktivoidaan paikallistasoa eli kyliä ja yhdistyksiä osallistumaan ja miettimään omia tavoitteitaan ja toimintaansa. Ohjelmat tulevat olemaan yhdistystoiminnan maakunnallisia strategioita paikallisen vastuunoton lisäämiseksi. Keskeisenä kysymyksenä ovat maaseudun palvelut yhdistysten näkökulmasta. Ohjelmien laatiminen tapahtuu osallistavina prosesseina samanaikaisesti hankkeen maakunnissa niin, että prosessien suunnittelussa ja käytännön toimissa voidaan vaihtaa osaamista ja kokemuksia. Määrälliset tavoitteet osiolle: - 4 maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa - 10 maakunta- / piiritason yhdistystä tai järjestöä osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 3 aluetason viranomaista tai muuta toimijaa osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 24 kärkihanketta ohjelman toteuttamiseksi - 24 paikallistason hanketta ohjelman toteuttamiseksi - 12 kylällä elinkeinollisia ja / tai palvelujen kehittämistoimia (esim. toteutetaan maaseudun palvelusopimuksia)
- 35 maakunnallista- /seudullista paikallistoimintaseminaaria - 240 kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointi-, ohjaus- tai yhteistyökäyntiä & keskustelu- tai teematilaisuutta - 20 messu-, markkina- tai yleisötilaisuusosallistumista osastolla tai ohjelmalla 4 5.2 HANKKEEN TOTEUTUS 5.2.1 Toteutuksen organisointi ja resurssit Hämeen Kylät ry palkkasi hankkeeseen kyläasiamieheksi Elina Leppäsen (1.6.-31.8.2009 60%- työaika, 1.9.2009 lähtien 100 %-työaika). Hankkeelle vuokrattiin toimistotila Hämeenlinnan Tuuloksesta, Pannujärventie 7. Samassa rakennuksessa on Linnaseutu ry:n toimisto. Hankkeen käynnistystoimia tehtiin erityisesti kesällä 2009: mm. toimiston perustaminen, kylärekisterin ja sähköpostilistan kokoaminen, esittelyjä keskeisille toimijoille, kyliin tutustumista, Hämeen Kylät ry:n hallituksen ja hankkeen toimintatapojen luomista. Hankkeen, kirjanpito hankitaan Kirsi Koskuelta, joka toimii Linnaseutu ry:n talouspäällikkönä. Kanta-Hämeen aluetiimin kokoonpano: Tuula Kallioinen/LounaPlussa ry, Esko Pietari/ Emo ry, Johanna Henttinen/Linnaseutu ry, Kylät ja korttelit hanke, Ari Lindqvist/ Hämeen ELY-keskus, Outi Myllymaa/Hämeen liitto (vpj), Anneli Vähätalo/Toimeliaat kylät hanke, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Reijo Lehtinen/Hämeen Kylät ry (pj.), Elina Leppänen/Hämeen Kylät ry, Kylä välittää hanke (sihteeri) Varsinais-Suomen Kylät ry palkkasi 1.1.2009 alkaen Tauno Linkorannan toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella yhdistyksen työntekijäksi, ja hän siirtyi 3.3.2009 alkaen hankkeen projektipäälliköksi, tosin aluksi tuntitöinä. Hanketta toteutettiin omalla riskillä 3.3. alkaen, 1.6. 2009 lähtien täysaikaisesti. Hankkeella on käytössään Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimisto Turussa osoitteessa c/o ProAgria Farma, Artturinkatu 2. Monet toiminnan keskeiset resurssit olivat hankkeelle jo valmiina, koska yhdistyksen toiminta on ollut varsin vakiintunutta. Hankkeen kirjanpito hankitaan ostopalveluna (tuntiveloituksella) ProAgria Farmasta, jossa yhdistyksen kirjanpito on ollut vuodesta 2003. Varsinais-Suomen aluetiimin kokoonpano: Sami Tantarimäki/ Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus (pj), Heli Walls/Varsin Hyvä ry, Tapio Penttilä/ Varsinais-Suomen liitto, Jarmo Lamminen/ Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sinikka Kauko-Vainio/Varsinais-Suomen Kylät ry, Tauno Kavén/Teijon alueen kyläyhdistys Päijät-Hämeessä Koulutuskeskus Salpaus palkkasi projektihenkilöt. Projektipäällikkönä/ kyläasiamiehenä aloitti 7.12.2009 Liisa Helanto ja hänen alaisenaan vuoden 2010 alusta projektisihteeri Virpi Mustonen osa-aikaisena 50 % työajalla. Projektin taloushallinnosta vastaa Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin liikelaitosten yhteiset hallintopalvelut. Projektin johtaja on Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen johtaja Iiris Pakkanen. Toimisto perustettiin Lahteen Koulutuskeskus Salpauksen Ståhlberginkadun kampuksen yhteyteen osoitteeseen Svinhufvudinkatu 23 A, 4 krs, josta vuokrattiin 2 huonetta. Päijät-Hämeen aluetiimin kokoonpano: Iiris Pakkanen (pj)./koulutuskeskus Salpaus, Timo Kukkonen/Hämeen ELY-keskus, Lauri Kuukasjärvi/ PAKETTI hanke, Päijät-Hämeen liitto, Liisa Häme/Päijänne-Leader, ry, Jukka-Pekka Jauhiainen/Etpähä ry, Hannu Markkanen/Päijät- Hämeet kylät ry, Liisa Helanto/ Koulutuskeskus Salpaus, Kylä välittää hanke, projektipäällikkö (sihteeri)
Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n vakituinen työntekijä Pirkko Kaskinen toimii Uudenmaan osahankkeen projektipäällikkönä. Hanketta toteutettiin aluksi osa-aikaisena 3.3.2009 lähtien. 1.10.2009 alkaen hanketta on toteutettu kokoaikaisena. Hankkeen toimisto on projektipäällikön kotona Vihdissä. Hankkeen käytännön toteutuksessa ja suunnittelussa on apuna hanketyöryhmä, johon kuluu projektipäällikön lisäksi Länsi-Uudenmaan Kylät ry:stä neljä hallituksen jäsentä. 5 Uudenmaan aluetiimin kokoonpano: Olli-Pekka Hatanpää/Uudenmaan liitto, Pirkko Kaskinen/Länsi-Uudenmaan kylät ry, Juha Mäkinen/Uudenmaan ELY-keskus, Esko Pietari/EMO ry, Pirjo Sjögren/ Länsi-Uudenmaan kylät ry, Jouko Stordell/ Raapeporin kaupunki,vnb-luk, Tero Uusitalo/HAMK, Gunilla Wasström/Pomoväst r.f/ry, Ykkösakselin edustaja 5.2.2 Toteutetut toimenpiteet 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Toiminta-alueella on käynnistetty kyläsuunnitelmien päivitystä 4 kylässä. Prosessiin kuluu useita tapaamisia mm. suunnittelua kylätoimikunnan kanssa, kylän tulevaisuusillan järjestäminen, tuloksien purku taulukkoluonnokseksi ja luonnoksen tarkentaminen kylän yhdistysten kesken sekä hyväksyminen yleisessä kokouksessa. Kyläsuunnitteluun liittyviä tilaisuuksia pidettiin yhteensä 18 kpl (7 U, 8 V-S, 3 K-H ). Valmistuneita kyläsuunnitelmia on 2. Yhteistyötä ja asiantuntemusapua tai vaihtoa on tehty 5 kylähankkeen kanssa kyläsuunnitteluun ym. liittyen. (Kylät ja korttelit/ Linnaseutu ry, Toimivat kylät, menestyvä kunta/ Tammelan Kylät ry, Toimeliaat kylät/ Lopen kunta ja Hausjärven kunta, Someron kyläsuunnitteluhanke, LOIKKAhanke/ Loimaan seutukunta) Varsinais-Suomen Kylät ry ja Länsi-Uudenmaan Kylät ry järjestivät yhdessä Maaseutuverkostoyksikön kanssa Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaarin Salon Suomusjärvellä 7.9.2009. Seminaarin keskeisiä aiheita olivat kyläsuunnitelmat osaksi kuntien suunnittelua, maaseutuasuminen ja kyläkaavoitus sekä turvallisuus ja kestävä kehitys kyläsuunnitelmissa. Seminaariin osallistui 83 kuulijaa ympäri Etelä-Suomea. Lisäksi on osallistuttu Maaseutuverkostoyksikön järjestämään kyläsuunnitteluseminaariin Laukaalla.. Kyläasiamiehet ovat välittäneet hyviä kyläsuunnittelun toimintamalleja ja asiantuntemusta erilaisissa seminaareissa ja YTR:n teemaryhmien työskentelyssä (Maaseutuasuminen, Kulttuuri ja Sopimuksellisuus). Erityisesti kyläsuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittaminen ja kylien maankäytön suunnittelu sekä kylämaisemat ovat olleet ajankohtaisia aiheita vuonna 2009. b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Hankkeessa on aktivoitu kyliä kunta- /pitäjäkohtaiseen yhteistyöhön ja avustettu toimintamuotojen kehittämisessä 9 kunnassa: Loppi, Hämeenlinna, Tammela, Kisko, Lemu, Rymättylä, Somero, Salo ja Raasepori (3 K-H,5 V-S,1 U). Kyläasiamiehet ovat myös aktiivisesti osallistuneet keskusteluun liitoskuntien lähidemokratiasta esim. Salon Halikon seminaarissa Kotikunta kaupunginosaksi miten yhdistämme suuruuden ja paikallisuuden? ja Salo kylien kaupunki seminaarissa. Varsinais-Suomen maakunnallinen kyläpäivä toteutettiin teemalla Kylien ja kuntien yhteistyö ja New Bridges hankkeen työpajassa pohdittiin Maaseudun ja kaupungin suhde Turun kaupunkiseudulla.
Lisäksi on osallistuttu aluevaikuttajien kehittämisverkostotyöhön valtakunnallisen ALVA -hankkeen verkostotapaamisessa 4.5. Kuntaliitossa Helsingissä. 6 Kyläasiamiesten panos seminaareissa on ollut aktiivinen sisältäen alustuksia, paneelistina olemista, työpajojen suunnittelua ja vetämistä. 2 Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Hankkeen hitaasta liikkeellelähdöstä johtuen ohjelmat kootaan Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa vuosille 2010 2015. Uudellamaalla ajanjakso on 2011 2016. Toimeen on kuitenkin maakunnissa tartuttu ripeästi, pl Päijät-Häme, jossa kyläasiamies palkattiin vasta joulukuussa. Työ on Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa aloitettu vanhan maakunnallisen kyläohjelman arvioinnilla, yhteenliittymien hallituksissa ja yhdessä Leader-ryhmien kanssa. Kanta-Hämeessä kylien ja yhdistysten ideaillat järjestettiin kunnittain tai pitäjittäin yhteistyössä toimintaryhmien kanssa (14 kpl ). Iltoihin osallistui 225 henkilöä, joista neljännes kyläyhdistysten väkeä, neljännes muista paikallisista yhdistyksistä, viidennes yksityishenkilöitä sekä loput kunnista tai muualta. Kantahämäläisten yhdistysten yhteistyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 23 piiritason yhdistystä. Ohjelmatyössä edettiin teemoittain; järjestettiin itse tai osallistuttiin työn kannalta keskeisten teemojen koulutuksiin ja seminaareihin. Kyläasiamiesten rooli tiedon ja kokemusten välittäjänä ja apu yhteistyökumppanien löytämisessä ja verkostoyhteyksien solmimisessa on keskeinen. Sopimuksellisuus: valtakunnallinen sopimuksellisuuskiertueen tilaisuudet vauhdittivat tämän keskeisen asian käsittelyä. Esimerkkien pohjalta kartoitettiin paikallisia toimintatapoja ja tarpeita. Usein sopimuksellisuutta tehdään tietämättä sen olevan sopimuksellisuutta. Hyvinvointi ja maaseudun palvelut: Kanta-Hämeessä yhteistyötä on käynnistetty ProAgrian Hoivayrittäjyysvalmennushankkeen kanssa sekä osallistuttu maakunnan hyvinvointitoimialan verkostotapaamiseen. Maaseutuasumisen edistäminen: Varsinais-Suomessa asumisen kärkihankkeen suunnittelu on aloitettu yhdessä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Yhteisiä tilaisuuksia ja suunnittelua on tehty myös SYTY:n Kylä auttaa ja välittää kriisissä hankkeen kanssa. Kanta-Hämeessä yhteistyötä tehdään Hämeen liiton ProAsumisen Häme projektin, Tammelan Kylä kelpaa 2010 kyläasumisen messutapahtuman ja Hämeenlinnan kehittämiskeskuksen Kyläkaavahankkeen valmistelun kanssa. Lisäksi osallistutaan YTR:n Maaseutuasumisen teemaryhmän työhön laadittaessa opasta kylille maankäytönsuunnittelun edistämiseksi. Lisäksi osallistuttiin Maaseutuasumisen neuvottelupäivään Tampereella. Kestävä kehitys: Erityisesti Varsinais-Suomessa on aihealueeseen liittyen osallistuttu lukuisiin seminaareihin ja työpajoihin mm. Ilmastonmuutos ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla delfoi-työpajatyöskentelyyn, Varsinais-Suomen energiastrategiaseminaariin ja Pro Saaristo ympäristötietoisuustoimintaan sekä Itämeriseminaariin ja Valonian jätevesiseminaariin. Kylämatkailu: Osallistuminen Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n kylämatkailuiltaan ja Kylämatkailun valtakunnalliseen seminaariin sekä Kulttuurimatkailupäiville.
Kansainvälisyys: Kutsuttuna on osallistuttu kansainvälisiin vierailuihin Suomessa ja kerrottu kylätoiminnasta, ohjelmatyöstä ja hankkeesta sekä vaihdettu kokemuksia. Hankkeesta tehtiin englanninkielinen esitys. Village Cares and Connects. Kyläasiamiehet ovat osallistuneet itävaltalaisten, romanialaisten, ja virolaisten vierailuihin alueella sekä eteläafrikkalaisten vierailuun Helsingissä. Lisäksi osallistutaan Kansainvälistymispolku hankkeen ohjausryhmään ( Leader V-S) 7 Valtakunnallisissa koulutuksissa ja kyläasiamiestapaamisissa oli myös hankkeen edustus ( yksi tai useampia kyläasiamiehiä ) mm. Kylätoimijoiden neuvottelupäivät/ Riihimäki ja Vaasa, Valtakunnalliset kyläasiamiespäivät/ Pieksämäki, Valtakunnalliset kylätoimintapäivät/ Vaasa, Kylätoimintapäivät/ Sodankylä, KV-seminaari/ Ikaalinen, KAMPA- hankkeen seminaari/ Kokkola, Maaseudun kilpailukyky, MUA-foorum/ Tammela, Maaseudun paras seminaari/ Helsinki, SYTY:n Leader-parlamentti. Ohjelmatyön kannalta on tärkeää myös kiinteä yhteistyö paikallisten toimintaryhmien kanssa. Hanketyöryhmätoimintaan osallistutaan mm. Varsin Hyvä ry:n (V-S) ja Ykkösakseli ry:n (U) osalta.. Maakuntasuunnitelmiin ja ohjelmaluonnoksiin annettiin alueiden kommentteja, kuten myös SITRA:n Maamerkit-ohjelmaan. Lisäksi osallistutaan MYR:n maaseutujaostotoimintaan (V-S) Lisäksi osallistuttiin Kylät ja ilmastonmuutos kyselyn laadintaan Laurean HAMK Vantaan kanssa. Kysely lähetettiin kaikkiin alueen kyliin. Määrälliset seurantatiedot: Maakunnallisia / seudullisia paikallistoimintaseminaareja on järjestetty 4 kpl. Kylien ja kuntien yhteistyö teema Maakunnallinen kyläpäivä Pöytyällä Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari Salossa Kylämaisemat kuntoon seminaari Hauholla (yhteistyössä mm. YTR) Kyläkoulujen arvo ja yhteistilojen monikäyttö Hämeenlinnassa Ohjelmatyöhön liittyviä kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointitilaisuuksia on järjestetty yhteensä 29 kpl (17 K-H, 10 V-S, U 2) Ohjaus- tai yhteistyökäyntiä sekä keskustelu- tai teematilaisuuksia on pelkästään Kanta- Hämeessä järjestetty 28 kpl. Vuoden 2009 aikana osallistuttiin yleisötilaisuuksiin mm. Hämeen kylätoimintapäiville Kaloisissa, osallistuja-arvio 500 (mitattu lettupuntarilla) 3. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Vuonna 2009 ei käynnistetty tämän osan varsinaisia toimenpiteitä: opintoretkiä ja valtakunnallisia seminaareja. Rahoituspäätös tuli vasta syyskuun lopussa ja maakuntien mukaan lähdöt ajoittuivat eri aikoihin; Koulutusyhtymä Salpaus ja Päijät-Häme tuli käytännössä mukaan vasta joulukuussa.
5.2.3 Kustannukset ja rahoitus 8 Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna 2009 ovat 78 399,61 euroa. Yksityisrahoitus koostuu Päijät-Hämeen Kylät ry:n ennakkomaksusta opintomatkalle. Kustannukset Ylimaa- Päijät- Varsinais- Kanta- YHT. Rahoitus kunnallinen Häme Suomi Uusimaa Häme Henkilöstökulut 167,63 1 508,68 23 541,80 17 078,35 17 902,66 60 276,99 EU-rahoitus 35 039,92 Palveluiden ostot 0,00 0,00 134,50 0,00 291,86 426,36 Valtion rahoitus 42 826,57 Vuokrat 0,00 0,00 440,29 0,00 1 714,49 2 154,78 Julkinen yht. 77 866,49 Matkakulut kotimaa Matkakulut ulkomaat Muut kustannukset 0,00 0,00 3 046,20 3 457,30 3 654,62 10 012,77 Yksityinen rahoitus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 617,76 1 188,42 434,53 972,81 2 247,71 5 461,23 533,12 YHTEENSÄ 785,39 2 697,10 27 597,32 21 508,46 25 811,34 78 399,61 YHTEENSÄ 78 399,61 5.2.4 Tiedotus ja esittelymateriaali Hankkeen toiminnasta tiedotetaan maakuntien yhteenliittymien internet-sivuilla ja kyläkirjeillä, sekä sähköisenä, että paperilla. Kyläkirjeitä tehtiin yhteensä 4 (3 K-H, 1 V-S) Kyläkirjeiden postituslistalla on noin 300 nimeä/ maakunta. Lehtiartikkeleita on oli erityisesti Varsinais-Suomessa (noin 50 kpl ) ja Kanta-Hämeessä (16 kpl) : lehdet olivat pääosin maakunta- ja paikallislehtiä, mutta myös esim. Maaseudun Tulevaisuuteen saatiin juttu hankkeesta. Paikallisradio on myös ollut kiinnostunut kyläasiamiesten ja hankkeen toiminnasta kaikissa maakunnissa pl. Päijät-Häme, jossa toiminta ei vielä vuonna 2009 päässyt käyntiin. Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille, työryhmille ja aluetiimeille on säännöllistä, samoin yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen etenemisestä muiden maakuntien kanssa on ollut tiivistä. 5.2.5 Toteutuksen arviointi, toteutusoletukset ja riskit Toteutuksessa lähdettiin liikkeelle matalalla profiililla, koska hanketta toteutettiin alkuun omalla riskillä kolmessa maakunnassa. Hanketta on kuitenkin toteutettu heti laajasti varsinkin lähidemokratiaa, kyläsuunnittelua, kansalaisvaikuttamista ja sopimuksellisuutta pidettiin erityisesti esillä. Toiminta näkyy kylissä. Riskeistä suurin lienee maksatuspäätöksen viivästyminen, sillä yhdistykset ovat toteuttaneet hanketta omalla riskillä jo 7 kk ja se on pienen yhdistyksen taloudelle raskasta.
Hankepäätöksen saaminen ja ylimaakunnallisen työn alkaminen tulevat nostamaan hankkeen näkyvyyttä ja vaikutusta merkittävästi. Hankemaakunnilla on paljon annettavaa toisilleen ja hankkeen aihepiirin valtakunnalliselle ulottuvuudelle. 9 5.3 YHTEISTYÖKUMPPANIT Eri maakunnilla on luonnollisesti kylien lisäksi erilaisia yhteistyökumppaneita: Toimintaryhmät: Leader -ryhmien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä käytännön kehittämisessä erityisesti työntekijöiden kesken; määritelty rooleja, järjestetty kylä- ja yhdistysillat yhdessä, tiedottamisyhteistyötä, hankeryhmätoimintaa yms. Kunnat: Kuntien kanssa tehtävää yhteistyö on hankkeen keskiössä, ja sitä on syvennettävä vielä jatkossa. Etusijalla ovat erityisesti kuntaliitosalueet. Käytännön yhteistyötä tehdään mm. kylä- ja yhdistysiltojen järjestelyissä ja niiden kuntakohtaisissa teemoissa. Maakunnan liitot: Maakuntaohjelmatyöhön osallistuminen sen kaikissa vaiheissa nähdään tärkeänä. Työmuotoina ovat yhteistyöneuvottelut ja lausuntojen antaminen ohjelmaluonnoksista. Muut yhdistykset: Kanta-Hämeessä yhdistysten yhteistyöverkostoon on tullut mukaan jo 23 yhdistystä. Aktivointi uuden laajemman paikallistoimintaohjelman tekemiseen ja sitouttaminen sen toteutukseen ovat keskeisiä onnistumisen kannalta. Oppilaitosyhteistyö: Koulutuskeskus Salpaus on hankkeen hallinnoijana yhteinen yhteistyökumppani kaikille alahankkeille. Alueilla on heti käynnistetty yhteistyötä mm. HAMK:n, Turun AMK:n, Levon-instituutin kanssa ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen (v. alusta 2010 Koulutus- ja kehittämiskeskuksen) kanssa. Maaseudun kehittämishankkeet ja -verkostot: Yhteistyö hankkeiden kanssa sisältää sekä toiminnallista suunnittelua päivittäin/ viikoittain että ohjausryhmätyöskentelyä. Hankkeen voidaan katsoa olevan mukana 22 kehittämisverkostossa (12 V-S, 8 K-H, 2 U ) 6. ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Lahdessa 10.2.2010 Marita Modenius, rehtori PHKK, Koulutuskeskus Salpaus Raportin liitteet: 1. alahankkeiden vuosiraportit 2009 2. valmistuneet kyläsuunnitelmat 2 kpl 3. järjestettyjen seminaarein ohjelmat 4 kpl 4. lehtileikkeitä