Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen paikallistason yhteistyönä Hankesuunnitelma 1.4.-31.12.2007 Hanke toteuttaa Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA ohjelmaa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen opetusministeriön hallinnonalan kansallisista varoista. Myös Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry., MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Turun kaupunki, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla-Järve Madala Lävega keskus osallistuvat hankkeen rahoitukseen.
Sisältö 1. Hankkeen tiivistelmä...3 2. Hankkeen tausta...3 3. Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet (ml. kohderyhmät)...4 4. Hankkeen toiminnot...5 5. Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako...7 6. Hankkeen kustannusarvio...8 7. Hankkeen rahoitussuunnitelma...8 8. Hankkeen hallinto ja talous...8 9. Hankkeen tiedotussuunnitelma...9 10. Arvio hankkeen vaikutuksista...9 LIITE 1. Hankkeen organisaatiorakenne...10 LIITE 2. Hankeprosessi partnerinäkökulma...11 LIITE 3. Hankeprosessi pääpartnerinäkökulma...12 LIITE 4. Hankkeen budjetti...13 2
1. Hankkeen tiivistelmä Hankkeessa kootaan jo olemassa olevaa nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvää tietoa ja materiaalia. Niiden pohjalta kehitetään täydentävää materiaalipakettia. Tätä varten hankekuntiin perustetaan esim. kouluterveydenhoitajasta, opettajasta sekä 3.sektorin edustajasta koostuva paikallinen asiantuntijaverkosto, jotka yhdessä rajanylittävässä yhteistyössä työstävät materiaalia. Hankkeen tulos tarjoaa nuorten parissa työskenteleville henkilöille tietoa ja toimintamalleja seksuaaliterveyden edistämiseen kunta- ja kolmannella sektorilla. Samalla tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sukupuolitautien ehkäisy ja HIV-positiivisten syrjinnän väheneminen. Tähän vaikutetaan sekä nuorten parissa työskentelevien että nuorten omien tietojen, taitojen ja asenteiden kautta. Hankkeessa toteutetaan mm. rajanylittäviä ja paikallisia kokoontumisia, vierailuja ja seminaareja. 2. Hankkeen tausta Hankeajatus pohjautuu Itämeren alueen terveet kaupungit ry:n, World Health Communications Associates ltd:n (WHCA) ja Alliance of the World Health Professionals väliseen yhteistyöhön. Sen lähtökohtana on ollut WHCA:n vuonna 2004 käynnistämä kansainvälinen HIV/AIDS ennaltaehkäisyyn liittyvä Ask and Act It s your Health -verkosto, jonka tavoitteena on muun muassa HIV-tartuntojen ennaltaehkäisy viestinnällisiä menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen valmistelussa on partneriorganisaatioiden lisäksi ollut mukana asiantuntijoita, kuten Suomen Kansanterveyslaitos, Viron Tervise Arengu Instituut ja WHCA. HIV/Aids on suuri kansanterveysuhka Virossa. Siellä raportoitiin vuonna 2005 EU alueen suurin määrä uusia HIV-tartuntoja asukaslukuun verrattuna (467 per miljoona asukasta), kun seuraavaksi tulleen Portugalin vastaava luku oli noin puolet tästä. Toisaalta Virossa käytetään HIVtartuntoja ehkäisevään työhön enemmän taloudellisia resursseja per capita kuin missään muussa Euroopan valtiossa. European Centre for Disease Prenvention and Control (ECDC) on nostanut esille monia tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää HIV-tartuntojen ehkäisyssä. Näistä yhtenä esimerkkinä on poikkisektoraalinen yhteistyö. Vaikka Suomessa HIV-tartuntojen määrä on matala verrattuna moneen EU-maahan, ovat erityisesti klamydiatartunnat yleistyneet nuorten parissa. Työ sukupuolitautien ehkäisemiseksi kuuluu kaikille. Viron ja Suomen maantieteellinen läheisyys korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Lähestymistavat ennaltaehkäisevässä työssä poikkeavat Virossa ja Suomessa. Suomessa painopiste on seksuaaliterveydessä, kun Virossa asiaa lähestytään ongelmalähtöisemmin HIV/aidsin ehkäisyn näkökulmasta. Hankkeen suunnitteluseminaari järjestettiin Tallinnassa 17.1.2007. Kokoukseen osallistui joukko kansallisen ja paikallistason asiantuntijoita. Käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esille suuri määrä tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä liittyen sukupuolitautien ehkäisyyn ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Keskeisiksi asioiksi paikallistasolla nousivat ennen kaikkea seksuaaliterveyskasvatus kouluissa, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutus sekä viestintä. Viron ja Suomen välillä on tällä hetkellä meneillään useita HIV/Aidsiin liittyviä projekteja, kuten Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian koordinoima HUUTA-projekti. Projekteista moni toimii kuitenkin kansallisella tasolla ja partnerit edustavat kansallisen tason organisaatioita, kuten Suomen Kansanterveyslaitos tai Viron Tervise Agengu Instituut. Kuitenkin paikallisella tasolla tehtävään ennaltaehkäisevään toimintaan, joka sitouttaa toimijoita sukupuolitauteja ehkäisevään työhön ja seksuaaliterveyden edistämiseen on tarve. Suomessa ilmestyy kevään 2007 aikana Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille 2007-2010. Ohjelman tavoitteena on edistää väestön, etenkin nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Ohjelma sisältää 15 aihekokonaisuutta, joi- 3
hin kuuluvat muun muassa 1) väestön seksuaali- ja lisääntymisterveystiedon parantaminen, sisältäen mm. lasten ja nuorten seksuaaliopetuksen ja kasvatuksen, 2) sukupuolitautien torjunta ja 3) ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja tukeminen, sisältäen mm. perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opetushenkilöstön, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennys- ja muun lisäkoulutuksen. Ohjelma edellyttää, että muun muassa kuntien tulisi siis sisällyttää terveyttä edistävään toimintaansa näitä kokonaisuuksia. Hanke luo Suomessa edellytyksiä vastata osaan toimintaohjelman asettamista tavoitteista. Sukupuolitautien ehkäisyssä keskeinen tekijä on oikeanlainen tieto tartuntatavoista ja tavoista suojautua tartunnalta, mutta suurta osaa ehkäisevässä työssä näyttelee myös nuorten minäkuvan ja identiteetin tukeminen murrosiässä, jolloin nuoressa tapahtuu ruumiillisesti mutta myös henkisesti monenlaisia muutoksia. Tämän lisäksi keskustelu ihmissuhteista, parisuhteesta, seurustelusta, vanhemmuudesta vaikuttaa nuoren seksuaalisuuteen. Hankkeen aikana on tarkoitus soveltaa ja kehittää materiaalia, joka tukee ennaltaehkäisevää työtä pintaa syvemmältä sekä tiedon että sen välittämiskeinojen muodossa. Hankkeen kohdealueena Suomessa on Turun kaupunki. Virossa kohdealueena ovat Paiden, Narvan, Kohtla Järven ja Rakveren kaupungit. Paidessa toiminnasta vastaa Süda-Eesti Sotsiaalkeskus ja Kohtla Järvessä Allium Madala Lävega Keskus. Viron hankepartnereilla on ollut tiivistä yhteistyötä liittyen HIV-tartuntojen vastaiseen työhön, etenkin matalankynnyksen tomintakeskusten kautta. Turun kaupungilla on laaja seksuaaliterveyteen liittyvä opetuskansio, jota on käytetty peruskoulun ja toisen aseen oppilaitosten terveyskasvatusta tukevan opetuksen opetusmateriaalina kahden vuoden ajan. Virossa on myös viime aikoina tuotettu aineistoa mm. kondomin käytöstä ja sukupuolitautien ehkäisystä. 3. Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet (ml. kohderyhmät) Hankkeella on kaksi päätavoitetta: 1) Soveltaa olemassa olevia nuorten seksuaaliterveyden edistämisen materiaaleja ja - malleja sekä kehittää niitä edelleen paikallisten asiantuntijaverkostojen yhteistyönä; Käytännössä sekä Suomessa että Virossa tehdään nuorten seksuaalikasvatukseen liittyvää työtä mm. kouluissa, terveydenhuollossa ja järjestöissä. Usein tämä työ jää liian vähälle huomiolle, siihen ei osata tai haluta paneutua riittävästi esimerkiksi opetuksessa. Koulujen vanhempainillat olisivat yksi hyvä foorumi tiedon välittämiseen. Eri sektoreiden näkemykset, tavat ja taidot eroavat toisistaan, mikä voi esimerkiksi nuorten parissa ja kouluyhteisössä aiheuttaa hämmennystä. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, tiedon lisääminen ja yhtenevän opetusmateriaalin tuottaminen on tarpeen seksuaaliterveyden edistämisessä. Paikallistason asiantuntijaverkosto soveltaa ja kokoaa projektin aikana koulujen käyttöön opetusmateriaalipakettia seksuaaliterveyden edistämiseen paikallistason tarpeet huomioon ottaen olemassa olevat materiaalit. Tämän materiaalin avulla voidaan edistää seksuaaliterveyttä Viron ja Suomen kunnissa. 2) Lisätä nuorten parissa työskentelevien (mm. kouluterveydenhoitajat, opettajat ja kolmannen sektorin edustujat) keinoja liittyen sukupuolitautien ehkäisyyn sekä HIVpositiivisten ja Aidsia sairastavien syrjinnän ehkäisyyn Virossa sukupuolitautien määrä nuorten/nuortenaikuisten keskuudessa on suuri. Esimerkiksi uusia HIV-tartuntoja Narvassa ja Tallinnassa viime vuosina oli eniten 15-25- vuotiaiden ikäryhmässä. Merkittävästi lisääntynyt klamydia on uhka lisääntymisterveydelle Suomessa. Oikeanlainen ja asianmukainen tieto ovat oleellisia tartuntojen ehkäi- 4
syssä. Koulujen ja terveydenhuoltohenkilökunnan oikeanlainen ja asianmukainen tieto vaikuttaa nuorten asennoitumiseen seksuaaliterveyteen. Syrjäytymisen ehkäisy vähentää yhteisön sosiaalisia ongelmia, mikä omalta osaltaan vaikuttaa mm. sukupuolitautitartuntojen määrää vähentävästi. Erityisesti HIV-tartunnan saaneilla on korkea syrjäytymisuhka, mikäli asenteet virusta kantavia kohtaan pysyvät negatiivisina. Asenteiden muuttuminen positiivisempaan suuntaan auttaa HIV-positiivisia säilyttämään sosiaalinen yhteisö ympärillään. Hankkeella on neljä osatavoitetta, jotka auttavat toteuttamaan päätavoitteita: 1) Paikallisten asiantuntijoiden tiedon vaihto Viron ja Suomen seksuaaliterveyden edistämisestä ja mm. HIV/Aids tilanteesta 2) Nuorten parissa työskentelevien taitojen lisääntyminen seksuaaliterveyden edistämisestä mm. varhainen puuttuminen 3) Virossa ja Suomessa nuorten parissa käytettyjen työmenetelmien soveltaminen 4) Osallistavien- ja viestintämenetelmien (mm. kouluopetus, festarit) käytön edistäminen seksuaaliterveyskasvatuksessa osana mm. HIV/Aids ennaltaehkäisyä Hankkeen aikana paikalliset asiantuntijaverkostot kokoavat ja soveltavat yhdessä olemassa olevan aineiston pohjalta materiaalipakettia nuorten seksuaaliterveyden edistämisestä. Paketti sisältää tietoa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista (seurustelu, muutokset kehossa, sukupuolitautien ehkäisy jne.), viestinnällisiä ja osallistavia toimintamalleja siitä kuinka seksuaaliterveyskasvatusta voidaan toteuttaa nuorten parissa etenkin kouluissa. Turun kaupungin seksuaaliterveyteen liittyvä opetuskansio sekä virolaiset aineistot toimivat malleina ja lähdemateriaalina hankkeen aikana toteutettaville toimille. Mallien pohjalta seksuaaliterveysmateriaalia kehitetään projektin aikana siten, että se palvelee paikallisia tarpeita Virossa ja Suomessa. Tiedon ja kokemusten vaihto seksuaalikasvatuksesta auttaa löytämään uusia näkemyksiä, joita voidaan hyödyntää opetusmateriaalien sisällöissä. Testattu opetusmateriaali ja niistä koottava paketti tarjoaa perustietoa kouluterveydenhoitajille, opettajille sekä muille nuorten parissa työskenteleville. Kokonaisvaltainen näkemys seksuaaliterveydestä sekä toimivat viestintätaidot luovat mahdollisuuden tavoitteelliseen työskentelyyn. Laaja-alainen seksuaaliterveyttä edistävä kasvatus auttaa vähentämään väärinymmärrystä seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, edistämään nuorten omakuvaa itsestään ja omista oikeuksistaan seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, sekä edistämään heidän seksuaaliterveyttään. Lisäksi se auttaa myös vähentämään seksuaalivähemmistöihin ja HIV-infektiota kantavien henkilöiden syrjintää. 4. Hankkeen toiminnot 1. Hankkeen hallinto Hankkeen pääpartnerina hallinnosta ja koordinaatiosta on vastuussa Itämeren alueen terveet kaupungit ry. Virossa hankkeen toiminnoista on vastuussa (Partneri2) MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus. 2. Alkukartoitus Hankkeen alkuvaiheessa kartoitetaan millaista seksuaaliterveyden edistämiseen ja HIV/Aidsiin liittyvää materiaalia kunnissa ja maissa on tarjolla. Olemassa olevan materiaalin kartoitus estää päällekkäistä työtä pakettia koottaessa. 5
3. Seminaarit Hankkeen aikana toteutetaan kolme kaikille hankepartnereille yhteistä seminaaria/työpajaa/koulutusta. Ensimmäinen näistä järjestetään Paidessa (Viro) toukokuussa 2007. Aloitusseminaarissa muodostetaan hankekuntien paikallisten asiantuntijoiden verkosto ja tarjotaan tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä sekä HIV/Aidsista. Tämän lisäksi tilaisuuden on tarkoitus olla innostava ja osallistujia motivoiva aloitus hankkeen toteuttamiselle. Hankkeen aikana tärkein ja käytännönläheisin tavoite on koota ja tuottaa paikallisen asiantuntijaverkoston voimin seksuaaliterveyttä edistävä materiaalipaketti. Sen kokoaminen aloitetaan jo ensimmäisen seminaarikerran aikana antamalla ohjeistusta ja aikataulu työskentelylle. Aloitusseminaari tarjoaa tietoa materiaalipaketin asiasisältöihin: seksuaaliterveyden edistäminen ja sen osa-alueet, HIV/Aids jne. Toinen seminaari ja koulutustilaisuus järjestetään elokuussa 2007 Turussa (Suomi). Seminaarin teemana on pohtia eri sektoreiden ja toimijoiden roolia nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä sekä soveltaa nuorten kanssa käytettäviä työskentelymetodeja. Se tarjoaa tietoa viestinnällisistä ja osallistavista työskentelymetodeista. Näitä voidaan hyödyntää osana materiaalipakettia ja seksuaaliterveysopetustapahtumien suunnittelua ja toteutusta. Kolmas seminaari järjestetään marraskuussa 2007 Tallinnassa (Viro). Se on hankkeen päätösseminaari, missä esitellään projektin tuloksia. Silloin esitellään, miten seksuaaliterveyden edistämismateriaalia voidaan hyödyntää erilaisissa kasvatus-, opetus- ja neuvontatilanteissa. Lisäksi suunnitellaan tulevaisuuden toimenpiteitä, miten saatuja tuloksia voidaan esitellä muille kunnille Suomessa ja Virossa. Seminaareihin osallistuu partnerikunnista vähintään kolmen hengen asiantuntijaverkosto. Tämän lisäksi niihin kutsutaan nuorison parissa työskenteleviä henkilöitä kunnan eri sektoreilta sekä järjestöistä ja kansallista organisaatioista (Kansanterveyslaitos, Tervise Arengu Instituut, Stadia amk jne). Osallistujamäärä on n. 30 henkilö/seminaari. Seminaarien tarkoitus on vahvistaa sektoreiden välistä yhteistyötä ja ajatusten vaihtoa sekä tuoda näkyvyyttä hankkeelle. 4. Vierailukäynnit Seminaarien (I ja II) yhteydessä järjestetään paikalliset vierailukäynnit yhteisesti määriteltyihin kohteisiin, esimerkiksi kouluihin tai matalan kynnyksen toimintapisteisiin. Vierailukäyntien tarkoituksena on antaa osallistujille mahdollisuus tutustua erilaisiin tapoihin toteuttaa seksuaaliterveyden edistämistä ja HIV-tartuntoja ehkäisevää toimintaa. Vierailujen aikana on tarkoitus havainnoida käytäntöjä, ja mahdollisesti ottaa omassa kunnassa käyttöön hyväksi havaittuja toimintamalleja. 5. Materiaalituotanto Seminaarien aikana tarjotaan ja vaihdetaan tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä, sukupuolitaudeista sekä viestinnällisistä ja osallistavista työskentelymetodeista. Näiden tietojen pohjalta partnerit soveltavat ja työstävät materiaalipakettia paikalliset tarpeet huomioiden. Hankkeen aikana virolaisten partnereiden on tarkoitus luoda sisältörunko materiaalipaketille sekä asiasisällön että tähän liittyvien työskentelymetodeiden osalta. Tämän lisäksi sisällön tuottaminen aloitetaan keskeisimmiksi havaittujen asiakokonaisuuksien osalta. Suomalaiset partnerit tuottavat jo olemassa olevaan seksuaalikasvatuskansioon päivitysosiot tarpeelliseksi havaittujen asiakokonaisuuksien osalta. Tämän lisäksi suomalaiset partnerit keskittyvät kehittämään seksuaaliterveyden edistämiseen soveltuvia työskentelymetodeita mm. luokassa tai vanhempainilloissa. 6
Toimenpiteiden aikajana Aika, toimenpide Toiminta, tulos 1.4.2007 Hanke alkaa Alkukartoitus, Paikallisten lähtökohtien ja haasteiden tunnistaminen huhti-touko, 2007 Aloitusseminaari / työpaja Paikallisten lähtökohtien analyysi, seksuaaliterveyden edistäminen ja HIV/Aids tietoisuus, toukokuu 2007 Paide, Viro motivaation ja yhteishengen luominen Paikalliset kokoontumiset, materiaalien keruu Materiaalin asiasisällön suunnittelu alkaa ja soveltaminen touko-elokuu 2007 II Seminaari/työpaja elokuu 2007 Turku, Suomi Paikalliset kokoontumiset, materiaalintuotanto syyskuu-marraskuu 2007 Loppuseminaari marraskuu 2007 Tallinna, Viro 31.12.2007 Hanke päättyy Tietoa viestinnällisistä ja osallistavista toimintametodeista sekä poikkisektoraalisen työn merkityksestä. Materiaalin keruu ja soveltaminen jatkuu asiasisällön ja toimintametodien kehittämisen näkökulmista. Hankkeen päätös ja tulosten yhteenveto, tulevaisuuden toimenpiteet. 5. Hankkeen toteuttajat ja tehtävänjako Hankkeesta vastuullinen pääpartneri on Itämeren alueen terveet kaupungit ry. Hankkeen keskeiset toteuttajat ja asiantuntijat yhdistyksessä ovat (1) Terve Kaupunki koordinaattori, joka vastaa projektin etenemisestä ja aikatauluista yhdessä projektikoordinaattorin kanssa. (2) Projektikoordinaattori vastaa projektin seminaarien ja vierailukäyntien suunnittelusta ja toteutumisesta, viestinnästä, tiedotusmateriaalin valmistuksesta sekä projektin hallinnosta yhteistyössä suunnittelijan kanssa sekä huolehtiminen ja (3) projektisuunnittelija vastaa projektin hallinnosta, talousasioiden hoidosta sekä käännös- ja tulkkaustöistä. Virolainen vastuupartneri on MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus ja siellä keskeinen toteuttaja on koordinaattori, jonka tehtävänä on yhteydenpito pääpartneriin ja virolaisiin hankepartnereihin sekä projektihallintoon liittyvien raporttien kokoamisesta ja toimituksesta pääpartnerille. Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, johon Itämeren alueen terveet kaupungit ry nimeää puheenjohtajan. Ohjausryhmän sihteerinä toimii projektikoordinaattori, ja jäseniksi kutsutaan edustajat seuraavilta tahoilta: - Turun kaupungin edustaja - Viron kuntien edustaja - Yhteistyökumppanien edustaja Virosta (Sosiaaliministeriö tai Tervise Arengu Instituut) tai Suomesta (Aids tukikeskus, Kansanterveyslaitos, Stadia) Hankkeeseen osallistuu 2-3 henkilön asiantuntijaverkosto jokaisesta kunnasta. Tähän paikalliseen ydinverkostoon kuuluu esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri, opettaja, kuntasektorin tai kolmannen sektorin henkilö, joka työskentelee nuorison ja terveyden edistämisen parissa. Nämä hankepartnerien (Turun kaupunki, MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega) keskus nimeämät asiantuntijat vastaavat seksuaaliterveysaineiston keruusta, soveltamisesta ja kehittämisestä sekä pitävät aktiivisesti yhteyttä pääpartneriin ja toisiinsa. Suomessa Turun kaupungista hankkeeseen osallistuvista henkilöistä ja suomalaisista yhteistyökumppaneista (Stadia, AIDS Tukikeskus, Kansanterveyslaitos) kootaan vapaamuotoinen 7
tukiryhmä kehittämään hankkeen sisältöä, joka kokoontuu tarvittaessa. Virossa hankekuntien ja -partnereiden (MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki ja MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) sekä Tervise Arengu Instituutin edustajat muodostavat MTÜ Süda-Eesti Sotaiaalkeskus (Partneri 2) johdolla oman verkoston, joka kokoontuu tarvittaessa yhteisten seminaarien väliaikoina työstämään aihetta. Yhteisyökumppanit toimivat seksuaaliterveyden ja HIV/aids-aiheen asiantuntijoina. Seminaareihin ja paikallisiin tilaisuuksiin tarvittavat asiantuntijapalvelut hankitaan heiltä tai muilta alan asiantuntijoilta ostopalveluina. 6. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen kustannukset sisältävät henkilöstö- matka- ja toimintakuluja. Viron osuuden kokonaiskustannukset ovat 48 000 euroa, sisältäen hankekoordinaatiosta, kahdesta partneritapaamisesta/seminaarista, matkoista ja seksuaaliterveysaineiston työstämisestä aiheutuvia kuluja. Suomen osuuden kokonaiskustannukset ovat 50 000 euroa ja se sisältää hankehallinnosta, - koordinaatiosta, yhdestä partneritapaamisesta sekä paikallisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. 7. Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 98 000 euroa. Hankkeen budjetti on esitetty hakulomakkeen kustannusarviossa sekä liitteissä 2A, 2B ja 3A, 3B. Virolaiset partnerit (4) osallistuvat hankkeeseen 25% omarahoituksella (á 3 000 euroa) eivätkä hae kansallista rahoitusta. Suomalaiset partnerit (2) osoittavat hankkeeseen 30% omarahoituksen, yhteensä 15 000 euroa Hankkeelle haetaan rahoitusta Varsinais-Suomen liitolta EAKR-rahasta (Suomi ja Viro) yhteensä 61 000 euroa sekä Suomen osuuteen Länsi-Suomen lääninhallitukselta 10 000 euroa. Hanke päättyy 31.12.2007. 8. Hankkeen hallinto ja talous Hankkeen pääpartneri Itämeren alueen terveet kaupungit ry on Maailman terveysjärjestön (WHO) yhteistyökeskus (Collaborating Centre). Sen jäseniä ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, KELA ja Turun kauppakorkeakoulu, Turun kaupungin ollessa enemmistönä yhdistyksen hallituksessa. Yhdistyksen ja kaupungin välillä on myös sopimus yhteistyöstä. Yhdistys on tällä hetkellä partnerina kahdessa EU-rahoitteisessa Interreg IIIA ja IIIB hankkeessa Yhdistyksen liikevaihto/tilinpäätös 2005 oli 122 862 euroa. Hankkeen taloushallinnosta vastaa Itämeren alueen terveet kaupungit ry:ssä hankkeen projektisuunnittelija. Itämeren alueen terveet kaupungit ry solmii sopimukset kaikkien partnereiden (Turun kaupunki, MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki, MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) kanssa hankkeen toteuttamisesta ja rahaliikenteestä. Yhdistys raportoi koko hankkeen etenemisestä maksatusviranomaisille, hakee EAKR-rahoituksen ja seuraa kaikkia menoja. Yhdistys antaa ohjeita partnereille ja yhteistyökumppaneille mm. raportoinnista, aikatauluista sekä kerää osarahoituksen Turun kaupungilta. Turun kaupunki Suomessa rahoittaa projektia rahalla ja luontoissuorituksilla. Menot kirjataan kaupungin kirjanpitoon, josta ne toimitetaan pääpartnerille. Luontoissuoritukset (palkka, tilakustannukset) todennetaan kirjanpidon tositteilla ja tuntilistoilla. MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus (Partneri 2) seuraa Virossa toteutettavaa toimintaa ja kerää virolaisilta partnereilta taloustiedot ja toimittaa ne pääpartnerille. Virolaisten partnerien (MTÜ 8
Süda-Eesti Sotsiaalkeskus, Narvan kaupunki, Rakveren kaupunki, MTÜ Allium/Kohtla Järve Madala Lävega keskus) menot kirjataan jokaisen partnerin omaan kirjanpitoon ja he raportoivat partneri 2:lle menot ja luontoissuoritukset käyttäen hankkeen maksatushakemuslomaketta. Virolaisten partnerien kustannukset hyväksyy Itämeren alueen terveet kaupungit ry. 9. Hankkeen tiedotussuunnitelma Hankkeen pääpartneri vastaa hankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja julkisuudesta. Hankkeen alkaessa sitä esitellään hankepartnerikunnissa ja yhteistyötahojen foorumeilla, mm. internetsivuilla. Pääpartneri välittää hankkeeseen liittyvää tietoa omissa tilaisuuksissaan sekä tiedotteissaan (sähköiset ja paperiset). Lisäksi hankkeelle luodaan ja avataan pääpartnerin internetsivustolle omat www-sivut, missä kerrotaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeelle tehdään oma esite suomen-, viron- ja englanninkielisenä. Hankkeen toiminnoista tiedotetaan medialle mm. yhteisseminaareissa. Hankkeen päättyessä tuloksista tehdään artikkeli/lehdistötiedote. 10. Arvio hankkeen vaikutuksista Hankkeen tuloksena tieto seksuaaliterveyden edistämisestä ja sen eri osa-alueista sekä taito välittää tietoa lisääntyy hankkeeseen osallistuvien kuntien terveydenhuoltohenkilöstön, opettajien ja kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Seksuaaliterveyden edistämisestä tulee merkittävämpi osa nuorten opetusta ja kasvatusta heidän parissaan työskenteleville henkilöille. Sektoreiden välisen yhteistyön kynnys madaltuu. Kansainväliset ja kansalliset yhteistyövalmiudet, verkostoituminen ja kokemusten vaihto lisääntyy ja helpottuu hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja organisaatioissa. Pitkällä tähtäimellä hankkeen vaikutuksia ovat - Koulujen ja terveydenhuollon edustajilla on käytössään tarkoituksenmukainen tieto ja keinot edistää seksuaaliterveyttä, joka johtaa sukupuolitautien ja HIV-tartuntojen vähenemiseen - Ajankohtainen tieto ja asianmukaiset asenteet seksuaaliterveyteen lisääntyvät nuorten keskuudessa johtaen terveeseen seksuaalikäyttäytymiseen - Yleinen asennoituminen HIV-positiivisia tai Aidsia sairastavia henkilöitä kohtaan muuttuu suvaitsevaisemmaksi vähentäen heidän syrjintäänsä ja syrjäytymistään Hankkeen kansalliset ja rajanylittävät vaikutukset Kansainväliset hyödyt Maiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihto lisääntyy. Hankkeen aikana rakentuvat paikallistoimijoiden ja asiantuntijoiden verkostot mahdollistavat rajat ylittävän yhteistyön jatkumisen ja laajenemisen, kun hankkeen tuotoksia testataan ja sovelletaan. Kansalliset hyödyt Poikkisektoraalisen ja kansallisen tason yhteistyön kynnys madaltuu kuntien sisällä. Seksuaaliterveyden edistämiseen, sukupuolitauteihin ja HIV/Aidsiin liittyvä tieto-taito lisääntyy. 9
LIITE 1. Hankkeen organisaatiorakenne 10
LIITE 2. Hankeprosessi partnerinäkökulma 11
LIITE 3. Hankeprosessi pääpartnerinäkökulma 12
LIITE 4. Hankkeen budjetti KUSTANNUSARVIO MENOT Yht. Toimisto- ja vuokrakustannukset 3 200 Palkka- ja henkilöstösivukulut 26 200 Matkakulut 31 950 Ostopalvelut 29 150 Koneiden ja laitteiden hankintamenot 0 Luontoissuoritukset 7 500 Muut menot 0 BRUTTOMENOT YHTEENSÄ 98 000 TULOT 0 pääsylipputulot 0 palvelujen ja tuotteiden myyntitulot 0 muut tulot 0 NETTOMENOT YHTEENSÄ 98 000 RAHOITUSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA 2007 Julkinen rahoitus yhteensä 98 000 EAKR 61 000 Kansallinen julkinen rahoitus yhteensä: 37 000 Valtion rahoitus Suomi +Viro 10 000 Kuntarahoitus Suomi + Viro 22 000 rahasuoritus 14 500 luontoissuoritus 7 500 Muu julkinen rahoitus Suomi + Viro 5 000 rahasuoritus 5 000 luontoissuoritus 0 Yksityinen rahoitus Suomi + Viro 0 rahasuoritus 0 luontoissuoritus 0 TULOT 0 KOKONAISRAHOITUS 98 000 NETTORAHOITUS 98 000 Rahoitus EAKR varoista 62,24% hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista (98 000 euroa), enintään 61 000 euroa. - Virossa tuki 75% - Suomessa tuki 50 % Rahoitus Länsi-Suomen lääninhallitus Suomen kansallisen osuuden hyväksytyistä kustannuksista 20%, kuitenkin enintään 10 000 euroa. 13
BUDJETTI, EELARVE MENOT/KULUD 2007 Toimisto- ja Vuokrakustannukset Kontori- ja rendikulud 3 200 Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 1 800 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 800 Turun Kaupunki, terveystoimi 0 Narva Linnavalitsus 200 Rakvere Linnavalitsus 200 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 200 Palkka- ja henkilöstökulut Tööjõukulud 26 200 Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 18 400 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 2 400 Turun Kaupunki, terveystoimi 0 Narva Linnavalitsus 1 800 Rakvere Linnavalitsus 1 800 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 1 800 Matkakulut Lähetuskulud 31 950 Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 7 950 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 5 700 Turun Kaupunki, terveystoimi 4 500 Narva Linnavalitsus 4 600 Rakvere Linnavalitsus 4 600 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 4 600 Ostopalvelut Sisseostetud teenused 29 150 Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 5 350 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 5 800 Turun Kaupunki, terveystoimi 4 500 Narva Linnavalitsus 4 500 Rakvere Linnavalitsus 4 500 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 4 500 Koneiden ja laitteiden hankintamenot Masinate ja seadmete hankekulud 0 Luontoissuoritukset Mitterahalised maksed 7 500 Itämeren alueen Terveet kaupungit ry 0 MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 0 Turun Kaupunki, terveystoimi 7 500 Narva Linnavalitsus 0 Rakvere Linnavalitsus 0 MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus 0 Mut menot Muud kulud 0 BRUTTOMENOT YHTEENSA BRUTOKULUD KOKKU 98 000 TULOT TULUD 0 NETTOMENOT YHTEENSA NETOKULUD KOKKU 98 000 14