KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 1 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 6 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET...11 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 11 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 11 6 KEHITTÄMISTARPEET... 13 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE...14 7 NYKYTILA... 14 8 KEHITYSENNUSTEET... 18 9 KEHITTÄMISTARPEET... 20 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE...21 10 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 21 11 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 22 12 SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 22 13 TIIVISTELMÄ... 23 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta Kaarina 1:20 000 Kartta 102 Yleiskartta Piikkiö 1:20 000 Kartta 103 A Toiminta-aluekartta Kaarina (ehdotus) 1:20 000 Kartta 104 A Toiminta-aluekartta Piikkiö (ehdotus) 1:20 000 20.12.2010 / ARY 20.12.2010 / ARY 20.12.2010 / JOT KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2010 / ARY 19.11.2010 / ARY 19.11.2010 / JOT VALMIS 14.04.2010 / ARY 14.04.2010 / ARY 14.04.2010 / JOT LAUSUNNOILLE Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

KAARINAN KAUPUNKI 20.12.2010 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ E23446.10 1 JOHDANTO Kaarinan kaupunki ja Piikkiön kunta liittyivät yhteen Kaarinan kaupungiksi 01.01.2009. Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää yhdistyneen kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2030 saakka ja sitä tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Kaarinan kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Kaarinan kaupungista Raine Ruohonen, Markku Nurmi ja Elise Tuomola. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen, suunnittelijana ja avustavissa tehtävissä Jonna Tuomiranta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Kaarinan kaupunki, johon Piikkiön kunta liittyi vuoden 2009 alussa. Kaarinan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun seutukunnassa sekä Varsinais-Suomen ELY:n (ent. Lounais-Suomen ympäristökeskus) ja Etelä-Suomen AVI:n (ent. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston) toimialueella. Kaarinan rajanaapureita ovat Lieto, Länsi-Turunmaa, Paimio, Sauvo ja Turku.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/25 Kaarinan kaupungin kokonaispinta-ala on yhteensä 179,52 km 2, josta maapintaalaa on 150,35 km 2 ja vesipinta-alaa 29,17 km 2. Vesipinta-alasta makeaa vettä on 1,03 km 2 ja meripinta-alaa 28,14 km 2. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Kaarinan keskusta, Kuusisto, Auranlaakso, Littoinen, Nummenniitty, Piispanristi, Voivala, Piikkiön keskustaajama, Makarla- Tammisilta ja Raadelma. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Tilastokeskuksen mukaan Kaarinan väkiluku on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2009 Kaarinan väestömäärä oli 30 837 asukasta. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Kaarinan väestömäärä (Tilastokeskus). Kaarinan ja Piikkiön tiedot yhdistetty ennen vuotta 2009. 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Väkiluku 19 351 21 981 24 390 25 457 26 746 28 967 30 837 Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2008 yhteensä 12 960 (keskimäärin 2,3 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä Kaarinassa oli vuonna 2008 yhteensä 824 (Tilastokeskus). Yli 60 % kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus on reilu 30 % ja alkutuotannon osuus vain vajaa 2 %. Yhteensä työpaikkoja Kaarinassa oli n. 9 222. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Kaarinan elinkeinorakenne vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus). Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kaarina 1,8 % 32,6 % 64,6 % 1,0 % 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kaarinan väestömäärän arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä n. 7 000 hengellä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaarinan väestöennuste vuoteen 2030. Taulukko 2.3 Kaarinan väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). 2009 2010 2015 2020 2025 2030 Väkiluku 30 837 31 303 33 402 35 222 36 757 37 873 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaavaan sisällytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä luodaan tulevaisuu-

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/25 den linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto (Varsinais-Suomen liitto). Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Hyväksytyn maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-alueen muodostavat Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Rusko ja Paimio. Maakuntavaltuusto hyväksyi Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaehdotuksen v. 2002. Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan v. 2004 lukuun ottamatta osaa Turun lentoaseman pohjoispuolisesta teollisuustoimintojen aluevarauksesta, Koivuluodon ja Kallanpään alueiden virkistysvarauksia sekä Heikkilän kasarmialueen virkistysaluevarausta ja ulkoilureittiä. 2.3.2 Yleiskaavoitus Kaarinassa on vireillä seuraavien yleiskaavojen laatiminen: Lemunniemen osayleiskaava; Varsinainen kaava-alue hyväksyttiin valtuustossa keväällä 2009. Kurkelantien ja siihen välittömästi liittyvien alueiden osalta kaavatyö on jäänyt avoimeksi. Kaarinan läntisen ohikulkutien YVAmenettely on valmistunut. Toteutettava tie on valittu vaihtoehdoista. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava; Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Hajarakentamismääräykset korvataan Verkakaaren eteläpuolella asemakaavoittamiseen tähtäävällä osayleiskaavalla. Lakarintien pohjoispuolella muutetaan kaatopaikan laajentamiseen varattu alue lähinnä yritystoiminnan alueeksi. Vanhanunnantien ja Raadelmantien varteen on tavoitteena kaavoittaa asuinalueita. Osayleiskaavassa tutkitaan Lakarintien ja Krossinkadun yhdistämistä Raadelmantiehen. SamallaKrossin ja Raadelman yritysalueet yhdistyvät. Länsi-Krossin osayleiskaava; Länsi-Krossin osayleiskaavassa on tavoitteena sijoittaa paljon tilaa vievän tavaran kaupalle tarkoitettuja toimitiloja moottoritien varteen sekä hypermarket tasoinen vähittäiskaupan yksikkö Kaarinanporttiin. Moottoritien eteläpuolella tutkitaan Kurkelantien varren maankäyttöä sekä Krossin yritysalueen liikenneverkkoa ja rakenteen tiivistämistä. Tavoitteena on kehittää vanhan Krossin alueen ja Kaarinanportin välistä katuverkkoa. Hypermarket voidaan kaavoittaa, kun sillä on riittävät maakuntakaavalliset edellytykset. Osayleiskaavatyö on tavoite- ja luonnosvaiheessa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/25 2.3.3 Asemakaavoitus Asuntoalueiden asemakaavoituksen painopisteenä on kaupunkirakenteen täydentäminen Uudenmaantien varren läntisissä sekä Pyhän Katariinan tien varren kaupunginosissa. Seuraavat asemakaavat ovat vireillä: Herrasniitty; 700-800 asukkaan rivitaloalue Pyhän Katariinan tien, Ahdintien Lemunniemen metsän ja Lemuntien rajoittamalle pellolle. Asemakaavatyö on valmis. Kaava voidaan hyväksyä, kun maankäyttösopimuksista tehty valitus on ratkaistu. Piispanristin kerrostalot; Panimon yrityskorttelin ja Kairiskulman metsätien väliin suunnitellaan 450-500 asukkaan kerrostaloryhmää. Jännekadun alueen asemakaavan muutoksen yhteydessä on äskettäin poistettu n. 300 asukkaan kerrostalojen rakentamismahdollisuus. Asemakaavatyö on ehdotusvaiheessa. Pohjanpelto; Pohjolan, Kurkelantien, Pohjanpellonkadun ja Koristontien varren kortteleiden rajoittamalle alueelle tulee pientaloasumista. Rivitalojen lisäksi alueelle tulee keskustaan perheasuntoja omakotitaloihin. Kaava on ehdotusvaiheessa. Keskustan vetovoimaan lisätään rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ideasuunnitelman asemakaavoituksen pohjaksi. Asemakaavoituksen uudistaminen käynnistyy vuoden 2009 aikana. Laadittavat asemakaavat ovat: Keskustan länsiosa; Kaarinan keskustan länsiosan asuinkorttelit muodostuvat neljästä kerrostaloryhmästä. Katutason liiketilaa rakennetaan Puntarikadun ja Lautakunnankadun varteen. Kevyen liikenteen tie kulkee torilta Huovirinnantielle alueen poikki. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot. Hyväksymisvaihe. Voudinaukio; Paikoitusalueen länsiosaan suunnitellaan asuinkerrostalon rakentamista. Talo sijoittuu Huovinrinnantien varteen. Asemakaava on ehdotusvaiheessa. Kallenraitin kulma; Suunnitellaan uusi talo Pyhän Katariinan tien eteläpuolelle Kallenraitin kulmaan. Keskustan liiketontti; Torin ja Uudenmaantien väliin sijoitetaan liiketalo, johon tulee supermarket-tasoinen myymälä ja pienempää liiketilaa sekä asuntoja. Asemakaava on luonnosvaiheessa. Piikkiön keskusta; Asemakaavojen uudistaminen käynnistetään Piikkiön keskustassa. Suunnittelualue ja tavoitteet määritellään tarkemmin kaavatyön alussa. Muut vireillä olevat asemakaavat: Auranlaakson koulun mäen lisäalue Littoistenrannan asemakaavan muutos

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/25 Untolantien jatko-osa Lakarin yritysalue Krossin Tammenmäen alueen jatko-osa Liikuntapuiston asemakaavan muutos Vähä-Rauhanlinna Kuusiston asemakaavan muutos, Keski-Empo Empon Salmenranta Kuusiston asemakaavan laajennus Kuusiston koulun asemakaavan muutos Nunnan asemakaava 2. vaihe Nunnan asemakaavan 3. vaihe Lisäksi yritysalueiden maankäytön yleisohjelman laatiminen on aloitettu. Työssä pohditaan eri alueiden kehittämistavoitteita. 2.3.4 Pohjavesialueet Kaarinan alueella sijaitsee osittain tai kokonaan yhteensä seitsemän luokiteltua pohjavesialuetta, joista viisi on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi (luokka I). Luokan I pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 8,73 km 2, pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 2,83 km 2 ja teoreettinen antoisuus yhteensä 4 050 m 3 /d. Luokan II pohjavesialueilla vastaavasti pinta-ala on 2,43 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,56 km 2 ja teoreettinen antoisuus 500 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaarinan alueella sijaitsevat pohjavesialueet. Taulukko 2.4 Kaarinan kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto). Kokonaisantoisuus Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] [m 3 /d] Puutarhatutkimuslaitos I 0,98 0,47 100 Kuoppajärvi I 1,64-400 Kaarninko I 2,21 1,62 2 500 Hepojoki I 2,77 0,53 600 Palomäki I 1,13 0,21 450 Kuusisto II 1,6-250 Metsola II 0,83 0,56 250 Yhteensä 11,16 3,39 4 550 Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (kartta 101). 2.3.5 Natura-alueet Kaarinan kaupungin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan neljä Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaarinan Naturaalueet, niiden pinta-alat ja Natura-verkostoon liittämisen peruste.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/25 Taulukko 2.5 Kaarinan Natura-alueet (Valtion ympäristöhallinto). Natura-alue Pinta-ala [ha] Peruste Kaarinan metsät 57 SCI Kuusistonlahti 351 SPA Rauvolanlahti 366 SCI, SPA Kotkavuori 119 SCI SCI=(Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Natura-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet), jotka teknis-taloudellisesti mahdollisia Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/25 Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 3.2.1 Painopisteet Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Uuden kunnan vesihuollon järjestelyt Keskeisin painopiste on uuden kunnan vesihuollon järjestelyt, kuten laitoksen toiminta-alueiden hyväksyminen ja laitosten toimintojen yhdistäminen. 2. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus Toinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi nykyisillä toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Verkoston riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia erityisesti. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Kolmas painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoden 2014 alkuun asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäröintiverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. 3.2.2 Vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidossa. Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon ja jätevesiviemärin piiriin. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/25 3.2.3 Vesihuoltoverkoston laajentamisen periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Kaupungin vesihuoltolaitos laajentaa verkostoaan ainoastaan uusien asemakaava-alueiden rakentuessa Haja-asutusalueella viemäriverkostoa rakennetaan vesiyhtymien voimin tarpeelliseksi katsottuihin asutuskeskittymiin Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho Viemäröintialueet jakaantuvat seuraaviin ryhmiin: I. Tulevat toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa Uusia kaavoitettavia alueita tai nykyisten toiminta-alueiden läheisyydessä olevia alueita Normaali liittymismaksu II. Mahdolliset viemäröintialueet / esim. vesiosuuskunta Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos. Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä. Osuuskuntien esityksistä kunnan valtuusto voi vahvistaa osuuskunnille toiminta-alueen. Kunta voi antaa avustusta osuuskunnille rakentamista varten. Avustuksesta päätetään tapauskohtaisesti. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2014 mennessä Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä 3.2.4 Osuuskuntien verkostojen siirtämisen periaatteet Kaupunki on vahvistanut periaatteet osuuskuntien vesihuoltoverkostojen luovuttamisesta kaupungin vesihuoltolaitokselle: Osuuskunnan verkosto on teknisesti mahdollista ottaa vastaan. Osuuskunta vastaa linjojen rakennuskustannuksista. Kun hankkeen rakennustyöt on saatettu hyväksytysti loppuun, voidaan vesihuoltoverkostot luovuttaa kaupungin omistukseen ja kunnossapidettäväksi. Kaupunki ei maksa luovutettavista linjoista korvausta osuuskunnalle. Kaupungin vesihuoltolaitos ei vastaa osuuskunnan veloista. Kiinteistökohtaiset viemärit ja kiinteistöpumppaamot jäävät kiinteistönomistajan hallintaan ja kunnossapitovastuulle. Kiinteistön ja runkoverkon raja on pisteessä, josta vesihuoltolinja johtaa vain yhteen kiinteistöön. Mikäli kiinteistöillä on yhteisiä pumppaamoita, päättyy runkolinja pumppaamolle.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/25 Osuuskunnan jäsenenä olevat kiinteistöt siirtyvät kaupungin vesihuoltolaitoksen asiakkaiksi. Liittymismaksun suuruus on 400 euroa + vesimittarin hankinta ja asennus. Jos uusi kiinteistö liittyy vanhan osuuskunnan verkostoon, peritään normaali liittymismaksu. Kulutuslasku tehdään kaupungin toimesta mittarilukemien perusteella. Jos kiinteistö liittyy pelkästään viemäriin, peritään jätevesimaksu arvioperusteisena. Asuinkiinteistön vuosikulutusarvio on 48 m 3 /henkilö/a. Vapaa-ajan käytössä olevan kiinteistön jäteveden arviokulutus on 16 m 3 /henkilö/a. Jos muuta selvitystä vapaa-ajan käytössä olevan kiinteistön henkilöluvusta ei ole, lasketaan arviokulutus kahden henkilön mukaan. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.3.1 Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 3.3.2 Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/25 Avustukset myöntää alueellinen ELY (ent. alueellinen ympäristökeskus) ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 20 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY:lle (ent. alueelliselle ympäristökeskukselle). ELY pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY:t tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/25 kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Kaarinan kaupunki on osallisena seudullisen vesihuoltolaitoksen selvityksessä. Mikäli seudullinen laitos toteutuu, päätetään toteutuksen ajankohdasta ja tavasta erikseen. A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Lähes puolet Kaarinan väestöstä asuu Piispanristillä, Nummenniityssä, Keskustassa ja Voivalassa. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kaarinan kaupungissa keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 9 % (n. 2 700 asukasta) ja viemäriverkoston ulkopuolelle n. 8 % (n. 2 400 asukasta) kunnan väestöstä. Kaarinan alueella luvut ovat vesijohdon ja viemärin osalta alle 3 % (n. 700 asukasta) ja Piikkiön alueella vesijohdon osalta 27 % (n. 2 000 asukasta) ja viemärin osalta 23 % (n. 1 700 asukasta). 5.1.1 Vesiyhtymät Kaarinan kaupungissa ei ole toiminnassa perustettuja vesiyhtymiä tai osuuskuntia. 5.1.2 Talousvesi Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rapakivialueista johtuen kaivojen vedenlaadussa on paikoin ongelmana korkea fluoridipitoisuus. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus,

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/25 peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.1.3 Jätevedet Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 1.1.2004, siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 1.1.2014. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöistä ilmoitetaan toimenpideilmoituksella. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.2 LIETTEET Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä otettiin vastaan yhteensä 203 m 3 vuonna 2008. Liete käsiteltiin Kaarinan Rauvolan jätevedenpuhdistamolla. Rauvolan puhdistamon lopetettua, vuodesta 2009 alkaen lietettä ottaa vastaan Biovakka Oy Turun Topinojalla. 5.3 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/25 6 KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Ranta-alueilla nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa laajentamalla voidaan turvata vedenhankintaa. Erityisesti Kuusiston saaren länsikärjessä on vedenhankintaongelmia kuivina kesinä kaivojen ehtyessä. Alueella ei ole rakennettua vesijohtoverkostoa. Mahdollinen osuuskuntahanke voisi olla vesijohdon rakentaminen Kuusistonsalmen ali Lemunniemen tulevaan vesijohtoverkostoon. Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Kaarinan kaupunki on mukana VALONIA:n jätevesihankkeessa, joka auttaa projektikuntien asukkaita ja mökkiläisiä jätevedenkäsittelyyn liittyvissä kysymyksissä sekä neuvoo yrittäjiä ja viranomaisia. Jätevesineuvontapiste antaa tietoa erilaisista jätevedenkäsittelymenetelmistä ja laitteista, kustannuksista, puhdistustuloksista ja esiintyvistä ongelmista. Liitteenä (Liite 1) ja liitekartoissa (Kartta 101 ja 102) on esitetty verkoston tarvealueet.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/25 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7 NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Kaarinan kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä vastaa Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos. Laitos toimii omana yksikkönä ja sen kirjanpito on eriytetty Kaarinan kaupungin kirjanpidossa. Kaupungin vesihuoltolaitosta koskevista periaateratkaisuista päättävät kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesihuoltolaitoksen johtajana toimii tekninen johtaja. Vesilaitoksen toiminnasta vastaa vesihuoltoinsinööri. Viemärilaitoksen toiminnasta vastaa vesihuoltoinsinööri. Kaarinan vesihuoltolaitos ostaa vesihuollon rakentamisen ja kunnossapidon sekä kaupungin omalta tuotannolta että yksityisiltä palveluntuottajilta. 7.2 VEDENHANKINTA- JA JAKELU 7.2.1 Vedenhankinta Kaarinan kaupunki ostaa kaiken käyttövetensä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi johdetaan Kaarinaan Virttaan ja Oripään pohjavedenottamoilta Virttaankankaan pohjavesialueelta. Turun Seudun Vesi Oy on selvittänyt alueelta saatavan veden laatua. Kaikki tutkitut ominaisuudet täyttivät Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset. Veden laatua tarkkaillaan jatkossakin valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kaarinan kaupunki on allekirjoittanut Turun Seudun Vesi Oy:tä koskevan osakassopimuksen yhdessä Turun, Naantalin, Raision, Paimion ja Länsi-Turunmaan kaupunkien sekä Liedon kunnan kanssa. Osakassopimuksen mukaan Kaarinalla on yhtiöstä 337 osakkeen osakepääoma, joka oikeuttaa n. 5 700 m 3 /d:n vesivaraukseen. 7.2.2 Vedenkulutus Kaarinassa vesijohtoverkoston liittymisaste on 91 %. Kaarinan ja Piikkiön verkostoihin pumpattiin vettä yhteensä keskimäärin 4 570 m 3 /d vuonna 2008. Laskutettu vesimäärä on n. 4 010 m 3 /d. Teollisuuden osuus laskutetusta vesimäärästä on n. 11 %. Suurimmat vedenkuluttajat ovat:

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/25 - Hes-Pro Finland Oy 56 m 3 /d - Sauvon Säilyke Oy 54 m 3 /d - Saton Kahdeksikko As. Oy 48 m 3 /d - Kaarinan uimahalli 42 m 3 /d Yhteensä 200 m 3 /d Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaarinan ja Piikkiön vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus. Taulukko 7.1 Kaarinan ja Piikkiön vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus vuodelta 2008 Yksikkö Kaarina Piikkiö Yhteensä Asukkaat as. 22 775 7 578 30 353 Liittyjämäärä as. 22 168 5 503 27 671 Liittymis-% % 97 73 91 Ominaisvedenkulutus l/as d 160 185 165 Verkostoon pumpattu m 3 /d 3 546 1 020 4 567 Laskutettu vedenkulutus m 3 /d 3 207 806 4 013 - kotitaloudet m 3 /d 2 876 711 3 587 - teollisuus m 3 /d 331 95 426 Laskuttamaton vesi m 3 /d 340 214 554 Laskuttamaton vesi % 10 21 12 *Piikkiön laskutettu vedenkulutus vuodelta 2003. 7.2.3 Vesijohtoverkosto Kaarinan alueella vesijohtoverkon pituus on n. 233 km ja Piikkiön alueella n. 138 km eli yhteensä n. 371 km. Verkoston materiaali on pääosin muovia. Kaarinan verkostossa on kaksi ylävesisäiliötä ja Piikkiön verkostossa maanpäällinen alavesisäiliö. Kaarinan ylävesisäiliöiden tilavuudet ja pinnankorkeudet ovat keskustassa 2 500 m 3 ja +77 m sekä Kuusistossa 300 m 3 ja +64 m. Piikkiön vesisäiliön tilavuus on 400 m 3. Piikkiön vesisäiliö ei kuitenkaan ole käytössä, eikä sitä voida ohjata nykyisestä verkostosta. Verkoston toimintaa tulisi tarkastella vesijohtoverkoston mallinnuksen kautta. 7.2.4 Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Tarkastelu on tehty verkostokohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/25 Taulukko 7.2 Kaarinan ja Piikkiön vesijohtoverkostojen varmuusluokitus. Verkosto Liittyneet [as] Pääottamo/- yhteys [m 3 /d] Varaottamot [m 3 /d] Poikkeusolot, käytössä [l/as d] Varmuusluokka Kaarina 22 168 4 500-4 500 I Piikkiö 5 503 1 200-1 800 2 000 I Luokkarajat: I (>120 l/as d), II (>50 l/as d), III (>5 l/as d), 0 (<5 l/as d) Kaarinassa ja Piikkiössä poikkeustilanne muodostuu silloin, kun vedensaanti Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaa Littoinen syöttövesijohdosta estyy. Kaarinan kaupunki on tehnyt yhdessä Turun vesilaitoksen, Turun Seudun Vesi Oy:n, Paimion kaupungin sekä Liedon kunnan kanssa sopimuksen veden toimittamisesta poikkeustilanteissa. Sopimuksen mukaan Turun vesilaitos toimittaa vettä Kaarinan kaupungille Force Majeure-varauksin Kaarinan osuuden ollessa 4 500 m 3 /d ja Piikkiön osuuden 1 200 m 3 /d. Sopimuksessa sovitaan myös siitä, että jos Turun vedensaanti pintavesistä estyy, toimittavat sopimuksen muut osapuolet vettä Turulle vedenottolupien sallimissa rajoissa siten, että saatavilla olevat vedet pyritään jakamaan kulutukseen osakkaiden vesivarausten suhteessa. Sopimuksen mukaan vesi toimitetaan Virttaa Littoinen syöttövesijärjestelmän putkia pitkin Maariassa ja Littoisissa. Toimitettavan veden hinta on 35 % vesilaitoksen veden vähittäismyyntihinnasta. Lisäksi Piikkiöllä on mahdollisuus saada vettä Paimion vedenottamoista, sillä kuntien verkostot on yhdistetty ø 225 mm runkovesijohdolla. Paimiolta on mahdollisuus saada vettä arviolta vähintään 600 800 m 3 /d. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY 7.3.1 Jätevesien viemäröinti Piikkiön alueella keskitetty viemäröinti kattaa keskustan alueen sekä Pyydysmäen, Nunnan ja Kellarimäen alueet. Viemäriverkostoon on liittynyt n. 5 800 asukasta eli n. 77 % alueen asukkaista. Viemäriverkoston kokonaispituus on n. 118 km, joka koostuu pääosin muoviputkesta. Kaarinan alueella keskitetty viemäröinti kattaa keskustan, Piispanristin, Nummenniityn, Kuusiston ja Littoisten alueet. Viemäriverkostoon on liittynyt n. 22 100 asukasta eli n. 97 % alueen asukkaista. Viemäriverkoston kokonaispituus on n. 218 km, joka koostuu pääosin muoviputkesta. Vuonna 2008 Kaarinan alueen viemäriverkoston viemärikaivoja korjattiin mm. injektoimalla vuotava betonikaivo ja vaihtamalla betonikaivoja muovisiksi. Luvattomia hulevesiliitäntöjä etsittiin savukokein. Vuoden 2008 lopulla jätevesipumppaamoja oli 33 kpl. Lisäksi viemäriverkostossa on kaksi moottoriventtiiliä (Empo, Kuusistonsalmen alitukseen sekä Ravattula/Särvä, Aurajoen alitukseen). Hule- ja kuivatusvesien viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi viemärilinjoja tutkittiin mm. Littoisten alueella.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/25 7.3.2 Jätevesien käsittely Kaarinan ja Piikkiön jätevedenpuhdistamot on poistettu käytöstä ja alueiden jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Kaarina Turku siirtoviemäri otettiin käyttöön tammikuussa 2009 ja Piikkiö Kaarina siirtoviemäri kesäkuussa 2009. Liedon kunnan jätevedet johdetaan Kaarinan verkoston kautta Turkuun Kakolanmäen puhdistamolle. Myös Paimion kaupungin jätevedet johdetaan Piikkiön ja Kaarinan verkostojen kautta Turkuun. Vuonna 2008 Kaarinan Rauvolan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevesiä yhteensä 5 968 451 m 3 eli keskimäärin 16 307 m 3 /vrk. Kaarinan osuus jätevesimäärästä oli 3 527 166 m 3 (59,1 %) eli keskimäärin 9 637 m 3 /vrk. Liedosta johdettiin jätevesiä 791 952 m 3 (13,3 %) ja Turun kaupungin Peltolan ja Hirvensalon alueilta 1 649 333 m 3 (27,6 %). Vuonna 2008 Rauvolan puhdistamolle tulevasta vesimäärästä vuotovesien osuus oli tammikuussa n. 75 %, helmikuun alussa n. 65 % ja lopussa n. 35 %, maaliskuussa n. 55 %, huhtikuun alussa n. 50 % ja lopussa n. 60 %, kesäkuussa n. 30 %, lokakuussa n. 80 % sekä marras- ja joulukuussa n. 55 %. Piikkiön jätevedenpuhdistamolle johdettiin vuonna 2008 jätevesiä 599 131 m 3 eli keskimäärin 1 637 m 3 /vrk. Puhdistamolle tulevasta vesimäärästä vuotovesien osuus oli maaliskuussa 2008 n. 40 % ja joulukuussa 2008 n. 50 %. 7.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Yleisesti vanhoilla asuinalueilla ei ole hulevesiviemäröintiä. Joissakin tapauksissa hulevedet on johdettu luvatta ja vastoin laitoksen sääntöjä jätevesiviemäriin. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Kaarinassa ja Piikkiössä hulevesiverkostoa on rakennettu asemakaava-alueille. Kaarinan alueella hulevesiviemäriverkoston pituus on n. 147 km ja Piikkiön alueella n. 4 km. Kaarinan hulevesiverkostossa on lisäksi 12 sadevesipumppaamoa lähinnä alikulkujen yhteydessä.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/25 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Kaarinan kaupunki ja Piikkiön kunta ovat molemmat allekirjoittaneet Turun Seudun Vesi Oy:tä koskevan osakassopimuksen. Yhdistyneen Kaarinan kaikki käyttövesi ostetaan TSV Oy:ltä. Kaarinan ja Piikkiön jätevedet on johdettu Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2009 alkaen. Liedon kunnan ja Turun kaupungin kanssa on tehty sopimukset jätevesien johtamisesta Kaarinan verkoston kautta Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. 8 KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU 8.1.1 Liittyjämäärät Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset verkostot, verkostojen laajeneminen asutukseen nähden (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueen vesijohtohankkeet) sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkkojen piiriin. Kaarinan alueella liittymisaste on jo nykyisin lähes 100 %. Piikkiössä liittymisasteen ennustetaan nousevan 73 %:sta 90 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittyjämääräennusteet vuoteen 2030. Taulukko 8.1 Kaarinan ja Piikkiön vesijohtoverkoston liittyjämääräennusteet vuoteen 2030. 2008 2010 2020 2030 määrä aste määrä aste määrä aste määrä aste Kaarina 22 168 97 % 23 008 98 % 26 150 99 % 28 120 99 % Piikkiö 5 503 73 % 5 839 75 % 7 519 85 % 8 527 90 % Yhteensä 27 671 91 % 28 847 92 % 33 669 96 % 36 647 97 % 8.1.2 Vedenkulutus Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin ja ominaiskulutuksen pienenemiseen kuluttajien käyttötottumusten ja vesikalusteiden kehittymisen myötä. Vedenkulutuksen ennustetaan olevan 5 625 m 3 /d vuonna 2030. Vedenkulutus tulee kasvamaan nykyisestään n. 885 m 3 /d eli n. 19 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste vedenkulutuksesta vuoteen 2030.