Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E Tampere

Transkriptio

1 Vesilahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: E24152 Tampere AIRIX Ympäristö Oy PL Tampere Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

2 VESILAHDEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E24152 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 3 A-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA KEHITTÄMISTARPEET B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET VESIHUOLLON NYKYTILA KEHITYSENNUSTEET KEHITTÄMISTARPEET C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET SUUNNITELMAN TOTEUTUS TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kehittämistoimenpiteet Ote ympäristönsuojelumääräyksistä Vesihuoltolaitoksen organisaatiokaavio Kartta 101 Suunnitelmakartta 1: / REH / PNU / SAS KORJATTU EHDOTUS / REH / PNU / SAS EHDOTUS / REH / PNU / SAS KORJATTU LUONNOS / REH / PNU / SAS LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 453, Tampere puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 VESILAHDEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E JOHDANTO Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin (119/2001), jonka mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on keskeinen asiakirja, jossa vesihuoltoon liittyvät kehittämistarpeet ja toimenpiteet esitetään. Kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuuden ennakointi kytkeytyy keskeisesti vesihuollon kehittämissuunnitteluun ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittämiseen. Haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen lisäksi kunta osallistuu oman vesihuoltolaitoksensa kehittämiseen omistajaohjauksen ja toiminta-aluepäätösten kautta. Muiden laitosten kehittämiseen kunta osallistuu toiminta-aluepäätösten ja tukipolitiikan kautta. Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää Vesilahden kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehitysratkaisut. Suunnitelma kattaa vesihuollon kehittämisen sekä vesihuoltolaitosten toimintaalueilla että niiden ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 ja kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää valtuustokausittain tai tarvittaessa useammin esim. vesihuollon tavoitteiden merkittävästä muuttuessa tai uudistuneen vesihuoltolain niin vaatiessa. Tämä suunnitelma korvaa vuonna 2004 Vesilahden kunnalle laaditun vesihuollon kehittämissuunnitelman. Vanhassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kohteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja osittain esitettyä aikataulua aikaisemmin. Kunnallinen vesihuoltolaitos on toteuttanut Mantereentien varren vesihuoltoverkoston. Vesiosuuskunnat ovat rakentaneet verkostoa Latomaantien ja Ylä-Narvantien varsille sekä Tuulikalliontielle. Osa kehittämisalueista on määritetty tulevaksi toiminta-alueeksi. Lisäksi kohteista on tehty selvityksiä ja yleissuunnitelmia. Päivitykseen on otettu mukaan vanhassa suunnitelmassa esitettyjä vielä toteutumattomia hankkeita sekä lisätty myös uusia. Vesilahden vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Vesilahden kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. Ohjausryhmän ovat muodostaneet tilaajan edustajana Tapio Kauppila ja suunnittelijan edustajina DI Piia Alho ja Ins. AMK Sampo Saarinen. Työn valmisteluun ovat lisäksi osallistuneet DI/SNIL Reijo Haronen ja DI Jouni Hyypiä. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Vesilahden kunta. Vesilahti sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Tampereen seutukunnassa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimialueella. K:/E24152_Vesihuollon kehittämissuunnitelma.doc

4 2/ VÄESTÖ Vesilahden rajanaapureita ovat Akaa (Kylmäkoski liittynyt Akaaseen ), Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Sastamala ja Urjala. Vesilahden kokonaispinta-ala on yhteensä 354,0 km 2, josta maapinta-ala on 301,0 km 2 ja vesipinta-ala on 53,0 km 2. Vesilahden väestömäärä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut kasvussa. Väestömäärä on kasvanut noin 1300 asukkaalla. Vesilahden asukasluku vuonna 2010 oli Taulukossa 2.1 on esitetty väestökehitys vuosina Taulukko 2.1 Väestökehitys Väkiluku VÄESTÖENNUSTEET Taulukossa 2.2 on esitetty Tilastokeskuksen ja kunnan laatimat väestöennusteet. Vesilahden asukasluvun oletetaan kasvavan ennusteesta riippuen noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 2.2 Väestöennuste Tilastokeskuksen ennuste Kunnan ennuste KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Vesilahden alueen maakuntakaavoituksesta vastaa Pirkanmaan liitto. Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset, ja kaava astui voimaan. Voimassa olevat yleiskaavat: Vesilahden kirkonkylän osayleiskaava Narvan osayleiskaava Rantaosayleiskaava Kaavoituskatsauksessa 2010 esitetyt vireille tulevat yleiskaavat: Koskenkylän-Mantereen alueen osayleiskaava Lisäksi Ylämäen alueella ollaan aloittamassa yleiskaavan laadintaa. Asemakaavoitettuja alueita on Kirkonkylässä, Narvassa ja Koskenkylässä.

5 3/23 Kaavoituskatsauksessa 2010 on esitetty seuraavat vireillä olevat asemakaavat: Ämmänhaudanmäen asemakaava Ylämäen asemakaavan laajennus Vesilahden nykyiset ja vireillä olevat asemakaava-alueet on esitetty liitekartassa Pohjavesialueet Natura-alueet Vesilahden alueella sijaitsee joko kokonaan tai osittain kaksi luokiteltua pohjavesialuetta: Vakkala ja Riehu. Vakkalan pohjavesialue on luokiteltu II-luokan ja Riehun pohjavesialue III-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueilla ei sijaitse vedenottamoita. Taulukkoon 2.3 on listattu Vesilahden alueella sijaitsevat pohjavesialueet. Pohjavesialueet on esitetty myös liitekartassa 101. Taulukko 2.3 Vesilahden pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto) alue luokka kokonaispintaala km 2 muodostumis-alue km 2 antoisuus m 3 /d Vakkala II 0,29 0,29 60 Riehu III 0,49 0, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: Muu pohjavesialue. Hyödyntämiskelpoisuus vaatii lisätutkimuksia. Vesilahden alueella sijaitsee seuraavat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet: Niinimäenhaka Iso-Hyyhönen Kirveslammi Onkemäenjärvi Marttilan rantaniitty Natura-alueet on esitetty liitekartassa VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta hyväksyy alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Taulukossa 3.1 on esitetty vedenhankinnan ja jakelun pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi.

6 4/23 Taulukko 3.1 Vedenhankinnan ja -jakelun pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Tavoitteet Vedenhankinta on varmistettu useasta eri syöttövesijohdosta ja vedenjakelu on turvattu riittävillä varmuusvesiyhteyksillä. Vedenhankinta on toteutettu siten, että poikkeustilanteessa vuorokaudessa voidaan vettä jakaa vähintään 120 litraa asukasta kohti. Keskitetyn vedenhankinnan piiriin on liitetty kaikki ne kylät ja taajamat, joissa putkilinjojen ja yhteyksien rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa tai veden laadun ja riittävyyden takia välttämätöntä. Laskuttamattoman veden osuus kokonaiskulutuksesta on alle 10 %. Toimenpiteet Vedenhankinta tapahtuu useammasta syöttövesijohdosta, jotka sijaitsevat eri puolilla jakelualuetta. Vesilaitoksissa varaudutaan poikkeustilanteisiin suunnitelmilla ja käytännön toimenpiteillä. Vesilaitokset ylläpitävät, uusivat ja korjaavat verkostoa todellisen tarpeen mukaan. Vesilaitokset toimivat omavaraisesti taloudellisesti kestävällä pohjalla. Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon vesilaitosten taloudelliset resurssit ja keskitettyjen järjestelmien toiminnalliset edellytykset. Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2 Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Tavoitteet Jätevesien käsittely tapahtuu nykyaikaisissa ja ympäristövaatimukset täyttävissä jätevedenpuhdistamoissa, joiden ympäristövaikutukset on minimoitu. Jätevesien käsittely on keskitetty riittävän tehokkaisiin ja taloudellisiin yksiköihin. Keskitetyn viemäröinnin piiriin on liitetty kaikki ne kylät ja taajamat, joissa putkilinjojen ja yhteyksien rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa tai viemäröinti on ympäristö- tai terveyssyistä välttämätöntä. Keskitetyt järjestelmät ja kiinteistökohtaiset järjestelmät yhteenlaskettuna alueella päästään yli 95 % puhdistustehoon vesistökuormituksessa. Laskuttamaton osuus siirtoviemäriin ja puhdistamoille johdettavasta virtaamasta on alle 20 %. Toimenpiteet Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn keskeiset taloudelliset toteutusperiaatteet. Jätevesien käsittely keskitetään yhteen tai useampaan suuryksikköön, jossa jätevesien käsittely tapahtuu nykyaikaisilla tehokkailla puhdistusmenetelmillä ja valvonnan alaisuudessa Runkoviemärien ja siirtojärjestelmien toimivuuteen ja ylläpitoon kiinnitetään erityistä huomiota häiriöistä tai rikkoutumisesta aiheutuvien ohitusten minimoimiseksi. Kiinteistö- ja kyläkohtaiset erillisjärjestelmät toteutetaan ja niiden ylläpito järjestetään vaatimusten mukaisesti.

7 5/ VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Periaatteet Vesihuollon painopisteet lähitulevaisuudessa ovat seuraavat: 1. Vesihuollon ylläpito ja saneeraus Keskeisin painopiste on verkoston rakentaminen uusille asemakaava-alueille ja toiminta-aluepäätöksessä esitetyille laajennusalueille sekä vesihuoltoverkostojen saneeraus riittävällä tahdilla ja saneeraussuunnitelman mukaisesti. 2. Haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostaminen Toinen painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (VN 209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoa haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. Vesihuollon järjestelyissä ja kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella noudatetaan seuraavia periaatteita: Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin. Toiminta-aluepäätöksessä on esitetty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajennukset. Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman ja toiminta-alueen laajennukset. Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoon. Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin. Haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Vesihuoltoverkostoa rakennetaan haja-asutuksen asutuskeskittymiin, joissa kiinteistöjen tiheys mahdollistaa yhteisen vesihuollon taloudellisessa mielessä. Laajentaminen tapahtuu vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Rakentamisesta vastaa kunnan vesihuoltolaitos, jos vesihuoltoverkoston laajenemisalue sijaitsee tulevalla toiminta-alueella tai lähellä nykyistä vesihuoltoverkostoa. Muilla alueilla rakentamisesta vastaavat kiinteistöjen omistajat tai heidän muodostamansa vesiyhtymä. Viemäröintialueet toteutetaan jätevesiasetuksen aikataulun mukaisesti. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan mennessä.

8 6/23 Viemäriverkoston ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan kiinteistönomistajien toimesta: Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan ympäristönsuojelulakia, talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä Valvontaa keskitetään ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn. Kunnan ympäristövalvontaviranomainen antaa neuvontaa jätevesijärjestelmien suunnitteluun liittyvissä asioissa (mm. järjestämällä neuvontatilaisuuksia) ja valvoo jätevesijärjestelmien toimivuutta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen antaa neuvontaa jätevesijärjestelmien rakentamiseen liittyvissä asioissa. Muut tahot, kuten esim. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) antavat tietoa kiinteistökohtaisista jätevesiratkaisuista esim. neuvontatilaisuuksissa. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Kustannusten kattamisen periaatteen lisäksi maksujen sääntelyn tavoitteena on, että maksut vastaavat mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia. Kehittämissuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä tuotetaan tietoa päättäjille ja asiakkaille maksujen perusteista sekä niiden kustannusvastaavuudesta. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. Mahdollisten uusien vesihuoltolaitosten perustamisessa ja niille valtion tukea haettaessa otetaan huomioon Vesihuollon tukioppaassa (maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriön julkaisu 2008) periaatteet. Muun muassa arvioidaan yhteistyö- ja yhdentymismahdollisuuksia jo perustettujen laitosten kanssa. Vesihuoltolain uudistaminen aiheuttaa lisävaatimuksia myös vesihuoltolaitosten talouden pitoon. Laitosten taloutta tullaan valvomaan vesihuoltolain uudistuttua nykyistä tarkemmin Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen esim. harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). Kunnallisen vesihuoltolaitoksen käyttö- ja investointikustannusten (investoinnit, saneeraus yms.) muutokset voivat tulevaisuudessa aiheuttaa maksujen ja taksarakenteen muuttumista. Kunta päättää maksujen ja taksarakenteen kehittämisestä ja muuttamisesta tarvittaessa. Osuuskunnat kattavat verkoston rakentamiskustannukset osuuskunnan jäseniltä perittävillä osuusmaksuilla ja liittymismaksuilla. Kunta tukee mahdollisuuksiensa mukaan osuuskunnan verkostojen rakentamista maksamalla % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Lisäksi kunta voi

9 7/23 tukea haja-asutuksen vesihuoltohankkeita takaamalla lainoja ja antamalla avustusta suunnittelussa Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Valtion tuki on aina harkinnanvaraista ja se on riippuvainen valtion määrärahoista. Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiosuuskunnat voivat hakea vesihuoltoavustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Valtion vesihuoltotyöt koskevat suurempien runkovesijohto- ja siirtoviemärilinjojen rakentamista (esim. kuntien väliset yhteishankkeet). Hankkeissa valtio (alueellinen ELY-keskus) toimii rakennuttajana. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA MUU SUUNNITTELU Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta ja -jakelu, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutusalueilla vesihuolto perustuu pääasiassa kiinteistökohtaisiin järjestelmiin. Kiinteistöjen vesihuollon keskittäminen ja laajempien kokonaisuuksien muodostamisen edellytyksenä on riittävän tiivis rakentaminen, asutuskeskittymät tai keskitetyn vesihuollon puuttumisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisu. Keskitetyn vesihuollon tulee olla myös taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Vesihuolto pyritään ensisijaisesti toteuttamaan keskitettynä järjestelmänä. Keskitetty vesihuoltoverkosto turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. Haja-asutusalueella tapahtuvalla maankäytön suunnittelulla ja rakennuslupamenettelyllä on mahdollista ohjata rakentamista tiiviimpään asutukseen tai siihen, että kiinteistöillä on luontaiset edellytykset huolehtia kiinteistökohtaisesti vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen vesihuoltoyhteistyö tapahtuu kuntien välillä. Yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on vesihuollon toimintavarmuuden parantaminen. Kunnallisen

10 8/23 yhteistyön tulee olla myös tarkoituksenmukaista kunnan oman vesihuoltolaitoksen kannalta. Kunnan tulee osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). Vesilahden kunta hankkii käyttövetensä Lempäälän kunnan vesihuoltolaitokselta ja johtaa jätevedet käsiteltäväksi Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamolle kuntien välisiin vesihuoltosopimuksiin perustuen. Vesilahden kunta on laajasti mukana Eteläisen Pirkanmaan vesihuollon alueellisessa yhteistyössä sekä vedenhankinnan että jätevedenkäsittelyn osalta. Kunta on mukana TAVASE-hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuottaa tekopohjavettä Vehoniemen-Isokankaan harjualueella Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tarpeeseen. Hankkeen muut osakkaat ovat Tampere, Valkeakoski, Kangasala, Lempäälä, Kylmäkoski ja Akaa. TAVASEhankkeen tavoitteena on turvata alueen kuntien riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saanti tulevaisuudessa. TAVASE-hankkeeseen liittyviin vesimäärävarauksiin on Vesilahden kunnalle merkitty 500 m 3 /d. TAVASE Oy on toteuttanut vuosien aikana Vehoniemen-Isokankaan harjualueella lisätutkimuksia, joiden tuloksia käytetään tekopohjavesilaitoksen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja lupakäsittelyssä. Tavoitteena on aloittaa tekopohjaveden valmistaminen vuonna Eteläisen Pirkanmaan vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuutta on selvitetty verkostomallinnuksen avulla (Eteläinen Pirkanmaa, Alueellisen vesihuollon toimintavarmuus veden riittävyyden ja verkoston vedenjohtokapasiteetin osalta, 2010). Tarkastelussa ovat olleet mukana Vesilahden lisäksi Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Vesilahti, Lempäälä ja Tampereen syöttöpisteet. Selvityksen toimenpideohjelmassa on esitetty useita Eteläisen Pirkanmaan alueellisen vesihuollon toimintavarmuutta parantavia toimenpiteitä. Vesilahden kunta on osallisena Pirkanmaan keskuspuhdistamo-hankkeessa, jonka tarkoituksena on keskittää Tampereen seudun jätevesien puhdistaminen uuteen kallion sisään sijoitettavaan keskuspuhdistamoon. Hankkeen muut osakkaat ovat Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Puhdistamolle on esitetty useita eri sijoituspaikkavaihtoehtoja. Näistä kolmelle (Pirkkala, Nokia ja Tampereen Sulkavuori) laaditaan ympäristövaikutusten arvioinnit ja yleissuunnitelmat. Keskuspuhdistamon on tarkoitus valmistua suunnitelmien mukaan vuonna 2020.

11 9/23 A-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 TALOUSVESI 4.2 JÄTEVEDET Vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jää Vesilahdella noin 1845 asukasta eli 42 % asukasmäärästä. Haja-asutusalueiden asukkaiden kokonaisvedentarve on noin 280 m 3 /d (150 l/as d). Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Yleisesti esiintyvänä ongelmana sekä kalliopora- että rengaskaivoissa on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Etelä-Pirkanmaan alueella yleisesti esiintyvä ongelma on kallio- ja maaperän korkeat arseenipitoisuudet. Arseenia esiintyy alueen kallioperässä sekä moreenisessa maaperässä, josta se joutuu lähinnä porakaivovesiin. Alueen porakaivovesien laadusta tehtyjen kartoituksen perusteella lähes jokaisesta tutkitusta porakaivosta löytyi arseenia. Osalla kaivoista arseenin pitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen (<0,01 mg/l). Pitkäaikainen altistuminen korkean arseenipitoisuuden sisältävälle vedelle on terveysriski. Rengaskaivojen osalta kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu bakteereita, pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Normaalivuosina kiinteistöjen omissa kaivoissa vesi on riittänyt kulutusta vastaavasti. Poikkeuksellisen kuivina vuosina etenkin rengaskaivojen veden riittävyydessä on ilmennyt ongelmia ja kiinteistöt ovat joutuneet turvautumaan veden hankinnassa väliaikaisratkaisuihin (veden kuljetus muualta). Poikkeuksellinen kuivuus alensi pohjaveden pintaa ja aiheutti kaivojen kuivumista edellisen kerran vuonna Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on tällä hetkellä noin 1845 asukasta eli noin 42 % asukasmäärästä. Vesilahdella on vapaa-ajanasuntoja noin 1680 (tieto vuodelta 2009), joista suurin osa ei ole keskitettyjen viemäriverkostojen piirissä. Vapaa-ajan asukkaita voidaan olettaa olevan noin 4200 (2,5 asukasta/kiinteistö). Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevedenkäsittely on kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien varassa. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin.

12 10/23 Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat Jätevesijärjestelmän rakentaminen Jätevesijärjestelmien rakentamisessa noudatetaan ympäristönsuojelulakia ( /86), valtioneuvoston talousjätevesiasetusta (209/2011) ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksissä on määritelty vaadittava kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn taso erilaisilla alueilla sekä ohjeistettu sopivan jätevesijärjestelmän valitsemisessa. Ote kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä on esitetty liitteessä 2. Ympäristönsuojelulain mukainen valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VN 209/2011) on tullut voimaan Alkuperäinen asetus on vuodelta Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. Taulukko 4.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset BOD 7aATU fosfori (P) typpi (N) Vähimmäisvaatimustaso 80 % 70 % 30 % Ohjeellinen taso herkille alueille* 90 % 85 % 40 % * Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Alueille, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta (kuntakohtaiset määräykset, esim. pohjavesialueet ja vesistöjen rantavyöhykkeet) Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 5 vuotta asetuksen voimaantulosta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä pitää olla tehtynä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä (kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta) ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;

13 11/ LIETTEET 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Vähäisten jätevesien käsittely. Jos vesi kannetaan tai pumpataan käsin sisään, jätevesiä katsotaan syntyvän vähän. Tällöin jätevedet voidaan imeyttää esimerkiksi imeytyskaivoon tai -pesäkkeeseen. Jos mökkiin tulee painevesi, tarvitaan jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaikka veden käyttö olisi vähäistä. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Haja-asutusalueilla muodostuvia sako- ja umpikaivolietteitä kuljetetaan käsiteltäväksi Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamolle. Lietteitä kuljetetaan Lempäälään yhteensä noin 1300 m 3 /a. Lietteitä toimitetaan Lempäälän lisäksi muihin lähiseudun lietteiden vastaanottopisteisiin. 4.4 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta, käytöstä ja huollosta. 5 KEHITTÄMISTARPEET 5.1 TALOUSVESI Haja-asutusalueiden vedenhankintaa voidaan turvata laajentamalla vesijohtoverkostoa alueille yhdessä viemäriverkoston kanssa. Vesilahden alueella on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi perusteltua asukasmäärän ja -tiheyden sekä sijainnin perusteella saattaa keskitetyn vedenjakelun piiriin. Seuraavassa on esitetty alueet, joissa toteutetaan tai olisi mahdollista toteuttaa keskitetty vedenjakelu ja perusteet toteuttamiselle. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentumisalueet ja vireillä olevat asemakaava-alueet: Ämmänhaudanmäki Mustinen Ylämäki Rautialantien varren alue on osittain yleiskaava-aluetta. Keskitetyn vedenjakelun toteuttaminen alueella vaatii asemakaavoitusta. Seuraavilla alueilla voitaisiin toteuttaa vedenhankinta kunnalliselta vesihuoltolaitokselta. Verkoston toteuttamisesta vastaisivat kiinteistöjen omistajat tai heidän muodostamansa vesiyhtymä tai kunnallinen vesihuoltolaitos. Alueilla tulee toteuttaa teknis-taloudelliset selvitykset vesijohtoverkostojen toteuttamisesta: Vesilahdentien-Rämsööntien varren alue Mukalankulman alue Onkemäen ja Riuttonkulman alueelle on laadittu viemäröinnin ohella myös vedenjakelun yleissuunnitelma. Keskitetyn vesihuollon rakentaminen alueelle ei

14 12/ JÄTEVEDET ole saanut riittävästi kannatusta asukkaiden keskuudessa ja hanke jäänee toteutumatta. Keskitettyä vesijohtoverkostoa on mahdollista rakentaa myös alueille, joihin vettä ei voida toimittaa kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Uuden vedenottamon rakentaminen vaatii kuitenkin perusteelliset pohjavesitutkimukset ja mahdollisen vesilain mukaisen luvan. Vedenhankinnassa on pitkällä aikavälillä varauduttava poikkeuksellisiin sääilmiöihin sekä kuiviin kausiin. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Keskitetyn vedenjakelun toteuttaminen turvaa vedensaantia. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos olemassa olevat vesihuoltolaitokset eivät suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat tai heidän muodostamansa vesiyhtymä. Vesilahden alueella on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi perusteltua asukasmäärän ja -tiheyden sekä sijainnin perusteella saattaa keskitetyn viemäröinnin piiriin. Seuraavassa on esitetty alueet, joissa toteutetaan tai olisi mahdollista toteuttaa keskitetty viemäröinti ja perusteet toteuttamiselle. Alueilla olevien kiinteistöjen ei kannata investoida kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin ennen selvitystyön tuloksia ellei se järjestelmän toimivuuden tai ympäristönsuojelun kannalta ole välttämätöntä. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentumisalueet ja vireillä olevat asemakaava-alueet: Ämmänhaudanmäki Mustinen Ylämäki Rautialantien varren alue on osittain yleiskaava-aluetta. Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen alueella vaatii asemakaavoitusta. Seuraavilla alueilla voitaisiin toteuttaa keskitetty viemäröinti kunnalliseen viemäriverkostoon. Kiinteistöjen omistajat tai heidän muodostamansa vesiyhtymä tai kunnallinen vesihuoltolaitos vastaisivat viemäriverkostojen rakentamisesta. Alueilla tulee toteuttaa teknis-taloudelliset tarkastelut viemäriverkostojen toteuttamisesta. Tarkastelun jälkeen tulee arvioida onko ko. alueille perusteltua laajentaa nykyisiä verkostoja vai edistää kiinteistökohtaisia ja kyläkohtaisia ratkaisuja: Vesilahdentien-Rämsööntien varren alue Mukalankulman alue Onkemäen ja Riuttonkulman alueelle on laadittu viemäröinnin yleissuunnitelma. Keskitetyn vesihuollon rakentaminen alueelle ei ole saanut riittävästi kannatusta asukkaiden keskuudessa ja hanke jäänee toteutumatta. Rämsöön alueella tulee laatia teknis-taloudellinen selvitys jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Jäteveden käsittelyvaihtoehtoina olisivat paikallinen pienpuhdistamo tai jätevesien johtaminen Nokialle Sarkolan suuntaan.

15 13/23 Kyläpuhdistamoiden osalta on huomioitava, että puhdistamoiden ja niiden purkuvesien sopivien sijoituspaikkojen löytäminen on usein vaikeaa ja puhdistamot tarvitsevat pääsääntöisesti ympäristöluvan. Kyläpuhdistamoratkaisuissa on tarpeen huomioida myös onko vesiyhtymillä realistiset mahdollisuudet sitoutua puhdistamojen rakentamiseen ja etenkin niiden ammattimaiseen ylläpitoon. B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 6 VESIHUOLLON NYKYTILA 6.1 KUNNALLINEN VESIHUOLTOLAITOS Hallinto ja organisaatio Kunnallista vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vastuu vesilaitoksen toiminnasta on kunnaninsinöörillä. Vesihuoltolaitoksen organisaatiokaavio on esitetty liitteessä 3. Vesilahden ja Lempäälän kuntien vesihuoltolaitosten yhdistämistä tullaan jatkossa mahdollisesti selvittämään Vedenhankinta ja -jakelu Vedenhankinta Vesilahden kunnallinen vesihuoltolaitos hankkii kaiken käyttövetensä Lempäälän kunnan vesihuoltolaitokselta. Vuonna 2010 Lempäälästä ostettiin vettä keskimäärin noin 337 m 3 /d. Vettä syötetään Lempäälästä Vesilahdelle kahdesta halkaisijaltaan 160 mm vesijohdosta. Lempäälästä Vesilahdelle johdettava vesi koostuu Lempäälän omilla pohjavedenottamoilla tuotetusta pohjavedestä sekä Valkeakoskelta ja Tampereelta ostetusta vedestä. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja kunnallisesta vesihuoltolaitoksen vedenhankinnasta vuosina Taulukko 6.1 Vesilahden vedenhankinta Vedenhankinta Käyttö m 3 /d Lempäälästä ostettu vesi Vedenjakelu ja vesijohtoverkosto Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenjakelu kattaa kirkonkylän lisäksi Koskenkylän ja Narvan taajamat. Vesihuoltolaitoksen vedenjakelun piirissä on noin 2500 kunnan asukasta eli noin 58 % kunnan asukkaista. Vuonna 2010 verkostoon pumpattiin vettä keskimäärin 337 m 3 /d. Ominaisvedenkulutus oli noin 135 l/as/d. Laskutetun veden määrä oli 303 m 3 /d, joten laskuttamattoman vedenkulutuksen osuus oli noin 10 %.

16 14/23 Taulukossa 6.2 on esitetty tietoja kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenjakelusta ja vesimääristä. Taulukko 6.2 Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenjakelu Asukkaat as Liittyjämäärä as vesihuoltolaitoksen oman jakelualueen verkosto as vesiosuuskunnat as 75 - Liittymis -% % Lempäälästä ostettu vesi m 3 /d myyty vesiosuuskunnille m 3 /d vesihuoltolaitoksen oman jakelualueen kulutus m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as d Laskutettu vedenkulutus (sis. vesiosuuskunnat) m 3 /d Laskuttamaton vesi m 3 /d Laskuttamaton vesi -% % Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston pituus on yhteensä 58 km. Verkosto koostuu kokonaan muoviputkista Jätevesien viemäröinti ja käsittely Jätevesien viemäröinti ja viemäriverkosto Vesihuoltolaitoksen viemäröinti kattaa lähes samat alueet kuin vedenjakelu. Keskitetyn viemäröinnin piirissä on noin 2500 asukasta ja liittymisaste on noin 58 %. Jätevettä johdettiin käsiteltäväksi keskimäärin 320 m 3 /d vuonna Laskutetun jäteveden määrä oli keskimäärin 285 m 3 /d, joten laskuttamattoman jäteveden osuus oli 11 %. Tiedot vesihuoltolaitoksen viemäröinnistä ja jätevesimääristä vuonna on esitetty seuraavassa taulukossa.

17 15/23 Taulukko 6.3 Kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäröinti Asukkaat as Liittyjämäärä as vesihuoltolaitoksen oman jakelualueen verkosto as vesiosuuskunnat as 75 - Liittymis-% % Lempäälään johdettu jätevesi m 3 /d vastaanotettu vesiosuuskunnilta m 3 /d 3 - vesihuoltolaitoksen oman jakelualueen jätevedet m 3 /d 298 Laskutettu jätevesi (sis, vesiosuuskunnat) m 3 /d Laskuttamaton jätevesi m 3 /d Laskuttamaton jätevesi -% % Kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on noin 59 km. Verkostomateriaali on kokonaisuudessaan muovia Jätevesien käsittely Hulevedet Vesilahden kunnan vesihuoltolaitoksen jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin käsiteltäväksi Lempäälän jätevedenpuhdistamolle. Pääpumppaamo sijaitsee vanhalla Vesilahden jätevedenpuhdistamon tulopumppaamolla. Siirtoviemärin varrella olevien pumppaamoiden läheisyydessä on ilmennyt hajuhaittoja, joita on yritetty parantaa syöttämällä jäteveteen lipeää. Lipeän syöttöä varten rakennetaan parhaillaan (kevät 2011) kiinteää laitteistoa. Hulevesiverkostoa on rakennettu Vesilahdella kirkonkylään. Verkoston pituus on noin 750 m. 6.2 LÄNSI-NARVAN VESIOSUUSKUNTA Länsi-Narvan vesiosuuskunta ottaa vetensä kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä laitoksen viemäriverkostoon. Osuuskunnan vedenkulutus ja jätevesimäärä on noin 2 m 3 /d. Osuuskuntaan on liittynyt noin 60 asukasta. Vesijohto- ja viemäriverkoston pituus on yhteensä noin 14 km (vesijohto 7 km ja viemäri 7 km). Vesijohtoverkosto koostuu muoviputkista. 6.3 TUULIKALLION VESIOSUUSKUNTA Tuulikallion vesiosuuskunta ottaa käyttövetensä kunnalliselta vesihuoltolaitokselta ja johtaa jätevetensä laitoksen viemäriverkostoon. Vesiosuuskunnan vedenkulutus ja jätevesimäärä on noin 1 m 3 /d. Vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon on liittynyt noin 15 asukasta. Vesijohto- ja viemäriverkoston pituus on yhteensä noin 2 km (vesijohto 1 km ja viemäri 1 km).

18 16/ VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS JA RISKIT Talousvesi Jätevesi Vesilahden kunnan vesihuollon riskejä ja toimintavalmiutta poikkeustilanteissa on käsitelty Vesilahden kunnan vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmassa (2010). Vesihuoltolaitoksen vedenhankinta on kahden Lempäälän syöttövesijohdon (160 mm) ja Akaan yhdysvesijohdon varassa. Molemmista Lempäälän syöttövesijohdoista voidaan ottaa kaikki vesihuoltolaitoksen tarvitsema vesi. Taajamien välissä olevien vesijohtojen (160 mm) kapasiteetti riittää toimittamaan vettä koko verkostoalueelle. Kirkonkylän ja Koskenkylän taajamiin voidaan syöttää vettä kahdesta suunnasta, mikä varmistaa alueiden vedensaantia vedenjakelun häiriötilanteissa (esim. putkirikot). Narvan alueen vedensaanti on yhden vesijohdon varassa, mikä heikentää alueen vedenjakelun toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Molemmat kunnassa toimivat vesiosuuskunnat sijaitsevat Narvan taajaman vieressä, mikä heikentää niiden vedenjakelun toimintavarmuutta. Vedenjakelun toimintavarmuutta arvioidaan varmuusluokituksella (I-III, 0). Luokitus määräytyy sen mukaan, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueelle, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus. Taulukko 6.4 Vesijohtoverkostojen varmuusluokitus Verkosto Liittyneet (as) Pääotto (m 3 /d) Varaotto (m 3 /d) Poikkeusolot, käytössä (l/as d) Varmuusluokka Vesihuoltolaitos ja * 300 ** 120 I vesiosuuskunnat Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II (> 50 l/as d), III (>5 l/as d), 0 (< 5 l/as d) * Vedenhankintasopimuksen mukainen vesimäärä Lempäälän pääsyöttövesijohdosta. ** Vedenhankintasopimuksen mukainen vesimäärä toisesta Lempäälän syöttövesijohdosta. Vesilahden tilastollinen kohtalaisen pieni laskuttamattoman jäteveden osuus kertoo verkoston hyvästä kunnosta. Lempäälään johdettu jätevesimäärä oli kuitenkin keväällä 2010 enimmillään yli 2000 m 3 /d, mikä kertoo hulevesien pääsystä verkostoon. Hulevesiin liittyvät ongelmat ilmenevät ylimääräisinä kustannuksina sekä teknisinä haittoina ja ympäristöhaittoina. Runsas hulevesien pääsy viemäriverkostoon aiheuttaa ongelmia jätevedenpumppaamoilla (ylivuotoja) Vesilahdella ja Lempäälässä. Lisäksi suuri vuotovesien määrä aiheuttaa ongelmia Lempäälän jätevedenpuhdistamolla. Myös verkoston ikääntyminen heikentää putkien kuntoa, mikä voi lisätä riskiä vuotovesien määrien kasvulle viemäriverkostossa. Jätevesiverkostossa riskejä saattavat aiheuttaa erilaiset häiriötilanteet, joissa jätevettä joudutaan ohijuoksuttamaan. Ohijuoksutuksesta on aina haittaa ympäristölle ja sen lisäksi se on mahdollisten korvausvaatimusten kautta taloudellinen haitta vesihuoltolaitokselle tai vesiosuuskunnalle.

19 17/ SAMMUTUSVESIHUOLTO Vesilahdessa toimii kaksi sopimusperusteista vapaapalokuntaa: Vesilahden VPK Kirkonkylässä ja Länsi-Vesilahden VPK Narvassa. Vapaapalokunnat saavat tarvitsemansa sammutusveden vesijohtoverkon alueella paloposteista. Muualla sammutusvetenä käytetään säiliöautosta saatua vettä ja luonnonvesistöistä otettua vettä. Vapaapalokuntien lisäksi sammutustehtävistä huolehtii Tampereen aluepelastuslaitos. 6.6 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesilahden kunta ostaa kaiken tarvitsemansa käyttöveden Lempäälän kunnan vesihuoltolaitokselta. Tehdyn sopimuksen mukaan Lempäälän kunta on sitoutunut myymään Vesilahden kunnalle vesijohtovettä Lempäälän kunnan vesilaitokselta Vesilahden kunnan tarvitseman määrän, kuitenkin enintään 300 m 3 /d ja m 3 /a. Vesilahden kunnalla ja Akaan kaupungilla ei ole keskinäistä vedentoimitussopimusta, vaan Akaa ostaa Lempäälästä vettä Vesilahden kautta kulkevasta vesijohdosta vain veden vaihtuvuuden takaamiseksi ja poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteissa myös Akaalta voidaan toimittaa vettä Vesilahden suuntaan. Vesilahden viemäriverkoston jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Lempäälän jätevedenpuhdistamolle. Vesilahden ja Lempäälän välillä tehdyn sopimuksen mukaan Vesilahdelta voidaan johtaa jätevettä Lempäälän jätevedenpuhdistamolle vuorokausivirtaamana keskimäärin 350 m 3 /d ja enintään 1000 m 3 /d sekä tuntivirtaamana enintään 75 m 3 /h. Vesilahden kunnan osallistumista tulevaisuudessa toteutettaviin alueellisiin vesihuoltohankkeisiin (TAVASE, Pirkanmaan keskuspuhdistamo) on käsitelty tarkemmin luvussa KEHITYSENNUSTEET 7.1 VEDENKULUTUS JA HANKINTA Arvioitaessa keskitetyn vesijohtoverkoston liittyjämäärän kehitystä on otettu huomioon kunnan väestöennuste, verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, toiminta-alueen laajeneminen, haja-asutusalueen vesijohtohankkeet) sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Kunnan uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 58 %:sta noin 78 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkoston piiriin tulee vuoteen 2030 mennessä noin 2200 uutta liittyjää. Vedenkulutusennusteet asutuksen osalta perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Ominaisvedenkulutuksen arvioidaan laskevan hieman nykyisestä. Vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan noin 87 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Keskitetyn vedenjakelun liittyjämääräennusteet ja vedenkulutusennusteet on esitetty taulukossa 7.1.

20 18/23 Taulukko 7.1 Keskitetyn vedenjakelun liittyjämääräennuste ja vedenkulutusennuste vuosille 2020 ja Väkimäärä (kunnan ennuste) as Liittyjämäärä as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/as/d Kokonaisvedenkulutus m 3 /d JÄTEVEDENKÄSITTELY JA -VIEMÄRÖINTI Arvioitaessa keskitettyjen viemäriverkostojen liittyjämäärän kehitystä on otettu huomioon kunnan väestöennuste, verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, toiminta-alueen laajeneminen, haja-asutusalueen viemärihankkeet) sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien viemäriverkostojen piiriin. Kunnan uusien asukkaiden oletetaan liittyvän viemäriverkostoon. Uusien viemäriverkostojen rakentumisen oletetaan tapahtuvan yhdessä vesijohtoverkostojen kanssa. Näin ollen viemäriverkostojen piiriin ennustetaan tulevan yhtä paljon asukkaita kuin vesijohtoverkostojen. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 58 %:sta 78 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen keskitetyn viemäröinnin piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 2200 uutta liittyjää. Viemäriverkostoon johdetun jätevesimäärän ennusteet asutuksen osalta perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Vuotovesien osuuden oletetaan pysyvän lähes ennallaan. Viemäriverkostoon johdetun jätevesimäärän on ennustettu olevan keskimäärin 610 m 3 /d vuonna Keskitetyn viemäröinnin liittyjämäärä- ja jätevesimääräennusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.2 Keskitetyn viemäröinnin liittyjämääräennuste ja jätevesimääräennuste vuosille 2020 ja Väkimäärä (kunnan ennuste) as Liittyjämäärä as Liittymisprosentti % Jätevesimäärä * m 3 /d * Vuotovesimääräksi arvioitu 15 % (v. 2030) ja 15 % (v ). Nykyinen % (v ). 8 KEHITTÄMISTARPEET 8.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU Nykyisten käytössä olevien syöttövesijohtojen (2 kpl 160 mm) kapasiteetti riittää myös tulevaisuuden vedentarpeisiin. Nykyisten syöttövesijohtojen kapasiteetti on yhteensä noin 2000 m 3 /d. Ennustetun vedenkulutuksen perusteella nykyisten syöttövesijohtojen kapasiteetit riittävät myös tulevaisuuden vedentarpeisiin. Vesilahden ja Lempäälän välisen vedentoimitussopimuksen mukaan Lempäälä myy vettä Vesilahdelle enintään 300 m 3 /d. Vedentoimitussopimuksen mukainen

21 19/23 vesimäärä ylittyy jo nykyisellä kulutuksella. Tulevaisuudessa kulutuksen ennustetaan kasvavan nykyisestä selvästi, mikä aiheuttaa tarpeen sopimuksen uusimiseksi. Laskuttamattoman veden kohtalaisen suuri osuus vesijohtoverkostossa aiheuttaa saneeraustarpeita. 8.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY JA -VIEMÄRÖINTI Ennusteen mukainen jätevesimäärien kasvu aiheuttaa tarpeen uusia Vesilahden ja Lempäälän välinen jätevedenjohtamissopimus. Nykyisen sopimuksen mukaisen jätevesimäärän (keskimäärin 350 m 3 /d) voidaan olettaa jäävän pieneksi viemäriverkostojen laajentumisen yhteydessä. Viemäriverkoston kapasiteetin ei katsota aiheuttavan ongelmia. Jätevesien viemäröinnin ongelmana on hulevesien pääsy jätevesiverkostoon. Hulevesikuormitusta voidaan leikata verkostoja saneeraamalla ja laatimalla vuotovesikartoitus. C-OSA KOKO KUNNAN ALUE 9 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Vesilahden kunnallisen vesihuoltolaitoksen ja vesiosuuskuntien nykyiset toimintaalueet ja kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepäätöksessä esitetyt verkoston laajenemisalueet on esitetty suunnitelmakartassa 101. Vesihuoltolaitoksen ja vesiosuuskuntien toiminta-alueet on hyväksytty Vesilahden kunnanvaltuustossa Jokaisella vesihuoltolaitoksella on oltava määriteltynä toiminta-alue, johon sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle ja viemäröinnille. Toiminta-alue kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-aluetta määritettäessä on myös huomioitava suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Laitos voi kieltäytyä liittämästä vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä erityisten syiden perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puolestaan myöntää hakemuksesta vapautuksen liittämisvelvollisuudesta. Vesihuoltolaitos määrää liittämiskohdan toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. Kunta hyväksyy alueellaan toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja sen muuttamisen. Kunnan on pyydettävä lausunto alueelliselta ELY-keskukselta sekä ympäristö- ja terveysviranomaiselta ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja muuttamista. Toiminta-aluetta määritettäessä alueen kiinteistöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi. Toiminta-alueet päivitetään tarvittaessa. Vesiosuuskunnat ovat vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia silloin, kun ne palvelevat yli 50 henkilöä tai toimittavat vettä tai vastaanottavat jätevettä yli 10

22 20/23 m 3 /d. Tällöin vesiosuuskunnille astuu voimaan vesihuoltolain mukaiset oikeudet ja velvollisuudet toiminta-alueisiin liittyen. 10 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Suunnitellut kehittämistoimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteenä (liite 1) sekä suunnitelmakartassa (kartta 101). Liitteen taulukossa on esitetty hanke, tarve hankkeelle, tavoitteellinen toteutusajankohta, vastuutaho ja joissain tapauksissa myös hankkeen alustavat kustannukset. Esitetty taulukko on tavoitteellinen. Sen perusteella voidaan ajoittaa kehittämishankkeita ja varautua rahoitusjärjestelyihin. Kustannusarviot tarkentuvat hankkeiden toteuttamis- ja rakentamissuunnitelmien yhteydessä VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTO Vesijohto- ja viemäriverkostoa rakennetaan nykyisille ja uusille asemakaavaalueille, toiminta-alueen laajennusalueille ja haja-asutusalueille. Verkostojen rakentamishankkeissa esitetyt kustannukset on saatu yleissuunnittelulla. Hankkeista tulee aina laatia toteutus- ja rakentamissuunnitelma, jonka yhteydessä kustannukset tarkistetaan. Vesijohto- ja viemäriverkostoa rakennetaan seuraavilla tavoilla: Vesihuoltoverkostoa rakennetaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti uusille asemakaava-alueille. Uusien kaava-alueiden vesihuollon toteutuminen ja ajankohta riippuvat kaavahankkeiden etenemisestä sekä muun kunnallistekniikan rakentumisesta kaava-alueelle. Vesihuoltoverkostoa laajennetaan uuden toiminta-aluerajauksen mukaisesti. Taajamissa ja kylissä rakennetaan vesijohto- ja/tai viemäriverkostoa kiinteistöjen omistajien tai heidän muodostamansa vesiyhtymän toimesta. Alueiden vedenjakelusta ja viemäröinnistä laaditaan teknis-taloudelliset tarkastelut MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Muista kehittämistoimenpiteistä merkittävimpiä ovat olemassa olevien vesihuoltoverkostojen saneeraus, saneerausohjelman ja vuotovesikartoituksen laatiminen sekä Vesilahden ja Lempäälän välisten vesihuoltosopimusten uusiminen. 11 SUUNNITELMAN TOTEUTUS 11.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Suunnitelman laatimisen yhteydessä pyydetään lausunnot naapurikunnilta, alueelliselta ELY-keskukselta, kunnan ympäristö- ja terveysviranomaiselta ja alueen vesihuoltolaitoksilta. Suunnitelman hyväksyy ja vahvistaa kunnanvaltuusto.