Keminmaan kunnan liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma vuosille

Keminmaan kunnan liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma vuosille 2011-2015 Keminmaan kunta 2011

2

3 Keminmaan kunnan liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma vuosille 2010-2015 ALKUSANAT Liikkuminen liikenteessä on osa jokapäiväistä toimintaa lähes kaikille kansalaisille. Valitettavasti se aiheuttaa myös vaaratilanteita. Turvallinen liikkuminen ilman pelkoja on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tämän johdosta on syytä huolehtia siitä, että kaikenikäiset tielläliikkujat tuntevat olonsa turvalliseksi ja suoriutuvat tekemistään matkoista ilman vahinkoja. Oikein kohdennetulla liikenneturvallisuustyöllä liikenteen riskejä voidaan oleellisesti vähentää. Tärkeää liikenneympäristön parantamisen lisäksi on ihmisten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Keinona on liikennekasvatus, jossa koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen avulla saadaan lisättyä kuntalaisten liikenneturvallisuustietoutta sekä voidaan vaikuttaa asenteisiin joustavuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Liikennekasvatus luo osaltaan perustaa elämän kunnioittamiselle. Tämän suunnitelman tarkoituksena on antaa liikennekasvatuksen näkökulmasta käytännön ohjeita ja vinkkejä liikenneturvallisuustyön toteuttamiseen Keminmaalla mahdollistaen niiden kytkemisen eri palvelualueiden normaaliin työhön. Kunnan kaikilla palvelualueilla on mahdollista toteuttaa toimia, joilla eri teemojen painotuksin voidaan parantaa kuntalaisten turvallisuutta liikenteessä. Suunnitelman laati Keminmaan kunnan liikenneturvallisuusryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Merja Michelsson Ritva Laakso Teemu Pussila Raimo Vulli Toimi Tuiskuvaara Mervi Hopia-Jaakkola Pekka Toivanen Tommi Lepojärvi Reijo Rinne Tarmo Posti Petri Niska Erkki Hulkko hallintosihteeri, Keminmaa päivähoidon aluevastaava, Keminmaa kiinteistöpäällikkö, Keminmaa kaavoittaja, Keminmaa työnjohtaja, Keminmaa rehtori, Keminmaa vanhusneuvoston edustaja, Keminmaa kunnanjohtaja, Keminmaa Peräpohjolan poliisilaitos aluevastaava ELY-keskus, Tornio Liikenneturva, Rovaniemi ELY-keskus, Rovaniemi KVT-suunnitelman kokoamisen koordinoivat Insinööritoimisto Liidea Oy:stä Jyrki Suorsa ja Sini Piipponen. Kuvitus : Lila Koivupalo, Reppueskari Keminmaa (Kansikuva) Jenna Konttajärvi, Reppueskari, Keminmaa (Sivu 17) Veeti Nielsen, Reppueskari, Keminmaa (Sivu 24)

4 Sisältö 1 JOHDANTO 5 2 YLEISTÄ KVT-SUUNNITELMASTA 5 3 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE 7 3.1 Aiemmin tehdyt suunnitelmat 7 3.2 Keminmaan liikenneympäristön erityispiirteet 7 3.3 Liikenneonnettomuudet Keminmaalla 7 3.4 Liikenneturvallisuustyön kohdentaminen onnettomuustilastojen perusteella 10 3.5 Liikennekasvatustyöryhmän näkemyksiä nykytilasta 11 3.5.1 Varhaiskasvatus 11 3.5.2 Koulutoimi (Yläkoulu) 12 3.5.3 Kunnan hallinto 13 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 14 4.1 Valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet 14 4.2 Lapin liikenneturvallisuustavoitteet 14 4.3 Keminmaan kunnan liikenneturvallisuustavoitteet 14 4.4 Liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelman (koulutus-, valistus- ja tiedotustyön) tavoitteet Keminmaalla 15 5 TOIMINTASUUNNITELMAT 16 5.1 Alle 6-vuotiaat: Neuvola, päivähoito 17 5.2 6 19-vuotiaat: Peruskoulu, lukio ja nuorisotoimi 18 5.2.1 Perusopetusluokat 1 6 18 5.2.2 Perusopetusluokat 7 9, lukio sekä nuorisotyö 18 5.3 18 64-vuotiaat työikäiset 21 5.4 Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset 22 6 JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA 23

5 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat ovat osa valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia siten, että liikennekuolemien määrä on vuonna 2010 alle 250. Tavoitteeseen pääseminen vaatii entistä enemmän resursseja ja voimakkaampaa panostusta kaikilla liikenneturvallisuustyön sektoreilla. Liikenneturvallisuustyön (koulutus-, valistus ja tiedotustyö) toimintasuunnitelmassa selvitettiin liikenneturvallisuustyön nykytila Keminmaalla. Tämän selvityksen ja nykytilan tarpeiden pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma ikäryhmittäisine toteuttamisohjelmineen. Näiden avulla pyritään tukemaan liikenneturvallisuustyön keskeistä tavoitetta, joka on liikenneonnettomuuksien vähentäminen. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on, että jokapäiväiset käyttäytymismallit edistävät ja vahvistavat liikenneturvallisuutta. Näin turvataan liikenneturvallisuustyön omatoiminen jatkuvuus kuntatasolla. Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteet, niiden toteuttamistapa sekä toteutuksen vastuuhenkilöt. Tämän ohella määriteltiin koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen painopistealueet sekä toimenpiteet eri väestöryhmien tavoittamiseksi ja liikenneturvallisuustietouden parantamiseksi. Toimintasuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat henkilöt, jotka päivittäisessä työssään ovat tekemisissä eri-ikäisten kuntalaisten kanssa. Tällä varmistetaan, että toiminta on osa päivittäistä työtä toteutus on taloudellisesti, ajallisesti ja henkilöresurssien perusteella mahdollista toiminta on mielekästä ja se kiinnostaa kohderyhmää toteuttajat hallitsevat asiansa Toimintasuunnitelmat on laadittu eri hallinnon aloille, jotka huolehtivat liikennekasvatuksesta, - valistuksesta ja -tiedottamisesta koko elinkaaren ajan. Jos esitetty malli toimii oletetulla tavalla liikennekasvatustyö alkaa jo ennen ihmisen syntymää ja jatkuu katkeamattomana seniori-ikään sakka. Toimintasuunnitelmat on laadittu seuraaville ikäryhmille: Alle 6-vuotiaat: Neuvola, päivähoito Perusopetusluokat 1 6 Perusopetusluokat 7 9, lukio sekä nuorisotyö 18 64-vuotiaat työikäiset Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset Eri hallintokuntien toimintasuunnitelmien toteutusta tukevat useat sidosryhmät. Merkittävimmät liikennekasvatustyötä tukevat tahot, jotka työskentelevät myös kuntien liikenneturvallisuusryhmissä ovat Liikenneturva, Poliisi ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 YLEISTÄ KVT-SUUNNITELMASTA Kunnan rooli liikenneturvallisuustyössä on hyvin merkittävä. Kunta vastaa osaltaan tie- ja katuverkon suunnittelusta, rakentamisesta sekä liikenneympäristön parantamistoimenpiteistä. Toisaalta kunnan tehtävänä on kouluttaa, valistaa ja tiedottaa kaikkia kuntalaisia myös liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista. Kunnan ei suinkaan tarvitse tehdä tätä työtä yksin, vaan sillä on apuna laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluvat mm. valtion liikenneturvallisuudesta vastaavat aluehallintoviranomaiset, poliisi ja Liikenneturva. Perimmäinen vastuu liikenteessä on loppujen lopuksi jokaisella yksilöllä itsellään, eikä tätä vastuuta voi sälyttää yksinomaan yhteiskunnan harteille.

6 TOIMINTA HALLINTOKUNTA/ TAVOITE KOHDE ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN TOIMINTA-ALUE Kuntasektori VALTION ALUEHAL LINTO ELY TEKNINE N TOIMI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ---------------------- LIIKENNE-JÄRJESTELMÄ- SUUNNITTELU VÄYLIEN SUUNN. JA KUNNNOSSAPITO YKSITYISKOHTAISET LIIK. TURV. TMP. SIVISTYS TOIMI KOULUTUS VALISTUS TIEDOTUS SOTE LIIKENNE TURVA POLIISI VALVONTA KATSAST USTOIMI AJONEUVON KUNNON TARKASTAUS JA VALVONTA LIIKKUMISTARVE, LIIKENNE- JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS, RISKIT ASENTEET JA OSAAMINEN, RISKIEN TUNNISTAMINEN RISKIT LIIKENNE- JÄRJES- TELYT IHMINEN LIIKENNE- VÄLINE LIIKENNETURVALLISUUS Kuva 1. Kuntasektori liikenneturvallisuustyön toimintakentässä Liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus ja tiedotussuunnitelman (liikennekasvatussuunnitelman) tehtävä on liikenneturvallisuustyön tavoitteiden kuvaaminen ja toimintasuunnitelman esitteleminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään lyhyesti tavoitteet, keinot, toteuttajat ja vastuuhenkilöt liikenneturvallisuutta parantaville toimenpiteille, joita Keminmaalla tullaan lähivuosina tekemään. Tässä suunnitelmassa kartoitettiin, kuinka Keminmaalla tehdään käytännössä liikenneturvallisuustyötä ja kuinka tehty työ noudattaa aiemmin laadittua suunnitelmaa. Kartoituksen perusteella päivitettiin nykyinen toimintasuunnitelma. Suunnitelman avulla pyritään yhtenäistämään osin hyviä toimintamalleja ja luotiin uusia nykyisiä tarpeita vastaavia liikenneturvallisuustyön toimintamalleja.

7 3 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE 3.1 Aiemmin tehdyt suunnitelmat Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma koostuu yleensä kahdesta osasta: liikenneympäristö- ja liikennekasvatusosasta. Keminmaalle on laadittu keväällä 2010 liikenneympäristösuunnitelma. Sitä edeltävä tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma kuntaan on laadittu vuonna 1992. 3.2 Keminmaan liikenneympäristön erityispiirteet Suurin osa Keminmaan noin 8 600 asukkaasta (31.12.2008) asuu keskustaajamassa. Keminmaalle on tyypillistä runsas työpaikkapendelöinti lähikuntiin, mutta myös muista kunnista Keminmaalle. Keminmaan keskustan läpi kulkevat valtatiet 4 ja 29 sekä maantie 921. Keskustaajaman kevyen liikenteen verkko on varsin kattava ja katuverkon yhteydessä oleva väylästö täydentää maanteiden varsien pääväylästöä. Hajaasutusalueilla kevyen liikenteen väyliä on vähän. Vilkkaimmat maantiet ja keskustaajaman kadut on valaistu. Myös haja-asutusalueiden vaarallisimpien tiejaksojen ja koulujen sekä kylien yhteydessä on tievalaistus. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat haitallisesti lukuisat tasoristeykset Kemi-Tornio ja Kemi-Rovaniemi - rataosuuksilla. Keskustaajamassa rautateillä on erittäin suuri estevaikutus asukkaiden liikkumiseen. 3.3 Liikenneonnettomuudet Keminmaalla Poliisin onnettomuustilastojen mukaan Keminmaalla tapahtui vuosina 1999-2008 kaikkiaan 369 liikenneonnettomuutta. Näistä 80 % sattui maanteillä ja katuverkolla 20 %. Onnettomuuksista 71 % johti aineellisiin vahinkoihin ja henkilövahinkoja oli kaikkiaan 107 onnettomuudessa. Näistä kuolemaan johti 9 onnettomuutta. Kaikkiaan Keminmaalla kuoli liikenneonnettomuuksissa 10 henkilöä ja loukkaantui 148 henkilöä. Loukkaantuneiden kokonaismäärää kasvattivat onnettomuudet, joissa loukkaantui neljä henkilöä tai enemmän. Onnettomuuksien kokonaismäärä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana nousussa. Osin kasvu selittyy tilastoinnissa tapahtuneilla muutoksilla. Keskimäärin vuodessa on tapahtunut noin 37 onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa, mutta niissäkin vuosien välillä on selviä eroja. Kuva 2. Liikenneonnettomuuksien määrän kehitys Keminmaalla 2000 2009, Lähde: Tilastokeskus / Lapin liikenteen tilastoja ja tunnuslukuja raportti

8 25 20 Kuolemaan johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet 15 10 5-2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 3. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän kehitys Keminmaalla 2005 2009, Lähde:Tilastokeskusi Liikennevakuutuskeskuksen uusimman tilaston mukaan Keminmaassa maksettiin korvauksia vuonna 2008 150 liikennevahingosta, joista 39:ssa oli kyseessä henkilövahinko. Poliisille ilmoitettiin samana vuonna 34 onnettomuutta, joista 14 oli henkilövahinkoja. Erot eri onnettomuustilastojen välillä johtuvat siitä, että läheskään kaikkia vain aineellisia vahinkoja aiheuttaneita onnettomuuksia ei saada virallisiin onnettomuustilastoihin, koska niistä ei ilmoiteta poliisille ja henkilövahinkoon johtaneistakin onnettomuuksista osa (lievimmät), jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön tietoon tulleista onnettomuuksista vuonna 2008 Keminmaassa 72% on sattunut taajamassa ja loput taajaman ulkopuolella. Onnettomuuksista reilu kolmannes (38,4%) tapahtui pysäköintialueilla, joilla ne eivät yleensä johda henkilövahinkoihin. Henkilövahinkoja sattui eniten suoralla tiellä (16 onnettomuutta) ja etuajo-oikeutetun tien risteyksissä (11 onnettomuutta). Kaduilla ja pysäköintialueilla sattuneet peltikolarit jätetään hyvin usein ilmoittamatta poliisille, vakuutusyhtiöiden tietoon niistä kuitenkin tulee suurin osa. Onnettomuusluokista ovat Keminmaassa yliedustettuina hirvi-, peura-, mopo- ja polkupyöräonnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuudet ovat usein seurauksiltaan vakavimpia ja esimerkiksi kolme neljästä polkupyöräonnettomuudesta johti loukkaantumiseen tai kuolemaan. Määrällisesti henkilövahinkoja tapahtui eniten yksittäis- ja risteämisonnettomuuksissa. Vakavia henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia sattui eniten kesäkuussa, jolloin tapahtui myös yli puolet kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Riski joutua Keminmaalla liikenneonnettomuuteen kasvaa noin 15-vuotiaana. Useimmin onnettomuudessa oli osallisena 18-vuotias henkilö ja selvästi muita useammin 15-22 -vuotias henkilö. Alle 15-vuotiaat ja yli 65- vuotiaat olivat osallisina muita harvemmin.

9 onnettom. lkm. 35 30 Vahinkoja Henkilövahinkoja Väestön ikäjakauma väkiluku 3500 3000 25 2500 20 2000 15 1500 10 1000 5 500 0 alle 20 20-30 31-40 41-50 51-60 61-70 70-0 Kuva 4. Liikenneonnettomuuksien aiheuttajien ikäjakauma vuonna 2008 ja väestön ikäjakauma 2008, Lähde: Tilastokeskus ja Liikennevakuutuskeskus Liikennevakuutusyhtiöiden tilastojenkin perusteella selvästi yliedustettuina onnettomuustilastoissa ovat Keminmaalla 20-30-vuotiaat ja sitä nuoremmat ikäluokat. Lasten ja nuorten alle 20-vuotiaiden ikäluokkien osuus väestöstä on suhteellisen suuri ja nämä ikäluokat näkyvät myös onnettomuustilastoissa sekä auto että mopo-onnettomuuksien aiheuttajana. Huomattava on myös, että erityisesti mopo-onnettomuus johtaa hyvin suurella todennäköisyydellä myös henkilövahinkoon. Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan esim. vuonna 2008 alle 16 -vuotiaiden aiheuttamasta seitsemästä liikennevahingosta viisi johti henkilövahinkoon. Lapset ja nuoret ovat suuri kevyen liikenteen käyttäjäryhmä ja valitettavasti myös henkilövahinkoon johtavia kevyen liikenteen onnettomuuksia sattuu Keminmaassakin lähes vuosittain.

10 25 20 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 5 Jalankulku-, pyöräily- ja mopoiluonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Keminmaalla vuosina 2005-2009. Lähde: Tilastokeskus Usein loukkaantumiseenkin johtaneet pyöräilyonnettomuudet, erityisesti sellaiset, joissa ei ole toista osapuolta tai onnettomuudet ovat kevyen liikenteen välisiä, jäävät usein kaiken onnettomuustilastoinnin ulkopuolelle. Niistä aiheutuvat kustannukset sen sijaan tulevat suurelta osin kunnan terveydenhuollon maksettaviksi. Pyöräilytapaturmista aiheutuu hoitokustannuksia kunnalle ja työnantajille työkyvyttömyydestä johtuen. Liikenneonnettomuudet ovat osallisille ja heidän omaisilleen aina henkilökohtainen tragedia. Sen lisäksi niiden yhteiskunnalliset kustannukset ovat suuret. Erityisesti henkilövahinko-onnettomuudet tulevat kalliiksi, sillä esimerkiksi yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden keskimääräiseksi kustannukseksi lasketaan 2,2 miljoonaa euroa ja loukkaantumisen kustannuskin on keskimäärin 330 000 euroa. Inhimillisiä kärsimyksiä ei voi edes mitata rahassa. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden kustannukset ovat 2 205 000. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus aiheuttaa yhteiskunnalle keskimäärin 330 000 euron kustannukset. Omaisuusvahinko-onnettomuus aiheuttaa puolestaan keskimäärin 2700 euron kustannukset. Tämä merkitsee sitä, että Keminmaalla sattuvien liikenneonnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle ovat keskimäärin 9,18 miljoonaa euroa vuodessa, josta kunnalle* koituu vuositasolla verotulojen menetyksenä, työpanoksen menetyksenä, sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina, aineellisina vahinkoina ja viranomaisten työpanoksena n. 1,61 miljoonan euron kustannukset. Liikenneturvallisuustilanteen parantamisella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. 3.4 Liikenneturvallisuustyön kohdentaminen onnettomuustilastojen perusteella Liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustyötä on perinteisesti kohdennettu nuoriin ikäluokkiin vanhempien ikäluokkien jäädessä vähemmälle. Keminmaalla lasten ja työikäisten osuus on suurta ja jatkossakin liikennekasvatuksen painopiste kannattaa pitää nuorissa ikäluokissa. Iäkkäiden osuus väestöstä on noin 15 % ja väestöjakauman ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Lähitulevaisuuden iäkkäät kuitenkin autoilevat ja liikkuvat liikenteessä entistä enemmän, joten liikenneturvallisuustyötä tulee jatkossa suunnata entistä enemmän myös vanhempiin ikäluokkiin. *Kuntien osuudeksi onnettomuuskustannuksista on arvioitu erityyppisissä onnettomuuksissa noin 15 20 %.

11 *onnettomuuskustannuksista kunnalle koituva osuus on keskimäärin 17,5 % kustannuksista. Onnettomuustilastojen perusteella riskiryhmä Keminmaan liikenteessä ovat nuoret aikuiset miehet (miehet aiheuttivat Keminmaan liikennevahingoista vuonna 2008 74 %), sekä mopoikäiset nuoret. Näiden ryhmien käyttäytymisessä on eniten parannettavaa. Etenkin nuoria aikuisia on perinteisen valistuksen ja tiedottamisen avulla vaikein tavoittaa. Usein tällä ryhmällä on ongelmia muuallakin kuin pelkästään liikenteessä, joten ainoastaan liikenneturvallisuustyöllä ryhmän liikennekäyttäytymistä ei saada muutettua. Valistuksen painopiste pitää säilyttää kouluikäisten parissa ja uskoa siihen, että sen minkä nuorena oppii, sen vanhempanakin taitaa. Toisaalta liikennevalistusta tulee jatkossa kohdentaa entistä enemmän myös iäkkäisiin liikkujiin, joiden määrä erityisesti autoilevien iäkkäiden tulee lähivuosina kasvamaan hyvin selvästi. Myös mopoikäisten tavoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikenneturvallisuustyön yksi tärkeä tehtävä on myös saada yleinen ilmapiiri säilymään sellaisena, että suuri osa tienkäyttäjistä kokee säännöt ja niiden noudattamisen mielekkääksi. Keminmaan liikenneympäristö on toisaalta taajamamaista liikennettä, jolle tyypillistä ovat alhaiset nopeusrajoitukset ja toisaalta maanteillä liikkuva ohiajoliikennettä. Valtaosa henkilövahingoista ja kevyen liikenteen onnettomuuksista tapahtui keskustassa ja sen lähettyvillä. Eläinonnettomuuksia tapahtui paljon etenkin valtatien 4 varrella. Liikennevalistuksessa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota taajamaliikenteeseen, kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohtiin, eläinonnettomuuksien vähentämiseen ja nuorten liikenneonnettomuuksien vähentämiseen. 3.5 Liikennekasvatustyöryhmän näkemyksiä nykytilasta Liikenneturvallisuustyöryhmän jäsenten edustamille toimialoille jaettiin kysely, jolla kartoitettiin liikennekasvatuksen nykytilaa. Tässä kysyttiin, kuinka liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus-, ja tiedottamistyötä on järjestetty toimialalla, koetaanko sen määrä riittäväksi, millaisia puutteita sen järjestämisessä on ja kuinka sitä tulisi kehittää. Vastauksia saatiin varhaiskasvatuksesta, koulutoimesta ja kunnan hallinnolta. 3.5.1 Varhaiskasvatus Kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä liikenne / turvallinen liikkuminen kuuluvat opetussuunnitelmaan. Liikennekasvatuksen toteutuksessa huomioidaan lasten ikä. Sitä toteutetaan viikoittain ympäristössä liikkuen. Päiväkodissa vierailee vuosittain poliisi antaen lapsille liikennevalistusta Liikenne ja turvallisuusaiheinen toimintapäivä pidettiin eskareille Keminmaan Lionsien tuella syyskuussa 2009. Paikalla oli poliisi, ambulanssi ja paloautoja. Lapsille jaettiin liikenneturvan kansiot ja liikenneasiaa työstettiin syksyn/talven mittaan esiopetusryhmissä. Liikennekasvatusasiaa tulee pitää esillä. Vuosittain opetetaan lapsille liikennekäyttäytymistä. Helposti omaan tuttuun ympäristöön turtuu, eikä esim. enää reagoi vaarallisiin paikkoihin. Vastuu on varhaiskasvatuksen aikuisilla ja tietysti vanhemmilla. Syksyn pimetessä voisi olla hyvä, että ainakin isommat lapset(5-6v.) näkisivät käytännössä, miten tärkeä heijastin pimeällä on. Voisi vaikka kysellä koulukyytiä ajavilta takseilta, lähtisivätkö tempaukseen mukaan. Eli, joku aikuinen kulkemaan mallina pimeällä heijastin heilumassa (ilman) ja lapset istuessaan auton kyydissä näkisivät itse heijastimen merkityksen käytännössä. Vanhemmat mukaan Ongelmia liikennekasvatuksen järjestämisessä ei ole ja materiaalia on saatavissa ja kaikenlaista liikenneturvallisuutta edistävää toimintaa tuetaan esimiesten taholta.

12 Kohderyhmän eli päivähoitoikäisten lasten taholta pienoinen ongelma on ehkä kotona hoidettavat lapset. Kotona hoidettavat lapset jäävät ilman varhaiskasvatuksen opetusta. Näiden lasten liikennekasvatuksesta huolehtivat vanhemmat. Neuvola ja kerhot toimivat näiden lasten perheille tiedonantajina/välittäjinä. Varhaiskasvatus tavoittaa suuren osa alle kouluikäisistä lapsista. 6-vuotiaat ja heidän perheensä tavoitetaan lähes 100%. Liikennekasvatusta tulisi kohdentaa erityisesti kouluunlähtijöille. Koulun alkaessa nämä pienet lapset usein alkavat kulkea itsenäisesti koulumatkansa muun liikenteen seassa. Lasten vanhemmat ovat ykkösasemassa lasten liikennekasvatuksessa. Varhaiskasvattajat tulevat toisella sijalla ja koulu sitten lapsen iän karttuessa. Tiedonjakamiselle hyviä paikkoja ovat neuvola, kerhot ja varhaiskasvatuksen yksiköt. Materiaalia pitää olla aikuisia varten ja lapsille myös omat materiaalit. Paperilla ei opi liikkumaan turvallisesti harjoittelua aikuisten ohjauksessa tarvitaan ainakin kouluikään asti --- ja pidemmällekin. Yhteistyötä kunnan toimijoiden ja erisidosryhmien välillä tulisi kehittää mm. siten, että tapahtumia järjestettäessä, pohditaan yhdessä, miten saadaan mahdollisimman moni lapsi mukaan. Usein tehdään suuri työ järjestelyissä ja vain pieni osa ikäluokasta pääsee mukaan. Mielestäni uusia työryhmiä tms. sellaisia ei tarvita vaan liikenneasiaa voidaan edistää jo olemassa olevin työkuvioin. Seuraavat toimijat ottavat myös liikenneasiat käsittelyyn jo olemassa olevissa työtiimeissä: varhaiskasvatus, neuvola, koululaisten iltapäiväkerhot ja perusopetus. Jokaiselle em. toimialalle voidaan vaikka sopia liikennevastaava, joka pitää asiaa esillä ja tuo siihen liittyviä kysymyksiä tiimien käsittelyyn. 3.5.2 Koulutoimi (Yläkoulu) Yläkoulussa kaikille luokille ja oppilaille puhutaan liikenneturvallisuudesta lukuvuoden alkaessa luokanvalvojan tunneilla ja myöhemmin esim. kuulutuksilla koko koululle keliolosuhteiden muuttuessa (pimeä aika, liukkaus jne). 7. vuosiluokat saavat lukuvuoden alkaessa perusteellisemmat ohjeet. Terveystiedon oppitunneilla liikennevalistusta on lähinnä 8. vuosiluokan tunneilla 5-10 oppituntia/luokka lukuvuodessa. Aiheena on mm. asennekasvatusta, jalankulkijan rooli, pyöräily, mopovalistus. Lukiossa liikennekasvatusta on terveystiedon kurssien yhteydessä ja yleisenä teemana ajankohtaisten asioiden noustessa esille keskusteluissa. Yläkouluille kaivataan opetukseen suunnattua materiaalia lisää samoin läpäisyperiaatteen kannalta esille voisi aiheen nostaa useamminkin esille ja siihen tarvitaan sopivaa virikemateriaalia. Yleistä, asenteita muokkaavaa, keskustelua käydään, mutta aikaa kyseisen aiheen läpikäymiseen tarvitaan lisää. Kouluille kaivataan ko. aiheeseen liittyviä oheiskasvattajia tunneille esim. poliisin luennot ovat hyviä. Parhaimmillaan vierailu voi olla myös toiminnallinen sisältäen käytännön harjoituksia. Aika, joka liikennekasvatukseen käytetään, on kovin lyhyt. Nuoret kaipaavat enemmän aikaa pohdintaan ja kiinnostavien asioiden käsittelyyn. Terveystiedon opettajan mukaan aihe sinällään kiinnostaa nuoria, kun se osataan esittää sopivan käytännönläheisesti.

13 Erityisryhmiä, joille liikennekasvatusta tulisi kohdentaa, ei varsinaisesti ole, mutta esim. mopoilijat joutuvat kuitenkin hyvin usein vaaratilanteisiin. Nuoria voisi kuulla enemmän esim. liikenneturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan aina. Alakouluilta ei saatu vastausta kyselyyn, mutta kouluilla on tehty aktiivisesti liikenneturvallisuustyötä, mm vuonna 2010 Lapin lasten liikenneviikon koulutapahtumista yksi oli Keminmaassa. 3.5.3 Kunnan hallinto Liikenneturvallisuustyössä tulisi panostaa enemmän netissä tiedottamiseen ja palautekanavien luomiseen. Luottamushenkilöt/päättäjät tulisi saada tietoiseksi liikenneturvallisuusasioista ja liikennekasvatuksesta mikä mahdollisesti vaikuttaa päätöksentekoon. Voivat toimia omalta osaltaan edelleen tiedottajina. Liikenneturvallisuustyön kohderyhmänä kunnassa ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret eli päiväkodit ja koulut avainasemassa. Myös nettitiedottamista voisi lisätä. Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä on hyvä foorumi, jossa, jossa eri toimijat ovat hyvin edustettuina.

14 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4.1 Valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa 2001 Suomelle uuden liikenneturvallisuusvision. Sen mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava niin, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä. Turvallisuusvision mukaan onnettomuuksia ja inhimillisiä virheitä liikenteessä sattuu aina, mutta virheiden aiheuttamat vakavat seuraukset pitää estää. Näin visio kyseenalaistaa ajattelutavan liikennekuolemien väistämättömyydestä. Nykyinen hallitus on sitoutunut 9.3.2006 annettuun tieliikenteen turvallisuutta koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen, jonka tavoitteen mukaan kuolleiden määrä vuonna 2010 saisi olla enintään 250. Pitemmällä aikavälillä tavoitteeksi on asetettu, että kuolleiden määrä on vuonna 2025 enintään 100. Periaatepäätöksen taustalla on vuosille 2006 2010 laadittu valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma, jota ollaan päivittämässä. 4.2 Lapin liikenneturvallisuustavoitteet Valtion aluehallintouudistuksen jälkeen liikenneturvallisuustyön kehittämisvastuu on Lapissa Lapin liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus). Lisäksi on peruustettu laajempi Lapin liikenneturvallisuusryhmä, johon kuuluvat ELY:n lisäksi Liikenneturva ja Poliisi. Tämä ryhmä tulee jatkossa ohjaamaan alueen liikenneturvallisuustyötä ja määrittämään työlle tarkennetut tavoitteet. Lapissa on valtakunnallisen vision mukaan määritelty liikenneturvallisuusvisio, jonka mukaan Kenenkään Lapin teillä liikkuvan ei tarvitse joutua vakavan liikenneonnettomuuden uhriksi. Tätä visiota on hyvä pitää edelleen tahtotilana, joka pyritään saavuttamaan kaikilla aluetasoilla. 4.3 Keminmaan kunnan liikenneturvallisuustavoitteet Liikenneturvallisuusvisiot merkitsevät liikenneturvallisuustyölle ajatusmallia, joka perustuu elämän säilyttämisen periaatteelle. Alueellisesti ja paikallisesti (esim. seutukunnittain tai kunnittain) on mahdollista saavuttaa vision mukainen tavoitetila jo lähitulevaisuudessa. Tärkeää onkin, että kaikki liikenneturvallisuustavoitteita asettavat ottavat vision toimintansa lähtökohdaksi. Keminmaan kunnalla on visio: "Ihmisten hyvinvoinnin, viihtyisän ja turvallisen ympäristön, vireiden elinkeinojen ja yhteistyön kunta - Keminmaa" Tätä visiota tukeva liikenneturvallisuustavoitetila, johon pyritään pitkällä tähtäimellä, on: Keminmaassa kukaan ei menehdy eikä loukkaannu vakavasti liikenneonnettomuuksissa. Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää suunnitelmallisen ja jatkuvan koulutus-, valistus- ja tiedotustyön toteuttamista ja toteuttamisen seurantaa. Lisäksi liikenneympäristöä pitää parantaa sellaiseksi, että se vai-

15 keuttaa riskinottoa ja rohkaisee turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Ennen kaikkea liikenneympäristössä havaitut selkeät turvallisuuden ja esteettömyyden puutteet tulee korjata. 4.4 Liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelman (koulutus-, valistus- ja tiedotustyön) tavoitteet Keminmaalla Liikennekasvatussuunnitelman tarkoitus on antaa liikenneturvallisuustyötä tekeville ja siitä vastuussa oleville tahoille tietoa liikenneturvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä antaa ohjeita liikenneturvallisuustyön toteuttamiseen. Liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus-, ja tiedotustyön tulee olla jatkuvaa, johdonmukaista ja kaikki tienkäyttäjäryhmät tavoittavaa. Suunnitelman avulla parannetaan kunnan henkilöstön jatkuvaa sitoutumista liikenneturvallisuustyöhön. Suunnitelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat konkreettiset tavoitteet, joilla pyritään parantamaan liikenneturvallisuustilannetta Keminmaalla, erityisesti pyritään vähentämään taajamaliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia ja lieventämään onnettomuuksien vakavuutta turvavälineiden käyttöä tehostamalla. Tavoite 1. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen liikennesääntöjen hallinta ja henkilökohtaiset liikenteessä liikkumistaidot (suojatiesäännöt ja kevyen liikenteen väistämisvelvollisuudet) liikennekäyttäytymisen merkityksen korostaminen erityisesti ryhmässä liikuttaessa mopoliikenteen turvallisuuden parantaminen Tavoite 2. Turvavälineiden käytön tehostaminen heijastin pyöräilykypärä mopokypärän oikea käyttö auton turvavälineet Tavoite 3. Päihteiden käytön vähentäminen liikenteessä tiedottamisen avulla pyritään pitämään yleinen ilmapiiri rattijuoppovastaisena nuorten (15 19 v.) tehovalistus päihteistä liikenteessä Tavoite 4. Iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten liikenneturvallisuuden parantaminen liikenneympäristöjen esteettömyyden ja turvallisuuden huomiointi jo suunnitteluvaiheessa Iäkkäiden autoilijoiden ajokyvyn ylläpitäminen Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä yleisellä tasolla seuraamalla liikenneonnettomuuksien määrän muutosta Keminmaan kunnassa että konkreettisemmalla tasolla seuraamalla mm. pyöräilykypärän käyttöä ja kunnassa tehtyä liikenneturvallisuustyötä. Lisäksi tulee seurata myös suunniteltujen liikenneympäristön kehittämistoimenpiteiden toteutumista.

16 5 TOIMINTASUUNNITELMAT Toimintasuunnitelmissa on kuvattu eri kohderyhmille suunnattu liikenneturvallisuustyö. Toimintasuunnitelmissa on kuvattu lyhyesti keskeiset tavoitteet ja teemat, keinot ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä vastuuhenkilö ja toiminnan toteuttajat. Tärkeä osa toimivaa liikenneturvallisuustyötä on henkilökunnan osaaminen. Tämän takia on tärkeää, että liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Kunnan liikenneturvallisuusryhmän tehtävä on suunnitella suunnitelman toteutumista ja ryhmä myös selvittää henkilökunnan koulutuksen tarpeen vuosittain ja järjestää tarvittaville tahoille liikenneturvallisuuskoulutusta. Nuorimmissa ikäluokissa liikenneturvallisuustyö painottuu koulutukseen ja kasvatukseen ja vanhemmissa ikäluokissa painotetaan liikenneturvallisuustyössä valistuksen merkitystä. Aikuisväestöä tavoitetaan puolestaan parhaiten tiedotuksen kautta. Keminmaan kunnan liikenneturvallisuusryhmä on laatinut tämän suunnitelman ohjeeksi Keminmaan kunnassa tehtävälle KVT-työlle. Ryhmä on nimennyt keskuudestaan yhteyshenkilöt eri ikäluokkien toimintasuunnitelmille.

17 5.1 Alle 6-vuotiaat: Neuvola, päivähoito Lapsi oppii turvalliset liikkumistavat jo pienenä, jos aikuiset opastaen ja tukien antavat siihen mahdollisuuden. Tärkeimmässä roolissa tässä ovat luonnollisesti lasten vanhemmat, mutta kaikki lasten kanssa tekemisissä olevat voivat myös osallistua tähän tärkeään työhön sekä antamalla varsinaista liikennekasvatusta että olemalla itse liikenteessä hyvänä esimerkkinä mm. käyttämällä itse autoillessa turvavöitä ja pyöräillessä kypärää. Myös lasten vanhemmille korostetaan esimerkin merkitystä lasten liikenneasenteiden muodostumisessa. Etenkin nuoret vanhemmat alkavat monesti pohtia omaa liikennekäyttämistään ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä ja tässä vaiheessa esim. neuvolassa asia on hyvä tuoda esille. Erityisesti lapsen oikea kuljetustapa ja sijoittuminen liikennevälineissä ja -tilanteissa on perusasia, joka vanhempien ja hoitajien on syytä tietää Taulukko 1. toimintasuunnitelma 0-6-vuotiaille Kohderyhmä Tavoitteet ja teemat 0-2-vuotiaat Lasten turvallinen kuljettaminen autoissa ja yleinen liikennekäyttäytyminen 2-6 vuotiaat Lasten turvallinen kuljettaminen autoissa ja muissa liikennevälineissä 2-6 vuotiaat Turvallinen kevyt liikenne yhdessä aikuisten kanssa 5-6 vuotiaat (esikoulu) Turvallinen koulumatka Keinot / Toimenpiteet Tietoa pienten lasten kuljettamisesta autoissa nuorille vanhemmille. Tietoa ja esitteitä lasten oikeasta kuljettamisesta autoissa sekä aikuisten esimerkin merkityksen korostaminen Heijastinliivit liikuttaessa ryhmänä ja jalankulkijoiden liikennesäännöt Turvallisen koulumatkan opettaminen lisänä mm. Heijastintempaus syksyisin Yhteyshenkilö: Mari Kuivalainen Toteutus: Neuvola/Päivähoito Neuvola/Päivähoito Päivähoito Esiopetus/Vanhemmat Internet-linkkejä päiväkoti-ikäisille: http://www.liikenneturva.fi/multimagazine/web/paivahoidon_liikenneturvallisuusteemat/index.php www.turvapupu.net

18 5.2 6 19-vuotiaat: Peruskoulu, lukio ja nuorisotoimi Liikennekasvatus perusopetuksessa tavoittaa kaikki ikäluokan lapset ja nuoret. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa liikennettä ja sen turvallisuutta käsitellään oppiaineista terveystiedon, ympäristöja luonnontiedon, liikunnan ja yhteiskuntaopin yhteydessä sekä turvallisuus ja liikenne - aihekokonaisuudessa. Perusopetuksen alussa keskeiset sisällöt liittyvät turvallisten toimintatapojen omaksumiseen oppilaiden omassa lähiympäristössä. Lähtökohtana ovat konkreettiset tilanteet, niissä selviytyminen ja turvallisten toimintamallien vahvistaminen. Vähitellen tavoitteet ja sisällöt laajenevat toimintaperiaatteisiin erilaisissa liikennetilanteissa ja -olosuhteissa. Perusasteen lopussa aihekokonaisuuden sisällöissä vahvistuu yksilön toiminnan ohella myös yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen näkökulma liikenneturvallisuudesta. 5.2.1 Perusopetusluokat 1 6 Liikennekasvatuksen tehtävänä on varmistaa oppilaan perusvalmiudet, joilla hän selviää jokapäiväisessä liikenteessä. 1 2 luokilla opetetaan lapset suoriutumaan turvallisesti koulumatkasta 3 4 luokilla lapset saavat turvalliseen pyöräilyyn tarvittavat tiedot ja taidot 5 6 luokilla keskitytään liikennesääntöjen oppimiseen ja oikean asenteen omaksumiseen liikenteessä. Käytetään opetuksessa apuna Liikenneturvan materiaalia kolhuitta kouluun I Keminmaan kouluissa osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Kemi-Tornio alueen ja koko Lapin yhteisiin liikenneturvallisuuskampanjoihin sekä järjestetään mahdollisuuksien mukaan omia liikenneturvallisuustapahtumia ja tempauksia yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. 5.2.2 Perusopetusluokat 7 9, lukio sekä nuorisotyö Ikäryhmän 14 18 vuotta suurin riski on loukkaantua mopo- tai moottoripyöräonnettomuudessa. Tämän vuoksi liikennekasvatuksessa on kolme tärkeää painopistettä: o o o antaa nuorelle riittävä tietous liikenteestä sitouttaa nuori oikeisiin asenteisiin tiedostaa ehdottoman raittiuden periaatteet liikenteeseen lähtiessä. Opetuksessa apuna käytetään Liikenneturvan materiaalia kolhuitta kouluun II sekä osallistutaan mahdollisuuksien mukaan muihin yhteisiin liikenneturvallisuuskampanjoihin.

19 Taulukko 2. Toimintasuunnitelma esikoulu- ja kouluikäisille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Yhteyshenkilö: Mervi Hopia-Jaakkola Toteutus: 0-6 lk. Turvalliset koulukuljetukset (Kuljettajien ja kuljetettavien oikeudet ja velvollisuudet) Esikoulu Pimeällä liikkuminen ja heijastimen ja heijastinliivien käyttö Koululaisautojen kuljettajien koulutus ja pelisääntöjen selvittämien koululaisille Alkolukko koulukuljetusautoihin Heijastimen toiminnan havainnollistaminen esim. pimeänäyttöjen avulla Koulutoimi mahdollisesti yhdessä Liikenneturvan kanssa Varhaiskasvatus, päivähoito, koulutoimi, iltapäiväkerhot ja vanhemmat 0-2 lk. Turvallinen liikkuminen lähiympäristössä Turvallinen koulumatka, erityisesti tien ylitykset jalankulkijana/matkustajana vaaranpaikat Jalankulkijan liikennesäännöt ja lähiympäristön liikennemerkit Opettajat, Ip-kerhon ohjaajat, Vanhemmat Koulukyytikuljettajat Liikennepuisto 3-4 lk. Liikenteessä jalkaisin ja pyörällä koulumatka, erityisesti tien ylitykset pyörän ja pyöräilijän turvavälineet pyöräilijän liikennesäännöt ja pyöräilykypärän käyttö Pyöräilykortin suorittaminen / pyörän katsastus (materiaali Liikenneturvalta) yleisimmät liikennemerkit (Liikennepuiston ajokortti) Opettajat, Vanhemmat, Liikennepuisto Poliisi 5-6 lk. 1-4 luokilla käytyjen asioiden kertaaminen ja laajentaminen. Eri tienkäyttäjien liikennesääntöjä Muiden tiellä liikkujien huomioiminen Olosuhteisiin liittyvät turvallisuustekijät heijastimen, polkupyörän valojen tarpeellisuus pimeällä liikuttaessa talviolosuhteiden vaikutus liikkumiseen (jalankulku, pyöräily ja autoilu) Pimeän näytöt Liikenneturmien seurantaa lehdistöstä: mahdollisia onnettomuuksien syitä, joihin olisi voinut vaikuttaa turvavälineiden käyttö Opettajat, Vanhemmat, Poliisi Rahtarit Internet-linkkejä alakouluikäisille: http://www.liikenneturva.fi/www/tyokalupakki/index.php http://www.liikenneturva.fi/www/fi/turvatieto/jalankulkijat/index.php http://www.liikenneturva.fi/www/fi/turvatieto/pyorailijat/index.php http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/index.htm

20 Taulukko 3. Toimintasuunnitelma nuorisolle Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Yhteyshenkilö: Mervi Hopia-Jaakkola Toteutus: 7-9 lk. Turvalliset koulukuljetukset (Kuljettajien ja kuljetettavien oikeudet ja velvollisuudet) 7-9 lk. Ryhmässä ja ryhmänä liikkuminen sekä muiden huomioon ottaminen. 8-9 lk. Liikenteessä mopolla, mönkijällä ja moottorikelkalla Koululaisautojen kuljettajien koulutus ja pelisääntöjen selvittämien koululaisille Alkolukko koulukuljetusautoihin Kiinnitetään erityisesti liikenteessä muiden liikkujien huomioon ottamiseen. Esim. ikäihmisten edustajat voivat vierailla kouluissa kertomassa, kuinka iäkkäät tulee huomioida kevyen liikenteen väylillä. mopoilijan liikennesääntöjen opetus järjestetään mopoteemapäivä Liikkuminen maastossa ja liikenteessä temppupyörät Koulutoimi yhdessä kanssa mahdollisesti Liikenneturvan Vanhemmat, opettajat ja poliisi Opettajat, Poliisi yhdessä Liikenneturvan kanssa, Vanhemmat 16-19 vuotiaat Päihteet ja liikenne Turvavälineet Tietoa päihteiden käytön vaaroista liikenteessä sekä turvavyön ja muiden turvavälineiden merkityksestä Nuorten itsensä toteuttama liikennevalistuskampanja Nuorisotoimi yhdessä poliisin ja Liikenneturvan kanssa Koulutoimi, Nuorisotoimi ja oppilaitokset yhdessä Lapin liikenneturvallisuustoimijan kanssa Internet linkkejä nuorille: http://www.ake.fi/ake/etsitk%c3%b6+tietoa/mopoilu/ http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liikennekasvatus/nuoret/index.php Lisäksi kouluopetuksessa suositellaan hyödynnettäväksi kolhuitta kouluun I (alaluokat) ja II (yläluokat) aineistoja: http://www.liikenneturva.fi/tyokalupakki/liikennekasvatus/toimintavinkkeja/kolhuitta_kouluun/index.php http://www.liikenneturva.fi/tyokalupakki/liikennekasvatus/toimintavinkkeja/kolhuitta_kouluunii/index.php

21 5.3 18 64-vuotiaat työikäiset Työikäinen aikuisväestö on haastavana ja moninaisena kohderyhmänä usein jäänyt kuntien KVT-työssä taka-alalle. Kuitenkin aikuisväestö liikkuu eniten liikenteessä ja on osallisena suurimmassa osassa liikenneonnettomuuksia. Työikäisen aikuisväestön liikennevalistuksesta ja -tiedottamisesta vastaavat useat eri tahot. Esimerkiksi kunnan tekninen toimi vastaa osaltaan tiedottamisesta ja valistuksesta. Tekninen toimi tiedottaa mm. liikennejärjestelyissä tapahtuvista muutoksista ja siitä, kuinka muutokset vaikuttavat eri käyttäjäryhmien liikkumiseen. Tietoa aikuisille kulkee myös lasten kautta esim. neuvolan, päivähoidon ja koulun toimesta sekä suoraan tiedotusvälineiden kautta. Erityisenä kohderyhmänä tässä joukossa ovat nuoret aikuiset 18-29-vuotiaat ja erityisesti miehet, jotka näkyvät valitettavasti yliedustettuina myös onnettomuustilastoissa. He liikkuvat paljon, harrastavat autoilua ja panostavat usein autojen varusteluun ja ulkonäköön. Tähän ryhmään pystytään vaikuttamaan mm. toisen asteen oppilaitosten kautta ja lisäksi on tärkeää, että nuoret itse saadaan innostumaan myös liikkumisen turvallisuudesta esim. nuorisotoimen yhdessä asiantuntijoiden kanssa organisoimien ja nuorten itsensä toteuttamien kampanjoiden kautta. Taulukko 4. Toimintasuunnitelma työikäisille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Yhteyshenkilö: Teemu Pussila Toteutus: Liikennejärjestelyistä ja muista ajankohtaisista liikenteeseen liittyvistä asioista tiedottaminen Tiedotus paikallislehdissä ja kuntalaisille jaettavilla tiedotteilla sekä kunnan kotisivuilla Tekninen toimi / Liikenneturvallisuusryhmä Esteettömän liikenneympäristön kehittäminen Turvallinen työskentely liikennealueella ja liikenteessä Työssä ja työmatkoilla liikkumisen turvallisuuden parantaminen Yleisen liikenneturvallisuustietouden lisääminen Ympäristön suunnittelun kehittäminen Ennakoivan ajon kurssit esim. kunnan henkilöstölle ja muille, jotka joutuvat työssään käyttämään autoa ja tieturvakurssi I ja II Erilaiset kampanjat ja tiedottaminen työmatkaliikenteeseen liittyen Ajankohtaisista liikenneaiheista tiedottaminen, paikallislehdet, yms. Tekninen toimi Kansalaisopisto Yhteistyötahot Työterveyshuolto ja työsuojelu sekä kunnassa että muilla (isoilla) työpaikoilla Liikenneturva, Poliisi Autoliitto, Rahtarit ja muut järjestöt Internet-linkkejä aikuisväestölle: www.liikenneturva.fi www.health.fi/liikenneraittius

22 5.4 Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset Ikääntyminen samoin kuin eri sairaudet tai vammat vaikuttavat eri ihmisiin eri tavalla, ja niiden mukanaan tuomat muutokset suorituskyvyssä ovat yksilöllisiä. Ikääntymisestä tai muusta syystä johtuvat liikuntarajoitteet eivät kuitenkaan estä turvallista liikkumista. Kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua itsenäisesti ja muista riippumatta paikasta toiseen. Tukemalla ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten liikkumista edistetään samalla myös heidän terveyttään. Tärkeää on saada myös muut tiellä liikkujat ottamaan paremmin huomioon ne, jotka eivät aina välttämättä liiku liikenteessä yhtä jouhevasti kuin valtaosa liikkujista. Taulukko 5. Toimintasuunnitelma ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Yhteyshenkilö: Toteutus: Iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten Ikäihminen ja liikuntara- Yhteistyötahot liikenneturvaljoitteinen liikenteessä vanhusneuvoston lisuustietoisuuden lisääminen teematilaisuudet rin kanssa yhdessä sihtee- Ikäihmisten vaaranpaikkakartoitus Tekninen toimi yhdessä ikäihmisten järjestöjen kanssa Tiedottaminen ikääntymisen ja lääkkeiden vaikutuksista liikkumiseen Liikkumisen apuvälineistä tiedottaminen erityisesti liukastumistapaturmien ehkäisy Ajokyvyn itsearviointilomakkeen käyttöönotto Lääkäri/kotihoidon ja kotipalvelun henkilökunta Sosiaalitoimi (henkilökunnan koulutus) Terveyskeskus yhdessä vanhustyön kanssa Internet-linkkejä ikäihmisille: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liikennekasvatus/iakkaat/index.php http://www.tohtori.fi www.verkkoklinikka.fi

23 6 JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA Tämä raportti viedään hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle. Raportti saatetaan myös kunnan verkkosivuilta luettavaksi. Raportti jaetaan työryhmän jäsenten lisäksi kaikkiin kouluihin, vanhusten ja vammaisten asumispalveluyksiköihin, kirjastoihin, neuvoloihin ja työterveyshuoltoon. Lisäksi työn valmistumisesta tiedotetaan tiedotusvälineitä. Suunnitelman toteutumisesta ja seurannasta vastaa Keminmaan kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä. Jatkossa ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteisiin palavereihin. Kokoonkutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja. Liikenneturvallisuustyöryhmä tarkistaa vuosittain suunnitelmien toteutuneisuuden sekä tekee tarvittavat muutokset ja päättää suunnitelman päivittämistarpeesta. Seurannan avulla arvioidaan myös yleisesti kunnan liikenneturvallisuustilannetta, vahvistetaan liikenneturvallisuuden KVT-työn asemaa Keminmaalla ja sitoutetaan eri tahoja liikenneturvallisuustyöhön.