kauppatieteilijä poistaisi opintuen menikö kandiuudistus liian pitkälle? some pelasti konkurssilta 1 / 2014 saaren valloittaja Ekonomi Satu Rämö myy suomi-designia islantilaisille 1/2014 1
pääkirjoitus verna vuoripuro hyppy gullfossiin Tätä lehteä varten käytiin matkamessuilla, haasteltiin varadekaania kesken syntymäpäivien ja kuvattiin vaihtaria 20 asteen pakkasessa. Haluatko mukaan? Ota yhteys kylteri@kyweb.fi Välillä kannattaa loikata tuntemattomaan. Ensimmäinen tunne oli riemu. Seuraavaksi iski kuitenkin pakokauhu. Minut oli juuri valittu Kylterin päätoimittajaksi. Apua, nythän minun pitää kursia kasaan kokonainen lehti! Tai oikeastaan viisi sellaista. Tuntemattomaan tarttuminen vaati rohkeutta ja luottamusta itseeni. Myös yrittäjyys kysyy uskallusta. Tässä Kylterissä esitellään joukko pelottomia liikenaisia. Ekonomi Satu Rämö muutti valmistuttuaan Islantiin ja alkoi puolitoista vuotta sitten myydä Suomi-designia paikallisille. 16-vuotias Emma Beidler taas peri isältään yllättäen jogurttijäätelöbaarin, jota hän alkoi johtaa. Muotikauppa Palonin omistaja Minna Särelä rohkeni kertoa yritystään uhkaavasta konkurssista sosiaalisessa mediassa altistaen itsensä samalla julkiselle arvostelulle. Näitä kolmea naista yhdistää ammatillinen rohkea harppaus ja sitä seurannut onnistuminen. Rämön kaupalla Marimekon tunikat myyvät kuin häkä, ja Beidlerin kahvilan seinää koristavat valokuvat tyytyväisistä asiakkaista. Paloni onnistui välttämään konkurssin, sillä liikkeeseen vyöryi somekirjoituksen jälkeen empaattisia asiakkaita ostoksille. Vaikka Satua, Emmaa ja Minnaa taatusti huimasi tarttua haasteisiin, lopputulos on varmasti ollut palkitseva. Vuoden 2014 ensimmäisen Kylterin mennessä painoon olen huojentunut ja ylpeä. Palkintoni itseni haastamisesta lepää juuri nyt käsissäsi. Kylteriä 1/14 on ollut ilo tehdä, sillä jo tämä alkuvuosi on opettanut minulle paljon. Olen oppinut muun muassa, että kun kansisuunnitelma menee kiville, kannattaa ottaa kuppi teetä ja nukkua yön yli. Seuraavana päivänä mielessä on jo todennäköisesti paljon hienompi idea. Olen myös huomannut, että Aallosta löytyy kasapäin mielettömiä visuaalisia ja kielellisiä lahjakkuuksia. Olen saanut olla tekemisissä hauskojen haastateltavien ja avustajien kanssa. Joskus syöksy uuteen ja tuntemattomaan voi tuntua yhtä hyytävältä kuin islantilainen vesiputous. Usein loikka kuitenkin kannattaa. En välttämättä suosittele melontareissua Gullfossiin, mutta melkein mitä muuta tahansa. 2 1/2014 1/2014 3
>> >> >> >> >> tekijät 1/2014 >> johanna vierros kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. julia hämäläinen verna vuoripuro salla Koivu Stella Kallionpää >> päätoimittaja Verna Vuoripuro 050 413 2280 verna.vuoripuro@kyweb.fi ad Salla Koivu 040 353 8287 salla.koivu@kyweb.fi ilmoitusmyynti Miikka Kataja 040 353 8282 miikka.kataja@kyweb.fi kannen kuvitus pipsa airaksinen Laura Matikainen valokuvaoriginaalit Oskari Tuure Björgvin Hilmarsson julkaisija laura matikainen >> KY-säätiö Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki paino Lönnberg paperi Galerie Art Matt 250 g Galerie Art Matt 115 g >> Markus Helaniemi silja nokso-koivisto Painos 1200 issn-l 1457-0890 issn 1457-0890
tässä lehdessä 10 Jogurttijäätelön intro 3 Pääkirjoitus 8 osavuosikatsaus 10 lyhyet 16-vuotias omistaa pehmisbaarin. Facebook pelasti konkurssilta. Saako CV:ssä valehdella? Museovirasto viivästytti Kesko-salin sisustamista. säkeistö 12 24 Opetuksen taso ei ole kaikissa aineissa edes lukiotasolla. myyminen suomalaisille on kuin lumen myymistä eskimoille. 18 ekonomi lähti islantiin Satu Rämö myy muumeja saarivaltiossa. 24 kandiuudistuksen koekaniinit >> Some pelasti design-kaupan konkurssilta. Case-kiima valtasi kauppiksen. outro 30 haastattelussa aleksi tolvanen Kauppatieteilijä yksityistäisi kaiken. 33 infografiikka Kauppiksen ärsyttävimmät sanat. 30 34 Kolumni: pirita näkkäläjärvi Ylen toimituspäällikkö kehottaa: vaihda työpaikkaa. 35 KY look 18 36 Raflapoliisi Opintotuki on aivan ensisijainen leikkauskohde, 38 KY tiedottaa koska se on tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. 41 puheenjohtajalta 42 ajankohtaiset Halusimme kokeilla jotain uutta ja tuoda suomalaista muotoilua Islantiin.
osavuosikatsaus kylterielämä lukuina koonnut kylterin toimitus Kuvitus Salla Koivu Aalto-yliopisto tekee tänä vuonna 19 miljoonan euron alijäämän. Aallon hallitus hyväksyi kokouksessaan joulukuussa tämän vuoden budjetin. Vuoden kokonaistuotot ovat 406 miljoonaa euroa. Kokonaiskulut vuodelle 2014 ovat 425 miljoonaa euroa. A? 10.2. alkoi AYY:n KY:tä vastaan nostaman käräjäkanteen pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa. Nyt käynnissä olevan käräjäoikeusprosessin lisäksi asiaa on viimeisen 5 vuoden aikana puitu lukuisten selvitys-, valitus- ja oikeusprosessien kautta. Kovien aineiden KY? Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämöstä Joulukuussa KY:läisille irtautuneet yritykset ovat luoneet jo yli lähetetyssä KY:n urakatalogi 2 000 työpaikkaa. Kaikkien selvityksessä 60% Career Cataloguessa muun muassa haastateltiin eri yritysten työntekijöitä. työntekijää oli opiskellut pääaineenaan johtamista tai markkinointia. Opintotuki nousee +103,89 mukana olleiden 161 alumniyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 300 miljoonaa euroa. Nopean kasvun yrityksistä Rovio takoo edelleen kovaa kasvua ja hyvää tulosta. Muita menestystarinoita ovat esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima Oy, peliyritys Frozenbyte Oy sekä valtakunnalliseen kandikyselyyn vastanneista Aallon opiskelijoista kertoi viivästyneensä kandiopinnoissaan. 3 56% 19 vastanneista oli täysin varmoja siitä, että he valmistuvat maistereiksi. työntekijän pääaine oli jokin matemaattinen, ns. kova aine. on elokuussa tapahtuvan opintotuen korotuksen määrä kuukaudessa. Opintolainaa korotetaan 100 euroa, ja opintoraha saa 1,3% indeksikorotuksen. ohjelmistoyritys Sievo Oy, toteaa vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta. 8 1/2014 1/2014 9
lyhyet lukiolainen peri pehmisbaarin isältään Yrittäjä Emma Beidler työskentelee Yobotissa Runeberginkadulla viikonloppuisin. suomalaisille olisi kuin lumen myymistä eskimoille, Emma kuvailee. Unelma yrityksestä kuitenkin toteutui vähitellen. Paperityö ja sopivan paikan löytäminen veivät paljon aikaa. Itse en voinut auttaa siinä erityisemmin, koska olin tuolloin 15-vuotias. Emma kuvailee nuorena yrittäjyyteen totuttelua hieman stressaavaksi, sillä uuden oppimista oli paljon. Perhe ei kuitenkaan halunnut luopua Yobotista isän kuoleman myötä, vaikka ajatus kahvilan myynnistä kävikin aluksi mielessä. Tuntuu vaikealta käskeä itseään vanhempia ihmisiä. Lunta eskimoille Lukiolaistyttö työskentelemässä jogurttijäätelöbaarissa kuulostaa periamerikkalaiselta tavalta tienata vähän ylimääräistä. Runeberginkadulla sijaitsevassa Yobotissa viikonloppuisin vuoroja tekevä Emma Beidler, 16, ei 16-vuotias Emma Beidler omistaa jogurttijäätelöbaarin Runeberginkadulla. kuitenkaan amerikkalaisuudestaan huolimatta sovi tähän muottiin. Hän nimittäin omistaa kahvilan yhdessä veljensä Max Beidlerin, 15, kanssa. Emma ja hänen veljensä perivät Yobotin amerikkalaiselta isältään tämän äkillisen poismenon jälkeen. Isä perusti pipsa airaksinen kuvat salla koivu jäätelöbaarin maaliskuussa vuonna 2012, kun perhe muutti Helsinkiin Emman suomalaisen äidin työn vuoksi. Uuteen kotimaahan totutellessaan Beidlerin perhe huomasi Suomen jogurttijäätelötarjonnan vähäiseksi. Ensin oli kysymys vain vitsistä. Ajattelimme, että jogurttijäätelön myyminen» Jogurttijäätelöbaari oli Emman edesmennen isän unelma. Emma opiskelee parhaillaan IB-tutkintoa lukiossa. Koulunkäynnin ohella hän osallistuu yrityksen päätöksentekoon ja työskentelee Yobotissa viikonloppuisin. Tuntuu vaikealta käskeä itseään vanhempia ihmisiä, Emma kertoo. Nautin kuitenkin yrittäjyydestä, vaikka se on uuvuttavaa. Opiskelen taloustieteen kursseja koulussa ja minua kiinnostaa yrittäminen myös jatkossa. Harkitsen jatkavani taloustieteen tai kauppatieteen opintoihin lukion jälkeen. Emma odottaa kesää, jolloin Yobot voi olla ykkössijalla priorisointilistalla. Silloin Yobot-jäätelöpyörä kurvaa taas liikenteeseen. Pääsen myös luultavasti huolehtimaan liikkeestä ihan itse ensimmäistä kertaa. Vaikka Yobot ei Emman mukaan vie paljon hänen aikaansa, ainakin yksi kiusa yrittämisestä löytyy: Kirjanpito on rasittavaa. 10 1/2014 1/2014 11
lyhyet Paloni on toiminut 132 suunnittelijan tuotteiden myyntipaikkana. konkurssi vältettiin facebookin avulla verna vuoripuro kuva marko helenius Palonin pelastajat Design-kauppa vältti konkurssin sosiaalisen median avulla. Tammikuun lopulla helsinkiläinen Minna Särelä kirjoitti omistamansa muotikauppa Palonin blogiin merkinnän, jossa hän kertoi, että yritystä uhkaa konkurssi. Sen välttämiseksi tarvittiin kirjoituksen mukaan vähintään 24 000 euroa myyntiä. Aikaa oli 31 päivää. Jo neljän päivän kuluttua myyntitavoite oli täytetty. Paloniin vyöryi asiakkaita. "Positiivisen palautteen ja asiakkaiden tulva yllätti minut totaalisesti. Ilmeisesti oma inhimillisyyteni antoi ihmisille mahdollisuuden vastata siihen samalla tavalla, Särelä kertoo Kylterille. Kirjoittaessaan konkurssista Särelä toi blogikirjoituksessaan esille sekä Palonin että omat rahahuolensa. "Tekisin edelleen kaiken uudelleen. Myisin perheeni kodin. Antaisin koko omaisuuteni, tarkalleen ottaen 72 693,11. Ottaisin lainaa, josta olen henkilökohtaisesti vastuussa, tarkalleen ottaen 35 000. Jättäisin päivätyön. Muuttaisin neljä kertaa. Tekisin kaikkeni, noin 7980 palkatonta työtuntia, hän listasi. Särelän mukaan tämä on linjassa Palonin arvojen ja liiketoiminnan kanssa. "Palonin keskeinen idea on ollut olla avoin myytävien tuotteiden alkuperästä. Mielestäni tällainen läpinäkyvyys sopi myös tähän tilanteeseen." Eikö Särelää sitten pelottanut tuoda tällaisia asioita julki? "Tiedostin kyllä, että tein itsestäni haavoittuvaisen. Minusta kuitenkin tuntui siltä, että nämä aiheet, joista kirjoituksessani puhuin olivat paljon isompia kuin minä itse. Jos siis keskustelun herättäminen vaatii sen, että joku haluaa minua mollata niin sitten se vain on niin, Särelä toteaa. Särelä on saanut runsaasti tukea muilta pienyrittäjiltä.» Suomessa tällaisista asioista on kiellettyä puhua. Yrityksen vaikeudet leimaavat yrittäjän. "Ihmiset ovat avautuneet juuri siitä, että Suomessa tällaisista asioista on niin kiellettyä puhua. Yrityksen vaikeudet leimaavat yrittäjän, Särelä sanoo ja jatkaa: "Minua on kiitelty siitä, että olen uskaltanut kertoa uskoneeni liikeideaan, joka ei sitten toiminutkaan. Se on lievittänyt myös muiden samanlaisissa tilanteissa olevien kokemaa häpeän tunnetta. Palonin konseptimyymälä on toiminut yhteensä 132 suomalaisen suunnittelijan tuotteiden myyntipaikkana. Särelä on puhunut ajattomien tuotteiden puolesta. "Toivon, että ihmiset haluaisivat hankkia vain asioita, joita he arvostavat mieluummin harvemmin ja parempaa. Kylterin mennessä painoon Palonin loppuunmyynnillä oli kerätty 43 385 euroa. Liike on avoinna helmikuun 25. päivään asti. Koska konkurssi on vältetty, Särelä pystyy nyt keskittymään Palonin toiminnan jatkamiseen. "Olen ilmoittautunut jo kevään myyjäisiin ja messuille. Näistä tapahtumista on aiemmin tullut noin neljäsosa Palonin liikevaihdosta, hän kertoo. Lisäksi Särelä on jo aloittanut Palonin nettikaupan valikoiman laajentamisen yhdessä suunnittelijoiden kanssa. Särelä on valmis ideoimaan uusia keinoja Palonin sanoman välittämiseksi. "Yritys ei ole enää sidottu neljään seinään, mikä tuo vapauksia. Haluaisin yllättää ihmisiä. Kun tästä tilanteesta on selvitty, haluan alkaa suunnitella jotain ihan uutta! Palonin arvoihin kuuluu läpinäkyvyys tuotteiden alkuperästä. kickstart koodauskirjalle Linda Liukas keräsi vuorokaudessa 100 000 dollaria Suomalainen Linda Liukas keräsi tammikuussa netin joukkorahoituspalvelu Kickstarterissa satoja tuhansia euroja kirjaprojektilleen. Liukas kertoi haluavansa tehdä Hello Ruby nimisen lastenkirjan koodauksesta. Alkuperäinen keräystavoite oli 10 000 dollaria. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen kasassa oli kuitenkin jo 100 000 dollaria. "Olen valtavan innostunut, että pääsen luomaan Ruby-tytön maailmaa tällaisen ällistyttävän tuen avulla, Liukas kommentoi. Helmikuun 22. päivä päättyvälle keräykselle asetettiin uusia tavoitteita. 250 000 dollarin rajan ylittyessä Liukas lupasi tehdä lastenkirjan lisäksi ohjekirjan vanhemmille. 500 000 dollarin kohdalla Rubyn maailmasta tehdään myös mobiilisovellus. Kylterin mennessä painoon kasassa oli 287 967 dollaria. Ohjelmointia opettava Liukas haluaa saada lapset kiinnostumaan koodauksesta. "Lastemme tulisi oppia käyttämään koodia uudenlaisin keinoin. Ihan niin kuin he keksisivät uusia ideoita värikynillä ja paperilla. 12 1/2014 1/2014 13
lyhyet milloin cv:n kaunistelusta tulee huijausta? CV:n kirjoittamisesta on tullut Civistynyttä Valehtelua, josta ei voi jäädä kiinni. Civistynyttä Valehtelua markus helaniemi kuvitus silja nokso-koivisto Kesätöitä hakiessa houkutus kaunistella osaamistaan voi olla suuri. Milloin itsekehu muuttuu valehteluksi? erinomaisia kommunikointitaitoja, kokemusta B2B-myynnistä, Microsoft Office -oh- "Edellytämme jelmiston täydellistä hallintaa sekä ymmärrystä sovelluskehittämisestä. Sujuva ruotsi katsotaan eduksi. Miten pitäisi toimia, kun unelmien työpaikkailmoituksessa vaaditaan taitoja ja kokemusta, jota ei vielä löydy? Kaikki muut hakijat kuitenkin hehkuttavat lukioruotsiaan, joten houkutus liioitella osaamistaan CV:ssä ja hakukirjeessä voi kasvaa suureksi. Välillä tuntuu, ettei töitä voi saada kaunistelematta kokemuksiaan. Pekka Seppänen kirjoitti tammikuussa Helsingin Sanomien kolumnissaan, että monen nuoren CV:n kirjoittamisesta on tullut Civistynyttä Valehtelua. "CV:ssä kurpitsa muuttuu kultaisiksi vaunuiksi, sihteeri projektipäälliköksi, myyminen myynnistä vastaamiseksi ja Hyvinkää Pohjois-Euroopaksi, Seppänen kuvaili. Aallon kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluiden suunnittelijalle Tanja Makkoselle ilmiö ei ole täysin tuntematon. "Ura- ja rekrytointipalveluiden toimistolla käyneiden opiskelijoiden kohdalla en ole huomannut erityistä liioittelua työnhakupapereissa, mutta joskus johtajuustaidoista puhuttaessa näkee pientä suurentelua. Johtajuustaidot eivät luultavasti ole erinomaisella tasolla 22-vuotiaalla opiskelijalla, jolla on muutama kesätyöpaikkakokemus, ja joka on tehnyt ryhmätöitä kauppiksessa. Kuinka paljon CV:ssä saa liioitella? Makkonen suosittelee kulkemaan kul-» taisella keskitiellä. "Osaamista ei pidä missään tapauksessa vähätellä, mutta ei kuitenkaan liioitella. Huijaamista on, jos kertoo CV:ssä, että on guru Excelissä vaikka osaaminen on perustasolla, tai että jokin kielitaito erinomainen, eikä osaaminen ole kuin tyydyttävällä tasolla. Tällä johdetaan harhaan mahdollista tulevaa työnantajaa, Makkonen selittää. "Kaikki hakemuksessa tai CV:ssä kerrottu pitäisi pystyä todentamaan. Makkonen muistuttaa, että työnantaja voi testata hakuprosessissa kaunisteltua taitoa, ja kaunistelusta usein narahtaa jossain vaiheessa. Osaamisesta kannattaa kertoa rehellisesti ja keskittyä siihen, missä on oikeasti hyvä. "Kerro mitä olet tehnyt ja mitä olet saanut tulokseksi ja myös jos olet saanut myönteistä palautetta esimerkiksi aiemmalta työnantajaltasi. Myös vähäpätöisiltä tuntuvat kesätyökokemukset ovat tärkeitä, Makkonen muistuttaa. "Työnantajat arvostavat, kun opiskelijalla on kokemusta työelämästä. CV:ssä voi mainita kesätyöt, joita on tehnyt vaikka raksalla, varastossa, puhelinmyynnissä tai jäätelökioskilla, erityisesti, jos työkokemusta on vähän. Esimerkiksi myyntitaidot ja asiakaspalvelutaidot sekä yleiset työelämätaidot karttuvat mitä vain töitä tehdessä." Monet työnantajat arvostavat asiakaspalvelukokemusta ja myyntitaitoja tehtävään kuin tehtävään haettaessa, Makkonen sanoo. 14 1/2014 1/2014 15
lyhyet kesko-sali = Learning hub rooftop? uusi kyppari ja muut ky-tuotteet myynnissä ky-talolla ma-to 13-17, pe 13-15 Tältä näyttää uudistunut Kesko-sali. Missä viivyt, Learning Hub? verna vuoripuro kuva learning hub Museovirasto hidasti Kesko-salin sisustamista. Kauppakorkeakoulun Keskosaliin avattavan uudenlaisen oppimistilan eli Aalto Learning Hubin piti valmistua syyskuussa 2013, mutta salissa ei ole havaittu muutoksia. "Viivästyminen johtuu siitä, että jouduimme neuvottelemaan Museoviraston arkkitehtien kanssa. Sitä ei osattu ennakoida eikä välttää, kertoo Aallon Learning Hubien suunnittelusta vastaava Valeria Gryada. "Projekti on iso ja se toteutetaan rakennuksessa, joka on osa Suomen kansallisperintöä. Meidän täytyi varmistaa, että paikan alkuperäinen arkkitehtuuri säilyy koskemattomana. Gryadan mukaan Learning Hubin suunnitelmaa täytyi työstää uudelleen eikä kompromisseilta vältytty. Projektia on viivästyttänyt myös se, että tilan suuren koon vuoksi kaikki hankinnat täytyi kilpailuttaa. Tämän valmistelu vei paljon aikaa. "Tämä on ollut työlästä, mutta varmistimme joka vaiheessa, että opiskelijoiden tarpeet olivat keskiössä, Gryada vakuuttaa. Aalto-yliopiston kirjasto on työstänyt Töölön Learning Hubia viime vuoden toukokuusta lähtien. Opiskelijoiden muodostaman työryhmän suunnitelman pohjalta on tehty pohjapiirrokset sekä listat tarvittavista kalusteista. Nyt suunnitelmia viimeistellään. "Olemme yhden askeleen päässä huonekalujen tilaamisesta, Gryada iloitsee. Learning Hub Rooftopiksi kutsutun tilan olisi määrä aueta huhtikuussa 2014. "Kauppakorkeakoulun Learning Hubin on tarkoitus olla monikäyttöinen tila, joka ilmentää kauppiksen kulttuuria. Se rohkaisee vuorovaikutukseen, Gryada kuvailee. Gryadan mielestä Rooftopin pitäisi olla paikka, jossa oppiminen tapahtuu luonnostaan. "Se on Aallon kunnianhimoisin ja suurin Learning Hub tähän mennessä. Olen siitä ylpeä. Kuuletko ky:n kutsun? vetoketjullinen ky-huppari 45e. 16 1/2014
verna vuoripuro kuvat björgvin hilmarsson ja oskari tuure Satu saagojen saarelta Ekonomi vaihtoi Forssan teollisuusmaiseman Islannin kuohuihin. 18 1/2014 1/2014 19 kuva oskari tuure
Reykjavíkin pääkadulla Laugavegurilla sijaitsee pieni pilkullinen mummonmökki, jonka katonharjassa lukee Suomi PRKL. Punavalkoraidallisia portaita sisään astellessa talo paljastuu design-puodiksi. Rekeillä roikkuu Marimekon tunikoja, ja hyllyjä koristavat pienten suomalaisten koruvalmistajien luomukset. Keväällä 2012 perustettu kauppa kuuluu ekonomi Satu Rämölle sekä hänen liikekumppanilleen Maarit Kaipaiselle. "Halusimme kokeilla jotain uutta ja tuoda suomalaista muotoilua Islantiin, Rämö perustelee. Rämö päätyi Islantiin kauppatieteiden opintojensa kautta. Kylterin päätoimittajanakin työskennellyt kauppias aikoi taloustoimittajaksi ja luki Helsingin kauppakorkeassa viestintää ja kansantaloustiedettä. "Päädyin kauppikseen, kun halusin vain äkkiä kotikaupungistani Forssasta pois. Kirjoitin niin hyvät paperit, että kirjat ulkoa opeteltuani koulu vaikutti varmalta sisäänpääsyltä, Rämö perustelee. "Eihän mulla tosin silloin ollut hajuakaan siitä, mitä kauppiksessa opiskeltiin! Rämö nauraa. Reykjavíkiin Rämö lähti alunperin vaihto-oppilaaksi. "Heti lentokentällä tajusin, että tänne voisi vaikka muuttaa. Olin ihan, että hei, tässä paikassa on jotain todella spessua, Rämö muistelee. Islannissa häntä viehätti luonnon äärimmäisyys. "Siellä on myös ihanan vähän ihmisiä ja niin kovin hiljaista ja puhdasta. Helsinkiin tullessa sitä ihmettelee, että vau täällä on ratikoita, Rämö hymähtää ja jatkaa: "Ihmiset ovat Islannissa hyvällä tavalla vähän kreisejä. Tulee kotoisa olo, kun kaikki säätävät koko ajan jotakin. Opiskelijavaihdossa Rämö ei juurikaan opiskellut kauppatieteitä, sillä Islannin yliopiston kurssitarjonta oli suppea. Hän opiskeli muun muassa islantilaisia kansantaruja. "Takaisiin Suomeen palatessani sainkin sitten vähän selitellä niitä menninkäisopintoja. Vaihdon jälkeen Rämö matkusteli Islantiin yksin ja kavereiden kanssa. "Sitten kävi perinteisesti eli tapasin baarissa tulevan Päädyin kauppikseen, kun halusin vain äkkiä kotikaupungistani Forssasta pois. mieheni. Jonkin aikaa tapailtuaan pariskunta päätti muuttaa yhteen, mutta asuinmaaksi valikoituikin Barcelona. "En halunnut pilata Islantia. Jos mies olisikin ollut ihan toivoton tapaus, en olisi halunnut enää mennä takaisin, Rämö perustelee. Parin vuoden Barcelonassa asumisen jälkeen kaksikko asettui vihdoin Islantiin. Idea Suomi-designin kauppaamisesta islantilaisille syntyi tammikuussa 2012. "Lamasta oltiin selviämässä ja islantilaiset olivat taas alkaneet kuluttaa aika paljon. Aloimme ystäväni kanssa pohtia, mitä myydä heille, Rämö kuvailee. "Emme ole mitään pelinkehittäjiä eikä meillä ollut aikaa sitoutua mihinkään megalomaaniseen start up hankkeeseen. Minulla on koko ajan toinen työ kirjoittajana ja konsulttina, joten en olisi pystynyt sitoitumaan sataprosenttisesti johonkin tosi suureen hankkeeseen. Päätimme siis tehdä jotain pientä ja söpöä. Islantilaiset ovat Rämön mukaan hulluina Iittalaan ja Marimekkoon. "Emme halunneet tehdä liian kallista design-kauppaa, jossa pitää koko ajan varoa liikkeitään. Tavoittelimme kotoisaa ja helposti lähestyttävää fiilistä, jotta tavoittaisimme mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Islannissa on vähän asukkaita ja tosi vähän sellaisia tyyppejä, jotka käyttävät tuhansia euroja vuodessa designiin, Rämö toteaa. "Teimme ensin myyntiennusteita, ja alkoi tuntua siltä, että tämä voisi toimia. Halusimme aloittaa pienellä kaupalla, jossa voisimme testailla tavaroiden menekkiä. Suomi PRKL pistettiin pystyyn viidessä kuukaudessa. Paperihommat hoiti kirjanpitäjä ja osakeyhtiön sai kasaan muutamalla tuhannella eurolla. Yrittäjyys on Islannissa Rämön mukaan huomattavasti arkipäiväisempää kuin Suomessa. "Tuntuu, että Islannissa kaikilla on oma yritys, ainakin jokin pöytälaatikkofirma, jonka kautta tehdään sivutyötä päiväduunin ohella, Rämö sanoo. Rämön mukaan yritysten valvonta Islannissa on melko löperöä, joten kaikenlaisia keinottelijoita löyty. "Siellä on mahdollista kierrättää y-tunnuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että moni hämäräperäinen firma siirtää konkurssiin mennessään omaisuutensa uuteen yhtiöön ja ve- 20 1/2014 1/2014 21 kuva björgvin hilmarsson >>
kuva oskari tuure lat vanhenevat vanhan tunnuksen kanssa, Rämö kertoo. Tällaista toimintaa ei Islannissa ole kielletty ainakaan vielä. Löysä valvonta liittyy osin maata 2010-luvun lopulla kohdanneeseen finanssikriisiin. "Valvojat ovat olleet kiireisiä, kun selvitellään pankkikriisin tuhoja. Ihmiset yrittävät saada siellä miljardejaan takaisin, joten pienten ja keskisuurten firmojen pykälänkiertelyyn ei riitä aikaa. Turismi on yksi nopeimmin kehittyvistä tulonlähteistä Islannissa. Suomi PRKL on silti alusta asti ottanut kohteekseen islantilaiset kuluttajat. "Islantilaiset diggailevat Suomea aika paljon. Ihan eri tavalla kuin Ruotsia tai Norjaa, Rämö sanoo. Design-kaupan vastaanotto oli saarella erittäin positiivinen. "Aah suomalaista, iih muumeja, Rämö kuvailee reaktioita. Rämön mukaan Marimekko sopii Islantilaisten tyyliin erinomaisesti. "Islantilaiset ovat aika pitkiä ja suurikokoisia, joten sitä perus Marimekon A- linjaista tunikaa myydään ihan kuutioittain. Kuosit ja värit iskevät hyvin islantilaisten tyylisilmään. Marimekon lisäksi Suomi PRKL:n hittituotteita ovat esimerkiksi Nokian kumisaappaat, muumimukit ja Merry- Go-Roundin korut. Kaupalla käy toki myös turisteja. "Norjalaiset ostavat paljon, heillä on niin paljon rahaa, Rämö sanoo. Tärkeä asiakasryhmä ovat lisäksi Islannissa asuvat suomalaiset. He levittävät sanaa paikallisille tuttavilleen. "Heille järjestämme Suomi-iltoja, tarjoilua ja alennuksia. Haluamme saada heidät tuntemaan itsensä osaksi tätä kauppaa, Rämö perustelee. Islannin väkiluku on vain hieman yli 300 000, mutta Rämön mukaan saarella riittää asiakkaita. Pitää vain olla tarkka, kun ostaa tavaraa myytäväksi. Kaupalla myydään paljon vaatteita, mutta huonekaluja tai kulutustavaroita ei juurikaan nähdä. "Vaikka jokin brändi voi olla Suomessa tosi hypetetty, sitä ei välttämättä arvosteta Islannissa. Asiakkaat eivät ymmärrä, miksi heidän pitäisi maksaa jostain sisustustarvikkeesta vaikkapa 50 euroa. Sen sijaan Marimekon tunikasta Aah suomalaista, iih muumeja, Rämö kuvailee. voidaan pulittaa 150 euroa ilman ihmettelyä, Rämö vertaa. "Islantilaiset ovat vielä vähän sellaisia 80-lukulaisia, että logo saa näkyä tosi isolla. Monet suomalaisyritykset tarjoavat tuotteitaan Rämön kaupalle myyntiin. "Otamme kauppaan sellaiset 10-15 prosenttia tarjotuista tuotteista, Rämö arvioi. Rämö ja Kaipainen yrittivät aluksi saada myyntiin vain Suomessa valmistettuja tuotteita. Se ei kuitenkaan enää ole mahdollista. "Marimekko tekee Suomessa enää vain raitapaitoja ja osan tunikoista, Nokian kumpparit valmistetaan Euroopassa ja Kiinassa. Iittalalla tehdään Suomessa enää joitain lasinpuhallusjuttuja, loput tuotteista tulevat esimerkiksi Thaikuista, Rämö listaa. Rämön mukaan esimerkiksi Muumien lisenssimaksu on niin kova, ettei pienillä tuottajilla ole varaa moiseen. "Lähinnä ihan pienet koru- ja tekstiiliyrittäjät myyvät meille omia Suomessa valmistamiaan tuotteita. Design-puodin lisäksi Rämöllä on toinen yritys, jonka nimissä hän tekee töitä toimittajana, kirjailijana ja copywriterina. Moni tuntee Rämön Salamatkustajanimisestä blogista. Lisäksi Rämö on kirjoittanut ystävänsä Katja Lahden kanssa Vuoden mutsi kirjasarjaa, jonka kakkososa, Vuoden mutsi 2 ilmestyi tammikuussa. Rämö on myös kirjoittanut Islannista Mondo-matkaoppaan. Keväällä Rämö aikoo nauttia freelanceriyden ja yrittäjyyden tuomasta vapaudesta ja kiertää maailmaa neljä kuukautta miehensä ja lapsensa kanssa. Reitti kulkee aina Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Samoan kautta Kaliforniaan.T ulevaisuudessa Rämö haluaisi laajentaa Suomikauppaansa. "Haluaisimme kasvattaa bisnestä varsinkin, kun tekstiilipuoli on myynyt niin kivasti, Rämö kertoo. "Olemme miettineet kaikenlaisten Suomi-juttujen tuomista tänne. Rämö pyrkiipyörittämään liiketoimintaansa melko pienellä riskillä. "Olen riskinkarttaja, enkä halua lisätä stressiä omassa työssäni. Mieluummin mennään pienin askelin eteenpäin. 22 1/2014 1/2014 23
Käytäntö karkasi käsistä johanna vierros kuvitus laura matikainen Kauppiksen tutkintouudistus hämmensi ja toi mukanaan ison kasan ryhmätöitä. Nokia-salissa heräsi kysymys: Miksi huippuyliopistoksi itseään tituleeraava laitos haluaa opettaa kuin ammattikorkeakoulut? >> 24 1/2014 1/2014 25
Usein kussikirjan tai muun materiaalin itseopiskelu on parempaa ajankäyttöä kuin luennot. Mielestäni se kertoo jo paljon. käytännönläheisyydellä tarkoitetaan ryhmätöitä = perseestä. Case-opiskelu on ihan ok. Näin latasi Kylterin kandiuudistusta koskevaan kyselyyn vastannut "Jos mursu. Moni muu oli samoilla linjoilla. 52 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ryhmätöitä on ollut liikaa. Osa arvioi, että käytäntöä on opiskeltu jopa teorian kustannuksella. Laskentatoimen kurssilla mursujen eteen ojennettiin Fortumin tuloslaskelma, josta alettiin tehdä 15-sivuista analyysia. Ilman kunnon alustusta harva kuitenkaan tiesi, miten tehtävää tulisi lähestyä. Yritysviestinnän kurssilla arvioitiin Talvivaaran kriisiviestinnän onnistumista. Itse viestintään ei kuitenkaan kovin syvälle päästy sen sijaan naureskeltiin kaivoksen kipsisakka-altaissa olevan parantamisen varaa. Mitä liiketoimintaosaamisen peruskursseilla oikein on meneillään? A allon Opetuksen taso ei ole kaikissa aineissa edes lukiotasolla. Yllättävää. kauppakorkeakoulun kandidaatin ja maisterin tutkinnot starttasivat uusilla tutkintosäännöillä viime syksynä. Mursuille suunnattujen kurssien sisällöt ja opetusmetodit menivät uusiksi. Kauppakorkeakoulun opetuksen kehityksestä vastaavan varadekaani Seppo Ikäheimon mukaan uusituilla kursseilla pyritään toteuttamaan käytännön ja teorian vuoropuhelua. Soraäänistä päätellen kaikki ei kuitenkaan ole vielä mennyt ihan nappiin. Käytäntö tarkoittaa korkeakoulumaailmassa usein caseja, projekteja ja muita ryhmissä tehtäviä hommia, ehkä myös oppimispäiväkirjoja ja pelejä. KY:n vuoden 2013 hallituksen koulutuspoliittisen vastaavan Minna Rissasen mielestä todellisten yritystapausten tuominen tunneille on osoittautunut toimivaksi. Mursut antoivat hyvää palautetta esimerkiksi Roviocasesta. Lukuisat ryhmätyöt ovat kuitenkin ärsyttäneet monia. Rissanen kiinnittäisi niiden määrän sijaan enemmän huomiota siihen, miten ryhmätyötaitoja opetetaan kursseilla. Tällä hetkellä ryhmässä työskentelyä ei opeteta mitenkään." Moni Kylterin kyselyyn vastannut kommentoi, että teoriasta on hypätty käytäntöön ja case-harjoituksiin yllättävän nopeasti. Mursujen odotukset huippuyliopiston tarjoamista kursseista eivät ole täyttyneet. Uusien käytäntöjen hakiessa paikkaansa olo voi usein olla kuin koekaniinilla. Täysin uusien kurssien kohdalla uudistus on näkynyt pienenä hiomattomuutena, mutta eihän Roomaakaan rakennettu päivässä, muistuttaa mursukursseilla opiskelijoiden ja opettajan välisenä viestinviejänä toiminut Aksel Homan. I käheimo myöntää, että opettajien perehdytyksessä uuteen tutkintosääntöön on vielä puutteita. Kaikki eivät ole keksineet, mitä käytännönläheinen työskentely voisi tarkoittaa. Ensimmäisen vuoden syksyn kursseilla useimmille opettajille käytännönläheinen työskentely tarkoitti ryhmätöitä. Tenttejä oli vain muutama. Varadekaani harmittelee ryhmätöiden samanaikaista vyöryä mutta muistuttaa, että keväällä tilanne opetusmenetelmien osalta on toinen. Välillä on näitä tiettyjä ismejä eli suuntauksia, jotka otetaan vähän liian vahvasti käyttöön. Tällä kertaa kurssit, joilla teetettiin ryhmätöitä osuivat aikataulullisesti syksylle. Opetuksen painoarvoa Aallossa on kuitenkin tietoisesti lisätty. Ensi maaliskuussa alkaa uusi pedagoginen kurssi opettajille, jonka nykyisten ja tulevien kauppakorkeakouluun palkattavien opettajien on määrä käydä. Tulevaisuudessa opetuksen laadulla on entistä tärkeämpi rooli uralla etenemisessä, ja tutkimuksen voi jättää vähemmälle, varadekaani vinkkaa. "Oppimisen toivotaan painottuvan kurssin ajalle, opiskelijan ja opettajan kohtaamiseen. Tutkintouudistuksen perimmäinen tarkoitus on ollut hyvä. Ikäheimon mukaan tärkein tavoite on ollut viedä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa aktiivisesti työmarkkinalähtöisempään suuntaan. Tutkinnon päämääränä on hivuttautua pois perinteisestä yliopisto-opetuksesta kohti huippukorkeakoulujen tämänhetkisiä trendejä. Helsingin kauppakorkeakoulun kandin paperista halutaan kansainvälisesti kilpailukykyisempi. Uuden tutkintosäännön lähtökohta on seurata, että opiskelijat oppivat aidosti. K urssien läpäiseminen ei enää riitä. Ikäheimon mielestä voidaankin hyvin kysyä, tarvitaanko esimerkiksi massaluentoja tai tenttejä tulevaisuudessa mihinkään. Rissanen on varadekaanin kanssa samaa mieltä massaluentojen tarpeettomuudesta. Toivoisin opetuksen kehittyvän siihen suuntaan, että massaluennot löytyisivät netistä. Varsinainen luento olisi varattu oppimisen syventämiseen. Tenttien kohtalo on ollut keskusteluissa vaakalaudal- >> 26 1/2014 1/2014 27
la, mutta liian radikaaleja uudistuksia ei ole vielä uskallettu tehdä. Yritetty on niitäkin. Alunperin uuden tutkintosäännön piti erottaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot kokonaan niin, ettei kauppikseen päässeellä opiskelijalla olisi ollut enää suoraa oikeutta maisterivaiheen opintoihin. Päätös kuitenkin pyörrettiin toistaiseksi. Käytännölle on ollut kysyntää jo pidempään. Se selviää Suomen Ekonomiliitto SEFE:n vuonna 2012 valmistuneille kauppatieteen kandeille ja maistereille teettämästä kyselystä. Kyselyn vastauksista tutkimusraportin kirjoittanut Rissanen kertoo, että juuri valmistuneet kokevat, että luennoilla pitäisi soveltaa tutkimusta enemmän sekä tarjota käytännön harjoittelua ja kontakteja työelämään. Juuri tähän pyyntöön maailman johtavissa korkeakouluissa on nyt tartuttu, ja juuri siihen myös kauppiksessa pyritään vastaamaan. Miten käytännönläheisyys on sitten linjassa Aallon huippuyliopistostatuksen kanssa? Jos statuksen käsitetään rajoittuvan vain tietynlaisiin tutkimuksiin tietyissä huippujulkaisuissa, ei opetuksella ole oikeastaan väliä, Rissanen sanoo ja jatkaa: "Jos huippuyliopistostatuksen halutaan kuitenkin tarkoittavan myös huippuopetusta, mitä tietysti Aallon opiskelijana toivon, mielestäni käytännönläheisyys on hyvin linjassa Aallon pyrkimysten kanssa. Tieteen tekemistäkään ei kuitenkaan unohdeta. Kauppakorkeakoulun kuuluu edelleen olla tieteellisen tutkimuksen koti, Ikäheimo vahvistaa. Toivon mukaan opetus paranee vielä. Välillä oli koekaniinifiilis, kun kursseilla oli uusia käytäntöjä. Joidenkin korviin käytännönläheisyyden painottaminen saattaa kuulostaa siirtymiseltä ammattikorkeakoulumaisuuteen. Onko käytännöllisyys sitä haagahelinää, jota ammattikorkeakouluissa opetetaan? Rissanen ei allekirjoita ajatusta opintojen ammattikorkeakoulumaisuudesta. Kauppatieteelliset opinnot ovat olleet yliopistossakin hyvin käytännönläheisiä jo pitkään. Ero ammattikorkeakouluihin syntyy edelleen siitä, että opiskelijoiden odotetaan hallitsevan käytännön teoreettinen pohja. Myös Ikäheimo tyrmää viittaukset uudistusten ammattikorkeakoulumaisuudesta. Jos ei tiedä mitä eroa niillä ja kauppakorkeakoululla on, voi käydä itse katsomassa. Varadekaanin reaktiosta päätellen joku muukin on suorittanut samankaltaisia vertailuja. En itse tiedä ammattikorkeakoulujen opetuksesta mitään, mutta hienoahan se on jos siellä puhutaan samoista asioista. "Samoilla asioilla Ikäheimo viittaa ylevään ajatukseen kauppakorkeakoulusta yhteiskunnan muuttajana ja koulun sitoutumisesta sellaisiin arvoihin kuin kriittisyys, eettisyys ja avoimuus. Miksi kyltereillä sitten ylipäätään on tarve vertailla opetusta ammattikorkeakouluihin? Ehkä uudenlainen lähestymistapa teorian opetukseen aiheuttaa epävarmuutta. Kauppiksella ammattikorkeakouluista kyllä puhutaan, muttei yleensä kovin mairittelevaan sävyyn. Syksyn Mursujaisshow n päähenkilö näki ennen pääsykoetta painajaista pahimmista vaihtoehdoista lukion jälkeiselle vuodelle: inhottavin niistä oli Mol.fi, seuraavaksi kauhein Haaga-Helia. Ehkä uusi tutkintosääntö ja sen mukana tuomat käytännöt onnistuvat parhaassa tapauksessa haihduttamaan kyltereiden ennakkoluuloja toisenlaisia oppimisympäristöjä kohtaan. Yliopistolain mukaan yliopiston tehtävä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Ei siis tarjota opetusta vuosisatoja käytössä olleilla menetelmillä tai lupaamalla opiskelijoille samaa kaupallista opetusta, jota heitä edeltävät vuosikurssit saivat. Jos korkeakoulu ei uudistu, se jää jälkeen ympäröivästä maailmasta. Onko tällä kertaa menty kuitenkin liian pitkälle, vai hakeeko uudistus vain luonnollisesti uutta muotoaan? Jälkimmäisessä tapauksessa uudistunut vuosikurssi, siis tämän vuoden mursut, kärsii. Tämä on kuitenkin ohimenevää. Palautteen kautta tehdyt muutokset realisoituvat aikanaan seuraavan vuoden mursuille, viestinviejä Homan lohduttaa. Kylterin mursukysely tehtiin tammikuussa kauppakorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Se keräsi 29 vastausta. Mursuilta tiedusteltiin mielipidettä ensimmäisen vuoden kursseista sekä opetuksen yhteensopivuudesta huippuyliopistostatuksen kanssa. Jutun ympärillä olevat sitaatit ovat mursujen vastauksia kyselyyn. Käytännönläheisyys on ollut itse asiassa tosi hyvin onnistunut juttu. Kaikki on liitetty syksyllä onnistuneesti käytäntöön, välillä tosin jopa teorian kustannuksella. Ryhmätöillä saa vivutettua arvosanaa helposti ylöspäin (markkinoinnin 60% painoarvo ryhmätöillä, oikeasti..?) 28 1/2014 1/2014 29 29
Aleksi Tolvanen, 20, on kauppatieteiden ylioppilas ja talousbloggaaja. Blogissaan hän vaatii muun muassa yliopistojen yksityistämistä. Hänet valittiin syksyllä KY:n edustajistoon Kauppiksen Porvarien listoilta. kysyimme kauppiksen porvari vastasi stella kallionpää kuva Markus helaniemi Provosoitko tahallasi, Aleksi Tolvanen? Kauppatieteilijä lakkauttaisi opintotuoen. Opintotuki valtiontakauksineen on aivan ensisijainen leikkauskohde, koska se on tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Miten löysit talouspoliittisen linjasi? Olen aina ollut liberaalimpaan suuntaan kallellaan ja libertaari 16-vuotiaasta. Yläasteella tuntui, että koulun yhteiskuntaopin opetus oli yksipuolista. Aloin etsiä omanhenkistä seuraa. Kokoomusnuoriin olen kuulunut 14-vuotiaasta. Kerro kokoomusnuorista. Enhän mä ole enää muutaman vuoteen ollut siellä aktiivinen. Hauskaa sinänsä, että olen edelleen ehkä yksi Suomen tunnetuimmista kokoomusnuorista blogijulkisuuden ansioista. Pidät Suomen peruskoulua täysin moraalittomana institituutiona, kapitalismia parhaana turvana hyvinvoivalle ympäristölle ja ihmisten sivistämiseksi ei mielestäsi tarvita peruskoulua. Provosoitko tahallasi? Mä olen tota mieltä. Ymmärrän, että se provosoi jotakuta, mutta ei kenenkään provosointi ole ensisijainen juttu, vaan kylkiäinen. Blogisi kommentoijat ovat kritisoineet mielipiteitäsi suorin sanankääntein. Miltä rankka arvostelu tuntuu? On hyvä, että saan keskustelua aikaan ja sitä toivon lisää. Kunnioitan asiallista kritiikkiä, mutta jos lähdetään minua tuntematta haukkumaan henkilöä, niin en mä sitä noteeraa eikä se mua harmita. Tähtäätkö politiikkaan? En. Se on ihan hölmö väärinkäsitys, että olisin joku kokoomuksen broileri. Jo ideologiani puolesta en todellakaan haluaisi olla mikään urapoliitikko, joka saa suurimman osan tuloistaan julkiselta sektorilta. Pitäisikö opintotuki mielestäsi poistaa? Kyllä. Opintotuki valtiontakauksineen on aivan ensisijainen leikkauskohde, koska se on tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Kustannamme opiskelijoille kalliita tutkintoja, minkä seurauksena he saavat hyväpalkkaisen työn. Haluan ensisijaisesti leikata niiltä, jotka eivät tukia välttämättä niin laajasti tarvitse. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Haluaisin valmistua mahdollisimman nopeasti ja yritän suorittaa maisterin tutkinnon kolmeen vuoteen. Haluan nopeasti työelämään, mieluiten Lontooseen rahoitusalalle investointipankkiiriksi tai varainhoitoalalle. Jos tekee sillä alalla uraa, saa asiantuntijaimagon ja voi esimerkiksi kommentoida uskottavammin julkisessa keskustelussa. Oletko nyt kärsinyt uskottavuuden puutteesta? En mä niin katsoisi. Tärkeintä talouskeskusteluun osallistumisessa on se, että pystyy perustelemaan asiallisesti, mikä nykyjärjestelmässä on pielessä. Minulla on nähdäkseni todella hyvät eettiset ja taloudelliset perustelut. Ei se ole este kirjoittamiselle, että olen nuori. 30 1/2014 1/2014 31
infografiikka paljon kuvaa, vähän asiaa nousussa all-nighter timanttinen disklousata benchmarkata sykkiminen vapaa-ajalla presistellä ambitiotaso koulussa lisäarvo yolo kontaktoida mindset huikea tavoiteasenta tahtotila jäätävä rahishärkä laskussa koonnut kylterin toimitus Siis toi on niin kuultu Tulevatko presistely, tahtotila ja rahishärkä jo korvista ulos? Kylteri sijoitti kauppiksen muotisanat nelikenttään. 32 1/2014 1/2014 33
niklas karvonen kolumni KOLUMNI pirita näkkäläjärvi annamari sipilä KY-looks Ky-Looks nyt myös Instagramissa @Kylteri vaihda työpaikkaa kuin paitaa Uran alkuvaiheessa työpaikkaa kannattaa vaihtaa kuin paitaa, sillä palkka nousee ja ajatukset tuulettuvat. Minulla oli urani alkuvaiheessa unelmatyöpaikka: Työkaverit olivat superfiksuja, minulla oli innostava pomo, teimme projekteja ympäri maailmaa ja työmme tuloksista raportoitiin aina talousuutisissa. Työ antoi valtavan paljon. Jälkeenpäin ajateltuna työpaikan vaihtaminen antoi kuitenkin vielä enemmän. Urani paras päätös, sanoisin. Neuvonkin etenkin uransa alkupuolella olevia: Vaihda työpaikkaa niin usein kuin mahdollista. Jos et vaihda firmaa, niin hakeudu ainakin uusiin työtehtäviin. Neuvo ei välttämättä ilahduta työnantajaasi, mutta sinulle itsellesi työpaikan vaihtamisesta on konkreettista hyötyä. Ensinnäkin, työpaikkaa vaihtaessa tarjoutuu mahdollisuus neuvotella palkasta. Palkkaa on helpompaa hilata ylöspäin uuden työnantajan kanssa neuvotellessa kuin vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Uutena työntekijänä uusia taitoja taloon tuovalla on hyvä neuvotteluasema ja se kannattaa käyttää hyödyksi. Näin se meni ainakin omalla kohdallani: vuotuisissa kehityskeskusteluissa ei ollut jaettavana kuin niukkuutta. Palkka parani tuntuvasti vasta työpaikkaa vaihtamalla. Saman tarinan olen kuullut monelta muultakin ekonominaiselta. Toiseksi, uusi ala, uusi firma ja uusi työnkuva pitävät huolen siitä, että ajatusmaailmasi ei jämähdä. Jo pari vuotta saman työntekijän palveluksessa asemoi ajattelumaailmasi tehokkaasti, halusit tai et. Jo pelkän uuden toimenkuvan haltuunottaminen suistaa sinut radaltasi. Kaikista parasta on kuitenkin vaihtaa alaa kokonaan. Itse huomasin, että olin tuijottanut maailmaa neljä vuotta matkapuhelinalan linssien läpi ja alkanut kuvitella ettei maailmassa ollut mitään muuta hienoa. Uusi työni konsulttina ja myöhemmin teollisuusyrityksen strategiaosastolla altisti minut aivan uusille lainalaisuuksille ja avasi näkemään koko Suomen yrityskentän ihan uudella tavalla. Aivan heti ensimmäisellä viikolla uudessa työpaikassa ei tietenkään kannata alkaa vilkuilla työpaikkailmoituksia. Mutta heti kun on kivunnut oppimiskäyrällä ja työ alkaa tuntua vähän liian hyvältä, on aika alkaa miettiä seuraavaa siirtoa. Kirjoittaja on Kylterin entinen p'äätoimittaja, Ylen saamenkielisen toimituksen päällikkö Inarissa ja Ylen saamenkielisten sisältöjen vastaava toimittaja. miku exchange student I like to wear oversize, comfortable clothes and I don t really care about the brands. In Tokyo, it s easy to get inspired by the people around you. I also like the colours and essence of Kinfolk magazine, and find it aspiring. Compared to Japanese girls, I was surprised how everyone wears skinny jeans in Finland! I also noticed how there are a lot of handmade funny accessories sold in Helsinki, like salmiakki earrings. 34 1/2014 1/2014 35
4 raflapoliisi lounasta ja pari ajatusta 1 1 Voitto 2 5. vuosikurssi, johtaminen 1. Ei, mutta riippuu kurssista, mikä on oikea määrä. Niitä on tärkeä olla, koska ryhmätöistä oppii taitoja tulevaisuutta varten. 2. En. Islanti on liian pieni maa ja siellä on liian vähän vaihtoehtoja opiskeluun. Myöskään maan kieli ei houkuttele. 3. Ei koskaan. Kirjoitetut asiat pitää pystyä kuitenkin esittämään omalle äidilleen ilman, että hän ihmettelee, kenestä oikein puhutaan. Juho 2. vuosikurssi, Business Technology 1. Ei, mutta sopiva määrä riippuu myös kurssista. 2. Voisin, mutta ei se kyllä olisi ensimmäisen vaihtoehto. 3. Pitää laittaa vain ne asiat, jotka voi rehellisesti sanoa tosiksi. 4. Eiköhän se ole aina liian pieni. 5. Lisää väriä ja laadukkaampia kalusteita. 2 4. 700 euroa ja laina. Nykyinen tuki ajaa opiskelijat töihin koulun ohella. 5. Ehdottomasti väliseiniä. Tilassa voisi olla myös kasveja ja enemmän pistokkeita. kuvat ja teksti julia hämäläinen 1. Onko kauppiksessa mielestäsi liikaa ryhmätöitä? 2. Voisitko lähteä vaihtoon Islantiin? 3. Milloin CV:ssä on liikaa itsekehua? 4. Minkä suuruinen opintotuki on sopiva? 5. Miten parantaisit Kesko-salin viihtyvyyttä? 3 4 Johanna 2. vuosikurssi, rahoitus 1. Ei, mielestäni ryhmätöitä on ihan sopivasti. 2. En ehkä vaihtoon, sillä Islanti on liian pieni maa, jos siellä tulee vietettyä puoli vuotta. 3. Silloin kun CV:hen kirjoitettuja asioita ei pysty lukemaan kavereiden edessä luonnollisesti ja huomaa, etteivät kaveritkaan ole ihan samaa mieltä. 4. Sellainen, että sillä kattaisi kohtuuhintaisen asumisen ja rahaa jäisi lisäksi vielä muuhunkin. 5. Tuolit ja pöydät voisivat olla parempia, pari sohvaa lisää, kahvinkeitin ja ehkä mikrokin. Katri mursu 1. Ei kai. 2. Joo. 3. Vähän saa kaunistella asioita. 4. Nykyinen tuki on ihan hyvä. 5. Lämmitystä pitäisi olla enemmän. 3 36 1/2014 1/2014 37
ky tiedottaa Helsingin kauppatieteiden ylioppilailla on asiaa Toiminta-avustukset 2014 Omaisuuskiista käräjille Kylteri, hae apurahaa tai avustusta! KY-säätiö perustettiin vuonna 2008 vaalimaan kylterikulttuuria sekä kauppatieteilijöiden yli satavuotisia perinteitä. Säätiö jakaa Aallon kauppiksen opiskelijoille ja opiskelijoiden toimijaryhmille vuosittain avustuksia ja apurahoja yhteensä noin 750 000 euroa. Suurin osa apurahahauista on auki nyt keväällä. Lue, millaisia apurahoja säätiö tarjoaa tänä vuonna, ja mihin niitä on käytetty. 1 2 3 4 5 Aika: 28.2.-28.3.2014 ja projektihaku syksyllä Jaetaan: n. 540 000 Haimme akysticille avustuksia sekä viime kevään toiminta-avustushaussa että syksyn projektihaussa. Keväällä hankimme akustisen basson. Syksyllä ostimme keikkapianon. Emme olisi saaneet paljon aikaan ilman avustuksia! Nyt voimme treenata akustisena bändinä. Kansainvälisen vaihdon apurahat 2014 Aika: 7.4.-16.5.2014 Jaetaan: 200 000 Lähdin apurahan turvin vaihtoon Sveitsin St. Galleniin. Sveitsin kaltaisen korkean hintatason maassa apuraha on tärkeää. Laitoin apurahan suoraan osakesäästöihin, mutta määrällisesti se kattoi lentoliput ja takuuvuokran. Nyt perillä aion kustantaa apurahasta fondueillan vaihtareille. Stipendit 2014 Aika: 7.2.-7.3.2014 Jaetaan: 10 000 Minulle myönnettiin vuoden 2013 huhtikuussa stipendi hyvän opintomenestyksen ja KY-aktiivisuuden ansiosta. Oikein mieluisalta tuntui sitten saada stipendi! Se tuli tarpeeseen, koska seuraavalla viikolla olin lähdössä Montrealiin case-kilpailuun. Rahat kuluivat elämiseen: ruokaan, matkoihin, uusiin kenkiin. Tunnustuspalkinnot 2014 Aika: Jaettu tammikuussa 2014-2015 Jaetaan: 6 000 Sain tunnustuspalkinnon gradustani ja käytin rahat matkustamalla Pohjois-Intiaan, ja tutustuin suurmogulien ja maharadjojen arkkitehtonisiin luomuksiin. Matkailu on mainio tapa kerryttää henkistä pääomaa. Mahatma Gandhin väkivallattoman vastarinnan ideassa on viisautta tähän päivään. Jaossa myös muita tukia! Lue lisää säätiön uudistuneilta nettisivuilta www.ky-saatio.fi KY-säätiö taistelee oikeudestaan tukea kauppislaisten toimintaa Vuonna 2008 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta lahjoitti osan omaisuudestaan toimintaansa jatkaville KY-säätiölle ja yhdistykselle. Lahjoituksena saadun varallisuuden tuotoilla KY-säätiö pyörittää toimintaansa ja jakaa vuosittain noin 750 000 euroa avustuksia ja apurahoja opiskelijoille ja opiskelijoiden yhdistyksille. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) on vuonna 2012 haastanut KY-säätiön käräjäoikeuteen. Oikeudessa AYY penää itselleen KY-säätiölle tehtyjä lahjoituksia ja vaatii lahjoitusten pätemättömäksi julistamista. AYY:n nostaman käräjäkanteen pääkäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina 10.2.2014. Oikeudessa KY-säätiö taistelee oikeudestaan tukea kauppatieteiden opiskelijoiden toimintaa. KY-säätiön näkemyksen mukaan varat kuuluvat kauppatieteilijöiden toiminnan tukemiseen, eikä mitään laitonta tai moitittavaa ole tapahtunut. KY-säätiö pitää AYY:n nostamaa kannetta perusteettomana sekä opiskelijatoimintaan tarkoitettujen resurssien haaskauksena. Nyt käynnissä olevan käräjäoikeusprosessin lisäksi asiaa on viimeisen viiden vuoden aikana puitu lukuisten selvitys-, valitus- ja oikeusprosessien kautta, jotka kaikki ovat päättyneet kauppatieteilijöiden edun mukaisesti. Muun muassa Suomen korkein hallinto-oikeusaste eli Korkein hallinto-oikeus on tuomiossaan 31.12.2009 todennut, että KY-ylioppilaskunta sai tehdä lahjoitukset ja että lahjoitukset on tehty lain ja sääntöjen mukaisesti. Tätä teekkarienemmistöinen AYY ei kuitenkaan ole hyväksynyt. KY on kuvannut lahjoituksiin ja niiden johdosta erilaisissa oikeusasteissa käytyihin käsittelyihin liittyvät tapahtumat kootusti sivustolle www.kyweb.fi/omaisuuskiista. Suosittelemme sivustoon tutustumista! tämän palstan on poikkeuksellisesti toimittanut ky-säätiö 38 1/2014 1/2014 39