Kohta Kommentti Lausunnon antaja Trafi yleistämääräysluonnoksesta A-Katsastus yleistämääräysluonnoksesta yleistä määräysluonnoksesta Pääpiirteittäin ja yleisiltä linjauksiltaan määräysluonnos vaikuttaa siltä, että auton rakenteen muuttaminen ja muutosten hyväksyttävyyden osoittaminen voidaan toteuttaa aiempaa väljemmin rajauksin. Useissa, liikenneturvallisuuden kannalta kiistatta kriittisissä rakenteissa, muutoskohteen hyväksyttävyyteen olisi liitettävä selvitys, jonka sisällöstä ei kuitenkaan ole mitään yhtenäisiä minimilinjauksia. Tällaisesta räikein esimerkki on kohdassa 3.2. akseliston muutokset, joihin tietyin rajauksin edellytetään esitettäväksi valmistajan edustajan asennus- ja työohjeet. Heti seuraavassa vaatimus vesittyy, koska ao. ohjeita ei oikeastaan tarvitsekaan esittää liian monessa kohdassa sanotaan, että pitää esittää selvitys tai ei saa olennaisesti muuttua. Tällaiset maininnat ovat epämääräisiä ja ne jättävät täysin auki sen mitä täytyy tehdä ja vaatia. esitämme, että määräyksen vaikutuspiiriin kuuluvat autot jaetaan kolmeen eri luokkaan käyttötarkoituksen mukaan ja näihin luokkiin sovelletaan säännöksiä eri tavalla: 1. Ainoastaan kilpailukäyttöön tarkoitetut ajoneuvot, jotka kilpailun tyypin tai kilpailuluokan vaatimusten mukaan täytyy olla rekisteröityjä. Esimerkiksi ralliautot tai Historic - luokissa kilpailevat ajoneuvot. 2. Katuautot rajoitetulla kilpailukäytöllä. Esimerkiksi Time Trial tai Time Attack- kilpailuihin osallistuvat autot. 3. Katuautot. YKL ry Porsche Club Finland ry Porsche Racing Club Finland ry KOMMENTTIKOOSTE Määräys TRAFI/8777/03.04.03.00/2013 1(72) Perustelumuistion liite Raskaiden ajoneuvojen akselistomuutokset vaativat aina valmistajan tai valmistajan edustajan luvan ja ohjeet, mutta muissa ajoneuvoissa tällaista vaatimusta ei ole. Selvitysten sisältöä voidaan tarvittaessa täsmentää katsastuksen ohjeistuksella. Ohjeiden sisällön mahdollista siirtämistä suoraan määräykseen harkitaan määräyksen seuraavissa muutoksissa. Selvitysten sisältöä voidaan tarvittaessa täsmentää katsastuksen ohjeistuksella. Ohjeiden sisällön mahdollista siirtämistä suoraan määräykseen harkitaan määräyksen seuraavissa muutoksissa. Tässä määräyksessä ei voida rajoittaa ajoneuvojen käyttöä tiellä, josta säädetään tieliikennelaissa ja sen alaisissa asetuksissa. Tämän vuoksi Trafi ei kannata määräykseen erillisiä vaatimuksia kilpa-autoille. Kilpa-autolle voidaan kuitenkin hakea Trafin poikkeuslupaa ajoneuvon rakenteesta ja varusteista. Tällaisessa poikkeusluvassa voidaan myös rajata auton käyttöä tiellä. Poikkeusluvissa hyviksi todettuja ratkaisuja voidaan siirtää tulevissa muutoksissa suoraan määräykseen. Ajoneuvolain mukaan siirtolupien myöntämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, joten Trafilla ei ole valtuuksia määrätä asiasta.
2(72) Näistä luokalle1 esitämme vapautusta turvavarusteita ja päästöjä koskevista säädöksistä, koska autojen rakentamisessa noudatetaan FIA / AKK sääntökirjan mukaisia määräyksiä. Turvatyynyjen poisto, FIA-hyväksytyt istuimet ja turvavyöt sekä FIA-hyväksytyt katalysaattorit tulisivat olla sallitut katsastuksessa. Lisäksi päästömittauksista luovutaan näiden autojen osalta. Erivapautta käyttää ns. piikkipyöriä siirtymillä, sekä pitää pikataipaleille tarkoitettuja valaisimia kiinni autossa siirtymillä jatketaan kuten tähänkin saakka. Luokiteltujen, ei e-hyväksyttyjen osien käyttäminen tulisi olla sallittua. FIA-luokitustodistuksella tai Historic-passilla osoitettaisiin auton (kilpailu)määräystenmukaisuus ja käyttötarkoitus. Rekisterikilvin varustetut autot olisivat erikseen katsastetut kilpa-autoiksi. Mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi, mikäli tarpeellista, esitämme erillisen, rekisterikilpeen kiinnitettävän tarran käyttöönottoa. Tällä osoitettaisiin auton kilpailukäyttötarkoitus liikenteenvalvontatilanteissa, ilman tarvetta turhiin pysäytyksiin. Tähän samaan asiaan liittyen esitämme ns. siirtokilpien jakamista kahteen luokkaan, jolloin nykyiset punakirjaimiset kilvet säilyvät tilapäiskäytön merkkinä ja uudet, esimerkiksi sinikirjaimiset tulevat käyttöön veropäätöstä odottaville autoille. Käytännössä näin päästäisiin eroon vaihtelevista käytännöistä ja osin laittomasta olotilasta.
Sami L, yksityinen autoharrastaja Perustelumuistio Luokalle 2 esitämme vapautusta e-hyväksynnän mukaisista istuimista ja turvavöistä, eli FIAhyväksytyt kilpaistuimet ja -turvavyöt olisivat sallitut katsastuksessa. Käytännössähän ne on testattu tiukempien kriteerien perusteella kuin e-hyväksytyt. Lisäksi esitämme, että e-hyväksyttyjen katalysaattoreiden tilalla saa käyttää myös FIAhyväksyttyjä, kunhan ko ajoneuvon vaatimustenmukaiset päästörajat täyttyvät. Ja sitten mistä vanhojen autojen omistajia ja harrastajia rankaistaan ja harrastusta rajoitetaan näin? tietääkseni vähemmän harrastevehkeillä ajetaa vähemmän kolareitakin kuin täyspäiväsillä käyttiksillä Mielestäni nykyisen lain raja-arvojen löysentäminen toisi lisää harrastetoimintaa, joka taas toisi myös lisää katsastustuloja kasvavan muutoskatsastusten määrän vuoksi. Näitä ehdotuksia kannattaa miettiä vakavasti, koska turhan tiukalla kieltämisellä saadaan vain aikaiseksi se, että sääntöjä aletaan kiertämään, joka on pois mm. rahallisesti katsastustoiminnasta. Perusteluissa ei ole ollut oikeasti harrastajan ääni lähtökohtana. Tulisi olla. Nyt on lähdetty enemmän viranomaistarpeista. 1.1 Määräyksessä annetaan määräykset miten auton rakennetta saa muuttaa ilman poikkeuslupaa. Olen kuitenkin todennut että poikkeuslupia myönnetään vain toisiin kohtiin ja toisiin taas ei. Tätä seikkaa tulisi selventää. Toisaalta jos asiaa selvennetään riittävästi voidaan poikkeusluvat saattaa kokonaan tarpeettomiksi. 1.2 Sovelletaan myös korillisiin L6e ja L7e luokkien ajoneuvoihin. Vastaavasti/vaihtoehtoisesti L- luokkien rakennemuutosasetuksen viittausta olisi tarvittaessa muutettava. Krister Valkeinen Juha Tapio Rimmi Teppo Järvi K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu 3(72) Trafi aikoo keventää hallitusti sääntelyä. Harrastajien näkökulmat otetaan huomioon. Trafi aikoo keventää hallitusti sääntelyä. Harrastajien näkökulmat otetaan huomioon. Trafi aikoo keventää hallitusti sääntelyä. Harrastajien näkökulmat otetaan huomioon. Trafin linjaus on siirtää poikkeusluvissa hyviksi havaitut käytännöt suoraan määräyksellä sallittavaksi. Poikkeuslupia kuitenkin tarvitaan erityistapauksissa myös jatkossa. Poikkeuslupia myönnettäessä käytetään tapauskohtaista harkintaa. L-luokkien ajoneuvojen rakenteen muuttamista koskee liikenne- ja viestintäministeriön asetus 1078/2009. Tämän asetuksen korvaamista Trafin määräyksellä aiotaan ryhtyä valmistelemaan vuonna 2016. 1.2 Määräyksen 1.2 kohdassa todetaan määräyksen Poliisihallitus Termi "ajoneuvo" on liian laaja, koska esimerkiksi L-luokkien ajoneuvot eivät kuulu so-
4(72) soveltamisalaksi M- ja N-luokan ajoneuvon (auton) sekä O-luokan ajoneuvon (auton perävaunun) rakenteen muuttaminen. Määräystä koskevan perustelumuistion sivulla 2 todetaan soveltamisalaan liittyen, että sitä lavennettaisiin kaikkiin autoihin ja niiden perävaunuihin sekä todetaan rakennemuutospäätöksen termin "auto" korvattavan pääosin laajemmalla nimityksellä "ajoneuvo". veltamisalaan. Muutetaan määräyksen nimeksi "Auton ja sen perävaunun rakenteen muuttaminen". Soveltamisalan laajentaminen selkeyttää nykyistä osittain epäselvänä pidettävää tilannetta. Tämän selkeyttämisen tulisi näkyä myös itse määräyksen nimessä. Poliisihallitus ehdottaa, että määräys nimettäisiin muotoon "Ajoneuvon rakenteen muuttaminen". 1.2 Soveltamisalaa tulisi pohtia myös niin että moottoripyörien ja autojen rakentelumääräykset olisivat soveltuvin osin yhdenveroisia esim. tukivarsien muokkauksen suhteen. 1.3 a) Samaan tyyppiin kuuluvaksi tulee lukea myös muille kuin EU:n tai USA:n markkinoille tarkoitetut ajoneuvot. Määrittelyssä olennaista pitää olla tekniset seikat, ei merkki, malli tai mallikoodi. 1.3 a) Tekstissä sanotaan sukupolvien välillä on olennaisia teknisiä eroja. Sanat olennaisia eroja tulisi rajata ja selventää tulkintojen helpottamiseksi. Missä kulkee oleellisen ja ei oleellisen raja? 1.3 b), c) Euro 3 ja Euro III määrittely on tehty direktiivien suhteen yksityiskohtaisesti. Vastaavanlainen tarkka määrittely (versio) tulisi tehdä myös E-sääntöön viitattaessa. 1.3 d) Millainen on pätevä yritys? Selvennettävä. Määrittelyyn pitäisi kirjoittaa se, mitä mittausarvoja tehonmittauksesta annettu lausunto tulee sisältää. Teppo Järvi Autoharrastajat ry YKL ry YKL ry YKL ry Moottoripyörien rakenteen muuttamista koskee liikenne- ja viestintäministeriön asetus 1078/2009. Tämän asetuksen korvaamista Trafin määräyksellä aiotaan ryhtyä valmistelemaan vuonna 2016. Trafi pyrkii siihen, että vaatimukset moottoripyörien ja autojen muutoksissa olisivat samantasoisia. Muilla markkinoilla ei ole välttämättä EU:n tai Suomen säädösten mukaista tyypin määritelmää, joten Trafi ei katso kohdan muuttamista perustelluksi. Trafi voi harkita tapauskohtaisesti, katsotaanko ajoneuvo kuuluvaksi johonkin tyyppiin. Katsastuksen ohjeistuksella täsmennetään tarvittaessa asiaa. E-säännöistä löytyvät direktiivien kanssa yhtenevät taulukot ja raja-arvot, joten nykyinen sanamuoto on Trafin mielestä riittävän täsmällinen. Lisätään määräykseen, että tehonmittaustodistuksessa tulee olla suurin ahtopaine. Katsastuksen ohjeistuksella voidaan täsmentää tarvittaessa todistuksen sisältöä.
5(72) Mielestämme lausunnon liitteenä tulisi olla yksilöity tehonmittauspöytäkirja. Sen kaikki arvot tulisi saada suoraan mittalaitteilta, eikä käsikirjoitettuja arvoja tulisi hyväksyä. Ahtopaineen muutos olisi ilmoitettava (tulostettava) koko tehokäyrän alueelta. Perustelumuistiossa todetaan, että tehonmittaustodistuksen määrittely yhtenäistäisi käytäntöä. Määräysehdotukseen kirjoitettu määrittely on liian suppea yhtenäisen käytännön varmistamiseen. 1.3 d) Tehonmittaustodistuksessa ei pidä edellyttää listaa vaihdetuista osista tai tehdyistä muutoksista. Todistuksen antajalla ei ole mitään mahdollisuuksia varmistua näistä. Elinkeinonharjoittajan antaman tehonmittaustodistus tulee aina olla pätevä. 1.3 d) Tehonmittaustodistuksen osalta ei oteta kantaa siihen, onko mittaus suoritettu moottoridynamometrillä vai alustadynamometrillä. Molemmat ovat mielestämme hyväksyttäviä mittaustapoja 1.3 e) Tässä pitäisi ottaa kantaa siihen, kuuluuko apurunko, johon akselistorakenne kiinnitetään akselistoon vai koriin? 1.3 e) Jousille ja heilahduksenvaimentimille on omia muista akseliston osista poikkeavia säädöksiä. Pitäisi harkita niiden poistamista akseliston määritelmästä ristiriitaisten määräysten välttämiseksi. 1.3 e) Irroitettava apukelkka lienee akseliston osa, mutta jos kelkka hitsataan kiinni runkoon, niin se muuttuu osaksi runkoa. 1.3 g) Tehdasvalmisteisen osan määritelmä voi olla tässä näin, mutta myös yksittäiskappalein valmistettu osa voi olla yhtä luja ja turvallinen tai parempikin. Pitäisikö lisätä määritelmä ammattimaisesti ja asiantuntevasti yksittäiskappalein tai muutaman kappaleen erissä valmistetulle osille? Autoharrastajat ry FHRA ry Pekka Vaisto YKL ry Autoharrastajat ry Teppo Järvi Teppo Järvi Trafi pitää listaa vaihdetuista osista tai tehdyistä muutoksista tarpeellisena, jotta katsastajalla on paremmat mahdollisuudet varmistua todistuksen ja moottorin vastaavuudesta. Molemmat mittaustavat ovat mahdollisia. Lisätään apurunko akselistoon kuuluviin osiin. Jousille ja heilahduksenvaimentimille erikseen kirjattuja kohtia saa toki noudattaa, joten Trafi ei näe ristiriitoja niiden määrittelemisessä akseliston osiksi. Tämä on järkevä linjaus. Muutetaan vaatimus muotoon: "tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen valmistettua, tieliikenteeseen tarkoitettua osaa, jonka valmistavalla yrityksellä voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus."
1.3 g) tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen sarjatuotantona valmistettua, ei yksin kappalein tai muutaman kappaleen erissä, tieliikenteeseen tarkoitettuja osaa. Myös yksin kappalein tai muutaman kappaleen erissä valmistettu tieliikenteeseen tarkoitettu osa, jonka valmistavalla yrityksellä voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus. Yksittäiskappaleena tai piensarjana valmistetun osan mukana tulee aina seurata yksilöity valmistajan antama valmistustodistus. 1.3 g) Tehdasvalmisteisen määritelmä on epätarkoituksen mukainen. Myös esim. mittatilausosat on sallittava. Määritelmä tieliikenteeseen tarkoitettu on muutettava muotoon tieliikenteeseen soveltuva. 1.3 tehdasvalmisteisen osan edellytetään olevan sarjavalmisteinen, vaikka tunnettu valmistaja voi hyvinkin tuottaa markkinoille vain muutaman osan erän. Pieni tuotantoerä ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei valmistaja voisi olla kokenut ja asiantunteva 1.4 Mitkä muutokset tulee muutoskatsastaa? Ovatko kaikki mainitut muutokset sellaisia, että ne tulee muutoskatsastaa (esim. valaisinmuutokset)? Hyväksyntäasetuksen muutoskatsastuskynnyksen kuvaus on kuitenkin melko suppea. Renkaiden kohdalla on kuitenkin mainittu erikseen muutoskatsastusvelvollisuus. 1.4 Ajoneuvon passiivista turvallisuutta koskevien vaatimusten tulee kuitenkin täyttyä myös muutosten jälkeen. Saisiko turvalaitteita poistaa enää jatkossa? (Pätisikö vanha käytäntö edelleen, että turvalaitteita saa poistaa, jos mallisarjasta löy- AKK-Motorsport ry Autoharrastajat ry A-Katsastus K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu Sami Peuranen Autotuojat ry (Toyota Auto Finland Oy) Muutetaan vaatimus muotoon: 6(72) "tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen valmistettua, tieliikenteeseen tarkoitettua osaa, jonka valmistavalla yrityksellä voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus." Pidetään termi "tarkoitettua" ennallaan, jolloin käy selkeästi ilmi, että valmistaja määrittelee osan soveltuvuuden tieliikenteeseen. Muutetaan vaatimus muotoon: "tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen valmistettua, tieliikenteeseen tarkoitettua osaa, jonka valmistavalla yrityksellä voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus." Muutetaan vaatimus muotoon: "tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen valmistettua, tieliikenteeseen tarkoitettua osaa, jonka valmistavalla yrityksellä voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus." Muutokset vaativat pääsääntöisesti muutoskatsastusta, jos ei toisin rajata. Ajoneuvojen hyväksynnästä annetun asetuksen (1244/2002) 25 antaa muutoskatsastuksen yleiset ehdot. Nykykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa.
7(72) tyy versioita ilman kyseisiä turvalaitteita?) 1.4 Miten passiivista turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen osoitetaan? Mikä tai minkä suuruinen on oleellinen kuormituksen lisäys? 1.4 Passiivisen turvallisuuden osalta sanamuoto muutettava vähemmän ehdottomaksi. Riittävä pitäisi olla keskeisten vaatimusten täyttäminen (liitteen 8 C-tason selvitys). Määräyksestä tulee voida poiketa jos autossa on autourheilusääntöjen mukaiset turvavarusteet. Kommentti muutosten hyväksymisestä muutoskatsastuksessa on tarpeeton tässä kohtaa. Jokaisessa määräyksen kohdassa tulee erikseen ottaa kantaa muutoskatsastuksen tarpeellisuuteen. Akseli- ja kokonaismassojen suhteen pitää ottaa huomioon eri markkina-alueiden ilmoittamiskäytännöt. Tarvittaessa on oltava mahdollisuus poikkeuksiin tarkoituksenmukaisuusperusteella. 1.4 Luvun viimeisessä kappaleessa vaaditaan seuraavaa: Muutosten seurauksena valmistajan ajoneuvolle sallima suurin teknisesti sallittu kokonaismassa ei saa ylittyä. Kuitenkin on erittäin tavallista että omamassalle määritetyssä varustuksessa olevan ajoneuvon omamassa on huomattavasti valmistajan ilmoittamaa suurempi. Tällöin on ääritapauksissa mahdollista tilanne, että vaihdettaessa esimerkiksi 20kg alkuperäistä kevyempi moottori, joudutaan ajoneuvon YKL ry Autoharrastajat ry Ville Väre, ohjausjärjestelmäinsinööri, pitkäaikainen kilpa- ja muun ajoneuvotekniikan harrastaja Harry Lundström, autokorjaamo- ja varaosatoiminnan ammattilainen, pitkäaikainen ajoneuvoharrastaja Pekka Anttila, lasertek- Asetuksen 1248/2002 liitteen 8 osoittamistapoja voidaan jatkossakin soveltaa. Oleellista kuormituksen lisäystä voidaan täsmentää tarvittaessa katsastuksen ohjeistuksella. Ylempiasteisen säädöksen, kuten asetuksen 1248/2002 liitteen 8, sallimia helpotuksia osoittamistavoista voidaan toki hyödyntää. Autourheilusääntöjen mukaisten varusteiden kelpuuttamista voidaan harkita määräyksen seuraavissa muutoksissa. Ajoneuvojen hyväksynnästä annetun asetuksen (1244/2002) 25 antaa muutoskatsastuksen yleiset ehdot. Trafi voi ohjeistaa tarvittaessa katsastajia massojen merkinnöistä. Omamassan määrittelyä katsastuksessa voidaan tarvittaessa selventää ohjeistuksella.
8(72) henkilölukua pienentämään kantavuuden ylittymisen vuoksi, koska ilmoitettu omamassa on merkittävästi (yli standardimatkustajan painon verran) todellista omamassaa pienempi. Tällaisen tilanteen estämiseksi olisi käytettävä joko etukäteispunnitusta ajoneuvon todellisen omamassan selvittämiseksi, tai muutoksen jälkeistä omamassaa korjattuna muutoksen aiheuttamilla massamuutoksilla kuten kohdassa 2.1f laskettaessa muutetun tai vaihdetun moottorin tapauksessa ajoneuvon tehon ja painon suhdetta. Jos tällöin todetaan omamassan poikkeavan suuresti ilmoitetusta, voidaan hyväksyä ilmoitetun ja todellisen omamassan erotuksen suuruinen kokonaismassan ylitys, jolloin vältytään aiheettomalta paikkaluvun vähennykseltä tai ajoneuvon keventämiseltä. 1.5 Nykyisessä rakennemuutospäätöksessä (3 f kohta) on mainittu kouluauton hallintalaitteet. Uudessa määräysehdotuksessa mainintaa ei ole. Määräyksestä tulisi ilmetä selvästi miten menetellään, jos muutos ei vaikuta suoranaisesti ajoneuvon tyyppihyväksyntään. Olisi myös otettava kantaa siihen miten vammaisten käyttöön tarkoitettujen laitteiden kanssa menetellään. ANL 27 toteaa epämääräisesti, että ne voidaan hyväksyä edellyttäen, että liikenneturvallisuus ei merkittävästi vaarannu. 1.5 Ehdottomasta vaatimuksesta tyyppihyväksynnänmukaisuudesta pitää luopua. Useimmat jälkivarusteluosat eivät ole tyyppihyväksyttyjä, joten niiden käyttäminen ei ole tällä hetkellä lähtökohtaisesti sallittuja. Yleensä niiden asianmukaisuudesta ei ole epäselvää, joten niiden kategorinen kieltäminen ei ole ympäristö- tai liikenneturvallisuusnäkökohdista niikan huoltoasiantuntija, pitkäaikainen kilpaja muun ajoneuvotekniikan harrastaja Henry Wideroos, myynti-insinööri, pitkäaikainen erityisesti museoajoneuvoihin keskittynyt ajoneuvoharrastaja YKL ry Autoharrastajat ry Ajoneuvojen hyväksynnästä annetun asetuksen 25 säätää kouluautojen muutoskatsastusvelvollisuudesta. Vammaisten käyttöön tarkoitetut laitteet ovat yksilöllisesti suunniteltuja, joten sääntely aiheesta on haluttu pitää yleisluontoisena. Trafilla ei ole valtuuksia antaa asiasta tarkempia määräyksiä ajoneuvolain 27 :n lisäksi. Asia on jätetty siis tarkoituksella katsastajan päätettäväksi. Uusien autojen muutoksissa on suurempi riski heikentää turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden tasoa kuin vanhojen autojen muutoksissa. Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Määräyksen seuraavassa päivityksessä voitaisiin sallia suurempia rakennemuutoksia, jos ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutus- ja väistöko-
9(72) tarkoituksenmukaista. Yksinkertaisuuden vuoksi rakennemuutosmääräyksen vaatimukset tulisi koskea samalla tavalla kaikkia autoja. 1.5 Ehdoton vaatimus EYtyyppihyväksynnänmukaisuudesta tulisi poistaa. Kaikki muutokset saisi tehdä rakennemuutosmääräyksen ehdoin. Tämä mahdollistaisi myös tyyppihyväksyttyjen rakentamisen. Direktiivi ei aseta esteitä. 1.5.1 l) ajoneuvomallikohtaiset korin muotoiluosat, jos niiden asennuksen jälkeen ei ylitetä ajoneuvon tyyppihyväksynnän mukaisia mittoja eikä massoja; Kiristyisikö vaatimus N1G-luokan ajoneuvojen leventämisestä lokasuojiin asennettavien levikkeiden avulla? 1.5.1 Määräysluonnoksen perusteluissa on esitetty ennen ensimmäistä käyttöönottoa sallituista varustemuutoksista poistettavaksi muutoskatsastusta edellyttävät kohteet: kouluauton hallintalaitteet. Liikenneturvallisuus syistä esitämme kyseisen muutoskatsastuksen säilyttämistä edelleen määräyksen piirissä. Kouluauton/kouluajoneuvon hallintalaitteet ovat opetustilanteessa opettajalla mahdollisessa hätätilanteessa ainoa mahdollisuus puuttua tehokkaasti tapahtumien kulkuun. Pääsääntöisesti kyseisiä opettajille asennettuja hallintalaitteita tarvitsee erittäin harvoin, mutta kun niitä tarvitaan pitää niiden olla toimintavarmoja. Mielestämme niiden toimintavarmuus pystytään todentamaan ainoastaan muutoskatsastuksessa kouluajoneuvojen hallinta- THE-Enterprise Oy Sami Peuranen Autotuojat ry (Toyota Auto Finland Oy) Oulun- ja Lapin läänin Autokouluyhdistys r.y. keella. Uusien autojen muutoksissa on suurempi riski heikentää turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden tasoa kuin vanhojen autojen muutoksissa. Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Määräyksen seuraavassa päivityksessä voitaisiin sallia suurempia rakennemuutoksia, jos ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutus- ja väistökokeella. Jos tyyppihyväksynnän mukainen leveys on aiemmin ylitetty muotoiluosilla, niin vaatimus käytännössä kiristyisi. Ajoneuvojen hyväksynnästä annetun asetuksen 25 säätää kouluautojen muutoskatsastusvelvollisuudesta. Tarkoitus on juuri selventää, että kouluauton hallintalaitteita ei voida asentaa ensirekisteröinnin jälkeen ilman muutoskatsastusta.
10(72) laitteiden tarkastukseen erikoistuneen ajoneuvonkatsastajan suorittaman muutoskatsastuksen yhteydessä. 1.5.1 Onko tulkittava, että kouluajoneuvo on aina yksittäishyväksyttävä? Entä vammaisen kuljettajan käyttöön tulevat varustelut? K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu Ajoneuvojen hyväksynnästä annetun asetuksen 25 säätää kouluautojen muutoskatsastusvelvollisuudesta. Vammaisten käyttöön tarkoitetut laitteet ovat yksilöllisesti suunniteltuja, joten sääntely aiheesta on haluttu pitää yleisluontoisena. Trafilla ei ole valtuuksia antaa asiasta tarkempia määräyksiä ajoneuvolain 27 :n lisäksi. Asia on jätetty siis tarkoituksella katsastajan päätettäväksi. 2.1 Autot joihin on voi olla vaikea löytää moottoria ikänsä tai harvinaisuutensa takia tulisi 20% teho ja vääntö rajaa väljentää esimerkiksi tehopainosuhde 10kg/kw tai 20%.kumpi mahdollistaa suuremman tehon.jarrujen päivittämisestä voisi mahdollisesti tässä tapauksessa harkita jos 20% ylittyy. 2.1 Väännön ylittäminen 20% voitaisiin sallia jos vaihteisto vaihdetaan vastaavan tehoisesta tai vääntömomentin omaavasta. iso vääntö vaan parantaa liikenneturvallisuutta kun ei tarvitse vaihdella vaihteita jatkuvasti. 2.1 Mitään näyttöä ei ole siitä että auton moottorin tehoa rajoittamalla sääntelyllä olisi mitään vaikutusta liikenneturvallisuuteen huonontavasti. ajoneuvoja on tuhansia liikenteessä joissa on ylitetty tehorajat ja ongelmia ei ole ilmennyt. tarkoituksena on vain pitää virkakoneisto synnyttämässä lisää pykäliä jotta suojatyöpaikat säilyisivät. 2.1 Moottorin vaihto, sallittu myös sellaisen vertailumoottorin vaihto, joka on saman ajoneuvomerkin uudemmasta mallista, jonka päästöt ovat vanhaa mallia pienemmät. Heikki Silvasti Heikki Silvasti Heikki Silvasti Hannu Ruokosalo Alikonemestari, Insinööri (AMK) Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Määräyksen seuraavassa päivityksessä voitaisiin sallia suurempia moottorin muutoksia, jos ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutus- ja väistökokeella. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Määräyksen seuraavassa päivityksessä voitaisiin sallia suurempia moottorin muutoksia, jos ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutus- ja väistökokeella. Määräyksen kohdat 2.1 ja 2.3 sallivat jo nyt vaihdettavaksi tällaisen moottorin, koska vaihdettava moottori voi olla myös muu kuin vertailumoottori.
11(72) 2.1 Moottorin vaihtoon rinnastetaan C) ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asentaminen tai ahtimella varustetun moottorin muuttaminen, (=LISÄYKSENÄ) jos moottorin teho tai vääntömomentti nousee yli 20%. 2.1 Teksti ehdotetussa muodossa antaa sellaisen kuvan, että moottorin vaihtaminen tehokkaampaan edellyttää ainoastaan jarrujen ja voimansiirron muutoksen. Kohdan 1.4 yleisvaatimuksista ei yksiselitteisesti käy ilmi, että myös alusta olisi muutettava vastamaan vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa. 2.1 Vääntömomentin kasvun rajoittaminen 20 % rajoittaa moottorin muuttamista verrattuna nykyiseen 25% tilavuuskasvuun. Vääntömomentti on ainakin vapaasti hengittävissä moottoreissa suoraan verrannollinen moottorin tilavuuteen. Miten määritellään väännölle eri normien mukaisia vertailuja (DIN, 2.1 ja 2.2 SAE, yms) Ajoneuvoon vaihdetaan vapaasti hengittävä moottori, joka on 20% vertailumoottoria tehokkaampi. Saako kyseistä moottoria muuttaa 2.2 ehdoin niin, että mennään tehoissa yli 20 % vertailumoottorin tehoista, mutta pysytään kuitenkin omamassan ja tehon suhteen yllä? 2.1 Tässä kohtaa olisi myös syytä ottaa kantaa vaihdettavan moottorin kuristamiseen. Onko se sallittua vai ei? Tällä hetkellä tulee usein kyselyjä tämän tyyppisille muutoksille. 2.1 Tämä kohta mahdollistaa alkuperäistä suuremman alkuperäistä moottorin vaihdon ilman, että alustarakenteiden eroista vaaditaan selvitystä (esim. ovatko alkuperäiset jouset riittävät). Vaatimuksia on asetettu ainoastaan ajoneuvon jarrujen ja voimansiirron osalta. Hannu Ruokosalo Alikonemestari, Insinööri (AMK) K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu K1 Katsastajat Oy/ Esko Karhu YKL ry Trafi harkitsee asiaa määräyksen seuraavassa muutoksessa. Trafi katsoo, että kohdan 1.4 yleisvaatimukset antavat riittävän selvät reunaehdot. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Tämä on määräyksen mukaan mahdollista. Moottorin tehon alentamista ei ole kielletty. Kohdan 2.3 päästövaatimusten pitää toki täyttyä muutosten jälkeen. Täsmennetään kohtaa 2.1.e muuttamalla teksti "tehoa ilmeisesti lisääviä muutoksia" muotoon " tehoon ilmeisesti vaikuttavia muutoksia". Kohdan 1.3 e määritelmässä akseliston osiin lasketaan myös jouset, joten määräys on Trafin mielestä riittävän selvä.
12(72) Kohdassa 1.4 on mainittu asiasta yleisesti. Olisi selventävää, että mainittuna olisi myös jousitus ja jouset. Sana akselistoihin ei ole riittävän selvä 2.1 edellytetään moottorin muutettujen kiinnikkeiden lujuudesta jonkinlainen selvitys, mitä ei liene pidettävä näin väljästi ilmaistuna lainkaan tarpeellisena 2.1 Vertailumoottoriksi on hyväksyttävä myös muille markkina-alueille tarkoitettu samaan tyyppiin kuuluva moottori 2.1 "Sallittua on myös sellaisen teholtaan tai vääntömomentiltaan alkuperäistä suuremman moottorin (vertailumoottori) vaihtaminen, jonka ajoneuvon valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi samaan tyyppiin kuuluvassa, yleiseen tieliikenteeseen tarkoitetussa ajoneuvossa, taikka vertailumoottoreita tehokkaamman tai vääntömomentiltaan suuremman moottorin vaihtaminen. Vaihtaminen on sallittua seuraavin edellytyksin" Tuosta lauseesta saa sellaisen käsityksen että isompitilavuuksista moottoria ei ole mahdollista vaihtaa kuin auton valmistajan mallistosta. Eli esim Nissaniin ei ole mahdollista vaihtaa BMW:n moottoria koska se ei ole saman valmistajan moottori. Onko tosiaan näin? 2.1 a) Vaatimus voimansiirron vaihtamisesta vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa vastaavaksi tulee poistaa. Riittää, että voimansiirron on oltava soveltuva. 2.1 b) Säädösluonnoksen teksti moottorin teho on korkeintaan 20 % suurempi kuin tehokkaimman vertailumoottorin teho saman normin mukaan mitattuna vaatisi selvennystä. Jos moottori on ns. omavalmistemoottori, tai siihen on tehty ilmeisesti teho lisääviä muutoksia (kohta 2.2) ja joudutaan teke- A-Katsastus Autoharrastajat ry Krister Kalska, autoharrastaja Autoharrastajat ry Heikki Mantsinen Trafi katsoo, että väljästi määritelty selvitys on perusteltu, jotta katsastaja voi edellyttää edes jonkinlaista selvitystä. Jos moottori voidaan katsoa kuuluvaksi samaan tyyppiin, niin asia on mahdollinen. Tyypin määritelmä muille kuin EU:n tai Suomen markkinoille tarkoitetuilla moottoreilla voi vaatia selvitystä. Vertailumoottori on valmistajan itse käyttämä moottori, mutta vaihdettava moottori voi olla myös erimerkkinen. Termi "soveltuva" on hankalasti tulkittava katsastusasemilla. Erityisiin tapauksiin voidaan hakea Trafin poikkeuslupia. Trafi pitäisi siis tekstin ehdotuksensa mukaisena. Tehomittauksiin liittyvät määritelmät ovat nykyisen päätöksen (779/1998) mukaisia. Trafi ohjeistaa tarvittaessa katsastajia tehonmittauksista ja niistä annettavista todistuksista.
13(72) mään tehonmittaus, on se hankalaa toteuttaa SAE-, DIN- tai EC-normien mukaan. Ainoa yleisesti saatavilla oleva tehonmittausmetodi on nettotehon mittaaminen dynamometrillä vetävistä pyöristä, mikä ei vastaa em. Normeja. Esitän, että säädöksen laatija varmistaisi, että yleisesti saatavilla olevilla tehonmittausmetodeilla saadaan lain mukaan hyväksyttäviä vertailuarvoja, eli SAE- DIN- tai EC-normien mukaan mitattuja tehoja voidaan verrata ennalta määrätyllä ja yksiselitteisellä tavalla mm. dynamometrillä suoritettuihin mittauksiin. 2.1 b) Tulisi sallia ilman poikkeuslupaa teholtaan vertailumoottoria 50% suurempi moottori jos käytetään esim. FHRA:n poikkeuslupatarkastajia ja tehdään asianmukaiset alusta/jarrumuutokset, rakennetarkastus ja koeajo. 2.1 b) Tehorajaa saisi nostaa, koska 80-luvulla valmistettuun, tai vanhempaan harraste-ajoneuvoon uudemman, vähempipäästöisen moottorin muutoskatsastus ei onnistu, koska uudemmat moottorit ovat hyötysuhteeltaan parempia ja näin ollen tehokkaampia. Esimerkki: Ajoneuvo Opel Kadett C. Mallisarjan tehokkain moottori 2.0-litrainen 115hv/162Nm bensiinimoottori. Tilalle haluttaisiin vaihtaa uudemman sukupolven Opel Calibran 2.0-litrainen 16-venttiilinen moottori, jonka teholukemat ovat 150hv/196Nm. Vaihto ei voimassa olevankaan lain mukaan onnistu, koska teho nousisi n. 30%. FHRA ry Pekka Vaisto Sami L, yksityinen autoharrastaja Tämä asia on tarkoitus tuoda määräykseen sen seuraavassa muutoksessa. Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Määräyksen seuraavassa päivityksessä voitaisiin sallia suurempia moottorin muutoksia, jos ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutus- ja väistökokeella.
14(72) Ehdotus: Tehorajaa nostettaisiin joko prosentuaalisesti selvästi ylemmäksi, tai prosentuaalinen rajoitus poistettaisiin kokonaan, koska paino/teho-suhde on jo rajoitettu 7kg/kW. Opel Kadetin pienimmäksi omaksi massaksi on ilmoitettu 770kg, joka tekee 7kg/kW rajan mukaan max. tehoksi oman massan mukaan n. 150hv. Mielestäni tehorajaa on turha rajoittaa kahteen kertaan, vaan rajoitus voisi pikemminkin muuttua täysin nimenomaan auton omaan massaan perustuvaksi, mutta järkevillä(ei ainakaan nykyistä tiukemmilla, mielellään lievemmillä) raja-arvoilla määrätyksi. Näin ollen rajoitus olisi selkeämpi ja katsastustoimintakin helpottuisi. 2.1 c) Moottorinvaihdoissa vääntömomentin rajaaminen enintään 20 % vertailumoottoria suuremmaksi rajoittaa erittäin paljon muutoksia, joissa dieselmoottori vaihdetaan iäkkääseen mallisarjaan. Ahtamattomissa bensiinimoottoreissa on suurimpaan tehoon nähden varsin pieni suurin vääntömomentti. Ahdetut bensiinimoottorit ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla myyntiin tulleissa mallisarjoissa, joten ongelma koskee pääsääntöisesti kaikkia 1990- luvulla tai aiemmin myyntiin tulleita mallisarjoja. Esimerkki: Volkswagen Golf/Jetta II (typ E19, vuosimallit 1984-1991) lienee eräs rakennelluimpia mallisarjoja Suomessa ja Euroopassa. Bensiinikäyttöisessä 16V GTI mallissa on tehoa 139 hv/102 kw, ja vääntöä 168 Nm. Malli on mallisarjan tehokkain (pl. tietyt erikoismallit), joten se on vertailuautona käytetyin. Jos ko. korimalliin asennettaisiin uudemman korimallin 90 hp/66 kw TDI-dieselmoottori, ei se olisi mahdollista, sillä TDI-moottorin vääntömo- Heikki Mantsinen Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
15(72) mentti on 210 Nm (168 Nm*1,2=201,6 Nm). Jos halutaan, että vertailubensiinimoottorin tilalle voisi asentaa suurin piirtein yhtä tehokkaan dieselmoottorin, pitäisi vääntömomentin sallia kasvaa 60-90 %. Em. Esimerkkiin viitaten, tyypillinen 100 kw:n tehoisen diesel-moottorin vääntömomentti on noin 300 Nm. Näin ollen esitän, että kohdan 2.1 c vääntömomentin kasvattamista koskeva rajoitus muutetaan vähintään 75 %:iin. 2.1 c) Mikäli vääntömomenttiin perustuva rajoitus tulisi käytäntöön, se vaikeuttaisi huomattavasti esim. - 80-luvun ja vanhempien harraste-ajoneuvojen moottorin vaihtoja, etenkin käyttövoiman vaihdosta bensiinistä dieseliksi, koska kyseisen ikäluokan autojen tehokkaimmatkaan bensiini-moottorit eivät omaa isoja vääntömomentteja saati tehoja. Tämä on mielestäni huono asia, koska yleensä kyseisen ikäluokan autoihin vaihdetaan uudempi, vähempipäästöinen moottori, ja koska uudemmat moottorit toimivat jo paremmalla hyötysuhteella, on niiden teho ja vääntömomentti ehdotuksessa olevan vääntömomenttirajan ulkopuolella reilusti. Esimerkki : Ajoneuvo VW Golf mk1. Mallisarjan tehokkain yksilö varustettu 112hv/150Nm 1.8-litraisella bensamoottorilla. Tilalle haluttaisiin vaihtaa uudemman VW Golf mk3 sukupolven taloudellisempi 1.9-litrainen TDI-dieselmoottori, jonka teholukemat ovat 110hv/235Nm. Vaihto onnistuisi nykyisin voimassa olevien lakien mukaan, koska teho ei nouse yli 20% mutta uuden ehdotuksen mukaan tästä tehtäisiin Sami L, yksityinen autoharrastaja Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
16(72) mahdotonta, koska vääntömomentti nousisi n. 57%. Ehdotus: Vääntömomenttiin perustuva rajoitus jätettäisiin toteuttamatta tai prosenttirajaa nostettaisiin reilusti ylöspäin, vähintään luokkaan 60-70%, jopa siitä ylemmäksi. Nykyinen laki on sallinut vastaavan vääntömomentin lisäyksen jo useita vuosia, koska vääntömomenttia ei ole rajoitettu. Auto-harrastajia tämä uusi ehdotus ei helpottaisi, sillä nimenomaan vanhempiin autoihin vaihdetaan paljon uudempaa ja paremmalla hyötysuhteella toimivaa moottoritekniikkaa. Harrastajille tämä tietäisi runsaasti takapakkia. 2.1 c) Vääntömomenttitietoja ei aina ole saatavilla, eikä rajoitus ole oleellinen liikenneturvallisuuden kannalta. Kohta tulisi poistaa. 2.1 c) Sallittu vääntömomentin kasvattaminen tulisi olla suurempi kuin 20%. Varsinkin vanhojen autojen suurimmatkin moottorit tuotavat verrattaen pienen vääntömomentin, jolloin suuri osa mahdollisista vaihtomoottoreista jää sallitun rajan ulkopuolelle. Esim 90-luvun taloudelliset ja vääntävät TDImoottorit jäävät asentamatta moniin 60- ja 70 luvun autoihin. Ehdotan suurempaa sallittua prosenttimäärää väännön kasvattamiselle esim ajoneuvon iän mukaan tai 30% ja vähintään 60Nm. 2.1 c) Määräyksessä ehdotetaan iskutilavuuden prosenttirajan korvaamista vääntömomentilla. Perusteluna mainitaan, että iskutilavuuden muutoksen prosenttirajan merkitystä pidetään turvallisuuden kannalta vähäisenä. Siksi iskutilavuuden tilalle otettaisiin vääntömomentti, jolle sallittaisiin sama 20 % kasva- FHRA ry Pekka Vaisto Kimmo Hämäläinen Sami Peuranen Autotuojat ry (Jouko Ryynänen, DI (Auto- ja työkonetekniikka), Toyota Auto Finland Oy) Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
17(72) tus kuin teholle. Perustelun lähtökohta on hyvä, mutta ehdotettu 20% raja sallitulle vääntömomentin kasvulle käytännössä tiukentaa nykyistä käytäntöä, sillä aiemmin sallittiin 25% kasvu iskutilavuudelle ja iskutilavuus korreloi varsin suoraan vääntömomenttiin. Siten ehdotan, että määräyksessä sallittaisiin vääntömomentin 25% kasvu ehdotetun 20% sijaan, mikä olisi analoginen nykyisen käytännön kanssa. Vääntömomentin suuremmalla kasvulla ei ole myöskään haitallista vaikutusta turvallisuuden kannalta; se ei esimerkiksi kasvata auton huippunopeutta mikäli tehon kasvattamisen rajan edelleen pidetään 20%:ssa. 2.1 c) 20% vääntömomentin rajoitusta. Se tekee nykyaikaisen dieselin asentamisesta mahdotonta vanhoihin autoihin, lisäksi jälkiahtamista ei voisi enää tehdä. 2.1 c) Vääntömomenttirajoitus vaikuttaa turhalta, koska ajoneuvon suorituskyky liikenteessä määräytyy lähinnä käytettävissä olevan moottoritehon perusteella. Koriin kohdistuvat voimat määrätyvät moottori-voimansiirtopaketista kokonaisuudessaan. Esim. vääntävää dieselmoottoria ei yleensä voi asentaa bensiinimoottorin vaihteistoon. Moottorin vääntömomentin suora mittaaminen on vaikeaa. Harri Savela M Santala Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. 2.1 c) (2) Onko Trafilla näyttöä nimenomaan vääntömomentin aiheuttamista ongelmista, joihin ei liity tehorajojen ylittymistä? Tavanomaisen ajoviimajäähdytteisen ahtoilman välijäähdyttimen asentaminen jo ahdettuun moottoriin voitaisiin ehkä rinnastaa kaasuttimien vaihtamiseen polttoaineen suihkutukseen ja katsoa sen lisäävän tehoa 20% ellei muuta näytetä? M Santala Trafi pitää selkeimpänä rinnastaa kaikki ahtamiseen liittyvät muutokset moottorin vaihtoon, kuten nykyisessä päätöksessä 779/1998. Moottorin muuttamisen ja vaihtamisen kriteerien yhdistämistä voidaan harkita määräyksen seuraavissa muutoksissa.
18(72) Olemassaolevan välijäähdyttimen muuttaminen? 2.1 c) Vaihdettavan moottorin maksimivääntömomentin rajaaminen 120%:iin vääntömomentiltaan suurimman vertailumoottorin vääntömomentista, käytännössä estää käyttämästä ajoneuvossa nykyaikaista ahtimella varustettua moottoria. Ahtimella varustetun moottorin käyntinopeusalue on huomattavan erilainen verrattuna vapaasti hengittävän moottorin käyntinopeusalueeseen, koska moottorin suurempi vääntö mahdollistaa riittävän tehon tuottamisen huomattavasti alemmalla käyntinopeusalueella. Jos moottorinvaihdon kohteena olevassa ajoneuvomallissa ei alun perin ole ollut ahtimella varustettua vertailumoottoria, estää vääntömomentin rajoitus käyttämästä huomattavasti vähäpäästöisempää, ja luotettavampaa ahtimella varustettua moottoria, jonka teho saattaa olla jopa huomattavasti pienempi kuin suuritehoisimman vertailumoottorin teho. Myöskään voimansiirron soveltuvuus ei aiheuta tarvetta vääntömomentin rajaamiselle sillä muutokset joihin vääntömomenttiraja vaikuttaisi, yleensä sisältävät moottorin iän ja tyypin muuttumisen niin radikaalisti että alkuperäinen vaihteisto ei olisi enää käytettävissä. Näillä perusteilla katsomme ajoneuvoon vaihdettavan moottorin maksimivääntömomentin rajoittamisen olevan tarpeetonta. 3.1 c) Moottorin vääntömomentin lisäyksen rajaaminen 20%:iin aiheuttaisi etenkin dieselmoottorisen auton moottorinvaihdossa ongelmia. Liikenneturvallisuuteenkaan se ei vaikuta, ainoastaan voimansiirron Ville Väre Harry Lundström Pekka Anttila Henry Wideroos PÄIJÄT-HÄMEEN MAASTOAUTOILIJAT RY, Suomen Land Cruiser Klubi ry Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Tämän sijasta iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Tämän sijasta iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
19(72) kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Sähkömoottoreissa on tunnetusti myös suuri vääntömomentti, joten polttomoottorin vaihdossa sähkökäyttöiseksi muodostuisi myös ongelmia. Lisäksi vanhempien autojen vääntömomenttitietoja on välillä suorastaan mahdotonta saada selville, tämä aiheuttaisi turhaa työtä ja vaivaa sekä asiakkaalle että katsastustoimipaikoille. Esitämme vääntömomenttirajasta luopumista tai vähintään sen muuttamista 30%:iin. Ahtoilman jäähdyttimen vaihto suurempaan on saamiemme tietojen mukaan tulkitaan esimerkiksi Saksassa vähäiseksi muutokseksi, mitä ei tarvitse muutoskatsastaa, eikä siitä tarvitse esittää mitään todistuksia. 2.1 Liittyen edelliseen kohtaan, kappaleen 2.1 ensimmäinen lause. Jos vaihdettavan moottorin tulee olla vääntömomentiltaan alkuperäistä pienempi, saatetaan kuitenkin joutua tarpeettomiin muutoksiin vaihdettaessa nykyaikainen ahtimella varustettu moottori. Tällöin moottoritehon ollessa sama, tai pienempi, voidaan joutua mittaviin muutoksiin esimerkiksi jarrujen osalta, koska vääntömomentin rajoituksen vuoksi ne joudutaankin muuttamaan vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa vastaaviin. Kuitenkaan vääntömomentilla ei ole merkitystä tässä tapauksessa koska jarrujen maksimirasituksen ratkaisee ajoneuvon huippunopeus ja sitä kautta moottorin teho, eikä vääntömomentti, joten maksimivääntömomentin rajoitus on tältäkin osin tarpeeton. Ville Väre Harry Lundström Pekka Anttila Henry Wideroos Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
20(72) 2.1 c) Koko pykälä 2.1.c pois. 2.1.b rajoite teholle ja tilavuudelle riittää. Tilavuus korreloi vääntömomenttia riittävästi ja siksi vääntömomentin kasvattamiselle ei rajoitteita. Ei sovellu klassisten Hot Rod:ien ja muskeliautojen harrastajille. 2.1 c) Ensinnäkää eihä tuossa muutoksessa oo mitään tolkkua, tuolla tapettas kokonaa hiemankaa vanhempien autojen ennestään hankala harrastaminen tässä maassa esim. 1. dieselöinti-> nykyaikaisella taloudellisemmalla,vähemmän saastuttavalla moottorilla= ei puhettakaa, vääntöraja pukkaa heti vastaan.. 2.1 c) 2. nykyaikaistaminen ruiskulla varustetulla bensiinimoottorilla, ja taas pomppaa väännöissä raja vastaan tuntuu olevan nykyaikaisessa 1.2 3- sylinterisessäkin moottorissa jo enemmän vääntöä kuin -70 luvun japanilaisessa kuusimoottorissa,vaikka siihen alkuperäsee lisäis yli 20% lisää.. 2.1 c) Näin äkkiseltään ainoa asia, minkä haluaisin muuttaa on tuo 20% vääntömomentin maksimikasvu. Tämä rajaa joissakin tapauksissa bensiinimoottoristen auojen diiselöinnin kokonaan pois. Eli että bensiini moottorin tilalle vaihdetaan diesel moottori. Keskimäärin dieselmoottorit on varustettu enemmä turboahtimella, kun ilman.tästä syystä saman tehoisessa dieselmottorissa on reilusti enemmän vääntöä, kun vastaavan tehoisessa, taikka tehokkaammassa bensiinimoottorissa. Esimerkkinä kaksi samankorista perus mersua. 1. Mercedes Benz korimalli w210, moottori 220CDI Juha Tapio Rimmi Krister Valkeinen Krister Valkeinen Perttu P, autoharrastaja Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
21(72) turbodiesel, iskutilavuus 2014cc. teho 143 hevosvoimaa. vääntö 315Nm. 2. Mercedes Benz korimalli w210, moottori 230 vapaastihengittävä bensiinimoottori, iskutilavuus 22954cc. teho 150 hevosvoimaa. vääntö 220Nm. Autot on melki saman tehosia, mutta dieselissä on vääntöä melkein 100Nm enemmän. Tämänkaltainen vääntömomentin ero aiheuttaa joissakin korimalleissa jopa mahdottomuuden dieselöintiin. esim. vanhassa gee mersussa tehokkain kone on bensa jossa rapiat 200Nm vääntöä tuohon 20% lisää, niin ei sinne voi laittaa käytännössä mitään lähellekkään samantehosta turbodieselmoottoria, koska kaikissa on vääntöä enemmän, kun 240Nm. sikäli mikäli tuon asian nyt oikein ymmärsin. Toivon, että otatte tämän asian huomioon. 2.1 c) Mielenkiintoni kohdistuu tuohon 20% vääntö lisään, moottorin vaihdoksessa. Pääasiassahan tuo toimii. Esimerkki missä se on huonohko, on esimerkiksi 70 luvun perus henkilöautot, monessa esimerkiksi 1.6 moottorissa on 110-130 nm vääntöä, mukaanlukien harrastamani Toyota Carina TA12, tuohon kun lisätään 20%, päästään alle 160 newtoniin, eli nykyaikaisista moottoreista sopisi ainoastaan 1.3-1.4 luokan moottorit!! Ennen tuo oli 25% cc ja sitä aiemmin 30%. Voisikohan tuohon mahdollisesti laittaa vaihtoehtoiseksi esimerkiksi joko 20% vääntöä tai 20-25% tilavuutta valinnaisesti. Kumpiakin koskien kuitenkin saman kaavan tehorajat. Juha-Matti Kujala Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena.
22(72) Sähkökonversioihin ja bensa / diesel konversioihin tuo 20% tuo myös oman hankaluutensa, moottorille ominaisten käyntinopeusten takia. 2.1 d) Kiinnikkeiden lujuudesta tulisi vaatia selvitys tarvittaessa, kuten tähän saakka. Tämän tiimoilta ei ole esiintynyt käytännön ongelmia. 2.1 d) Kohdassa 2.1d vaaditaan selvitys moottorin vaihdon edellyttämien uusien tai muutettujen kiinnikkeiden lujuudesta. Kyseinen vaatimus aiheuttaa erittäin suuren toisistaan poikkeavien tulkintojen mahdollisuuden, koska ei ole määritelty mitä kyseisen selvityksen tulee sisältää. Tällöin on mahdollista aivan nykyistä vastaava tilanne, jossa toinen katsastushenkilö vaatii pahimmillaan tuhansien eurojen hintaisen insinööritoimiston tekemän selvityksen, toisen kelpuuttaessa käsinkirjoitetun selvityksen jonka sisältö on täysin merkityksetön. Tulkintavaihteluiden poistamiseksi tulisi määritellä riittävän tarkoin mitä kyseisen selvityksen tulee sisältää. Toinen tarkempaa määrittelyä tukeva seikka on katsastushenkilöstön kompetenssi. Jos selvityksen sisältö olisi tarkoin määritelty, on katsastushenkilöstön koulutus selvitysten tulkintaan huomattavasti helpompaa. Ilman määrittelyä on mahdollista tehdä vakuuttavan oloinen selvitys, jonka tulkitsemiseen henkilöstön kompetenssi ei riitä, vaikka selvityksen asiasisältö olisi täysin vajavainen. Autoharrastajat ry Ville Väre Harry Lundström Pekka Anttila Henry Wideroos Rajaus "tarvittaessa" on johtanut hyvin erilaisiin linjoihin katsastusasemilla. Trafi katsoo siksi paremmaksi vaatia selvityksen aina. Selvityksen laatua ja yksityiskohtia voidaan tarvittaessa linjata tarkemmin katsastuksen tiedotteilla ja ohjeilla. 2.1 d) Mikäli kiinnikkeet ovat asianmukaisia, täytyy katsas- AKK-Motorsport ry Selvityksen laatua ja yksityiskohtia voidaan tarvittaessa linjat tarkemmin katsastuksen
tajan ammattitaito ja tarkastus riittää. Mikä on riittävä lujuus? Kuka määrittelee kiinnikkeiden riittävän lujuuden, katsastaja? Kenellä on oikeus kirjoittaa selvitys? 2.1.e Jos ajoneuvoon vaihdettavaan moottoriin on tehty alkuperäiseen tehoon ilmeisesti VAIKUTTAVIA muutoksia,on tehtävä tehonmittaus. tämä sanamuoto olisi järkevämpi jolloin joissain tapauksissa olisi moottorinvaihdoissa mahdollista alentaa moottorin tehoa ja saada modernimmat ja ympäristöystävällisemmät moottorit ulottuville myös vanhempiin ajoneuvoihin. 2.1 e) Tehonmittaustodistuksella on sallittava myös moottori, jonka tehoa on pienennetty. 2.1 e) Kohtaan olisi lisättävä myös se miten menetellään, jos vaihdettavan moottorin alkuperäistä tehoa pienennetään. Mielestämme vaihdettavan moottorin tehon keinotekoista laskemista ei tulisi sallia. Tämä tulee erityisesti muutoskatsastuksissa esiin, kun tehokkaaseen moottoriin on tehty muutoksia jotka alentavat tehoa ja asiakas sanoo, että moottori ei ole enää alkuperäisen mukainen. Tällöin mennään esitetyn tehomittaustodistuksen mukaan ja on ilmiselvää, että tehoa nostetaan välittömästi muutoskatsastuksen jälkeen. Määräyksessä pitäisi määritellä niin, että tällaisessa tapauksessa teho määriteltäisiin moottorin rungon perusteella, ei sen perusteella miten asiakas on laskenut moottorin tehoa. 2.1 b), c) ja f) Vääntöraja tulee poistaa kokonaan epätarkoituksenmukaisena. Tehorajaksi pitää tulla tehopainosuhde 5kg/kW tai 20% lisäys tehokkaimpaan vertailumoottoriin verrattuna sen mukaan kumpi johtaa suurempaan lopputulokseen. Jarrujen ja voimansiirron osalta sovelletaan a) alakohdan määrä- Heikki Silvasti Autoharrastajat ry YKL ry Autoharrastajat ry tiedotteilla ja ohjeilla. 23(72) Muutetaan teksti "tehoa ilmeisesti lisääviä muutoksia" muotoon " tehoon ilmeisesti vaikuttavia muutoksia". Muutetaan teksti "tehoa ilmeisesti lisääviä muutoksia" muotoon " tehoon ilmeisesti vaikuttavia muutoksia". Tehon pienentämisen tarvetta on pidetty tärkeänä muissa lausunnoissa, joten Trafi ei aio kieltää sitä. Vääntömomentin rajaa ei ole nykyisessä päätöksessä (779/1998). Trafi jättää lausuntojen palautteen perusteella rajoituksen pois myös määräyksestä. Sen sijaan iskutilavuuden raja pidetään nykyisen päätöksen mukaisena. Moottorin muuttamisen ja vaihtamisen kriteerien yhdistämistä voidaan harkita määräyksen seuraavissa muutoksissa.