NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

RAPORTTI 16WWE0916 11.4.2011 NILSIÄN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma

1(30) Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 4 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet... 4 2 SUUNNITTELUALUE... 6 2.1 Suunnittelualue ja väestö... 6 2.2 Vesihuollon organisointi... 7 2.3 Maankäyttö ja kaavoitus... 8 3 KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA... 9 3.1 Vedenhankinta ja jakelu... 9 3.1.1 Pohjavesialueet ja vedenottamot... 9 3.1.2 Sammutusvesi... 10 3.1.3 Pohjavesialueiden riskit... 10 3.1.4 Jatkotoimenpiteet vedenottamoiden alueella... 10 3.1.5 Erityistilanteisiin varautuminen... 10 3.1.6 Vesijohtoverkosto, liittymisasteet ja vedenkulutus... 11 3.1.7 Ennusteet... 11 3.2 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely... 12 3.2.1 Jätevesiviemäriverkosto ja liittymisasteet... 12 3.2.2 Jätevedenkäsittely... 13 3.2.3 Ennusteet... 14 3.3 Hulevedet... 14 4 VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTA... 16 4.1 Nilsiän vesiosuuskunnat... 16 4.1.1 Jätevedenkäsittely... 24 5 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 25 5.1 Kaupungin vesihuollon tavoitteet... 25 5.2 Tavoitteiden mukaisen kehittämisen periaatteet pitkällä aikavälillä... 25 5.2.1 Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin... 25 5.3 Painopisteet lähitulevaisuudessa... 26 5.4 Verkostojen tarvealueet... 26 5.5 Kaupungin vesihuollon kehittämistarpeet... 26 5.6 Vesiosuuskuntien vesihuollon kehittämistarpeet... 26 5.7 Kaupungin ja vesiosuuskuntien vesihuollossa tehtävät toimenpiteet... 26 5.8 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 27 5.8.1 Vesihuoltolaitoksen maksut... 27 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 29 7 JATKOTOIMET JA TOTEUTUKSEN SEURANTA... 30

2(30) Liitteet Liite 1 Liite 2 Nilsiän kaupungin vesihuollon painopisteet, kehittämistarpeet ja toimenpiteet Tarvealuetaulukko Suunnitelmakartat 16WWE0916.101 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, nykytilanne, kunta 16WWE0916.102 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, vesiosuuskunnat, tarvealueet

3(30) Vesihuollon termejä AVI-keskus Hulevesi Käyttömaksu Liittymismaksu ELY Perusmaksu Potentiaalinen viemäröintialue Siirtoviemäri Taksarakenne (vesihuolto) Toiminta-alue Verkoston tarvealue Vuotovesi eli laskuttamaton jätevesi (viemäriverkostot) Yhdysvesijohto Aluehallintovirasto Kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet. Myös kiinteistöjen kuivatusvedet voidaan sisällyttää hulevesiin. Hulevedet pyritään pääsääntöisesti johtamaan luontoon niille soveltuvaan maastoon/vesistöön joko erillisissä hulevesiviemäreissä tai luonnon ojissa. Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on pääsääntöisesti kiellettyä. Käyttövesimaksu määräytyy kiinteistön käyttämän vesimäärän mukaan. Muita vesihuoltolaitoksen perimiä maksuja voivat olla perusmaksu ja liittymismaksu. Liittymismaksun perusteena Nilsiän kaupungissa on rakennusluvan mukainen kokonaisala. Liittymismaksu peritään kaikilta uusilta liittyjiltä ja sen avulla katetaan vesihuoltoverkoston rakentamiskustannuksia. Muita vesihuoltolaitoksen perimiä maksuja ovat perusmaksu ja käyttömaksu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Perusmaksun perusteena Nisiän kaupungissa on rakennustyyppi ja rakennettava kokonaisala. Muita vesihuoltolaitoksen perimiä maksuja ovat käyttömaksu ja liittymismaksu. ELY-keskuksen määrittelemä alue, jolla viemäriverkoston rakentaminen ja jätevesien johtaminen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle olisi perusteltua. Periaatteena on, että mikäli viemäriverkoston rakentamisesta aiheutuva kiinteistökohtainen kustannus on (kiinteistön kannalta) alle kiinteistökohtaisen järjestelmän kustannuksen, on viemärin rakentaminen alueelle perusteltua. Jätevesiviemäri, jonka kautta etäällä kunnan pääviemäriverkostosta olevien asutuskeskittymien jätevedet johdetaan kunnan pääviemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vesihuoltolaitoksen maksuluokat: käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Vesihuoltolain mukaan perus- ja liittymismaksut voivat kunnan eri osissa olla erisuuruisia. Maantieteellinen alue, jonka vesihuollosta vastaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolaitos voi tarjota vesihuollon palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus. Maantieteellinen alue, jolla viemäriverkoston rakentaminen ja jätevesien johtaminen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle olisi perusteltua asutuksen, elinkeino- ja vapaaajantoiminnan määrän tai laadun tai ympäristötekijöiden vuoksi. Jätevesiviemäriverkostoon putkirikkojen ja vuotavien kaivojen kautta pääsevä sade- ja sulamisvesi, pohjavesi sekä kiinteistöiltä väärien liittymien kautta tulevat hulevedet. Vesijohtolinja, jota pitkin talousvettä johdetaan etäällä kunnan päävesijohtoverkostosta oleviin asutuskeskittymiin.

4(30) 1 JOHDANTO 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite Kunnilla on lainsäädännöllinen velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa (Vesihuoltolaki 9.2.2001/119). Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen tulee sovittaa yhteen kunnan maankäytön suunnittelun kanssa. Kehittämissuunnitelmaa laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään alueen vesihuollon järjestämisen periaatteet. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleistai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Vesihuoltolain valvontaviranomaisina toimivat alueellinen ELY-keskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen. Tämän Nilsiän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, jossa ovat olleet mukana Nilsiän kaupungin sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksen edustajat. Työryhmän konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy. Suunnittelutyöryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Janne Airaksinen Ari-Pekka Eskelinen Jukka Räsänen Pirkko Nevalainen Jarmo Siekkinen Reija Kolehmainen Tanja Asikainen Nilsiän kaupunki Nilsiän kaupunki Nilsiän kaupunki Nilsiän kaupunki ELY-keskus Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä on laadittu erillinen raportti koskien Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan kuntien välistä yhteistyötä sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välistä yhteistyötä 1. 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet Jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset syyt tai ympäristönsuojelulliset syyt edellyttävät, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi (Vesihuoltolaki 6, 119/2001). Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Vastuu kiinteistön vesihuollosta on tällöin kiinteistön omistajalla tai haltijalla. 1 Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven kunnat: Kuntien kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö, Pöyry Finland Oy, 2011.

5(30) Vesihuoltolaitos voi kuitenkin tarjota vesihuollon palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella. ELY-keskus voi velvoittaa kuntaa laajentamaan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta tietyille alueille, joko asukkaiden hakemuksesta tai ilman sitä. 9.3.2011 voimaan astuneessa ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetään talousjätevesien käsittelyvaatimuksista. Edellä mainittua lainkohtaa koskevan voimaantulosäännöksen mukaan, jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jätevesijärjestelmän orgaanisen aineen, fosforin ja typen puhdistusvaatimukset ovat asetettu 15.3.2011 voimaan astuneessa valtioneuvoston asetuksessa 209/2011, joka kumosi asetuksen 542/2003. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on esittää yleisellä tasolla ratkaisut, joilla turvataan kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevat vesihuoltorakenteet siten, että kuluttajille on toimitettavissa riittävästi terveydelliset vaatimukset täyttävää moitteetonta talousvettä, sekä ympäristönsuojelun kannalta asianmukaisesti toimiva viemäröinti. Kehittämissuunnitelmassa linjataan kunnan vesihuoltopalvelujen päämäärät, organisatoriset linjaukset sekä kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen 20 vuoden aikajänteellä. Lisäksi esitetään tavoitteellinen aikataulutavoite kaupungin eri osa-alueiden vesihuoltoverkostojen rakentamiselle. Suunnitelman päivitystarve tarkastetaan valtuustokausittain. Toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Lisäksi kunta on vastuussa vesihuollosta, mikäli terveydelliset tai ympäristölliset syyt niin edellyttävät. Tällöin kunnan on huolehdittava siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, laitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitokseen. Vesihuoltolain (9 ) mukaan laitoksen on huolehdittava toiminta-alueensa vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Näin ollen toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön omistaja voi lain nojalla vaatia kiinteistönsä liittämistä vesihuoltolaitoksen verkostoon siinä vaiheessa, kun alueen yhdyskuntakehitys edellyttää alueen vesihuoltopalveluiden järjestämistä vesihuoltolaitoksen palveluiden avulla. Liittymisoikeus ei näin ollen seuraa automaattisesti toiminta-aluepäätöksestä, vaan riippuu vesihuollon tarpeista sillä toiminta-alueen osalla, jolla kiinteistö sijaitsee.

6(30) Kaupungin tulee toiminta-aluepäätöksessään asettaa tavoitteellinen aikataulu alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Tarkoituksena on, että toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat ja haltijat voisivat arvioida, millä ajanjaksolla verkosto tai verkostot on tarkoitus ulottaa heidän kiinteistönsä läheisyyteen. Taajamat on valtioneuvoston asetuksen (VNA 888/2006) mukaan sisällytettävä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen piiriin saatettaviin alueisiin. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden määrittely tulee miettiä huolella, sillä vesihuoltolaitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan sille asetetuista velvollisuuksista. Asukasjoukon tarpeen lisäksi toiminta-alueita suunniteltaessa tulee vesihuoltolain mukaisesti huomioida myös ympäristölliset tekijät, kuten pohjavesialueet ja herkät vesistöalueet. ELY-keskus voi velvoittaa vesihuoltolaitoksen liittämään tällaisia alueita toiminta-alueeseensa. Nilsiän kaupungin toiminta-alue on päivitetty vuonna 2009. Vesiosuuskuntien toimintaalueita on päivitetty vaihtelevasti. Nilsiän kaupungin toiminta-alue on päivitetty vuonna 2009. Vesiosuuskuntien toimintaalueita on päivitetty vaihtelevasti. 2 SUUNNITTELUALUE 2.1 Suunnittelualue ja väestö Nilsiän kaupunki sijaitsee Pohjois-Savossa, noin 54 kilometrin päässä Kuopiosta koilliseen. Kunnan kokonaispinta-ala on 848 km², josta maanpinta-alaa on 710 km² ja vesistöä on 138 km². Nilsiän naapurikuntia ovat Siilinjärvi, Kuopio, Juankoski, Rautavaara ja Lapinlahti. Suunnittelualue kattaa koko Nilsiän kaupungin alueen. Väestöstä 55 % asuu kaupungin keskustaajamassa. Nilsiän kaupungin asukasluku v. 2009 oli 6 521 asukasta. Vuoden 2005 Pohjois-Savon liiton tilaston mukaan taajamassa on noin 1 880 asuntoa ja haja-asutusalueella noin 1 560 asuntoa. Rantaviivaa Nilsiällä on 650 km ja kesämökkejä noin 1 922 (v.2005). Taulukossa 1 on esitetty kaupungin suurimmat työnantajat ja taulukossa 2 työpaikat toimialoittain. Taulukko 1. Suurimmat työnantajat v. 2009 Suurimmat työnantajat Työntekijämäärä (hlö) Nilsiän kaupunki 185 Siiliset 90 Ruotsalainen Oy 80 TAHKOcom Oy 40 Tahko-Chalet Oy 40 OK PeeÄssä 40

7(30) Taulukko 2. Työpaikat toimialoittain 31.12.2007 (Tilastokeskus) Toimiala Määrä (%) Maa-, riista- ja metsätalous 22 Terveydenhuolto- ja sos. palvelut 15 Rahoitus- ja vakuutustoiminta + liike-elämän palvelut 13 Tukku- ja vähittäiskauppa 12 Rakentaminen 8 Liikenne 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 Muut palvelut 6 Koulutus 4 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 4 Teollisuus 3 Nilsiän kaupunki kuuluu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) alueeseen. ELY-keskus edistää vedenhankintaa ja -jakelua, viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä antamalla asiantuntijaohjausta ja osallistumalla vesihuollon suunnitteluun yhteistyössä maakuntien liittojen, kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa. 2.2 Vesihuollon organisointi Kaupungin vesihuollosta vastaa Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos, joka toimii osana ympäristöosastoa. Laitosta johtaa vesihuoltopäällikkö. Vesihuoltolaitoksella on yhteensä 4 työntekijää. Kaupungin vesihuoltolaitoksen tehtävänä on laadukkaan talousveden hankinta ja jakelu kuluttajille, jäteveden vastaanotto ja puhdistus lupaehtojen mukaisesti sekä jätevesilietteen kompostointi tuoteturvallisuusmääräysten mukaiseksi viherrakentamiseen soveltuvaksi lopputuotteeksi. Vesihuoltolaitos ottaa vastaan ja käsittelee myös viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä syntyvät sako- ja umpikaivolietteet. Vesihuoltolaitos rakentaa, ylläpitää ja saneeraa vesi- ja viemärijohtoverkostoa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen opastaa, neuvoo ja valvoo rakennettuja kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelyitä (YSL 21 ). Kunnan rakennusvalvontaviranomainen myöntää toimenpideluvan ja valvoo luvanmukaisen rakentamisen (vrt. MRA 62.1,1 ). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella toimii 17 vesiosuuskuntaa tai yhtymää. Vesiosuuskunnat vastaavat haja-asutusalueilla käyttöveden jakelusta. Vesiosuuskunnat vastaavat osin myös jäteveden johtamisesta kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

8(30) 2.3 Maankäyttö ja kaavoitus Koillis-Savon seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.1995 Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Rautavaaran, Tuusniemen ja Vehmersalmen alueille, joka on tullut 1.1.2010 alkaen voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.11.2010. Maakuntavaltuuston päätös on lähetetty Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistusmenettely kestänee noin vuoden. Vahvistamispäätöksen jälkeen Koillis-Savon seutukaava kumoutuu. Maakuntakaavassa käsitellään esim. vedenottamoiden ja jäteveden puhdistamoiden sijaintiin liittyviä vesihuollon asioita. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on laadittavana. Kaavatyön yhteydessä tehdään tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä myös Kuopion seudun maakuntakaavaan. Yleiskaava on tietyille kunnan osille tai koko kunnan alueelle laadittu yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Nilsiän kaupungissa on voimassa seuraavat yleiskaavat: Keskustaajaman osayleiskaava 1984 Syvärin rantaosayleiskaava 1995 Petäjälammen osayleiskaava 2007 Tahkovuoren yleiskaava 2003 Vuotjärven rantayleiskaava 1994 Puntinjoen rantayleiskaava 1996 Pieksän järvien rantaosayleiskaava 2001 Juurusveden rantaosayleiskaava 2003 Keskustaajaman osayleiskaavan uudistaminen on meneillään. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2011 loppupuolella. Yleiskaavassa huomioitavat yhteiskunnan rakenteiden sijoittaminen ja ranta-alueiden rakentaminen ohjaavat vesihuollon verkostojen ja laitteiden suunnittelualueiden määrittämistä. Asemakaava on kaupungin rakentamista palveleva yksityiskohtainen kaava. Asemakaava määrittää tarkasti vesihuollon verkostojen tarvealueen ja tarvittaessa osoittaa alueet verkostojen ja niiden laitteiden sijoittamiseen. Nilsiässä on voimassa asemakaava seuraavilla alueilla: Nilsiän keskustaajaman asemakaava Tahkovuoren matkailualueen asemakaava Ranta-asemakaava on maanomistajan laatima/laadituttama kaava loma-asutusta varten vesistön rannalle. Ranta-asemakaava määrittää tarkasti vesihuollon verkostojen tarvealueen ja tarvittaessa osoittaa alueet verkostojen ja niiden laitteiden sijoittamiseen. Nilsiän kaupungin alueella on voimassa useita ranta-asemakaavoja.

9(30) 3 KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA 3.1 Vedenhankinta ja jakelu 3.1.1 Pohjavesialueet ja vedenottamot Nilsiän kaupungin alueella on kolme vedenhankinnan kannalta tärkeää ja kaksi vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (taulukko 3). Pohjavesialueiden kokonaisantoisuus on 8 190 m 3 /d. Vuonna 2009 pohjavettä otettiin 929 m 3 /d. Taulukko 3. Nilsiän kaupungin luokitellut pohjavesialueet Pohjavesialue nro pinta-ala [km 2 ] muodostumis -alue [km 2 ] luokitus antoisuus [m 3 /d] käyttö v.2009 [m 3 /d] Kirkonkylä 0853401 4,85 2,75 I 2 260 544 Hietasalo 0853402 1,36 0,85 II 698 Reittiönharju 0853403 3,67 2,15 I 2 120 385 Matoharju 0853406 1,16 0,67 I 606 Valkeislamminkangas 0853407 4,82 3,82 II 2 511 Reittiönharjun ja Kirkonkylän pohjavesialueilla on pohjavedenottamot (taulukko 4), joista otetaan Nilsiän kaupungin alueella tarvittava talousvesi. Pohjavesialueiden kokonaisantoisuus on 8 195 m 3 /d. Vedenottamot on liitetty keskitettyyn kaukovalvontaan. Taulukko 4. Kaupungin vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna 2009 Reittiönharju Kangas Vesioikeuden lupa [m 3 /d] 1 000 1 500 Kapasiteetti [m 3 /d] 1 600 2 000 Keskimääräinen käyttö [m 3 /d] (v.2009) 385 544 Reittiön vedenottamo Reittiön vedenottamo sijaitsee Nilsiän kaupungin Reittiönharjussa. Reittiön vedenottamon ja taajaman välisen runkovesijohdon yhteyteen on rakennettu ylävesisäiliö. Vedenottamon vesi alkaloidaan vesilaitoskalkilla ennen kulutukseen johtamista. Reittiön vedenottamon kokonaisantoisuus tehtyjen tutkimusten mukaan 2 120 m 3 /d, joka on huomattavasti enemmän kuin nykyinen ottamislupa 1 000 m 3 /d. Vedenottamon käyttö on 385 m 3 /d (v. 2009).

Kankaan vedenottamo PÖYRY FINLAND OY 10(30) Kankaan vedenottamo sijaitsee keskustaajamassa ja se toimii taajaman vedenottamona. Lisäksi Kankaan vedenottamosta on lisäsyöttö ruuhka-aikoina Tahkolle. Keskustaajamassa sijaitsee ylävesisäiliö. Kankaan ottamoalueen antoisuus on tutkimusten mukaan 2 260 m 3 /d. Nykyinen käyttö on 544 m 3 /d (v. 2009). Vedenottamon vesi alkaloidaan vesilaitoskalkilla ennen kulutukseen johtamista. 3.1.2 Sammutusvesi Vuonna 2011 vahvistettu pelastuslaki edellyttää, että pelastuslaitos laatii sammutusvesisuunnitelman yhdessä pelastustoimen alueen kuntien ja alueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa. Sammutusveden toimittamisesta ei ole säädetty voimassa olevassa vesihuoltolaissa (119/2001). Uutta nykyisessä pelastuslaissa on se, että siinä on säädetty paitsi suunnitelmasta myös eri osapuolten velvollisuuksista. Aikaisemmin sammutusveden järjestäminen pelastustoimen tarpeisiin oli määritelty pelkästään kunnan vastuulla olevaksi tehtäväksi. Sammutusvesisuunnitelman laatimiseksi on valmistunut opas. Se on laadittu Kuntaliiton johdolla yhteistyössä vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen, sisäasiainministeriön pelastusosaston, pelastuslaitosten, maa- ja metsätalousministeriön vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten edustajien kanssa. Lainsäädäntö korostaa osapuolten yhteistoimintaa. 3.1.3 Pohjavesialueiden riskit Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry on laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmia Nilsiän kaupungin alueella sijaitseville pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmat valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. 3.1.4 Jatkotoimenpiteet vedenottamoiden alueella Vedenottoalueiden suojelu toteutetaan käytännössä kaavamääräyksillä, lupamääräyksillä, ympäristönsuojelumääräyksillä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien ja pohjavesien suojelusuunnitelmien avulla. Em. määräyksillä ja ohjeilla on alueen käyttöä ohjattava siten, että pohjaveden merkittävää pilaantumisvaaraa aiheuttavia toimintoja ei sallita alueella ja vähäistä haittaa aiheuttaville toiminnoille asetetaan sellaiset toimintaehdot, että riski minimoituu. 3.1.5 Erityistilanteisiin varautuminen Vesihuoltolakiin on tulossa sekä vesihuoltolaitosta että kuntaa koskeva velvoite vesihuollon erityistilanteisiin varautumisesta. Vesihuoltolaitoksen on lain mukaan laadittava ja pidettävä ajan tasalla yhteistyössä kaupungin valvontaviranomaisten ja pelastusviranomaisten sekä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten kanssa suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Kunnan tulee suunnitella toimenpiteet, joita tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi erityistilanteissa vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella.

11(30) 3.1.6 Vesijohtoverkosto, liittymisasteet ja vedenkulutus Vesijohtoverkostossa on yksi ylävesisäiliö Nilsiän keskustassa sekä yksi ylävesisäiliö Reittiön linjassa Pieni-Tarpisen lähellä. Reittiön ylävesisäiliön yhteydessä on UVdesinfiointilaitteet. Vuonna 2009 vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkon pituus oli 123,5 km, josta muoviputkia oli 110,5 km ja rautaputkia 13 km. Vuonna 2010 vesijohtoverkoston vuotovesimäärä oli noin 15 %. Taulukossa 5 on esitetty verkoston saneerausinvestoinnit vuosina 2009 2010. Taulukko 5. Verkoston saneerausinvestoinnit v. 2009 2010 2009 2010 Saneeratut vesijohdot [m] 1 100 200 Kustannukset [ ] 150 000 15 000 Kaupungin toiminta-alueella vesijohtoverkoston liittyjämäärä on 2 950. Toimintaalueella olevissa vesijohtoverkostoon liittymättömissä kiinteistöissä asukkaita on 20. Taulukossa 6 on esitetty kaupungin toiminta-alueella ja vesiosuuskuntien alueella vesijohtoverkostoon liittyneiden henkilöiden lukumäärät. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti (kunta + vesiosuuskunnat) Nilsiän kaupungin alueella on noin 86 %. Taulukko 6. Kaupungin ja vesiosuuskuntien toiminta-alueiden vesijohtoverkoston liittyjämäärät Vesijohtoverkoston liittyjämäärä [hlö] Nilsiän kaupunki 2 950 Vesiosuuskunnat 2 688 Yhteensä 5 638 3.1.7 Ennusteet Vesilaitoksen toimittaman talousveden määrä oli vuonna 2009 yhteensä 339 100 m 3. Osuuskunnille toimitettiin vettä 36 693 m 3. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet 132 950 m 3, vesimäärästä 39 % muu teollisuus 8 000 m 3, vesimäärästä 2 % maatalous 950 m 3, vesimäärästä 0,3 % muu laskutettu vesi 7 500 m 3, vesimäärästä 2 % laskuttamaton vesi 59 872 m 3, vesimäärästä 17 % sairaalat 2 675 m 3, vesimäärästä 0,8 % matkailu 92 660 m 3, vesimäärästä 27 % Talousveden laatu Nilsiän kaupungin verkostoissa on ollut pääosin hyvä ja verkostovesi on täyttänyt STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset. Väestömääräennusteen mukaan Nilsiän kaupungin väestö kasvaa muutamalla sadalla asukkaalla vuoteen 2030 mennessä (Lähde: Nilsiän kaupunki). Samaan aikaan hajaasutusalueiden asukkaita tullee jonkin verran verkoston piiriin. Liittyjämäärän on

12(30) ennustettu kasvavan samassa suhteessa matkailualueen laajenemisen ja väestömäärän kehityksen kanssa. Liittyjämäärä ei sisällä vesiosuuskuntien liittyjämääriä. Tahkolla on nykyisin noin 8500 vuodepaikkaa. Vesihuoltolaitoksen tarvitseman raakaveden määrä kasvaa noin 60 % tarkastelujaksolla (taulukko 7, kuvaaja 1). Taulukko 7. Laskutetun talousvesimäärän ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 2009 2015 2020 2025 2030 Asukasmäärä (hlö) 6 521 6 570 6 600 6 620 6 640 Liittyjämäärä (hlö) 3 000 3 019 3 032 3 042 3 051 Laskutettu vesimäärä (m 3 /d) Matkailun vuodepaikkojen määrä (kpl) 929 935 940 942 945 8 400 9 500 10 500 12 000 13 500 Vesimäärä (m 3 /d) 1 680 1 900 2 100 2 400 2 700 3 000 2 700 Vesimäärä [m3/d] 2 500 2 000 1 500 1 000 2 400 2 100 1 900 1 680 929 935 939 942 945 Kaupunki Matkailu 500 0 2009 2015 2020 2025 2030 Vuosi Kuva 1. Talousvesimääräennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 [m 3 /d]. 3.2 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely 3.2.1 Jätevesiviemäriverkosto ja liittymisasteet Vuonna 2009 vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston pituus oli 99,7 km, josta muoviputkia oli. 84 km ja betoniputkia 15,7 km. Keskustan ja Tahkon asukkaat kuuluvat jätevesiverkoston piiriin. Taajaman jätevedet johdetaan noin 3,5 kilometrin pituisella yhdysviemärillä kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tahkon jätevedet johdetaan 2 kilometrin pituisella yhdysviemärillä puhdistamolle. Taajaman alueella on 11 pumppaamoa ja Tahkovuorella 25. Vuonna 2010 jätevesiverkoston vuotovesimäärä oli noin 25 %. Taulukossa 8 on esitetty viemäriverkoston saneerausinvestoinnit vuosina 2009 2010.

13(30) Taulukko 8. Viemäriverkoston saneerausinvestoinnit v. 2009 2010 2009 2010 Saneeratut jätevesiviemärit [m] 780 200 Kustannukset [ ] 120 000 15 000 Kaupungin toiminta-alueella viemäriverkoston liittyjämäärä on 2 950, joista Tahkovuoren alueella on noin 200. Toiminta-alueella on viemäriverkostoon liittymättömiä henkilöitä 20. Taulukossa 9 on esitetty kaupungin toiminta-alueella ja vesiosuuskuntien alueella jätevesiverkostoon liittyneiden henkilöiden lukumäärät. Jätevesiverkoston liittymisaste (kaupunki + vesiosuuskunnat) Nilsiän kaupungin alueella on noin 47 %. Taulukko 9. Kaupungin ja vesiosuuskuntien toiminta-alueiden jätevesiverkoston liittyjämäärät v. 2009 Jätevesiverkoston liittyjämäärä [hlö] Nilsiän kaupunki 2 950 Vesiosuuskunnat 88 Yhteensä 3 038 3.2.2 Jätevedenkäsittely Nilsiän kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Nilsiän taajaman ja Tahkon matkailualueen välissä. Jätevedenpuhdistamoon johdetaan n. 3 700 vakituisen asukkaan sekä sesonkiaikoina lisäksi noin 8500 majoittujan asumisjätevedet. Tahkon matkailukeskuksessa syntyvät jätevesimäärät vaihtelevat paljon kausiluonteisesti. Laitos on valmistunut vuonna 1988 ja viimeisin saneeraus valmistui vuonna 2007. Laitos on 2-linjainen rinnakkaissaostuksella toimiva aktiivilietelaitos. Käsittelyprosessissa jätevedestä poistetaan lupaehtojen mukaisesti fosfori, biologisesti hajoava aines ja ammoniumtyppi. Käsitellyt jätevedet puretaan Syväriin puhdistamon edustalle. Puhdistusprosessissa käytetyt kemikaalit ovat ferrosulfaatti, kalkki ja lietteen käsittelyssä polymeeri. Jätevesiliete käsitellään laitoksella lingolla ennen aumakompostointia. Käsiteltyä lietettä kompostoidaan vuosittain n. 1 000 m 3 maanparannukseen sopivaksi kompostimullaksi. Lietteeseen sekoitetaan turvetta. Valmista kompostimultaa syntyy n. 3 000 m 3 /v. Evira on myöntänyt 16.12.2010 kaupungille laitoshyväksynnän orgaanisen maanparannusaineen valmistamiseksi. Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL = 10 700 Qkeskim max = 3 700 m 3 /d BHK 7 = 750 kg/d kiintoaine 856 kg/d typpi 160 kg/d fosfori 27 kg/d Jätevedenpuhdistamo ja kaikki pumppaamot ovat kaukovalvonnassa.

3.2.3 Ennusteet PÖYRY FINLAND OY 14(30) Vuonna 2009 puhdistamolle johdettu vesimäärä oli 304 641 m 3, eli keskimäärin 835 m 3 /d. Jätevesimäärä on kasvanut vuosittain 4-8 %. Puhdistamolla on sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto. Puhdistamo on saavuttanut sille 22.6.2000 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä nro 32/00/3 asetetut puhdistusvaatimukset hyvin. Nilsiän kaupunki on jättänyt uuden ympäristölupahakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi AVI:lle 31.12.2010. Jätevesimäärän ennustetaan kasvavan n. 60 % vuoteen 2030 mennessä. Liittyjämäärän on ennustettu kasvavan samassa suhteessa matkailualueen laajenemisen ja väestömäärän kehityksen kanssa. Liittyjämäärä ei sisällä vesiosuuskuntien liittyjämääriä. Jätevesimäärän kasvuun on varauduttava matkailun laajentumisen ja haja-asutusalueiden lisääntyvän viemäröinnin myötä (taulukko 10, kuvaaja 2). Taulukko 10. Laskutetun jätevesimäärän ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 2009 2015 2020 2025 2030 Asukasmäärä (hlö) 6 521 6 570 6 600 6 620 6 640 Liittyjämäärä (hlö) 2 950 2 965 2 979 2 988 2 997 Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /d) Vuodepaikkojen määrä (matkailu) (kpl) 629 632 635 637 639 8 400 9 500 10 500 12 000 13 500 Jätevesimäärä (m 3 /d) 1 680 1 900 2 100 2 400 2 700 3 000 2 700 2 500 2 400 Laskutettu jätevesimäärä [m3/d] 2 000 1 500 1 000 500 2 100 1 900 1 680 629 632 635 637 639 Kaupunki Matkailu 0 2009 2015 2020 2025 2030 Vuosi 3.3 Hulevedet Kuva 2. Viemärijätevesimääräennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 [m 3 /d]. Hulevesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet. Myös kiinteistöjen kuivatusvedet voidaan johtaa hulevesiviemäriin. Hulevesiä ei saa johtaa

15(30) jätevesiviemäriin kuormittamaan jätevedenpuhdistamoa. Käytännössä niin on tehty aikaisemmin, joko tietämättömyyden tai hulevesiverkoston puuttumisen vuoksi. Hulevesiverkostoa on ainoastaan taajamassa. Nykyisen vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos vastaa hulevesien poisjohtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan. Tästä palvelusta laitos voi periä asiakkailtaan maksua. Hulevesiviemärin toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön tulee liittyä hulevesiverkostoon, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ole kiinteistöä tästä velvoitteesta erikseen vapauttanut. Rakennettaville ja saneerattaville kaduille tulee suunnitella hulevesiverkosto tai hulevesien johtaminen ojapainantein, jotta hulevesien hallittu poisjohtaminen mahdollistuu. Hulevesiverkoston purkupaikka tulee valita siten, että epäpuhtaudet ja ravinteet eivät kulje suoraan purkualueen vesistöön. Esim. luonnollisilla tai rakennetuilla kosteikoilla voidaan ehkäistä haittavaikutusten leviämistä vesistöön. Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien hallinnan suunnittelusta merkittäville tulvariskialueille. Lain mukaan rakennettujen alueiden hulevesien hallinnan riskien arviointi ja siihen liittyvä suunnittelu tulee pakolliseksi vuonna 2011. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hulevesitulvien osalta suunnitteluvastuu on kunnalla. Hulevesitulvien osalta kunta vastaa tulvariskien hallintasuunnittelutyön organisoinnista ja vastaa mahdollisen suunnitelman laatimisesta sekä hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman. Laki edellyttää, että kaikki kunnat suorittavat hulevesitulvien tulvariskien alustavan arvioinnin ja nimeävät mahdolliset merkittävät tulvariskialueet 22.12.2011. Alustava arviointi suoritetaan lähinnä olemassa olevien tietojen perusteella. Jos alustavan arvioinnin perusteella kunta toteaa, että alueella on merkittävä tulvariski, kunta nimeää alueen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Näille alueille on laadittava tulvakartat 22.12.2013 mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2015 mennessä. Lain tarkoittama tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen koskee nimenomaan merkittäviä tulvia. Muunlaisia tulvia lain suunnittelujärjestelmä ei koske. Tavanomaisempiin tulviin varautuminen liittyy kunnan eri sektoreiden normaaliin toimintaan. Hulevesien hallinnan suunnitteluun liittyvää asiantuntija-apua antaa ELYkeskus. Tulvariskien alustava arviointi, merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaaraja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan tarpeellisin osin kuuden vuoden välein (20 ). MMM:n asettama vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä on ehdottanut loppuraportissaan v. 2010 hulevesien osalta seuraavaa: Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröinti tulisi erottaa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta, ja maankäyttö- ja rakennuslaissa kunnalle tulisi säätää velvollisuus huolehtia hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla. Vesihuoltolaitos siis vastaisi hulevesien viemäröinnistä toimintaaluepäätöksen ja vesihuoltolain mukaisesti, kun taas kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta ja maanpäällisten rakenteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta olisi kunnalla. Vesihuoltolaitoksille tulisi oikeus saada kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä silloin kun laitos tästä huolehtii.

16(30) 4 VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTA 4.1 Nilsiän vesiosuuskunnat Nilsiän kaupungin alueella toimii 17 vesiosuuskuntaa tai -yhtymää. Vuotjärven, Vellikankaan, Pöljän ja Pieksänkosken vesiosuuskunnilla on omat vedenottamonsa (taulukko 11). Alaranta-Alasiikajärven, Selkälänniemen ja Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunnat ostavat käyttöveden Juankosken kaupungin verkostosta. Kangaslahden vesiosuuskunta ostaa vetensä Rautavaaran kunnalta ja Lukkarilan vesiosuuskunta Varpaisjärven kunnalta. Muut vesiosuuskunnat ostavat vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Kaupungin viemäriverkostoon on liittynyt Leväniemen ja Valkeiskylän vesiosuuskunnat. Taulukossa 12 on esitetty Nilsiän kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat. Taulukko 11. Nilsiän kaupungin vesiosuuskuntien vesilaitosten tietoja Pöljän Vellikankaan Pieksänkosken Vuotjärven vok vok vok lähdevok Vesioikeuden lupa [m 3 /d] 500 500 120 Kapasiteetti [m 3 /d] 1 000 Keskimääräinen käyttö [m 3 /d] (v.2009) 283 360 1 000 138

17(30) Taulukko 12. Nilsiän kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna 2009 Vesijohdon liittyjämäärä (hlö) Vesijohdon liittyjämäärä (kiinteistöt)* Viemärin liittyjämäärä (hlö) Viemärin liittyjämäärä (kiinteistöt)* Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /a) Verkosto vesijohto (km) Verkosto viemäri (km) Vedenottokohde Vuotjärven vesiosuuskunta Juankoski toiminta-alue Nilsiä toiminta-alue 55 890 22 356 50 250 145 oma vedenottamo, Vellikankaan vok:n ja Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Pieksänkosken vesiosuuskunta Juankoski, toiminta-alue Kuopio, toiminta-alue Nilsiä, toiminta-alue Siilinjärvi, toiminta-alue Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta 22 6 625 58 9 2 250 23 78 970 218 25 10 1 000 1 Nilsiän ja Juankosken kaupunkien vesihuoltolaitos oma lähdevedenottamo Vellikankaan vesiosuuskunta 880 352 110 840 168 oma vedenottamo Alaranta-Alasiikajärven vesiosuuskunta 186 74 21 900 oma vedenottamo Valkeiskylän vesiosuuskunta 59 24 2 660 6 Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Lukkarilanseudun vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta Nilsiä, toiminta-alue Siilinjärvi, toiminta-alue 430 172 40 150 110 99 1 535 40 614 555 222 103 260 11 340 269 40 Lapinlahden kunnan vesihuoltolaitos oma vedenottamo, Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos

18(30) Vesijohdon liittyjämäärä (hlö) Vesijohdon liittyjämäärä (kiinteistöt)* Viemärin liittyjämäärä (hlö) Viemärin liittyjämäärä (kiinteistöt)* Laskutettu vesimäärä (m3/a) Laskutettu jätevesimäärä (m3/a) Pajuniemen Vesi Ay 10 4 1 Verkosto vesijohto (km) Kangaslahden vesiosuuskunta 150 60 18 250 22 Leväniemen vesiosuuskunta 51 17 51 17 930 345 5,7 5,7 Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä 41 16 12 410 Murtomäen yhtymä 13 5 550 Purolan yhtymä 5 2 600 1 Tiirinniemen Vesihuolto Oy 50 20 38 15 Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunta 252 100 84 000 2 Keskisen Vesihuoltoyhtymä 10 4 5 000 1,5 Verkosto viemäri (km) Vedenottokohde Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos oma vedenottamo Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Juankosken kaupungin vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos *Kiinteistömäärien jakajana on käytetty lukua 2,5

19(30) Vuotjärven vesiosuuskunta Vuotjärven vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1991 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän ja Juankosken kaupunkien alueella. Osuuskunnan vesijohtoverkostoon liittymättömiä henkilöitä toiminta-alueella on 50. Vuotjärven vesiosuuskunnan Mustalahden vedenottamo sijaitsee Matoharjun pohjavesialueella. Vedenottamon vesi otetaan kuilukaivosta ja johdetaan soodaalkaloinnin jälkeen kulutukseen sekä 150 m 3 :n ylävesisäiliöön. Verkostoon kuuluu lisäksi paineenkorotusasema, joka sijaitsee Sydänmaassa. Laitoksen keskimääräinen vedenkulutus vaihtelee välillä 40 80 m 3 /d. Vedenottamon tuotto ei yksin riitä vesiosuuskunnan tarpeisiin vaan vettä johdetaan tarpeen mukaan osuuskunnan verkostoon Vellikankaan vesiosuuskunnan ja kaupungin verkostoista. Vuonna 2009 vettä johdettiin Vuotjärven vesiosuuskunnan verkostosta Pieksänkosken vesiosuuskunnan verkostoon noin 8 180 m 3. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet 22 827 m 3, vesimäärästä 45 % muu teollisuus 1 322 m 3, vesimäärästä 2,6 % maatalous 15 654 m 3, vesimäärästä 31 % matkailu 2 268 m 3, vesimäärästä 4,5 % Osuuskunnan asiakkailta perimät v. 2009 olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) 4 880 perusmaksu vedestä (omakotitalo) 50 /v mittarimaksu vedestä (omakotitalo) 200 /v käyttömaksu vedestä 0,50 /m 3 Pieksänkosken vesiosuuskunta Pieksänkosken vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1992. Vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu vesijohtoverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on pääasiassa Nilsiän kaupungin alueella, mutta osuuskunnan verkostoa on myös Siilinjärven ja Maaningan kuntien sekä Juankosken kaupungin alueilla. Osuuskunta ostaa vetensä pääasiassa Nilsiän ja Juankosken kaupunkien vesihuoltolaitoksilta. Verkostoon kuuluu 100 m 3 :n ylävesisäiliö sekä paineenkorotusasemat Pieksällä, Saramäessä, Piekkäälänmäellä ja Kinahmissa. Vesijohtoverkoston toiminta-alueella on liittymättömiä asukkaita 320. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet 20 480 m 3, vesimäärästä 26 % muu teollisuus 500 m 3, vesimäärästä 0,6 % maatalous 54 470 m 3, vesimäärästä 69 % muu laskutettu vesi 2 030 m 3, vesimäärästä 2,6 % matkailu 2 500 m 3, vesimäärästä 3 %

20(30) Osuuskunnan asiakkailta perimät v. 2009 olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) 4 200 euroa perusmaksu vedestä(omakotitalo) 100 euroa/v liittymismaksu (kerrostalo) 8 400 euroa perusmaksu vedestä(kerrostalo) 100 euroa/v käyttömaksu vedestä 0,67 euroa/m 3 Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta on perustettu vuonna 1994 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnalla on oma lähdevedenottamo. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Vesiosuuskunnan verkosto on mitoitettu nykyisen liittyjämäärän mukaan eikä verkostoon ole mahdollista ottaa uusia liittyjiä. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: perusmaksu vedestä (omakotitalo) 25 /v käyttömaksu vedestä 0,50 /m 3 Vellikankaan vesiosuuskunta Vellikankaan vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1983 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Rautavaaran, Juankosken, Nilsiän ja Lapinlahden alueilla. Vellikankaan vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee Rautavaaran kunnan puolella. Verkostoon kuuluu vedenottamon lisäksi 170 m 3 :n alavesisäiliö ja 7 paineenkorotusasemaa. Laitoksen keskimääräinen vedenkulutus vuonna 2009 oli 340 m 3 /d. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) 3 000 perusmaksu vedestä (omakotitalo) 25,25 /v käyttömaksu vedestä 0,25 /m 3 Vellikankaan vesiosuuskunnan liittymismaksussa on korotuspaineita. Alaranta-Ala-Siikajärven vesiosuuskunta Alaranta-Ala-Siikajärven vesiosuuskunnan toiminta-alue on Juankosken ja Nilsiän kaupunkien alueilla. Vesiosuuskunta ottaa käyttövetensä Juankosken kaupungin puolella sijaitsevasta Säyneisen vedenottamosta. Vesiosuuskunnan toiminta Nilsiän kaupungin puolella on melko pientä. Säyneisen vedenottamon ottolupa on 300 m 3 /d. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattiin vettä vesijohtoverkostoon 150 m 3 /d, josta Alaranta-Ala-Siikajärven vesiosuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus oli 60 m 3 /d.

21(30) Valkeiskylän vesiosuuskunta Valkeiskylän vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1994 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Vesiosuuskunnan toiminta-alueella liittymättömiä henkilöitä on 6. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet 1 613 m 3, vesimäärästä 61 % maatalous 1 037 m 3, vesimäärästä 39 % laskuttamaton vesi 7 m 3 Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) 1 009 euroa käyttömaksu vedestä 1,75 euroa/m 3 Lukkarilanseudun vesiosuuskunta Lukkarilanseudun vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1989 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Siilinjärven, Nilsiän ja Lapinlahden alueilla, mutta se toimii pääasiassa Lapinlahden kunnan alueella ja ostaa käyttövetensä Lapinlahden kunnalta Karjalaisenmäen vedenottamosta. Vuonna 2009 vedenkulutus oli keskimäärin 110 m 3 /d. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) n. 4 300 käyttömaksu vedestä 0,88 /m 3 Pöljän vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1987. Pöljän vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on Siilinjärven kunnan ja Nilsiän kaupungin alueilla. Pöljän osuuskunnan verkosto on liitetty Siilinjärven kunnan verkostoon kirkonkylässä yhteyden toimiessa varavesilähteenä. Kirkonkylän ja Pöljän vesiosuuskunnan verkostojen liittymäkohdassa on paineenkorotus. Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamon ottolupa on 500 m 3 /d. Veden käsittelynä on alkalointi raskassoodalla. Vedenottamolle on tehty vuonna 1987 suoja-aluesuunnitelma, jota ei ole vahvistettu. Vedenottamolla on kloorausvalmius. Vedenkulutus oli noin 300 m 3 /d (tiedot vuodelta 2009). Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet 78 000 m 3, vesimäärästä 75,5 % maatalous 26 600 m 3, vesimäärästä 26 % laskuttamaton vesi 7 400 m 3, vesimäärästä 7 %

22(30) Osuuskunta myi v. 2009 vettä Pieksänkosken vesiosuuskunnalle, Ylä-Savon Vedelle ja Nilsiän kaupungille yhteensä 2 780 m 3 ja osti vettä Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitokselta vettä 11 500 m 3. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) 5 700 euroa perusmaksu vedestä (omakotitalo) 64 euroa/v käyttömaksu vedestä 0,91 euroa/m 3 Viemäri: liittymismaksu (omakotitalo) 7 300 euroa perusmaksu jätevedestä (omakotitalo) 70 euroa/v käyttömaksu jätevedestä 2,44 euroa/m 3 Keskisen vesihuoltoyhtymä Keskisen vesihuoltoyhtymä on perustettu vuonna 1981 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Vesihuoltoyhtymä ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Osuuskunnan jäsenet ovat tehneet liittymissopimuksen Nilsiän kaupungin kanssa ja maksavat laskunsa suoraan kunnan vesihuoltolaitokselle. Pajuniemen Vesi Ay Pajuniemen Vesi Ay toimittaa asiakkailleen talousvettä ja se ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Kangaslahden vesiosuuskunta Kangaslahden vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1983. Vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu vesijohtoverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on Rautavaaran ja Nilsiän alueilla. Osuuskunta ostaa vetensä Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitokselta. Vesiosuuskunnan liittyjämäärä on noin 150 henkilöä. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) 1 000 euroa perusmaksu vedestä (omakotitalo) 20 euroa/v käyttömaksu vedestä 0,27 euroa/m 3

23(30) Leväniemen vesiosuuskunta Leväniemen vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v. 2009 olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) 1 710 euroa perusmaksu vedestä (omakotitalo) 35 euroa/v käyttömaksu vedestä 1,54 euroa/m 3 Viemäri: liittymismaksu (omakotitalo) 7 076 euroa perusmaksu jätevedestä (omakotitalo) 35 euroa/v käyttömaksu jätevedestä 2,40 euroa/m 3 Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Juankosken ja Nilsiän alueilla. Vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo. Murtomäen yhtymä Murtomäen yhtymä toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Osuuskunta ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Purolan yhtymä Purolan yhtymä toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin Ruokoiskylän alueella. Osuuskunta ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Tiirinniemen Vesihuolto Oy Tiirinniemen Vesihuolto Oy on perustettu vuonna 2007 ja se toimii Tiirin Golfin alueella. Yhtiö omistaa ja ylläpitää vesi- ja viemäriverkostoa, johon liittyneet ovat suoraan Nilsiän vesihuoltolaitoksen asiakkaita. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut (talousvesi ja jätevesi) v. 2009 olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) 6 000 (alv. 0 %) perusmaksu vedestä (omakotitalo) 150 /v (alv. 0 %) Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos perii käyttömaksun kulutuksen mukaisesti.

24(30) Nousionmäen-Pelonnniemen vesiosuuskunta Kinnulanniemen vesihuolto-osuuskunta on rekisteröity vuonna 1992 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Vesiosuuskunta sijaitsee Tahkon vesireitin länsipuolella. Vesiosuuskunta ostaa käyttövetensä Juankosken kaupungin verkostosta. 4.1.1 Jätevedenkäsittely Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyyn vaihtoehtoja ovat: kiinteistökohtainen puhdistamo (pien- tai maapuhdistamo) kuiva-/kompostikäymälä ja maa- tai pienpuhdistamo harmaille vesille umpisäiliö muutaman kiinteistön yhteinen puhdistamo (pien- tai maapuhdistamo) Kunkin kiinteistön omistaja voi valita haluamansa jätevesien käsittelymenetelmän. Kaikissa tapauksissa toteutettava menetelmä edellyttää suunnittelua, jotta sopivuus kiinteistölle voidaan varmistaa. Kaikki em. menetelmät edellyttävät määräajoin toiminnan tarkastamista ja huoltamista. Rakentamiskustannukset riippuvat mm. kiinteistön ja tontin olosuhteista. Keskimäärin kustannukset vaihtelevat välillä 4 000 8 000 euroon. Taloudellisuusvertailussa on huomioitava rakentamiskustannusten lisäksi pitkän ajan käyttökustannukset. Nilsiän kaupungin kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet kaupungin viemäriverkostoon, on useimmiten käytössä sakokaivot. Uudemmissa kiinteistöissä on pääosin käytössä tehokkaampia käsittelyjärjestelmiä. Jatkossa jätevesien käsittely pelkästään saostuskaivoissa ei enää ole riittävä menetelmä. Jätevesiasetuksessa 209/2011 on asetettu puhdistusvaatimukset jätevesille seuraavasti: orgaaninen aines 80 % fosfori 70 % typpi 30 % Jätevesiasetus määrittää lisäksi, että kiinteistöllä on oltava: selvitys käytössä olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet suunnitelma jätevesijärjestelmästä, (uudet kiinteistöt ja vanhojen järjestelmien tehostaminen) Automaattisesti jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan.

25(30) 5 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 5.1 Kaupungin vesihuollon tavoitteet Vesihuoltoa kehitetään osana kaupungin yleistä toimintastrategiaa kestävän kehityksen ja puhtaan asuinympäristön näkökulmasta. Nilsiän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman perusperiaatteina on talousveden hyvän laadun ja riittävyyden sekä varaveden saannin turvaaminen, taajamatyyppisten haja-asutusalueiden liittäminen keskitetyn viemäröinnin piiriin, jätevesien käsittelyn tehostaminen valtioneuvoston hyväksymän Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 periaatepäätöksen ja valtioneuvoston Vuoksen vesienhoitoalueen suojelusuunnitelman mukaiseksi sekä verkostovuotojen vähentäminen. Nilsiän kaupungin vesihuollolle asetetut tavoitteet ovat: Talousveden laadun ja riittävyyden sekä varavedensaannin turvaaminen koko kaupungin alueella Matkailualueen vedensaannin turvaaminen myös tulevaisuudessa Puhdistetun jäteveden lupaehtojen vaatimusten täyttäminen, jätevesiverkoston laajentaminen kaikille toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille ja jätevesijärjestelmien vuotojen vähentäminen Haja-asutusalueen jätevesihankkeiden edistäminen ja käsittelyn saattaminen asetuksen vaatimalle tasolle Riskeihin ja erityistilanteisiin varautuminen 5.2 Tavoitteiden mukaisen kehittämisen periaatteet pitkällä aikavälillä 5.2.1 Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Nilsiän kaupungin teknisten palveluiden toiminta-ajatuksena on kehittää asukkaille ja elinkeinoelämälle toimiva, turvallinen, viihtyisä ja ekologisesti kestävä ympäristö ja yhdyskuntarakenne. Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) on huomioitava vesihuollossa. Vesipuitedirektiivi luo pintavesien ja pohjavesien suojelulle yhtenäiset puitteet koko EU:n alueella. Direktiivi toimeenpannaan jokaisen maan olosuhteisiin, hallintoon ja lainsäädäntöön sovittaen. Suomessa direktiivi toteutuu vuonna 2004 hyväksytyn lain vesienhoidon järjestämisestä sekä kolmen muun lakimuutoksen myötä. Direktiivin yhtenä tavoitteena on pohjavesien pilaantumisen vähentäminen sekä pinta- ja pohjavesien riittävän saannin turvaaminen. Direktiivi luo siten paineita pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittämiseksi viemäriverkostoon. Nilsiän vesistöt ovat osa Vuoksen vesienhoitoaluetta, jonka hoitoa koskevan suunnitelman valtioneuvosto hyväksyi 10.12.2009. Toimenpiteistä on laadittu erillinen ohjelma vuosille 2010 2015. Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja - hoitotoimista. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lopullinen toimenpideohjelma sisältää sekä pinta- että pohjavesien tilan turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.