Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag. tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten



Samankaltaiset tiedostot
Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

lakisääteinen tapaturmavakuutus

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Aurinkorinteen koulu Päiväys:

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Työsuojelun toimintaohjelma

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Autoalan kysely 2014

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työturvallisuuslaki /738

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

edellytykset sairaaloissa Turku FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI

Tarkastuskertomus 2016/ (3) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Perusasiat kuntoon Parempi työ

YKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla

TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Työturvallisuutta perehdyttämällä

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio

Reino Kanerva Esitys (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Työsuojelupäällikkö Avoin puh Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

Loimaan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma. Kaupunginhallitus

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Työympäristöön kuuluvat työyhteisön johtaminen, työtilat ja alueet, työvälineet ja menetelmät sekä psykososiaaliset kuormitustekijät.

Työturvallisuuslainsäädäntö

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Työhyvinvointia työpaikoille

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu ja seurantakierros 2007

Transkriptio:

Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten

Sisällysluettelo 3 Alandia vakuutuksenantajana Merenkulun tarpeiden erikoisasiantuntija Työtapaturmia sattuu joka päivä Työturvallisuus ja määräyksiä 4 Työsuojelu ja riskinarviointi Määritelmiä / sanastoa Riskien arviointi työpaikalla 5 Riskien hallinnasta turvallisuushallintaan Riskiluokat 6 Tapaturman vaaratekijät 1a 7 Tapaturman vaaratekijät 1b 8 Fysikaaliset vaaratekijät 2a 9 Fysikaaliset vaaratekijät 2b 10 Kemialliset ja biologiset vaaratekijät 3a 11 Kemialliset ja biologiset vaaratekijät 3b 12 Ergonomiset vaaratekijät 4a 13 Ergonomiset vaaratekijät 4b 14 Henkinen kuormittuminen 5a 15 Henkinen kuormittuminen 5b

Yhteistyöllä kohti turvallisempaa ja terveellisempää työympäristöä Hyvällä työpaikalla vallitsee positiivinen turvallisuuskulttuuri. Työntekijä voi hyvin työpaikalla, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi ja varmaksi ja jossa voimassa olevia sääntöjä ja viranomaisten määräyksiä noudatetaan ja arvostetaan. Työturvallisuus on mukana esimiesten, johdon ja koko organisaation jokapäiväisessä toiminnassa. Hyvinvoivalla työpaikalla tuetaan ja ylläpidetään työntekijöiden työkykyä sekä edistetään henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvoiva henkilökunta viihtyy ja menestyy työssään. Alandia vakuutuksenantajana Alandia Vakuutus juontaa juurensa ahvenanmaalaisesta merenkulkuperinteestä. Siitä lähtien, kun ryhmä ahvenenmaalaisia laivanvarustajia vuonna 1938 perusti keskinäisen vakuutusyhtiön nimellä Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag, olemme luotsan neet vakuutuksenottajiamme varmoin ottein niin myötäkuin vastatuulessa. Vuosien myötä toimintamme on laajentunut tytäryhtiöillä Alandia, Liv-Alandia ja Pensions-Alandia, jotka ovat erikoistuneet meri- ja venevakuutuksiin, vapaaehtoisiin henkilövakuutuksiin sekä lakisääteisiin eläkevakuutuksiin. Konsernin emoyhtiö Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag tarjoaa kahdenlaisia vakuutuksia; merivakuutusratkaisuja aluksille sekä lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia miehistöille ja varustamoiden maa- ja merihenkilökunnille. Merenkulun tarpeiden erikoisasiantuntija Tuotteemme on luotu palvelemaan merenkulun tarpeita. Työajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi tarjoamme laivahenkilökunnan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, jonka varustaja merenkulkualan työehtosopimusten mukaan on velvollinen ottamaan työntekijöilleen. Edellytyksenä tälle vakuutukselle on, että alus kulkee Suomen lipun alla. Meillä on myös mahdollisuus tapaturmavakuuttaa suomalaisia ns. lähetettyjä työntekijöitä, jotka työskentelevät muun kuin Suomen lipun alla kulkevilla aluksilla. Tarjoamme myös sopivia vakuutusratkaisuja Suomen lipun alla kulkeville aluksille, joilla on ns. sekamiehitys. Työtapaturmia sattuu joka päivä Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa, joista 130 000 on työtapaturmia. Työtapaturman työkyvyttömyys jakso kestää keskimäärin 15 päivää. Vuosittain noin 40 henkilöä menehtyy työtapaturmissa ja sen lisäksi noin 40 henkilöä menehtyy työmatkoilla. 2000-luvun alussa useimmat työtapaturmat sattuivat teollisuudessa ja rakennustyömailla. Tapaturmien tiheys on suurin rakennussektorilla, noin 80 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Teollisuudessa tapaturmien tiheys on noin 50 ja merenkulussa tapaturmien tiheys on korkeampi, noin 55 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Työturvallisuus ja määräyksiä Työsuojelun avulla, sisältäen työterveyshuollon, työnantaja pyrkii takaamaan työtekijän fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin varmistamalla työn ja työtilojen turvallisuuden ja terveellisyyden. Työsuhteen ehdot, yrityksen johto, työn dynaamisuus ja tuottavuus kuuluvat myös työsuojelun piiriin. Työnantaja vastaa työturvallisuuslain (Työturvallisuuslaki 738/2002) perusteella työn turvallisuudesta ja työntekijän hyvinvoinnista. Työnantaja vastaa myös työpaikan työsuojelutoiminnasta. Työsuojelutoiminta on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työntekijän on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaaratekijät, otettava ne huomioon ja ilmoitet tava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Työturvallisuuslaissa on säädetty, että työnantajan on laadittava työpaikalle työsuojelun toimintaohjelma, jonka avulla edistetään turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpidetään työntekijän työkykyä. Toimintaohjelman tavoitteena on kehittää työoloja työympäristön ja työpaikan omien edellytysten mukaan. Kaikkien yritysten, koosta riippumatta, on laadittava työsuojelun toimintaohjelma. Työturvallisuuslain 10 nojalla kaikki työnantajat ovat myös velvollisia tutkimaan, tunnistamaan ja arvioimaan haittatekijöitä ja riskejä koskien työntekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Riskien arviointi ja riskien hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten 3

Työsuojelu ja riskinarviointi Vaarojen tunnistaminen ja vaarojen riskinarviointi tulisi olla työpaikkojen työsuojelutoiminnan perusteena. Riskinarvioinnin vaiheet ovat: 1) vaarojen tunnistaminen 2) riskiryhmien, jotka mahdollisesti ovat altistuneet, tunnistaminen 3) vaarojen laadullinen tai määrällinen riskinarviointi 4) riskienhallinnan toimenpiteiden toteuttaminen (riskien poistaminen tai pienentäminen) Sekä lainsäädännölliset tavoitetasot että työyhteisön kielteisiä tekijöitä ohjailevat arvot toimivat työkaluina riskien arvioinnissa ja -hallinnassa. Lainsäädännölliset tavoitetasot sekä kemiallisten ja bioloogisten altistusindikaattorien raja-arvo on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön HTP-luettelossa (ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet). RISKIANALYYSI raja-arvojen määrittäminen riskien tunnistaminen riskien suuruuden ja merkityksen arviointi Määritelmiä / Sanastoa Riski (Risk) tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Vaara (Hazard) on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman. Turvallisuus (Safety) tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Riskin arviointi (Risk assessment) on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskianalyysi (Risk Analysis) on osa riskien arviointia. Riskianalyysi koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista. Riskien arviointi työpaikalla Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua parhaimmillaan. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä tarkasti. RISKIEN MERKI TYKSEN ARVIOINTI RISKIN- ARVIOINTI Arvioinnin suunnittelu hyväksyttävän riskitason määrittäminen vaihtoehtojen analysointi Vaarojen tunnistaminen RISKIEN VÄHENTÄMINEN RISKIN- HALLINTA Riskin suuruuden ja merkityksen arviointi Seuraukset Todennäköisyys Seuranta ja palaute toimenpiteistä päättäminen toimenpiteiden toteuttaminen toimenpiteiden seuranta Päätös riskin suuruudesta ja merkityksestä Toimenpiteistä päättäminen ja niiden toteuttaminen 4 Tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten

Riskienhallinnasta turvallisuushallintaan Riskien hallinta on kokonaisnäkemys vaaroista ja toimenpiteistä vahinkojen määrän vähentämiseksi ja poistamiseksi. Ennen kuin riskit voidaan tehokkaasti hallita, ne on tunnistava ja arvioitava. Riskien hallintaan kuuluu myös riskin suuruuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten turvallisuustoimien valitseminen ja toteuttaminen. Toimenpiteitä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavien kriteerien mukaan: Turvallisuustason kasvu: mitä tehokkaammin toimenpiteellä saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sitä parempi se on. Vaikutusten laajuus: mitä useampaan riskiin tai useamman henkilön turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on. Vaatimusten täyttyminen: mikäli toimenpiteen avulla voidaan korjata lainsäädännön, sidosryhmien tai itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa esiintyneet puutteet, se kannattaa toteuttaa. Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen: mikäli toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa, vaikka vaikutus työn turvallisuuteen olisikin vähäinen. Kustannustehokkuus: parhaat toimenpiteet eivät välttämättä ole kalliita. Usein hyvinkin pienillä parannuksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia, lähes ilmaiseksi. Riskien hyvä hallinta perustuu kokonaisvaltaiseen arviointiin, joka johtaa jatkuvaan turvallisuustason parantamiseen. Turvallisuustason ylläpitäminen ja parantaminen vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. Riskiluokat Riskin suuruus ja merkitys Riskiluokka Toimenpiteitä vaarojen torjunnassa Merkityksetön riski Riskiluokka 1 Vähäinen riski Riskiluokka 2 Kohtalainen riski Riskiluokka 3 Merkittävä riski Riskiluokka 4 Sietämätön riski Riskiluokka 5 Toimenpiteitä ei tarvita, riski on merkityksetön. Edistäviä toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. Harkitaan parempia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta lisäkuluja. Tilannetta seurataan ja hallitaan riskiä. Riskin torjuntatoimenpiteet ovat välttämättömät. Toimenpiteet on suoritettava päätetyssä ajassa. Riskin torjuntatoimenpiteet on aloitettava heti. Töitä ei aloiteta ennen kuin riski on vähennetty. Riskitoimintaa/työtä voi jatkaa, mutta kaikilla on oltava tietoisuus riskeistä ja toiminta on lopetettava mahdollisimman pian. Riski on poistettava. Riskitoimintaa/työtä ei aloiteta. Riskitoiminta/työ on lakkautettava kunnes riski on poistettu tai vähennetty. VAAROJEN TUNNSTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI Työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät on selvitettävä ja tunnistettava järjestelmällisesti. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat: tapaturman ja terveyden menettämisen vaara työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus työpaikan ja työympäristön rakenteet kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät koneiden ja työvälineiden turvallisuus onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta ja ensiapu työntekijöiden käyttämät tilat sattuneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet työntekijöiden ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset työn rasitustekijät Tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten 5

Tapaturman vaarantekijät 1 a. Yritys: Päiväys: Vaarojen tunnistaminen Arvioinnin kohde: Tekijät: Seuraavat vaarantekijät on tarkistettava: Työympäristö Aiheuttaa vaaraa tai haittaa Ei vaaraa tai haittaa Ei tietoa Kommentteja ja tarkennuksia 1. Liukastuminen 2. Kompastuminen 3. Henkilön putoaminen 4. Puristuminen esineiden väliin 5. Lukittuun tilaan loukkuun jääminen 6. Sähkölaitteet ja staattinen sähkö 7. Tavarankuljetukset ja muu liikenne 8. Hapen puute 9. Veden varaan joutuminen Esineet ja aineet 10. Esineiden putoaminen 11. Esineiden kaatuminen 12. Esineiden tai aineiden sinkoutuminen 13. Liikkuvan esineen aiheuttama isku 14. Tarttuminen liikkuvaan esineeseen 15. Viilto- tai leikkautumisvaara 16. Pistovaara Henkilön toiminta 17. Suojainten ja suojusten puute 18. Turvaton toiminta ja riskinotto 19. Poikkeavat tilanteet ja häiriöt 20. Päihteiden väärinkäyttö Muut mahdolliset vaaratekijät 21. Puutteet hälytys- ja pelastusvälineissä 22. Puutteet ensiapujärjestelyissä YHTEENSÄ Arvioi riski Seuraa tilannetta

Tapaturman vaarantekjät 1 b. Toimenpidelomake Vaaratilanteen kuvaus Riski Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski (riskiluokka 1) Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Mahdollinen Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3 Merkittävä riski (riskiluokka 4) Todennäköinen Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Merkittävä riski (riskiluokka 4) Sietämätön riski (riskiluokka 5)

Fysikaaliset vaaratekijät 2 a. Yritys: Päiväys: Vaarojen tunnistaminen Arvioinnin kohde: Tekijät: Seuraavat vaarantekijät on tarkistettava: Melu Aiheuttaa vaaraa tai haittaa Ei vaaraa tai haittaa Ei tietoa Kommentteja ja tarkennuksia 1. Jatkuva melu 2. Iskumelu Lämpötila ja ilmanvaihto 3. Työpaikan lämpötila (liian lämmintä/kylmää) 4. Yleisilmanvaihto ja kohdepoistot 5. Vetoisuus 6. Kylmät tai kuumat pinnat tai esineet 7. Työskentely ulkotiloissa tai kylmiössä 8. Ilman kosteus (liian korkea/matala) Valaistus 9. Yleisvalaistus 10. Kohdevalaistus työpisteissä 11. Kulkuteiden turva- ja merkkivalaistus 12. Ulkovalaistus Tärinä 13. Käsiin kohdistuva tärinä 14. Koko kehoon kohdistuva tärinä Säteilyt 15. Ionisoiva säteily 16. Ultravioletti säteily (UV) 17. Lasersäteily 18. Infrapunasäteily 19. Mikroaallot 20. Sähkömagneettiset kentät Muut mahdolliset vaaratekijät YHTEENSÄ Arvioi riski Seuraa tilannetta

Fysikaaliset vaaratekijät 2 b. Toimenpidelomake Vaaratilanteen kuvaus Riski Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski (riskiluokka 1) Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Mahdollinen Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3 Merkittävä riski (riskiluokka 4) Todennäköinen Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Merkittävä riski (riskiluokka 4) Sietämätön riski (riskiluokka 5)

Kemialliset ja biologiset vaaratekijät 3 a. Vaarojen tunnistaminen Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: Seuraavat vaarantekijät on tarkistettava: Työssä esiintyvät altisteet Aiheuttaa vaaraa tai haittaa Ei vaaraa tai haittaa Ei tietoa Kommentteja ja tarkennuksia 1. Vaaralliset tai haitalliset kemikaalit 2. Syöpää aiheuttavat kemikaalit 1 3. Allergiaa aiheuttavat kemikaalit 2 4. Palo- ja räjähdysherkät aineet 5. Pölyt ja kuidut 6. Kaasut 7. Höyryt, huurut ja savut Kemikaalien käyttö 8. Kemikaalien pakkausmerkinnät 9. Käyttöturvallisuustiedotteet 10. Kemikaalien käyttötavat 11. Kemikaalien varastointi 12. Käytöstä poistetut kemikaalit 13. Suojainten kunto ja käyttö 14. Ensiapuvälineiden kunto ja käyttö Tulipalo- ja räjähdysvaara 15. Sähkölaitteiden kunto ja käyttö 16. Tulityöluvat ja tulitöiden tekeminen 17. Sammutusvälineet ja niiden merkinnät 18. Poistumistiet ja niiden merkinnät Biologiset vaaratekijät 1. Tartuntavaara, esim. bakteerit ja virukset 2. Sienet, esim. homeet Muut mahdolliset vaaratekijät YHTEENSÄ Arvioi riski Seuraa tilannetta 1 Vaaralausekkeet R45 ja R49; 2 Vaaralausekkeet R42 ja R43 (löytyvät kemikaalien pakkausmerkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista)

Kemialliset ja biologiset vaaratekijät 3 b. Toimenpidelomake Vaaratilanteen kuvaus Riski Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski (riskiluokka 1) Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Mahdollinen Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3 Merkittävä riski (riskiluokka 4) Todennäköinen Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Merkittävä riski (riskiluokka 4) Sietämätön riski (riskiluokka 5)

Ergonomiset vaaratekijät 4 a. Yritys: Päiväys: Vaarojen tunnistaminen Arvioinnin kohde: Tekijät: Seuraavat vaarantekijät on tarkistettava: Työpiste Aiheuttaa vaaraa tai haittaa Ei vaaraa tai haittaa Ei tietoa Kommentteja ja tarkennuksia 1. Työpisteen siisteyden ja järjestyksen puute 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet 3. Portaat, tikapuut ja luiskat 4. Työskentelytason korkeus 5. Istuimet 6. Näytöt ja kojelaudat Työasento 7. Selän asento 8. Hartioiden ja käsien asento 9. Ranteen ja sormien asento 10. Pään ja niskan asento 11. Jalkojen asento Ruumiillinen kuormitus 12. Jatkuva istuminen tai seisominen 13. Työn tauotus ja työtahti 14. Jatkuvasti samana toistuvat työliikkeet 15. Raskaat nostot tai taakan kannattelu Työvälineet ja -menetelmät 16. Työkalut, koneet ja laitteet 17. Käsiteltävät kappaleet 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet Työn muunneltavuus 19. Työtilan riittävyys 20. Mahdollisuus vaihdella työasentoja Muut mahdolliset vaaratekijät YHTEENSÄ Arvioi riski Seuraa tilannetta

Ergonomiset vaaratekijät 4 b. Toimenpidelomake Vaaratilanteen kuvaus Riski Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski (riskiluokka 1) Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Mahdollinen Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3 Merkittävä riski (riskiluokka 4) Todennäköinen Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Merkittävä riski (riskiluokka 4) Sietämätön riski (riskiluokka 5)

Henkinen kuormittuminen 5 a. Yritys: Päiväys: Vaarojen tunnistaminen Arvioinnin kohde: Tekijät: Seuraavat vaarantekijät on tarkistettava: Työn sisältö Aiheuttaa vaaraa tai haittaa Ei vaaraa tai haittaa Ei tietoa Kommentteja ja tarkennuksia 1. Toistuva tai yksipuolinen työ 2. Yksin työskentely tai yötyö 3. Jatkuva valppaana olo 4. Työn pakkotahtisuus 5. Ihmissuhdekuormitus 6. Kiire 7. Liian kovat vaatimukset tai tavoitteet 8. Etenemismahdollisuuksien puute Organisointi ja toimintatavat 9. Työnopastus ja perehdyttäminen 10. Työnjako, tehtäväkuva ja vastuut 11. Työajat, ylityöt ja työvuorot 12. Työsuhteen jatkumisen epävarmuus 13. Työnjohdon tai organisoinnin puutteet 14. Huono työilmapiiri 15. Tiedonkulun puutteet 16. Väkivallan uhka 17. Väkivaltaa työpaikalla 18. Häirintä tai epäasiallinen kohtelu 19. Sosiaalisen tuen puute 20. Vaikutusmahdollisuuksien puute Muut mahdolliset vaaratekijät YHTEENSÄ Arvioi riski Seuraa tilannetta

Henkinen kuormittuminen 5 b. Toimenpidelomake Vaaratilanteen kuvaus Riski Toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu OK Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski (riskiluokka 1) Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Mahdollinen Vähäinen riski (riskiluokka 2) Kohtalainen riski (riskiluokka 3 Merkittävä riski (riskiluokka 4) Todennäköinen Kohtalainen riski (riskiluokka 3) Merkittävä riski (riskiluokka 4) Sietämätön riski (riskiluokka 5)

APRIL KOMMUNIKATION 2013 Tarkistuslista on tehty Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolagetin ja valvovien työsuojeluviranomaisten yhteistyönä. Palveluksessanne! 018-29 000 Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag Käyntiosoite: Ålandsvägen 31, 22100 Mariehamn, postiosoite: PL 121, 22101 Mariehamn Y-tunnus 0145065-2, kotipaikkakunta Mariehamn puh (018) 29 000, faksi (018) 29 614, tapaturmat@alandia.com www.alandia.com