VARKAUDEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA v. 2010-2013 TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA Minna Tikanmäki Työsuojelupäällikkö Marjo RautioTyösuojeluvaltuutettu Reijo Airaksinen Työsuojeluvaltuutettu Tommi Tavi Työsuojeluvaltuutettu Markku Miettinen Työsuojeluvaltuutettu
Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 1. Painopiste on ennakoivassa työsuojelussa 4 2. Työsuojeluvastuu 4 2.1 Tiimityö, ulkopuoliset työntekijät ja yhteiset työkohteet 6 3. Työturvallisuuslain keskeiset velvoitteet 6 3.1 Työn ergonominen, fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen 7 3.1.1 Työn ergonominen kuormittuminen 7 3.1.2 Työn fyysinen kuormittuminen 8 3.1.3 Työn henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen 9 3.2 Työyhteisön tila ja työilmapiiri (henkinen työsuojelu) 9 3.3 Onnettomuuden vaaran torjunta, ja pelastautuminen 9 3.3.1 Ensiapukoulutus 9 3.4 Tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä uhka- ja väkivaltatilanteet 9 3.4.1 Väkivalta- ja uhkatilanteet 10 3.4.2 Tapaturmat 10 3.5 Työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haitat 10 3.5.1 Vaara- ja riskiarvioinnissa määritellään fysikaaliset, kemialliset, biologiset, henkiset, ergonomiset ja tapaturma vaaratekijät 11 3.5.2 Sisäilma 11 4. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen 12 5. Työterveyshuolto 13 6. Päihteiden käytön ehkäiseminen ja hoitoon ohjaus 13 2
Johdanto Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat organisaatiossa monet tekijät. Työhyvinvointi kuvaa sitä, että työssä ja työpaikalla on sellaisia ominaisuuksia ja piirteitä, jotka edistävät hyvinvointia tai pitävät sitä yllä. Kyse ei ole vain epäkohtien, terveysvaarojen ja haittojen puuttumisesta, vaan hyvinvoinnin edellytysten ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työturvallisuuslaki nostaa henkisen työsuojelun fyysisen työsuojelun ja tapaturmien torjunnan rinnalle. Laki sisältää myös yksityiskohtaiset velvoitteet henkiselle työsuojelulle, kuormittumiselle ja häirintätilanteille. Työturvallisuuslain 738/2002 9 perusteella työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma: joka kattaa koko organisaation työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. josta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon kaikessa työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. joita on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa työpaikkakokouksissa, hallintokuntien yhteistyötoimikunnissa ja kaupungin yhteistyötoimikunnassa. jonka hyväksyttyihin suunnitelmiin on molempien osapuolien sitouduttava. Työnantajana Varkauden kaupungilla on tavoitteena taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä koko työssäoloajan. Työsuojelun merkitys ja arvostus perustuvat johdon ja henkilöstön asenteisiin. Tehokas työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa. Silloin on helppo luoda toimivia työsuojelukäytäntöjä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä, jatkuvaa ja perustuu työpaikan riskien arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin sekä toimintaan niiden korjaamiseksi. Toimialoilla ja työyksiköissä on tämän ohjelman lisäksi oltava omat työsuojeluohjelmat ja työsuojelusuunnitelmat. Näiden sisältö johdetaan kaupungin työsuojeluohjelmasta ottaen huomioon kunkin työyksikön erityistarpeet. Toimialojen osalta edellä mainituista vastaavat hallintokuntien johtajat ja yhteistyötoimikunnat Työyksiköissä edellä mainituista vastaavat esimiehet ja ohjelmat sekä suunnitelmat laaditaan työntekijöiden kanssa yhdessä. Varkauden kaupunkia koskeva työsuojelun toimintaohjelma päivitetään tarvittaessa työsuojelupäällikön toimesta yhdessä työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Toimintaohjelma tiedotetaan toimenpiteitä varten kaupungin johtoryhmälle toimialojen yhteistyötoimikunnille sekä henkilöstölle. Toimintaohjelma saatetaan tiedoksi myös kaupunginhallitukselle. 3
1. Painopiste on ennakoivassa työsuojelussa Organisaatiolla on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikoilla työskenteleviä. Jokaisen työntekijän on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen työntekijä on velvollinen lain mukaan noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluhenkilöstölle. Työsuojelullisten näkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää ammattitaitoa. Esimiehen huolehdittava siitä, että työntekijä saa ajoissa tietää työtehtäviään ja työpaikkaansa koskevat muutokset. Tärkeää on myös informoida työntekijöitä jo asioiden valmisteluvaiheessa. Työn perehdytyksessä työsuojeluasioilla on keskeinen merkitys. 2. Työsuojeluvastuu TTL 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat, toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työnantaja voi siirtää päätäntävaltaa ja vastuuta organisaatiossa esimiehille. Varkauden kaupungissa työsuojelun vastuu kohdentuu siten, että ylin poliittinen johto eli kaupunginvaltuusto, -hallitus ja ylin virkamiesjohto vastaavat mm. henkilövalinnoista, investointitoiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja noudatettavasta työsuojelupolitiikasta. Toimialueiden ja palvelualueiden päälliköt vastaavat osaltaan laitehankinnoista ja turvallisuusvalvonnan järjestämisestä sekä opetuksen ja perehdyttämisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Lähityönjohto vastaa työn välittömästä valvonnasta, koneiden laitteiden, työmenetelmien ja suojainten turvallisuusvalvonnasta ylempien vastuutahojen asettamien tavoitteiden ja laatimien ohjeiden mukaisesti, työn perehdytyksestä ja ohjauksesta sekä työntekijän työhön sijoittamisesta ja työssä menestymisestä. Työntekijän velvollisuuksista on määritelty Työturvallisuuslain 18, työntekijän yleiset velvollisuudet. Työntekijän on mm. noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava sekä niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta. 4
47 luku(21.4.1995/578) Työrikoksista 1 (21.4.1995/578) Työturvallisuusrikos Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai 2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä, Vastuuta määritellään myös sopimusvastuussa ja rikkomusvastuussa. Rikkomusvastuu jakautuu vahingonkorvausvastuuseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rikosoikeudellinen vastuu työturvallisuusasioissa määräytyy rikoslain 47 luvun 1 mukaisesti. Sopimusvastuu tarkoittaa sitä, että koska työnantaja ja työntekijä ovat keskenään sopimussuhteessa, kummankin on huolehdittava sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä uhalla, että joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Työsopimuslain 2. luvun 3 mukaan työnantajan ja 3.luvun 2 mukaan työntekijän on huolehdittava sopimusvelvoitteistaan osana työturvallisuutta. 18 Työntekijän yleiset velvollisuudet 18 1 mom. Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. 18 3 mom. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 19 1 mom. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista. 5
2.1 Tiimityö, ulkopuoliset työntekijät ja yhteiset työkohteet TTL 7 Muu lain soveltaminen Tiimityössä työsuojeluvastuu säilyy työnantajan edustajilla. Jos työntekijät työskentelevät ilman välitöntä työnjohtoa, työsuojeluvastuu siirtyy ylemmille esimiehille. Alihankintatöissä työnjohto ja valvonta sekä työsuojeluvastuu säilyvät alihankintaa tekevällä työnantajalla. Alihankintatyön ostavan työnantajan on huolehdittava siitä, että alihankintatyönantaja ja työntekijät saavat riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Myös alihankintatyönantajan tulee pitää tilaajatyönantaja ajan tasalla työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista. 3. Työturvallisuuslain keskeiset velvoitteet TTL 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite TTL 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Vaarojen hallinnan kokonaisarvioinnista huolehtii johtoryhmä Vaarojen arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Lain mukaan työnantajan on kaikilla työpaikoilla järjestelmällisesti tunnistettava ja arvioitava työssä esiintyvät haitta- ja vaaratekijät Riskien arvioinnin perusteella: 1.nimetään vastuuhenkilöt 2.laaditaan toimenpiteet haittojen vähentämiseksi ja poistamiseksi 3.laaditaan aikataulu 4.varmistetaan seuranta. Varkauden kaupungin hallintokunnissa on aloitettu riskien arviointityö v. 2004 aikana ja se työ jatkuu. Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: 3.1 Työn ergonominen, fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen 3.2 Työyhteisön tila ja työilmapiiri (henkinen työsuojelu) 3.3 Onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu 3.4 Tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä uhka- ja väkivaltatilanteet 3.5 Työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haitat 3.6 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 6
3.1 Työn ergonominen, fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen 3.1.1 Työn ergonominen kuormittuminen Ergonomian tavoitteena on vähentää lähinnä fyysisestä rasituksesta, kuten toistotyöstä, yksipuolisesta rasituksesta, raskaista nostoista sekä huonoista työasennoista ja työliikkeistä johtuvaa tuki- ja liikuntaelinten kuormittumista ja siitä aiheutuvia sairauksia. Työnantajan on huolehdittava jo suunnitteluvaiheessa, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Käsin tehtävissä nostoissa ja siirroissa työnantajan on tehdyn arvioinnin perusteella järjestettävä työ siten, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia. Työpisteiden ergonomisten ominaisuuksien, sisältäen näyttöpäätetyön VNP 1405/1993, selvittämisessä ja työn rasittavuuden arvioinnissa on työnantajan käytettävä työterveyshuollon asiantuntemusta. 3.1.2 Työn fyysinen kuormittuminen Työn fyysiseen kuormittumiseen vaikuttavat työympäristö, itse työn tekeminen, sekä yksilön fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Kuormituksen määrä riippuu eri kuormitustekijöiden määrästä, laadusta ja vaikutusajasta. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat muun muassa työmenetelmät, työasennot, työn raskaus, tai työssä vaadittava tarkkavaisuus sekä työvälineet. Lisäksi on huomioitava myös työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet. Työn kuormittavuutta voidaan arvioida työntekijän kuormittuneisuuden perusteella. Työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden ja haitan vähentämiseksi. Kuormitusepäilyä, sen syitä ja ongelman poistamismahdollisuuksia on ensin käsiteltävä työtekijän ja esimiehen kesken. Kuormituksen arvioinnissa on käytettävä tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa luontevimmin työterveyshuoltoa. Työntekijällä on perusteltu syy pyytää tällaista selvitystä, jos hänellä on ollut työkykyä heikentävää oireilua ja / tai sairauspoissaoloja, joiden työntekijä arvioi olevan työperäisiä 7
3.1.3 Henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen Työn henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät voivat olla laadullisia tai määrällisiä aiheuttaen yli- tai alikuormitusta. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai siihen liittyy aikapaineita, kiirettä. Myös liian vähäinen työmäärä kuormittaa. Kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia tai vaatii jatkuvasti tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita tai on jatkuvaa ihmisten kohtaamista. Työn puutteellinen organisointi, liiallinen sidonnaisuus, kilpailuttaminen ja kilpaileminen sekä liiallinen vastuu kuormittavat. Tilannetta pahentaa, jos työntekijään kohdistetaan epäselviä tai ristiriitaisia odotuksia. Sama koskee työmäärää ja tiedonsaantia sekä työssä tapahtuvien muutosten määrää. Työnantajan on vähennettävä henkistä ja sosiaalista kuormitusta oikeudenmukaisilla johtamistavoilla, työntekijän riittävällä perehdyttämisellä sekä jatko- ja täydennyskoulutuksella. Jokaisen työntekijän tulee voida vaikuttaa oman työnsä määrään, työtahtiin ja työtapoihin. Jokapäiväisen työnteon sujuvuutta edistävät tarkoituksenmukaiset työvälineet ja turvallinen, viihtyisä työympäristö. 3.2 Työyhteisön tila ja työilmapiiri (henkinen työsuojelu) Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön tasa-arvoinen sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Työnantajan on erityisesti huomioitava, että määräaikaiset työsuhteet muutetaan mahdollisimman kattavasti pysyviksi ja/tai ettei määräaikaisia työsuhteita katkota tarpeettomasti. Työajan joustomahdollisuuksilla voidaan vähentää kuormittumista ja lisätä työviihtyvyyttä. Erilaisia osa-aika työn tai lyhennetyn työajan muotoja voivat käyttää eri työuran vaiheessa olevat työntekijät. Ikääntyvien kohdalla on tavoitteena työmäärän keventäminen ja nuorilla perheen ja työn yhteensovittaminen. 3.3 Onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu Yleinen turvallisuus Varkauden kaupungilla on hyväksytty Turvallisuusohjelma ja kaupungin työpaikoilla on hyväksytyt Pelastussuunnitelmat, ja niitä päivitetään tarvittaessa. 8
3.3.1 Ensiapukoulutus Koulutustarpeen arviointi tehdään työyksiköissä esimiesten johdolla ja Varkauden kaupungin täydennyskoulutussuunnittelutyöryhmä kokoaa keskitetysti koulutustarpeet vastaten osaltaan koulutussuunnittelusta ja organisoinnista. Koulutuksen kustannukset maksetaan keskitetysti henkilöstötoimen työterveyshuollon määrärahoista. 3.4 Tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä uhka- ja väkivaltatilanteet Nolla tapaturmaa -tavoite on nykyaikaista turvallisuusjohtamista. Lähtökohtana on, että kaikki tapaturmat torjutaan ennakolta. Nolla tapaturmaa -tavoitteen edellytyksenä on johdon ja henkilöstön sitoutuminen, vaaratilanteista oppiminen, jatkuva turvallisuustyö sekä seuranta. Varkauden kaupunki on ollut NollaTapaturmaa foorumin jäsen 17.4.2009 lähtien. Varkauden kaupungissa toimintamalli työpaikoilla tapaturmien ilmoittamisen, tutkinnan ja läheltä piti - tilanteiden ilmoittamiseen. Esimiehen on varmistettava, että tiedot ovat ajan tasalla. Tutkinnan suorittavat: 3.4.1 esimies ja työsuojeluvaltuutettu sekä tapaturmassa osallisena ollut mahdollisuuksien mukaan tutkinta tehdään mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen kirjallisesti kopiot raporteista lähetetään työsuojelupäällikölle. Väkivalta- ja uhkatilanteet Väkivalta ja uhkatilanteet ovat lisääntyneet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sivistystoimessa. Intrasta löytyy vaara- ja uhkatilanne lomakkeet. Työnantajan on huolehdittava riittävästä koulutuksesta uhka- ja vaaratilanteiden varalta. Työpaikoilla on oltava selkeät ohjeet, miten ko. tilanteissa menetellään ja ohjeiden tulee olla kaikkien tiedossa. Väkivalta- ja uhkatapaukset sekä läheltä piti -tilanteet kirjataan ja raportoidaan työsuojeluvaltuutetulle/työsuojelupäällikölle. 9
3.4.2 Tapaturmat Työtapaturmiksi luetaan työpaikalla ja työmatkalla sattuneet henkilövahingot myös mahdollisesta väkivallasta aiheutuneet henkilövahingot. Tapaturman taustalla on aina joukko puutteita ja häiriöitä ihmisen toiminnassa ja työympäristössä. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan turvallisuudesta myös työntekijän siirtyessä kohteesta toiseen. Tunnistettu vaara tulee poistaa välittömästi. Jos sitä ei voida kokonaan poistaa, sitä on vähennettävä ensisijaisesti teknisin keinoin ja tarvittaessa estämällä työntekijän pääsy vaaran alueelle. Jatkuvasti on kiinnitettävä huomiota työtilojen järjestykseen ja siisteyteen erityistä. Jokainen on osaltaan vastuussa työpaikan järjestyksestä ja viihtyisyydestä. 3.5 Työn fysikaaliset -, kemialliset ja biologiset haitat Työnantaja on vastuussa työntekijän terveellisen ja turvallisen työympäristön järjestämisestä. Haittatekijät on poistettava tai minimoitava ensisijaisesti teknisin ja organisatorisin keinoin opastamalla ja vasta toissijaisesti käyttämällä henkilösuojaimia. Henkilökohtaisista suojaimista on TTL 15 :ssä ohjeistusta. Suojaimen valinta tehdään riskinarviointiin perustuen. Suojaimen tulee olla sopiva käyttäjälleen ja se on huollettava säännöllisesti. Suojaimen käytöstä vastaa työntekijä. Suojaimen käytön valvontavastuu on työnjohdolla. 3.5.1 Vaara- ja riskiarvioinnissa määritellään fysikaaliset, kemialliset, biologiset, henkiset, ergonomiset ja tapaturma vaaratekijät 3.5.2 Sisäilma Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus, puhtaus ja raikkaus. Sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät, tärkeimpinä kunnossa oleva rakennus sekä toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet. Työpaikan sisäilman laatuun vaikuttavat ongelmat liittyvät rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin, erilaisiin epäpuhtauslähteisiin, puutteellisesti toimivaan ilmanvaihtoon tai epätyydyttäviin lämpöoloihin. 10
Varkauden kaupunki on Savuton Työpaikka vuodesta 2010 alkaen. Ilmanvaihto Ilmastoinnin tehtävänä on ylläpitää sisätiloissa ihmiselle terveellistä ilmastoa huolimatta ulkoisen sään ja sisätiloissa tapahtuvan toiminnan vaihteluista. Sisäilmaongelmien selvittäminen Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on pääsääntöisesti rakennuksen omistajalla. Sisäilmaongelmien selvittämisessä on ensimmäiseksi tarkastettava rakennuksen ja sen laitteiden kunto ja toiminta. Tarkastettavia asioita ovat rakenteiden kosteustekninen kunto sekä sisä- että ulkopuolelta, ilmanvaihto- ja lämmityslaitteiden toiminta ja kunto, poistoilma- ja korvausilmavirtojen riittävyys, lämpöolot, haju-, pöly- ja muut epäpuhtauslähteet. Muita tutkimuksia ja mittauksia kannattaa tehdä vasta, kun on varmistettu, että rakenteet ovat kunnossa, laitteet toimivat ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Kosteus- ja homevaurioiden korjaustoimien määrittäminen vaatii aina rakennusteknistä asiantuntemusta ja kokemusta korjausrakentamisesta. Sisäilma ongelmia on kaikkien toimialojen alueella. Ongelmien selvittäminen alkaa yhteydenotolla esimieheen, työterveyshuoltoon tai työsuojeluun. Niitä selvitellään sisäilmatyöryhmässä, johon kuuluu tilapalvelu työterveyshuolto työsuojeluhenkilöstö tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat; esim. Työterveyslaitos, aluehallintovirasto. Työturvallisuuslain 8 :n nojalla työnantajan on huolehdittava työtilojen korjaukset mahdollisimman pian. 4. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Varkauden kaupungille on laadittu Työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2009 2012. Päättäjät ja kaupungin johto luovat tarvittavat toimintaedellytykset työhyvinvointia ylläpitävälle toiminnalle asettaen tavoitteet ja päämäärät myös samalla sitoutuen niihin. Henkilöstön ikääntyessä työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan merkitys tulee lähivuosina entisestään korostumaan. 11
Työhyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan on käytettävissä mittareita, joita ovat; sairauspoissaolot, työtapaturmat ja läheltäpiti - tilanteet, työkyvyn arviointi, väkivaltatilanteet ja työyhteisökyselyt. Viimeksi mainitulla kyselyllä saadaan tietoa erityisesti työyhteisöjen psykososiaalisesta tilasta. Sairauspoissaolojen seurantaa on kehitettävä siten, että työterveyshuollolla on mahdollisuus saada myös tietoa sairauksien syistä. Tätä kautta on mahdollista kohdentaa henkilöstöön terveyttä tukevia toimia. Varkauden kaupungilla on käytössä Aktiivinen työkyvyn seuranta-ohje. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja tukemiseksi on käytössä varhaisen, tehostetun, erityisen ja paluun tuen toimintamallit. Toimintamallien käyttöä tehostetaan edelleen. Varkauden kaupungin työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa ohjaa TYHY-ryhmä, johon kuuluvat: henkilöstöjohtaja työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutetut työterveyshuolto Ryhmä tekee vuosittain esitykset talousarvion puitteissa tyhy-toiminnaksi kaupunginhallitukselle henkilöstöltä tulleiden projektihakemusten pohjalta. Kulttuuri ja liikuntasetelit ovat käytössä. 5. Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto työterveyshuoltolain 1383/2001 nojalla ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toteutuksessa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä. Työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä ovat: työpaikkaselvitykset, tietojen antaminen ja ohjaus, terveystarkastusten järjestäminen, vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta, osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan ja ensiapuvalmiuden suunnitteluun sekä tarvittaessa ensiapukoulutuksen järjestäminen. Liitteenä SoisalonTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työnantajana Varkauden kaupunki järjestää lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon työntekijöilleen työterveyshuollon puitteissa. 12
6. Päihteiden käytön ehkäiseminen ja hoitoon ohjaus Varkauden kaupungin henkilöstön päihteiden käytön ehkäiseminen ja hoitoon ohjaussopimus on liitteenä Yhteistoimintasopimuksessa. Ohje on Intrassa Päihdeohjelma päivitetään vuonna 2012 ja laaditaan prosessikuvaus puheeksi ottamisesta päihdeongelmatilanteissa. Työyhteisöissä on tehtävä tarkempia ohjeita työpaikkakohtaisesti. 7. Työsuojelun prosessit 2012 Vuoden 2012 aikana kuvataan seuraavat työsuojelun prosessit - Työpaikan työsuojelutoiminta - Uhka- ja vaaratilanteet - Tapaturmat ja ammattitaudit - Henkinen hyvinvointi ja kuormitustekijät - Riskien arviointi ja hallinta - Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu Työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä työsuojeluhenkilöstö opastaa ja neuvoo. Intrassa ovat Yhteistoiminta / työsuojeluorganisaatio ja yhteistyötoimikunnat v. 2010-1013 Soisalon Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työsuojelun valvontalaki 20.1.2006/44 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Toimintaohjelman vuodelle 2012 päivittänyt työryhmä (8.11.2011): Minna Tikanmäki, työsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen, työsuojeluvaltuutettu Markku Miettinen, työsuojeluvaltuutettu Marjo Rautio, työsuojeluvaltuutettu 13