Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestaus

2011 ohje Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestaus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

s. 1 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 Sisällys 1 Yleistä s. 2 2 Ohjeen soveltamisala s. 2 3 Määritelmiä s. 3 4 Testausvaltuudet s. 4 5 Milloin ruisku on testattava? s. 5 6 Kasvinsuojeluruiskujen tekniset vaatimukset ja niiden todentaminen s. 6 7 Ruiskuun kiinnitettävä hyväksymistarra s. 10 8 Testauspöytäkirja s. 10 9 Ruiskun omistajan tai käyttäjän velvollisuudet s. 11 10 Testaukseen liittyviä muita ohjeita s. 11 Liitteet: Liite 1: Esimerkki testauspöytäkirjasta Liite 2: Testauksesta kertova tarra Liite 3: Vakuutus standardinmukaisuudesta (EN 12761) isbn 978-952-5649-13-0 (pdf)

s. 2 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 1 Yleistä Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän maatilalla käytettävä kasvinsuojeluruisku on tarkastettava viiden vuoden välein (Valtioneuvoston asetus 366/2007). Kuntotestauksen tavoitteena on, että kasvinsuojeluaineiden levittäminen on mahdollisimman turvallista sekä ruiskun käyttäjälle että ympäristölle. Testauspakkoa tullaan ulottamaan myös muihin kuin ympäristötukeen sitoutuneiden viljelijöiden ruiskuihin 26.11.2011 lähtien. Tällöin astuu voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (2009/128/EY, 21.10.2009). Maaseutuvirasto (Mavi) vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa ja siten hallinnoi ympäristötukijärjestelmää. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kasvinsuojeluruiskujen tarkastusjärjestelmän vastuuviranomainen 1.1.2011 lähtien. Uutena myytävien ruiskujen pitää täyttää konedirektiivin 2006/42/EY sekä standardi-sarjan SFS-EN 12761 määräykset. Konedirektiiviin tehdyllä lisäyksellä 2009/127/ EY on sisällytetty konedirektiiviin kasvinsuojeluaineiden levityskoneiden ympäristövaatimukset. Nämä vaatimukset astuvat voimaan 15.12.2011. Uusien ruiskujen on oltava paremmin varusteltuja kuin jo käytössä olevien ruiskujen ja esimerkiksi suuttimien levitystasaisuuden pitää olla parempi. Kasvinsuojeluruiskujen turvallisuudesta säädetään standardissa SFS-EN ISO 4254-6 (Maatalouskoneet. Turvallisuus. Osa 6: Kasvinsuojeluruiskut ja nestemäisen lannoitteen levityslaitteet). Tämän ohjeen ovat yhteistyössä valmistelleet Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Maaseutuvirasto (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), ProAgria keskukset sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Ohjeen valmistelussa on käytetty esikuvana standardia SFS-EN 13790-1, Maatalouskoneet. Kasvinsuojeluruiskut. Käytössä olevien ruiskujen tarkastus. Osa 1: Peltoruiskut. 2 Ohjeen soveltamisala Tämä ohje koskee maatilalla käytettäviä traktorikäyttöisiä ja itsekulkevia peltoruiskuja. Erikoistarkoituksiin rakennetut ruiskut, kuten riviruiskut, sekä avomaan puutarha- ja vihannesviljelyssä käytettävät moottorikäyttöiset ruiskut testataan tätä ohjetta soveltuvin osin noudattaen. Testauksessa kiinnitetään huomiota seikkoihin, joilla voidaan vähentää ruiskuttajan ja ympäristön tarpeetonta altistumista torjunta-aineille. Myös muualla kuin maataloudessa käytettävät ruiskut pitää testata 26.11.2011 jälkeen. Testaus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (2009/128/EY, 21.10.2009). Metsätaloudessa, taimitarhoilla, viherrakentamisessa, teiden ja rautateiden kunnossapidossa sekä muilla vastaavilla aloilla käytettävien ruiskujen testaamisesta annetaan omat ohjeensa. Testausvelvoite koskee myös kannettavia kasvinsuojelulaitteita kuten reppuruiskuja. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta siitä, ulotetaanko testaus kyseisiin kasvinsuojelulaitteisiin.

s. 3 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 3 Määritelmiä kasvinsuojeluaine Yhtä tai useampaa tehoainetta sisältävä, kasvintuotannossa käytettävä valmiste siinä muodossa, jossa se toimitetaan käyttäjälle ja joka on tarkoitettu: a) suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojilta, b) vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina, c) vaikuttamaan kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei näihin aineisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita koskevia erityissäännöksiä, d) tuhoamaan haitallisia kasveja taikka e) tuhoamaan kasvin osia tai estämään kasvien haitallista kasvua. kasvinsuojeluruisku Ruiskutteiden levittämiseen käytetty laite. peltoruisku Kasvinsuojeluruisku, jota käytetään peltoviljelyssä. siivilä Laite, joka suodattaa nesteestä suuret epäpuhtaudet. Siivilä sijaitsee yleensä säiliössä, imuputken päässä. suodatin Laite, joka suodattaa nesteestä pienet epäpuhtaudet. Suodatin sijaitsee yleensä pumpun painepuolella ennen venttiilistöä. pääventtiili Laite, jolla voidaan samanaikaisesti kytkeä tai pysäyttää nestevirta ruiskupuomin kaikkiin jaokkeisiin. jakoventtiili Laite, jolla voidaan kytkeä tai pysäyttää nestevirta ruiskupuomin yhteen jaokkeeseen. ruiskupuomi Yksi- tai useampijaokkeinen ruiskun osa, johon kuuluvat paineletkut, putkiosa ja suuttimet kiinnittimineen ja nivelineen. ruiskupuomin jaoke Moninivelisen ruiskupuomin jako-osa. suutin Useasta osasta koostuva ruiskun osa, joka muodostaa pisarat nestepaineen avulla. tippumisenestoventtiili Venttiili, joka estää nesteen tippumisen suuttimista sen jälkeen, kun nestevirta pumpusta suuttimiin on katkaistu.

s. 4 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 4 Testausvaltuudet Kasvinsuojeluruiskuja voi testata vain viranomaisen valtuuttama henkilö. Testaamiseen tarvitaan asianmukainen koulutus ja laitteet sekä viranomaiselta saatu kirjallinen valtuutus. Vastuullisista viranomaisista ja valtuuttamisesta on säädetty kasvinsuojelu-aineista annetussa laissa (Laki kasvinsuojeluaineista 22.12.2006/1259, muutettu 1265/2010). 4.1 Testausvaltuuksien hakeminen ja voimassa olo Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1259/2006), muutettu (1265/2010), 30 :n mukaan Tukes voi käyttää valvonnassa apunaan valvontatehtävään kirjallisesti valtuuttamiaan tarkastajia, jotka toimivat Tukesin valvonnassa. Valtuutettuun tarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan kasvinsuojeluainelain mukaisia tehtäviä. Valtuutetulla tarkastajalla tulee olla valtuutuksen kohteena olevan tehtävän hoitamiseksi riittävä kasvinsuojeluaineita koskeva tai muu lain noudattamisen valvonnan kannalta tarvittava ammattitaito. Kasvinsuojeluruiskujen testausvaltuuksia haetaan Tukesin kemikaalituotevalvontayksiköstä vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä testaajan kotipaikka, yhteystiedot sekä alue, jolla hän on valmis toimimaan. Hakijalta edellytetään, että hän on suorittanut hyväksytysti kasvinsuojeluruiskujen testaajakoulutuksen tai että hän on osoittanut muulla tavoin hallitsevansa ruiskun testaajalta edellytettävät tiedot ja taidot. Hakijan tulee myös tehdä selvitys testaukseen käytettävistä laitteista. Laissa edellytetyn ammattitaidon olemassaolon voi esittää esimerkiksi hakemukseen liitettävillä todistuksilla siitä, että hakija on suorittanut vähintään opistotasoisen maatalousalan, tekniikan alan tutkinnon tai muun tehtävään soveltuvan tutkinnon. Osa vaadittua ammattitaitoa on, että hakijalla on usean vuoden kokemus kasvinsuojeluaineiden ja kasvinsuojeluruiskujen käytöstä. Myöntäessään valtuudet ruiskujen testaamiseen Tukes antaa testaajalle tunnuksen, joka merkitään ruiskuun kiinnitettävään tarraan. Testaustyöhön voivat osallistua myös henkilöt, joilla ei ole mainittua koulutusta, mutta jotka ovat saaneet perusteellisen opastuksen työhönsä ja toimivat testaajan välittömän valvonnan alaisena. Testaaja on vastuussa myös kyseisten henkilöiden työstä. Saadessaan valtuudet ruiskujen testaukseen testaaja sitoutuu pitämään testaamistaan ruiskuista kirjaa, josta ilmenee jokaisen hyväksytysti testatun ruiskun testauttaja, ruiskun merkki ja malli sekä testauksen päivämäärä. Testaajan tulee lähettää tiedot kalenterivuoden aikana testatuista ruiskuista Tukesin kemikaalituotevalvontayksikölle testausvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tukes suosittelee, että tiedot lähetetään sähköisessä muodossa, mutta paperikopiot testauspöytäkirjoista hyväksytään myös. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan testauspäivästä lukien. Testausvaltuudet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka toistaiseksi ja sen jälkeen viisi vuotta kerrallaan. Valtuutuksen voimassaoloaika on näkyvillä valtuutusasiakirjassa. Valtuuksien jatkamisen ehtona on, että testaaja osallistuu testaajille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen. Kasvinsuojeluainelain 30 :ssä on myös säädetty, että jos valtuutettu tarkastaja on hallintolain mukaan esteellinen suorittamaan tehtäväänsä, Elintarviketurvallisuusvirasto (1.1.2011 alkaen Tukes) voi määrätä jonkun muun tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Testaaja on siis esteellinen testaamaan oman ruiskunsa. Edelleen on säädetty, että valtuutetun tarkastajan on tarkastusta suorittaessaan kiinnitettävä huomiota siihen, että toimija voi esittää tarkastajalle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Käytännössä valtuutetun on kieliongelmien ilmetessä otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen, joka huolehtii toisen valtuutetun määräämisestä tehtävään. Valtuutetun tarkastajan tulee myös toiminnanharjoittajan niin vaatiessa esittää kirjallinen selvitys valtuutuksestaan. 4.2 Testaustoiminnan valvonta ja valtuuksien peruminen Tukesin tai elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) edustajalla on oikeus valvoa testaustoimintaa ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä. Tukesillla on oikeus perua myöntämänsä ruiskujen testausvaltuudet, jos testaaja ei noudata tätä lainsäädäntöä.

s. 5 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 5 Milloin ruisku on testattava? 5.1 Uudet ruiskut Kun uusi ruisku otetaan käyttöön, sen tulee täyttää SFS-EN 12761 -standardisarjan määräykset sekä 15.12.2011 lähtien myös konedirektiiviin tehdyn lisäyksen vaatimukset. Ruiskun myyjä on viime kädessä vastuussa sitä, että ostajille toimitettavat ruiskut ovat määräysten mukaisia. Tukesilla on oikeus tutkituttaa markkinoilla olevia ruiskuja todetakseen niiden vaatimustenmukaisuuden. Ruiskussa on oltava pysyvä merkintä, joka osoittaa sen olevan SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen. Merkintä voidaan tehdä ruiskun tyyppikilpeen tai ruiskun runkoon voidaan kiinnittää erillinen tarra tai kilpi, jossa vaatimuksenmukaisuus todetaan. Tarrasta tai kilvestä tulee ilmetä tiedot, jotka on merkitty liitteessä kolme olevaan esimerkkitarraan. Ostokuitissa ruisku on yksilöitävä siten, että se voidaan tunnistaa esimerkiksi sarja- tai tyyppimerkinnän tai valmistusnumeron perusteella. Valmistaja tai maahantuoja on ilmoittanut ruiskun olevan SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen Uutta ruiskua ei tarvitse testauttaa, jos valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa sen olevan SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen (SFS-EN 12761-1, Maatalous- ja metsäkoneet. Kasvinsuojeluruiskut ja nestemäisen lannoitteen levityslaitteet. Ympäristönsuojelu. Osa 1: Yleistä sekä SFS-EN 12761-2, Maatalous- ja metsäkoneet. Kasvinsuojeluruiskut ja nestemäisen lannoitteen levityslaitteet. Ympäristönsuojelu. Osa 2: Peltoruiskut). Jos kumpikaan edellisistä ehdoista ei täyty, myös uudet ruiskut on testautettava ennen niiden käyttöönottoa. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi ruiskut, jotka käyttäjä on itse tuonut EU:n ulkopuolisista maista ja joita ei ole aiemmin testattu missään EU-maassa. 5.2 Käytetyt ruiskut Vuoteen 2020 saakka Ruisku on testautettava, kun ruiskun ostopäivästä tai edellisestä testauksesta on kulunut viisi vuotta. Testaus koskee muitakin kuin ympäristötukeen sitoutuneilla maatiloilla käytettäviä ruiskuja. Vuodesta 2021 lähtien Ruisku on testautettava, kun ruiskun ostopäivästä tai edellisestä testauksesta on kulunut kolme vuotta. 5.3 Lisäohjeita Jos viisi tai kolme vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, on kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävä kasvinsuojeluruisku testautettava ennen seuraavan kasvukauden alkua. Käytetyn ruiskun ostajan ei tarvitse testauttaa ruiskua, jos ruiskun mukana seuraa voimassa oleva testauspöytäkirja ja ruiskussa on testauksesta ilmoittava tarra. Ruisku ei ole SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen Jos valmistaja tai maahantuoja ei ole vakuuttanut ruiskun olevan SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen, maahantuoja tai myyjä voi testauttaa myytävän ruiskumallin puolueettomassa tutkimuslaitoksessa (esim. MTT/Vakolassa), jolloin testauksen katsotaan koskevan kaikkia samaa mallia olevia ruiskuja. Samalla ruiskumallilla tarkoitetaan ruiskuja, joissa on samanlainen pumppu ja venttiilistö sekä yhtä suuri tai pienempi työleveys ja säiliö, eivätkä niiden hallintalaitteet poikkea oleellisesti toisistaan. Ennen tämän ohjeen voimaantuloa tehtyjen testausten valtuutus päättyy tämän ohjeen tullessa voimaan.

s. 6 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 6 Kasvinsuojeluruiskujen tekniset vaatimukset ja niiden todentaminen 6.1 Yleistä Tässä kappaleessa luetellaan testauksen yhteydessä tarkastettavat kohteet ja kuvataan testauksessa käytettävät menetelmät. Jos testaukseen halutaan käyttää jotain muuta kuin tässä ohjeessa mainittua menetelmää tai laitetta, testauttaja on velvollinen esittämään Tukesille MTT/Vakolan hyväksymän selvityksen menetelmän tai laitteen tarkkuudesta. Periaatteena on, että mittauksessa on menetelmästä riippumatta saavutettava aina vähintään tässä ohjeessa mainittu tarkkuus. Testaukset on tehtävä sellaisissa oloissa, että tuuli, sade tai ilman lämpötila eivät vaikuta testaustulokseen. Testauspaikan on oltava riittävän etäällä talousvesikaivoista, eikä testauksessa käytettyä vettä saa päästää suoraan vesistöön. Tässä ohjeessa käytetään paineen yksikkönä baaria (lyhennettynä bar), joka vastaa muita paineen yksiköitä seuraavasti: Pa at = kp/cm 2 atm 1 bar 10 5 = 100 kpa 1,020 0,987 6.2 Voimanottoakselin pyörimisnopeus Voimanottoakselin pyörimisnopeus mitataan, tai se todetaan pyörimisnopeusnäytöstä. Jos testauksessa käytetään jotain muuta kuin ruiskun valmistajan suosittelemaa pyörimisnopeutta, se on mainittava testauspöytäkirjassa. Todentaminen: Mittaus tai käyttökoe 6.3 Voimansiirtoakselin kunto Voimansiirtoakselissa tai sen suojuksessa ei saa olla vaurioita tai merkkejä liiallisesta kulumisesta. Todentaminen: Tarkastus ja käyttökoe 6.4 Ruiskun tiiviys a) Ruiskun säiliön, säiliön kannen, pumpun, letkujen, putkien, venttiileiden ja suodattimien on oltava niin tiiviitä, että niistä ei tipu nestettä. Todentaminen: Tiiviys todetaan ruiskuttamalla vettä 5,0 barin paineella. b) Ruiskussa on oltava tippumisenestoventtiilit tai jokin muu tippumisen estävä laite. Tippumisen pitää loppua viiden sekunnin kuluttua ruiskutuksen lopettamisesta. Todentaminen: Käyttökoe ja mittaus c) Testauksen yhteydessä tarkastetaan, ettei säiliössä, letkuissa ja putkissa ole hankaumia tai murtumia, jotka saattavat aiheuttaa kyseisen osan rikkoutumisen ruiskutuksen yhteydessä. Todentaminen: Tarkastus d) Säiliön kannen on oltava ehjä ja tiivisteen kunnossa. SFS-EN 12761 -standardisarjan mukaisten ruiskujen täyttöaukossa on oltava siivilä. On suositeltavaa, että siivilää käytetään myös ruiskuissa, jotka eivät täytä kyseisen standardisarjan vaatimuksia. Todentaminen: Tarkastus 6.5 Pumpun tuotto Pumpun tilavuusvirran on oltava riittävä ruiskun työleveyteen ja suurimpiin siinä käytettäviin suuttimiin nähden. Mekaanisella sekoituksella varustettujen ruiskujen riittävä tilavuusvirta on suuttimien kautta virtaava nestemäärä lisättynä 30 %:lla. Suuttimien kautta virtaava nestemäärä mitataan 3,0 barin paineella. Jos ruiskussa on hydraulitoiminen sekoitus, riittävä tilavuusvirta saadaan laskemalla yhteen suuttimien kautta virtaava ja sekoitukseen tarvittava nestemäärä. Sekoitukseen tarvittava nestemäärä on seuraava: Säiliön Sekoitukseen tarvittava nimellistilavuus, l nestemäärä, l/min < 1000 5 % säiliön nimellistilavuudesta 1000 2000 60 l/min > 2000 3 % säiliön nimellistilavuudesta Todentaminen: Pumpun tilavuusvirta mitataan pumpun paineletkusta tai jakoventtiilistä säiliöön johtavasta ohivirtausletkusta. Kokeessa käytetään valmistajan ilmoittamaa pumpun nimelliskierroslukua. Virtausmittarin mittausvirhe saa olla enintään 2 l/min, kun pumpun tuotto on < 100 l/min, ja enintään 2 %, kun pumpun tuotto on 100 l/min. Mittauspaine on 3,0 bar. Tilavuusvirran mittaamiseen käytettävässä laitteessa on oltava kuristusventtiili,

s. 7 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 varoventtiili sekä painemittari, jonka mittaustarkkuus on vähintään ± 0,15 bar. Mittalaitteen on oltava rakenteeltaan sellainen, että pumpun imupuolen ilmavuodot on helppo havaita. Tilavuusvirran mittauksen yhteydessä on suositeltavaa mitata myös ohivirtaus ruiskutuksen ollessa kytkettynä puomin kaikkiin jaokkeisiin. 6.6 Paineen tasaisuus Ruiskun pumpun tulee tuottaa tasainen, sykkimätön nestevirta. Jos ruiskussa on paineentasaaja, sen ilmanpaine tarkastetaan ja tarvittaessa säädetään ennen toimintakoetta. Paineen tasaisuus todetaan seuraamalla painemittarin näyttämää ruiskun käydessä nimelliskierrosluvulla ja ruiskutuspaineen ollessa 3,0 baria. Mittarin näyttämä saa vaihdella enintään välillä 2,75 3,25 baria. Todentaminen: Käyttökoe 6.7 Ylipaineen esto Ruiskussa ei saa syntyä missään käyttötilanteessa painetta, joka ylittää valmistajan ilmoittaman suurimman sallitun paineen. Todentaminen: Ruiskua käytetään 3,0 barin paineella. Ruiskutus lopetetaan sulkemalla jakoventtiilit yksi kerrallaan, kunnes kaikki puomin lohkot on suljettu. Tämän jälkeen jakoventtiilit avataan ja ruiskutus lopetetaan sulkemalla pääventtiili. 6.8 Nestemäärän osoitin Ruiskun käyttäjän on voitava istuimellaan istuen luotettavasti todeta säiliössä oleva nestemäärä. Todentaminen: Käyttökoe 6.9 Tyhjennysyhde Tyhjennysyhteen on oltava kunnossa. Ruiskuun jäänyt nestemäärä on voitava tyhjentää hallitusti astiaan siten, että työntekijä ei joudu kosketuksiin ruiskutusnesteen kanssa. Todentaminen: Käyttökoe 6.10 Kemikaalien täyttölaite Jos ruiskussa on kasvinsuojeluainekemikaalien täyttölaite, sen pitää toimia normaalisti. Täyttölaitteen on oltava rakenteeltaan sellainen, että kasvinsuojeluainepakkausten ja niiden osien joutuminen ruiskuun on estetty. Todentaminen: Käyttökoe 6.11 Kemikaalipakkausten pesulaite Jos ruiskussa on tyhjien kemikaalipakkausten pesulaite, sen pitää toimia normaalisti. Todentaminen: Käyttökoe 6.12 Painekompensaatio Ruiskussa on oltava laite, joka estää ali- ja ylipaineen muodostumisen ruiskutenestesäiliöön. Todentaminen: Tarkastus 6.13 Hallintalaitteet Kaikkien hallintalaitteiden on oltava ehjät ja niiden on toimittava normaalisti. Hallintalaitteiden tulee olla ruiskutuksen aikana käyttäjän ulottuvilla siten, että niitä voidaan käyttää kurottelematta tai lukea turvallisesti. a) Painemittari Painemittarin mittausalueen on vastattava käyttötarkoitusta eli loppunäyttämä (= suurin näyttämä) on oltava alueella 10 25 bar. Loppunäyttämä voi olla 10 baaria pienempi, jos suurinta näyttämää ei käytännön työssä ylitetä ja ruisku on rakenteeltaan sellainen, että mittarin vaurioitumisvaaraa ylipaineen vuoksi ei ole olemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruiskussa on venttiilit, jotka pitävät paineen vakiona suljettaessa puomin lohkoja. Painemittarin mittausvirhe saa olla alueella 0,0 5,0 bar enintään ±0,25 bar. Painemittarin taulun halkaisijan on oltava vähintään 60 mm ja asteikkojako alueella 0,0 5,0 bar saa olla enintään 0,5 bar. Todentaminen: Painemittari tarkastetaan erillisessä mittapenkissä ruiskusta irrotettuna. Mittapenkissä olevan vertailumittarin tarkkuus on oltava vähintään 1,5 % alueella 1,0 5,0 bar. Vertailumittarin mittaritaulun halkaisija on oltava vähintään 100 mm. Asteikkojako alueella 1,0 5,0 bar saa olla enintään 0,1 bar. Vertailumittari on tarkastutettava vähintään kerran vuodessa liikkeessä, jossa on painemittarin kalibrointiin soveltuvat laitteet. Ruiskun mittari tarkastetaan nostaen painetta 1,0 5,0 baariin 1,0 baarin välein ja sen jälkeen laskien painetta 5,0 1,0 baariin 1,0 baarin välein. b) Nestemäärän automaattinen säätö ajonopeuden mukaan Testauksen yhteydessä tarkastetaan, että säädön

s. 8 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 perustana olevat matkan ja virtausmäärän mittaukset toimivat oikein. Laitteiden erilaisesta rakenteesta ja vaihtelevista testausoloista johtuen yksityiskohtaisia testausohjeita ei voida kuitenkaan antaa. Tavoitteena on todentaa soveltuvin menetelmin, että matkan ja virtausmäärän mittaukset poikkeavat enintään 5 % todellisesta. Matkan mittaus voidaan tarkastaa esimerkiksi ajamalla mitattu 100 metrin matka ja rekisteröimällä anturin antamien pulssien määrä. Matka jaetaan pulssien määrällä ja sen jälkeen tarkastetaan, että ohjainlaitteen matkan asetusarvo on oikea. Virtausanturi voidaan tarkastaa vertaamalla sen antamaa arvoa virtausmittarin lukemaan. c) Ruiskutuksen ohjaus satelliittipaikantimen avulla Tällä hetkellä ei ole olemassa laitetta tai menetelmää, jolla voitaisiin testata ruiskun suuttimien avaaminen ja sulkeminen satelliittipaikantimen avulla. 6.14 Ruiskutusta haittaavien roskien pääsyn estäminen Ruiskun on oltava rakenteeltaan sellainen, että pumppua vahingoittavien roskien pääsy imuputkeen on estetty. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä imusiivilää imuputken päässä. Ruiskussa on oltava myös suodatin, joka estää suuttimia tukkivien roskien pääsyn suutinputkiin. Suuttimien yhteydessä olevat suutinsiivilät eivät täytä tätä suodatusvaatimusta. Painepuolelle asennettu painesuodatin on sen sijaan riittävä ja yleisesti käytetty suodatusmenetelmä. Suodattimen pitää olla tiheydeltään suuttimien valmistajan suosituksen mukainen. Suodattimien on oltava ehjiä ja puhtaita. 6.15 Puomi ja letkut Puomin on oltava suora ja vakaa. Jos puomissa on suojalaite, joka estää puomin vaurioitumisen esteeseen ajettaessa, sen on oltava ehjä ja puomin on palauduttava itsestään ruiskutusasentoon. Puomin ollessa ruiskutusasennossa puomin jaokkeita yhdistävät letkut eivät saa taipua niin jyrkälle mutkalle, että nesteen virtaus estyy. Ruiskutettaessa suuttimien viuhkat eivät saa osua mihinkään ruiskun osiin. Jos puomin leveys on enemmän kuin 10 m, puomissa on oltava laite, joka estää suuttimien vaurioitumisen puomin osuessa maahan. Todentaminen: Tarkastus ja käyttökoe Puomit on voitava lukita luotettavasti kuljetusasentoon. Todentaminen: Tarkastus Jos ruiskussa on puomihissi, sen on toimittava luotettavasti koko säätöalueella. Puomi on voitava säätää tarkoituksenmukaiselle ruiskutuskorkeudelle. Todentaminen: Tarkastus ja käyttökoe Jos ruiskussa on puomin heiluntaa vakaava laite, sen on toimittava luotettavasti. Todentaminen: Tarkastus ja käyttökoe 6.16 Suuttimien levitystasaisuus Ruiskun levitystasaisuutta mitattaessa ruiskussa on oltava suuttimet, joita siinä normaalisti käytetään. Mittauksessa käytetään ruiskun tai suuttimien valmistajan suosittelemaa painetta ja puominkorkeutta. Suuttimien levitystasaisuutta kuvaava vaihtelukerroin saa olla enintään 10,0 %. Levitystasaisuus todetaan mittaustuloksesta lasketun vaihtelukertoimen avulla tai käyttäen hyväksi suutinpöydän mittaputkiin piirrettyjä ala- ja ylärajamerkkejä. Mitattaessa ilma-avusteisten (air assisted) -ruiskujen levitystasaisuutta puhallus kytketään pois päältä. Työleveyttä lisäävien päätysuuttimien käyttö on kielletty. Mittaukseen tulisi käyttää ensisijaisesti suutinpöytää tai scanneria, jolla voidaan mitata levitystasaisuus yhdellä kerralla koko työleveydeltä. Mittaus suutinpöydällä Suutinpöydän kourujen leveys saa olla enintään 100 mm. Kourujen tulee olla pituudeltaan ja syvyydeltään sellaisia, että suuttimista virtaava neste saadaan mahdollisimman tarkoin talteen. Ensisijaisesti pitäisi käyttää mittalaitetta, jolla voidaan mitata levitystasaisuus yhdellä mittauksella koko leveydeltä. Koko leveydellä tarkoitetaan puomin osaa, joka jää toiseksi viimeisten suuttimien väliin. Hyväksyttäviä mittaustapoja ovat: 1) mittaus yhdellä kerralla koko leveydeltä, 2) mittaus vähintään 10 metrin leveydeltä puomin satunnaisesti valitulta osalta, 3) puomin jokaiseen jaokkeen mittaus erikseen seuraavia ohjeita noudattaen: a. Mittausleveys on vähintään kaksi metriä. b. Mittauksen aikana ei muuteta traktorin moottorin pyörimisnopeutta, pysäytetä voimanottoakselia eikä säädetä ruiskun painetta. Mittauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkien puomin jaokkeiden levitystasaisuuden mittaamista. Nestevirtauksen suuttimiin saa keskeyttää ainoastaan kääntämällä ruiskun pääventtiilin sekoitusasentoon.

s. 9 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 c. Puomin jaokkeiden mittaustuloksia ei yhdistetä. Jokaiselle jaokkeelle lasketaan oma vaihtelukerroin tai levitystasaisuus todetaan käyttämällä hyväksi mittaputkiin piirrettyjä ala- ja ylärajamerkkejä jäljempänä selostetulla tavalla. Suutinpöydän kourujen on oltava ± 2,5 mm tarkkuudella saman levyisiä ja scanner-mittalaitteen kourujen ± 1 mm tarkkuudella. Suutinpöydässä käytettävien mittaputkien tilavuuden on oltava vähintään 300 ml. Mittaputkien asteikkojaon pitää olla vähintään 10 ml ja mittausvirhe saa olla enintään ± 10 ml tai 2 % mitatusta arvosta. Mittaputkiin voidaan tehdä ala- ja ylärajamerkit, joiden avulla levitystasaisuus todetaan laskematta vaihtelukerrointa. Yläraja on 500 ml tai asteikon maksimikohta, jos se on pienempi kuin 500 ml. Alaraja on 60 % ylärajasta. Levitystasaisuusmittausta jatketaan niin kauan, että nesteen pinta jossain mittaputkessa nousee ylärajalle. Jos nestepinta tällöin jää kaikissa mittaputkissa ala- ja ylä rajan väliin, suuttimet täyttävät levitystasaisuusvaatimuksen. Jos nestepinta on jossain mittaputkessa alarajan alapuolella, levitystasaisuus voi olla vielä hyväksyttävä, mutta sen toteamiseksi on laskettava vaihtelukerroin. Vaihtelukerroin lasketaan alla olevan kaavan mukaan: Mittaus Scanner-mittalaitteella Scanner-mittalaitteen kourujen tulee olla saman levyisiä ± 1 mm tarkkuudella. Askeltaen liikkuvan mittavaunun on pysähdyttävä ± 20 mm:n tarkkuudella kohtiin, joissa sen on tarkoitettu mittauksen aikana sijaitsevan. Mittavaunun yhden mittakourun mittausvirhe saa olla enintään 4 % tilavuusvirran ollessa 300 ml/min. 6.17 Suuttimien tilavuusvirran mittaaminen Suuttimien tilavuusvirran mittauksella todetaan suuttimien kuluneisuus. Ennen tilavuusvirran mittaamista on mitattava ruiskutuspaine puomin satunnaisesti valitusta kohdasta. Tilavuusvirta mitataan puomin jokaisen jaokkeen sattuman varaisesti valitusta suuttimesta. Mittaukseen voidaan käyttää mittakannua tai virtausmittaria, jonka mittausvirhe saa olla enintään 3 %. Jos tilavuusvirran keskiarvo ylittää suuttimien valmistajan ilmoittaman tilavuusvirran 10 % tai enemmän, suuttimet on vaihdettava uusiin. Tilavuusvirran mittaustuloksen perusteella lasketaan ajonopeus viljelijän eniten käyttämille levitysmäärille (esim. 150, 200, 300 l/ha). 6.18 Muita vaatimuksia: a) Kaikissa ruiskussa tulee olla puhdasvesisäiliö, jonka tilavuus pitää olla vähintään 15 l. Säiliö on tarkoitettu kasvinsuojeluaineroiskeiden pesemiseen iholta. Säiliössä pitää olla hana, joka voidaan avata helposti ilman työkaluja ja joka ei vaadi jatkuvaa painamista veden juoksuttamiseksi (SFS-EN ISO 4254-6 2009-09-15, kohta 5.10). Todentaminen: Tarkastus ja käyttökoe b) Ruiskussa tulee olla huuhteluvesisäiliö, jos se on myyty uutena tämän testausohjeen voimaan tulon tai 1.1.2011 jälkeen sen mukaan, kumpi toteutuu aiemmin. Huuhteluvesisäiliö on tarkoitettu ruiskun ensihuuhteluun pellolla, kun ruiskutustyö lopetetaan. Säiliön tilavuus pitää olla 10 % ruiskutusnestesäiliön nimellistilavuudesta tai vähintään 10 kertaa laimennettavan jäännösnesteen tilavuus (ISO 13440:1996, kohta 2.2). Todentaminen: Tarkastus c) Uusissa ruiskuissa, jotka myydään 15.12.2011 jälkeen, tulee olla erityinen kiinnitysalusta, johon käyttäjä voi sijoittaa käytettävän kasvinsuojeluaineen nimen. Todentaminen: Tarkastus

s. 10 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 7 Ruiskuun kiinnitettävä hyväksymistarra 7.1 Uudet ruiskut Jos valmistaja tai maahantuoja ei ole antanut ilmoitusta SFS-EN 12761 -standardisarjan mukaisuudesta, ruiskun myyjä voi testauttaa myytävän ruiskumallin puolueettomassa tutkimuslaitoksessa (esim. MTT/Vakolassa), jolloin testauksen katsotaan koskevan kaikkia samaa mallia olevia ruiskuja. Uusiin ruiskuihin kiinnitettävään tarraan merkitään testauspäivämääräksi ruiskun toimituspäivä ja testaajaksi laitos, jossa testi on tehty. Valmistaja tai maahantuoja on velvollinen maksamaan testausmaksun malliruiskun testauksesta. Muiden ruiskujen osalta on maksettava tarroista aiheutuvat kustannukset. Ruiskun myyjä on vastuussa siitä, että kaikki myytävät ruiskut ovat vastaavassa kunnossa kuin testauksessa ollut ruisku. Jos ruiskun valmistaja ilmoittaa ruiskun olevan SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen, testauksesta kertovaa tarraa ei tarvita. Ruiskussa pitää kuitenkin olla kohdan 5.1 mukainen merkintä standardisarjan mukaisuudesta. 8 Testauspöytäkirja Tiedot ruiskusta ja testaustulokset kirjataan liitteen mukaiseen testauspöytäkirjaan. Pöytäkirjan yksi kappale annetaan testauttajalle, yksi jää testaajalle ja yksi lähetetään testausvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä Tukesin valvontaosastolle. Testauspöytäkirjaan lasketaan tulosten perusteella ajonopeudet, joita käyttäen tavoiteltu nestemäärä/nestemäärät saavutetaan. Lisäksi pöytäkirjassa annetaan ruiskusta sanallinen kuntoarvio sekä luetellaan korjausta edellyttävät kohdat. Testauspöytäkirjana voidaan käyttää käsin täytettävää lomaketta tai tietokonetulostetta, josta ilmenevät selkeästi kaikki vastaavat tiedot kuin varsinaisesta testauspöytäkirjasta. Testauspöytäkirjoja on tilattavissa ProAgria Keskusten Liitosta (www.proagria.fi/julkaisut). Testauksen yhteydessä saatava testauspöytäkirja on säilytettävä testauksen voimassaoloajan eli viisi vuotta. 7.2 Käytetyt ruiskut Merkiksi hyväksytystä testauksesta ruiskuun kiinnitetään hyväksymistarra. Tarraan merkitään Tukesin testaajalle antama tunnus ja testauspäivämäärä. Tarra kiinnitetään ruiskun runkoon kohtaan, jossa se on suojassa vaurioitumiselta. Tarroja on tilattavissa ProAgria Keskusten Liitosta (www.proagria.fi/julkaisut).

s. 11 Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestausohje 2011 9 Ruiskun omistajan tai käyttäjän velvollisuudet Ruiskun omistajan tai käyttäjän tehtävänä on huolehtia, että ruisku tuodaan testaukseen hyvin puhdistettuna. Testaajalla on oikeus kieltäytyä testauksesta, jos on syytä epäillä ruiskun olevan huonosti puhdistettu. Testaaja on oikeutettu kieltäytymään testauksesta myös siinä tapauksessa, että ruisku on työsuojelumääräysten vastainen - esimerkiksi nivelakselin suojus on rikki tai puuttuu kokonaan. Säiliön on oltava puolillaan puhdasta vesijohtovettä. Lämpötilan ollessa alle 0 C tästä ohjeesta voidaan poiketa. Testausten välisenä aikana on huolehdittava, että ruisku pidetään säännöllisen huollon ja korjausten avulla testausvaatimusten edellyttämässä kunnossa. Testaamattomalla ruiskulla ruiskuttamisesta aiheutuvista seuraamuksista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvonnasta, 660/2007. 10 Testaukseen liittyviä muita ohjeita Testaaja ei ole velvollinen korjaamaan ruiskua. Testaustoiminnan luonne huomioon ottaen olisi kuitenkin suotavaa, että testissä todetut puutteet pyritään korjaamaan jo testaustilaisuuden yhteydessä. Vähäisenä pidettävät, korjaamatta jääneet puutteet on kirjattava testauspöytäkirjaan, ja ruiskun omistaja on velvollinen korjaamaan ne ensi tilassa. Ruisku voidaan testauksessa hylätä, jos ruiskun käyttäjän tai ympäristön turvallisuus on uhattuna tai jos on syytä olettaa, että ruiskulla ei voida levittää kasvinsuojeluaineita tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos ruisku on vakavien tai hankalasti korjattavien puutteiden vuoksi hylätty, uusintatestissä ruisku tarkastetaan siltä osin, mitä hylkäys on koskenut. Uusintatestiksi katsotaan testi, joka tehdään kuukauden kuluessa edellisestä testistä. Uusintatestin testipöytäkirja liitetään yhteen varsinaisen testin pöytäkirjan kanssa. Testaaja on oikeutettu veloittamaan uusintatestistä maksun, joka on suhteessa uusintatestin laajuuteen. Jos ruisku testataan aikana, jolloin ruiskun rikkoutuminen jäätymisen seurauksena on todennäköistä, ruiskuun on hyvä lisätä jäähdytinnestettä testauksen jälkeen. Ruiskun omistaja on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa jäätymisen estämisestä. Testaaja voi itse määrittää maksun suuruuden. On perusteltua, että testauksen vaativuus ja sen vaatima työmäärä vaikuttavat testauksen hintaan. Lisävarusteiden suuri määrä, ruiskun suuri koko ja sähkötoimiset hallintalaitteet ovat tekijöitä, jotka lisäävät testauksen työmäärä. Luettelo asiakirjoista, joihin on tässä ohjeessa viitattu: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin 2006/42/EY muuttamisesta torjunta-aineiden levityskoneiden osalta (2009/127/EY, 21.10.2009). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (2006/42/EY, 17.5.2006). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (2009/128/EY, 21.10.2009). ISO 13440:1996. Equipment for crop protection. Agricultural sprayers. Determination of the volume of total residual. Kasvinsuojeluaineiden kansallinen toimintaohjelma. Työryhmämuistion luonnos, joulukuu 2010. Laki kasvinsuojeluaineista 22.12.2006/1259 ja muutettu 1265/2010. SFS-EN 12761: Maatalous- ja metsäkoneet. Kasvinsuojeluruiskut ja nestemäisen lannoitteen levityslaitteet. Ympäristönsuojelu. Osat 1 3. SFS-EN ISO 4254-6: Maatalouskoneet. Turvallisuus. Osa 6: Kasvinsuojeluruiskut ja nestemäisen lannoitteen levityslaitteet. SFS-EN 13790-1: Maatalouskoneet. Kasvinsuojeluruiskut. Käytössä olevien ruiskujen tarkastus. Osa 1: Peltoruiskut. Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007 2013, 366/2007. Valtioneuvoston asetus ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvonnasta, 660/2007. Huom! Asetusta on muutettu vuosittain sen säätämisen jälkeen.

Liite 1 Esimerkki testauspöytäkirjasta (sivu 1/2) Esimerkki testauspöytäkirjasta. Tässä on esitetty asiat, jotka pöytäkirjasta tulisi ilmetä. Pöytäkirjan ulkoasu ja sanamuoto voivat poiketa tässä esitetystä. 1 Tiedot testauttajasta ja ruiskusta 1.1 Asiakas nimi lähiosoite postinumero ja toimipaikka puhelinnumero sähköpostiosoite 1.2 Ruisku merkki malli valmistusvuosi valmistenumero säiliön tilavuus työleveys 2 Testaustulokset 2.1 Ruiskun tiiviys säiliö säiliön kansi letkut putket venttiilit suodattimet tippumisenestoventtiilit tai muu tippumista estävä laite 2.2 Pumppu merkki malli voimansiirtoakselin kunto tuoton mittauksessa käytetty voimanottoakselin pyörimisnopeus, r/min tuotto 3 barin paineella, l/min tuotto suuttimille, l/min tuotto sekoitukseen l/min, % säiliön tilavuudesta 2.3 Paineentasaaja tasaajan ilmanpaine arvio paineentasaajan toimivuudesta kokeen perusteella 2.4 Ylipaineen esto suurin todettu paine kokeen aikana arvio ylipaineen eston toimivuudesta kokeen perusteella 2.5 Nestemäärän osoitin nestemäärän osoittimen näkyvyys ja luettavuus kuljettajan paikalta 2.6 Tyhjennysyhde arvio tyhjennysyhteen toimivuudesta kokeen perusteella 2.7 Säiliön painekompensaatio arvio säiliön painekompensaation toimivuudesta tarkastuksen perusteella 2.8 Painemittari mittarin koko mittausalue asteikkojako mittausvirhe alueella 0,0 5,0 bar 2.9 Nestemäärän automaattinen säätö ajonopeuden mukaan matkan mittauksen mittausvirhe virtauksen mittauksen mittausvirhe 2.10 Suodattimet imusiivilä painesuodatin

Liite 1 Esimerkki testauspöytäkirjasta (sivu 2/2) 2.11 Puomi suoruus vakaus esteeseen ajolta suojaavan laitteen toiminta letkujen esteetön kulku ja sijainti suuttimia suojaava laite (> 10 m puomit) lukitus kuljetusasentoon puomihissi 2.12 Suuttimet mitatut suutinsarjat levitystasaisuuden mittauksessa käytetty paine vaihtelukerroin koko puomin osalta tai vaihtelukerroin puomin jaokeittain suuttimien keskimääräinen tilavuusvirta tilavuusvirran mittaustuloksen perusteella lasketut ajonopeudet yleisimmille levitysmäärille (esim. 150, 200 ja 300 l/ha) 2.13 Varusteet, niiden kunto ja toimivuus puhdasvesisäiliö huuhteluvesisäiliö täyttöaukon siivilä kasvinsuojeluaineiden täyttölaite kasvinsuojeluainepakkausten huuhtelulaite 3 Huomautukset ja korjauskehotukset 4 Hyväksymis-/Hylkäämismerkintä testaaja tunnus paikka ja päiväys hyväksymis-/hylkäämismerkintä hylkäämisen syy testauttajan allekirjoitus 5 Ruiskun suojaaminen jäätymiseltä testauksen jälkeen testaaja suojaa omistaja suojaa

Liite 2 Testauksesta kertova tarra Esimerkki tarrasta, joka kertoo hyväksytystä testauksesta. Tarra kiinnitetään ruiskun runkoon.

Liite 3 Vakuutus standardinmukaisuudesta (EN 12761) Esimerkki uuteen ruiskuun kiinnitettävästä tarrasta tai kilvestä, jossa valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa kasvinsuojeluruiskun olevan SFS-EN 12761 -standardisarjan mukainen. Kuvan tarran malli, mitat ja värit ovat ohjeellisia. Vakuutus voidaan antaa myös kasvinsuojeluruiskun tyyppikilvessä. 50 mm 150 mm

PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 Helsinki Puhelin 010 6052 000 www.tukes.fi