P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 12.5.2012 VIIKKO 19 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Merja Rajaniemi on monitoimiäiti REETTA MÖTTÖNEN Huomenna vietetään äitienpäivää. Merja Rajaniemelle äitinä oleminen on ollut antoisaa, eikä hän antaisi hetkeäkään pois. Merja pitää äitinä olemista yhtenä elämän rikkautena. Lapset ovat tuoneet paljon sisältöä elämään. Miehensä Auliksen kanssa heillä on kaksi poikaa Aleksi (15) ja Luukas (5). Ensimmäisen kerran äidiksi hän tuli vuonna 1996. Tuolloin he asuivat Auliksen kanssa Limingassa, josta kaksi vuotta Aleksin syntymän jälkeen muuttivat Pyhäjoelle: Nyt kun aikaa katsoo taaksepäin, olin mielestäni todella nuori, kun Aleksi syntyi. Suhtauduin lapsen tuloon vakavasti ja siihen kovasti paneutuen. Tein kaikki Aleksin ruoat itse ja melkein kaikki vaatteetkin. Perheen kuopus Luukas syntyi kymmenen vuotta myöhemmin. Poikien ikäerosta Merja vitsailee, että kymmenen vuoden ajan täytyi odottaa ja katsoa, miten edes yhden lapsen kanssa pärjätään. Perheen pienimpään on kuitenkin suhtauduttu paljon vapautuneemmin, turhia nipottamatta. Kahden terveen ja reippaan pojan äitinä on ollut ihanaa. Onnellisuus äitinä olemisessa koostuu pienistä arjen iloista Yhdessä nauraminen ja hassuttelu kuuluvat arkeen. Eihän elämän tarvitse aina olla vakavaa. Pieniä koiruuksiakin tulee tehtyä, joten toivon lapsienkin suhtautuvan elämään välillä huumorilla. Poikien kanssa eläessä omakin huumorintaju on lisääntynyt vuosien varrella. Kovin pullantuoksuinen äiti en sitä vastoin ole ollut. Aleksi kyllä jaksaa minua aina pullanpaistamistaidoistani muistuttaa, Merja naurahtaa. Tärkeinä ja mukavina asioina hän pitää yhdessäoloa sekä lasten onnistumisia harrastuksissa ja muualla. Merja ja Aulis ovatkin olleet paljon mukana lastensa harrastuksissa: Aleksin kanssa aloitettiin jääkiekkoelämä. Nyt Luukas on alkanut seurata isoveljensä jalanjälkiä. Äitiydessä on myös aina omat haastavatkin puolensa. Aleksi on nyt siinä iässä, että välillä voi hieman huolestuttaa. Vuosien varrella tulleen luottamuksen myötä Merja kuitenkin antaa lapsilleen tietynlaista vapautta. Äitinä hän on vaativa ja haluaa myös puuttua lastensa tekemisiin, joskus kovastikin: Onhan tässä matkan varrella ollut toki pieniä vastoinkäymisiä ja erimielisyyksiä, mutta ei mitään niin suurta, josta ei olisi puhumalla selvitty. Avoimet välit poikiin ovat mahdollistaneet sen. Merja haluaa pojistaan kasvattaa vastuuntuntoisia ja toisia kunnioittavia. Niin kuin varmaan jokainen äiti, hän myös toivoo, että lapset pääsevät opiskelemaan itselleen mieluista alaa, menestyvät opinnoissaan sekä pääsevät viihtyisään ja hyvään työpaikkaan. Hän ei itse pyri täydellisyyteen ja toivoo, etteivät lapsetkaan. Tärkeää on onnellinen ja hyvä elämä. Äitienpäivänä ollaan yhdessä Äitienpäivää Rajaniemet viettävät perheen ja sukulaisten kesken. Äiti saa aloittaa juhlapäivän nautiskelemalla aamukahvit sängyssä. Yleensä perheen miesväki on ostanut jonkun pienen paketin, ja lapset ovat tehneet itse kortin. Äitienpäivän ohjelmaan kuuluu myös vierailu mummojen luona. Vierailulla syödään hyvin sekä juodaan tietenkin kakkukahvit. Monessa mukana Rautaruukilla asiantuntijatehtävissä työskentelevä Merja on työnsä ohella aktiivisesti mukana Pyhäjoella. Eniten häntä varmaankin nähdään jäähallilla. Hän toimi muutama vuosi sitten Jokikiekon puheenjohtajana ja entisen 96-joukkueen joukkueenjohtajana. Tällä hetkellä hän on yksi Jokikiekon johtokunnan jäsenistä. Joskus naisen saattaa kuitenkin löytää makkaranpaistopuuhista taikka ottelun kirjurina. Entinen teknisen lautakunnan jäsen toimii nyt lautakunnan puheenjohtajana. Jäsenenä hän on myös Pyhäjokisuun lähivakuutusyhdistyksen hallitukses- Harrastukset piristävät äitejä. Merja Rajaniemi ja koira Rico lenkkeilevät joka päivä. sa sekä Pyhäjoen Lions Clubissa. Työtehtävien vastapainona Merja rentoutuu lukemalla ja liikkumalla. Alkuviikosta hän jumppaa ja zumbaa. Perheen koiran Ricon kanssa lenkkeillään lähes joka päivä. Parina päivänä viikossa he käyvät agility- ja hakutreeneissä Raahessa. Aleksi (vas.) ja Merja ja Luukas juhlivat huomenna äitienpäivää.
Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012 sivu 2
Talo täynnä unelmaa Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012 sivu 3 JOHANNA JUUSO Kirjoittajan koti on Pirttikosken vanha kansakoulu Eihän tuossa ole mitään järkeä. Helpommalla pääsette, kun puratte mokoman röttelön ja rakennatte isolle tontille uuden talon! Tällainen oli monen tuttavan ja kyläläisen ajatus, kun Sirpa ja Jaakko Juuso Aleksis Kiven päivänä vuonna 2001 saivat kunnanvaltuustolta hyväksynnän Pirttikosken vanhaa kansakoulua koskevaan asuntokauppaan. Heti alusta lähtien oli selvää, ettei paikkaa tontin vuoksi ostettu, vaan koulu korjattaisiin kodiksi. Kolme vuotta kaupan hyväksymisen jälkeen 10. lokakuuta vuonna 2004 Juuson perhe viimein muuttikin reilun 200 neliön jugend- ja kansallisromanttishenkiseen kouluun, jossa yksistään olohuone oli entisen rivitalohuoneiston kokoinen. On siis selvää, että uusi koti vaati hieman totuttelua, mutta nykyään suuret tilat tuntuvat jo omilta. Historiasta nykyhetkeen Pirttikosken vanha kansakoulu on rakennettu vuonna 1916. Piirustukset koulurakennusta varten valittiin Taidetta kouluihin -yhdistyksen mallipiirustuksista ja lähetettiin kouluhallituksen hyväksyttäväksi. Koulurakennuksen on suunnitellut Jung, ja se edustaa jugend- ja kansallisromanttishenkistä tyyliä. Rakennus oli koulukäytössä 50-luvulle saakka, jolloin suurten ikäluokkien vuoksi siitä tuli ahdas. Uusi suurempi koulurakennus rakennettiin keskemmäksi kylää. Vanha koulurakennus oli hetken asumiskäytössä ja sen jälkeen yksityisillä omistajilla, kunnes Pyhäjoen kunta hankki sen omistukseensa. Sitten alettiin harkita rakennuksen siirtämistä Parhalahden koulun laajennukseksi. Siirto olisi kuitenkin tullut liian kalliiksi, joten talo sai jäädä paikalleen. Onneksi. Sirpa Juuso on pikkutytöstä lähtien haaveillut juuri Pirttikosken vanhan kansakoulun kunnostamisesta. Hän ihmetteli myös, miten paljon pienempiä ja mitään sanomattomia vanhoja rakennuksia remontoitiin, mutta tähän upeaan suureen taloon ei koskettu. 90-luvulla Sirpa ja Jaakko Juuso kävivät ensimmäisen kerran yhdessä katsomassa vanhaa koulua; myös Jaakko ihastui rakennukseen heti ensi näkemältä. Yhteinen ajatus oli, että tämä tai ei mitään. Ihan itse remontoitu Mikään pieni projekti ei koulun kunnostus todellakaan ollut. Jo vuosia ennen kaupantekoa olivat Juusot käyneet arkkitehti Heli Kittilän kanssa katsomassa talon kuntoa ja todenneet rakennuksen olevan yllättävän hyvässä kunnossa. Ikkunat olivat hyväkuntoisia, tosin osa niistä oli rikottu. Sisähirret olivat puhtaat, aivan kuin uudet. Jokaiselle vuodelle oli oma projektinsa. Koskapa Pirttikosken vanhassa kansankoulussa asuu onnellinen perhe. myös kattotiilet olivat hyvässä kunnossa, ne irrotettiin yksitellen, ja pestiin ja maalattiin uudelleen. Tiiliä olin yhteensä noin 6000, ja rikkoontuneiden tilalle ostettiin vanhoja, samanlaisia tiiliä. Ikkunoiden lähes 600 vanhaa, käsin puhallettua ikkunaruutua irrotettiin, pestiin ja kiinnitettiin takaisin ikkunoihin. Kaikki ulkolasit ovat alkuperäisiä, mutta osa sisälaseista on jouduttu uusimaan. Juusoilla oli onnea matkassa, sillä samana syksynä Oulasopisto järjesti ikkunansaneerauskurssin ja lisäksi eräässä rakennusalan lehdessä oli artikkeli kattotiilien korjauksesta. Myös Panu Kailan luennosta ja Talotohtori-kirjasta on ollut suuri apu remontointivaiheessa. Purkutyöt, tiilien ja ikkunoiden kunnostuksen ja välipohjan tyhjennyksen ovat Jaakko ja Sirpa itse tehneet. Rakennusmiehiä on kuitenkin tarpeen mukaan ollut tekemässä isompia hommia myöhempinä talvina. Eletään kuten ennenkin Pirttikosken vanha koulu -rakennettu vuonna 1916 -talo edustaa kansallisromanttista ja jugend-tyyliä. Suunnittelijaksi on arvioitu Jung. -koulukäytössä 50-luvulle asti, jolloin uusi koulurakennus rakennettiin isommaksi ja keskemmäksi kylää. -oli pitkään tyhjillään, yksityisomistuksessa kunnes Pyhäjoen kunta osti talon ja tontin itselleen. -myytiin Juusojen perheelle syksyllä 2001 Tänä päivänä Pirttikosken vanhalla koululla eletään samanlaista elämää kuin aiemminkin. Ulkoseinät on maalattu, ja talo on täysin valmis lukuun ottamatta yläkertaa, joka jätettiin ilman isompaa remonttia. Pelkästään alakerrassa on todella paljon asuintilaa, ja yläkerta toimiikin kätevästi varastona ja tavaroiden säilytystilana. Talvisin pihalla odottavat lumityöt ja kesäisin tartutaan useampaan otteeseen ruohonleikkuriin. Töitä tässä talossa siis riittää. Kaiken kaikkiaan vanha koulu on kuitenkin upea paikka asua: todellinen unelmien täyttymys! Koulun kunnostus ei todellakaan ollut mikään pieni projekti. Hanhikivipäivät keräsivät kävijöitä Pyhäjoella viikonloppuna vietetyt Hanhikivipäivät keräsivät runsaasti yleisöä. Tapahtuman avannutta energiaseminaaria ja ammattiteatteriryhmä Rospuuton Sarasvatin hiekkaa -esitystä seurasivat likimain täydet salilliset. Molemmat tilaisuudet saivat yleisöltä myös roimasti kiitosta laadukkuudestaan. Lauantain sitkeästä vesisateesta huolimatta Hanhikivenniemen luontoon tutustui viikonlopun aikana opastetuilla retkillä lähes sata kävijää. Kaksi kolmesta Hanhikivikierroksesta oli täyteen varattuja. Lauantain ohjelmaan kuului myös Hanhikivipäivien virallisen lauselman luovuttaminen Pyhäjoen kunnan ja Fennovoiman edustajille.
Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012 sivu 4
Kunnanjohtajan katsaus Vuodelle 2011 valtuuston hyväksymän vision 2015 mukaan Pyhäjoen kunta on omaleimainen itsenäinen kunta, jonka asukkaat, yritykset ja eri yhteisöt ovat tyytyväisiä ja luottavat tulevaisuuteensa. Seutukunnan elinvoimaa vahvistetaan kaikkia osapuolia hyödyttävällä kuntayhteistyöllä. Kunnan toiminta-ajatus: Pyhäjoen kunta hoitaa yhteistyössä asukkaittensa kanssa toimeentuloon, elämisen laatuun, hyvinvointiin ja palveluihin vaikuttavat asiat siten, että Pyhäjoki säilyy elinvoimaisena ja haluttuna kotipaikkana kaikenikäisille. Kärkitoimenpiteiksi oli määritelty kunnan elinvoima, vetovoimaisuus ja riittävä väestöpohja Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanke hyvät edellytykset yritystoiminnalle kylien kehittäminen hyvät peruspalvelut ja hyvinvointia kaikille Ns. Paras-puitelain mukainen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen lähti käyntiin v. 2011 alussa. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle. Ensimmäinen kuntayhtymän järjestämisvastuulla toteutettu vuosi ei erityisesti vakuuttanut. Toiminnallisesti ei ollut havaittavissa erityisiä muutoksia. Taloudellisesti vuosi oli pettymys, vertailukelpoiset sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot kasvoivat yli 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kolme vuotta jatkunut väestön lisääntyminen ei valitettavasti jatkunut, vaan kunnan väkiluku vähentyi 32 henkilöllä. Maankäyttöstrategiaa ja maankäytön toteuttamisohjelmaa lähdettiin toteuttamaan käytännössä panostamalla maan hankintaan ja kaavoitukseen. Kunnan kasvua rajoittaa asuntopula. Asuntotuotanto ei ole riittävää. Kiinteistö Oy Hourunkosken 8 asuntoa käsittävä vuokrakerrostalo valmistui kesällä. Rohkaisevaa kuitenkin on se, että uusia asuntotuotantohankkeita käynnistyi yrittäjien toimesta. Työllisyystilanne seutukunnassa ja erityisesti Pyhäjoella parani edelleen. Työttömyysprosentti oli keskimäärin n. 7 % tasolla. Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012 sivu 5 Kunnan tulokehitys oli hyvä v. 2011. Kunnallisverotilitykset kasvoivat n. 6,5 % ja kaikkiaan verotulot ylittivät yhdeksän miljoonan rajan. Kaikki verolajit yhteensä kasvoivat edelliseen tilinpäätökseen verrattuna 7,5 %. Myös valtionosuudet kasvoivat n. 7 % ja olivat n. 8,6 milj. euroa. Kokonaisverorahoitus kasvoi hyvin. Vuosikate oli 893 812 euroa ja ylijäämää kertyi 344 377 euroa. Tilikauden tulosta heikentää n. 300 000 euron laskennallinen sijoitustoiminnasta tehtävä alaskirjaus. Palvelutuotannon menojen kasvuvauhti oli liian suuri ja ylitti talousarviossa varatun määräraha. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kasvoivat erittäin voimakkaasti. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle varattiin talousarviossa 8 182 000 ja toteutuma oli 8 691 000 euroa. Lisäksi vertailukelpoisiin kustannuksiin on laskettava mm. eläkekulut, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sivistystoimen toimintakatteen ylitys johtui pääsääntöisesti valtionosuusjärjestelmään liittyvästä varaus-kirjauksesta (opetuspalvelujen tuottaminen Raahen opp. Parhalahdella). Fennovoiman ydinvoimalahanke eteni Pyhäjoella. Fennovoima Oy ilmoitti 5.10.2011 sijoittavansa laitoksen Hanhikivelle. Hankkeelle on laaja tuki Pyhäjoella, seutukunnassa, naapurikunnissa ja eri organisaatioissa. Myös kriittisiä ja hanketta vastustavia toimijoita on. Vuoden 2011 investointivuosi oli maltillinen. Kunnan omat investoinnit olivat bruttona n. 771 000 euroa ja nettona 681 000 euroa. Suurin menoerä oli maanhankinta, johon käytettiin n. 350 000 euroa. Kunnan oma palvelutuotanto sujui hyvin ja oli tehokasta ja taloudellista. Kunnan henkilöstö on motivoitunutta ja valmis kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion 1,7 %, joten edelleen on parannettavaa. Oman toiminnan osalta henkilöstölle tulee antaa kiitos hyvin suoritetusta työstä. Haluan lausua mitä parhaimmat kiitokset luottamushenkilöstölle vastuun kantamisesta ja kunnan vastuullisesta kehittämisestä. Matti Soronen kunnanjohtaja
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012 Parhalahden koululaisten äitejä Minun äitini on ihana, kun se laittaa hyvää ruokaa. Äitini huolehtii minut ajoissa kouluun, etten myöhästyisi. Hän auttaa läksyissä. Minun äitini harrastus on liikunta. Äitini nimi on Seija. Käyn äidin kanssa lenkittämässä meidän koiraa. Niina Pyhälä 2 lk. Äitini on maailman paras! Äiti leipoo melkein aina. Minun äitini leipoo synttäreilleni aina hyviä kakkuja. Minun äitini nimi on Merja. Äitini ei ole missään töissä se on kotiäiti. Äitini on 39 vuotta. Emmiina Niskanen 1 lk. Minun äiti on tosikiva kun se auttaa läksyissä. Äitini ruukaa tehdä ruokaa koko perheelle. Minä paistan joskus muikkuja. Konsta Oikarinen 2lk. Minun äitini on ihana, kiltti ja mukava. Äiti huolehtii kaikesta. Äiti on ystävällinen. Minun äitini nimi on Päivi. Äitini on tosi mukava. Äiti auttaa minua aina. Äiti tekee aina ruuan. Äiti tekee kotona töitä. Äiti tykkää jos minä ja Jerry ollaan kilttejä. Äiti suuttuu jos minä ja Jerry ollaan ilkeitä. Nea Rantala 2lk. Äitini tekee ruokaa päivittäin. Äitilläni on rennot vaatteet yleensä. Äiti pitää kotitöistä eli siivoamisesta. Äitini myös hoitaa mielellään lapsia. Ei riitele isän kanssa. Äidilläni ei ole töitä niin se jaksaa leikkiä pienten lasten kanssa. Äiti auttaa meitä lapsia jos tulee vaikeuksia. Äiti ei ole vihainen muutakuin silloin jos olemme tehneet jotain väärin. Mutta yleensä iloinen ja värikäs. Piia Ilonen Oikarinen 3lk. Minun äitini on sairaslomalla, koska hänellä on käsi poikki, kun hän kaatua töihin mennessä. Äiti on tosi hyvä leipomaan, sillä hän leipoo melkein joka päivä. Äitilläni on todella paljon eläimiä esim: kaksi koiraa, hevonen, kaksi lammasta ja marsu. Hänellä on kaksi lasta. Hänen lempiväri on violetti. Äitini harrastaa kirkkokuoroa. Äitilläni on kaksi pikkuveljeä ja yksi pikkusisko. Äitilläni on lyhyt tukka jossa ruukaa olla violetti etutukka. Nette Katariina Jylkkä 3lk. Minun äitini nimi on Maria. Minun äitini on iloinen jos siivoan illalla huoneeni. Äidin kanssa on hauska pelata lautapelejä. Äiti suuttuu jos jankutan kauan samasta asiasta. Äiti on hyvä maalaamaan. Frans Raasakka 2lk. Minun äitini on iloinen melkein aina. Hän auttaa jos minulla on vaikeuksia läksyissä tai jossain muussa asiassa. Äidilläni on lyhyet, tumman ruskeat hiukset ja kaunis hymy. Joskus kun käymme shoppailemassa, äidin kanssa on hauska mennä, koska yleensä äiti maksaa ostokseni. Äitini tekee todella hyvää ruokaa, joissa yleensä on vihanneksia, ja kaiken pitää olla luomua. Äidille tärkeää on perhe, sukulaiset, ystävät ja luonto. Äitini ei halua ydinvoimaa Parhalahdelle. Äiti on töissä Raahessa, ja työkseen sihteeri. Äitini harrastaa hiihtämistä, jääkiekkoa ja lenkkeilyä. Äiti on todella eläinrakas. Mielestäni äiti on vähä liikaa pois kotoa. Pidän äidistä, koska hän on paras äiti, jota voi olla. Sofia Sipilä 4lk. Minun äitini suuttuu jos minä en tottele. Minun äiti tykkää jos siivoan. Minun äiti harrastaa lenkkeilyä. Minun äitini nimi on Mervi. Äiti on ihana kun sen aina antaa karkkia. Jos tottelen äitiä äiti tykkää. Elias Eskola 2lk. Äitini antaa leipoa meidän itse. Äiti on paras! Sillä on usein huonoa tuuria. Äiti pelaa aika harvoin lautapelejä mutta mielellään. Se harvoin käyttää tekemääni kaulakorua. Äidilläni on kiharat hiukset. Äiti laittaa tosi hyvää ruokaa. Äiti käy lenkillä iltaisin jos ehtii. Äitini nimi on Maria. Peppiina Raasakka 1lk. Minun äiti on ihana ja hauska. Äiti auttaa minua läksyissä. Äiti suuttuu joskus. Äitini ammatti on sisutusneuvottelija. Äiti tykkää lukea kirjoja. Äiti on hyvä piirtään. Äiti laittaa aina hyvää ruokaa. Äiti kutittaa. Iida Raappana 2lk. Minun äitini on kiva. Minun äitini nimi on Heli. Äiti tekee iltapalaksi joskus puuroa. Minun äiti on monisiivouksessa. Äiti tykkää että kaikki on kiltisti. Äiti auttaa läksyissä. Äiti suuttuu jos on ilkeä. Äiti on hyvällä mielellä jos on tosi kiltti. Jenni Lukkaroinen 2lk. Äiti on paras, siksi koska hän tykkää leikkiä minun kanssa. Hän laittaa aina hyvää ruokaa. Ihana ja välillä hän on hupsu. Hän suuttuu jos ostan liikaa. Hän käy aika paljon lomalla. Hänen nimi on Niina. Ammatti on sairaanhoitaja. Anton Luomala Äitini on huolehtivainen. Hän on ylpeä koulunkäynnistäni ja on mukana siinä. Äitini ulkonäköä kuvailisin: lyhyt tukkaisena, omaperäisenä, punamustat hiukset, iloisena jne.. Äiti osaa tehdä hyvää ruokaa. Hän tekee yleensä keitto ja kastikeruokia. Eniten pidän äidin tekemästä kinkkukiusauksesta. Äiti on ihana, koska hän antaa periksi, vaikka en saisi periksi en suutu. Kotona äitini pitää yllä järjestystä. Minä ja pikkuveljeni joudumme joskus siivoamaan huoneemme ja eteinen takeista ja kengistämme. Äiti on eläinrakas. Hän haluaisi koiran, mutta meillä on ollut. Meillä on kissa. Äiti käy lenkillä ja minä hänen mukana. Hän käy myös ystävillään. Äitini on töissä Raahessa. Hän käy kotikäynneillä ja ompelee, virkkaa kutoo ja muuta käsityöhön liittyvää. Hän pitää peleistä. Yleensä illalla me pelataan äidin kanssa. Äiti käy koneella ja katsoo TV. Hän on myös ulkona meidän kanssamme joskus. Äitini on paras mitä voi olla. Jenna Pietilä 4lk.
Seurakunta tiedottaa Kuollut: Hannu Ilmari Tikkala Pohjankylältä 63v 10 kk 9 pv Perhejumalanpalvelus kirkossa su 13.5. klo 11. Perinteinen äitienpäivälounas tarjoillaan seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen. Tuotto Yhteisvastuulle. Yhteisvastuukirppis seurakuntatalolla ma 14.5. klo 9-14, ti 15.5. klo 10-17, ke 16.5. klo 9-15, to 17.5. klo 13-16, pe 18.5. klo 8-12. Ostetuista tuotteista vapaamuotoinen maksu pöydillä oleviin lippaisiin. Tule tekemään löytöjä! Ystäväkerhon retki ke 16.5 Siikajoelle. Lähtö linjaautolla seurakuntatalon pihalta klo 9. Perillä ohjelmaa ja ruokailu+kahvit. Paluu klo 15. Retken hinta 10 e ystäväkerholaiset, muille 20 e. Tiedustelut Mirjalta p.050-4929250. Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo 18.30. Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa to 17.5. klo 10. Saarna Jonne Pirkola. Kevätlaulajaiset Yhteisvastuun hyväksi kirkossa helatorstaina 17.5. klo 14, kahvit seurakuntatalolla. Yv-kirppis auki. Avoin raamattupiiri seurakuntatalolla torstaisin klo 18. Lapset: - Lapsikuoro seurakuntatalolla ke 16.5. klo 17.30. Nuoret: - Nuorten aikuisten ilta Partiomajalla pe 18.5. klo 20. -Nuorten ilta Sarpatissa la 19.5. klo 20. Perheet: - Perheretki Kälviän eläinpuistoon lauantaina 19.5. Lähtö Sarpatista klo 9, ruokailu ABC:llä omin kustannuksin, P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Rintamäki Arvo Helanti TAITTAJAT Sofia Pakkanen Jemina Bäckman eläinpuistossa n. klo 12-14.30, paluu klo 16. Seurakunta maksaa matkat ja liput. Ilmoittautumiset ja tiedustelut päiväkerhon numerosta 433183 tai 050-4416095. TULOSSA: - Jumalanpalvelus kirkossa su 20.5. klo 10. Harmaahapset. Seppeleenlasku sankarihaudoille. Kaatuneitten omaisten juhla seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen. - Musiikkiopiston konsertti seurakuntatalolla to 24.5. klo 19. - Päiväkerholaisten kevätkirkko ma 28.5. klo 18.30. Esikoululaisten koulutielle siunaaminen. - Vanhemman väen kevätkirkko ti 29.5. klo 13. Kahvitus seurakuntatalolla. RY: Raamattuluokka la 12.5. klo 19.30 Liisa Heikkilällä Hartaus ti 15.5. klo 13.30 Jokikartanossa, Jouko Piilola Kevätjuhla su 20.5. klo 18 ry:llä Nyt on aika varata hautojen kesähoito ja kastelu. Kesähoito (sis. kukat ja kastelu) 60 ja pelkkä kastelu 30. Kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Taittaja: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012 sivu 7 Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Käsityöpiiri ma 14.5. klo 13 Iltaruskossa. Tervetuloa mukaan! Kaatuneitten muistopäivä su 20.5. seurakuntatalolla. Harmaahapset paikalle klo 10.45. Nuotit mukaan. Tervetuloa. Toukosiunaus Yppärissä Juhani ja Outi Piukkalalla ma 28.5. klo 12. Tervetuloa keväiseen tilaisuuteen! Keskusta Parhalahden py. Vuosikokous ma 14.5.2012 klo 19.00 päiväkoti Iikkalassa. Sääntömääräiset asiat.v MLL:n järjestämä kesäretki PowerParkkiin lauantaina 16.6. Kyyti jäsenille ilmainen, muilta pieni korvaus kyydistä. Retken aikataulusta ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautumiset Susanna Kallio 050 3227 986 tai Niina Yrjänä 050 3399 465. Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. RIIHITYS järjestetään 16.-17.5. Se tapahtuu Seuraava lehti (nro 20) ilmestyy >> lauantaina 19.5.2012 Aineisto toimitettava >> tiistaina 15.5.2012 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 19: 1810 kpl >> vko 20: 1810 kpl polkupyöräriihityksenä, joten huolla pyöräsi ennen reissua. Pyöräilykypärä on pakollinen! Lähtö vanhalta renkituvalta ke klo 18.00. Lisätietoa kotiin jaetusta tiedotteesta ja omilta johtajilta! JOHTAJISTON HUILI Rajaniemessä pe 25.5. alk. klo 18. Omat ruokailuvälineetmukaan! Pirttikosken maaseutunaiset. Perinteinen kevätkirppis vanhustentalon kerhohuoneella la 26.5. klo 8.30-15.00. Kahvia ja arvontaa. Pöytävaraukset 5e/pöytä. Tuo tavarasi myyntiin hinnoiteltuna, me myymme ne puolestasi. Ilm Airalle 040 7474 880 tai Paulalle 050 4351 567. Pyhäjoen Silmu. Vietämme kevätkauden päättäjäisiä Tekevänkankaalla Lea ja Juhani Koskelalla pe 18.5. klo 12. (Huom. päivä). Arvontaa, ulkoilua sekä muuta virkistystä. Kimppakyyti Shelliltä klo 11.30. Tervetuloa! Aihetta kiitokseen Pro Hanhikivi näytti kyntensä taidoistaan ja vapaaehtoistyöstään ja pisti pystyyn monipuoliset ja mielenkiintoiset Hanhikivi-päivät. Kiitos. Ei oppi ojaan kaada Kiitos Hanhikiven Kiertäjille Tilkkutäkkimessujen järjestämisestä. Partiolaisten kuoro lauloi kauniisti ja erityiskiitos reippaalle rumpalipojalle! Terv. Tapahtumissa mukana ollut. Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot * kirjastossa Yppärin koulun kevätnäyttely 28.5. saakka: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20, la 12-15. * la 19.5. klo 12-24 Haukikuningas-kilpailu Tervon kalasatamassa. Osallistumismaksut: 20 d/aikuiset, 10 d/nuoret. Hyvät palkinnot. Tiedustelut: Petteri Leppälä 0400 589494 / Pyhäjoen kalastajainseura / vapakalastusjaosto * ti 22.5. klo 17 Annalan museolla informaatiotilaisuus palstaviljelystä. Tiedustelut: Anu-Maarit Moilanen puh. 044 5681123. Kalenteri * la 9.6. Opintomatka Kokkolaan. Klo 8.30 lähtö Raahen linja-autoasemalta ja Pyhäjoen Shelliltä klo 9.00. Tutustumiskohteena Renlundin Taidemuseo + muuta kiinnostavaa. Välipysähdykset Kalajoella. Mennessä Heikki Ulvin Lasiateljee ja tullessa Tapion Tupa. Ruokailu Kokkolan ABC:llä. Ilm. Anneli Kronbäckille 050-5437618. Matkan hinta 20 jäsen muut 25, alle 12-v. ilmaiseksi. Hinta sisältää pääsyliput Renlundille, mutta ei ruokailua. Järj. Raahen Taideyhdistys Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125 (Minna Lattunen)
sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 12.5.2012