Rakennuspuusepänteollisuuden

Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 4 / 2007 13.4.2007 Suomalaisille sopivia ikkunoita Suomalaisista raaka-aineista suomalaisin voimin, tiivistää yhtiönsä filosofian Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Markku Hoppania. Ikkunoiden valmistus käynnistyi Lammilla vuoden 1969 lopulla Lahden Ikkuna Oy:n nimellä. Vuonna 1980 Metsäliitto Yhtymä osti taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen yhtiön, ja toimintaa jatkettiin Metsäliiton Lammin ja Vääksyn tehtaat -nimellä. 18 vuotta myöhemmin Metsäliitto luopui rakennuspuusepänteollisuudestaan ja myi Vääksyn ovitehtaansa. Sivu 6 Taloteollisuus myötätuulessa Taloteollisuudella menee hyvin. Alan liikevaihtoindeksi on kasvanut vuoden 2004 100:sta viime vuoden 125:een ja tänä vuonna sen odotetaan kasvavan 138:aan. Viime vuoden talopakettien myynti oli yhteensä 587 miljoonaa euroa, tänä vuonna luvun odotetaan kasvavan 615 miljoonaan. Tästä puutalojen osuus (puuelementti ja pre cut) on valtaosa, 480 miljoonaa, hirsitalojen osuus 67 miljoonaa ja kivitalojen osuus 68 miljoonaa. Paikalla rakentamisen osuus on hienoisessa laskussa, ihmiset haluvavat hankkia asuntonsa entistä vaivattomammin. Sivu 10 Hyvästä suhdannetilanteesta kielii liikerakentaminen, joka on kasvanut viime syksystä selvästi. Rakennuspuusepänteollisuus HYVÄSSÄ VEDOSSA Viime vuonna aloitettiin 33.400 asunnon rakentaminen ja tänä vuonna on ennakoitu aloitettavan 33.500 uuden asunnon rakentaminen. Aloituksista vajaa puolet on omakotitaloja, joskin tonttipula rajoittaa omalta osaltaan ainakin kasvukeskusten pientalorakentamista. Varsinkin puutaloteollisuudessa elellään tällä hetkellä hyviä aikoja, eikä tämän hetken ennusteiden mukaan ole mitään hiipumista odotettavissa. Noin puolet rakentamisen kokonaisvolyymista on jo korjausrakentamista, ja sen kasvun on ennakoitu jatkuvan. Syitä tähän suuntaukseen ovat matalat korot ja rakennuskannan ikääntyminen. Puurakentaminen ja rakennuspuusepänteollisuus jatkavat rakentamisen imussa tasaista kasvua, jota edesauttavat niin matala korkotaso, pidentyneet laina-ajat kuin kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa. Myötätuulessa jatketaan Elinkeinoelämän Keskusliiton teettämän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten talvi on sujunut varsin hyvin. Suhdannetilannetta kuvataan selvästi normaalia vahvemmaksi. Kasvu- ja työllisyysodotukset ovat myönteisiä varsinkin rakentamisessa ja palveluissa. Monilla aloilla myös hintataso on alkanut vähitellen vahvistua. Rakennuspuusepänteollisuuden jo vuosia kestänyt verkkainen mutta jatkuva nousu ei näytä hiipumisen merkkejä. Yksi perussyy löytynee varmaankin 1990-luvun laman ennen kokemattomasta syvyydestä rakennusalalla. Kun lähdetään todella pohjalta, on helpompi selittää hyviä prosenttilukuja, toteaa johtaja Markku Leinos Rakennusteollisuus RT ry: stä. Rakentamisen volyymi kaikilla osa-alueilla ei ole tänä päivänä vielä lähelläkään 1980-luvun tasoja. Teollisuus joutui välillä sopeuttamaan kapasiteettinsa tasoa ollakseen elinkelpoinen laman jälkeen. En usko näköpiirissä olevan mitään yltiöpäisiä investointeja rakennusteollisuuden kapasiteetin lisäämiseksi, vaan lähinnä toimitusaikojen pituudella joudutaan joustamaan. Kapasiteetti Suomessa kyllä riittää. Markku Leinos kertoo lähes poikkeuksetta kaikilla eri sektoreilla yritysten tilauskantojen olevan ainakin viimevuotisella tasolla. Ehkä joidenkin kivipohjaisten materiaalien kuten esimerkiksi tiilen kohdalla on kuitenkin havaittavissa lievää taantumista ammattitaitoisen työvoiman epävarman saatavuuden seurauksena. Vaikka rakentamisen aloittamisissa ei ole näköpiirissä mitään hyppäyksiä, tullaan Leinoksen mukaan kesällä varautumaan pidentyneisiin toimitusaikoihin kaikilla sektoreilla. Jatkuu sivulla 4 Kellutalot ensimmäisenä Suomessa Porin Reposaareen Vastaavaa asumista muualta maailmasta kyllä löytyy. Kööpenhaminaan ja Lontooseen kellutaloja on tulossa satoja, joista mallitalot ovat jo olemassa. Ruotsissa ovat Marinstaden ja Pampas Marinat jo taloineen olemassa. Yhdysvalloissa kelluvia löytyy vaikka millä mitalla, esim. San Franciscossa. Hollannissa on veneasuntojen lisäksi kelluvia taloja paljonkin, jopa kokonaisia kaupunginosia ollaan suunnittelemassa. Sivu 12 Höylätään tehokkaasti 2007 Maaliskuun lopulla järjestettiin Kuopiossa perinteinen Höylätään tehokkaasti -seminaari, nyt jo seitsemännen kerran. Tapahtuman järjestäneet Weinig Group ja Awutek olivat saaneet mukaan jälleen kerran varsin näyttävän otoksen suomalaisia puualan ammattilaisia, runsaat 70 henkeä. Höylätään tehokkaasti 2007 -seminaarin tarkoitus oli antaa osanottajille tietoa Weinig Groupin tuotteista, tekniikasta ja uutuuksista. Seminaarin vetäjinä toimineet Markku Gustafsson ja Bror-Erik Backman totesivat vähintään yhtä tärkeäksi tavoitteeksi saada alan ammattilaiset kokoon puolueettomaan ja viihtyisän leppoisaan ympäristöön vaihtamaan ajatuksia alan kysymyksistä. Sivu 20 PUUNTYÖSTÖKONEET huonekalu- ja puusepänteollisuudelle www.projecta.fi p. 020 771 3323

2 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Lyhyesti Teknos ostanut maalikaupan Göteborgista Teknos on ostanut Göteborgissa sijaitsevan Ljungdahls Färgekonomi AB:n maalikaupan osake-enemmistön. Teknos haluaa kehittää ja vahvistaa toimintaansa Göteborgin alueella, johon Ljungdahls Färgin osto sopii hyvin. Teknoksella on Ljungdahls Färgin kanssa ollut pitkään jatkunut yhteistyö, joka nyt vain muuttaa muotoaan. Ljungdahls Färgin toimitusjohtaja Henrik Svensson on tyytyväinen omistaja-vaihdokseen. Hänen mukaansa toimintaa voidaan nyt entisestään kehittää isomman yrityksen osana. Svensson jatkaa yrityksen johdossa jatkossakin samoin kuin muu henkilökunta. Teknos on ollut Ruotsin markkinoilla jo 1970-luvulta. Oma yhtiö sijaitsee Tranemossa. Siellä työskentelee noin 100 henkeä ja liikevaihto on noin 400 miljoonaa kruunua. Teknoksen maaleja myydään kaikkialla Ruotsissa eri jakelukanavien kautta. Teknoksella on omia maalikauppoja Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa edellinen myymälä avattiin viime joulukuussa Tukholmassa ja Tanskassa vietettiin myymäläavajaisia tämän vuoden helmikuussa Hjørringissä. Omat myymälät tukevat kasvustrategiaa näissä maissa. UPM tuo metsän luoksesi UPM:n Internetsivun www. upmforestlife.com kautta pääset patikkaretkelle metsään omalta tietokoneeltasi. Hiirtä käyttäen tutustut metsään ja näet millaista nykyaikainen metsänhoito on. Näet ja koet metsän, joka on täynnä elämää. Voit myös kuunnella lintujen laulua ja puron solinaa ja rentoutua. Emme pysty näyttämään kaikille metsässä, miten UPM toimii tai mitä lajistoa sieltä löytyy, joten päätimme luoda virtuaalimetsän, kertoo metsäympäristöasioista vastaava asiakasviestintäpäällikkö Robert Taylor. Erilaisia tekniikoita käyttäen haluamme välittää metsän tunnelman ja tarjota kävijälle mahdollisimman todellisen metsäkokemukseen. Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, 02941 Espoo puh. (09) 5479 7410 fax (09) 512 2033 toimitus@puutekniikka.fi Päätoimittaja Kimmo Janas kimmo.janas@puutekniikka.fi puh. 0400 430 907 Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa maija-liisa@puutekniikka.fi puh. 050 464 6455 Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo puh. (09) 547 1391 maija-liisa@sana-saku.fi Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, 02210 Espoo puh. (09) 8678 9200 jouko.savolainen@adverbi.fi Uudet tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme www.puutekniikka.fi. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein rekisteriimme. Paino Satakunnan Painotuote Oy Ratastie 6, 32800 Kokemäki Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Levikki: Yli 11 000 kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, 02941 Espoo

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 3 P Ä Ä K I R J O I T U S Kirves paukkaa, pokasaha soi... Kimmo Janas Päätoimittaja kimmo.janas@puutekniikka.fi Tulevat ihan mieleen nuo vanhat Metsäradion suosikkikappaleet, kun seuraa maailman menoa. Jo vuosia jatkunut noste rakennuspuolella tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. No, ei siinä mitään pahaa, toivottavasti jatkuu pitkäänkin, kunhan ei siten vain rysähdetä kerralla alas. Rakentamisbuumista on löytynyt pelastus suomalaiselle puusepänteollisuudelle ainakin mitä tulee rakennuspuusepänteollisuuteen. Olipa sitten kyse uudis- tai korjausrakentamisesta; ikkunoita, ovia ja portaita tarvitaan aina. Onpa joku ikkunavalmistaja ehtinyt jo ihmetellä, mihin kaikki ikkunat mahtuvat, kun verstaalla painetaan sorvit punaisina uutta akkunaa maailmalle. Tällä hetkellä rakentamista tuntuvat hidastavan ainoastaan eri alueiden kaavoitustilanne ja tonttitarjonta. Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman pula alkaa koetella ainakin pientalomarkkinoita. Ja kun jostain alkaa olla pulaa, se tietää tietenkin hintojen nousua, mikä on taas omiaan piristämään inflaatiokehitystä... Liikerakentamisen vauhti hieman hirvittää ulkopuolista, kun erilaisia elämys/ostoskeskuksia rakennetaan kuin golfkenttiä takavuosina. Vaikka kansan ostovoima onkin nyt huipussaan, toivoisi järkeä liialliseen investointi-intoon. Mielenkiintoista on huomata puutuoteteollisuuden viennissä tapahtuneet muutokset niin markkina-alueittain kuin tuotteittainkin. Suurin osa tämän päivän puutaloviennistä on yllättäen hirsitaloja eikä suinkaan enää Uralin taakse vaan huomattavasti kotopesää lähemmäksi, tuohon itärajan taakse. Kun suomalainen ammattitaito yhdis- Vaikka tuotannolla onkin nyt imua, onneksi yltiöpäisiltä investoinneilta on vältytty ja tyydytty oman tuotantoprosessin virtaviivaistamiseen ilman ylimääräisiä herkkuja. tetään tiukkasyiseen raaka-aineeseen, ovat onnistumisen avaimet käsissä. Toiveet kohdistuvatkin sen jälkeen jälleen kerran markkinointitaitoon. Uudisrakentamista voi toki olla muuallakin kuin vain talopuolella. Vasta muutama päivä sitten saimme kuulla turkulaisten solmimasta uudesta jättiristeilijäkaupasta. Ja taas tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Mutta niin kuin tiedämme, risteilyalusten tekeminen on muutakin kuin vain teräslevyjen yhteen hitsaamista, tuotantoprosessissa tarvitaan lukemattomia puualankin osaajia. Nykyaikainen telakkateollisuus on hyvin pitkälle ulkoistettua eli käytetään alihankkijoita ja alihankkijoiden alihankkijoita. Kentältä onkin alkanut tihkua huolestuneita mielipiteitä alihankkijoiden kohtalosta yhä tiukkenevassa kilpailutilanteessa ja entistä kireämpien aikataulujen puristuksessa. Revitäänkö se lopullinen kate juuri sieltä alihankkijoiden selkänahasta, jotka saattavat jäädä yllättäen tyhjän päälle pääurakoitsijan löytäessä yhteistyöhalukkaampia tekijöitä vaikkapa naapurimaista? Miksi Puu & Tekniikassa ilmoittaminen on järkevää? Ilmoittajamme ovat saaneet paljon uusia asiakkaita mainostettuaan Puu & Tekniikassa. Tuottaa tulosta Lehden yli 11 000 kappaleen jakelu kattaa koko toimialan: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden, pienvalmistajat, työpajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alan ammattilaiset. Kattavin levikki Ilmoituksesi kontaktihinta Puu & Tekniikassa on alle puolet (23 snt) verrattuna Puumiehen (62 snt) tai Woodworkinglehden (60 snt) kontaktihintoihin (A4, 4-v -hinnastohinnoin). Kontaktihinta kohdallaan! Soita ja varaa ilmoitustilasi heti, puh. (09) 5471 391 Maija-Liisa Saksa tai lähetä sähköpostia maija-liisa@sana-saku.fi Puu Tekniikka Seuraava lehtemme 5/07 on Ligna- ja Interzum-numero. Se ilmestyy 4.5. ja ilmoitusvaraukset toivomme 23.4. mennessä. Älä katsele vierestä muiden kaupantekoa! Ilmoita Puu & Tekniikassa, saat myyntiisi lisäpotkua!

4 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Jatkoa sivulta 1 Rakennuspuusepänteollisuus hyvässä vedossa Vastuu ristikkorakenteiden kestävyydestä on kuitenkin viime kädessä suunnittelupuolella. Rakennuspuusepänteollisuuden jo vuosia kestänyt verkkainen, mutta jatkuva nousu ei näytä hiipumisen merkkejä. Elämyskeskuksia ja kauppoja Markku Leinos myöntää puutuoteteollisuutta siunatun jo pitkään vuosien varrella, sillä kyseisestä tuoteryhmästä noin puolet menee saneeraustoimintaan, joka sekin on tilastojen mukaan ollut 4 5 prosentin vakaassa kasvussa. Kahden tukijalan varassa seisominen on tällä hetkellä helppoa, kun kummatkin kasvavat. Tietenkin on muistettava, ettei tämä olotila ole lopullinen, vaan jossain vaiheessa tullaan kokemaan laskuakin. Rakentamisen kokonaisvolyymi ei ole kokenut vuosien varrella suuriakaan heilahduksia, eri osa-alueet ovat vain vaihdelleet paikkoja keskenään riippuen kaavoitustilanteesta mutta myös rahoitustahojen investointihalukkuudesta. Tällä hetkellä on selvästi käynnissä liikerakentamisen kasvupyrähdys, Leinos huomauttaa. Viime vuonna liike- ja toimistorakennusten aloitukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna peräti 41 prosenttia. Hyvänä esimerkkinä uudentyyppisestä liikerakentamisesta hän mainitsee Vantaalle kauppakeskus Jumbon kylkeen rakennettavan mm. hotellin ja kylpylän käsittävän laajennuksen. Toimistorakentaminen elää Leinoksen mukaan tietynlaista renessanssia vanhojen rakennusten osoittauduttua epätaloudellisiksi. Tämä meidän oma kiinteistömme Helsingin ydinkeskustassa on tästä hyvä esimerkki. Meillä on noin runsaat 30 neliötä työntekijää kohden, kun uusissa toimistorakennuksissa päästään 21 23 neliön paikkeille viihtyisyyden yhtään siitä kärsimättä, jopa päinvastoin, Markku Leinos luettelee. Rakentaminen tulee tasaantumaan Jos kauhukuvia halutaan maalata, nousee Leinoksen mukaan ehdottomaksi ykköseksi raaka-aineiden hinnannousu, joka tulee vaikuttamaan yritysten kannattavuuteen. Esimerkiksi sahatavaran hinta on niin äkillisesti hypännyt aivan uudelle tasolle, että kulujen siirto tuotteen hintaan tulee varmasti hämmästyttämään asiakkaat, hän arvioi. Vastaavasti teräksen samoin kuin ruostumattoman teräksen hinnat ovat pompanneet ylös, sementti alkaa olla vähissä ja villat ovat osittain lopussa. Esimerkiksi kattourakoitsijat valittavat jo kovanvillan huomattavan pitkiä toimitusaikoja, Leinos tarkentaa. Nämä ovat tietenkin ensimmäisiä ennusmerkkejä siitä, että rakentaminen tulee pikku hiljaa tasaantumaan. Pitää muistaa, että Suomi on aika pieni pelialue ja alan toimijoita on vähän. Eli tapahtuu mitä tahansa, katto tulee varsin nopeasti vastaan. Vaippamääräykset kohtuullisia Rakennuspuusepänteollisuuden eri osa-alueiden tuotantolukuja kuvaavat käyrästöt ovat viime vuosina kulkeneet varsin yhteneväisesti. Esimerkiksi kalusteteollisuuden käyrästöt ovat jatkuvasti olleet kolmisen prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla, ja ikkunateollisuus puolestaan kulkenut pitkälti edellisvuoden tasolla. Ikkunapuolella ovat uudet energiamääräykset vaikuttaneet ehdottomasti eniten kehitykseen. Lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimykset tulevat tuomaan alalle erityyppisiä kannusteita, jotka tukevat ikkunateollisuu- den liiketoimintaa, Markku Leinos povaa ja huomauttaa kaikkein edullisimman ja helpoimman tavan parantaa rakennuksen vaipan lämmöneristyskykyä on juuri ikkunoiden parantaminen. Hän muistuttaa myös, että verrattaessa naapurimaihimme, meillä Suomessa rakennuksen vaippaan kohdistuvat määräykset ovat vielä varsin kohtuullisella tasolla. Kehityshanke liikkeellä TM Rakennusmaailman ikkunatestin aikaansaama voimakas kritiikki viime vuonna on johtanut Leinoksen kertoman mukaan alan yhteiseen kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on saada aikaan ikkunavalmistajille vaihtoehtoja en- Liimapuun tuotanto kasvoi viidenneksen Suomessa tuotettiin vuonna 2006 liimapuuta 265 000 m 3, mikä oli 21 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotetusta liimapuusta toimitettiin kotimaahan 50 000 m 3, Eurooppaan 20 000 m 3 ja Euroopan ulkopuolelle 195 000 m 3. Kotimaahan toimitetun liimapuun määrä kasvoi vuodesta 2005 reilun neljänneksen, 26 %. Liimapuun vienti Eurooppaan laski 45 %, kun vienti Euroopan Kuva: Liimapuun tuotanto ja toimitukset 2000 2006. (Lähde: Suomen Liimapuuyhdistys ry) ulkopuolelle kasvoi 38 % viime vuodesta. Suomalaisen liimapuun tuotanto on kasvanut koko 2000-luvun Japanin kasvaneen kysynnän ansiosta. Myös kotimaan kulutus on kehittynyt myönteisesti. Vuoden 2007 näkymät ovat edelleen hyvät. Suurimpana uhkana tuotannon kasvulle pidetään raaka-aineen hintaa ja saatavuutta. Suomi on Euroopan suurimpia liimapuun valmistajia. Liimapuuta tuotettiin Euroopassa vuonna 2006 noin 2 500 000 m 3.

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 5 Lyhyesti Stora Enso sulkee Saugan sahan Virossa tistä varmempien ikkunoiden tuotekehittelyn pohjaksi. Tuotteissamme ei ole mitään vikaan, mutta ne on valmistettava huolella, sillä mukana on aina myös inhimillinen tekijä, Leinos painottaa ja lisää, ettei Tekesin tuella tehtävässä hankkeessa ei ole tarkoitus tuottaa uutta valmista ikkunamallia, vaan valmistajat voivat käyttää kehitystyön tuloksia omien tavoitteidensa mukaisesti. Kentältä tihkuvien huhujen mukaan TM Rakennusmaailma olisi laatimassa uutta artikkelikokonaisuutta, jossa testa- Markku Leinos uskoo valmistalojen menekin kasvavan jatkossa, koska suomalaiset ovat vähitellen kadottamassa maaseutuperinnettä ja talkoohenkeä, jolloin puolestaan tietynlainen uusavuttomuus omatoimirakentamiseen lisääntyy. taan mm. ovia. Jäämmekin jännittyneinä odottelemaan seuraavaa reaktiovyöryä. Eri ikkunatyyppien markkinaosuuskehitys Suomessa Kuka ottaa vastuun? Pientalorakentamisen samoin kuin teollisuusrakentamisen ja maaseuturakentamisen volyymi sanelevat kattoristikkoteollisuuden menekin. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa ristikkopuolellakin olleen viime vuonna kasvua 5 10 %. Kattoristikoissa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota yläpohjien stabiliteettiin eli rakenteelliseen jäykkyyteen. Tämä on ristikkovalmistajien kannalta ollut hankala harjoitus, koska virheet tekee taho, johon kattoristikkovalmistajille ei ole suoranaisesti vaikutusmahdollisuutta, Markku Leinos toteaa. Jäykistetäänkö kattoristikot työmaalla toisiinsa nähden, ei ole valmistajan tiedossa. Vahingon tapahtuessa ensimmäiset syytökset kuitenkin kohdistetaan juuri kattoristikkovalmistajiin. Rakennusteollisuus ry on kuitenkin harjoittanut yhteistyötä niin Ympäristöministeriön kuin laadunvalvontaorganisaatioidenkin kanssa automaattisen jäykistyksen tarkistusmekanismin aikaansaamiseksi. Leinoksen kertoman Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan uudisrakentaminen kasvoi tammikuussa viisi prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Asuinrakentaminen kasvoi kolmisen prosenttia ja muu rakentaminen yli kuusi prosenttia. mukaan tiedetään aika tarkkaan riskialttiiden ristikoiden lukumäärä, mutta onko jäykistykset toteutettu niissä kohteissa, on jäänyt kiinteistöjen omistajien vastuulle. Vielä on kuitenkin epävarmaa, kuka välittää tiedon ristialttiista kohteista kiinteistön omistajalla ja kuka valvoo, että hän todella varmistaa rakenteiden suunnitelmien mukaisen asennuksen jne., Markku Leinos aprikoi. Kimmo Janas Stora Enso aikoo sulkea Saugan sahan Virossa kesäkuussa 2007. Syynä on jatkuva raakaainepula, joka on johtanut korkeampiin kustannuksiin ja kannattamattomaan liiketoimintaan. Sahan sulkemisella ei ole merkittävää vaikutusta Stora Enson vuotuiseen liikevaihtoon, mutta sillä odotetaan olevan pieni positiivinen vaikutus konsernin vuoden 2007 liikevoittoon. Saugan sahan vuotuinen tekninen tuotantokapasiteetti on 130 000 m3 sahattuja puutuotteita, josta 90 000 m 3 voidaan jatkojalostaa. Konserni aikoo käyttää osan Saugan koneista muilla sahoillaan, siinä määrin kuin mahdollista. Stora Enson puutuotteiden tuotanto ja liikevaihto Baltian maissa pysyvät pääosin ennallaan myös Saugan sahan sulkemisen jälkeen, sillä asiakkaita palvellaan konsernin muilta sahoilta. Saugan sahalla on 107 työntekijää ja Stora Enso Timber tutkii mahdollisuuksia sisäisiin siirtoihin mm. Paikusen, Imaveren ja Näpin sahoille tai Viljandin jatkojalostustehtaalle. Stora Enso pystyy tarjoamaan noin 30 työpaikkaa. Työllistymismahdollisuuksia Pärnun alueen muiden yhtiöiden sahoilla tutkitaan ja yhtiö harkitsee uudelleenkouluttautumisen rahoittamista metsäteollisuuden ulkopuolella, sanoo Stora Enso Timberin johtaja Peter Kickinger. AJATTOMIA RATKAISUJA Metsäliiton Puutuoteteollisuus kehittää jatkuvasti ammattilaisten käyttöön uusia tuotteita ja ratkaisuja, joilla varmistat ensiluokkaisen lopputuloksen. Laajasta vaneri- ja MDF-levyvalikoimasta löydät tuotteet vaativaankin puuntyöstöön. Tutustu tarkempaan valikoimaan osoitteessa www.finnforest.fi. Finnforest kaikkea puusta

6 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Woodpoliksen koulutuspalveluiden kehittämiseen lisää rahaa Oulun lääninhallitus on myöntänyt EU:n ja kansallisista varoista tukea Woodpoliksen koulutuspalveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen tarkoitettuun hankkeeseen. Hanke on jo käynnistetty ja se päättyy 31.12.2007. Koulutuspalveluiden kehittämiseen tarkoitetun hankkeen kokonaiskustannusarvio on 166.850 euroa. Tästä ESR:n osuus on 45.012 euroa ja valtion osuus 108.515 eu- roa. Kuhmon kaupungin maksettavaksi jää siten 13.323 euroa. Hankkeen avulla voidaan kehittää puurakentamisen koulutuspalveluita. Tarkoituksena on erityisesti kehittää Woodpoliksen ja kainuulaisten oppilaitosten valmiuksia tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen opettamiseen (CAD/CAM). Tämä tapahtuu kouluttamalla henkilöstöä ja tuottamalla opetusmateriaalia. Woodpoliksen käytössä oleva kone- ja ohjelmakanta antaa hyvät mahdollisuudet opettamiselle. Konekantaa on tarkoitus kehittää vuoden 2007 aikana hankkimalla sormijatkosyksikkö sekä kehittämällä robottijärjestelmää. Hankkeeseen osallistuu Woodpoliksen henkilöstön lisäksi opetushenkilöstöä Kainuun ammattiopistolta ja Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Myös yritysten edustajat ovat tervetulleita hankkeen aikana järjestettäviin koulutustapahtumiin. Hanke sisältää myös resursseja Woodpoliksen koulutuspalveluiden ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseen yhteistyökumppaneille. Viestinnän tueksi on Woodpolikselle alkuvuonna tehty omat verkkosivut, jotka toimivat osoitteessa www.woodpolis.fi. Sivuilla esitellään monipuolisesti Woodpoliksen toimintaa. Suom Suomalaisista raaka-aineista suomalaisin voimin, tiivistää yhtiönsä filosofian Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Markku Hoppania. Ikkunoiden valmistus käynnistyi Lammilla vuoden 1969 lopulla Lahden Ikkuna Oy: n nimellä. Vuonna 1980 Metsäliitto Yhtymä osti taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen yhtiön, ja toimintaa jatkettiin Metsäliiton Lammin ja Vääksyn tehtaat -nimellä. 18 vuotta myöhemmin Metsäliitto luopui rakennuspuusepänteollisuudestaan ja myi Vääksyn ovitehtaansa. Heinäkuussa 1998 Lammin ikkunatehtaan ostivat toimitusjohtaja Markku Hoppania, tuotantojohtaja Hannu Saarinen ja myyntijohtaja Seppo Kalliomäki yhdessä pääomasijoittajan kanssa. Laadutettua puutavaraa 100 henkeä Lammilla ja kolme henkeä Espoon myyntikonttorissa työllistävä yhtiö on investoinut voimakkaasti viime vuosina tuotantolaitteisiin. Lammin Ikkuna Oy valmistaa korkealuokkaista laadutettua sormijatkettua puutavaraa sekä omiin tarpeisiinsa että noin viidenneksen tuotannosta myös muille alan toimijoille myytäväksi. Kaupallisesti Lammin Ikkuna Oy on mukana kaikilla ikkunakaupan eri sektoreilla. Ehkä voimakkaimmin kuitenkin tällä hetkellä korjaus- ja saneerauspuolella. Yhtiön markkinoista tulee Hoppanian kertoman mukaan jo noin 70 % Uudeltamaalta. Vientiä on miljoonan euron verran vuodessa, ja lähes pääsääntöisesti Venäjälle, joka on markkina-alueena säilynyt jo vuosia varsin vakaana. Oma toiminta kantaa Kun Hoppania kumppaneineen hankki yrityksen, sen liikevaihto oli 7,5 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä lii- Lammin Ikkuna Oy voitti MOTIVAn järjestämän Remontti-ikkunakilpailun, ja on ollut siitä lähtien suunnannäyttäjä korjausrakentamisen ikkunoissa.

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 7 alaisille sopivia ikkunoita Käytettävien alumiinilistojen värikirjo on yllättävän runsas. Hoppania (vas.) ja Saarinen kertovat Lammin Ikkuna Oy:n olleen ensimmäinen pelkästään mittaikkunoita valmistamaan perustettu yritys. kutaan jo 12 miljoonan euron tuntumassa. Markku Hoppania uskoo kuluvasta vuodesta tulevan yhden yhtiön historian parhaista vuosista. Normaalisti talvella on ollut parin kuukauden hiljaiseloa, mutta tänä vuonna on kyllä ajettu täysillä koko talvi, Hoppania toteaa. Rakennustuoteteollisuuden suhdanneryhmän jäsenenä hän näkee kuluvan vuoden hyvin pitkälle samanoloisena kuin vuodet 2005 ja 2006. Haluaisinkin uskoa, että me olemme onnistuneet omassa toiminnassamme. Onhan muistettava, että ostimme aikoinaan kuitenkin varsin ison yrityksen ja olemme joutuneet muokkaamaan sitä monella tavalla. Lammin Ikkuna Oy oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka ryhtyi valmistamaan ikkunarakenteisia parvekeovia tuotantolinjalla. Vakautta EU:sta Vuosi sitten Tekniikan Maailman julkistamat tutkimustulokset aiheuttivat paljon keskustelua suomalaisesta ikkunanvalmistustasosta niin kuluttajien parissa kuin teollisuuden sisälläkin. Mielestäni siinä ei kuitenkaan ollut mitään hälyyttävää. Mutta sai se varmasti jokaisen valmistajan tarkistelemaan omaa toimintaansa uusin silmin, Hoppania toteaa. Ja virheistähän on aina hyvä ottaa oppia jatkoa ajatellen. Suurimpana alan ongelmana Hoppania pitää kuitenkin pääraaka-aineiden hintojen voimakasta nousua. Puun, lasin ja alumiinin hintojen merkittävä nousu lienee kaikilla valmistajille yhtä suuri ongelma. Aika sen näyttää, kuinka tästä mennään eteenpäin. Jo vuosia jatkuneen rakennuspuusepänteollisuuden positiivisen suhdanteen Hoppania uskoo jatkuvan vielä jonkin aikaa, ellei Suomeen juurtuneessa eurooppalaisessa korkotasossa tapahdu dramaattisia heilahduksia. Itse asiassa hän näkee EU:n tuoneen mukanaan rahamaailmaan vakautta, jollaista ei olla näin pitkänä kautena aiemmin koettu. Kokonaisuuden hinta ratkaisee Lammin Ikkuna Oy oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka ryhtyi valmistamaan ikkunarakenteisia parvekeovia tuotantolinjalla. Metsäliiton aikana valmistusohjelmaan kuuluivat myös ovet, mutta yrityskaupasta lähtien parvekeovia lukuun ottamatta muut ovet on ostettu alihankkijoilta. Meillä tuote koostuu vähän reilusta 100 eri komponentista, joilla jokaisella on oma toimittajansa, Markku Hoppania kertoo. Me laatujatkamme puutavaran, muotohöyläämme, pintakäsittelemme ja heloitamme sen, mutta tarvikkeet ostamme. Alihankkijasuhteissaan Lammin Ikkuna pyrkii pitkiin suhteisiin, jolloin saadaan hyöty kummallekin osapuolelle. Silloin saamme hinta-laatu -suhteen kohdalleen ja toiminnan helpoksi ja yksinkertaiseksi. Toiminnasta tulee rutiinia, kun jokaisesta pikkuasiasta ei tarvitse neuvotella erikseen, Hoppania tarkentaa. Puhuisinkin mieluummin kumppanuussuhteista, kun on pitkään toimittu yhdessä. Hän muistuttaa, ettei suinkaan pidä tuijottaa tavaran hintaan, kun se tulee yritykseen, vaan vasta siihen hintaan, millä se lähtee yrityksestä lopulliselle asiakkaalle. Eihän meille ole mitään iloa tavaroista, joita saamme ostettua halvalla tuohon ovelle, mutta joiden kanssa menee aikaa tumpuloidessa, Hoppania naurahtaa. Kimmo Janas Ikkunoiden valmistuksessa käytetään omaa tuotantoa olevaa laadutettua puutavaraa.

8 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Ikkunoiden CE-merkintä käynnistyi 1.2.2007 Noin 20 vuotta kestänyt ikkunoiden ja ulkoovien standardisointityö saavutti ensimmäisen merkittävän päätepisteen, kun niitä koskeva harmonisoitu tuotestandardi SFS-EN 14351-1 Ikkunat ja ovet. Tuotestandardi, toiminnalliset ominaisuudet. Osa 1: Ikkunat ja sisäänkäyntiovet, joilla ei ole palonkestävyys- ja/tai savuntiiveysominaisuutta vihdoin valmistui. Siirtymäaika alkaa 1. helmikuuta 2007 sekä jatkuu siitä poikkeuksellisesti kaksi vuotta eteenpäin, jotta myös pienet ikkunavalmistajat pystyvät sopeuttamaan toimintansa järjestelmän piiriin. Tuotestandardissa esitetään materiaaliriippumattomat toiminnalliset ominaisuudet, jotka koskevat ikkunoita (mukaan lukien kattoikkunat, ulkopuolista palokäyttäytymistä koskevat kattoikkunat ja ranskalaiset parveke-ovet), sisäänkäyntiovia (mukaan lukien kehyksettömät lasiovet, poistumisteiden ovet) ja ikkuna-oviyhdistelmiä. Tuotestandardi ei koske sisäovia eikä palo-ovia ja -ikkunoita. Niitä koskevat tuotestandardit oletetaan valmistuvan aikaisintaan 2010. CE-merkinnällä ikkunavalmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat: 1 Vaaralliset aineet 2 Lämmönjohtavuus (SFS- EN ISO 10077-1 ja -2 sekä SFS-EN ISO 12567) 3 Palovaatimukset (SFS-EN 1364-1) 4 Savua koskevat vaatimukset 5 Vesitiiviys (SFS-EN 1027 ja SFS-EN 12208) 6 Tuulenpaineen kestävyys (SFS-EN 12211 ja SFS-EN 12210) 7 Ääneneristävyys (SFS-EN 140-3 ja SFS-EN 717-1) 8 Ilmanläpäisevyys (SFS-EN 1026 ja SFS-EN 12207) 9 Vesitiiviyden kestävyys eri olosuhteissa (SFS-EN 1027, SFS-EN 1191 ja SFS-EN 513) 10 Lämmönjohtavuuden kestävyys eri olosuhteissa 11 Ilmanläpäisevyyden kestävyys eri olosuhteissa (SFS-EN 1026 ja SFS-EN 1191) Näistä CE-merkinnän kannalta muodostavat ominaisuudet 2 ja 5-9 tärkeimmän osan nyt valmistuneessa ensimmäisen sukupolven tuotestandardissa. Toisessa vaiheessa valmistellaan standardia mm ympäristöasioille sekä vaarallisille aineille. Tuotteiden luokittelu Ominaisuudet, jotka ilmoitetaan luokilla tai karakteristisilla arvoilla, on esitetty standardissa. Mm sateen- ja ilmanpitävyys sekä tuulenpaineen kestävyys ilmoitetaan luokilla, joista 1 on heikoin ja sitä suuremmat luokat parempia. Suomen rakentamismääräyksissä annetaan vain lämmönja ääneneristävyyttä koskevat vaatimukset. Sen lisäksi tilaaja voi asettaa tuotteelle erilaisia vaatimuksia, jolloin tuotteelle tulee eräänlainen vaadittu profiili. Kun valmistaja sitten osoittaa oman tuotteensa toiminnallisen profiilin, tulee sen olla em arvojen osalta parempi kuin vaadittu profiili. Ikkuna tai ulko-ovi ei sovellu aiottuun loppukäyttöön, jos esim. jotakin ominaisuutta ei ole testattu tai laskettu tai kansallisten määräysten vaatima taso ei toteudu. Standardissa on esitetty esimerkki ominaisuus- ja vaatimusprofiilin riippuvuudesta. CE-merkinnän lähtökohtana on, että rakennuskohde, johon ikkuna liitetään, täyttää olennaiset vaatimukset, kun käytetään CE-merkittyjä tuotteita ja jos rakennuskohde on suunniteltu ja rakennettu asianmukaisesti. Ikkunoiden osalta nämä vaatimukset tulee CE-merkintä aikakaudella antamaan pääsääntöisesti suunnittelija niin kuin tänä päivänäkin. Alkutestaus Tuotteiden alkutestaus (ITT = initial type testing) saattaa olla raskas systeemi yrityksille, joiden tuoterepertuaari on laaja ja resurssit ovat pienet, kuten on PK- teollisuudessa. Osin prosessin raskauden vuoksi komissio laati ohjeen ns jaetusta alkutestauksesta, jossa eräänlainen system house testaa tuotteen ja omistaa tutkimustulokset. Sen jälkeen suuri joukko valmistajia voi valmistaa kyseistä testattua tuotetta ja merkitä sen tulosten pohjalta CE- merkinnällä. Menetelmä ei ole kuitenkaan aukoton ja vaikeuksia saattaa olla edessä, sillä - valmistettavat tuotteet tulee olla testatun tuotteen mukaisia, - tuoteominaisuudet ovat siis samat, - muoto, mitat ja materiaalit tulee olla samantyyppiset, - tuotanto-olosuhteet tulee olla yhteneväiset, - tehtaan sisäinen laadunvalvonta on samalla tasolla sekä - säännöt luotaessa tuoteperheitä tulee olla samat. Henkilöstö, koneet, työtavat ja raportointi nousevat siis avainasemaan. Laadunvalvonta Kun ikkunavalmistaja on sitten hoitanut kuntoon em tuotteen alkutestauksen, vaaditaan valmistajalta myös tietyn tasoista laadunvalvontaa (FPC = factory production control). Mikäli valmistajalla on EN ISO 9000 mukainen laatujärjestelmä, katsotaan sen täyttävän standardin vaatimukset laadunvalvonnan osalta. Mikäli valmistajalla ei ole ISOn mukaista laatujärjestelmää, tulee hänen vähintään luoda standardin mukainen FPC, dokumentoida ja ylläpitää sitä. Järjestelmän tulee sisältää menetelmät säännöllisille tarkastuksille ja testeille, arvioinneille ja tulosten käytölle, jotta voidaan valvoa mm sisään tulevia raaka-aineita ja muita materiaaleja tai rakenneosia, laitteita, prosessia ja itse tuotteita. ILTO- projekti CE-merkitsemisen vaikeus on tiedostettu, koska tuoterepertuaari on usealla valmistajalla laaja ja eri komponentteja kuten heloja, tiivisteitä, massoja, laseja jne käytetään paljon erilaisia. Varsinkin ei-sarjatuotanto aiheuttaa hämmästystä niin meillä kuin muualla Euroopassa. Tulee tarkkaan miettiä Suomessa, mitkä ovat sarjatuotteet ja mitkä ovat eisarjatuotteita sekä miten muodostetaan perheitä sekä miten testataan mahdollisesti worst case. Kyseisiä asioita sekä ylipäätään ikkunateollisuuden laatua tullaan kehittämään Ikkunoiden laadukas toimitusprosessi -projektissa (ILTO- projekti), jossa selvitetään - rakentamismääräysten ohjaavuus, - vapaaehtoisen merkkien käyttö, - kansallisten soveltamisstandardien tarve, - laadunvalvonta prosessien taso sekä - itse CE merkintäprosessin toteutus. Ensimmäisenä vaiheena ollaan hahmoteltu ikkunatuoteperheitä, joista testaukseen ja CE-merkintään otettaisiin perheen worst case. Perheet tulevat muodostumaan mm rakenteiden, avattavuuden, tarvikkeiden ja kokojen perusteella. Itse CE-merkinnän osalta tarkastellaan tietojen esittämistä, sillä standardissa vaaditaan ominaisuuksien asianmukaista esittämistä. Tiedot aiotusta käytöstä, käsittelystä, asentamisesta, ylläpidosta ja huollosta tulee olla sisällytetty tuotteen merkintään tai yksityiskohtaisempaan, tuotteen mukana kulkevaan dokumenttiin tai valmistajan julkaisemaan tekniseen erittelyyn. Myös valmistajan www-sivujen käyttö tiedon jakamisessa tullaan tarkastelemaan. Vaikka CE-merkintä Suomessa on vapaaehtoinen, tulevat markkinat todennäköisesti ohjaamaan kehityksen suuntaa, jolloin jokainen valmistaja tulee vähintään omalta osaltaan tarkastella tilanteensa siirtymäajan puitteissa (1.2.2007 31.1.2009). DI Juha Luhanka jaostopäällikkö Rakennusteollisuus RT ry Ikkuna- ja oviryhmä

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 9 Kotimaisen puun saatavuutta on parannettava hallitusohjelman toimin Hallitusohjelmaan on sisällytettävä toimia, joilla voidaan edistää kotimaisen puun markkinoille tuloa sekä kuljetusväylien ylläpitoa. Metsien kestävää tuottokykyä on lisättävä metsien hoitoa tehostamalla. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta on syytä jatkossakin edistää talousmetsien luonnonhoidon ja vapaaehtoisen suojelun keinoin. Kun puuta saadaan markkinoille noin 10 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nyt, bruttokansantuote kasvaa noin 600 miljoonaa euroa. Puun myynnistä kertyy valtiolle noin 120 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa. Kotimaisen puun kestävä ja monipuolinen käyttö luo myös työpaikkoja maakuntiin ja tuloja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin toimialoihin. Metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti lähes 200 000 suomalaista. Näiden työpaikkojen säilyttäminen vaatii yhteisiä ponnisteluja, joilla voimme turvata riittävästi raaka-ainetta niin metsäteollisuuden tarpeisiin kuin bioenergian tuottamiseen, Brunila muistuttaa. Jos kotimaasta ei saada riittävästi puuta markkinoille kilpailukykyiseen hintaan, metsäteollisuutta uhkaa nopeasti raaka-ainepula. Se johtaa tuotannon ja työpaikkojen vähenemiseen. Puun markkinoille tulon lisääminen ja kuljetusväylien parantaminen maksavat vain murto-osan teollisuuden alasajon ja työpaikkojen menetysten kustannuksista. Metsäsektorin toiminnasta syntyvät verotulot ovat välttämättömiä kasvavien terveys- ja hoivamenojen rahoittamiseksi useilla paikkakunnilla. Suomella ei mitenkään ole varaa jättää käyttämättä metsien monipuolisia mahdollisuuksia, Brunila sanoo. Hallitusohjelmaan tulee sisällyttää toimia, joilla kannustetaan metsänomistaja myymään hakkuukypsää metsää ja investoimaan yli sukupolvien ulottuvaan metsänhoitoon. Hallitusohjelmassa on myös Kotimaisen puun tarve metsäteollisuudessa kasvaa nopeasti, koska puun tuonti Venäjältä uhkaa tyrehtyä tullimaksuihin. Myös metsäbiomassan lisääminen energian lähteenä edellyttää nykyistä selvästi suurempaa kotimaisen puun käyttöä. Merkittävä lisäys on mahdollista, koska kestävistä hakkuumahdollisuuksista jää vuosittain käyttämättä lähes 10 15 miljoonaa kuutiota. otettava huomioon tiestön ja rataosuuksia parantaminen jalostettavan puun ja metsäbiomassan kuljetusten kasvaessa. Toimivat kuljetukset edellytyksenä Kasvava puunhankinta pidentää keskimääräisiä kuljetusmatkoja, mikä lisää rautatiekuljetusten tarvetta. Kuitenkin 6000 kilometrin rataverkostostamme lähes 1000 kilometriä on lakkautusuhan alla ja samaa määrää uhkaa lakkauttaminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Ellei näitä rataosuuksia ja lastauspaikkoja säilytetä ja kunnosteta, lisääntyvät autokuljetukset ja sen myötä liikenteen päästöt. // TUOTTEET JA RATKAISUT TEOLLISUUDEN PURUN- JA PÖLYNPOISTOON Nyt saat ensi kertaa samasta paikasta kaikki teollisuuden pölynpoistolaitteet prosessista riippumatta. Löydä oma Scandab-ratkaisusi ja säästä! Skandinavian johtavan prosessi-ilmastointivalmistajan putkistoilla, suodattimilla, imureilla ja lukemattomilla lisätarvikkeilla voit toteuttaa mittavatkin järjestelmät. Valikoimasta löydät kattavasti myös kaikki korkeapainepölynpoistoon tarvittavat tuotteet. Scandab on kasvanut suurimmaksi siksi, että sen tuotteiden laatu/hintasuhde on kilpailukyvyltään aivan omaa luokkaansa. Scandabilta löydät myös ATEX-hyväksytyt tuotteet. QF-putkiston osat valmistetaan Mustasaaressa. Siten myös erikoistoivomukset voidaan toteuttaa joustavasti ja nopeasti. Scandab-tuotteet sopivat vaivatta myös muiden valmistajien järjestelmiin. Tee vertailuja, niin huomaat että Scandabilla on ratkaisu jo valmiina! Tilaa ilmainen 100-sivuinen SCANDAB-luettelo www.scandab.fi C O M P L I A N T Myös metsäbiomassan käytön lisääminen kasvattaa kuljetuksia. Hakkuutähteet kuljetetaan ketjun alkupäässä autoilla, mikä kuormittaa erityisesti leutojen talvien heikentämiä metsäautoteitä ja muuta alempaa tieverkostoa. Kotimaisen puun käytön lisäämistä haittaa myös pula metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajista. Pulaa voidaan helpottaa lisäämällä koulutuspaikkoja ja parantamalla alan ympärivuotista työllisyyttä ja sitä kautta työn kiinnostavuutta. Puun tuonti Venäjältä Venäjä on ilmoittanut puun vientitullien asteittaisesta nostamisesta heinäkuusta 2007 alkaen 4 eurosta QF Maailman nopein putkisto 10 euroon. Seuraavien vaiheiden korotukset tulevat pysäyttämään puun tuonnin kokonaan, ellei Venäjän ja EU:n välisissä neuvotteluissa edetä. Puun tuonnin tyrehtyminen iskee erityisesti Itä-Suomessa toimiviin metsäteollisuuslaitoksiin. Vuonna 2006 Venäjältä tuotiin 17 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 20 prosenttia Suomen teollisuuden puuntarpeesta. Lisäksi metsäteollisuus käyttää vuosittain lähes 60 miljoonaa kuutiota kotimaista puuta. Maamme yli 900 000 metsänomistajaa perikuntien jäsenet mukaan luettuina ovat avainasemassa puuhuollon turvaamisessa. Metsäteollisuuden puuraaka-aineesta 80 prosenttia ostetaan yksityismetsistä. Tilauspuhelin: 0207 620 620 fax/helsinki: 0207 620 666 fax/mustasaari: 0207 620 699 www.scandab.fi sales@scandab.fi Pyydä meidät esittelykäynnille! KUTTEREIDEN PAINO PUTOSI KOLMASOSAAN! Unohda painavien terien käsittely ja ota käyttöön kevytmetallirunkoiset hyrdokutterit! Niiden paino on vain kolmasosa teräskutterista. R-Wood Consulting Ltd tuo yhteistyössä KOS Kvarnstrandin kanssa markkinoille entistä kevyemmän ja helpommin käsiteltävän hydrokutterin 4 mm:n turvauritetuilla terillä. Saatavissa on myös STI teriä. Myös muut suurtehohöyläyksen tekniset ratkaisut ovat saatavillanne yhteistyökaavion R-WOOD-KOS välityksellä. Oy R-Wood Consulting Ltd Keiteleentie 11 44200 Suolahti puh. 014-542 141 fax 014-542 143 gsm. 0400-642 057 toimisto@r-wood.net www.r-wood.net

10 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Taloteollisuus myötätuulessa Taloteollisuudella menee hyvin. Alan liikevaihtoindeksi on kasvanut vuoden 2004 100:sta viime vuoden 125:een ja tänä vuonna sen odotetaan kasvavan 138:aan. Viime vuoden talopakettien myynti oli yhteensä 587 miljoonaa euroa, tänä vuonna luvun odotetaan kasvavan 615 miljoonaan. Tästä puutalojen osuus (puuelementti ja pre cut) on valtaosa, 480 miljoonaa, hirsitalojen osuus 67 miljoonaa ja kivitalojen osuus 68 miljoonaa. Paikalla rakentamisen osuus on hienoisessa laskussa, ihmiset haluvavat hankkia asuntonsa entistä vaivattomammin. Paikalla rakennettujen puurunkojen osuus laski kolmessa vuodessa neljä prosenttiyksikköä 23:een. Tämä vuonna talopaketteja arvioidaan myytävän saman verran kuin viime vuonna, 11 000 kappaletta ja kokonaismarkkinoiden arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna vajaa 5 prosenttia viime vuoden 825 miljoonasta eurosta 865 miljoonaan euroon. Omakotitaloja odotetaan tänä vuonna rakennettavan yhteensä 16 000 kappaletta, laskua siinä on viime vuodesta 300 taloa. Taloteollisuus on pystynyt pitämään kannattavuuden kohtuullisena, vaikka Rakennustutkimus RTS Oy:n tieto- jen perusteella viime vuonna koko pientaloteollisuuden kannattavuus laski seitsemään prosenttiin edellisen vuoden 7,6:sta prosentista. Tänä vuonna ala uskoo kannattavuuden paranevan 8,2 prosenttiin. Luvussa ovat mukana puu-, kivija hirsitaloteollisuus. Hirsitaloteollisuuden luku on keskiarvoa prosenttiyksikön verran matalampi, puuelementtiteollisuuden saman verran korkeampi, arvioi Rakennustutkimus RTS:n toimitusjohtaja Aarne Jussila. Maaliskuun alussa puutalojen tilauskanta oli hiukan alhaisempi, 260 miljoonaa euroa (4290 kpl) kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin luku oli 270 miljoonaa. Teollinen hirsi sen sijaan on kasvattanut tilauskantaansa viime vuoden maaliskuun alun 33 miljoonasta eurosta tämän vuoden 40 miljoonaan euroon (730 kpl). Talopakettien keskihinta on ollut nousussa: vuonna 1992 keskihinta oli 28 100 euroa, vuonna 2000 37 000 euroa, vuonna 2005 50 300 euroa, viime vuonna 53 000 euroa ja tänä vuonna keskihinnan odotetaan nousevan 60 000 euroon. Puurakentamiseen satsataan Talopakettien osuus omakotiasuntojen rakentamisesta 30 Omakotialoitukset ja talopakettien osuus 1970-2007, 1000 kpl asuntoja p j 1000 Talopakettimarkkinat kuluttajahinnoin 1990 2007 (milj. euroa) 100 80 Taloteollisuuden suhdanneodotusindeksin kehitys (seuraavat 12 kk) 25 900 800 60 40 20 20 15 700 600 0-20 -40 1/01 5/01 9/01 1/02 5/02 9/02 1/03 5/03 9/03 1/04 5/04 9/04 1/05 5/05 9/05 1/06 5/06 9/06 1/07 500-60 10 400-80 -100 5 300 TALOMYYNTI OMAKOTIALOITUKSET 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1986 1984 1982 ALOITUKSET 1988 1996 1994 1992 1990 TALOPAKETIT 1998 2000 2002 2004 2006 200 100 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 E2007 Indeksi on saatu vähentämällä laskuodotukset kasvuodotuksista ( esim. 1.1.2005 50% uskoi rakentamisen kasvavan, 6 % laskevan, jolloin indeksiksi tuli 50-6 = 44 ). Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy

os. E3 numero 4/2007 Puu&Tekniikka 11 on kasvanut vuoden 1994:n 45 prosentista viime vuoden 67 prosenttiin ja tänä vuonna lukuun uskotaan tulevan vielä yksi prosenttiyksikkö lisää. Ryhmäpäällikkö Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta-alueet ja kilpailukyky -osastolta korostaakin, että metsäteollisuuden herääminen 80-luvulla tuottaa nyt tulosta. Nykyisellä puurakentamisen edistämisohjelmalla pyritään monin tavoin vaikuttamaan puurakentamiseen lisäämiseen. Kaupunkimaiset pientaloalueet ovat vaihtoehto massiiviselle kerrostaloille ja tavoitteen tulisi olla monimuotoinen ympäristö. Kaavoitus on ongelmana monilla alueilla, mutta sen Mikko Viljakainen näkee enemmän tahdon asiana: Oulu on tästä hyvä esimerkki, jossa kaavoituspolitiikka on käsitelty usean kunnan kanssa yhdessä. Kasvualueympäristöt ovat kuitenkin Aarne Jussilan mukaan olleet viime vuosina 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Omakotitalojen tilauskannan kehitys (Milj. euroa) 1,1 1,3 1,5 1,7 1,9 1,11 1,1 = Sisällä oleva tilauskanta 1.1. 1,3 = Sisällä oleva tilauskanta 1.3. 2005 2006 2007 Hirsitalojen viennin odotetaan kasvavan 34 % tänä vuonna. tuoteteollisuudelle esitettiin pitkä lista asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: mm yhteistyön lisääminen rakennusalan suuntaan, työn tuottavuuden kehittäminen ja toimitusvalmiuden parantaminen puisten teollisten tuoteosien osalta. Alan toivotaan panostavan yhdistelmärakentei- Rakennustutkimus RTS Oy omakotirakentamisen kannalta laskualueympäristöjä. Kaikkien suurten kasvualueiden omakotirakentamisen osuus on laskenut kaksi prosenttia vuodessa tällä vuosituhannella. Pääkaupunkiseudulla lasku on ollut seitsemän prosenttia neljän vuoden aikana. Syynä on ollut tonttipula. Puurakentamisen edistämisen seurantaryhmän tammikuisessa kannanotossa puuden ja -rakentamisen kehittämiseen mm. pienkerrostaloja varten yhdessä betoniteollisuuden kanssa ym. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vientikohteet lisääntyneet Puisia elementtirakennuksia vietiin tullitilastojen mukaan viime vuonna 178 miljoonalla eurolla, kasvua siinä oli 12 miljoonaa euroa. Tullitilastojen luvuissa on mukana vakuutuksia ja rahteja, joten ne poikkeavat jonkin verran yritysten ilmoittamista luvuista. Puuelementtien osuus viennistä on 22 miljoonaa euroa, projektimyynnin 19 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä yksittäisiä vientimaita olivat Saksa, Ranska, Japani, Venäjä ja Pohjoismaat. Pietarin seudun rakennusmarkkinat kiinnostavat suomalaisia rakentajia. Lähellä olevat markkinat ovat Suomen kokoiset ja sielläkin pyritään satsaamaan kohtuuhintaiseen asumiseen, jossa pientalojen osuus olisi puolet. Puurakentamisen perinne ja osaaminen Venäjällä on olemassa ja käynnistysvaiheessa suomalaisen rakennusteollisuuden olisi hyvä päästä projekteihin mukaan. Paikalliset osaajat on kuitenkin löydettävä yhteistyökumppaneiksi. Helppoa Venäjän markkinoille pääsy ei ole, tällä hetkellä tullit käytännössä estävät taloelementtien viennin, toteaa Mikko Viljakainen. Venäjän WTO:n jäsenyys olisi tältäkin osin merkittävä suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Valtaosa viennistä, 134 miljoonaa euroa (ei sis. rahteja tai vakuutuksia), on hirsitaloja. Sen odotetaan tänä vuonna kasvavan noin 169 miljoonaan euroon. Viennin kasvuksi tulee näin 34 %, kotimaassa kasvun odotetaan olevan hiukan hitaampaa, 24 %. Hirsitalojen vientikohteista Japani on menettänyt osuuttaan. Vuonna 2000 sen osuus oli 24 %, viime vuonna luku oli 12 % ja tänä vuonna odotetaan alkuvuoden perusteella 7 % :n osuutta kokonaisviennistä. Samoin Saksan osuus on laskenut vuoden 2000 27 %.sta viime vuoden 15 %:iin. Ennuste tälle vuodelle on 9 %. Voimakkain kasvu on ollut Venäjän viennissä, vuoden 2000 nollasta prosentista tämän vuoden ennustettuun 26 %:iin. Muita hirsitaloteollisuuden viennin kasvualueita ovat Pohjoismaat ja Ranska, kummankin osuus tänä vuonna on kaksitoista prosenttia. Kasvua vuoteen 2000 verrattuna on 5 7 prosenttiyksikköä. Teollisen hirren liikevaihto (Milj. euroa, alv 0 %) Maija-Liisa Saksa 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 KOTIMAA VIENTI Rakennustutkimus RTS Oy Vipusenkatu 17, 15230 LAHTI puh. 020 7999 860 fax 020 7999 898 www.teratoimitus.fi Ilmestymisaikataulu Numero Aineistot Ilmestyy Teema + jakelu www.puutekniikka.fi Varaa tilasi! 5. 19.4. 4.5. Saha- ja puuntyöstökoneet, sisältää englanninkielisen osuuden, jaossa Lignassa ja Interzumissa 6. 15.5. 31.5. Puutavaran kuivaus 7. 2.8. 16.8. Puualan koulutus 8. 20.8. 4.9. Sahateollisuuden koneet, jaossa Puu ja Bionergiassa 9. 3.9. 18.9. Huonekaluteollisuuden näkymät, heloitus, jaossa Habitaressa 10. 5.10. 18.10. Materiaalinkäsittely, huolinta ja kuljetukset 11. 26.10. 8.11. Pintakäsittely Varaa ilmoituspaikkasi: Maija-Liisa Saksa, puh. (09) 547 1391, maija-liisa@sana-saku.fi

12 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Kellutalot ensimmäisenä Suomessa Loma-asuntomessuilla kesällä 2008 Porin Reposaaressa nähdään ja koetaan valmiina Suomen ensimmäiset kelluvat asunnot, kokonainen kelluvien asuntojen yhdyskunta. Porin merelliseen Reposaareen Ulkomuodoltaan asumukset noudattelevat saaristolaistyyliä. Ne tulevat olemaan kolmea kokoa: vähän vaille 100 neliötä, vähän päälle 120 neliötä ja suurimmat yli 150 neliötä. Rakennukset tullaan rakentamaan kaksikerroksisiksi, jotta asukkaat saavat näkymää pidemmäksi merelle. Ja talon vierustalle kehtaa parkkeerata veneen kuin veneen. Arkkitehtuurista vastaa arkkitehti SAFA Timo Urala. (kuvankäsittely Marina Housing Oy) Vastaavaa asumista muualta maailmasta kyllä löytyy. Kööpenhaminaan ja Lontooseen kellutaloja on tulossa satoja, joista mallitalot ovat jo olemassa. Ruotsissa ovat Marinstaden ja Pampas Marinat jo taloineen olemassa. Yhdysvalloissa kelluvia löytyy vaikka millä mitalla, esim. San Franciscossa. Hollannissa on veneasuntojen lisäksi kelluvia taloja paljonkin, jopa kokonaisia kaupunginosia ollaan suunnittelemassa. Mistään utopiasta ei siis ole kysymys, vaan uudesta tavasta asua ja nauttia meidän leveysasteillamme. Kehittäjänä ja urakoitsijana on hanketta varten perustettu uusi espoolainen yritys Marina Housing Oy. Yrityksen taustavoimina ovat kaksi kovanluokan kotimaista osaajaa, SITO Oy ja Marinetek Oy ja niiden kautta 500 eri alojen asiantuntijaa. SITO on suurten tieprojektien suunnittelija luonnon, vesistöjen ja taajamien ehdoilla. Marinetek Oy puolestaan on suurin venesatamien suunnittelija ja urakoitsija Euroopassa. Yritysten projekteissa tarvitaan yhdyskuntasuunnittelua, kaavoitusosaamista, kunnallistekniikkaa, taloarkkitehtuuria, merellistä osaamista ja timantinkovaa kokemusta sekä kotimaassa että maailmalla. Tämä arsenaali on myös Marina Housing Oy:n käyttövoimana, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen ja jatkaa: Suuresta mielenkiinnosta kertoo sekin, että samanlaisia kohteita Suomessa meillä on vireillä tusinan verran. Niistä kolme on asemakaavavaiheessa. Porin Reposaaren lisäksi kehittelykohteina ovat: Kotka, Tammisaari (asemakaava vireillä), Meri- Teijo, Pohja, Nauvo, Anttola, Savonlinna, Kuopio, Porvoo, Espoo, Inkoo, Lappeenranta, Hanko, Kirkkonummi, Parainen (kehitteillä) sekä ulkomailla Latvia, Dubai, Venäjä, Tanska... Saaristolaistyylillä Ulkomuodoltaan asumukset noudattelevat saaristolaistyyliä. Niitä tulee olemaan kolmea kokoa: vähän vaille 100 neliötä sekä päälle 120 neliötä ja suurimmat noin 150 neliötä. Siis melko isoja rakennuksia kaikki. Rakennukset tullaan rakentamaan kaksikerroksisiksi, jotta asukkaat saavat näkymää kauemmaksi merelle. Vähän vaille 100 -neliöinen rakennus kannattaa vielä rakentaa kahteen tasoon. Kaikkiin asuntoihin tulee täyskorkea olohuone. Talojen etäisyys toisistaan tulee olemaan 8-10 metriä. Talot ovat omakotitaloja as.oy:ssä. Arkkitehtuurista vastaa arkkitehti SA- FA Timo Urala. Kelluvan rakennuksen pohjana toimii tasainen betoniponttooni. Laatta on betonivuorattu, sisällä tiivis polystyreeni. Kestävyys on sama kuin betonisilloilla eli 50 vuotta. Mutta käytännössä rakentaja lupaa ponttooneille sadan vuoden eliniän ihan varmasti! Kelluvien talojen hintaarvio on vasta arvailujen varassa, mutta neliöhinta asettunee sinne kolmen ja puolen tuhannen euron viivoille. Kysymyksessä eivät siis ole mitkään tavanomaiset mökkilaiturit. Ponttoonit liitetään toisiinsa jäykäksi laataksi. Reposaaren ponttoonit tulevat olemaan 100-200 cm vahvoja ja uivat puolivälissä, eli puolet ponttoonista on vedenpinnan yläpuolella. Life Style -asumista Marina Housing Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen on kelluvien asuntojen sanansaattajana Suomessa ja maailmalla. Me kehitämme kohteet yhdessä asiakkaan tai kunnan kanssa ja toteutamme ne, koska meillä on sellaista kokemusta tältä alueelta, mitä muilla ei ole. (kuva Aarno Vanhatalo) Oikeastaan ponttoonit tulevat olemaan laitureita, pihakkeita, joihin tulee valaistusta, pieniä istutuksia ja istuinpenkkejä. Rakennusten etupuolelle tulevat terassit. Taloihin vievä yhteinen laituri on kuin katu. Tai oikeastaan siitä laituribulevardia mukaileva yhteinen kulkuväylä, jonka leveys tulisi lähentelemään neljää metriä. Se ei siis tule muistuttamaan lainkaan venesataman kolkkoa laituria. Siitä tulee jonkinasteinen viihdekeidas. Näihin tehtäviin Marina Housingissa on palkattuna maan parhaita hortonomeja ja maisema-arkkitehtejä. Lisäksi yhtiöllä on käytettävissään 250 insinööriä, arkkitehtia ja biologia miettimässä ja suunnittelemassa näitä ratkaisuja. Rannalle tullaan rakentamaan kaksi autopaikkaa rakennusta kohden sekä varastotilaa vaikka perämoottoreita, verkkoja ja sellaista varten. Sisäpiirin tietona voi tässä vaiheessa vihjaista, että etäisimpiin taloihin on kaavailtu Suomalaisen metsäteollisuuden muututtava kaikilla tasoilla Metsäliitto-konsernin pääjohtaja Kari Jordan arvioi, että metsäteollisuudessa nähdään lähivuosina useita eri kokoluokan yritysjärjestelyjä, joissa voi olla mukana myös toimialan ulkopuolisia sijoittajia. Samalla hän arvioi, että Suomeen on epärealistista odottaa tulevaisuudessa suuria metsäteollisuusinvestointeja, sillä ne menevät väistämättä sinne, missä on vapaita metsävaroja, suuret markkinat ja paljon kasvupotentiaalia. Finlandia-talolla Metsäpäivien avajaisissa juhlapuheen pitänyt Kari Jordan sanoi, että suomalainen ja globaali metsäteollisuus elää huippusuhdanteessakin vain välttävästi, osin suorastaan kehnosti. Korkeasuhdanteessa kun kaiken pitäisi mennä loistavasti Suomessa toi- mivat metsäteollisuusyritykset sulkevat tuotantolaitoksia, irtisanovat työntekijöitä ja pahimmillaan tekevät tappiota. On syytä vakavasti kysyä, onko yksi Suomen kansantalouden peruspilareista kriisissä, Jordan sanoi. Jordanin mukaan metsäteollisuudella voi olla edessään lupaavakin tulevaisuus, mutta tuo lupaava tulevaisuus ei kuitenkaan enää realisoidu vanhoin lääkkein ja Suomessakin moniin asioihin pitää asennoitua uudella tavalla. Muutoksen on lähdettävä metsäteollisuusyrityksistä itsestään. Monilla muilla teollisuudenaloilla jo vuosikaudet tuttuja olleet ulkoistaminen, yhteisten palveluyksiköiden perustaminen ja myynnin sekä markkinoinnin uudelleen organisoituminen asiakkuuksien ympärille ovat ensimmäiset ja

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 13 Reposaarella väärä nimi? 09.05.-12.05.2007 hall 7.1/booth E52 Lainaan tähän Reposaaren nimen kehittymistä teoksesta REPOSAAREN HISTORIA, jonka kustansi kauppaneuvos Werner Hacklin ja kirjoittivat maisteri Aina Lähteenoja ja kirkkoherra Osk. Pulkkinen. Teos painettiin Frenckelin Kirjapaino Osakeyhtiössä Helsingissä poikeuksellisissa oloissa vuonna 1942. Prompt delivery from our production in best quality also in small quantities and special off-standards Kelluvat asuinalueet sijoittuvat Reposaaressa entisen sahan tontin rantaan. Messujen aikana venekanaalin takana oleva alue on kaavailtu parkkialueeksi. (kuvankäsittely Marina Housing Oy) kolmen neljän neliön parkkipaikkaa, minne olisi mahdollisuus ajaa golf-autolla. Mutta tämäkin tieto täsmentyy tulevan suven mittaan. Kelluvien talojen hinta-arvio on vasta arvailujen varassa, mutta asettunee sinne kolmen ja puolen tuhannen euron viivoille. Koko kelluvien projekti Reposaaressa on laadukasta ammatti-ihmisten suunnittelua ja rakentamista sellaisille asukkaille, jotka antavat itselleen luvan erikoisempaan asumismuotoon ja sitäkautta pieneen ylellisyyteenkin. Porin talousalueella neliöhinta saattaa tuntua melko kalliilta, mutta oikeastaan hintaa ei voi verrata mihinkään. On meri, oma venepaikka ja korkealaatuinen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu asuntokohde. Tavoitteena on aloittaa kelluvien myynti kaavalupien jälkeen siinä syyskuun loppupuolella. Marina Housing Oy tulee todennäköisesti toimimaan itse myös myyjänä. Taloryppäät toimivat asuntoyhtiöinä Reposaarella kelluvat talot rakennetaan entisen sahan tontin rannalle. Ykkösvaiheessa valmistuu kahdeksan taloa, joista muodostetaan oma asuntoyhtiö. Toisessa vaiheessa perustetaan toisen asunto-osakeyhtiö, mahdollisesti myöhemmin myös kolmas. Talot tullaan myymään asunto-osakkeina. Tällä hetkellä asunnoista ovat kiinnostuneet muunmuassa eläkeläiset sekä entiset tai lopettamista suunnittelevat yrittäjät. Elikkä he, jotka etsivät itselleen ympärivuotista asuntoa sieltä, missä ovat palvelut ja harrastukset lähellä. Ja koska yhteisö on asuntoosakeyhtiö, se on huoleton. Huoltoyhtiö hoitaa lumenpoistot ja vastaavat työt. Kesällä talon viereen voi hankkia oman veneen, millä pääsee kalastamaan ja veneilemään lähisaarille tai aavoille ulapoille. Näistä Kelluvista ratkaisuista Marina Housing odottaa suurta liiketoimintaa. Viennistä kaavaillaan 80 % osuutta liikevaihdosta. Marinetek Oy: llä, jonka kanssa yritys toimii yhdessä, on toimintaa ja jälleenmyyntiä 30 maassa. Marinetek Oy on suomalainen yritys Marina Housing Oy:n tapaan. Se on Euroopan johtava venesatamien valmistaja ja urakoitsija. Kelluvat rakennukset ovat uudenlainen, hieman ylellisempi tapa asua yhdyskuntana meren päällä, mutta tanakasti rantaan ja maallisiin toimintoihin ankkuroituna. Lisätietoja: Projektipäällikkö Kirsi Sainio-Taskinen gsm 044 701 8803 kirsi.sainio-taskinen@pori.fi Reposaaren nimi tavataan ensi kerran Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539 muodossa Refze. Sitten Juhana Herttua antoi saaren Ulvilan porvareille nautittavaksi ja käytettäväksi 8.3.1558. Tässä etuoikeuskirjeessä esiintyy saaren nimi muodossa Reffzöö. Porin porvarien 19.9.1564 Erik XIV:lle lähettämässä kirjelmässä he käyttävät muotoa Repsöö. Erik XIV Porin porvareille antamassa etuoikeuskirjeessä 10.12.1564 saaren nimi esiintyy muodossa Räfzöö. Juhana III antamassa etuoikeuskirjeessä Porin porvareille 24.3.1576 käytetään nimeä Räffzöö. Edellämainitut nimet tuovat kuitenkin mieleen saksankielisen Reff-sanan, joka merkitsee reivi, riutta eli särkkä, eli sen mukaan saaren nimi pitäisi olla Refsö, koska saari oli alkujaan kiviriutta rannan suunnassa. Reposaaren pääluoto on syntynyt ja muodostunut merestä vähitellen kohoaville kallioriutoille, joille ristiaallokko vuosisatojen vieriessä kokosi kiviä ja soraa multakerroksen alustaksi, jotta kasvullisuus saattoi versoa ja levittäytyä sen pinnalle yhä suuremmalle alalle, kirjoittaa kirkkoherra Pulkkinen Reposaaren historiassa. Ilmeisesti saaren nimeksi on kuitenkin hyvin aikaisin vakiintunut ruotsalainen muoto Räfsö, joka merkitsee repo- eli kettusaarta. Repo itäsuomalaisena sanana on kuitenkin vieras sana Porin seudulla. Reposaari olisi näinollen väärä suomennos. Oikeampi nimi olisi Särkkäeli Riuttasaari Osk. Pulkkisen mukaan. Reposaarilaisten mukaan vieläkin oikeampi nimi saattaisi olla RÄPSÖÖ. Reposaari-muotoa lienee ensi kerran käyttänyt Porin alkeiskoulun kollega A. W. Lindgren v 1864 julkaisemassaan kirjassa Kuvaelmis Suomen maakunnista. Yleisempään käyttöön Reposaari tuli 1870-luvulla, jolloin mm. Satakunta-lehti rupesi sitä käyttämään. Ennen Reposaari-nimeä oli käytössä sellaisia nimiä kuin Räpsiö, Räpsöö, Repsöö, Räpsyy ja kaiketi muitakin nimiä. Räpsöö on reposaarilaisten yleisesti käyttämä jonkinlainen lempinimi edelleenkin, kertoo Reposaari-yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Korpioja. REPOSAAREN REELIN- KI loma-asuntomessujen nimenä on kovinkin osuva. Reelinki on laivan ulkolaipio. Ja tuo Reposaaren messualue on räpsööläisten juhlapuiston rannalla niinkuin reelinki laivassa. Mielestäni kiva paikallinen nimi loma-asuntomessuille. Kivahan Räpsöön Reelinki -nimikin olisi, vaikkei niin skarppi. Reposaaren tie siltoineen on ajankohtainen sekin, koska se täyttää näinä aikoina 50 vuotta. Tiehän yleensä tuo, mutta useampi räpsööläinen henkilö on kertonut, että tie on myös vienyt. Reposaaressa on ihmisillä kuitenkin hyvin tiivis yhteishenki. Huolimatta lähdöistä ja tuloista Reposaaren henki on silti säilynyt. Porin 450-vuotisjuhla 2008 Juhana Herttua perusti Porin kaupungin v 1558. Yksi kaupungin vuosijuhlan päätapahtumista on Loma-asuntomessut Reposaaressa. Mutta tietysti Pori tarjoaa vuosijuhlissaan montaa muutakin tapahtumaa. Niistä tulemme kertomaan tulevissa numeroissamme, toki kuitenkin pääaiheenamme Porin suunnasta tulee tässä lehdessä olemaan Reposaaren loma-asuntomessut. Aarno Vanhatalo helpoimmat kotiläksyt yrityksille. Samalla yhtiöiden strategiapohdintaa on vietävä monella tasolla eteenpäin ja syvemmälle, Jordan korosti. Yritykset joutuvat miettimään uudelleen myös suhtautumistaan arvoketjun eri osiin. Onko laaja-alainen suurtuotanto oikea strateginen lähtökohta vai jalostusarvon maksimointi kapeammalla liiketoimintoportfoliolla? Tekeekö yleensä ottaen suuruus ja globaali läsnäolo onnelliseksi vai onko tulevaisuuden kannattavuuden taustalla pikemminkin notkea toimintakyky ja tiukka fokusoituminen, Jordan kysyi. Suomalaisyhtiöt mukana järjestelyissä Viimeksi kuluneen parin vuoden aikana metsäteollisuus on myös ollut paikallisten, alueellisten ja globaalien yritysjärjestelyjen pelikenttä. Nuo järjestelyt erilaisissa kokoluokissa ja mittakaavoissa tulevat Jordanin mielestä edelleen jatkumaan eivätkä Suomessa toimivat yhtiötkään voi jäädä täysin järjestelyjen ulkopuolelle. 2000-luvulla maailman metsäteollisuudessa on tehty lähes 400 erilaista yritysjärjestelyä ja niiden arvo on noin 140 miljardia euroa. Todennäköistä on, että näemme lähivuosina useita pienempiä järjestelyjä ja lisäksi järjestelyissä saattaa yhä useammin olla mukana toimialan ulkopuolisia sijoittajia. Heidän kannaltaan nykyiset metsäyhtiöiden alhaiset arvostukset ja toisaalta vanhanaikainen sekä sirpaloitunut rakenne saattavat tarjota kiinnostavia yhtälöitä ja mahdollisuuksia rikkoa perinteisiä toimintamalleja, Jordan arvioi. HANS BRÜGMANN GMBH & CO. Screw Manufacturer Auf der Heide 8/35 21514 Büchen Germany Tel. +49 (0) 4155 / 81 41-0 Fax: -80 www.rampa.de mail@rampa.de

14 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Uusi messutapahtuma materiaalien jatkojalostukseen Teollisuuden pintakäsittelyn ja korroosioneston Pinta 08 saa rinnalleen uuden Materia 08 -messutapahtuman. Helsingin Messukeskuksessa 15. 18.4.2008 pidettävässä ammattimessujen kokonaisuudessa ovat samaan aikaan myös tuttu FinnTec 08 sekä uudet muovialan PlasTec 08 ja työkalualan vielä nimetön messutapahtuma. Viiden messun kokonaisuudesta hyötyvät sekä kävijät että näytteilleasettajat, jotka tavoittavat yhdellä kertaa kaikki alan ammattilaiset. Kävijät pääsevät samalla lipulla tutustumaan kaikkiin messuihin. Jo kuusi kertaa aikaisemmin järjestettyjen Pinta-messujen tuoteryhmistä juuri materiaalitekniikka on ollut vahvassa kasvussa. Se onkin päätetty eriyttää omaksi tapahtumakseen. Nyt maamme edistyksellinen ja ennakkoluuloton materiaalituotanto on saamassa aivan oman messun, joka sijoittuu Helsingin Messukeskuksessa luontevasti teollisuustapahtumien muodostamaan kattavaan kokonaisuuteen, toteaa Materia 08 -messujen järjestelyistä vastaavan Expomarkin toimitusjohtaja Ari Juva. Materia 08 keskittyy tarjonnassaan materiaalien jatkojalostukseen ja eri käyttökohteisiin. Messujen tuoteryhminä ovat kaikki materiaalit: teräkset, kuparit, kuparimetallit, muovit, kumit, komposiitit, lujitemuovit, keraamiset materiaalit, puu ja betoni. Muita tuo- Sormijatkoslinjat Nopea-asetteiset Suorituskykyiset Huippulaatuiset Vakuuttavaa GRECON sormijatkostekniikkaa! Suurinta tarkkuutta ja parhainta arvonnousua. Laitteistotyypit kaikille tuotantomäärille ja eri menetelmille, tehokkaaseen valmistukseen kaikille puulajeille, pehmeille ja koville. Täydelliset sormiliitokset myös huipputehoilla, jopa 180 kpl/min ja 30% liimansäästö nerokkaan Flankenjet -liimaus-yksikön ansiosta. Nopea asettaa ja helppo käyttää. GRECON Holzoptimierung Nord GmbH & Co.KG, Tel.:+49(0)5181/939-0, www.weinig.com Awutek Oy, Montiskalankatu 7, 21 200 Raisio Puh. 02-436 11 00, Fax 02-438 98 80, awutek@awutek.fi teryhmiä ovat puolivalmisteet, kuten levyt, valut, profiilit, putket, kalvot sekä hitsaus ja muu liittäminen, materiaalitekniikan laitteet ja tarvikkeet sekä tarkastus- ja testauslaitteet ja - palvelut. Materia 08 antaa vinkkejä ja ideoita, oli sitten kyse materiaalien ominaisuuksista, hinnasta, ulkonäöstä, laadusta tai kestävyydestä. Messuilta löytyy uutta tietoa suunnittelijoille, muotoilijoille, alan asiantuntijoille, työntekijöille ja päättäjille. Uskomme tapahtuman kiinnostavan erityisesti telakka-, rakennus- ja konepajateollisuuden ammattilaisia, tuoteteollisuuden ja materiaalien asiantuntijoita, suunnittelijoita ja tuotekehittäjiä, rakennesuunnittelijoita ja arkkitehtejä sekä kunnossapitohenkilöstöä, laadunvalvojia ja ympäristö- ja työsuojeluhenkilöitä, Ari Juva listaa. Materia 08 -messujen suunnitteluryhmässä ovat edustettuina alan keskeiset toimijat: Tapio Korpinen Luvata Oy:stä, Anja Klarin-Henricson Pöyry Energy Oy:stä, Simo-Pekka Hannula Teknillisestä korkeakoulusta, Heikki Ranta Inspecta Oy:stä sekä Anneli Ojapalo Perlos Oy:stä. Tapahtuman yhteydessä järjestetään materiaaliasiantuntijoille runsaasti seminaareja, työnäytöksiä ja tietoiskuja. Suunnitteilla ovat mm. VTT: n, ASM Finlandin ja TEKESin materiaalitekniikan huippuseminaarit. SCANFORMA-muotoilukilpailu on Scanfinn Oy:n järjestämä kutsukilpailu muotoilun korkeakouluopiskelijoille, joille suomalaisen muotoilutuotteen ja arjen esteettisyyden ja ergonomian yhdistäminen ovat sydämen asioita. Kilpailussa suunnitellaan ovi- ja ikkunapainikemallisto pintakilpineen. Kilpailuohjelma on laadittu yhdessä teollisuustaiteen liitto Ornamon kanssa. Kilpailun järjestäjä, Scanfinn Oy on Scancerco-konserniin kuuluva vuonna 1976 perustettu suomalainen ovi-, ikkuna- ja rakennusteollisuuden helatoimittaja. Yritys panostaa vahvasti tuotekehitysyhteistyöhön yhdessä asiakasyritystensä kanssa, joiden joukossa ovat kaikki merkittävimmät suomalaiset ovi- ja ikkunatehtaat. Muita tärkeitä asiakasryhmiä ovat talotehtaat, rakennus-, huolto- ja isännöintiliikkeet sekä arkkitehdit ja suunnittelijat. Yrityksen päätuoteryhmiä ovat painikkeet, sulkijat, saranat, tiivisteet ja raken- Penope Oy, Tupalankatu 9, 15 680 Lahti, Puh. 03-878 70, Fax 03-878 75 00, info@penope.fi SCANFORMA-muotoilukilpailu yhdistää suomalaisen muotoilun ja arjen käyttöesineen nusvarusteet. Yrityksen vahvuutena ovat laadukkaat tuotteet, erinomainen toimitusvarmuus ja luotettavat yhteistyökumppanit. Meneillään olevassa kilpailussa etsitään tuotantoon innovatiivista suomalaisen muotoilun painikemallistoa, jolla kilpailun järjestäjä haluaa tuoda suomalaisia muotoilutuotteita ja tulevia muotoilun kykyjä suuren yleisön tietoisuuteen. Malliston suunnittelun punaisena lankana toimii suunniteltavan sarjan yhtenäisyys ja käytettävyys innovatiivisen ja ergonomisen muotoilun ohella. Kilpailu on käynnistynyt helmikuun 19. päivänä ja kestää toukokuun puoleen väliin. Kilpailutulokset julkistetaan 4.9.2007. Kilpailu on järjestetty kutsukilpailuna. Mukaan on kutsuttu seuraavien oppilaitosten muotoilualan opiskelijat: Hämeen ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Lapin yliopisto Kilpailuun ilmoittautuminen päättyi 12.3. Mukaan kilpailuun ilmoittautui puolentoistasataa muotoilun opiskelijaa kaikista mukaan kutsutuista oppilaitoksista. Oppilaitosten SCANFORMA-infot kilpailuun osallistuville ovat paraikaa käynnissä. Kilpailussa suunnitellaan teolliseen tuotantoon soveltuvat, niin julkiseen kuin yksityiseen tilaan sopivat ovi- ja ikkunapainikkeet pintakilpineen. Kokonaisen sarjan suunnittelulla halutaan luoda muotoilultaan yhtenäinen ja kattava ovi- ja ikkunapainikemallisto pintaheloineen. Kilpailuun voi osallistua yhdellä tai useammalla ennen julkaisemattomalla työllä. SCANFORMA-kilpailun tärkeimpänä arviointiperusteena on löytää teolliseen tuotantoon sopivia muotoilutuotteita, joissa innovatiivisuus, käytettävyys, kaupallisuus, ergonomia ja oivaltava muotoilu tukevat suomalaisen muotoilun sanomaa. Myös tuotteiden tuotantotekninen muunneltavuus on hyvä huomioida kilpailutöissä. Tuomaristossa kilpailutöitä arvioivat: Seppo Koho, sisustusarkkitehti SIO Pekka Harni, teollinen muotoilija TKO, arkkitehti Santeri Lipasti, arkkitehti, SAFA Susanna Vento, toimittaja, sisustussuunnittelija SI, Avotakka Leila Mäenpää, suunnittelija, markkinointipäällikkö, Pihlavan Ovi Oy Taina Auvinen, markkinointipäällikkö, Fenestra Oy Tapio Juujärvi, tuotepäällikkö, Scanfinn Oy. Kilpailua koskevat sivut löytyvät osoitteesta: www.scanfinn.fi/scanformakilpailuohjelma.htm Lisätietoja antavat: kilpailusihteeri Arja Juujärvi, 040 768 8264 ja toimitusjohtaja Jouko Miettinen, 0500 504 967 Bestwood SUMMIT 21 22.5.2007 Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo, Lahti Maanantai, 21.5. Huonekalu- ja sisustusliiketoiminnan mahdollisuudet 2010 9.00 12.00 Seminaari Huonekaluyritysten tilanne, tavoitteet ja selviämisprosessit Huonekalualan markkinatilanne nyt ja tarvekartoitus (Bestwoodin selvitykset Suomessa, Pietarissa, Ruotsissa ja Norjassa) 13.00 15.00 Workshopit (Miten me sen teemme) Design-prosessit (Alustajat: Massimo Imparato/Harri Kalliomäki) Markkinoinnin ja jakelun tarpeet Logistiikka kilpailutekijänä Ulkoistaminen (Alustajat: Jori Keckman, Lundia/Jarmo Ylivainio, Isku) 15.30 17.00 Yhteenvetokeskustelu seminaarista ja jatkotoimista sopiminen Tiistai, 22.5. Valmistaloalan ja rakennuskomponenttialan liiketoiminnan mahdollisuudet 2010 9.00 12.00 Seminaari Alan toimijoiden tilanne, tavoitteet ja selviämiskonse ptit(bestwoodin selvitykset suunnittelijoiden, arkkitehtien ja rakennusalan asiakkaiden tarpeista Suomessa) 13.00 15.00 Workshopit (Miten me sen teemme) Ympäristövaatimukset Energiatalouden vaatimukset Tulevaisuuden koti Yhteistyö ja verkostoituminen 15.30 17.00 Yhteenvetokeskustelu seminaarista ja jatkotoimista sopiminen

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 15 Teijo-Talot Pohjanmaa Oy:n tehdas avattiin lokakuussa Halsualla. Teijo-Talot -konseptin ytimenä on patentoitu menetelmä, jonka avulla jämerälle perustukselle tehty talo voidaan nostaa kokonaisena kuljetusalustalle. Tämä mahdollistaa sen, että talo voidaan rakentaa tehtaalla sisätiloissa valmiiksi asti. Loppuun saakka viimeistelty talo siirretään perustuksineen suoraan asiakkaan tontille. Tällä toimintatavalla Teijo-Talot muuttaa oleellisesti alan perinteisiä käytäntöjä. Uudenlainen valmispuutalo Perhossa aloitti viime vuonna toimintansa Jarkko Sivulan perustama Perhox Oy, jonka tuotteena on uudenlaiseen rakenteeseen perustuva täyspuutalo. Perhox Oy:n tuotteen taustalla on Jofalock patentti. Keksinnön pohjalta Perhox Oy on kehittänyt uudenlainen liimapuun seinärakenteisiin. Valmis liimapuu muodostuu neljästä eri osasta tuotettuna kahden kokoisesta tukista. Liimapuuaihion runko kasataan ensin kahdesta isommasta osasta mekaanisella liitoksella sydänpuut ulospäin ja liimataan päälle ja alle tulevien uritettujen liitospalojen kanssa yhteen. Tällä tavalla tehty rakenne lukittuu siten, että liimaa ei välttämättä tarvita kaikkiin saumoihin. Liimaamaton liitos kahden ison runkopalan välillä hengittää vapaasti ja kun palaset ovat sydänpuoli ulospäin, ei halkeilemisesta tai vääntyilemisestä ole haittaa. Perhoxin tuotteessa on monia etuja. Uudenlainen tukin sahaustapa säästää materiaalia. Normaalin lamellihirren valmistamiseen tarvitaan sahaustekniikasta riippuen 2.2 3 kertainen määrä tukkia valmiiseen hirren määrään ver- rattuna. Perhoxin sahaustekniikalla tukkia tarvitaan vain 1.6 1.8 kertainen määrä valmiiseen tuotteeseen. Perhox -talojen seinät tehdään pääosin yli 20 cm:n paksuisesta puusta. Talon seinässä on sydänpuu aina pinnassa. Kokonaisvaikutelma on jyhkeä ja samalla luonnollisen lämmin. Hengittävyyden varmistava rakenne Uudenlaisten tuotteiden yhdistämisellä voidaan löytää asiakkaille todella hienoja tulevaisuuden tuotteita on monille puutalon ostajalle tärkeä asia. Tehokas raaka-aineen käyttö pitää hintakilpailukyvyn hyvänä. Perhoxin tuotteessa käytetyn Jofalock - patentin taustalla on Porin seudulla asuva keksijä Jorma Fagerroos. Puuntyöstökoneiden suunnitteluun erikoistunut yrittäjä ja keksijä on ollut vahvasti mukana kehittämässä Perhoxin tuotetta ja tuotantolinjoja. Jorma Fagerroos toteaakin, että uudella tekniikalla puumateriaali pystytään käyttämään tehokkaasti. Lisäksi sivutuotteena saadaan pelletin raaka-ainetta huomattavasti aiempia menetelmiä enemmän. Fagerroos kertoo, että Jofalock -keksintöön perustuva Perhox Oy:n täyspuutalo on ekologinen sekä valmistusvaiheissa että käytössä. Todella innostunut Fagerroos kertoo olevansa Perhoxin ja Teijo-Talon yhteistyöstä. On mukava nähdä, että tällaisella yhteistyöllä talonrakennusalalle voidaan tuoda todella jotakin uutta, hän toteaa tyytyväisenä. Jorma Fagerroos kertoo olevansa tyytyväinen myös siitä, että Jarkko Sivulan tapaiset nuoret yrittäjät ovat valmiit kehittämään toimialaa ja panemaan itsensä likoon Perhox Oy:n toimitusjohtajana toimii Jarkko Sivula, joka paneutui Jofalock -menetelmään insinööriopintojensa yhteydessä Seinäjoella. Opinnäytetöiden jatkoksi menetelmän ympärille perustettiin yritys, jonka yhtenä osakkaana ja samalla toimitusjohtajana Jarkko Sivula on. Teijo-Talot Oy:n talokonseptin kehittäjä on Lasse Ojanen, jonka perustama Teijo-Talot Oy toimii Perniössä. Lasse Ojanen pitää Perhox Oy:n täyspuutalorakennetta todella mielenkiintoisena. Uskon, että Perhoxin ja Teijo-Talojen tapaisten uudenlaisten tuotteiden yhdistämisellä voidaan löytää asiakkaille todella hienoja tulevaisuuden tuotteita, Ojanen innostuu. Yrittäjillä täytyy vain olla sisua ja ennakkoluulottomuutta viedä asioita eteenpäin, hän jatkaa. Terät ja terähuollot metsäteollisuuteen Sandvik vannesahanterät Pyöröterät Raaminterät Robert Huberin tie 1, 01510 Vantaa Tel. 0207 920 450, Fax 09 870 2100 Email. sales@nordicsawmillsupport.fi Stora Ensolle ja Neste Oilille yhteinen koelaitos Stora Enso on allekirjoittanut sopimuksen Neste Oilin kanssa kehittääkseen teknologiaa uuden sukupolven biopolttoaineiden tuottamiseksi. Hakkuujätepohjaisilla biopolttoaineilla on tarkoitus korvata liikenteen fossiilisia polttoaineita ja näin vähentää kasvihuonepäästöjä. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja rakennetaan koelaitos Stora Enson Varkauden tehtaalle. Yhtiöt omistavat laitoksen puoliksi. Sen odotetaan käynnistyvän vuonna 2008. Stora Enso on uranuurtaja kehittäessään liiketoimintaansa uuteen suuntaan liikenteessä käytettäviin biopolttoaineisiin. Näin konserni voi hyödyntää osaamistaan ja pitkää kokemustaan metsäteollisuuden ja puunhankinnan saralta kehittääkseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa hyödynnetään Stora Enson, Neste Oilin ja VTT:n osaamista puuperäisen biopolttoaineen tuotannon kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Stora Ensolle ja Neste Oilille Euroopan kasvavat biopolttoainemarkkinat tarjoavat lupaavan ja kestävän liiketoiminta-alueen. Yhtiöt tarjoavat huippuluokan tuotteita ja laajan raaka-ainepohjan tyydyttämää kasvavaa kysyntää. Noin 14 miljoonaa euroa maksava koelaitos yhdistetään Varkauden tehtaan energiainfrastruktuuriin. Laitoksen tuottaman kaasun määrä vastaa noin 4 300 kotitalouden lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää ja vähentää paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Yhtiöt aikovat rakentaa kaupalliseen tuotan- toon tarkoitetun laitoksen jonkin Stora Enson tehtaan yhteyteen. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hankkeen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen, tekniset haasteet on ratkaistu ja kumppanit ovat keränneet riittävästi tietoa koelaitoksen toiminnasta. Yhtiöt aikovat jakaa myös kaupallisen tuotantolaitoksen omistuksen puoliksi. Stora Enson tehtävänä on hankkia puuperäistä biomassaa laitoksen raakaaineeksi sekä hyödyntää prosessissa tuotettu lämpö tehtaallaan. Stora Enso hankkii puuperäisen biomassan metsistä, jotka täyttävät ekologiset vaatimukset. Neste Oilin tehtävänä on biopolttoaineen jalostaminen lopputuotteeksi ja tuotteen myynti markkinoille. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteen, jonka mukaan 5,75 % (18 miljoonaa tonnia) liikenteen käyttämistä fossiilisista polttoaineista pitäisi korvata biopolttoaineilla vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä osuuden on määrä nousta 10 %:iin. Tämä merkitsisi fossiilisten polttoaineiden korvaamista 30 miljoonalla tonnilla biopolttoaineita ja siten edellyttää biopolttoainetuotannon merkittävää lisäämistä. Biopolttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä pidetään hiilen suhteen neutraaleina, koska hiilidioksidi on kierrätetty ilmakehän läpi, josta kasvavat puut sen varastoivat. Tämä on osa normaalia hiilen kiertoa ilmakehässä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö puolestaan tuo uutta hiiltä ilmakehään hiilidioksidin muodossa.

16 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Lyhyesti Puu- ja rakennustuotteet kohti Euroopan sisämarkkinoita Puutuotteet tulevat eurooppalaisen tuotehyväksyntäjärjestelmän (CE-merkinnän) piiriin vuosina 2003-2009. Kuluvan vuoden aikana CE-merkinnän piirissä ovat jo puulevyt, naulalevyrakenteet, kertopuu, puiset lattianpäällysteet, liimapuu, sahatavara sekä puupaneelit ja -verhoukset. Puurakenteiden eurooppalaiset suunnitteluohjeet (Eurocode 5) otetaan rinnakkaiskäyttöön vuosina 2007-2009. Puu- ja rakennustuotteiden eurooppalaisella standardisoinnilla poistetaan kaupan teknisiä esteitä Euroopan sisämarkkina-alueella. Yhdenmukainen puutuotteiden tuotehyväksyntäjärjestelmä (CE-merkintä) ja puurakenteiden suunnitteluohje (Eurocode 5) edistävät Euroopan sisämarkkinakauppaa ja vahvistavat Suomen vientipainotteisen teollisuuden kilpailukykyä. Pintakäsittelylaitoksen päästö- ja toimintakykytutkimus (PPT 2004) Vaikka kuivaus on yksi vanhimmista prosessiteollisuuden yksikköprosesseista ja sitä on tutkittu suhteellisen paljon, tutkimukseen ja mittaukseen perustuvaa tietoa puumateriaalien pintakäsittelystä ei ole ollut aikaisemmin saatavissa. PPT2004 -projektin lähtökohtana olikin selvittää erityyppisten pintakäsittelylinjojen kokonaisvaltainen ilmastoinnin sekä kuivausprosessin tila. Kolmivuotinen hanke oli jaettu kahteen osaan. A-osa alkoi 1.4.2004 ja kesti toimenpiteiden osalta 30.6.2005 ja raportoinnin osalta 30.9.2005 asti. Välittömästi A-osan toiminnallisen osuuden jälkeen alkoi hankkeen B-osa, joka kesti 30.9.2006 asti. Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipiste suoritti hank- Suomen neljän eri vuodenajan vuoksi ilman suhteellinen kosteus vaihtelee hyvin voimakkaasti. Tämä aiheuttaa puutuotealan pintakäsittelyprosesseissa merkittäviä tuotannollisia ongelmia. Suomen neljän eri vuodenajan vuoksi ilman suhteellinen kosteus vaihtelee hyvin voimakkaasti. Tämä aiheuttaa puutuotealan pintakäsittelyprosesseissa merkittäviä tuotannollisia ongelmia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- kehitys- ja täydennyskoulutusyksikön puutuoteosaston projektipäällikkö Hanna Parikka selvitti PPT2004-hankkeen tuloksia asiantuntijoille Ylivieskassa. keessa hajapäästömittauksia, keräsi tietoa turvallisuusjohtamisesta ja teki vetovoimaisuuskyselyn. Virtausmallinnukseen erikoistunut Process Flow Ltd Oy mallinsi kuivausuunin simuloinnin, Tekniikan Tohtori Leena Uotila toimi kemian asiantuntijana ja Lvis Insinööri Hannu Marjakangas lvi-asiantuntija. Hankkeen aikana mitattiin yhteistyöyritysten pintakäsittelylinjojen tulo- ja poistoilmojen virtausnopeudet, tilavuusvirrat, lämpötilat, kastepisteet, suhteelliset ja absoluuttiset kosteudet sekä uunitaseet eri vuoden aikoina. Lisäksi selvitettiin koko pintakäsittelytilan tulo- ja poistoilmavirtaukset, joiden perusteella voitiin laskea ilmastoinnin tasapainotila. Levysepänkatu 20, 04440 JÄRVENPÄÄ puh. 09-279 7780, fax 09-271 2137 www.pro-backup.fi Tuloksia heti tutkimusten aikana Hankkeen tulokset olivat hyödynnettävissä jo hankkeen aikana. Yritykset saivat tutkittua tietoa pintakäsittelylinjan toiminnasta ja heillä oli ja on mahdollisuus tehdä pintakäsittelylinjan ja hallitilan kokonaisvaltaisia ratkaisuja omassa tuotannossaan. Hanke on lisännyt puutuotealan kilpailukykyä mm. parantamalla pintakäsittelyn laatua paremmin, hallittavan tuotantoprosessin on ansiosta. Erilaisilla mittauksilla ja toimenpiteillä on edesautettu hallittua siirtymistä ympäristöystävällisiin pintakäsittelyaineisiin sekä parannettu työskentelyilman laatua ja työssä viihtymistä. Prosessin ja teknologian muutoksen yhteydessä onkin otettu monipuolisesti myös työympäristöasiat huomioon. Mekaanisen metsäteollisuuden alalla tällainen tekniikan ja työolojen yhtäaikainen kehittäminen on harvinaista. Pintakäsittelylinjan ja kuivausprosessin toimintaan kehitettiin uutta tekniikkaa Pintakäsittelylinjan mittauksista syntyi hankkeen aikana mittauspalvelu, jota tullaan myymään sekä hankeyrityksille että hankkeen ulkopuolisille puu- ja metallialan pintakäsittelyä tekeville yrityksille. Mittauspalvelu käsittää pintakäsittelylinjan kuntotestin. Kuntotestissä kartoitetaan projektissa luoduin mittausmenetelmin yrityksen pintakäsittelylinjan ja -hallin olosuhteet mittaamalla pintakäsittelylinjan tulo- ja poistoilmat sekä uunien sisäiset virtaukset ja niiden ilmanolosuhteet. Mittalaitteilla voidaan mitata sekä taso-, kerros-, että riippulinjauuneja. Mitattujen tietojen perusteella voidaan muodostaa kokonaiskuva pintakäsittelylinjan uunien ja koko tilan toiminnasta. Mittauksien avulla on myös mahdollista tehdä mm. yrityskohtaisia ajoarvotaulukoita sekä raportoida mahdollisista vioista ja ongelmista heti paikan päällä. Hankeeseen osallistuivat ET-Maalaus Oy, Kensapuu Oy, LTM Company Oy, Matti-Ovi Oy, Mellano Oy, Närppes Nordwood Oy Ab, Puusepänliike Hirviset Oy, Sasmetor Oy, Teknos Oy, Tiivituote Oy, Topi-Kalustaja Oy, UPM-Kymmene Wood Oy ja Värikyrö Oy sekä CENTRIA, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes ja hankeyritykset. Hankeyritysten osuus oli noin 40 %. Teknos Nova Coil TNC Oy Teknos Nova Coil TNC Oy:n tutkimuspäälliköksi on nimitetty DI Kaj Lindeqvist ja avainasiakaspäälliköksi FM Kimmo Saramäki. TNC kuuluu Teknos-konserniin ja vastaa coil coating- liiketoiminnasta. Nurmela Oy Harri Salminen on nimitetty myyntipäälliköksi 16.04.2007 alkaen vastuualueenaan kotimaiset asiakkaat. Aikaisemmin Salminen on toiminut Stemma Tampereen myymäläpäällikkönä. UPM:n Puutuotetoimiala UPM:n Puutuotetoimialan uudeksi toimialajohtajaksi on nimitetty Matti Lindahl. Hän on aiemmin toiminut useissa johtotehtävissä UPM:n paperi- ja jalostustoimialoilla. Matti Lindahl on UPM:n johtajiston jäsen ja raportoi toimitusjohtaja Jussi Pesoselle. Puutuotteiden toimialajohtajana vuodesta 2004 toiminut Harald Finne lopettaa yhtiön palveluksessa. Johtajavaihdoksen taustalla ovat toimialan strategiaa koskevat näkemyserot. Samassa yhteydessä Puutuotetoimiala jaetaan kahdeksi erilliseksi liiketoiminta-alueeksi. Vaneriliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty Arto Juvonen. Hän on viimeksi vastannut UPM:n Venäjän toiminnoista ja toiminut ennen sitä pitkään vaneriteollisuuden eri johtotehtävissä. Sahaliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty Tuomo Visanko. Hän on viimeksi toiminut Puutuotetoimialan tuotantojohtajana. Lapin TE-keskus Kauppa- ja teollisuusministeriö on nimittänyt diplomiinsinööri Terho Liikamaan LapinTE-keskuksen yritysosaston osastopäälliköksi 1.4.2007 lukien. Yritysosasto tukee rahoitus-, neuvontaja koulutustoimenpiteillä pkyritysten toiminnan kehittymistä sekä yritysten kansainvälistymistä. Liikamaa on aikaisemmin toiminut muun muassa Kone Oy:ssä, Lapin Lääninhallituksessa, Matkailun Kehitys Lappi Oy:ssä ja kauppa- ja teollisuusministeriön Lapin yrityspalvelun piiritoimistossa. Vuonna 1994 Liikamaa tuli yritysneuvojaksi Lapin TE-keskukseen, jossa hän on hoitanut myös yritysosaston osastopäällikön tehtäviä. Ura putkessa? Lähetä nimitystiedot Kimmo Janas puh. (09) 5479 7410 toimitus@puutekniikka.fi

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 17 osa 4 Metsämahtien synty Kansainvälinen kauppa, ja sen myötä suomalaisten puutavaran vienti, kasvoi rajusti 1800-luvulla. Kasvuun vaikuttivat monet eri tekijät. Englanti alensi puutavaran tuontitulleja reilusti 1840-luvulla. Parikymmentä vuotta myöhemmin ne poistettiin kokonaan. Monet valuutat sidottiin kultakantaan. Infrastruktuuri kehittyi voimakkaasti: kanavat, rautatiet, höyrylaivat ja lennättimet tehostivat kansainvälistä kaupankäyntiä. Väestön nopea kasvu kasvatti markkinoita: eurooppalaisten määrä nelinkertaistui 1750 1913 välisenä aikana 450 miljoonaan. Kansainvälinen kauppa viisikymmenkertaistui samaan aikaan. Suomalaisten puutavaran vienti kaksinkertaistui 1840 60 välisenä aikana. Suomi ei silti pärjännyt markkinaosuuksien taistossa, sillä Ruotsi kasvatti vientiään Suomea huomattavasti nopeammin. Englanti oli esimerkkinä 1800- luvun Suomessa teollistamisessa ja talouselämän elvyttämisessä. Teollisuus työllisti mallimaassa jo 1840- luvulla 40 prosenttia työväestöstä ja teollisuuden osuus kansantuotteesta oli 35 prosenttia. Suomessa samoihin lukuihin päästiin sata vuotta myöhemmin. Englanti ajoi voimakkaasti vapaa-kauppaa saadakseen markkinoita omille tuotteilleen sekä edullisia raaka-aineita teollisuudelleen. Teollisuusaristokratian uranuurtajat Sahateollisuuden kehityksessä Suomessa on havaittavissa kaksi linjaa. Kauppahuoneet, laivanvarustajat ja sahateollisuus löysivät toisensa. Näiden liittoutumien huippu saavutettiin 1800-luvun puolivälissä. Esimerkiksi Viipurissa Hackman & Co hallitsi yhdessä viiden muun Viipurin kauppahuoneen kanssa 80 % Itä-Suomen ja puolta koko Suomen sahateollisuudesta. Tässä kasvussa merkittävä rooli oli leski Maria Elisabeth Hackmanilla, joka johti kauppahuoneen Suomen suurimmaksi sahatavaran viejäksi. Perinteisestä porvaristosta eriytyi täysiverisiä sahakapitalisteja, jotka eivät juuri toimineet muilla aloilla. Heistä merkittävimmät uranuurtajat olivat E.J. Längman ja N.L. Arppe. Arppe oli todellinen Pohjois-Karjalan metsäseutujen valtias, jolla oli oikeus laskea liikkeelle omaa setelirahaa ja jonka oikeuksia kansan silmissä rajoittivat korkeintaan Ukko Gruunu lännessä ja Venäen tsaari idässä. Molemmat sahakapitalistit olivat perinteiselle porvaristolle todellinen huolen aihe, sillä puh- N.L. Arppe 1800-luvulla: Ei voi olla yhtaikaa sahayrittäjä ja kunniallinen mies. taina sahayrittäjinä heidän oli menestyäkseen ajettava monenlaisia uudistuksia. Niinpä heille pyrittiinkin laittamaan kirjaimellisesti kapuloita rattaisiin: Arppe haki, turhaan, jo 1830-luvulla lupaa höyrysahojen perustamiseen ja Längman suunnitteli jo 1840 luvulla suurta sahateollisuuskeskusta Kymijoen alajuoksulle, nykyiseen Kotkaan. Molemmat paneutuivat myös sahateollisuutta haitanneen huonon infrastruktuurin parantamiseen. Arppe mm. rakennutti Suomen ensimmäisen, hevosvetoisen, rautatien 1830-luvulla sekä uittoa palve- levan sulkukanavan Utraan. Myös ensimmäinen puutavaralotjia vetänyt höyrylaiva Ilmarinen oli Arppen ja Hackmanin yhteishanke 1833. Höyrysahahankkeiden kaatuminen ja tiukat sahauskiintiöt, rajusti rikottuinakin, ahdistivat kannattavaa suurtuotantoa hakevia sahanomistajia. Arppe totesikin, ettei voinut olla yhtaikaa sahayrittäjä ja kunniallinen mies. Molemmat vetäytyivät alalta vuosisadan puolivälissä, juuri kun höyrysahojen, rautateiden ja kanavien aika oli koittamassa. Kenties lopullisena syynä oli sahaamiseen liittyvien rajoitusten kiristyminen uuden, vuoden 1851 metsälain myötä. Sen perusteella sahauksen alkamisesta ja päättymisestä oli kuulutettava kirkossa. Tarkkaan laskettujen sahauspäivien jälkeen nimismiehen oli sinetöitävä pyörät ja kehät ja murrettava jälleen sinetit kaksi päivää ennen sahauksen alkua. Myös aateliset ryhtyivät yrittäjiksi. Esimerkiksi Carl Fredrik Rosenlew laittautui mieluummin rikkaaksi porvariksi kuin jäi köyhäksi aatelismieheksi. Niinpä hän kohosikin kauppa-apulaisesta laivanvarustusta ja sahateollisuutta harjoittavan kauppahuoneen omistajaksi. Kuusankoski-yhtiön perustivat puolestaan kreivi Carl Robert Mannerheim, marsalkka Mannerheimin isä, ja vapaaherra Samuel von Troil. Talonpojille tie uuteen teollisuusaristokratiaan oli usein liian pitkä ja mutkainen. Poikkeuksiakin on: merikarvialainen talonpoika Antti Ahlström aloitti 1850-luvulla maatilasta, pienestä käsipaperitehtaasta ja talonpoikaissahan neljänneksestä. Jäl- keen- sä hän jätti neljän vuosikymmenen jälkeen Suomen suurimman puunjalostusyrityksen. Korruptio kukoisti. Kannattavan sahaustoiminnan edellytys oli, J.V. Snellmanin esittämien laskelmien mukaan, lakien rikkominen. Sahauskiintiöt olivat niin pieniä, että saha ei voinut toimia kannattavasti, jos niitä noudatti. Niinpä jopa kymmenkertaiset privilegioiden ylitykset olivat arkipäivää. Tämä johti Snellmanin mukaan vääjäämättä yleisen oikeustajun rämettymiseen. Myös korruptio yleistyi: kymmenkertaisia ylityksiä ei voinut tehdä salaa, joten kruununpalvelijoiden voitelurahaa tarvittiin suuntaan ja toiseenkin, sahureiden mielestä kierteeksi asti. Maataloutta vai teollisuutta? Vuosisadan puolivälissä käytiin voimakasta keskustelua maan tulevaisuuden suunnasta: teollisuus- vai maatalousmaa. Suurteollisuuden taloudellinen painoarvo oli agraarisessa Suomessa 1800-luvulla pieni, mutta sen poliittinen ja ideologinen painoarvo oli vahva, sillä suurteollisuus ja virkaeliitti olivat kietoutuneet mm. sukulaisuus- ja ystävyyssuhteiden kautta vahvasti yhteen. Suurteollisuutta suosiva kanta voitti ja mm. sahauskiintiöt poistettiin 1861 ja ensimmäiselle höyrysahalle myönnettiin lupa 1857. Vientitullit ensin alenivat ja poistuivat nälkävuosina. Näin poistettiin vähitellen byrokraattiset esteet viennin laajamittaisen kasvun tieltä. Tärkeänä vaikuttajana oli virkamieseliitti. Se näki vahvassa virkamiesvaltiossa, metsävarojen kaupallisessa hyödyntämissä ja teollisuuden kehityksessä valoisat näkymät sekä Suomelle että omalle korporaatiolleen. Lähde: Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa, SKS 2006 Maija-Liisa Saksa UPM-Kymmene UPM-Kymmene Oyj:n hallitus on järjestäytymiskokouksessaan valinnut hallituksen puheenjohtajaksi Vesa Vainion ja varapuheenjohtajiksi Jorma Ollilan sekä Berndt Brunowin. Lisäksi hallitus on valinnut keskuudestaan tarkastuskomitean (Audit Committee) puheenjohtajana Michael C. Bottenheim ja jäseninä Wendy E. Lane ja Veli- Matti Reinikkala; henkilöstökomitean (Human Resources Committee) puheenjohtajana Berndt Brunow ja jäseninä Georg Holzhey, Ursula Ranin ja Françoise Sampermans sekä nimitys- ja hallinnointikomitean (Nomination and Corporate Governance Committee) puheenjohtajana Jorma Ollila ja jäseninä Karl Grotenfelt ja Georg Holzhey. Stora Enso Stora Enson hallitus on tänään nimittänyt Hannu Ryöppösen yhtiön varatoimitusjohtajaksi. Varatoimitusjohtajan tehtävien lisäksi hän jatkaa yhtiön talousjohtajana. Lisäksi hänen vastuualueisiin lisätään myöhemmin myös tietyt konsernitason toiminnot. Yhtiön tulosryhmät jatkavat raportointia toimitusjohtaja Jouko Karviselle. UPM UPM:n Puutuotetoimialan liiketoiminnoissa on tehty 30.3.2007 alkaen seuraavat johtoryhmien jäsenten nimitykset: Vaneriliiketoiminta UPM Plywood: myynnistä ja asiakassuhteista vastaava johtaja Jouni Töyräs, toimitusketjusta vastaava johtaja Lauri Kunnas, tuotantojohtaja Kari Hyvönen, kehitys- ja talousjohtaja Harri Mannonen, viestintäjohtaja Miia Närekorpi. Yllämainitut henkilöt raportoivat vaneriliiketoiminnan johtaja Arto Juvoselle. Sahaliiketoiminta UPM Timber: myyntijohtaja Matti Leinonen, tuotantojohtaja Arto Halonen, puuhuollosta vastaava johtaja Jouko Ilkko, toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Kari Kerttula, liiketoiminnan kehitysjohtaja Juha Miettinen, talousjohtaja Joni von Delvig, henkilöstöjohtaja Erkki Haapalainen. Yllämainitut henkilöt raportoivat sahaliiketoiminnan johtaja Tuomo Visangolle. Toimialalle ei muodosteta erillistä johtoryhmää. Arto Juvonen ja Tuomo Visanko raportoivat toimialajohtaja Matti Lindahlille. Rakentamisen slangi aukeaa Mitä yhteistä on harkkipuulla, aakkosella tai marimetilla? Kattotuolin nimityksiähän ne ovat. Tämä ja moni muu rakentamiseen liittyvä sala aukeaa lukiessa Esko Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjaa. Kirja esittelee rakentamiseen liittyvä sanastoa, kulttuuria ja perinteitä. Rakentajien käyttämää ammattislangia esitellään 3200 hakusanan verran. Kirja on arkkitehti, emeritusprofessori Erkki Helamaan vuosia kestäneen työn tulos. Hän on pitkän uransa aikana kerännyt rakennuksilla kuulemiaan sanoja ja sanontoja. Niiden täydennystä hän on kerännyt eri arkistoista. Esimerkit vanhoilta rakentajilta, rakennusperinteen tutkijoilta sekä rakennusalan ammattikirjoista ja kaunokirjallisuudesta valottavat käyttötilanteittain sanojen merkitystä ja liittävät rakennussanaston kulttuurimme keskeisiin teoksiin. Rakentamisen sanat selviävät aarhollista (rakennetta tukeva puu) överslaakiin (tasakerran ylin hirsi päädyssä). mls Erkki Helamaa: Vanhan rakentajan sanakirja, rakentamisesta, rakennuksista ja rakenteista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 988

18 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Huhtikuu 18. 21.4. Fenam 2007, puuntyöstökoneita, Curitiba (Brasilia). www.diretriz.com.br 18. 23.4. Salone Internazionale del Mobile, huonekaluja, Milano. www.nuovopolofieramilano.it 19. 23.4. Istanbul Woodworking Show 2007, puuntyöstökoneita ja käsityökaluja, Istanbul. www.cnr-woodworking.com 21. 24.4. Hong Kong Houseware Fair, kodin huonekaluja ja tarvikkeita, Hong Kong. hkhousewarefair.tdctrade.com 24. 27.4. Movexpo 2007, huonekaluja, Olinda (Brasilia). www.movexpo.com.br/new/br/default_home.asp 24. 27.4. Furnica 2007, huonekalujen komponentteja ja tarvikkeita, Poznan (Puola) www.furnica.pl 24. 27.4. Drema 2007, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Poznan. www.drema.pl/en 24.4. 4.5. Modern House Exhibition, kodin huonekaluja, Kuwait. www.kif.net/events07/modern07.html 26. 29.4. Office & Life, toimistokalusteita ja tarvikkeita, Praha. www.officelife.cz 26. 29.4. Furnima 2007, huonekaluteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Tessalonika. www.helexpo.gr/portal/default.aspx?lang=en-us&loc=gr&page=327 Toukokuu 2. 6.5. IMOB, huonekaluja, Istanbul. www.itf-imob.com 5. 8.5. Maisons de Printemps, talonrakennusta ja sisustuksia, Strassburg. www.maisonsdeprintemps.com 9. 11.5. Proposte, verhoilumateriaalit, Como (Italia). www.propostefair.it 9. 12.5. interzum, puusepänteollisuuden tarvikkeet ja alihankinta, Köln. www.interzum.com 10. 13.5. Copenhagen International Furniture Fair, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Kööpenhamina. www.furniturefair.dk 10. 13.5. INFDEX Qatar 2007, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Doha (Qatar). www.ug4projects.com/infdex.html 12. 20.5. Furnidec, huonekaluja, Tessalonika. www. helexpo.gr/portal/default.aspx?lang=en-us&loc=gr&page=446 14. 18.5. LIGNA+, puusepän- ja sahateollisuuden koneet, Hannover. www.ligna.de 15. 19.5. EEM Euro Expo Mebel, huonekaluja ja tarvikkeita, Moskova. www.eem.ru 19. 22.5. ICFF, huonekaluja, New York. www.icff.com 29.5. 1.6. Meble 2007, huonekaluja, Poznan. meble.mtp.pl/en 30.5. 4.6. SAMP Pesaro, huonekaluja, Pesaro (Italia). www.fierapesaro.com Kesäkuu 2. 6.6. FURNEX 2007, huonekaluja, Lairo. 12. 15.6. ZOW Madrid, huonekalukomponentteja ja tarvikkeita, Madrid. www.zow.es/es Syyskuu 6. 8.9. PUU 2007, kansainväliset mekaanisen puunjalostuksen erikoismessut, Jyväskylä. www.jklpaviljonki.fi/puu2007 6. 8.9. Bioenergia 2007, kansainväliset bioenergia-alan messut, Jyväskylä. www.jklpaviljonki.fi/puu2007 18. 23.9. Bygg Reis Deg 2007, Pohjoismaiden suurimmat rakennusalan messut, Lillestrøm (Norja). www.byggreisdeg.no 19. 23.9. Habitare 07, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Helsinki. www.finnexpo.fi/habitare 20. 24.9. Abitare il Tempo, huonekaluja ja valaisimia, Verona. www.abitareiltempo.com Lokakuu 16. 20.10. Holz, Sveitsin puuntyöstömessut, Basel. www.holz.ch/ca/cc/ss Marraskuu 7. 10.11. FIMMA, puuntyöstökoneita ja työkaluja, Valencia. fimma.feriavalencia.com 13. 17.11. Mebel Moscow, huonekaluja, heloja ja pehmusteita, Moskova. Rocla uudistaa varastotrukkimallistoaan Rocla päivittää varastotrukkimallistonsa teknologiaa vuoden 2007 aikana. Trukkeihin lisätään myös Roclan kehittämiä uusia älykkäitä ominaisuuksia, jotka parantavat ajo-ominaisuuksia ja ergonomiaa sekä lisäävät käytön turvallisuutta. Rocla on julkistanut ensimmäisen uudistuneista koneistaan. Seisten ajettava lavansiirtotrukki T20ac varustettiin uudella AC-ajomoottorilla, joka mahdollistaa entistä DC-moottoria suuremmat ajonopeudet ja tehokkaamman moottorijarrutuksen. AC-moottorin automaattinen ajonopeuden hidastus ja progressiivinen ohjaus tekevät trukista helpomman ja tarkemman hallita. Myös huollon tarve on entistä vähäisempi. Myös T20ac: n Bean-ohjauspaneeli on uudistunut ja saanut uuden nimen B2. Henkilökohtaisten ajoasetusten tallennusmahdollisuus ja paneelin digitaalinen näyttö tekevät työskentelystä entistä turvallisempaa ja miellyttävämpää. Vaihdettavien design-kuorien avulla T20ac-trukki voidaan räätälöidä asiakkaan brändi-ilmeen mukaiseksi. Kyljen levyihin voidaan painaa esimerkiksi yrityksen logo ja tunnusvärit. Ergonominen ajoasento, hyvä näkyvyys sekä hyvin suojeltu kuljettajan tila jousitetulla lattialla sopivat pitkäkestoiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn. Kaikki Rocla Bean -ohjauspaneelilla varustetut varastot- Uusittu hirrentyöstökeskus Makron Engineering esitteli maaliskuussa Lahdessa uusitun Logmatic-hirrentyöstökeskuksen. Työstökeskuksella on mahdollista työstää lähes rukkimallit päivitetään ACteknologiaan vuoden 2007 aikana. Moottorin päivityksen yhteydessä trukit saavat uuden B2-ohjauspaneelin. Päivitys koskee suurta osaa Roclan lavansiirtotrukeista, pinoamistrukeista ja keräilytrukeista. Lisäksi myös lavansiirtotrukkeihin ja pinoamistrukkehin tuodaan päivityksen yhteydessä mahdollisuus vaihdettaviin design-kuoriin. kaikki pyörö- ja höylähirrelle tehtävät työstöt samanaikaisesti, ja siksi kapasiteetti nouseekin työvuorossa yli kilometriin valmista hirttä. Asiakkaalla on myös mahdollisuus lisätä tarpeen mukaan uusia työstöyksiköitä koneeseen, joten työstökeskuksen ominaisuuksiin kuuluu oleellisesti sen muunneltavuus. Puusta valmistetun suojakuoren tehtävänä ei ole ainoastaan olla näyttävä; se toimii erinomaisena melunvähentäjänä. Makron Engineering on lahtelainen konetoimittaja, jolla on vuosikymmenien kokemus hirsikoneiden suunnittelusta ja toimittamisesta sekä suomalaisille että ulkomaalaisille hirsitalovalmistajille. Kyseinen kone on ensimmäinen Logmatic -toimitus Venäjälle, ja sen käyttöönotto tapahtuu kevään 2007 aikana.

numero 4/2007 Puu&Tekniikka 19 HTJ-Holz Oy 35700 Vilppula puh. 050 554 2965 hannu.salo@hjt-holz.com www.hjt-holz.com Lämpökäsiteltyä puutavaraa Maalit ja lakat Akzo Nobel Coatings Oy PL 104, 01301 Vantaa Puh. 0207 501 501 Fax 0207 501 517 www.akzonobelteollisuusmaalit.com Pintakäsittelyaineet puuteollisuuteen! Mittarit JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja 10 01730 Vantaa Puh. 010 7597 300 Jorma Laaksonen Telefax 010 7597 309 laaksonen@jjltekno.fi www.jjltekno.fi Heinolan Ruskopuu Oy Hevossaari 18100 Heinola Puh. (03) 715 6530 040 552 2370 Mika Erjansalo Telefax (03) 714 4023 www.heinolanruskopuu.fi Formica IKI Oy 35990 Kolho Puh. (03) 580 001 Telefax (03) 531 6020 info@formicaiki.fi www.formicaiki.fi Myydään/Ostetaan käytettyjä koneita Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto myy tuotantolinjat RUISKUMAALAUSLINJA Ruiskuyksikkö Cattinair 8 pyörivää maalaussuutinta Välikuljetin MMV-20 Kuivaustunneli TSP-80 / IR Kuivaustunneli TSP-90 / IR Tankokuljetin MT-180 UV-kuivaustunneli, malli HOK 14/4 - E UV-lamppujen tehon lisäys sekä saatömahdollisuus Jäähdytystunneli, malli TFP-50 Tankokuljetin MTP-90 Sähkökeskus TELALINJA Leveänauhahiomakone, VIET malli CHALLENGE 223 TM Välikuljetin MMV-20 Paklauskone, malli MER-B-1400 UV-kuivaustunneli, malli HOK 14/2 + kuljetin MTP-25 Kappalenostin Tiedustelut Harri Kauranen 044-5506386 Pekka Malinen 044-5506660 Ammattilaiset asialla Nosto- ja siirtolaitteet JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja 10 01730 Vantaa Puh. 010 7597 300 Jorma Laaksonen Telefax 010 7597 309 laaksonen@jjltekno.fi www.jjltekno.fi Pinnoite- ja päällystemateriaalit JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja 10 01730 Vantaa Puh. 010 7597 300 Jorma Laaksonen Telefax 010 7597 309 laaksonen@jjltekno.fi www.jjltekno.fi Puutavaraa Haluatko mukaan tälle palstalle? Soita (09) 547 1391 / Maija-Liisa Saksa DeWALT on laajentanut työkaluvalikoimaansa esittelemällä pöytäsahan DW745. Saha on suunniteltu ammattilaisten, kuten puuseppien, lattia-asentajien, asentajien ja kattomiesten, tarpeisiin. Suunnittelussa on keskitytty kuuteen eri osa-alueeseen: tarkkuuteen, kevyeen rakenteeseen, voimaan, kapasiteettiin, kestävyyteen ja helppokäyttöisyyteen. DW745 on tarkka ja vankkarakenteinen pöytäsaha, joka sopii suurten levyjen mittasahaukseen. Sahauskapasiteetti on jopa 410 mm x 77 mm. Sahan 1700 watin moottorissa on ylikuormitussuoja. Moottori on vahva ja toimii luotettavasti sahattaessa myös kovaa, märkää tai jäätynyttä puuta. Pöytäsahaa suunniteltaessa haluttiin valmistaa kestävä mutta samalla kevyt saha, joka täyttää ammattilaisten vaatimukset. Teräsputkikehikko suojaa sahan putoamisilta ja Puhaltimet Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie 4 01300 Vantaa Puh. (09) 774 60 60 Telefax (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Nordstock Oy Nallekuja 5 01900 Nurmijärvi puh. (09) 420 9600 fax (09) 420 9599 www.nordstock.fi info@nordstock.fi Pintakäsittelylaitteet Hakalan Puutukku Oy Mukkulankatu 24 15240 Lahti Puh. (03) 730 65 11 040 505 52 24 / Jukka Mattila Telefax (03) 730 40 14 mattila.hakalanpuutukku@kopteri.net DeWALT esittelee kevyen pöytäsahan iskuilta työpaikalla. Kehikon ansiosta saha on erittäin kestävä kone, joka sopii moniin eri käyttöalueisiin rakennustyömailla tai työpajoissa. Saha on kompakti ja painaa vain 22 kg. Sahaa voi siis kuljettaa Pintakäsittelylaitteet Hiojankuja 5, 02780 Espoo, puh. 020 7420 760 www.tallbergroboma.fi Pumput Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie 4 01300 Vantaa Puh. (09) 774 60 60 Telefax (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Terät ja terähuoltoa Terätoimitus Salonen Oy Vipusenkatu 17 15230 Lahti Puh. (03) 871 280 Telefax (03) 871 28 48 0500 482 250 jarmo.lehtinen@teratoimitus.fi www.teratoimitus.fi yksi henkilö ja vie kuljetuksen aikana vain vähän tilaa. Yksi tärkeimmistä komponenteista on valettu sahauspöytä, joka takaa tarkkuuden. Saha on tarkka ja helppokäyttöinen hammaspyöräsäätöisen ohjurin ja etu- ja takareunan kiinnikkeiden ansiosta. Lisäksi sahassa on suuret, selkeät mittaasteikot. Pölynpoistojärjestelmä lisää sahankäyttömukavuutta ja laitteen suojaus täyttää viimeisimmät EU-standardit. DW745-sahan esittelyn yhteydessä DeWALT lanseerasi myös vahvan DE7450-telineen. Teline on monipuolinen irrotettavine jalkajatkokappaleineen ja eri sahakorkeuksineen ja se voidaan taittaa kasaan kuljetuksen helpottamiseksi. Vakiovarustuksena on 24- hampainen 30-sarjan terä, jiirituki, kaksi teräavainta, rinnakkaisohjuri, pölynpoistoadapteri ja työntötikku. Lyhyesti Elmia Material & Funktion menestys Maaliskuun 22. 23. järjestetty Elmia Material & Funktion vastasi viimevuotisten pilottimessujen herättämiä odotuksia. Messuvieraiden määrä lisääntyi viime vuodesta 30 prosentilla, ja mikä parasta, näytteilleasettajien mukaan paikalle tulleet olivat juuri niitä oikeita asiakkaita. Ensimmäistä kertaa messuille osallistuneen Akzo Nobelin edustajat kuvasivat tapahtumaa yllättävän hyväksi. Viime vuoteen verrattuna oli näytteilleasettajien kirjo laajentunut ja monipuolistunut, mukana oli niin puutavaran kuin helojenkin toimittajia puhumattakaan verhoilumateriaalien ja alumiiniprofiilien kauppiaista. Oheisseminaariohjelma herätti myös toivotulla tavalla keskustelua. Arkkitehti ja muotoilija Eero Koivisto totesi loppupuheenvuorossaan, että hyvä muotoilu lähtee uteliaisuudesta ja intohimosta. On myös ymmärrettävä, ettei voi olla hyvä kaikessa. Mitä huonekalujen ja sisustusten valmistaja tai puuseppä ei pysty itse valmistamaan, sitä tultiin etsimään Elmia Material & Funktion -messuilta. Tänä vuonna messuihin tutustui 1740 ammattilaista. Tuolin suunnittelukilpailu Vieläkö voi löytyä uusia ideoita tuolien suunnittelemiseksi? Promosedia Italian kuuluisan tuolikolmion teollisuuden puolestapuhuja ainakin uskoo näin. Niinpä arkkitehteja ja muotoilijoita sekä alan opiskelijoita (alle 40-vuotiaita) ympäri maailmaa kutsutaan jo 11. kertaa järjestettävään Caiazza Memorial Challenge 2007 -kilpailuun. Tarkoituksena on suunnitella sisäkäyttöön soveltuva tuoli, jossa käytetään keksiäällä tavalla puuta materiaalina. Kilpailun tavoitteena on kannustaa luovuuteen, joka säilyy kuitenkin teknisesti toteutuskelpoisena. Muotoilumaailman huipuista koostuva tuomaristo ratkaisee kilpailun, jonka ensimmäiselle sijalle valittavalle on luvassa 3500 euron palkinto. Kaikista palkituista suunnitelmista valmistetaan prototyypit ja ne julkaistaan kilpailun virallisessa julkaisussa- Ne tulevat olemaan esillä myös Udinessa 8. 11.9. järjestettävässä tuolinäyttelyssä. Kilpailuehdotukset on oltava Promosedialla 11.5.2007 mennessä. Lisätietoja ja kilpailusäännöt löytyvät osoitteesta www. promosedia.it.

20 Puu&Tekniikka numero 4/2007 Höylätään tehokkaasti 2007 Maaliskuun lopulla järjestettiin Kuopiossa perinteinen Höylätään tehokkaasti -seminaari, nyt jo seitsemännen kerran. Tapahtuman järjestäneet Weinig Group ja Awutek olivat saaneet mukaan jälleen kerran varsin näyttävän otoksen suomalaisia puualan ammattilaisia, runsaat 70 henkeä. Höylätään tehokkaasti 2007 -seminaarin tarkoitus oli antaa osanottajille tietoa Weinig Groupin tuotteista, tekniikasta ja uutuuksista. Seminaarin vetäjinä toimineet Markku Gustafsson ja Bror-Erik Backman totesivat vähintään yhtä tärkeäksi tavoitteeksi saada alan ammattilaiset kokoon puolueettomaan ja viihtyisän leppoisaan ympäristöön vaihtamaan ajatuksia alan kysymyksistä. Ja kuten aikaisempinakin vuosina, seminaari ei rajoittunut pelkkiin puheisiin, vaan ohjelma tarjosi myös toimintaa mielenkiintoisten tehdaskäyntien muodossa illalla järjestetyistä naistentansseista nyt puhumattakaan. Wacon uutuuksista esiteltiin Hydromat 3000 ja 5000 -koneisiin saatavat uivat sivukarat. PTL Tauno Räsänen Oy Kallistuvalla syöttölaitteella varustetun Wacon BKW Twinin syöttönopeus on 10-80 m/min ja terän nopeus 42 m/sek. Tarvittaessa höylätty tavara saadaan paketoitua Fischerin kuristemuovikoneella. Terähuoneessa työskentelevät Weinigin Rondamat 970 ja 980 -teroituskoneet laatua takaamassa. Tuusniemeläisellä Tauno Räsänen Oy:llä, jos missään, on sisäistetty, mitä tarkoittaa tehokas höyläys. Vuonna 1959 perustettu yritys ryhtyi 1980-luvun alussa panostamaan tosissaan puutavaran jatkojalostukseen höyläämällä. 14 henkeä työllistävä yritys pyörii kahdessa vuorossa, ja sen päätuotteet ovat lattialaudat sekä leveät hirsipanelit. Vastikään käyttöön vihityssä uudessa höyläämörakennuksessa pitävät jatkojalostuksesta huolen kahden työntekijän voimin Waco BKW-Twin kaksoisvannesaha sekä Waco Hydromat 5000 -höyläkone uusine Power- Com ohjausjärjestelmineen. 1. vaiheen laajennuksen käynnistämisen yhteydessä pitämässään puheessa maaliskuun alussa totesi puolustusministeri Seppo Kääriäinen laajennuksen olevan erinomainen esimerkki mekaanisen puun käsittelyyn liittyvästä investoinnista. Sillä turvataan kymmenen työpaikkaa ja luodaan lisäksi uusia puolenkymmentä. Investointi on osoitus vahvasta uskosta mekaaniseen puunjalostukseen Koillis-Savossa ja koko Itä-Suomessa, Kääriäinen painotti. Räsäsen investointi sai kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskuksen myöntämän investointiavustuksen. Yrityksen investoinnin työllisyysvaikutukset osoittavat Kääriäisen mukaan, että nykyiseen EU:n ja kansalliseen aluepolitiikkavalikoimaan kuuluva mahdollisuus tukea yritysinvestointeja on oikeaa politiikka, jota tulee myös jatkaa. Kuukan Saha Oy Kuukan Saha on erikoistunut tyvimännyn sahaukseen ja jalostukseen. Uuden höyläämön sydämen muodostaa Weinig Hydromat 2000. Terähuoneessa työskentelevät rintarinnan Rondamat 980 ja Jeffer JC-310. Vastauksena ns. jenkkihysteriaan Wacolla on tarjottavana huipputehokas Hydromat 6000. Vuonna 1995 ratapölkkyjen päällä kenttäsirkkelillä toimintansa aloittaneen Kuukan Saha Oy:n erikoisosaaminen tyvitukkien sahauksessa on muodostunut yrityksen tavaramerkiksi. Vuonna 2000 sahalle rakennettiin kaksi 50 kuution kuivaamoa, ja yhtiö on investoinut käytännössä joka vuosi uuteen teknologiaan. Höyläämöprojekti käynnistyi syksyllä 2003 ja seuraavana vuonna päästiin jo höyläämään. Höyläämön perustamisen lähtökohtana on ollut pystyä jalostamaan omaa raaka-ainetta omalla tontilla. Yritys työllistää tällä hetkellä seitsemän henkeä. Viimeiset kuusi vuotta tyvimänty on ollut yrityksen tärkein raaka-aine. Tyvimännystä sahaamme puusepänteollisuuteen ja korkealaatuisten listojen tekijöille. Periaatteessa pienillä laitteilla bulkkitavaran tekeminen on kannattamatonta, joten on erikoistuttava, jos haluaa pysyä hengissä, sanoo toimitusjohtaja Raimo Korkala. Takavuosina yritys sahasi myös Japanin vientiin, mutta lopetti toiminnan kuitenkin kannattamattomana. Kimmo Janas