Ylikapellimestari VALOA KOHTI esittäytyy Johannes Gustavsson, kapellimestari Håkan Hardenberger, trumpetti Torstaina 8.11.2012 klo 19 Madetojan sali Johannes Gustavsson, kapellimestari Marianna Shirinyan, piano TORSTAINA 12.9.2013 KLO 19 MADETOJAN SALI
Ohjelma Torstaina 12.9.2013 klo 19 YLIKAPELLIMESTARI ESITTÄYTYY Johannes Gustavsson, kapellimestari Marianna Shirinyan, piano Ludwig van Beethoven (1770 1827): Pianokonsertto nro 1 C-duuri op. 15 Allegro con brio Largo Rondo: Allegro väliaika 20 min. Dmitri Šostakovitš (1906 1975): Sinfonia nro 10 e-molli op. 93 Moderato Allegro Allegretto Andante Allegro Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty. Yle yksi äänittää konsertin. Se tulee radiosta 20.9. Konsertti päättyy n. klo 21.00 Jälkikaiku konsertin jälkeen. Illan taiteilijoita jututtaa Kimmo Pihlajamaa. Ravintola Preludin palvelupiste on auki Jälkikaiun ajan.
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C-duuri op. 15 Ludwig van Beethovenin (1770 1827) kahta ensimmäistä pianokonserttoa on luonnehdittu Haydnin ja Mozartin perinnön jatkajiksi, vaikka näistä kumpikaan ei olisi tällaista väitettä hyväksynyt. Molemmat teokset olivat säveltäjäpianistin persoonallisia käyntikortteja läpimurtoon Wienissä. Prahassa vuonna 1798 kantaesitetty pianokonsertto C-duuri on monin tavoin lähtölaukaus Beethovenin omalle ilmaisulle konserttoformaatissa. Sävellysjärjestyksessä ensimmäinen pianokonsertto on tosiasiassa toinen, sillä kustantaja Breitkopf antoi aiemmin valmistuneelle B-duuri-konsertolle vahingossa väärän opus- ja järjestysnumeron. C-duuri-pianokonserton avausosan (Allegro con brio) klassisessa sonaattimuodossa voi nähdä edeltävien wieniläismestareiden vaikutusta, mutta rakennustapa, teemat ja draama ovat jykevämpiä. Beethoven loi tässä teoksessa itse asiassa uudenlaisen monumentaalikonserton tyypin. Säveltäjälle tyypillinen on pianissimossa käynnistyvä orkesterijohdanto, joka vapauttaa voimavaransa vaikuttavasti kajahtavassa pääteemassa. Näin dramaattinen valmistelu ennakoi suurta sonaattiarkkitehtuuria laulavine sivuteemoineen. Solistin ensikommentit ovat varovaisia, mutta vauhtiin päästyään pianoteksti kimmeltää itsevarmana ja taiturillisena. Solisti ohjailee tunnelmaa kehittelyjaksossa romanttiseen suuntaan, mutta atleettinen pääteema palauttaa järjestyksen lyyristen tuokioiden jälkeen. Soolokadensseja on Beethovenilta säilynyt ensimmäiseen osaan neljä kappaletta sen jälkeen osa viedään loppuun samalla auktoriteetilla kuin aloitettiinkin. Hidas osa (Largo) on säveltäjän konserttojen väliosista pisin. Beethoven vaihtelee taitavasti soitinyhdistelmiä ja antaa tilaa tunteellisemmalle ilmaisulle. Ekspressiivisyyttä rajoittaa kuitenkin painotettu yksinkertaisuus, ja solistin unelmoivaa vaellusta ryhdittävät aistikkaat soitinsoolot ja jämerät orkesterivälikkeet. Konserton monumentaalisen aloituksen jälkeen finaalirondo (Allegro scherzando) on leikkisä ja pilaileva. Joskus takavuosikymmeninä mahtavan teoksen humoristinen loppu koettiin ongelmaksi, mutta koomissävyiset turkkilaisaiheet ja hilpeä sambakohtaus avaavat musiikkia uuteen, vapautuneempaan maailmaan. Rakennelman huipentaa kekseliäs loppurutistus, lyhyt kadenssinpätkä ja hämäävä loppuhiljennys juuri ennen päättäväisiä loppusointuja.
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 10 e-molli op. 93 Dmitri Šostakovitšin (1906 1975) kymmenes sinfonia aiheutti ilmestyessään vuonna 1953 kohtalaisen debatin Neuvostoliitossa. Edellisestä sinfoniasta, kritiikkiä herättäneestä hilpeästä yhdeksännestä, oli kulunut kahdeksan vuotta ja Stalin oli kuollut vain muutama kuukausi ennen uuden teoksen valmistumista. Huolimatta sanomalehti Pravdan kehotuksista itsenäisyyteen, rohkeuteen ja kokeiluihin, opportunistisissa musiikkipiireissä ripustauduttiin vanhoihin doktriineihin ja kavahdettiin teoksen yksilökeskeisyyttä. Kymmenennen sinfonian traagiset ja introspektiiviset piirteet hätkähdyttivät yleisöä ja jonkinlaisen kompromissin löysi säveltäjä Andrei Volkonski luonnehtimalla teosta optimistiseksi tragediaksi. Kymmenennessä sinfoniassaan Šostakovitš astui selvästi esiin monumentaalisista kulisseista. Säveltäjän sisimmistä ajatuksista ja kokemuksista, inhimillisyydestä kaikessa ristiriitaisuudessaan tuli teoksen hermokeskus, samaan tapaan kuin aiemmin monissa kamariteoksissa. Julkinen vetäytyminen sisäiseen sfääriin käy selväksi ensimmäisen osan (Moderato) surumielisenä polveilevassa jousiaiheessa. Syvällä bassoäänessä ja harmaassa keskirekisterissä hahmottuu polyfoninen jännite, joka kasvaa huokaavasta hiljaisuudesta raastaviin fortissimoihin. Klarinetti merkitsee pääteeman esiintulot. Kevyemmän, mutta tuskin lohdullisemman sivuteeman soittaa yksinäinen huilu. Armottoman kehittelyn ja nujertavien purkausten jälkeen musiikki vetäytyy autioon koodaan, jossa piccolo veisaa yksinäistä virttä. Scherzosta (Allegro) on leikki kaukana. Jyskyttävät rytmit keskittyvät rynnistäväksi helvetinkirnuksi ja triotaitekin kuulostaa pakenevan henkensä edestä. Päätaitteen paluussa rytmit kasautuvat polyfoniseksi kauhunäyksi, jonka luonnehtiminen groteskiksi tuntuisi väheksyvän musiikin julmaa voimaa. Pienen vaimennuksen jälkeen osa päättyy militaristiseen sotahuutoon. Monet ovat tulkinneet Scherzon Stalinin muotokuvaksi. Hidas osa (Andante) puhuu arvoituksellisemmin. Sen pääteema askeltaa pälyillen, kaihoisana ja mietiskelevänä, mutta muuntuen railakkaammaksi valssiaiheeksi, jossa ensi kerran vilahtaa teoksen ja Šostakovitšin tuotannon kannalta keskeinen monogrammiaihe D Es C H. Kehittelyä leimaa pyrkimys irtiottoon, jota torjuvat tunteelliset levennykset ja aavisteleva hiljaisuus käyrätorven kutsu
valaa kuitenkin toivoa. Valssiepisodi riistäytyy viimein valloilleen ja käynnistää tuikean kehittelyn, joka huipennuttuaan käyrätorviaiheeseen sulkeutuu hiipuvaan pääteemaan ja huilujen hylättyyn monogrammiteemaan. Finaali alkaa meditatiivisella Andantella, jossa oboe esittää jousien säestyksellä surullisen melodian. Eri puupuhaltimet kokeilevat vuorollaan liikkeellelähtöön sopivaa aihetta ja klarinetti löytääkin sellaisen, mutta Allegro-taite ei pääse vauhtiin ennen kohtalaista epäröintiä. Päätösosan optimismi ei ole kovin yksiselitteistä. Huumori, ahdistus ja demonia sävyttävät vuorollaan välikohtauksia, ennen kuin loppusuora avautuu sankarilliseen pauhuun ja taiturilliseen kiihkoon. Antti Häyrynen 30 vuotta musiikkia Madetojan salissa Madetojan sali täyttää 30 vuotta. Avajaiskonsertissa 8.9.1983 kapellimestari Rauno Rännäli johti Beethovenin yhdeksännen sinfonian. Talon on suunnitellut arkkitehti Matti Heikkinen UKI arkkitehdit Oy:stä. Akustisesti loistava talo on ollut aktiivikäytössä sekä musiikkisalina että isoissa tapahtumissa.
Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja vuonna 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski- Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa 2010. Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson oli Oulu Sinfonian taiteellinen partneri viime kauden ajan ja tästä syksystä lähtien hän on orkesterin ylikapellimestari.
Marianna Shirinyan, piano Voitettuaan viisi eri palkintoa vuonna 2006 ARD:n kansainvälisessä kilpailussa Münchenissä, mm. 2. palkinnon ja yleisöpalkinnon, Marianna Shirinyanin kansainvälinen ura solistina ja kamarimuusikkona on kehittynyt huimaa vauhtia. Hän on saavuttanut mainetta yhtenä sukupolvensa johtavista pianisteista esiintymisillään useiden Skandinavian orkestereiden, mm. Tanskan kansallisorkesterin, Oslon filharmonisen orkesterin ja Göteborgin sinfoniaorkesterin solistina. Saksassa hän on ollut mm. Baijerin radion sinfoniaorkesterin ja Deutsche Radio Philharmonie Saarbrücken solistina. Tästä syksystä alkaen hänet on nimitetty kahdeksi vuodeksi tanskalaisen Odensen sinfoniaorkesterin nimikkotaiteilijaksi. Lähitulevaisuudessa hänen ohjelmaansa kuuluvat esiintymiset orkestereiden solistina Helsingissä, Espoossa, Norrköpingissä, Gävlessä ja useissa Tanskan kaupungeissa. ARD:n kilpailun lisäksi Shirinyan on palkittu Lübeckissä 2001 ja kamarimusiikkikilpailussa viulisti Laura Vikmanin kanssa Firenzessä 2004. Tanskan musiikkikriitikoiden yhdistys palkitsi hänet vuosipalkinnolla 2009. Vuonna 2010 hän sai Tanskan radion P2:n taiteilijapalkinnon työstään musiikin ja taiteiden hyväksi Tanskassa. Shirinyanin ensimmäisen CD:n julkaisi EMI tammikuussa 2010. Levyllä on Frédéric Chopinin kamarimusiikkia. Äänitteellä soittavat myös tanskalainen sellisti Andreas Brantelid ja norjalainen viulisti Vilde Frang. Sekä kuuntelijat että kriitikot ovat ottaneet CD:n erittäin hyvin vastaan se voitti Tanskan Grammyn, P2-palkinnon.
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje ja Arvo Volmer. Vuosina 2005 2008 taiteellisena johtajana oli Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on tästä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Vuosina 1997 2009 orkesterin nimikkosäveltäjänä oli Olli Kortekangas, ja tänä aikana orkesteri levytti Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Andres Kaljuste, I konserttimestari * Anne Somero, äj * Anita Virkkala, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Johanna Tuikka, äj Susanna Nietula, väj Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Emiliano Travasino Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, äj Juhana Ritakorpi, väj Mikaela Fagerholm * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Katri-Maria Leponiemi, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Kenneth Sjöwall, väj Nora Niskanen Fagotti Jari Laakso, äj Ladislau Acs, väj Ann-Louise Wägar Käyrätorvi Leo Palosaari, äj Pasi Salminen, väj Keijo Haikola Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar www.sinfoniaorkesterit.fi emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: www.sinfoniaorkesterit.fi mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh. 09-2709 1411. tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: info@sinfoniaorkesterit.fi Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Yhteishengellä orkesteria eteenpäin Pidän itseäni säveltäjien sanansaattajana, kuvailee itseään Oulu Sinfonian uusi ylikapellimestari Johannes Gustavsson ja jatkaa: Mielestäni kapellimestarin tehtävä ei ole määrätä orkesteria, vaan hänen täytyy houkutella paras esiin soittajista. Siksi yhteys orkesteriin ja yhteishenki ovat minulle äärimmäisen tärkeitä. Kautensa aloittava Gustavsson on johtanut Oulu Sinfoniaa vierailevana kapellimestarina jo useampien vuosien ajan. Pari vuotta sitten kävin täällä muutamia kertoja peräkkäin ja huomasimme orkesterin kanssa, että meillä synkkaa. Ensin he pyysivät minua käymään useammin ja nyt ollaan tässä, Gustavsson summaa. Uusi ylikapellimestari arveleekin nimityksensä juontuvan sujuvasta yhteistyöstä ja yhteisestä halusta kehittää Oulu Sinfoniaa. Uuden asemansa myötä Gustavssonilla on nyt vierailijaa enemmän vastuuta ja vaikutusvaltaa. Pääsen paneutumaan orkesterin toimintaan kokonaisvaltaisemmin. Saan osallistua ohjelmiston suunnitteluun ja voin vaikuttaa siihen, mitä ja miten teemme, Gustavsson tiivistää. Yhdeksi tavoitteekseen hän määrittelee orkesterin kehittymisen niin, että vierailevat kapellimestarit, solistit ja paikalliset kuulijat haluavat tulla Oulu Sinfonian vieraiksi yhä uudelleen. Teksti: Mari Kiirikki Kuva: Timo Heikkala
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Seuraavat konsertit Torstai 19.9. klo 19 Madetojan sali TALVEN TUOKSUJA Jaakko Kuusisto, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Jaakko Kuusisto: Wiima Jaakko Kuusisto: Viulukonsertto Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 1 g-molli, op. 13, Talviunelmia Jälkikaiku konsertin jälkeen Liput 8 24 euroa Torstai 26.9. klo 18 Madetojan sali PEKKA JA SUSI Erkki Lasonpalo, kapellimestari Mikko Kouki, kertoja Sergei Prokofjev: Pekka ja Susi Ei väliaikaa Liput 8 11 euroa Sunnuntai 29.9. klo 14 Madetojan salin lava VOX BALAENAE VALAAN ÄÄNIÄ Kamarikonsertti Oulu Sinfonian muusikoita Vapaa pääsy liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma to klo 8 17, pe klo 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan palvelupiste Lanssi, Kirkkotie 3 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin yhteispalvelu, Ukkoherrankuja 10 B Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prisma Raksila, Prisma Limingantulli, R-Kioski Pateniemi (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, ei palvelumaksua. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus