Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Viite: Kutsu perustuslakivaliokunnan kokoukseen 16.12.2014 LAUSUNTO Svenska Finlands folkting kiittää kutsusta perustuslakivaliokunnan kokoukseen. Lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti Folktinget ottaa kantaa kysymyksiin, joilla on erityistä merkitystä ruotsinkieliselle väestölle. Nykytilanteessa asukkaiden perustuslain turvaama oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltoon samanlaisten perusteiden mukaan ruotsin ja suomen kielellä ei toteudu riittävässä määrin. Puutteet on tuotu esiin Valtioneuvoston kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta (2006, 2009 ja 2013) ja kansainvälisissä asiantuntija-arvioinneissa. Niihin kuuluu muun muassa Euroopan neuvoston asiantuntijakomitean raportti alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta (2012). Koska käytäntö osoittaa selvästi, etteivät kieliryhmät ole sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa yhdenvertaisia, on tärkeää yrittää korjata nämä puutteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavassa laissa. Arvio lakiehdotuksen kielellisistä seurauksista Yksi lakiehdotuksen tavoitteista on taata yhtäläiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut koko väestölle. Se tarkoittaa myös kieliryhmien yhdenvertaisuutta. Jotta sosiaali- ja terveyspalveluja voi saada samoin perustein ruotsiksi ja suomeksi, on tärkeää arvioida lakiehdotuksesta ruotsinkieliselle väestölle aiheutuvia seurauksia. Oikeusministeriö on antanut lain valmisteluvaiheessa ohjeita kielellisten seurauksien arvioinnista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tuonut esiin, että hallinnollisia uudistuksia valmisteltaessa on tärkeää kiinnittää huomiota kielellisiin oikeuksiin. Se toteaa: Kattava kielivaikutusten arviointi on välttämätöntä tehdä erityisesti silloin, kun hallinnollisilla muutoksilla voi olla vaikutusta kieliryhmien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellään. (PeVM 1/2010 vp M 1/2009 vp, s. 6). Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon laaja palvelurakenneuudistus, johon sisältyy suurten kaksikielisten sosiaali- ja terveysalueiden muodostaminen, uudet hallintomallit ja tuottamisvastuun uusjako, vaikuttaa kauaskantoisesti tosiasiallisiin mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellä. Kolmen kaksikielisen sosiaali- ja terveysalueen asukkailla tulee olla mahdollisuus päästä saumattomaan hoito- ja palveluketjuun sekä ruotsin, että suomen kielellä. Saumaton hoitoketju omalla kielellä on erittäin tärkeää henkilöille joilla on erityisiä tarpeita. Näitä ovat esimerkiksi lapset, muistisairaat, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat ja vammaiset. Kielellisten seurausten arviointia ei ole tehty näistäkään haavoittuvaisista ryhmistä. Hallituksen ehdotuksesta puuttuu näiden kielellisten seurausten arviointi. Folktinget tähdentää sitä, ettei tällainen menettely ole hyväksyttävissä. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Perustuslain 121 :ssä turvattu kunnallinen itsehallinto tarkoittaa muun muassa, että kuntalaisilla on oikeus valita kuntansa korkeimmat päättävät toimielimet. Esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysalueen korkeimmaksi päättäväksi toimielimeksi yhtymävaltuustoa (19 2 mom). Esityksen mukaan yksittäisen kunnan valtuutetut kuitenkin saavat vaikuttaa käytännössä hyvin vähän sosiaali- ja terveysalueen päätöksentekoon (21 ). Tämä vaikuttaa suoraan ruotsinkielisen väestön mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Ruotsinkielisillä kuntalaisilla ei esimerkiksi ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia, kun tehdään päätöksiä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kielellisiä perusoikeuksia noudattaen. Sellaisilla kunnilla, joissa ruotsinkielisiä asukkaita on paljon, on paremmat edellytykset järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto yhtäläisesti ruotsin ja suomen kielellä. Kun hoidon järjestämisvastuu annetaan sosiaali- ja terveysalueelle, jonka suomenkielinen enemmistö on huomattava, heikentyvät näiden kuntien mahdollisuudet vaikuttaa ruotsinkielisten hoitopalvelujen saamiseen.
Vastaavasti sellaisten kuntien ruotsinkieliset asukkaat, joissa ruotsinkielinen vähemmistö on pieni, saavat vielä heikommat mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Koska kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heikentyvät merkittävästi, on tärkeää ratkaista, kuinka ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet voidaan käytännössä turvata uudistusta toteutettaessa. Ruotsinkieliset asukkaat ovat sosiaali- ja terveysalueilla kiistatta vähemmistöasemassa. Esityksen 24 :ssä ehdotetaan, että kaksikielisiin sosiaali- ja terveysalueisiin sekä tuottamisvastuussa oleviin kaksikielisiin kuntayhtymiin perustetaan vähemmistökielen lautakunta. Lautakunnan tehtävänä olisi selvittää, arvioida ja määritellä alueen kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. Lautakunnalla ei ole sitovaa päätösvaltaa. Folktinget esittää, että kielellisten oikeuksien on oltava ilmaistuna ja integroituna osana sosiaali- ja terveysalueiden ja tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien päätöksentekoa. Lautakunta, jolla ei ole päätösvaltaa, ei tuo tarpeellisia vaikutusmahdollisuuksia. Uudistus ei saa vaikuttaa merkittävästi kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan lainsäädännössä on myös huolehdittava siitä, etteivät kuntajakomuutokset huononna kieliryhmien mahdollisuuksia selviytyä omalla kielellään (PeVM 10/1998 vp). Samaa periaatetta tulee soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa. Folktinget alleviivaa siksi sitä, että on tärkeää selvittää, huonontaako uudistus käytännössä merkittävästi kielellisten oikeuksien toteutumista tai haittaako se kieliryhmien mahdollisuuksia selviytyä omalla kielellään. Sellaiset seuraukset eivät ole perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöjen mukaisia. Kaksikieliset sosiaali- ja terveysalueet Esityksen 10 :n 3 momentin mukaan valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat. Tällöin kielelliset oikeudet on päätöksenteossa asetettava muiden perusteiden edelle. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 21/2009 vp todennut, että jos aluejako on mahdollista toteuttaa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää sellaisen vaihtoehdon valitsemista, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet. Viitaten valiokunnan lausuntoon sekä perustuslain 122 ja 17 :ään Folktinget tähdentää seuraavaa: On välttämätöntä varmistaa, ettei heikennetä asukkaiden tosiasiallisia mahdollisuuksia saada samanlaisia palveluja ruotsiksi ja suomeksi, kun
sosiaali- ja terveysalueelle annetaan vastuu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Vastaavasti on varmistettava, että tuottamisvastuussa olevilla kuntayhtymillä on valmius tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja samanlaisten perusteiden mukaan molemmilla kansalliskielillä. Esityksen 7 :ssä säädetään kielistä, joilla palvelut tulee järjestää. Säännöksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään sekä ruotsiksi että suomeksi, jos sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluu yksi tai useampia kaksikielisiä kuntia tai sekä ruotsin- että suomenkielisiä kuntia. Folktinget tuo painokkaasti esiin sen, ettei hallituksen esityksestä puutu ainoastaan kielellisiä seurauksia koskeva arviointi. Esityksessä ei ole myöskään arvioitu, miten ruotsinkieliset palvelut tulee järjestää sellaisissa yksinomaan suomenkielisissä kunnissa, jotka kuuluvat kaksikieliseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Lopuksi Folktinget pyytää, että perustuslakivaliokunta edellyttää lausunnossaan hallituksen esityksen täydentämistä kielellisiä seurauksia koskevalla arvioinnilla. Niin kuin edellä todetaan, lakiesitys vaikuttaa kauaskantoisesti tosiasiallisiin mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellä. Seurausten arviointi täytyy tehdä sen vuoksi, että voitaisiin varmistaa asukkaiden perustuslain turvaama oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluja samanlaisin perustein ruotsiksi ja suomeksi. Lisäksi Folktinget pyytää perustusvaliokuntaa ottamaan kantaa seuraavaan: Merkitseekö lakiehdotus ruotsinkielisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien niin huomattavaa heikentymistä, että uudistus johtaa merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa tai vaikeuttaa kieliryhmien mahdollisuuksia selviytyä omalla kielellään? Kunnioittavasti, Svenska Finlands folkting
Christina Gestrin Puheenjohtaja Markus Österlund Pääsihteeri Johanna Lindholm Kieliturvasihteeri