Väestöliiton Vaaliohjelma 2015 Taustamateriaalia
Lasten ja perheiden asiat politiikan kärkeen
Syntyvyys laskenut Suomessa jo neljättä vuotta Kokonaishedelmällisyys Syntyneiden määrä 1,9 1,85 1,84 1,83 1,85 1,86 1,87 1,83 62 000 61 000 60 000 1,8 1,75 1,7 1,73 1,73 1,72 1,76 1,8 1,8 1,8 1,75 59 000 58 000 57 000 56 000 55 000 Ennakkotiedot 2014: Elokuuhun mennessä syntyneitä n. 600 lasta vähemmän kuin vuonna 2013/elokuu 1,65 54 000 53 000 1,6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Syntyneet TFR = Kokonaishedelmällisyys 52 000 Väestöliitto & Tilastokeskus Väestönmuutokset
Russia Macedonia Slovakia Slovenia Czech R Latvia Lithuania Serbia and Croatia Poland Estonia Romania Denmark Bulgaria France Hungary Norway Greece Georgia Sweden Belgium Germany-T Australia Netherlands UK Ireland Austria Finland Italy Swizerland % Suomi kärkijoukossa lapsettomien osuudessa 25 Lapsettomien osuus 40-44-v. naisista eri Euroopan maissa v. 2010 tienoilla 20 15 40-44-v. suomalaismiehistä 30% lapsettomia: 3. eniten Euroopassa 10 5 0 Väestöliitto Miettinen ym. 2014
Perhebarometri 2014: Suomalaisten toiveet perhepolitiikkaa kohtaan - Ensisijaisesti varoja haluttaisiin suunnata palveluiden, kuten koulujen, lasten terveydenhuollon ja päivähoidon kehittämiseen - Toiseksi tärkeimpänä kehityskohteena pidetään perhevapaiden ja työelämään liittyvien joustojen parantamista - Kolmanneksi tärkeimpänä perhepolitiikan kehityskohteena nähdään perhe-etuudet, kuten lapsilisä ja hoitoraha Väestöliitto Perhebarometri 2014/Lainiala
Perhebarometri 2014: Palvelujen parantaminen saa tukea kansalaisilta Mihin verovaroja tulisi mielestäsi suunnata, mikäli ne suunnataan juuri lapsiperheiden tukemiseen? Väestöliitto Perhebarometri 2014/Lainiala
Perhebarometri 2014: Perheiden näkemykset omasta toimeentulostaan Joutuu tinkimään lähes kaikesta Joutuu ajoittain tinkimään Yhteensä PERHETYYPPI Puoliso ja lapsia 3 % 11 % 14 % Yhden vanhemman perheet 12 % 28 % 40 % Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014
Väestöliitto: Opiskelijaperheet tarvitsevat tukea OPINTORAHA v. 2014 Korkeakouluopiskelija Toisen asteen opiskelija 302-335 e/kk 249 e/kk OPISKELEVA VANHEMPI Tuki vanhempainvapaan aikana Opintojen jatkuessa (korkeakoulu) n. 598 e/kk + 100 e (minimipäiväraha ja lapsilisä) 302-335 e/kk + 100 e (lapsilisä) Asumisen tuki Opiskelija, ei huollettavia lapsia opintotuen asumislisä, 26-202 e/kk Opiskelija, huollettavia lapsia yleinen asumistuki, puolison tulot vaik. Väestöliitto 2014
Perhevapaita uudistetaan Joustomallin mukaan: vanhempainvapaa ulottuu lapsen 1. ikävuoteen isän osuus kasvaa Vanhempainvapaat, nykytilanne Äitiysvapaa n. 4 kk (105 päivää), josta ennen synnytystä n. 1 kk (30 50 pvää) Isälle korvamerkitty osuus 54 päivää (n. 2 kk). Isä voi pitää esimerkiksi 2-3 viikkoa lapsen syntymän aikaan. Vapaajaksot voi käyttää useammassa erässä, käytettävä ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Vanhempainvapaa n. 6 kk (158 päivää), isä tai äiti Vanhempainvapaat päättyvät kun lapsi on noin 11 kk (jos isä käyttää kaiken vapaansa äidin pitämän jakson jälkeen, eikä pidä vapaata lapsen syntymän aikaan) Joustomalli Äidille korvamerkitty vapaa 4 kk, josta ennen synnytystä 1 kk Isälle korvamerkitty osuus yhteensä 3 kk. Isä voi pitää esimerkiksi 2-3 viikkoa lapsen syntymän aikaan. Vapaajaksot voi käyttää useammassa erässä, käytettävä ennen kuin lapsi täyttää 3 vuotta Vanhempien vapaasti jaettava osuus 9 kk, isä tai äiti Vanhempainvapaat päättyvät kun lapsi on noin 14,5 kk (jos äiti ja isä käyttävät kaikki vapaajaksonsa välittömästi lapsen syntymän jälkeen, ja isä on pitänyt n. 0,5 kk lapsen syntymän aikaan) Väestöliitto 2014
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on säilytettävä lähellä perheitä
SOSIAALIMENOT: Perheet ja lapset pääryhmä Vuonna 2012 Perheet ja lapset pääryhmän menot olivat 10 % kaikista sosiaaliturvamenoista (n. 6.4 mrd euroa) Jakaantuu lähes puoliksi toimeentuloturvamenoihin (mm. lapsilisät, vanhempainpäivärahat, elatustuki) ja palveluihin (mm. päivähoito, lasten ja nuorten laitoshuolto) Määrä Osuus Perheet ja lapset -menoista Lapsilisä 1490 milj.eur 23.3% Vanhempainpäivärahat+hoitotuet 1468 milj.eur 23.0% Päivähoito 2088 milj.eur 32.7% Lasten ja nuorten laitoshuolto 663 milj.eur 10.4% Kodinhoitoapu 23 milj.e ur 0.4% Sosiaalimenot 2012, THL, Väestöliitto
Läheltä saatavien ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys suuri THL Lapsiperhe-tutkimus 2012: Tutut ja helposti saatavilla olevat palvelut auttavat perheitä parhaiten Lapsiperhekyselyssä vanhemmat kokevat saavansa riittävästi apua lapsen koulunkäyntiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä Tukea saadaan HARVEMMIN: lapsen elintavat ja sosiaaliset suhteet vanhempana toimiminen parisuhteen ongelmat, päihteiden käyttö PUOLET TAI JOPA 70-80% HUOLTA KOKENEISTA VANHEMMISTA EI OLLUT SAANUT APUA HUOLIINSA THL Lapsiperhekysely 2014, Perälä & Halme
Joustava työaika ja osa-aikatyö helpottavat työn ja perheen yhteen sovitusta
Perhebarometri 2014: Lapsiperheille tärkeimmät perhepoliittiset toimenpiteet Alle kouluikäisten lasten vanhemmat Joustava työaika Enemmän osa-aikatöitä Kotihoidontuen korotus Tuloveroalennus perheille Lapsiperheiden asumisen tukeminen Erillinen lapsilisä vähävaraisille Vanhempainpäivärahan korotus Lapsilisän korotus Isyysvapaiden pidentäminen Lapsilisän keston pidentäminen Hoitovapaan pidentäminen Verovähennys alle 25v lapsen saaneille 20,2 87,72 79,54 76,98 69,31 63,94 62,66 59,08 57,8 52,94 50,9 48,59 74,94 10,23 16,37 20,97 27,88 33,76 32,22 37,6 39,64 43,48 46,8 48,34 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tärkeä En osaa sanoa Ei tärkeä Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 % Työajan lyhentäminen ja osa-aikatyö harvinaista Suomessa Osa-aikatyössä olevien naisten (25-49-v.) osuus Pohjoismaissa ja EU27, % 50 45 40 35 30 25 20 15 EU(27) Tanska Suomi Ruotsi Norja 10 5 0 Väestöliitto & Eurostat, LFS 2012
Isät tekevät usein pitkää työviikkoa, äidit ilta- tai vuorotyötä Lapsiperheiden (0-13-v. lapsia) vanhemmat Isät Äidit Epätyypillinen työaika (ilta-, yö-, tai vuorotyö) 13 % 27 % Pitkä työaika (viikkotuntimäärä 40-44h/>45 h) 36 %/20 % 15 %/8 % Yrittäjä-vanhempia 20 % 9 % Isät: Epätyypillinen työaika yleistä työntekijäammateissa toimivilla, pitkä työaika yleistä yrittäjillä ja työntekijäammateissa toimivilla Äidit: Epätyypillinen työaika yleistä alemmissa toimihenkilö- ja työntekijäammateissa toimivilla, pitkä työaika yleistä yrittäjillä Väestöliitto & Tilastokeskus TUS2010
Perhebarometri 2014: perhevapaiden kehittäminen Perhebarometri 2014: Enemmistö kansalaisista haluaisi kehittää perhevapaita seuraavalla tavalla: - vanhempainvapaan tulisi olla kestoltaan pidempi tai - hoitovapaan ajalta saadun korvauksen (hoitoraha) suurempi - vanhempainvapaata ei tulisi jakaa tasan vanhempien kesken vaan toiselle vanhemmalle (isälle) kiintiöityä osuutta tulisi lisätä - erityisesti nuoremmat miehet haluaisivat hoitaa lasta kotona huomattavasti pidempään kuin mitä isät nykyisin hoitavat Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014
Perhebarometri 2014: Perhevapaiden kehittäminen 47% kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että vanhempainvapaan keston tulisi olla pitempi. Lapsiperheistä tätä mieltä oli 53%. Hoitovapaan tulisi olla pitempi Hoitovapaan kesto on sopiva Hoitovapaan tulisi olla lyhyempi Hoitovapaa tulisi poistaa kokonaan En osaa sanoa % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 23% 53% 6% 2% 15% Kaikki vastaajat Lapsiperheet 58% ÄITIYSVAPAA (105 päivää) VANHEMPAINVAPAA (päättyessä lapsi 9-10kk ikäinen) HOITOVAPAA (kunnes lapsi täyttää 3 vuotta) 48% kaikista vastaajista toivoi korotusta vanhempainrahaan. Lapsiperheistä korotusta toivoi 55%. Hoitorahan tulisi olla suurempi Nykyinen taso on sopiva Hoitorahan tulisi olla pienempi Hoitoraha tulisi poistaa kokonaan En osaa sanoa Kaikki vastaajat % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 27% 2% 3% 17% 51% 61% Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014 Lapsiperheet
Perhebarometri 2014: Kuinka kauan haluat tai olisit itse halunnut hoitaa nuorinta lastasi kotona? 30-39-vuotiaat miehet ja naiset Vastausten jakauma Liukuva keskiarvo Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014
Perhebarometri 2014: Mitä mieltä olet vanhempainvapaiden kokonaiskeston pidentämisestä lisäämällä isän vapaajaksoa (nykyisestä noin 1,5 kuukaudesta 3 kuukauteen)? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki 24% 38% 13% 7% Naiset 27% 38% 11% 6% Miehet 21% 38% 15% 8% Lapsiperheet 22% 43% 15% 8% Kannatan täysin Kannatan jossain määrin En osaa sanoa En juuri kannata En kannata lainkaan Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014
Perhebarometri 2014: Mitä mieltä olet siitä, että hoitovapaan jaetaan äidin ja isän kesken tasapuolisesti (äidille 1 vuosi ja isälle 1 vuosi, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta)? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki 11% 29% 23% 19% Naiset 11% 28% 24% 21% Miehet 10% 30% 22% 17% Lapsiperheet 8% 27% 27% 26% Kannatan täysin Kannatan jossain määrin En osaa sanoa En juuri kannata En kannata lainkaan Väestöliitto Lainiala Perhebarometri 2014
Maahanmuuttajien kielitaitoon ja koulutukseen on panostettava voimakkaasti
% kansalaisuus-ryhmästä Suomeen muuttavista suurin osa on nuorta työikäistä väestöä 30 25 20 15 10 5 0 0-14 15-24 25-34 35-49 50-64 65+ Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Väestöliitto & Tilastokeskus Väestörakenne 2013
Kielen osaaminen tärkeää työllistymisessä - Maahanmuuttajien kielikoulutukseen on löydettävä resursseja Maahanmuuttajabarometri 2012: Viidesosa vastaajista päästi koulutukseen alle kahdessa viikossa ja noin kolmannes kuukauden sisällä. Liki viidennes vastaajista joutui odottamaan koulutukseen pääsyä yli kahdeksan kuukautta Kyselyn perusteella 29 % koki saaneensa liian vähän suomen kielen opetusta Työ- ja elinkeinoministeriö, Maahanmuuttajabarometri 2012
Enemmistö maahanmuuttajien lapsista on Suomessa syntyneitä itse syntynyt Suomessa itse syntynyt ulkomailla 70000 60000 50000 0 1987 1992 1997 2002 2007 2012 40000 30000 20000 10000 Matti Sarvimäki VATT 2014
Maahanmuuttajanuoret: Toisen asteen koulutukseen hakeutuminen ja tutkinnon suorittaminen pullonkaulana * Maahanmuuttajien lapset jatkavat toisen asteen koulutukseen huomattavasti harvemmin kuin valtaväestön lapset: ero todennäköisyydessä on keskimäärin kaksinkertainen. Harvimmin toisin asteen koulutukseen jatkavat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kouluikäisinä muuttaneet tytöt. * Toisen asteen tutkinnon suorittaminen harvinaisempaa kuin valtaväestössä ja koulupudokkuus yleisempää. * Erityisen haasteellisessa asemassa ovat ne nuoret, jotka ovat saapuneet Suomeen oppivelvollisuusiän päättymisvaiheessa tai sen jo loputtua. Elina Kilpi-Jakonen (TuY), 2014
Perheside tärkeä peruste maahan muutolle. Myönnettyjen uusien oleskelulupien ja rekisteröintien perusteet 2013 Kansainvälinen suojelu 6 % Luvuissa mukana sekä EU:sta tulleet että muut ulkomaalaiset, mutta eivät tilapäiset muuttajat. Opiskelu 20 % Perheside 33 % Työ 41 % Väestöliitto & Euroopan Muuttoliikeverkosto, Maahanmuuton tunnusluvut 2013.
Oikeus hakea perhe Suomeen vaihtelee Perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Lapsen oikeuksien julistukseen ja yleissopimukseen sekä EU-direktiiviin Suomessa oikeus vaihtelee Oleskeluluvan mukaan: jos saanut luvan maassa oleskeluun muun kuin kansainvälisen suojelun perusteella tulorajat Lähtömaan mukaan: EU-kansalaisilla helpointa. Jos epävakaa maa, puhuttelu edustustossa ja DNA-testaus, silti epävarmaa. Kansalaisuuden mukaan: jos Suomen kansalainen, ei tulorajoja. Väestöliitto 2014
Perhe yhteen? Esimerkkejä Työtön evijärveläinen mies haluaa venäläisvaimonsa Suomeen Ei tulorajoja, voi hakea Suomessa, liiton aitous tutkitaan Hyvät mahdollisuudet onnistua Turvapaikanhakijana tullut mies haluaa hakea puolison ja lapset Afganistanista Suomeen Ei tulorajoja, puoliso hakee Kabulissa, puhuttelu, mahd. DNAtestaus, maksettava haettaessa Hidasta ja epävarmaa Lähihoitajaksi Filippiineiltä tullut nainen haluaa hakea 2 lastaan Suomeen Haettava Filippiineillä, tulorajat. Jos 2 lasta: bruttotulot oltava n. >2.400 /kk Ei onnistu, jos tulot eivät riitä. Lähihoitajaksi Portugalista tullut nainen haluaa hakea 2 lastaan ja äitinsä Suomeen Ei täsmällisiä tulorajoja; EUkansalaisiin sovelletaan laajempaa perhekäsitettä. Onnistuu Väestöliitto Kotipuu 2014
Nuorille kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukea riittävän ajoissa ja läheltä
Terveys- ja oppilashuoltopalvelujen saatavuus on turvattava kaikille nuorille Kouluterveydenhoitajat ja lääkärit: Kouluterveydenhoitajat lähes kaikissa oppilaitoksissa Lääkäripalvelut: 80% peruskouluista 86% lukioista ja 70% amm. oppilaitoksista Koulukuraattorin palveluja: 87% peruskouluista 74% lukioista ja 71% amm. oppilaitoksista Psykologin palveluja: 81% peruskouluista 61% lukioista ja 41% amm. oppilaitoksista Peltonen Honkasalo, Keskeisten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden saatavuus ja moniammatillinen yhteistyö. Tilannekatsaus 2013/Opetushallitus
% Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, %, 2013 30 27 25 20 19 18 17 15 13 14 10 5 0 THL Kouluterveyskysely 2013
% Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, %, 2013 25 20 15 15 14 17 10 11 11 10 5 0 THL Kouluterveyskysely 2013
Seksuaaliterveyspalveluita on oltava kaikkien saatavilla helposti
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1000 ikäryhmän naista kohden Raskaudenkeskeytykset ja synnytykset 15-19-vuotiailla 1987-2013 20 Seksuaalikasvatus ja terveyspalvelut kehittyivät Seksuaalikasvatusta ja terveyspalveluja supistettiin voimakkaasti Seksuaalikasvatusta kehitettiin uudestaan 18 16 14 12 10 8 Raskaudenkeskeytykset Synnytykset 6 4 2 0 Väestöliitto & THL Raskaudenkeskeytys ja synnytystilastot
% Nuorten seksuaaliterveyskäyttäytymisessä ja tiedoissa suuria eroja koulutustaustan mukaan 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Yhdynnässä olleet (Kouluterveyskysely 2013, THL) 22 22 38 44 51 68 78 78 62 56 49 32 PK pojat PK tytöt Lu Pojat Lu tytöt Am pojat Am tytöt Ei Kyllä Väestöliitto & THL Kouluterveyskysely 2013
Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti kokeneet, %, 2013 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret ilmoittavat kokeneensa syrjintää ja ahdistelua huomattavasti useammin kuin muut suomalaisnuoret (Nuorisotutkimusseura, 2013) THL Kouluterveyskysely 2013
Nuorten tarvitsemat seksuaaliterveyspalvelut lähipalveluna Ehkäisy- ja hedelmällisyysneuvontaa helposti ja edullisesti saatavilla Seksuaaliterveyden tukemisen tulee kuulua osaksi sosiaali- ja terveysalojen ammattitutkintoa Ehkäisyvalmisteiden hinta ei saa olla este nuorten raskauden tai seksitautien ehkäisemiselle. Väestöliitto 2014
Kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä painotus seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin
Maailman väestöstä 26% on nuoria Lasten koulunkäynti on lisääntynyt, mutta ongelmana on edelleen opetuksen taso ja erityisesti tyttöjen osalta koulunkäynnin keskeytyminen naimisiinmenon ja raskauden takia. Joka vuosi lähes 14 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä naitetaan. Nuoret ovat usein vailla seksuaaliterveyspalveluja, koska ne suunnataan naimisissa oleville. Nuorten seksuaalikasvatusta halutaan usein myös rajoittaa siitä syystä, etteivät he kiinnostuisi liikaa seksuaalisuudesta. Nuoret unohdetaan helposti kehitysohjelmissa. Konflikteissa ja sodissa uhreiksi joutuvat yhä enemmän siviilit, tytöt ja naiset. Naiset tarvitsevat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja myös pakolaisleireillä. Väestöliitto UN World Population 10-24-yrs 2010
Suomella merkittävä rooli seksuaaliterveyden edistämisessä ja naisten aseman parantamisessa kansainvälisesti Suomi on UNFPA:n vahva tukija (3: tärkein) ja UNWomen (sukupuolten tasa-arvoa ajavan) järjestön tärkein tukija. Seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymykset ovat vahvistuneet Suomen kehityspolitiikassa viime vuosina. 0,7 % BKTL:stä ei ole saavutettu päinvastoin kuin muut Pohjoismaat. Tämä heikentää Suomen painoarvoa esim. YK:ssa, EU:ssa ja kehitysmaiden ryhmissä. Väestöliitto Kehitysyhteistyö 2014
Lisätietoa asiantuntijoilta Perhepolitiikka ja syntyvyys Maahanmuuttajien asema Globaalit väestökysymykset Nuorten seksuaaliterveys Anna Rotkirch, Lassi Lainiala, Anneli Miettinen (Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos) Minna Säävälä, Heikki Kerkkänen (Väestöliitto Kotipuu) Hellevi Hatunen, Elina Korhonen (Väestöliitto Kehitysyhteistyö) Dan Apter, Miila Halonen (Väestöliitto Seksuaaliterveysklinikka) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi