Lappajärven kunnan vapaa-aikatoimen strategia 2014-2020 Vapaa-aikalautakunta 9.10.2013 35 Kunnanhallitus 2.12.2013 222 Kunnanvaltuusto 16.12.2013 93
LAPPAJÄRVEN KUNNAN VAPAA-AIKATOIMEN STRATEGIA 2014-2020 Lappajärven vapaa-aikastrategian valmistelun vaiheita Vuosina 2006-2007 työstettiin Järviseudun seutukunnan yhteistä vapaa-aikatoimen strategiaa. Seutukuntayhteistyön mureneminen ja yhteistyöalueen muutokset kuntaliitosten ja sote-kuntayhtymien syntymisen myötä strategia hyllytettiin ja lopulta haudattiin. Etelä-Pohjanmaan liiton kannustamana alettiin työstää Lappajärven vapaa-aikatoimen strategiaa. Ensimmäinen kuulemistilaisuus pidettiin 19.5.2010 Taavintuvalla. Tilaisuuteen kutsuttiin kirjeillä järjestöjä, yhdistyksiä, toimintaryhmiä ja muita keskeisiä yhteistyökumppaneita. Tilaisuudessa esiteltiin osallistujille strategiatyötä ja käytiin aiheesta yleiskeskustelua. Mukana tilaisuudessa oli yhteensä 15 osallistujaa. Viranhaltijoiden neuvottelutilaisuus pidettiin 1.11.2010 kunnanvirastossa, jossa mukana olivat liikuntasihteeri, kulttuurisihteeri, lautakunnan puheenjohtaja sekä sivistystoimenjohtaja, kirjastonjohtaja ja kansalaisopiston rehtori. Toinen avoin yleisötilaisuus järjestettiin syksyllä nuorten teemaviikkojen yhteydessä Roosan-tuvalla. Mukana tilaisuudessa oli yhteensä 5 henkilöä. Kunnan vapaa-aikalautakunta käsitteli Lappajärven kunnan vapaa-aikatoimen strategialuonnosta vuosille 2011-2016 ensimmäisen kerran kokouksessaan 24.5.2011. Liikuntasihteeri jäi osa-aikaeläkkeelle vuonna 2011 ja kulttuurisihteeri vuoden 2012 alusta lukien. Strategian valmistelu hidastui. Päätettiin odottaa uuden kuntastrategian valmistumista. Toukokuun 21. päivä 2012 järjestettiin Lappajärvellä keskustelutilaisuus, jossa olivat läsnä kulttuurisihteeri Mikko Valo, liikuntasihteeri Raine Savola, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Tuija Ahola, kehittämissuunnittelija Virpi Myllymäki Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Aino-Maija Siren PLU:sta. Joulukuun lopulla 2012 päätettiin pusertaa strategia valmiiksi keväällä 2013. Uuden kunnanjohtajan ja valtuustokauden myötä Lappajärven kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana ja uusi kuntastrategia on hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 9.9.2013. Vapaa-aikastrategia on tarkoitus hyväksyä lautakunnassa keväällä 2013 ja sen jälkeen hallituksessa ja valtuustossa. Kesän 2013 ajan vapaa-aikatoimen strategialuonnos on ollut kunnan www-sivuilla kommentoitavana. 2
LAPPAJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA 2013-2016 VISIO Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. ARVOT Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen kunta. Erityisenä arvona on kaunis meteoriittijärvi, puhdas luonto ja yhdessä tekeminen. PAINOPISTEALUEET Painopistealueina strategiassa ovat osallistuminen ja yhteisöllisyys, yhteistyö, elinkeino ja matkailu, hyvinvointi sekä asuminen ja ympäristö. Erityisesti vapaa-aikatoimeen liittyvät painopistealueista osallistuminen ja yhteisöllisyys, yhteistyö sekä hyvinvointi. VAPAA-AIKATOIMI YHTEINEN VISIO Lappajärvi on elinvoimainen kylpylä- ja matkailukunta, jossa vapaa-aikapalvelut ovat korkeatasoisia. Lappajärvi on kilpailukykyinen ja vetovoimainen paikka, jossa ihmisten on hyvä asua ja elää. YHTEISET TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Tuotetaan kunnan asukkaille ja alueen matkailijoille monipuoliset ja laadukkaat vapaa-aikapalvelut. Palveluja kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet sekä erityisryhmät huomioiden. Vahvistetaan ja kehitetään toimialojen välistä yhteistyötä ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla omassa kunnassa, lähialueella, maakunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostoitumisen ja toiminnallisen yhteistyön edistämiseksi luodaan uusia toimintamalleja. Laadukkaat vapaa-aikapalvelut kehittävät osaltaan Lappajärvestä vetovoimaisen ja omaleimaisen alueen, joka elää väkevästi ja uudistuu ajan hengessä. Vapaa-aikatoimella on riittävät henkilö- ja toimintaresurssit tehtäviä hoitamaan nykyisten viranhaltijoiden jäädessä eläkkeelle. 3
KULTTUURI NYKYTILA Kulttuuritoimen osalta henkilöresurssit ovat hyvät, kun kunnassa on osa-aikainen kulttuurisihteeri. Lappajärvellä kulttuurisihteeri toimii lisäksi matkailun yhdyshenkilönä ja hoitaa museosäätiön sihteerin tehtävät. Tosin tällä hetkellä kulttuurisihteeri on osa-aikaeläkkeellä ja se vaikeuttaa tehtävien hoitoa. Yleisen kulttuuritoimen taloudelliset resurssit ovat melko vaatimattomat, mutta niillä toimialueen tehtävät on kuitenkin voitu hoitaa melko hyvin. Yhteistyökumppaneita kulttuuritoimella on paljon. Lappajärvellä kulttuuritoimella ei ole varsinaisesti omia toimitiloja, mutta kunnassa on paljon erilaisia tiloja, joita voidaan käyttää ja hyödyntää. Kunnan näyttelytiloina toimivat kirjasto, museon näyttelytilat sekä Kylpylä Kivitipun aulanäyttelytila. Konsertteja, juhlia, tilaisuuksia ja tapahtumia on voitu järjestää lukion auditoriossa eli Meteoriitti-salissa, Kivitipun Lappajärvi-salissa, koulujen ja nuorisoseurojen tiloissa. Meteoriittisali palvelee hyvin konserttitilana, sillä siellä on kunnan omistama Bösendorfer-flyygeli. Meteoriittisalissa on myös valo- ja äänilaitteet esim. teatteritoimintaa varten. Taavintupa toimii Lappajärven kotiseututalona ja on vapaa-aikatoimen hallinnoima. Sitä vuokrataan erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi ja siellä järjestetään myös erilaisia vapaa-aikatoimen tilaisuuksia. Taavintuvan pihapiirissä on monia vanhoja rakennuksia, joissa on osaksi esillä museoesineistöstä koottuja näyttelyjä. Kuorosotavoiton myötä Lappajärvi sai kesällä 2009 uuden ja toimivan bänditilan nuorille musiikin harrastajille. Tiloja käyttävät arkipäivisin kirkonkylän ala-asteen nuoret musiikki- ja kerhotilana ja arkiiltoina sekä viikonloppuina eri yhtyeet/ryhmät harjoitustilana. Harjoitusvuorot jaetaan hakemusten perusteella ja tiloja valvoo kirkonkylän koulu sekä kunnan kulttuuritoimi. Tiloja käytetään myös vuoden aikana eri koulutustapahtumiin sekä musiikin leiritoimintaan. Aktiivisia kulttuuri- ja kotiseutujärjestöjä on melko paljon: Kulttuuriyhdistys Karikko ry, Teatterikaari ry (Lappajärven Halkosaaren kesäteatteri), Laulun, soiton ja tanssin riemu, Lappajärven pelimannit, Kansantanssiryhmä Väkitukko, Lappajärven kirkkokuoroyhdistys, Lappajärvi-seura ja Lappajärven kotiseutumuseosäätiö. Nämä järjestävät erilaisia kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia. Teatteri- ja musiikkitoiminta sekä kotiseututyö ovat vahvimpia kulttuurisektorilla. Lisäksi paikkakunnalla toimii alueellisia yhdistyksiä kuten Järviseutu-seura ja Järviseudun matkailuoppaat. Taiteen perusopetusta antaa Härmänmaan musiikkiopisto. Lisäksi Järvilakeuden kansalaisopiston kautta on mahdollista saada taiteen perusopetusta teatteritaiteessa Kauhavalla. Järvilakeuden kansalaisopisto on tärkeä yhteistyökumppani ja toimija kulttuurisektorilla. Se tarjoaa monenlaisia kursseja ja piirejä musiikin teatterin, kuvataiteiden ja kädentaitojen parissa. Kesäisin Lappajärvellä on useita yhteistyössä eri tahojen kanssa järjestettyjä taideleirejä: kuvataideleiri, kirjoittajaleiri, nuorten rock-leiri. Paikkakunnalla on myös kulttuuriyrittäjiä: Ateljee Autio ja elämyskeskus Tapolanvuori, Kustannusliike Anneli, Savipaja Maria Hernesniemi, Käsityöpaja Lehtiniemi, Lasihuone, Vakka-Puu, Wiinapuu ja Navettagalleria. Kulttuuritoimi jakaa vuosittain avustuksia kulttuurintoimijoille, yhdistyksille, yhteisöille, työryhmille tai yksittäisille kulttuurin harjoittajille tai harrastajille. Avustuksia on annettu joko toiminta-avustuksina tai kohdeavustuksina. Lisäksi Lappajärvellä myös kunnanhallitus päättää osasta avustuksista, esim. kulttuuritoimijoiden osalta Lappajärven kesäteatterin ja Lappajärven museosäätiön avustuksista. Kulttuuritoimen avustuksia jaetaan Lappajärven kunnassa yhteensä vuosittain n. 20000-25000 euroa (kunnanhallitus + lautakunta). 4
Kulttuuriyhteistyöllä on pitkät perinteet Järviseudulla alkaen aina 1800-luvun Järviseudun nuorisoseurapiiritoiminnasta. 1970-luvulta alkaen ovat kulttuuritoimesta vastaavat henkilöt ja kansalaisopistojen rehtorit kokoontuneet Järviseudun kulttuuritoimikunnan puitteissa ja suunnitelleet yhteistoimintaa alueella. Alueella on pidetty yhteisiä kulttuuriviikkoja Järviseutu-viikkoja yli kaksikymmentä vuotta. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin alueellisesti yhteisesti 1992. Yhteistyössä on toteutettu myös erilaisia julkaisuja, tapahtumia ja projekteja. 1990-luvulla toteutettiin Järviseudun kulttuurimatkailuprojekti, jonka yhteydessä syntyi mm. Lappajärven meteoriittikeskus Kivitippuun. Vuosina 1999-2000 toteutettiin Järviseudun museoverkko -hanke, jolloin tuotettiin yhteisesti erilaista materiaalia museoiden käyttöön (mm. yhteisesite, esitetelineet, korttisarja, museopassit, opastustakit, nettisivut jne.) ja kehitettiin yhteistyötä museoiden kanssa. Mytyä! - Museoyhteistyötä Järviseudulle hanke auttoi museoita ja museoiden yhteistyötä edelleen monin erilaisin tavoin. Kulttuuritoimen yhteistyössä eri tahojen kanssa tuottamia tunnettuja tapahtumia Lappajärvellä ovat mm. Lokakuun Loiskeet -pelimannitapahtuma, Lappajärven valtakunnallinen kuvataideleiri, nuorten rockmusiikkileiri ja Lasten ja nuorten kulttuuriviikot. Kylpylä Kivitippu tarjoaa hyvät tilat ja puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiselle. KULTTUURITOIMEN VISIO Lappajärvi on kulttuurisesti vetovoimainen ja hyvinvoiva paikkakunta, jossa luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan. Kulttuuri kuuluu kunnan peruspalveluihin ja lähipalveluihin. Kulttuuri on jokamiehenoikeus, joka on kaikkien paikkakuntalaisten ja alueen matkailijoiden ulottuvilla. Se saa aikaan mielihyvää, toimeliaisuutta, hyvinvointia, henkistä terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Lappajärvellä on monipuolista kulttuurin osaamista ja toimintaa, asianmukaisia tiloja sekä henkilö- ja toimintaresursseja. Kulttuurityö pohjautuu laajaan yhteistyöhön. Kulttuurin tiedotus ja markkinointi on tehokasta. Paikkakunnalla on vahva oma kulttuurinen profiilinsa. Lappajärven monipuolinen kulttuuritoiminta on perinteitä kunnioittavaa, mutta samalla herkkäliikkeisesti ajan hermolla olevaa. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Luovalla yhteistyöllä kulttuuripitäjäksi - Luodaan tiivis yhteistyöverkosto kolmannen sektorin kulttuurintoimijoiden kanssa - Kehitetään yhteistyötä eri sektoreiden välille (mm. koululaitos, kirjasto, museo, kansalaisopisto, musiikkiopisto) - Kehitetään alueellista, maakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä - Hyödynnetään luova energia kunnan kehittämistyössä Kulttuuri luo hyvinvointia, houkuttelee ja koskettaa lappajärveläisiä ja matkailijoita - Kulttuuritoimintaa suunniteltaessa tavoitteena on kehittää sisältötuotantoa ja tuottaa laadukasta ja ihmisläheistä kulttuuria/kulttuuripalveluja - Turvataan taidekasvatus ja monipuolinen taiteenperusopetus sekä vahvistetaan lasten ja nuorten parissa tehtävän kulttuurityön ennaltaehkäisevää roolia - Kehitetään yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan kanssa (kuntayhtymä Kaksineuvoinen) - Tuotteistetaan kulttuuripalveluja hyvinvointia edistämään - Uusia muotoja ja ratkaisuja kehittämällä madalletaan kynnystä osallistua kulttuuriin - Päämääränä on tuottaa elämyksiä ja kokemuksia kaikille kuntalaisille - Suunnitellaan toimenpiteitä, joilla syrjäytyneet ja passiiviset saadaan kulttuuritoiminnan pariin - Monipuolisilla ja laadukkailla kulttuuripalveluilla ja kulttuuritoiminnalla luodaan alueelle myös vetovoimaisuutta ja houkutellaan matkailijoita ja uusia asukkaita 5
Kulttuuri näkyville - Tiedotusta, markkinointia ja koordinointia kehittämällä pyritään saamaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin ja lisätään kulttuurin saavutettavuutta - Tiedotusta ja markkinointia kehittämällä pyritään huomioimaan kulttuuritoiminnan uudet kohderyhmät ja saamaan uusia ihmisiä mukaan kulttuuriharrastuksiin ja -toimintaan - Kehitetään kohderyhmäajattelua - Monipuolistetaan tiedotuksen ja markkinoinnin keinoja - Jalkautetaan kulttuuri ja taide lappajärveläisten arjen keskelle Vanha ja uusi vuorovaikutuksessa - Hyödynnetään alueen kulttuuriperintöä ja historiaa kulttuuritoiminnan ja tapahtumien suunnittelussa - Tunnistetaan kulttuuriympäristön merkitys hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta ja edistetään laadukkaan ympäristön syntymistä LIIKUNTA NYKYTILA Henkilöresurssit ovat hyvät, kun kunnassa on osa-aikainen liikuntasihteeri, joka vastaa myös nuorisotoimen tehtävistä. Tosin tällä hetkellä liikuntasihteeri on osa-aikaeläkkeellä ja se vaikeuttaa tehtävien hoitoa. Lappajärvellä on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja urheilla. Liikuntapaikkoja on hyvin. Stadio Nissi tarjoaa harjoitus- ja kilpailukentät yleisurheilulle, jalkapallolle, jääkiekolle, kaukalopallolle ja luistelulle. Alueella on lisäksi tenniskentät ja pesäpallokentät. Eri kylissä on valaistu kuntorata/-latu (6 kpl) ja lisäksi on talvisin latu Kärnänsaaren ympäri (25 km) ja latureittejä n. 70 km. Samoin eri kylissä on valaistu jääkiekkokaukalo tai valaistu luistelualue (8 kpl). Kunnassa on suunnistusalueita, kaksi beachwolley-kenttää, autorata Särkiniemessä, ampumarata Tarvolassa ja ilma-aserata terveyskeskuksen kellarissa, raviurheilua varten hiittirata Lammilla ja Nykälässä 18-reikäinen golfkenttä. Lisäksi järvellä voi harrastaa uintia, soutua, purjehdusta, melontaa, veneilyä, sukellusta, kalastusta, pilkkiä ja ongintaa. Sisäliikuntatiloja (liikuntasaleja, kuntoilu- ja voimailutiloja, allasosasto, judo- ja painitilat, yleisurheilun harjoitustila ja ilma-aserata) on myös hyvin Kivitipussa, terveyskeskuksen kellarissa ja kouluilla. Itäkylässä on monipuolinen liikuntakeskus koululla. Liikunnan ja urheilun järjestötoiminta on aktiivista ja kunnassa on monipuolisesti erilaisia järjestöjä ja seuroja: mm. Lappajärven Veikot, Lappajärven Veikottaret, Lappajärven ampujat, Lappajärven kalaveikot, Järviseudun golfseura, Lappajärven urheiluautoilijat, Lappajärven ratsastajat, Lappajärven kraaterisukeltajat. Menestyneitä urheilijoita on erityisesti painin, yleisurheilun, ammunnan ja kalastuksen parissa. Liikuntatoimella on tiivistä yhteistyötä ja yhteiset päämäärät järjestöjen ja koulutoimen kanssa. Liikuntatoimi toteuttaa yhteisiä kilpailu-, kunto- ja terveysliikuntatapahtumia, mm. Järviseudun hiihtelymestarikisa, Järviseudun juoksentelukisa, Lappajärven ympäripyöräilytapahtuma, Lappajärven soututapahtuma. Kunnassa järjestetään paljon liikunnallisia leirejä ja retkiä, joihin voi osallistua myös yli kuntarajojen. Liikuntatoimi tiedottaa ja markkinoi aktiivisesti tapahtumia. Liikuntatoimi tekee merkittävää ja tiivistä yhteistyötä paikallisten liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa. Liikuntatoimi toimii järjestöjen tukena kannustamalla ja tukemalla toimintaa sekä hoitamalla 6
edunvalvontaan liittyviä asioita. Yhdistyksille ja järjestöille jaetaan vuosittain yleis- ja kohdeavustuksia. Leiritoimintaa, kilpailuja ja tapahtumia järjestetään yhteistyössä myös alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisesti perinteisin Järviseudun alueella liikuntatoimet ovat vuosien varrella tehneet paljon alueellista yhteistyötä. Yhteistyössä terveysliikuntapalveluja on monipuolistettu ja otettu uusia toimintamalleja käyttöön. Alueen kunnat myös keskenään lainaavat toisiltaan erilaista kalustoa esim. latukonetta sekä yhteistyössä hankittua ajanottolaitteistoa. Liikuntapaikkojen käyttövuoroja jaetaan tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille. Liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehditaan asianmukaisesti. Liikuntapaikkojen kunnossapito kuuluu tekniselle toimelle. Hanketoiminnalla on voitu kehittää ja monipuolistaa liikuntapalveluja. Lappajärvi on ollut mukana mm. Liihota-hankkeessa, Liikuntaresepti-hankkeessa, Terve Etelä-Pohjanmaa hankkeessa ja Dehko-hankkeessa. Hankkeiden kautta on otettu käyttöön esim. liikuntahoitojen palvelulinjamalli, jonka avulla voidaan terveyskeskuksen asiakkaita ohjata omatoimisen liikuntaharrastuksen pariin tai erilaisiin terveysliikuntaryhmiin tai osallistumaan liikuntakampanjoihin/tapahtumiin. Lappajärvi on ollut mukana kehittämässä valtakunnallista 2aktiivinen kunta mallia pienten kuntien näkökulmasta. VISIO Liikuntapalvelut tuotetaan tiiviillä yhteistyöllä, jota tehdään paikkakunnan ja alueen urheiluseurojen ja liikuntayhdistysten ja yrittäjien kanssa. Liikuntatoimi tuottaa ja toteuttaa monipuolisia ja laadukkaita kunto- ja terveysliikuntapalveluja, joita suunnataan kaikenikäisille. Liikuntapalvelut ovat ajassa elävä ja uudistuva toimintaketju. Yhdessä on kehitetty laadukas koulutus- ja valmennustoiminnan kokonaispaketti eri yhteistyökumppaneiden kesken. Sen ansiosta kunnassa on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö niin kunnan liikuntapalveluissa kuin liikunta- ja urheilujärjestöissä. Lappajärveltä löytyy hyvät liikuntapaikat kilpa- ja harrastustoiminnan toteuttamiseen. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Tavoitteena on Lappajärven liikuntapalveluiden kehittäminen ja yhteistyön lisääminen. Liikuntatoimintaa kehitetään pienkuntamallin ja liikunnan muutostyöryhmän kehityksen pohjalta. Tärkeät painopistealueet: Kunto- ja terveysliikuntapalvelujen tarjoaminen kaikenikäisille. Palveluja kehitetään tarpeiden mukaan pysymällä ajanhengessä mukana ja kaikki kohderyhmät huomioiden: lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet sekä erityisryhmät. Näitä palveluja kehittämällä tuetaan ja motivoidaan yksittäisten ihmisten kunto- ja terveysliikuntaharrastusta sekä hyvinvointia. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa kehitetään erityisryhmien liikuntatoimintaa, laaditaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, jossa on mukana kuntoneuvola ja pyritään saamaan lähialueelle yhteinen erityisliikunnanohjaaja. Liikuntapaikkarakentamista suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa, jolloin saadaan tasokkaita liikuntapaikkoja lähialueelle ja niitä voidaan tarjota alueen ulkopuoliseenkin käyttöön. Kuntien välisellä hyvällä yhteistoiminnalla lisätään yhteistyömahdollisuuksia naapurikuntien liikuntapaikkojen käytössä. Yhteistyötä vahvistetaan ja kehitetään eri toimijoiden kanssa, jolloin kuntien ja liikuntayhdistysten välinen yhteistyö lisääntyy ja monipuolistuu sekä luodaan uusia toimintamalleja. 7
Liikuntatoimi on mukana kilpaurheilutapahtuma- ja leirijärjestelyissä. Kehitetään koulutus- ja valmennustoimintaa. Järjestöjen toimintaedellytyksiä tuetaan avustuksilla ja toimitilojen järjestämisellä. Perustetaan alueelle Järviseudun ja Kauhavan seudun liikunnan kehittämisryhmä, joka suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa käytännön toimintaa ja huolehtii edunvalvonnasta liikuntasektorilla. Kehittämisryhmän tärkeä painopistealue on saada aikaan alueen liikuntapaikkojen rakentamissuunnitelma aikatauluineen. NUORISO NYKYTILA Lappajärvellä nuorisotoimi kuuluu nykyisellään osaksi liikuntasihteerin työtehtäviä. Osaksi nuorisotoimen palvelut ostetaan Lappajärven 4H-yhdistykseltä. Nuorisotoimi järjestää erilaisia retkiä, leirejä ja tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Nuorisotilat pidetään auki kahtena iltana viikossa ostopalvelun avulla 4Hjärjestöltä. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. seurakunta, Nuotio, Etsivä nuorisotyö, koulut, nuorisovaltuusto ja urheiluseurat. Yhteistyötahot tarjoavat vahvan tuen kunnan nuorisotyölle. Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia on hankala mitata tässä hetkessä. Onnistunut nuorisotyö näkyy mm. iloisena ja innostuneena nuorisona sekä vähentyneinä nuorten ongelmina. Kunta tukee paikallisia nuorisoyhdistyksiä ja seuroja ja sitä kautta mahdollistetaan myös harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa nuorille. Avustukset ovat erittäin tärkeitä, sillä kansalaistoiminta on merkittävä osa kunnassa tapahtuvaa nuorisotyötä. 4H-yhdistyksen ja urheiluseurojen ja järjestöjen lisäksi Lappajärvellä toimii nuorisotyön sektorilla kolme nuorisoseuraa, Mannerheimin lastensuojeluliiton Lappajärven osasto ja Lappajärven Vesaiset. Kulttuuri- ja liikuntatoimien tapaan perinteisen Järviseudun nuorisotoimet ovat tehneet myös paljon yhteistyötä 1970-luvun lopulta saakka eri muodoissa. Yhteistyömuodot ovat konkretisoituneet erilaisiksi hankkeiksi. Yhteistyötä on tiivistetty myös toimintojen markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Toiminnallista yhteistyötä on tehty mm. järjestämällä alueellisia tapahtumia, leirejä ja retkiä ja kansainvälistä toimintaa. Monipuolisella hanketoiminnalla on alueen nuorisotyötä voitu kehittää ja monipuolistaa. Hankkeiden kautta on Lappajärven nuorisotyöhön saatu lisäresursseja. Lappajärvi on ollut mukana esim. Nuorisotiedotus ja Osallisuus eli Nuotio hankkeessa. Nuorisotiedotuspisteiden tavoitteena on nuorten palvelumuoto, joka antaa tukea, apua ja tietoa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorisotiedotuksella on myös omat nuorille suunnatut www-sivut. 8
Vesa-paja hankkeiden tavoitteena on ollut vähentää alueen nuorisotyöttömyyttä ja parantaa nuorten työnhakuvalmiuksia, itsetuntemuksen lisäämistä ja itsetunnon vahvistamista, edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille etsimällä uusia työllistymismahdollisuuksia. Kohderyhmä yli 17- vuotiaat työttömät ja ammatillista koulutusta vailla olevat tai koulunsa keskeyttäneet nuoret, joilla on muitakin syrjäytymiseen vaikuttavia syitä sekä alle 35-vuotiaat työttömät, pääasiassa ammatillisen koulutuksen omaavat henkilöt, joilla työttömyysjakso on ollut vaarassa pitkittyä ja ammatillista koulutusta vailla olevat tai kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevat henkilöt. Uusimpien paja-hankkeiden tarkoituksena on, että nuoret saavat toisen asteen tutkinnon. Järviseudun lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma NUPPU kokosi seutukunnalla tehtävän lapsiin ja nuoriin kohdistuvan työn laajuuden poikkihallinnollisesti. Nuppu sisältää toimenpide-ehdotusosion, jossa esitellään lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä. VISIO Lappajärvellä on nuorille tarjolla hyvin hoidetut monipuoliset nuorisopalvelut, jotka sisältävät mielekkäät harrastustoiminnot, kattavat tiedotuspalvelut, osallisuus- ja kuulemismahdollisuudet sekä sosiaalista vahvistamista tukevaa toimintaa. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Nuorten osallisuuden lisääminen ja kuulemismahdollisuus - nuorisotiedotuksen kehittäminen - nuorisovaltuuston aktivoiminen ja vahvistaminen Sosiaalinen vahvistaminen - etsivä nuorisotyö - työpajatoiminta - kansainvälinen toiminta - suvaitsevaisuuskasvatus, yhteistyö koulujen kanssa Monipuoliset ja laadukkaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet - järjestötoiminnan tukeminen ja avustaminen - järjestöyhteistyön kehittäminen ja yhteistyön tukeminen 9
TOIMINTAA OHJAAVAT LAIT Laki Kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnalle myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Kunnalle sekä kunnan osoituksesta kulttuuritoimintaa harjoittavalle ja edistävälle, kunnassa toimivalle yhteisölle, säätiölle ja laitokselle voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta kulttuuritoimintaa varten ja siinä tarvittavien tilojen perustamishankkeisiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Liikuntalaki (1054/1998) Lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoimen käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille. Nuorisolaki (72/2006) Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteutumisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 10
Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. (20.8.2010/693) Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (20.8.2010/693) Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. (20.8.2010/693) Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (20.8.2010/693) Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kunnalle myönnetään valtionosuutta tämän lain mukaisiin käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. 11