INFRA RAKENTAMINEN. Leca sora infrarakentamisessa Suunnittelu ja rakentaminen

INFRA RAKENTAMINEN Leca sora on erinomainen kevennys-, routaeristys- ja täyttömateriaali geoteknisissä sovelluksissa. Leca sora infrarakentamisessa Suunnittelu ja rakentaminen 2-11 / 1.10.2016

LECA SORA INFRA RAKENTAMISESSA Suunnittelu ja rakentaminen Leca sora on kustannustehokas ratkaisu monen tyyppiseen maa- ja infrarakentamiseen. SISÄLTÖ Tuote on luokiteltu Sisäilmayhdistys ry:n luokkaan M1, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteesta www.leca.fi Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Lecalla on standardien ISO 9001, 14001 ja 18001 mukaiset laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät 1 JOHDANTO 3 2 OHJEET JA MÄÄRÄYKSET 3 3 MATERIAALIOMINAISUUDET 4 3.1 TIHEYS 5 3.2 KOKOONPURISTUVUUS JA KUORMITUSKESTÄVYYS 5 3.3 LUJUUS- JA MUODONMUUTOSOMINAISUUDET 5 3.4 LÄMPÖTEKNISET OMINAISUUDET 6 3.5 KEMIALLISET OMINAISUUDET JA KESTÄVYYS 6 3.6 KOSTEUSTEKNISET OMINAISUUDET 7 3.7 UUDELLEENKÄYTETTÄVYYS 8 3.8 KEVYTSORABETONIT (LBF) 8 4 KÄYTTÖTARKOITUS 9 4.1 PAINUMIEN HALLINTA 9 4.2 STABILITEETIN PARANTAMINEN 11 4.3 MAANPAINEEN VÄHENTÄMINEN 12 4.4 ROUTASUOJAUS JA KUIVATUKSEN PARANTAMINEN 13 5 KÄYTTÖKOHTEET 14 5.1 TIET, KADUT JA RADAT 14 5.2 TAUSTATÄYTÖT 15 5.3 PUTKIJOHDOT JA RUMMUT 15 5.4 SATAMA-ALUEET JA LAITURIRAKENTEET 16 5.5 MUUT RAKENTEET 16 6 ASENTAMINEN 17 6.1 TYÖMAAVALMISTELUT 17 6.2 ASENTAMINEN JA TIIVISTÄMINEN 17 6.3 TOIMITUS TYÖMAALLE 19 6.4 LAADUNVALVONTA TYÖMAALLA 19 7 KIRJALLISUUS 20 Ulkopuolisena laaduntarkastajana toimii Inspecta Sertifiointi Oy Tuotteella on CE-merkintä, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteesta www.leca.fi LIITTEET: Liite 1 Kevennysmitoituksen periaate Liite 2 Nostemitoituksen periaate Liite 3 Routamitoituksen periaate tierakenteelle Liite 4 Päällysrakenteen mitoituksen periaate tie- ja katurakenteelle Liite 5 Tukimuurin maanpainemitoituksen periaate 2

1 JOHDANTO Kevytsoraa (tuotemerkki Leca ) on käytetty kevennys-, routaeristys- ja täyttömateriaalina geoteknisissä sovelluksissa ympäri Eurooppaa 50-luvulta lähtien. Suomessa kevytsoran käyttö alkoi vuonna 1951. Kevytsoraa voidaan käyttää monentyyppisten maa- ja infrarakenteiden geoteknisiin rakenteisiin. Pieni tilavuuspaino yhdessä hyvän lujuuden, kantavuuden ja käsiteltävyyden kanssa tekevät kevytsorasta kilpailukykyisen vaihtoehdon. Kevytsorakevennyksen rakentaminen on nopeaa verrattuna muihin pohjanvahvistus- ja pohjarakennusratkaisuihin. Leca kevytsora on kestävä materiaali. Poltettua savea on käytetty eri tarkoituksiin useiden tuhansien vuosien ajan. Se kestää hyvin vaihtelevia sääolosuhteita ja kemikaaleja. Leca kevytsoran valmistusprosessissa luonnonsavi poltetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin savesta muodostuu keraaminen palamaton materiaali. Lämpötilan noustessa 950 C alkaa kevytsorarakeiden sintrautuminen. Varsinainen rakeiden paisutus tapahtuu polttovyöhykkeessä n. 1150 C lämpötilassa. 2 OHJEET JA MÄÄRÄYKSET Infra- ja maarakentamisessa kevytsorarakenteiden suunnittelu ja rakentaminen tehdään alalla käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Noudatettavat ohjeet vaihtelevat rakennuskohteen mukaisesti. Ohjeita käytettäessä on varmistuttava, että käytetään viimeisintä voimassa olevaa versiota. Kevytsorarakenteen mitoitus ja suunnittelu on esitetty seuraavissa ohjeissa: Eurokoodi 7 - Geotekninen suunnittelu Eurokoodin soveltamisohje - Geotekninen suunnittelu NCCI7 Siltojen ja pohjarakenteiden suunnitteluohjeet (Liikennevirasto 2013) Tierakenteen suunnittelu - Suunnitteluvaiheen ohjaus (Tiehallinto 2004) Tien geotekninen suunnittelu (Liikennevirasto 2012) Kevennysrakenteiden suunnittelu - Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet (Liikennevirasto 2011) RIL 234:2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RIL 207:2009 Geotekninen suunnittelu. Eurokoodi RIL 261:2013 Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet Vettä läpäisevät päällysteet Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon (VTT 2015) Yksityistien parantaminen Suunnittelun ja toteuttamisen perusteet (Suomen tieyhdistys 2010) Kevytsorarakenteen yleiset laatuvaatimukset sekä työlle että materiaalille on esitetty Infra- ja MaaRYL-julkaisuissa: InfraRYL, 18141 Kevytsorapenkereet ja -rakenteet MaaRYL, 2235 Routaeristäminen Kevytsoran ja kevytsorabetonin valmistamisen ja materiaalin tulee täyttää vaatimukset, jotka on esitetty eurooppalaisissa standardeissa, mm: EN 15732:2012 Light weight fill and thermal insulation products for civil engineering applications (CEA) Expanded clay lightweight aggregate products (LWA) EN 13055:2016 Lightweight aggregates EN 14063-1:2004 Thermal insulation materials and products In-situ formed expanded clay lightweight aggregate products (LWA) Part 1: Specification for loosefill products before installation Muiden rakennustuotteiden tavoin kevytsoralta edellytetään CE-merkintää. CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen täyttävän ko. Eurooppalaisen standardin vaatimukset. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 3

3 MATERIAALIOMINAISUUDET Leca kevytsora on kevyt, kestävä ja lämpöä eristävä materiaali, joka on mekaanisilta ominaisuuksiltaan kitkamaan tyyppinen. Kevytsoran keveydestä johtuen sitä on helppo käsitellä työmaalla ja sen toimitus onnistuu myös hankalasti saavutettavaan kohteeseen. Maanrakentamiseen tarkoitetun kevytsoran kuivairtotiheys on noin 15 20 % tavanomaisen kitkamaa-aineksen kuivairtotiheydestä. Kevytsoran mekaaniset ominaisuudet vaihtelevat kevytsorarakeiden koon ja paisumisasteen perusteella. Pienemmät rakeet ovat pääsääntöisesti kestävämpiä kuin isot rakeet. Leca kevytsoran geoteknisiä ominaisuuksia on esitetty taulukossa 3.1 ja muita teknisiä ominaisuuksia taulukossa 3.2. Kaikki Leca soratuotteet ovat CE merkittyjä. Tuotteiden standardien mukaiset suoritustasoilmoitukset löytyvät osoitteesta www.leca.fi. Taulukko 3.1 Leca KS432 geotekniset ominaisuudet. OMINAISUUS VAIHTELUVÄLI OMINAISARVO YKSIKKÖ STANDARDI / KOEMENETELMÄ Raekoko 4 32 tai 4 20 (1) mm EN 933-1 Ali- / Ylikoko < 15 / < 10 p-% EN 933-1 Tiheys (irtokuiva) 300 (±15 %) kg/m 3 EN 1097-3 Tilavuuspaino irtokuiva kuiva (w max = 30 p-%) (2) ajoittain veden alla pysyvästi veden alla nostemitoituksessa Kitkakulma löyhänä tiivistettynä 33 40 3,0 4,0 6,0 10 3,0 34 37 kn/m 3 EN 1097-3 kolmiaksiaalikoe EN 15732 Annex A Vedenläpäisevyys 10-3 10-1 m/s E-moduuli (kantavuusmitoitus) 30 80 (3) 50 MPa kantavuuskokeesta takaisinlaskettu Lämmönjohtavuus 0,10 0,17 0,15 W/mK EN-15732:2012 Vastaavuus eristävyyden kannalta, a i (4) 4 (1) KS420 ominaisuuksien arvot poikkeavat KS432 arvoista (2) aina veden pinnan päällä (3) jännitystilariippuvainen (4) kevytsoran vastaavuus eristävyyden kannalta (a i ) 0,7 m syvyydessä, kuivatiheys 400 kg/m 3, alla 0,15 m kuivatuskerros. Vertailumateriaalina hiekka (a i = 1). Vaikeissa olosuhteissa lämmönjohtavuus voi olla suurempi. Taulukko 3.2 Leca KS432 ja KS420 teknisiä ominaisuuksia. OMINAISUUS OMINAISARVO YKSIKKÖ STANDARDI / KOEMENETELMÄ Vedenimeytyminen 24 tuntia 28 päivää 300 päivää < 20 < 30 < 60 p-% EN 1097-6 Murskautuvuus > 0,7 MPa EN 13055 Puristuslujuus ja kuormitus KS432 2 % kokoonpuristumalla CS(2) 10 % kokoonpuristumalla CS(10) KS420 2 % kokoonpuristumalla CS(2) 10 % kokoonpuristumalla CS(10) 250 * 600 * 250 * 600 * ph 9 10 * Leca KS032 kevytsoralla vastaavat arvot ovat suurempia kpa EN 15732 Annex C 4

3.1 TIHEYS Leca soran KS432 kuivairtotiheys työmaalle tuotaessa on noin 300 kg/m 3. Kevytsoran tilavuus pienenee löyhästä tilasta tiivistettäessä n. 10 %, joten rakenteeseen tiivistämisen jälkeen kuivairtotiheys nousee ollen noin 340 kg/m 3. Kevytsoran todellisen tiheyden rakenteessa arvioimiseen tulee lisäksi huomioida kevytsorarakeiden absorboima vesimäärä, rakeiden pinnassa esiintyvä vesi sekä mahdollinen rakeiden välinen vapaan veden määrä. Kevytsoran rakenteessa toteutuvaan tiheyteen vaikuttaa kevytsoran: rakeiden kuivairtotiheys absorboituneen veden määrä rakeiden pintojen huokoisuus rakeiden keskimääräinen raekoko kuivatusolosuhteet ja pohja- tai orsiveden taso kevytsorakerroksessa Edellä esitetyt ominaisuudet huomioiden kevytsorarakenteen tilavuuspainoksi pohjaveden yläpuolella on määritetty 4,0 kn/m 3, jota käytetään kevennysrakenteiden mitoituksessa normaaleissa olosuhteissa. 3.2 KOKOONPURISTUVUUS JA KUORMITUSKESTÄVYYS Staattinen puristuskoe Tiivistetylle Leca soralle KS432 sallitaan 200 kpa tasainen laaja-alainen kuormitus (ns. ödometrikuormitus ), jolloin kerroksen kokoonpuristuma on noin 1,0 %. Kokoonpuristuma puristuskokeessa määritetään standardin EN 15732 Liitteen C mukaisesti. Kevytsoran 2 % ja 10 % kokoonpuristumaan vaadittava kuorma ilmoitetaan standardin EN 15732 Liitteen C mukaan. Kokeessa kevytsoranäytettä kuormitetaan lisäten kuorman suuruutta jatkuvasti. Leca soran KS432 eri raejakaumien puristuma tasaisen staattisen kuorman alla (= murskautuvuus) on esitetty kuvassa 3.2. Leca soran KS432 2 % ja 10 % kokoonpuristumaan vaadittavat kuormat ovat n. 250 kpa ja 600 kpa. Kuva 3.1 Leca kevytsora on luonnon kiviainesta kevyempää. Syklinen kuormitus Kevytsora kestää syklistä kuormaa hyvin. Leca soran KS432 suhteellinen kokoonpuristuma on kahden miljoonan kuormitussyklin jälkeen alle 0,5 % 120 kpa pysty suuntaisella kuormalla. Vuosina 2008-2015 tehdyissä laadunvalvontatutkimuksissa kevytsoran KS1020 kokoonpuristumat olivat 0,4 0,5 % pystysuuntaisella kuormalla 120 kpa. Syklisen kuorman kokoonpuristuvuus määritetään standardin EN 15732 Liitteen B mukaan. Kuorma [kpa] 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0 KS032 3.3 LUJUUS- JA MUODON- MUUTOSOMINAISUUDET Leikkauskestävyyskulma (kitkakulma) Leca soran KS432 leikkauskestävyyskulma (kitkakulma) tiivistetyssä rakenteessa on 37. E-moduuli Leca kevytsoran kantavuus (E-moduuli toistokuormituksessa, E2) liikennekuormitetussa rakenteessa on jännitystilariippuvainen ja vaihtelee välillä 30 80 kpa. Päällysrakenteen mitoituksessa kevytsoran E-moduulina käytetään 50 kpa:n ominaisarvoa (Odemark). KS432 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kokoonpuristuma [%] Kuva 3.2 Leca soran kokoonpuristuma staattisen laaja-alaisen kuorman alla standardin EN 15732 liitteen C mukaisessa puristuskokeessa. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 5

3.4 LÄMPÖTEKNISET OMINAISUUDET Lämmönjohtavuus Leca kevytsoran lämmönjohtavuuteen vaikuttavat mm. kevytsoran irtotiheys, rakeiden kiintotiheys, raekoko, vesipitoisuus ja lämpötila. Vesipitoisuuden kasvaessa lämmönjohtavuus kasvaa. Leca soran KS432 lämmönjohtavuus vaihtelee eri vesipitoisuuksilla välillä 0,10 0,17 W/mk (taulukko 3.3). Mitoituksessa käytetään lämmönjohtavuuden arvona 0,15 W/mk (vesipitoisuus n. 30 paino-%). Taulukko 3.3 Kevytsoran lämmönjohtavuus eri vesipitoisuuksissa (EN 15732:2012) VESIPITOISUUS, PAINO-% KUIVA 1 5 16 22 32 44 Lämmönjohtavuus, W/mk 0,10 0,12 0,12 0,13 0,13 0,15 0,17 3.5 KEMIALLISET OMINAISUUDET JA KESTÄVYYS Liukoisuus ja ph Leca kevytsora on epäorgaaninen keraaminen materiaali ja inertti muita materiaaleja kohtaan. Keraamisena materiaalina se kestää rakennustyömaalla esiintyviä kemikaaleja, kuten happoja, suoloja, emäksiä sekä orgaanisten aineiden vaikutukset. Kemiallisesti Leca kevytsora on hieman emäksinen. Sen ph on n. 9 10. Kevytsoran ph voi vaihdella vuosittain riippuen mm. valmistuksessa käytettävästä savesta. Kevytsora sisältää samat metallit ja muut alkuaineet kuin valmistuksessa käytetty savi. Valmistusprosessissa ne ovat sitoutuneet oksideiksi. Kevytsorasta ei liukene haitallisia aineita ympäristöön. Liukoisuusominaisuuksiltaan kevytsoraa voidaan verrata tavanomaisiin maamateriaaleihin. Todetut liukoisuudet ja pitoisuudet eivät aiheuta terveys- tai ympäristöriskiä. Korroosio Leca kevytsora on metallien tai muovien korroosioympäristönä verrattavissa karkearakeiseen vettä hyvin läpäisevään maa-ainekseen, jossa ei ole orgaanista ainesta tai muitakaan epäpuhtauksia. Karkearakeisessa materiaalissa korroosioriski pohjavedenpinnan yläpuolella on tavallisesti pieni. Sähkönjohtavuudeltaan Leca kevytsora vastaa lähinnä silttiä. Kevytsorasta ei liukene haitallisia tai korroosiota edistäviä aineita. Tavallisesti kevytsoran kloridipitoisuus on alle 0,01 % ja rikkipitoisuus alle 0,02 %. Kevytsorasta todetut liukoisuudet ja pitoisuudet eivät edistä korroosion etenemistä. Kuivissa olosuhteissa kevytsorakerroksessa tapahtuva korroosio on erittäin hidasta. Kastuessaan kevytsora aiheuttaa, kevytsoran rakeiden muodosta johtuen, metallin pinnalla pistemäisiä alueita, joiden happi- ja vesipitoisuus poikkeavat ympäristöstä, mikä voi johtaa korroosioparin muodostumiseen. Estämällä kosteuden pääsy kevytsorakerrokseen voidaan ennaltaehkäistä korroosion käynnistymistä. Metalliputkien yms. käyttöiän pidentämiseksi niin kevytsorassa kuin tavanomaisissa maamateriaaleissa on syytä tehdä korroosiosuojaus estämällä rakeisen materiaalin ja metallipinnan välinen kosketus esimerkiksi muovikalvolla tai metallirakenteen pinnoitteella (maalaus, pinnoitus, bitumisively, tms.) kunkin materiaalin ohjeiden mukaisesti. Kestävyys Leca kevytsora kestää hyvin erilaisia polttoaineita, tiesuolaa ja muita liikenteestä peräisin olevia kemiallisia aineita. Lisäksi kevytsora kestää hyvin jäätymis-sulamissyklejä eikä se normaaleissa olosuhteissa vaurioidu jäätymisen vuoksi. Kevytsora kestää hyvin korkeita lämpötiloja ja se kuuluu paloturvallisuusluokkaan palamaton (A1). Kuva 3.3 Leca kevytsorakevennys Kehä III työmaalla 6

3.6 KOSTEUSTEKNISET OMINAISUUDET Kapillaarinen nousukorkeus Kevytsorassa veden kapillaariseen nousukorkeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat raekokojakauma, pölyisyys, tiheys ja rakeissa olevat huokoset. Raekoon kasvaessa ja tiheyden pienentyessä huokoskoko kasvaa, jolloin kapillaarivoimat heikkenevät. Kapillaarisen vedennousun tehokkaasti katkaiseva kevytsora on KS420KAP. Tämä kevytsoralajike käsitellään tehtaalla lisäaineella, millä varmistetaan kapillaarisen nousukorkeuden jäävän alle 100 mm:iin, eli merkittävästi pienemmäksi kuin kuin soralla tai murskeella. Käsittelyaine ei sisällä haitallisia aineita eikä muutu ajan myötä. Kevytsoralajitteen KS420KAP raekoko on 4 20 mm ja pienin toimituserä 20 m 3. Veden- ja höyrynläpäisevyys Vedenläpäisevyyteen vaikuttaa materiaalin rakeisuusjakauma. Leca kevyt soran rakeisuus vastaa luonnonsoraa, joten kevytsoran vedenläpäisevyys on suuri 10-3 10-1 m/s. Kevytsoran suuren vedenläpäisevyyden johdosta materiaali toimii rakennetta kuivattavana sekä kapillaarista nousua katkaisevana kerroksena. Kevytsoran höyrynläpäisevyys on salaojasoraa suurempi ollen 7 10-6 m 2 /s (salaojasoran höyrynläpäisevyys on 4 10-6 m 2 /s). Kuten muillakin vastaavilla materiaaleilla kevytsoran vesihöyrynläpäisevyyteen vaikuttaa merkittävästi aineen vesipitoisuus. rakeet voivat adsorboida merkittäviä määriä vettä. Veden kanssa kosketuksissa oleva kevytsora voi sitoa itseensä vettä jopa 80 % kuivapainostaan. Sitoutunut vesimäärä ei vaikuta juurikaan kevytsoran mekaanisiin ominaisuuksiin, mutta lämmönjohtavuuteen sillä on selkeä merkitys. Kevytsoran tasapainokosteus on alle 0,2 % +20 C:ssa. Tasapainokosteus on kosteustila, johon materiaali vallitsevissa olosuhteissa asettuu. Kevytsoran hygroskooppinen tasapainokosteus RH 100 %:ssa on Kosteus, paino-% 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 alle 0,5 0,6 paino-%, joka vastaa noin 1,5 kg/ m 3 vesimäärää. Tämä tarkoittaa sitä, että kevytsorassa saa olla enintään 0,5 paino-% eli 1,5 kg/m 3 vettä, jottei rakeita ympäröivän ilman suhteelliseksi kosteudeksi (RH) tulisi 100 %. Vastaavan rakeisuuden maamateriaaleille RH 100 %:ssa hygroskooppinen kosteuspitoisuus on 0,5 1 paino-% eli 10 20 kg/m 3. Hygroskooppinen kosteus ilmaisee vesimäärän, jonka huokoinen aine sitoo ilmasta itseensä tietyssä suhteellisessa kosteudessa. 25 50 75 100 Ilman suhteellinen kosteus, RH [%] Kuva 3.4 Kevytsoran tasapainokosteus. Ylimmäinen käyrä kuvaa tasapaino kosteutta Leca soran kuivuessa ja alimmainen Leca soran kastuessa Kosteus (vesipitoisuus) ja tasapainokosteus Valmistuksen jälkeen kevytsora on täysin kuivaa ja pölyämisen estämiseksi materiaalia on kasteltava. Kevytsoran huokostilassa vesi voi esiintyä vapaana vetenä tai tiivistyneenä rakeiden ulkopintaan. Lisäksi rakeiden sisäisiin huokosiin on mahdollista imeytyä vettä. Kevytsoran kosteuskäyttäytymiseen vaikuttaa oleellisesti huokosjakauma ja ominaispinta-ala. Pienemmän rae jakauman kevytsoralla on pääasiassa pienempi ominaispinta-ala johtuen rakeiden polton aikana sintraantuneesta pinnasta. Murskaamalla hienonnetulla materiaalilla on sitä vastoin suurempi ominais pinta-ala. Kevytsorarakeiden sisällä olevien huokosten tilavuus on kuitenkin suuri, joten LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 7

3.7 UUDELLEENKÄYTETTÄVYYS Leca kevytsora kestää maassa muuttumattomana vuosisatojen ajan. Kevytsora voidaan kaivaa ylös vanhoista rakenteista ja käyttää uudelleen esimerkiksi kevennyksenä, eristeenä, maarakentamisessa tai jopa maanparannusaineena. Rakenteesta kaivettavan kevytsoran hyödyntäminen kevennyksenä tai eristeenä on mahdollista saman rakennustyömaan sisällä. Kevytsoran uusiokäyttö edellyttää yleensä huolellista ennakkosuunnittelua ja materiaalin ominaisuuksien varmistamista ennakkotutkimuksilla siten, että voidaan varmistua, että materiaali täyttää uuden rakenteen materiaalille esitetyt vaatimukset. Yleensä rakennuskohteissa edellytetään CE-merkityn materiaalin käyttämistä, mikä saattaa estää uudelleenkäyttämisen kaivupaikan ulkopuolisilla työmailla. 3.8 KEVYTSORABETONIT (LBF) Kevytsorarakenteen kantavuutta voidaan korottaa stabiloimalla kevytsora esimerkiksi hydraulisilla tai bitumipohjaisilla sideaineilla. Sementillä sitominen voidaan toteuttaa esim. rakenteen yläosan sementtistabilointina tai pumppaamalla asemasekoitteinen kevytsorabetoni tiivistetyn irtokevytsorakerroksen päälle. Kevytsorabetoni on betonia, jonka valmistuksessa käytetään karkearakeisen kiviaineksen sijasta kevytsoraa, joka sidotaan käyttämällä sementtiä ja vettä. Kevytsoran suuresta raekoosta johtuen valmistuksessa tarvitaan lisäksi hienojakoisempaa täyteainetta, kuten hienoa kiviainesta tai hienoa täyteainetta. Kevytsorabetonia voidaan valmistaa myös kevytsoran puhalluskalustolla lisäämällä siihen puhalluksen yhteydessä sementtiliuosta erillisellä pumpulla. Tavallisesti sementtiä (CEM II 42,5 R) käytetään noin 150 kg yhtä kevytsorabetonikuutiota kohden. Kevytsorabetonin lujuus riippuu sementin ja seosaineen määrästä. Taulukossa 3.4 on esitetty suuntaa antavat puristuslujuudet eri sementtimäärillä. Kevytsorabetonin vaatimukset on esitetty tarkemmin InfraRYL:ssä. Kevytsorabetonin valmistamisesta saa tarvittaessa lisätietoa Lecalta. Kuva 3.5 Kehä I parannus- ja levennystyössä Leca sora otettiin talteen vanhasta rakenteesta ja käytetään uudelleen. Taulukko 3.4 Kevytsorabetonin sementtimäärän vaikutus puristuslujuuteen ja tilavuuspainoon (InfraRYL) LUOKKA QS 50 QS 100 QS 200 QS 300 Mitoitustilavuuspaino (1), kn/m 3 5,0 5,5 7,0 9,0 Sementtimäärä, kg/m 3 50 100 200 300 Puristuslujuus, MPa (suuntaa-antava) 0,5 1,0 2,5 4,5 (1) aina veden pinnan yläpuolella (w max = 30 p-%) Kuormaa jakava raudoitettu kevytsorabetonilaatta, LLP LLP (engl. Light Load distributing Plate with LWA) on paikalla valettu raudoitettu hydraulisesti sidottu kevytsoralaatta, joka jakaa tehokkaasti yläpuolisten kerrosten kuormia. LLP valetaan sementillä sidotusta kevytsorasta, jonka ylä- ja alapinnat vahvistetaan teräsverkoilla. Sen tavanomainen paksuus tierakenteessa on yleensä 0,3 0,5 m. LLP:llä on useita käyttösovelluksia infrarakentamisessa mm. tie- ja ratarakenteissa, kun pelkkä kevennys ei riitä hallitsemaan epätasaisesta kuormituksesta tai epähomogeenisesta maaperäolosuhteista johtuvia epätasaisia painumia. LLP:sta on saatu hyviä kokemuksia Ruotsissa ja Norjassa. Ensimmäinen LLP tierakenne avattiin liikenteelle vuonna 1994 ja ensimmäinen ratarakenne vuonna 2004. Kevytsorabetonilaattaa on kehitetty, tutkittu ja käytetty laajemmin Ruotsissa ja sen käyttöä ja vaatimuksia on esitelty tarkemmin ruotsalaisessa Leca Lastspridande lätt platta med Leca lätt klinker -ohjeessa. 8

4 KÄYTTÖTARKOITUS Kevytsoraa käytetään pääasiassa kevennysmateriaalina vähentämään tai tasaamaan painumia tai estämään ne kokonaan, parantamaan penkereen tai alueen vakavuutta sekä pienentämään taustatäytön aiheuttamaa tukirakenteeseen kohdistuvaa maanpainetta. Lisäksi näissä tarkoituksissa kevytsora voi samalla toimia kuivatusta tehostavana kerroksena sekä routasuojauksena. Kevytsorakerroksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan kohteen geotekniset erityisvaatimukset ja määritellään kriittiset tekijät. 4.1 PAINUMIEN HALLINTA 4.1.1 Kevennetty penger Rakennettaessa heikolle maaperälle maarakenteista aiheutuu lisäkuormitus, jonka suuruus määräytyy materiaalin tiheyden ja kerrospaksuuden perusteella. Lisäkuorma aiheuttaa pitkäaikaisia painumia. Kuorman suuruus vaikuttaa painuvilla maapohjilla suoraan painuman suuruuteen ja edelleen painumaerojen syntymiseen sekä pituus- että poikkisuuntaiseen tasaisuuteen. Käytettäessä kevyenä täyttömateriaalina Leca kevytsoraa voidaan vähentää merkittävästi maarakenteiden maapohjalle aiheuttamaa lisäkuormaa ja vähentää rakentamisen jälkeisiä painumia. Siirtymärakenteen avulla tasataan kuormien tai pohjaolosuhteiden vaikutuksesta syntyviä epätasaisia painumia. Kevennyksen mitoitus tehdään geoteknisilla laskelmilla, joissa maaperän ominaisuudet ja kuormat määritetään kohdekohtaisesti. Kevennysmitoituksen tavoitteena on kompensoida rakenteen painosta pohjamaalle aiheutuva lisäkuorma kokonaisuudessaan tai siten, että kuorma jää aikaisempaa kuormaa vähäisemmäksi (osittainen kevennys). Osittainen kevennys voi olla perusteltua tapauksissa, joissa painumat ovat suurelta osin jo tapahtuneet, tapahtuvat rakentamisen jälkeen suhteellisen nopeasti tai hallitut käytönaikaiset painumat ovat hyväksyttävissä. Korkea pohjaveden tai ulkoisen veden pinnan taso voi myös olla syynä osittaisen kevennyksen käyttämiseen. Kevytsorarakenne on mitoitettava nosteelle, mikäli vedenpinta voi nousta rakenteeseen, kuten esimerkiksi vesialueiden läheisyydessä tai tulvaalueella. Tavanomaisen kiviainespenkereen aiheuttama kuorma Leca soralla kevennetyn penkereen aiheuttama kuorma Pohjamaan painuminen penkereen kuormituksen johdosta tavanomaisella kiviainespenkereellä Pohjamaan painuminen penkereen kuormituksen johdosta Leca soralla kevennetyllä kiviainespenkereellä Kuva 4.1 Painumien hallinnan periaate tie- ja ratapenkereillä. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 9

Käytettäessä Leca kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat: Pohjamaan ominaisuudet ja kuormitushistoria Sallittu painuman suuruus ja painumaero Mitoitusikä Pohja- ja/tai orsiveden sekä mahdollisen avoveden taso Rakenteen pinnan ja maapinnan välinen ero (pengerkorkeus) Viereiset rakenteet Kevytsoran mitoitusperiaatteet kevennykselle ja nosteelle on esitetty liitteissä 1 ja 2. Esimerkkilaskelma kevytsoran käyttämisestä painumien hallintaan on esitetty osoitteessa: www.leca.fi. Periaateratkaisuja Leca kevytsoran käytöstä painumia vähentävä rakenteena on esitetty kuvassa 4.1. Kuvassa on esitetty tie- ja ratapenkereiden maarakenteista pohjamaahan kohdistuvat kuormat ja niiden aiheuttamat painumat käytön aikana. Kuvassa on esitetty punaisella tavanomaisen maa-ainekselle ja vihreällä Leca kevytsoralla toteutetun rakenteen kuormat. Katkoviivalla on esitetty pohjamaan painuminen yläpuolisten maarakenteiden kuormituksen takia. 4.1.2 Siirtymärakenteet Maapohjalle tuleva epätasainen kuormitus sekä kuormituksen tai pohjaolosuhteiden äkillinen muutos lyhyellä matkalla voivat aiheuttaa rakenteisiin epätasaista painumaa ja painumaeroja heikentäen rakenteiden toimintaa ja kestävyyttä. Suuria painumaeroja on mahdollista muodostua esimerkiksi pehmeikköjen tai pohjanvahvistuksen reuna-alueilla, uuden ja vanhan rakenteen rajalle sekä siltojen, rumpujen ja putkijohtojen kohdilla. Siirtymärakenne tasaa epätasaisia painumia. Siirtymärakenne on kiilamainen kevennys, jonka tarkoituksena on tasoittaa kiilan pituudella tapahtuvat painumaerot. Siirtymärakenne mitoitetaan siten, että kiilan ohuemmassa päässä painuman suuruus on sama kuin keventämättömällä penkereellä ja paksummassa päässä painumat vastaavat ko. rakenteen painumaa (hallitusti painuva/painumaton). Siirtymärakenteessa käytetään usein myös siirtymälaattaa estämään kiilan toisen pään painumisen. Siirtymäkiilan pituus ja laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti ja sen pituus vaihtelee yleensä 5 30 m välillä (kuvat 4.2 ja 4.3). Suodatinkangas Paalulaatta Siirtymälaatta Kuva 4.2 Leca kevytsora siirtymärakenteessa paalulaatalta painuvalle rakenteelle siirryttäessä. Kuva 4.3 Siirtymärakenteen periaate sillan taustatäytössä. Kevytsora vähentää samalla sillan maatukeen kohdistuvaa maanpainetta 10

4.2 STABILITEETIN PARANTAMINEN Maarakenteet aiheuttavat pohjamaahan kuormitusta, jonka seurauksena maaperän vakavuus, eli stabiliteetti, voi heiketä. Stabiliteetin ollessa riittämätön pohjamaahan syntyy murtotila, jonka seurauksena rakenne voi sortua tai rakenteessa ja ympäröivissä rakenteissa voidaan havaita sallittua suurempia siirtymiä. Leca kevytsora soveltuu erinomaisesti stabiliteettiongelmien ratkaisemiseen. Stabiliteetti on usein ongelma alueilla, joissa pohjamaan lujuus on alhainen. Stabiliteettiongelmat korostuvat heikolla pohjamaalla sivukaltevassa maastossa tai esim. jokiuomien läheisyydessä. Leca kevytsoratäyttö vähentää heikkoon pohjamaahan kohdistumaa lisäkuormitusta parantaen näin vakavuutta. Δσ' Δσ' Käytettäessä Leca kevytsoraa stabiliteetin parantamisessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat: Pohjamaan ominaisuudet ja kuormitushistoria Huokosveden paine pohjamaassa Pohja- ja/tai orsiveden sekä mahdollisen avoveden pinnan taso Maanpinnan ja maakerrosten kaltevuus ja uomat rakenteen sivulla Rakenteelta vaadittu varmuus sortumaa vastaan Pysyvät ja muuttuvat kuormat Viereiset rakenteet ja niiden perustukset Syvyys Kuva 4.4 Kevytsorakevennys stabiliteetin parantamiseksi. Pohjamaahan kohdistuva jännitys kiviainespenkereellä punaisella ja kevytsorakevennetyllä penkereellä vihreällä viivalla. Periaateratkaisu Leca kevytsoran käytöstä stabiliteetin parantamisessa on esitetty kuvissa 4.4 ja 4.5. Kuvissa on esitetty tiepenkereen kohdalle muodostuva vaarallisin liukupinta sekä pohjamaahan kohdistuva jännitys, kiviainespenkereen ja kevytsoralla kevennetyn penkereen alla. Kuvissa on esitetty punaisella tavanomaisen maa-aineksen ja vihreällä Leca kevytsoralla toteutetun rakenteen liukupinta ja pohjamaahan kohdistuva jännityksen lisäys. Sekä maaperän että maarakenteen stabiliteetti tulee tarkistaa geoteknisin laskelmin, jotta voidaan varmistua sekä rakentamisen aikaisesta että lopullisen rakenteen turvallisuudesta. Stabiliteettilaskentaesimerkki tilanteesta, jossa kevytsoraa on käytetty tierakenteessa, on esitetty osoitteessa: www.leca.fi Kuva 4.5 Kevytsorakevennetty penger jokiuoman vieressä tilanteessa, jossa raskas kiviainespenger ei olisi mahdollinen ilman muita pohjanvahvistustoimenpiteitä. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 11

4.3 MAANPAINEEN VÄHENTÄMINEN Maarakenteiden omasta painosta ja pintakuormasta aiheutuva maanpaine kohdistuu tukirakenteeseen maan ja rakenteen rajapinnassa. Maanpaineen kuormittamia tukirakenteita ovat esimerkiksi tukimuurit, ponttiseinät, siltojen taustatäytöt ja perustukset. Täyttömateriaalina Leca kevytsora soveltuu hyvin maapaineen vähentämiseen. Keveydestä johtuen rakenteeseen kohdistuva vaakasuora maanpaine vähentyy jopa 80 %:lla verrattuna luonnon maamateriaalilla täyttämiseen. Pienempi maanpaine mahdollistaa maata tukevien rakenteiden optimoinnin ja on siksi usein kustannustehokas vaihtoehto. Esimerkki kevennetyn taustatäytön maanpainelaskelmasta on esitetty osoitteessa: www.leca.fi Periaateratkaisuja Leca kevytsoran käytöstä maanpaineen vähentämisessä on esitetty kuvassa 4.6. Kuvassa on esitetty Leca kevytsoratäytön ja tavanomaisen kiviainestäytön tukimuuria vasten aiheuttama vaakasuoran maanpaineen kuvaaja syvyyden suhteen. Käytettäessä Leca kevytsoraa maapaineen vähentämiseen tulee ottaa huomioon mm.: Pohjamaan ominaisuudet ja kuormitushistoria Huokosveden paine pohjamaassa Pohja- ja/tai orsiveden sekä mahdollisen avoveden pinnan taso Sallitut painumat ja siirtymät rakenteessa ja sen läheisyydessä Viereiset rakenteet ja niiden perustukset Pysyvät ja muuttuvat kuormat Työnaikainen varmuus ja rakenteen toteutettavuus σ' h Kiviaines σ' h Z Z Kuva 4.6 Tukimuurin taustalle aiheutuvan vaakasuoran maanpaineen suuruus syvyyden mukaan. Vasemmassa kuvassa Leca kevytsoralla rakennettu taustatäyttö. Oikealla tavanomaisella maa-aineksella tehty taustatäyttö. Maanpaine tukimuuri 12

Sora Murske Luiskatäyttö Suodatinkangas Vettä johtava kerros Kuva 4.7 Kevytsora tien routaeristeenä ja kuivatusrakenteena. Käytettäessä kevytsoraa eristyskerroksessa voidaan estää tai vähentää pohjamaan routimista. 4.4 ROUTASUOJAUS JA KUIVATUKSEN PARANTAMINEN Kevytsoran käyttö on kustannustehokkainta silloin, kun sillä on useampi käyttötarkoitus samassa rakenteessa. Yleensä Leca kevytsoran ensisijainen käyttötarkoitus on toimia rakenteessa kevennysmateriaalina. Riittävän paksu kevytsorakerros toimii routaeristeen lisäksi kapillaarisen nousun katkaisevana ja yläpuolisia rakennekerroksia kuivattavana kerroksena, jolloin yläpuolisten rakennekerrosten kantavuusominaisuudet paranevat. Tien tai kadun alustan epätasainen routiminen aiheuttaa routavaurioita, jotka näkyvät tien tai kadun pinnan epätasaisuutena ja päällysteen rikkoutumisena. Vaurioita syntyy myös routakerroksen sulaessa, jolloin sulamisvedet aiheuttavat maapohjan ja rakennekerrosten kantavuuden alenemista. Kevytsoraroutaeristeellä, jolla estetään routivan pohjamaan routiminen, voidaan välttää routavauriot. Routaeristetyllä rakenteella kaivusyvyys on tavanomaista routimatonta rakennetta matalampi, jolloin voidaan välttää kaivutöitä, kivien ja lohkareiden poistoja sekä mahdollisten kalliohuippujen louhintoja. Kevytsora tien routaeristeenä ja kuivatusrakenteena Kuva 4.8 Vasemmalla päällysrakenne ja putkikaivanto, jossa on käytetty kevytsoraa kevennyskerroksena, putkirakenteen ja tien/kadun routaeristeenä sekä rakennetta kuivattavana kerroksena. Oikealla tavanomainen ratkaisu, jossa putki on asennettu roudattomaan syvyyteen ja käytetty laajaa putkikaivantoa. Suomen olosuhteissa roudaton syvyys on n. 1,8 2,5 m, jota syvemmälle vesijohdot voidaan asentaa ilman routaeristeitä. Routaeristeitä käyttäen voidaan vesijohdot sekä joissakin tapauksissa myös muut putket asentaa lähemmäksi maan pintaa, jolloin kaivusyvyys pienenee ja kaivumassojen määrä vähenee. Erityisen kustannus tehokasta tämä on pehmeiköillä silloin, kun putkijohdot ylemmäksi asentamalla on mahdollista välttää (tai toteuttaa keveämpänä) muutoin tarvittavia syvempien kaivantojen tuentoja. Lisäksi on mahdollista välttää muiden pohjavahvistusmenetelmien käyttäminen. Periaateratkaisuja Leca kevytsoran käytöstä routasuojauksessa on esitetty kuvissa 4.7 ja 4.8. Routasuojauksen lisäksi kevytsora toimii ko. rakenteissa kuivatuskerroksena. Tie- ja katurakenteissa käytettävät materiaalit ja rakenteen kokonaispaksuus määräytyvät routa- ja kuormituskestävyysmitoituksen perusteella. Liitteessä 3 on esitetty routamitoituksen periaate tierakenteelle. Liitteessä 4 on esitetty kuormituskestävyysmitoitus kantavuuslaskennalla. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 13

5 KÄYTTÖKOHTEET Leca kevytsoralla on lukuisia käyttösovelluksia infrarakentamisessa. Pehmeälle, heikosti kantavalle maaperälle rakennettaessa kevytsoran keveys yhdistettynä hyvään kantavuuteen ja lämmöneristävyyteen tekevät kevytsorasta kustannustehokkaan materiaalin luonnon maamateriaaleihin verrattuna. Poltetusta savesta valmistettu keraaminen kevytsora on mekaanisesti ja kemiallisesti kestävä materiaali, joka säilyttää ominaisuutensa koko rakenteen käyttöiän. Leca kevytsoran käyttökohteita infrarakentamisessa Suomessa ovat mm.: Tiet, kadut ja radat Taustatäytöt Putkijohdot ja rummut Satama-alueet ja laiturien taustatäytöt Piharakentaminen Liikuntapaikat Meluvallit Kevytsorabetonit Kuva 5.1 Kevytsora tie- tai katupenkereen kevennyksenä. 5.1 TIET, KADUT JA RADAT Teillä, kaduilla ja radoilla Leca kevytsoran pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia kevyenä täyttömateriaalina, joka vähentää pohjamaan painumia sekä parantaa rakenteen ja alueen vakavuutta. Vastaavasti kevytsoraa käytetään kevyen liikenteen väylillä, ratapihoilla ja erilaisilla kentillä. Teiden, katujen ja ratojen korjausrakentamisessa voidaan käyttää Leca kevytsoraa painumavaurioiden korjauksessa, tasauksen korottamisessa sekä kantavuuden parantamisessa. Lisäksi vanhoja tie- ja katupenkereiden levennyksiä voidaan toteuttaa hallitusti kevytsoralla. Kevytsorakerros voidaan kohteen erityispiirteet huomioiden mitoittaa myös käytettäväksi routaeristeenä ja kapillaarisen nousun katkaisevana kerroksena sekä kuivatusrakenteena ylemmille rakennekerroksille. Tie-, katu- ja ratapenger Kuvassa 5.1 on esitetty kevytsoralla kevennetyn tiepenkereen poikkileikkauksen periaate. Ratapenkereen kevennyksen rakentamisperiaate on esitetty InraRYLssä. Huolellisesti levitetty ja tiivistetty kevytsorakerros on lähes kokoonpuristumaton. Suurin odotettavissa oleva kevytsorarakenteen sisäinen kokoonpuristuma (viruma) on alle 2 %. Kuva 5.2 Tiepenkereen kevennyksen poikkileikkaus. Kevytsora ympäröidään suodatinkankaalla alhaalta sivuilta ja ylhäältä. Kevennys tiepenger (InfraRYL), ilman tekstejä Vanha rakenne Kuva 5.3 Tien leventäminen Leca kevytsoralla. Tie- ja katupenkereen leventäminen Maanvaraisesti perustetun vanhan penkereen levennyksen rakentaminen pehmeikölle painavalla kiviaineksella aiheuttaa lisäkuormituksen vuoksi painumavaurioita vanhaan tiepenkereeseen ja/tai levennykseen. Levennyspenkereen rakentamisesta aiheutuvia haitallisia painumia voidaan vähentää tai niiltä voidaan välttyä kokonaan käyttämällä penkereen täyttömateriaalina Leca kevytsoraa. Levennys Tien leventäminen periaate Tiepenkereen leventäminen vaatii huolellista suunnittelua, jotta vanhan ja uuden rakenteen liitoskohdassa ei esiinny haitallisia painumaeroja, eikä rakenteiden päällyste halkeile vetojännitysten vuoksi. Tiepenkereen leventämisen periaate käyttäen Leca kevytsoraa on esitetty kuvassa 5.3. Tiepenkereen leventämisen periaatteita voidaan hyödyntää myös esimerkiksi liittymien ja pysäkkien liittämisessä vanhoihin tie- ja katurakenteisiin. 14

5.1.1 Suodatinkankaan ja lujiteverkon käyttö Suodatinkankaalla suljettu kevytsorarakenne säilyy muuttumattomana ja on uudelleenkäytettävissä tulevissa rakennuskohteissa. Suodatinkangastyyppi esitetään suunnitelmissa, joihin se valitaan kohdekohtaisesti InfaRYL:n ohjeiden mukaisesti. Lujitekankaiden ja -verkkojen käyttö kevytsoran yhteydessä on mahdollista esimerkiksi tien rakentamisen ja leventämisen yhteydessä tai rakennettaessa jyrkkiä geolujitettuja luiskia tai valleja. Geolujitteiden avulla voidaan vähentää tien levennysosan vaakasiirtymiä sekä parantaa tierakenteen mekaanisen kuormituksen kestävyyttä ja vähentää liikenteen kuormasta aiheutuvaa pysyvää muodonmuutosta. Geolujitteilla voidaan myös lisätä kevennetyn penkereen varmuutta liukupintasortumaa vastaan. Kuva 5.4 Kevytsora laiturirakenteen taustatäyttönä 5.2 TAUSTATÄYTÖT Maanpaine tulee huomioida rakenteissa, joiden tausta täytetään kaltevuuteen, joka ylittää kaltevuuden, jossa täyttömaa luonnollisesti pysyy. Tällaisia infra-rakenteita ovat esimerkiksi tukimuurit, ponttiseinät, siltojen taustatäytöt, maatuet ja perustukset. Leca kevytsora on luonnollinen valinta taustatäyttömateriaaliksi sen keveyden, roudaneristävyyden ja hyvän vedenjohtavuuden ansiosta. Kevytsoran ansiosta rakenteelle aiheutuva maanpaine vähenee huomattavasti, jolloin tukevia rakenteita on mahdollista optimoida. Kevytsoralla rakentaminen on kustannustehokas vaihtoehto massiiviselle tuentaratkaisulle. 5.3 PUTKIJOHDOT JA RUMMUT Putkijohdot Leca kevytsora soveltuu hyvin putkijohtojen painumien hallintaan sekä routaeristeeksi. Pehmeikölle perustettavat putkijohdot voidaan perustaa painumattomaksi käyttämällä riittävää kevennystä. Lisäksi epätasaisia painumia voidaan ehkäistä kevytsorasta rakennetulla siirtymäkiilarakenteella. Putkijohtojen tapauksessa siirtymäkiila tasaa painumaeroja painuvan ja painumattoman tai routanousueroa routivan ja routimattoman rakenteen välillä. Siirtymäkiilan pituus määräytyy siten, että kaltevuuden muutokset pysyvät sallituissa rajoissa. Lisää Leca kevytsoran käytöstä putkijohtojen yhteydessä on esitetty Leca-piharakentaminen -esitteessä. Rummut Leca kevytsoralla voidaan vähentää merkittävästi rumpujen ja teräsputkisiltojen sekä vaaka- että pystysuuntaista kuormitusta. Kevennyksen ohella paksu kevytsorakerros toimii routaeristeenä ja mahdollistaa tavanomaista ratkaisua ohuemmat rakennepaksuudet. Rummut ja teräsputkisillat suunnitellaan Liikenneviraston ohjeen Teräsputkisillat, suunnitteluohje mukaisesti. Kuva 5.5 Leca kevytsora teräsputkisillan taustatäyttönä. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 15

5.4 SATAMA-ALUEET JA LAITURIRAKENTEET Rakennettaessa satama-alueita ja laiturirakenteita joudutaan usein työskentelemään hyvin pehmeillä maapohjilla lähellä vedenpinnantasoa. Kevytsoran käytöllä voidaan parantaa rakenteiden vakavuutta sekä vähentää kiinteisiin laiturirakenteisiin kohdistuvaa maanpainetta. Viime vuosina ympäri maailmaa on rakennettu useita laiturirakenteita käyttäen Leca kevytsoraa taustatäyttömateriaalina. Luonnon savesta valmistettu Leca kevytsora on täysin inertti materiaali, eikä siitä liukene vesistöihin haitallisia aineita, joten kevytsora satama-alueilla ja laiturirakenteissa on rakennuskohteen ympäristöä kuormittamaton vaihtoehto. Kuva 5.6 Tanskassa Frederician huvivenesataman rakenteiden vakavuutta parannettiin Leca kevytsoralla 5.5 MUUT RAKENTEET Piharakentaminen Leca kevytsoran käytöllä on mahdollista ehkäistä pihan painumia tai vähentää niiden vaikutusta. Kevytsoraa käytetään myös pihan routasuojauksessa, siirtymärakenteissa, putkijohtojen yhteydessä sekä pihojen muotoilussa ja istutuksissa. Kevytsoran käytön merkitys painumien hallinnassa kasvaa rakennettaessa pehmeille maaperille. Leca kevytsoran käyttöä piharakentamisessa on esitelty Leca-piharakentaminen -esitteessä. Liikuntapaikat Leca kevytsoraa on käytetty erilaisten urheilu- ja pelikenttien, kuten yleisurheilu-, jalkapallo-, pesäpallo-, ja golfkenttien, lämmitettyjen urheilukenttien sekä urheiluhallien pohjarakenneratkaisuissa 1960-luvulta lähtien. Kevytsoran etuja urheilukenttien rakentamisessa ovat sen keveys ja asentamisen helppous vuodenajasta riippumatta. Leca kevytsoraa on käytetty useissa eri käyttötarkoituksissa keventeenä, routasuojauksena sekä ylempiä rakennekerroksia kuivaavana ja vettä läpäisevänä rakenteena. Urheilukenttien ja -hallien rakentamista Leca kevytsoraa käyttäen on esitelty laajemmin Leca urheilukentät ja -hallit -esitteessä. Meluvallit Meluvalleja rakennetaan tavallisesti raskaasti liikennöityjen tiealueiden läheisyyteen estämään melusaasteen leviäminen ympäristöön ja asuinalueille. Meluvallit, jotka rakennetaan tavallisesti useita metrejä korkeiksi, ilman kevennystä aiheuttavat suuria painumia pohjamaahan ja siirtymiä läheisiin rakenteisiin. Leca kevytsora soveltuu ominaisuuksiensa puolesta meluvallin täyttömateriaaliksi sekä meluseinän taustatäytöksi. Kuva 5.7 Leca soraa urheilukentän pohjarakenteissa Kuva 5.8 Leca soraa Lahden Toriparkin kansirakenteessa 16

6 ASENTAMINEN 6.1 TYÖMAAVALMISTELUT Ennen kevytsoran toimitusta tulee tehdä tarvittava kevennyskaivu ja/tai rakentaa alin tukipenger. Mikäli alueelle ei tehdä kevennyskaivua, on tehtävä raivaus pintamaan sekä kantojen, juurten, yms. poistamiseksi. Turvealueilla kantojen ja juurten poistaminen on harkittava tarkoin, koska turpeen päällä liikennöinti on erittäin vaikeaa juurten yms. poistamisen jälkeen. Talvella on poistettava lumi ja jää ennen kevytsorakerroksen levittämistä. Kevytsoraa ei saa asentaa jäätyneelle maapohjalle ellei rakennussuunnitelmassa ole erikseen esitetty hyödynnettävän jäätyneen pohjamaan kantavuutta erityisen pehmeälle alueelle rakennettaessa. Suodatinkangas asennetaan voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti limitettynä (limitys yleensä 0,5 m). Kevytsoratäytön rakentamista penkereiden rajaamaan tai kaivannossa olevaan vesialtaaseen ei ole suositeltavaa. Kevytsoratäyttöä ei tule rakentaa avoveteen, joka ei ole reunapenkereiden ympäröimä. Mikäli veden syvyys ylittää noin puolet kevytsorakerroksen paksuudesta, muodostuu riski kevytsoran nousemiselle kellumaan veden pinnalle. Kun vesipinta on kevytsorakerroksessa liian korkealla, rakenne saattaa vaikuttaa kantavalta, vaikka sen kestävyys todellisuudessa olisi hyvin heikko. 6.2 ASENTAMINEN JA TIIVISTÄMINEN Kevytsorakerroksen paksuus Tie- tai katupenkereen kevennyskerroksen rakentaminen on esitetty kuvassa 6.1. Kuvassa on esitetty reunapenkereiden ja kevytsorakevennyksen asentamisen järjestys sekä suurimpia luiskakaltevuuksia. Kun kevytsoraluiska on loivempi, voidaan kevytsorapenger rakentaa ilman kiviainesreunapenkereitä suunnitelmassa esitetysti. Ennen kevytsoran levittämistä tulee kevennyksen reunoille rakentaa tukipenkereet ja levittää kevytsora-alueen kohdalle suodatinkangas. Kevytsorakerroksen päälle rakennettavan päällysrakenteen paksuuden tulee a) b) 1:1,5 1:2 2. 7. 5. 6. 3. 4. 1. olla suunnitelman mukainen. Päällysrakenne ei saa olla suunniteltua ohuempi, jolloin tavoitekantavuuden saavuttaminen on haastavaa, mutta päällysrakenne ei saa olla myöskään suunniteltua paksumpi. Suunniteltua paksumpi päällysrakenne tarkoittaa käytännössä sitä, että kevennyskerros on rakennettu suunniteltua ohuempana ja kevennys on toteutettu suunnitelman vastaisesti. Kevytsorakerros levitetään kaivinkoneella tai puskutraktorilla. Esimerkkejä rakentamisesta on esitetty valokuvissa 6.2, 6.3 ja 6.4. 1,0m 0,6m Kuva 6.1 Reunapenkereiden asentamisen järjestys sekä kevytsorakevennyksen ja reunapenkereen suurimmat luiskakaltevuudet (a). Reunapenkereen harjan leveys ja suojakerroksen paksuus (b). Tiivistäminen Tiivistystavan valinnalla on ratkaiseva merkitys laadukkaan kevytsorarakenteen onnistumiseen. Kevytsoran tiivistäminen tehdään suoraan kerroksen pinnalta tai murskekerroksen päältä tela-alustaisella koneella tai tärylevyllä. Tiivistettävän alueen ollessa pieni tai tiivistettäessä olemassa olevien rakenteiden vieressä, suositellaan tiivistäminen tekemään tärylevyllä. Pääsääntöisesti kevytsorakerroksen tiivistäminen tulee tehdä enintään 0,6 m kerroksina, tiivistyskalusto huomioiden. Jos täyttö tehdään sellaiselle pohjamaalle, joka saattaa normaalia tiivistystapaa käytettäessä häiriintyä, tehdään tiivistäminen paksumpina 0,6 1,0 m kerroksina. Kevytsorakerros voidaan tällöin tiivistää ilman täryttämistä tai käyttää ylempiä kerroksia kevyempää jyrää. Näissä tapauksissa suunnittelija antaa yksilöidyt tiivistysohjeet, kohteen vaatimusten mukaan. Tiivistettäessä löyhä kevytsorakerros tiivistyy 10 %, mikä on otettava huomioon kevytsoraa levitettäessä. Suunnitelmissa esitetään aina valmiin kevytsorakerroksen paksuus tiivistettynä, mikä huomioidaan levittämällä tiivistämätön kevytsorakerros ylikorkeana. Työmaalla on tiivistetyn kevytsoran pinnalta tehtävillä tarkistusmittauksilla varmistettava kevytsoran tiivistyminen ja määritettävä ennakkokorotus kohdekohtaisten mittaustulosten perusteella. Tiivistyksessä tulisi käyttää mahdollisimman suurta energiamäärää (tiivistämistehoa), jonka rakeet kestävät rikkoutumatta sekä lisäksi on vältettävä dynaamisen tiivistämisen aiheuttamaa rakeiden murskaantumista. Tiivistämistehoa tulee pienentää ylempiin kerroksiin siirryttäessä siten, ettei rakeiden murskaantumista pääse tapahtumaan. Tiivistymistehoon voidaan vaikuttaa telakoneella yliajokertojen määrällä. Tiivistyskalustoksi on suositeltavaa valita joko täryjyrä, jonka taajuus on säädettävissä, tai oskilloiva täryjyrä, jossa värähtely tapahtuu myös vaakasuunnassa. Jyrän staattinen kuormitus tulee olla välillä 10 20 kn/m tai vastaava tiivistämisteho. Tela-alustaisen koneen aiheuttama enimmäispaine tulisi olla korkeintaan 50 kpa. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 17

Kuva 6.2 Leca kevytsorapenkereen rakentaminen kaivinkoneella levittäen ja esitiivistäen. Kuva: VR Track Oy/Ämpin silta, Kauhava Kuva 6.3 Leca kevytsoratäytön rakentaminen puskutraktorilla ja kaivinkoneella levittäen ja esitiivistäen. Kuva 6.4 Leca kevytsoratäyttö kevennyskaivantoon levitettynä ja esitiivistettynä. 18

6.3 TOIMITUS TYÖMAALLE Toimitus irtotavarana Irtotavarana Leca kevytsora toimitetaan tavallisesti työmaalle kuorma-autoilla. Yhteen täysperävaunukuorma-autoon mahtuu Leca kevytsoraa maksimissaan 110 120 m 3 (kuva 6.5). Kuormat puretaan kippaamalla ja levittämällä puskutraktorilla tai kaivinkoneella. Suurissa kevennyshankkeissa kevytsora kannattaa tuoda useaan eri kohtaan, jotta materiaalin tarpeettomasta liikuttelusta sekä telaketjuajoneuvojen liiallisesta käsittelystä aiheutuvaa hienonemista voidaan välttää. Kevytsoran purkamiselle ja säilytykselle soveltuvat alueet suunnitellaan etukäteen. Erittäin haastavissa työmaaolosuhteissa, joissa kevytsoran asentaminen tapahtuu ahtaissa oloissa tai muutoin vaikeasti saavutettavissa kohteissa, voidaan kevytsora toimittaa nostolaatikossa, jolloin tilavuudeltaan 5,5 m 3 kontti on mahdollista varastoida työmaalle rakennuskohteen lähelle. Puhallustoimitus Puhallustoimituksessa irtonainen kevytsora puretaan ilmavirran avulla puhallusputkea pitkin suoraan asennuskohteeseen (kuva 6.6). Puhallusputken avulla kevytsora voidaan asentaa ahtaisiin tai Kuva 6.5 Leca kevytsoran toimitus täysperävaunukalustolla työmaalle. muutoin vaikeasti saavutettaviin kohteisiin ilman välivarastointia ja levityskalustoa. Puhallusputken enimmäispituus on 30 m. Erikoiskalustolla on mahdollista puhaltaa kevytsora jopa 150 m päähän. Puhalluskalustolla saavutettava nostokorkeus on 8 m. Kevytsoraa puhallettaessa on otettava huomioon kevytsoran pölyäminen. Puhallustoimituksella voidaan toimittaa Leca soralajikkeita KS420P ja KS420KAP. Toimitus säkitettynä Leca kevytsora voidaan myös toimittaa pienemmissä erissä joko 50 litran säkeissä tai 1000 litran suursäkeissä. 6.4 LAADUNVALVONTA TYÖMAALLA Leca kevytsora on pyöreärakeinen materiaali ja siksi oikealla rakennustavalla helposti tiivistyvää. Tiivistymisasteen seurannassa voidaan hyödyntää alla olevia menetelmiä. Vaaitusperusteinen laadunvalvonta Leca kevytsoran levittämisen ja tasaamisen jälkeen mitataan rakenteessa olevan kevytsoran tilavuus tiiviissä muodossa. Kevytsoratoimituksen irtotilavuuteen verrattaessa voidaan arvioida kevytsorarakenteen keskimääräistä tiivistymisastetta. Esitetty menetelmä perustuu arvioon, että vain marginaalinen osa tiivistymisestä aiheutuu muusta kuin partikkelien uudelleenjärjestymisestä, kuten rakeiden hienonemisesta, ja voidaan jättää tarkastelussa huomioimatta. Staattinen levykuormituskoe Levykuormituslaitetta käytetään tie- ja maarakenteiden muodonmuutos- ja tiiviysominaisuuksien mittauksissa. Tällä menetelmällä mitataan kadun pintarakenteen painumaa 300 mm (tai suuremmalla) halkaisijaltaan olevan kuormituslevyn alta. Mitattavan kohdan tulee olla vaakasuora ja tasainen. Tarvittaessa kohta tasoitetaan tasaushiekalla. Kuva 6.6 Kevytsoran asentaminen puhaltamalla. LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 19

7. KIRJALLISUUS InfraRYL, 2015. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy. Liikennevirasto, 2011. Kevennysrakenteiden suunnittelu. Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet. Liikenneviraston ohjeita 05/2011. Liikennevirasto, 2012. Tien geotekninen suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 10/2012. Liikennevirasto, 2013. Eurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu NCCI 7. Siltojen ja pohjarakenteiden suunnitteluohjeet (7.13.2013). Liikenneviraston ohjeita 35/2013. Helsinki 2013 MaaRYL 2010. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen maatyöt. Rakennussäätiö RTS, Rakennustieto Oy. RIL 234-2007. Pihojen pohja- ja päällysrakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. RIL 207-2009 Geotekninen suunnittelu. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y RIL 261-2013. Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. RIL 263-2014. Kaivanto-ohje. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. SFS-EN 933-1 Kiviainesten geometristen ominaisuuksien testaus. Osa 1: Rakeisuuden määrittäminen. Seulontamenetelmä. Vahvistettu 13.08.2012. SFS-EN 1097-6. Kiviainesten mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien testaus. Osa 6: Kiintotiheyden ja vedenimukyvyn määrittäminen SFS-EN 1997-1 + A1 + AC. Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 1: Yleiset säännöt. Vahvistettu 2014-01-27 SFS-EN 13055:2016:en Lightweight aggregates. Vahvistettu 27.05.2016. SFS-EN 15732:2012. Light weight fill and thermal insulation products for civil engineering applications (CEA). Expanded clay lightweight aggregate products (LWA). Vahvistettu 04.03.2013. Tiehallinto, 2004. Tierakenteen suunnittelu. Suunnitteluvaiheen ohjaus. TIEH 2100029-04. Helsinki 2004. TTY, 2005. Leca-soran vaikutus rakenteiden korroosion. Kirjallisuusselvitys. Tampereen teknillinen yliopisto. Pohja- ja maarakenteiden laboratorio. VTT, 2015. Vettä läpäisevät päällysteet - Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. ISBN 978-951-38-8198-6 Liikennevirasto, 2012. Teräsputkisillat Suunnitteluohje. Liikenneviraston ohjeita 2/2012 20

Liite 1 Kevennysmitoituksen periaate Kevennysmitoituksen tavoitteena on kompensoida rakenteen painosta pohjamaalle aiheutuva lisäkuorma kokonaisuudessaan tai siten, että kuorma jää aikaisempaa kuormaa vähäisemmäksi (osittainen kevennys). Osittaista kevennystä voidaan käyttää tapauksissa, joissa painumat ovat suurelta osin jo tapahtuneet, tapahtuvat rakentamisen jälkeen suhteellisen nopeasti tai hallitut painumat ovat hyväksyttävissä. Lisäksi korkea pohja- tai orsiveden tai ulkoisen veden pinnan taso voi myös olla syynä osittaisen kevennyksen käyttämiseen (nostemitoitus rajoittava). Kokonaiskevennys penkereelle pohjavedenpinnan yläpuolella lasketaan poistettavan maakerroksen sekä kevytsoran ja rakennekerrosten kuormien avulla kaavalla 1.1. Mikäli osa kevytsorasta sijoitetaan pohjavedenpinnan alapuolelle, lasketaan kokonaiskevennys kaavalla 1.2 (kaavojen selitteet on esitetty kuvissa 1.1 ja 1.2). q kaiv.maa q rak + q kev (1.1) q kaiv.maa q rak + q kev + q' kev + q w (1.2) q rak = rakennekerrosten kuorma pohjavedenpinnan yläpuolella ( γ rak h rak ) q kev = kevennysmateriaalin kuorma pohjavedenpinnan yläpuolella ( γ kev h kev ) + ( γ kev h tä ) q' kev = kevennysmateriaalin kuorma pohjavedenpinnan alapuolella ( γ kev ' h rak ' ) q kaiv.maa = kevennyksen kohdalta poistetun maan kuorma ( γ maa h kev ) + ( γ maa ' h kev ' ) q w h W = rakentamisen aiheuttaman pohjaveden alenemisen aiheuttama kuorma ( γ maa - γ maa ' ) h W = pohjavedenpinnan alenema q q q q kaiv. maa kev + rak q q kaiv. maa Kuva 1.1. Kokonaiskevennyksen periaate pohjavedenpinnan yläpuolella rak kev Kevennetty penger Alkutilanne kev kev rak kev ' TSV h h tä kev h rak h kev ' maanpinta maa maa ' h Δw GW Kuva 1.2. Kokonaiskevennyksen laskentakaavojen 1.1 ja 1.2 merkinnät. Laajempi esimerkkilaskelma on esitetty osoitteessa www.leca.fi LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 21

Liite 2 Nostemitoituksen periaate kevytsorarakenteelle Nostemitoitus on tehtävä, mikäli vedenpinta voi nousta kevytsorakerrokseen esimerkiksi vesialueiden läheisyydessä tai tulvaalueella. Nostemitoitus tehdään ylimmän mahdollisen toteutuvan vesipinnan tasoon. Varmuus veden aiheuttamaa nostetta vastaan lasketaan kuormavoimien Q ja nostevoiman U avulla kaavoilla 2.1, 2.2 ja 2.3 (merkinnät on esitetty kuvissa 1.2 ja 2.1). Nostemitoituksessa käytetään kevytsoralle tilavuuspainoa 3 kn/m 3 vesipinnan ylä- ja alapuolella. F = Q / U noste (2.1) Q = q rak + q kev (2.2) U noste = ( γ w γ kev ' ) h kev ' (2.3) q rak = rakennekerrosten aiheuttama kuorma pohjavedenpinnan yläpuolella ( γ rak h rak ) q kev = kevennysmateriaalin aiheuttama kuorma koko rakenteessa ( γ kev h tä ) + ( γ kev h kev ) Kevennetty penger Alkutilanne tsv GW q rak q kev U noste h h h h rak tä kev kev ' maa maa maanpinta ' Kuva 2.1. Kevennysrakenteen nostemitoitus, merkinnät Laskentaesimerkki: Mitoitetaan nostetta vastaan tulva-alueella sijaitseva kevytsorarakenne, jonka tasausviiva on maanpinnan tasosta tasolla +1,5 m. Tulvatilanteessa vedenpinnan korkeus voi mahdollisesti nousta 0,8 m maanpinnan yläpuolelle. Kevytsorarakenne on 1,5 m paksu ja sijaitsee osaksi normaalin pohjavedenpinnan alapuolella. Esimerkin geometria on esitetty kuvassa 2.2. Normaalitilanteessa, GW norm = -0,4 maanpinnasta: Q = q rak + q kev = γ rak h rak + γ kev ( h tä + h kev ) = 20 kn/m 3 0,7 m + 3 kn/m 3 (0,8 m + 0,4 m) = 14 kn/m 2 + 3,6 kn/m 2 = 17,6 kn/m 2 U noste = ( γ w γ kev ' ) h kev ' = (10 3) 0,3 m = 2,1 kn/m 2 F = Q / U noste = 17,6 kn/m2 = 8,38 ( F > 1,20) OK 2,1 kn/m 2 Tulvatilanteessa, GW tulva = +0,8 maanpinnasta: Q = q rak + q kev = γ rak h rak + γ kev ( h tä + h kev ) = 20 kn/m 3 0,7 m + 3 kn/m 3 (0 m + 0 m) = 14 kn/m 2 U noste = ( γ w γ kev ' ) h kev ' = (10 3) 1,5 m = 10,5 kn/m 2 F = Q / U noste = 14 kn/m2 = 1,33 ( F > 1,20) OK 10,5 kn/m 2 GW tulva GW norm +1,5 +0,8 +0,0-0,4-0,7 Kuva 2.2. Nostemitoituksen laskentaesimerkin geometria 22

Liite 3 Routamitoituksen periaate tierakenteelle Tierakenteen routamitoituksessa ainoa ilmastosta riippuva parametri on mitoitusroudansyvyys (S). Tällä huomioidaan alueen sijainnista riippuva roudaton perustamissyvyys. Liikenneviraston mitoitusohjeessa rakennemateriaalin eristävyys otetaan huomioon kertoimella ai, joka kuvaa rakennemateriaalin eristävyyden vastaavuutta hiekkarakenteeseen. Kevytsoralla kertoimen a i arvo on 4, kun kevytsorakerroksen syvyystaso on vähintään 0,7 m, kuivatiheys enintään 400 kg/m 3 ja kevytsorakerroksen alla on vähintään 0,15 m kuivatuskerros. Päällysrakenne suunnitellaan siten, että laskennallinen routanousu jää sallittua routanousua pienemmäksi. Sallittu routanousu riippuu tien vaatimusluokasta. Routanousun laskennassa lähdetään liikkeelle siitä, että routimattoman hiekkarakenteen laskennallinen routanousu on 0 mm, kun rakenteen paksuus on sama kuin mitoitusroudansyvyys (S). Kokonaan routimattomista materiaaleista rakennetulla tierakenteella pohjamaan laskennallinen routanousu (RN lask ) saadaan kaavalla 3.1 (Tiehallinto 2004). RN lask = ( S - a 1 R 1 - a 2 R 2 - a i R i ) t/100 (3.1) RN lask = pohjamaan laskennallinen routanousu (mm) S = mitoitusroudansyvyys [m] a i = materiaalin eristävyyden vastaavuus hiekan eristävyyteen [-] R i = routimattoman kerroksen paksuus [mm] t = alusrakenteen routaturpoama [%] 1) RN lask = 0 mm 2) RN lask = 55 mm 3) RN lask = 0 mm 100 mm päällyste 100 mm päällyste 100 mm päällyste Taulukko 1. Materiaalien eristävyyden vastaavuuskertoimia (Tiehallinto 2004) Materiaali Vastaavuuskerroin a i 600 mm Murske 600 mm Murske 600 mm Murske Hiekka 1,0 Bitumilla sidotut 1,0 Sora, Murske 0,9 Kevytsora 4,0 300 mm Leca 150 mm Kuivatuskerros 450 mm Hiekka 1400 mm Hiekka 1) Pohjamaan routanousu kevytsorarakenteella, kun S = 2,0 m ja t = 6 % RN lask = 2,0 m - 1,0 0,1 m - 0,9 0,65 m - 4,0 0,3 m - 1,0 0,15 m 6 % = 0 mm 100 % 2) Pohjamaan routanousu luonnonkiviainesrakenteella, kun S = 2,0 m ja t = 6 % RN lask = 2,0 m - 1,0 0,1 m - 0,9 0,60 m - 1,0 0,45 m 6 % = 55 mm 100 % 3) Pohjamaan routanousu luonnonkiviainesrakenteella, kun S = 2,0 m ja t = 6 % RN lask = 2,0 m - 1,0 0,1 m - 0,9 0,60 m - 1,0 1,4 m 6 % = 0 mm 100 % LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 23

Liite 4 Päällysrakenteen mitoituksen periaate tie- ja katurakenteelle Tien ja kadun kuormitusmitoituksen suunnittelua varten on määritetty laskennallisia kantavuusvaatimuksia. Suunniteltujen rakenteiden kantavuuslaskenta voidaan suorittaa esimerkiksi Odemark kantavuusmitoitusmenetelmällä (kaava 4.1). Kantavuuslaskelman lähtötiedoksi tarvitaan tavoitekantavuus, päällystekerrosten paksuus sekä pohjamaan tai alapuolisen penkereen kantavuus. EP = 1 E A 1 E A + 1 1 + 0,81 h 2 E 1 + 0,81 h 2 a a 2/3 E E A (4.1) E A E p E h = mitoitettavan kerroksen alta saavutettava kantavuus [MPa] = mitoitettavan keroksen päältä saavutettava kanavuus [MPa] = mitoitettavan kerroksen materiaalin E-moduuli [MPa] = mitoitettavan kerroksen paksuus [m] Taulukoissa 4.1 ja 4.2 on esitetty kadun päällysrakenteen kantavuuden mitoitus heikolle pohjamaalle (pohjamaaluokka F), kun kevytsoran päällä olevan rakennekerroksen paksuus on 500 mm tai 700 mm. Lisätietoja mitoitusmenetelmästä ja laskennassa käytettävistä materiaaliparametreista saa mm. Liikenneviraston ohjeista. Kantavuusmitoitus täyttää kantavuusvaatimukset kaikille katuluokille, kun kevytsoran päälle rakennetaan InfraRYL:n mukaiset 700 mm päällysrakennekerrokset. Päällysrakennekerroksien paksuuden ollessa 500 mm, täyttää kevytsorarakenne laskennallisesti kantavuusvaatimukset katuluokissa 5 ja 6. Taulukko 4.1. Kevytsorarakenteen kantavuusmitoituksessa käytetyt rakennekerrokset ja moduulit. Mitoituksessa kevytsorakerroksen yläpuolisen päällysrakenteen paksuus on 700 tai 500 mm. Jakavassa kerroksessa kerrospaksuus on esitetty 700 / 500 mm kerrokselle. Asfaltti (2500 MPa) [mm] Kantava (300 MPa) [mm] Jakava (200 MPa) [mm] Leca (50 MPa) [mm] Pohjamaa F (10 MPa) [mm] Katuluokka 1 220 150 330 / 130 1000 - Katuluokka 2 190 150 360 / 160 1000 - Katuluokka 3 160 150 390 / 190 1000 - Katuluokka 4 90 150 460 / 260 1000 - Katuluokka 5 90 150 460 / 260 1000 - Katuluokka 6 40 150 510 / 310 1000 - Taulukko 4.2. Kantavuusmitoituksen tulokset 700 mm ja 500 mm päällysrakenteille. Kuormitusluokka: Kantavuusvaatimus [MPa] Laskettu kantavuus [MPa] 700 mm 500 mm Katuluokka 1 500 502 (Täyttää) 412 (Ei täytä) Katuluokka 2 420 460 (Täyttää) 383 (Ei täytä) Katuluokka 3 350 413 (Täyttää) 347 (Ei täytä) Katuluokka 4 250 286 (Täyttää) 241 (Ei täytä) Katuluokka 5 200 286 (Täyttää) 241 (Täyttää) Katuluokka 6 175 212 (Täyttää) 179 (Täyttää) 24

Liite 5 Tukimuurin maanpainemitoituksen periaate Tukimuurin maanpainemitoituksessa maanpaineen suuruus riippuu muun muassa tukimuurin taustalla olevan maan laadusta ja lujuudesta sekä tukiseinän liikkeistä. Laskentaan tarvittavat maasta riippuvat mitoitusparametrit määritetään maakerroksittain pohjatutkimuksilla tai muulla tavoin kerroksista hankittujen tietojen perusteella. Tukiseinän liikkeiden perusteella maanpaine jaetaan kolmeen eri tyyppiin, jotka ovat lepopaine, aktiivinen maanpaine ja passiivinen maanpaine. Kevyen kulmatukimuurin mitoituksessa tarkastellaan tukimuurin taustatäytön aiheuttamaa aktiivista maanpainetta. Aktiivinen maanpaine syntyy, kun tukirakenne pääsee liikkumaan taustatäytöstä poispäin. Maanpainekerroin määritetään RIL 263-2014 mukaan kaavalla 5.1. K a, K P = cos 2 a cos (δ a) 1 ± cos 2 (j ± a) sin (j + δ) sin (j ± b) cos (δ a) cos (a + b) 2 (5.1) j a b δ = maan leikkauskestävyyskulma ( kitkakulma ) = tukiseinän kaltevuus = tukiseinän taka olevan maanpinnan kaltevuus = täytön puoleisen seinän leikkauskestävyyskulma ( seinäkitkakulma ) q q +β +β -β -β H h + α - α P a Vedenpaine δ a H h + α - α Pp δ p ( H+q)K a -2c K ( H+q)K -2c a p K p Kuva 5.1. Maanpainekertoimen laskemiseksi tarvittavat kulmat a) aktiiviselle maanpaineelle ja b) passiiviselle maanpaineelle (RIL 263-2014) Aktiivinen maanpaine lasketaan yhtälön 5.2 mukaan (RIL 263-2014). P a = (gh + q)k a 2c K a (5.2) g = maan tilavuuspaino [kn/m 3 ] h = syvyys ko. maakerroksen pinnasta [m] q = pintakuorma, joka muodostuu ko. maakerroksen päällä olevien maakerrosten tehokkaasta painosta ja maanpinnalla vaikuttavasta pintakuormasta [kn/m 2 ] K a = aktiivinen maanpainekerroin [-] c = maan koheesio [kpa] LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 25

q = 10 kn/m 2 srhk: gs = 20 kn/m 3 js = 37, K a = 0,335 Leca : g Leca = 4 kn/m 3 j Leca = 39, K a = 0,315 s = ¾ s ( betoni ) j F=1,5 = tan -1 ( tan(s)/1,5 ) 0,8m 3,6m 0,6m Z σ' h Kuva 5.2. Laskentaesimerkin lähtötiedot ja maanpaineen kuvaajat kevennetylle (vihr.) ja keventämättömälle (pun.) rakenteelle. Taulukko 5.1. Laskentaesimerkki, maanpaineen laskentataulukko. Syvyys [m] Kevytsoralla kevennetty rakenne s v = g i s i + q [kn/m 2 ] s h = K A s v [kn/m 2 ] s vi = g i s i + q [kn/m 2 ] Keventämätön rakenne s h = K A s v [kn/m 2 ] 0 10 3,4 10 3,4 0,8 (srhk) 26 8,7 26 8,7 0,8 (Leca ) 26 8,2 4,4 (Leca ) 40,4 12,7 4,4 (srhk) 40,4 13,5 98 32,8 5,0 52,4 17,6 110 36,9 Laajempi esimerkkilaskelma on esitetty osoitteessa www.leca.fi 26

LECA JA YMPÄRISTÖ Leca on sitoutunut kaikessa toiminnassaan kestävää kehitystä edistävään rakentamiseen. Leca haluaa omalta osaltaan olla esimerkillinen yritys, joka kehittää energiatehokkaita, viihtyisiä ja turvallisia rakentamisen ratkaisuja ja käyttää tuotannossaan luonnonvaroja säästeliäästi. Ympäristövaikutusten, laadun, terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen noudatamme jatkuvan parantamisen periaatetta. Raakaaineiden hankinta Leca-soran valmistus Kuljetus ja jakelu Rakennusten purkaminen Rakennusten käyttö Rakentaminen Tarkempaa tietoa kaikista vaiheista löytyy osoitteesta www.leca.fi LECA SORA INFRARAKENTAMISESSA 27