Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013
Tuottajien vastaukset sopeuttamiseen ja vesiensuojeluun muuttuvassa ilmastossa Miten ilmaston muutos vaikuttaa maatalouteen Suomessa? Valunta lisääntyy 10 % Kasvatetaanko maissia? Vain rehumaissia, koska lämpö ei riitä Valot eivät syty, joten ilmastonmuutos ei muuta sääolojamme suoraan K-Euroopan tasolle Vai jääkö pellot kesannolle? Ei, nurmea ja syyskylvöisiä viljellään enemmän ja hehtaarisadot kasvavat yleisesti: Vireä kasvusto haihduttaa tehokkaimmin, mutta edellyttää peruskuivatuksen parantamista sekä kasvupotentiaalin mukaista lannoitusta
Sisällys Tuottajan haasteet ilmastopolitiikassa Miksi meitä ei nähdä hiilensidonnan ammattilaisina? Laitetaanko meidät maksamaan päästöistä? Tuottajan vastaukset hillintään ja sopetumiseen Maan kasvun ja kuivatuksen merkitys oleellisin Tarvitsemme kannusteita ei rajoitteita kasvattaa, korjata ja jalostaa biomassa ruoaksi, rehuksi ja energíaksi 1.Hyvä kasvu sitoo hiiltä ja on osa ilmastosuojelua. 2.Hyvä sato sitoo ravinteet ja on osa vesiensuojelua. 3.Hyvä sato jättää pellon reuna-alueet luonnon monimuotoisuulle.
Metsät nieluja maatalous nähdään päästönä YK:n Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti osana Suomen kokonaispäästöjä (75 milj. CO 2 ekvivalenttitonnia) = 20 % 1. Varsinaisina maatalouden päästöinä (5+ milj. CO 2 ekv.tn) N 2 O, metaani: maaperä, tuotantoeläimet, lanta 2. Maankäyttösektori LULUCF (6+ milj. tn) CO 2 : maankäytön muutos, raivaus ja viljely 3. Energiasektori (7+ milj. CO 2 ekv.tn) 13 % vähennystavoite v. 2020 mennessä vuoden 2006 tasosta EU:n päästöt maailman päästöistä 16 %, Maailman lentoliikenne 3 %
Haasteena kv ja kansallinen ilmastopolitiikka 1. Komission LULUCF-esitys maan käytön ja maankäytön muutoksen hiilitilinpidosta a. Pakollinen hiilitilinpito maatalousmaalle; viljely ja laidunmaa (EP tukee); b. Komissiolle oikeus säädellä metsien hiilinieluja (EP. 10.10.: ei oikeutta säätää jäsenmaiden referenssilukuja vaan oltava samat kuin YK:n ilmastosopimuksessa) 2. Kansainväliset hallitusten väliset ilmastoneuvottelut jatkuivat 26.11.-7.12.2012 Dohassa Qatarissa. Komissio halusi ennen Dohaa LULUCF:n valmiiksi myös raportointiasetuksen osalta ja näyttää edelläkävijyyttä. 3. Suomen ilmastolakiesitys Puitelailla sidottaisiin ei-päästökauppasektorin päästövähennysten eri mekanismit (strategiat ja lait) lain yhteyteen, siis vahvistetaan oikeusvaikutuksia ja samalla varmistetaan vähennysten toteutuminen 4. Komission asetusehdotus turvemaiden kyntökiellosta
Tuottajan kysymys: Miksi meitä ei nähdä hiilensidonnan ammattilaisina? - METSÄMME Suomen pinta-alasta 70%, kasvusta puolet jää korjaamatta Metsämme suuri hiilinielu (noin 50 milj. CO 2 ekvivalenttitonnia) Kv. sopimukset perustuvat muutokseen vuodesta 1990 Todellista nielua ei huomioida Kv. sopimukset pinta-ala eikä kuutiopohjaisia Politiikka: Metsityksen merkitys metsänsä jo hävittäneille Miksi luonnontieteellisiä faktoja ei hyväksytä edes kansallisella tasolla? Viljelijöiden metsät nielevät oikeasti maataloussektorin päästöt
Tuottajan kysymys: Miksi meitä ei nähdä hiilensidonnan ammattilaisina? - PELTOMME Suomen pinta-alasta 7-8 % Kasvukausi lyhyt mutta intensiivinen, vettä riittää Nurmia noin kolmasosa pelloista = 0,7 milj. ha Nurmi kasvaa kuiva-ainetta jopa 10 tn/ha/vuodessa, eli sitoo maanpäälliseen kasvuun 5 hiilidioksiditonnia, 7 juuríston kanssa = 5 milj. CO 2 -tonnia koko Suomen nurmialalle:eikö LASKETA? Reilu puolet sadoksi ja rehuksi (pitäisi olla kompensoimassa esim. karjan metaanipäästöjä), alle puolet jää maahan nieluks (2 tn). Loppu viljelyala 1,5 milj. ha sitoo maahan hiiltä 2-3 tn Yhteensä pellon juuristo ja karike nielevät vuodessa 5 milj. CO 2 -tonnia + maanpäällisen sadon energia-arvo = maatalouden määstöt (5+ milj. CO 2 -tonnia)?
Haasteemme tutkijoille ja tieteelliselle ilmastopaneelillemme Miksi metsiemme nielua ei tunnusteta Kansalliseen politiikkaan todellisuus mukaan Miksi maatalouden hiilitilinpidossa ei tunnisteta ja tunnusteta ruohovartista biomassaa hiilensitojana? Indikaattorina vain pintamaan hiilipitoisuus tai kaasupäästöt suoraan maaperästä Miksi mittausmenelmät eroavat kivennäis- ja eloperäisten maiden välillä? Miksi multamaan ja turvemaiden pinta-aloja ei mitata kunnolla? Kysymys tutkimuksen resurssoinnista Epärealistiset poliittiset päästötavoitteet on tuotajille epäoikeudenmukaista ja koituu kohtalokkaaksi ruokaturvalle ja biotaloudelle
YDIN Sopetumisessa on meille jo haastetta Työmme hiilensitojina vaatii arvostuksen hiilitilinpitokaavoihin ja poliittisiin päätöksiin: Hillintätoimissa on arvostettava viherhiukkasen voima Jo käytössä olevat vesiensuojelukeinot toimivat maatalouden hillintä- ja sopetumiskeinoina sijoituslannoitus ja lannan multaus muokkauksen vähentäminen suojavyöhykkeet kuivatus, perusparannukset, tarpeen mukainen lannoitus parannettavaa