6 Metsien monikäyttö Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa esimerkiksi ulkoillen, marjastaen, sienestäen tai metsästäen. Aikuiset ulkoilevat keskimäärin 170 kertaa vuodessa, joten vuoden aikana ulkoillaan yhteensä yli 600 miljoonaa kertaa. Valtaosa näistä käynneistä tehdään luontoympäristöön ja yleensä luonnon virkistyskäyttö tapahtuu jokamiehenoikeuden nojalla. Luontomatkailulla ja luontoympäristön maksullisilla palveluilla on suuri taloudellinen merkitys. Esimerkiksi kansallispuistojen ja Metsähallituksen retkeilyalueiden kävijöiden laskettiin aikaansaaneen vuonna 2013 paikallistalouteen yhteensä 131 miljoonan euron tulovaikutukset ja lähes 1 700 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset. Keräilytuotteilla kauppaa tekevät yritykset ostivat vuonna 2013 luonnonmarjoja yhteensä 16 miljoonaa kiloa ja ruokasieniä 0,3 miljoona kiloa. Niistä maksettiin kerääjille poimintatuloja 22 miljoonaa euroa. Kaupankäynnin ulkopuolelle jäävä kotitarvepoiminta on kuitenkin tähän verrattuna moninkertaista. Suomessa on lähes 310 000 metsästäjää, joista kaksi kolmasosaa metsästi vuonna 2013. Pienriistan metsästyspäiviä kertyi yhteensä 3,6 miljoonaa ja hirvieläinten metsästyspäiviä 1,4 miljoonaa. Riistasaaliista saatiin lihaa runsaat 7 miljoonaa kiloa, minkä kokonaisarvoksi arvioitiin 65 miljoonaa euroa. Suomen tärkein saaliseläin on hirvi, joita ammuttiin 38 000 eläintä. Poronhoitoalueella teurastettiin syksyn ja talven aikana 72 000 poroa. Niistä saatiin lihaa 1,7 miljoonaa kiloa ja teurastuloja 15 miljoonaa euroa. Erilaiset keräilytuotteet, riista ja porot voivat olla yksityistaloudellisesti ja paikallisesti hyvin tärkeitä, mutta metsäteollisuuden raakaaineeksi ja energiaksi korjattava puu on metsien taloudellisesti merkittävin tuote. Vuonna 2013 teollisuuspuuta hakattiin 56 miljoonaa kuutiometriä, minkä kantoraha-arvo oli noin 1 800 miljoonaa euroa. Lisäksi lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin kotimaista metsähaketta 7 miljoonaa kiintokuutiometriä (arvo tehtaalla 300 miljoonaa euroa) ja pientaloissa metsistä saatua puuta 6 miljoonaa kuutiometriä (kantoraha-arvo 60 miljoonaa euroa). Tämä luku alkaa metsien tuottamien tuotteiden ja palveluiden yleiskuvauksella. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti metsistä eri tarkoituksiin korjattua puuta ja turvetta. Yksityiskohtaisemmin käsitellään metsien virkistyskäyttöä ja matkailua, metsän keräilytuotteita, riistaa ja metsästystä sekä porotaloutta. Metsistä saadaan erilaisia tuotteita ja palveluita Suomen metsät tuottavat suuren määrän hyödykkeitä ja palveluita. Puuntuotannon ohella metsiä on perinteisesti käytetty virkistykseen ja matkailuun, luonnontuotteiden keräilyyn, metsästykseen ja porotalouden harjoittamiseen. Myös maisema- ja kulttuuriarvot sekä luonnonsuojelu on pitkään koettu tärkeiksi, ja viime vuosikymmeninä esimerkiksi metsien monimuotoisuuden, erilaisten ympäristöhyötyjen sekä metsien hiilinielun merkitys on kasvanut. Metsien ihmiselle tuottamia hyötyjä, aineellisia ja aineettomia tuotteita ja palveluita, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Osa niistä on selvästi määriteltyjä ja niillä on markkinoilla määräytyvä hinta. Jotkut taas ovat kiistatta erittäin tärkeitä esimerkiksi maisema- ja virkistysarvot, hiilen sidonta, ravinteiden kierto ja puhdas vesi mutta niiden merkityksen, arvon ja keskinäisten suhteiden määrittäminen on vaikeaa. Myös omistusoikeus Metsätilastollinen vuosikirja 2014 193
6 Multiple-use forestry voi olla epäselvä, sillä monet hyödyt ovat vapaasti tai jokamiehenoikeuden perusteella kaikkien käytettävissä. Metsätilastollisessa vuosikirjassa käsitellään lähemmin sellaisia tuotteita ja palveluita, joista on saatavissa tilastotietoa. Suurin osa niistä on perinteisesti sisältynyt metsätalouteen tai metsien monikäyttöön. Teollisuuspuuta ja energiaa Metsiemme taloudellisesti tärkein tuote on puu, jota hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin ja vientiin sekä energian lähteeksi. Vuonna 2013 Suomen metsistä hakattiin 56 miljoonaa kuutiometriä teollisuuspuuta, jonka bruttokantoraha-arvo oli noin 1 830 miljoonaa euroa. Tämän puun hankintaan, korjuuseen ja kaukokuljetukseen kului lähes 1 300 miljoonaa euroa. Lisäksi yksityiset metsänomistajat sahauttavat käyttöönsä sahatavaraksi vuosittain myös vajaa puoli miljoona kuutiometriä omien metsiensä runkopuuta, jonka kantoraha-arvo oli noin 30 miljoonaa euroa. Kotimaisista metsistä saatua puuta käytettiin lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeena yli 7 miljoonaa kiintokuutiometriä ja pientalojen polttopuuna 6 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen arvo tehtaalla oli noin 300 miljoonaa euroa ja polttopuun kantoraha-arvo 60 miljoonaa euroa. Puun tuotannon, korjuun, kuljetuksen ja jalostamisen työllistävyyttä ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin tämän kirjan muissa luvuissa. Runsas kolmannes Suomen metsätalousmaasta on soita, joista yli miljoona hehtaaria soveltuisi teknisesti turvetuotantoon. On arvioitu, että nykyisten suojeluohjelmien ja ympäristölainsäädännön huomioonottamisen jälkeen näistä turvevaroista noin puolet olisi turvetuotantoon soveltuvia. Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut 2000-luvulla 4 7 prosentin välillä. Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan ulkona luonnossa tapahtuvaa liikkumista, maisemien katselua ja muuta sellaista harrastustoimintaa, jossa luonto toimii virkistyksen lähteenä tai toiminnan kohteena. Virkistyskäyttö pohjautuu pitkälti jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella esimerkiksi metsissä jalan, hiihtäen tai pyöräillen kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata metsän omistuksesta riippumatta. Luonnon virkistyskäyttötutkimusten mukaan kolme viidestä työikäisestä suomalaisesta käy marjastamassa ja kaksi viidestä sienestämässä. Kaksi kolmesta lenkkeilee kävellen, ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Lähes kaikki aikuiset ulkoilevat ja ulkoilukertoja kertyy keskimäärin 170 vuodessa. Kertomalla se kaikkien ulkoilevien määrällä saadaan virkistäytymiskäyntien kokonaismääräksi yli 600 miljoonaa käyntiä vuodessa. Kaksi kolmasosaa lähiulkoilusta suuntautuu kuntien hoitamille lähivirkistysalueille, jotka ovat tärkeitä erityisesti taajamien ja suurten kaupunkien asukkaille. Reilu kolmannes kaikista ulkoilukerroista kohdistuu yksityisten maille, ja niistä pääosa oman vapaa-ajan asunnon ympäristöön. Noin puolet luonnon virkistyskäytöstä kohdistuu talousmetsiin. Kaksi viidesosaa suomalaisista tekee vuosittain vähintään yhden yöpymistä vaativan matkan ulkoilu- ja luontoharrastusten takia. Yli 90 prosenttia näistä matkoista kohdistuu metsäiseen luontoon, jossa harrastetaan mm. marjastusta, maastohiihtoa tai retkeilyä. Yhteensä luontomatkoja tehdään Suomessa vuosittain noin 13 miljoonaa ja niistä kertyy kaikkiaan 42 miljoonaa matkapäivää. Luontomatkoihin lasketaan myös matkat vapaa-ajan asunnolle, joiden osuus luontomatkoista on kolmasosa ja matkapäivistä lähes puolet. Suomalaisilla on (ilman vuokraus- ja asumiskäytössä olevia kiinteistöjä) kotimaassa noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa, joita omistaviin asuntokuntiin kuuluu yhteensä lähes 800 000 henkilöä. Luontomatkojen pituus sekä kohdentuminen eri omistajaryhmien alueille vaihtelevat muun muassa matkan tarkoituksen ja tarjolla olevien mahdollisuuksien mukaan. Yksityisten omistamille alueille suuntautuu lähes 90 prosenttia mökkeilymatkoista, kolme neljäsosaa marjastusmatkoista, kolme viidesosaa hiihtomatkoista sekä puolet metsästysmatkoista. Valtion maille tehdään kolme viidesosaa retkeilymatkoista, kaksi viidesosaa metsästysmatkoista ja joka neljäs hiihtomatka. Yli neljäsosa luontomatkan tehneistä suomalaisista on tehnyt matkan kansallispuistoon viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Suuri osa matkailukeskuksista hyödyntää kansallispuistoja toiminnassaan ja puistojen kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Vuonna 2013 kansallispuistoihin tehtiin yhteensä noin 2,3 miljoonaa käyntiä, Metsähallituksen retkeilyalueille 0,4 miljoonaa ja luontokeskuksiin 0,9 miljoonaa käyntiä. Iso osa matkailusta ja siihen liittyvistä ohjelmapalveluista liittyy luontoon. Suomessa kaikesta matkailusta 194 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 arviolta neljäsosa on luontomatkailua, jonka aikaansaama arvonlisäys oli vuonna 2012 noin 1 100 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen kävijöiden paikallistalouteen aikaansaamien kokonaistulo- ja työllisyysvaikutusten laskettiin olleen vuonna 2013 yhteensä 116 miljoonaa euroa ja lähes 1 500 henkilötyövuotta. Metsähallituksen retkeilyalueiden vastaavat vaikutukset olivat 15 miljoonaa euroa ja 200 henkilötyövuotta. Kävijöiden rahankäyttö toi kansallispuistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitetut varat lähialueille takaisin keskimäärin noin kymmenkertaisina. Metsän keräilytuotteet Metsistä ja soilta kerätään luonnonmarjoja, -sieniä ja -yrttejä sekä muita luonnontuotteita, kuten puiden sivutuotteita ja koristemateriaaleja. Niistä saatavat tulot voivat olla yksityistaloudellisesti ja paikallisesti merkittäviä. Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista ainakin 16 poimitaan ihmisten ravinnoksi. Vuotuinen kokonaissato arvioidaan 500 1 000 miljoonaksi kiloksi, josta poimintakelpoista on 30 40 prosenttia. Marjasadot ja poimintamäärät vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Joka vuosi marjasadoista hyödynnetään kuitenkin vain noin kymmenesosa. Hyvinä marjavuosina mustikkaa ja puolukkaa kerätään yhteensä 45 miljoonaa kiloa ja lakkaa 5 miljoonaa kiloa. Esimerkiksi hyvänä marjavuonna 2005 kerättyjen luonnonmarjojen arvon laskettiin olleen yhteensä 77 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 marjakauppaa tekevät yritykset ostivat luonnonmarjoja yhteensä 16 miljoonaa kiloa, mistä poimijat saivat myyntituloja yli 21 miljoonaa euroa. Puolukoista poimintatuloja kertyi noin 12 miljoonaa ja mustikoista 7 miljoonaa euroa. Viime vuosina Suomessa on työskennellyt vuosittain useita tuhansia ulkomaalaisia marjanpoimijoita, joiden arvioidaan keränneen valtaosan myydyistä metsämarjoista. Syötäviä sienilajeja kasvaa Suomen metsissä noin 200, joista 23 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Poimintakelpoinen ruokasienisato yltää hyvinä satovuosina noin 360 miljoonaan kiloon. Ruokasieniä kerätään vuosittain yleensä 5 9 miljoonaa kiloa, huippuvuonna 2003 määrä ylsi 13 miljoonaan kiloon. Silloin kerättyjen sienien kokonaisarvon laskettiin olleen ennätyksellisen herkkutattisadon ansiosta 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kauppasieniä ostettiin poimijoilta 0,3 miljoonaa kiloa, mistä maksettiin poimintatuloja 0,9 miljoonaa euroa. Luonnonmarjoista ja -sienistä kertyi vuonna 2013 poimintatuloja yhteensä 22 miljoonaa euroa, mikä jäi jonkin verran kahden edellisen vuoden määristä. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä kaikkea suora- ja torimyyntiä, eivätkä lainkaan kotitarvepoimintaa, jonka marjaja sienimäärät ovat moninkertaiset järjestäytyneeseen kauppaan verrattuna. Maassamme kasvaa noin 30 luonnonvaraista kauppayrttiä. Suomalaista luonnonyrttikauppaa ja kotitarvepoimintaa ei tilastoida säännöllisesti, mutta vuonna 2000 sen yhteisarvoksi arvioitiin yli viisi miljoonaa euroa. Poronjäkälää kerätään erityisesti Oulujokilaaksossa, Kainuussa ja Perämeren rannikolla. Keräysmäärä on noussut parhaimmillaan 500 tonniin vuodessa. Vuosina 2008 2013 poronjäkälää on viety Suomesta hieman alle 200 tonnia vuodessa ja viennin arvo on ollut noin miljoona euroa vuodessa. Puiden sivutuotteita ovat esimerkiksi terva, pettu, havut, kävyt, koivun mahla ja tuohi. Näiden tuotteiden keruu- tai myyntimääristä ei ole saatavissa luotettavia tietoja. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa kappaletta, joista runsas miljoona tulee joulupuunkasvattajien tiloilta ja loput joulunviettäjien omista metsistä. Kaadettujen joulupuiden bruttoarvo lienee yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa vuodessa. Riista ja metsästys Lihan ja turkisten takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistoon kuului 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Suomessa on 310 000 rekisteröityä metsästäjää, joista 213 000 metsästi vähintään kerran vuonna 2013. Pienriistan metsästyspäiviä kertyi kaikkiaan 3,6 miljoonaa. Niiden aikana aseilla metsästettiin 2,9 miljoonana päivänä ja ansapyyntiä harjoitettiin 0,9 miljoonana päivänä. Hirvieläimiä jahdattiin 1,4 miljoonaa pyyntipäivää. Metsästäjien ja metsästyksen määrät pysyivät kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Vuonna 2013 riistasta saatiin lihaa yhteensä noin 7,3 miljoonaa kiloa, kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lihan laskennallinen arvo oli 65 miljoonaa euroa. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuonna 2013 niitä ammuttiin 38 000, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja alle puolet 2000-luvun alkuvuosien huippumääristä. Syksyn metsästyksen jälkeen Suomen metsiin jäi noin Metsätilastollinen vuosikirja 2014 195
6 Multiple-use forestry 71 000 hirveä. Korkeimmillaan talvikanta noin 143 000 hirveä oli vuonna 2001. Valkohäntäpeuroja kaadettiin syksyn 2013 ja alkutalven aikana 21 000 kappaletta. Metsästetyistä hirvieläimistä saatiin lihaa yhteensä 6,1 miljoonaa kiloa, josta hirven lihaa oli 5,0 miljoonaa kiloa. Hirven osuus koko riistasaaliin lihan arvosta oli yli puolet eli 35 miljoonaa euroa. Hirvieläimet aiheuttavat liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja. Vuonna 2013 Suomen maanteillä tapahtui noin 1 500 hirvionnettomuutta ja 4 300 peuraonnettomuutta. Näitä onnettomuuksia oli yhteensä lähes 700 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta määrän kasvu johtui ainakin osittain tilastointitavan muutoksista. Liikennevirasto arvioi, että onnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 53 miljoonaa euroa. Hirvieläimet ovat myös merkittäviä metsätuhojen aiheuttajia, ja valtio maksoi vuonna 2013 hirvituhokorvauksia 0,9 miljoonaa euroa (luku 2). Pienriistan saalismäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Vuonna 2013 pienriistaa sai saaliikseen 143 000 metsästäjää, jotka ampuivat esimerkiksi 188 000 metsäjänistä ja 66 000 rusakkoa. Turkiseläimistä metsästettiin eniten supikoiria, yhteensä 157 000 yksilöä. Lintusaalis kasvoi edellisvuodesta seitsemäsosan yhteensä 1,2 miljoonaan lintuun. Vesilintuja ammuttiin kaikkiaan runsas puoli miljoonaa, joista melkein puolet sinisorsia. Myös metsäkanalintusaaliit kasvoivat yli kymmenesosan noin 360 000 lintuun. Suurpedoista kaadettiin vuonna 2013 eniten ilveksiä, yli 500 eläintä. Karhuja metsästäjät saalistivat 131 ja susia 10 yksilöä. Porotalous Lähes koko Lapin maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosat muodostavat poronhoitoalueen, jonka pinta-ala on runsas kolmasosa koko Suomen pintaalasta. Vuonna 2013 poronomistajia oli noin 4 500. Maa- ja metsätalousministeriö säätelee eloporojen, eli muiden kuin kyseisenä vuonna teurastettavaksi tarkoitettujen porojen määrää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla kaikkiaan enintään 203 700. Poroja on ollut viime vuosina ennen teurastuksia noin 300 000 ja niiden jälkeen hieman alle 200 000. Viime talvena määrät olivat kuitenkin pienempiä. Myös teurastettujen porojen lukumäärä pieneni viidesosan 72 000 poroon, joista kolme neljäsosaa oli vasoja. Lihantuotos väheni edellisvuodesta 14 prosenttia 1,7 miljoonaan kiloon. Poroyrittäjien lihasta saamat teurastulot pienenivät kuitenkin vain prosentin vajaaseen 15 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuotteita ovat poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastuloja on 2000-luvulla saatu 11 17 miljoonaa euroa vuodessa, minkä ohella tuloja kertyy valtion eri perusteilla maksamista korvauksista, tuista ja avustuksista. Jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Myös teurastuksen sivutuotteina saadut vuodat ja sarveisaines jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Porotalouden tuotteiden koko vähittäismyynnin arvioitiin olleen 2000-luvun alussa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Metsien monikäytön tilastointi Luvun yhteenvetotaulukossa (taulukko 6.0) teollisuuspuu sisältää markkinahakkuissa metsäteollisuuden raakaaineeksi ja vientiin hakatun runkopuun. Kotitarvepuu tarkoittaa yksityisten metsänomistajien sahatavaraksi sahauttamaa omien metsien runkopuuta, jonka tuorein määrätieto koskee vuotta 2010. Näiden puuerien arvot on laskettu kalenterivuoden 2013 aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisten kantohintojen perusteella. Taulukkoon on summattu myös pientaloissa (maatiloilla, asuinpientaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa) poltetun runkopuun ja metsästä saadun jätepuun yhteismäärä, jonka yksikköarvona on käytetty 90 prosenttia ensiharvennusten koivukuitupuun keskikantohinnasta. Tämän polttopuun määrä on selvitetty lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuvalla tutkimuksella. Kaikki edellä mainitut erät, sekä lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn kotimaisen metsähakkeen määrä perustuvat Metlan tilastoihin. Metsähakkeen yksikköarvona käytetyn hakkeen keskimääräisen laitoshinnan tilastoi Tilastokeskus. Käytettyjen joulukuusten kokonaismäärä ja kasvattajien myydyistä puista saama keskihinta ovat Joulupuuseura ry:n arvioimia. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkoja koskevat tiedot (kuva 6.1, taulukot 6.1 ja 6.2) ovat Metlan Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi -tutkimuksista. Ensimmäinen inventointi toteutettiin vuosina 1998 2000, ja toisen inventoinnin tiedot kerättiin vuosina 2009 2010. Metsähallitus tilastoi hallinnassaan olevien kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja luontokeskusten käyntimäärät (taulukko 6.3). Käytettävät laskenta- ja arviointimenetelmät ovat tarkentuneet, mutta valtaosa luvuista on eriasteisia arvioita. 196 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 Kaupan piiriin tulleiden luonnonmarjojen ja -sienten määrät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää valtaosan yritysten ja jalostusteollisuuden ostoista ja osan torimyynnistä (kuvat 6.2 ja 6.3, taulukot 6.4 ja 6.5). Tilaston hinnat ja poimintatulot eivät sisällä veroja eivätkä ostajan palkkiota. Järjestäytyneen kaupan määrät ja poimintatulot ovat vain osa talteenotosta. Siitä puuttuvat suoramyynti ja osa torimyynnistä sekä suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Niiden suuruutta koskevat arviot ovat peräisin aihetta koskevista tutkimusjulkaisuista. Jäkälän ulkomaankauppaa koskevat tiedot (taulukko 6.6) on saatu Tullin Uljas-palvelusta. Todelliset vientiluvut voivat olla tilastoituja suuremmat, sillä osalla toimijoista ulkomaankauppa voi jäädä ilmoitusvelvollisuuden arvokynnystä pienemmäksi (ks. luku 11). Poimituista kokonaismääristä tai kotimaan käyttömääristä ei ole tilastoja. Metsästystilastot (kuvat 6.4 ja 6.5, taulukot 6.7, 6.8 ja 6.9) laatii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Pienriistan saalistiedot kerättiin vuonna 2013 yhteensä 10 750 metsästäjän otokselle lähetetyllä kyselylomakkeella, jonka 67 prosenttia palautti ajoissa. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden pyyntiluvanvaraisten eläinten kaatomäärät saadaan Suomen riistakeskuksen ylläpitämästä lupahallintojärjestelmästä. Saalismäärien lisäksi RKTL koostaa tilastot syötävän riistalihan määrästä ja rahallisesta arvosta. Nämä arviot ovat karkeita, sillä lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee ja vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan. Vuodesta 2008 alkaen saaliin arvo on muodostunut ainoastaan lihasta, kun aikaisemmin mukana oli myös nahkojen arvo. RKTL arvioi myös hirvikannan suuruuden (kuva 6.4). Arvio koskee hirven metsästyksen jälkeistä talvikantaa, eli sitä hirvien määrää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan seuraavan metsästyskauden saalismäärät. Hirvikannan koko arvioidaan populaatiomallilla, joka ottaa huomioon vuotuisen saaliin ja vasatuoton niin, että tulokset sopivat mahdollisimman hyvin yhteen hirvihavaintojen ja jäävän hirvikannan kanssa. Porojen määriä sekä teurastuksissa saadun lihan määrää ja arvoa koskevat tiedot kokoaa Paliskuntain yhdistys (taulukko 6.10). Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.). 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015 [verkkojulkaisu]. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 26. 250 s. Saatavissa: www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp026.htm Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä Ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen [verkkojulkaisu]. PTT raportteja 227. 66 s. Saatavissa: www.ptt.fi/dokumentit/rap227_1602111028.pdf Lähtinen, K. 2010. Metsien eri käyttömuodoista saatavien hyötyjen taloudellinen arvo ja niihin liittyvä yritystoiminta Suomessa [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2/2010: 143 164. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff10/ff102143.pdf Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Outdoor recreation and nature tourism Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T. 2002. Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: 59 65. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff02/ff021059.pdf Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M. 2004. Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: 193 206. Saatavissa: www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff04/ff042193.pdf Rosqvist P. & Grahn, T. (toim.). 2014. Metsähallituksen luontopalvelut - Upeimman luontomme hoitaja - Vuosikertomus 2013 [verkkojulkaisu]. Metsähallitus. 16 s. Saatavissa: julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/muut/vk2013fin.pdf Sievänen, T. (toim.). 2001. Luonnon virkistyskäyttö 2000. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. 336 s. (toim.). 2002. Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö 2000 -loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 834. 20 s. & Neuvonen, M. (toim.). 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010 [verkkojulkaisu]. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212. 190 s. Saatavissa: www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.pdf Metsätilastollinen vuosikirja 2014 197
6 Multiple-use forestry Metsän keräilytuotteet Hand-picked nature products Kangas, K. 1999. Trade of Main Wild Berries in Finland [verkkojulkaisu]. Silva Fennica Vol. 33(2): 159 168. Saatavissa: www.metla.fi/silvafennica/full/sf33/sf332159.pdf Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013. MARSI 2013 [verkkojulkaisu]. Maaseutuviraston raportteja ja selvityksiä 3/2014. 53 s. Saatavissa: www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/documents/marsi%20 2013.pdf Salo, K. 2008. Luonnontuotteet. Tapion taskukirja. 25. uudistettu painos. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. s. 240 250. Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O. 2011. Variations of yield and utilisation of bilberries (Vaccinium myrtillus L.) and cowberries (V. vitis-idaea L.) in Finland [verkkojulkaisu]. Silva Fennica 45(2): 237 251. Saatavissa: www.metla.fi/silvafennica/full/sf45/sf452237.pdf Riista ja metsästys Game and hunting Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2013 [verkkojulkaisu]. Liikennevirasto, liikenne- ja väylätieto-osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tilastoja 6/2014. 23 sivua. Saatavissa: www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2014-06_ hirvielainonnettomuudet_maanteilla_web.pdf Metsästys 2013 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Riista- ja kalatalous Tilastoja 6/2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 37 s. Saatavissa: www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastot/ rktl_tilastoja_6_2014_metsastys_web.pdf Porotalous Reindeer husbandry Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M. 2003. Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003 2007 [verkkojulkaisu]. Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Saatavissa: www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti281.pdf Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän loppuraportti [verkkojulkaisu]. 2008. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2008:10. 59 s. Saatavissa: www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/ tyoryhmamuistiot/2008/5d6kknxnh/trm10_2008.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Luonnon virkistyskäyttö, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/ Metinfo Metsien monikäyttö, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ Metinfo Metsätilastot, tilastot.metla.fi/ Metsähallitus, www.metsa.fi/ ja www.luontoon.fi/ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, www.rktl.fi/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ Tulli, www.tulli.fi/ 198 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 Vuoden aikana harrastukseen osallistuneet People participating during a one-year period Marjastus Picking wild berries Polttopuun korjuu Harvesting of fuelwood Sienestys Picking mushrooms Patikointi Hiking Vapaa-ajan metsänhoito Forest management in leisure time Retkeily, erävaellus Backpacking Metsästys Hunting 2010 2000 0 10 20 30 40 50 60 70 Osuus väestöstä, % The proportion of the population, % Ulkoilukertojen lukumäärä Number of participations Marjastus Picking wild berries Polttopuun korjuu Harvesting of fuelwood Sienestys Picking mushrooms Patikointi Hiking Vapaa-ajan metsänhoito Forest management in leisure time Retkeily, erävaellus Backpacking Metsästys Hunting 0 5 10 15 20 25 30 Keskimääräinen lukumäärä osallistuneilla The average number of participations among population participating Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 1, LVVI 2) Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 6.1 Suomalaisten osallistuminen metsäluontoon liittyviin ulkoiluharrastuksiin 2000 ja 2010 Figure 6.1 Participation in outdoor recreation connected with forests in Finland, 2000 and 2010 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 199
6 Multiple-use forestry Luonnonmarjat Wild berries 16,0 milj. kg mill. kg Luonnonsienet Wild mushrooms 0,31 milj. kg mill. kg Puolukka Cowberry Vaccinium vitis-idaea Muut Other Lakka Cloudberry Rubus chamaemorus Herkkutatit Boletus edulis, B. pinophilus & B. reticulatus Muut Other Keltavahvero Cantharellus cibarius Haaparouskut Lactarius trivialis & L. utilis Kangasrousku Lactarius rufus Mustikka Bilberry Vaccinium myrtillus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.2 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2013 Figure 6.2 Market supply of wild berries and mushrooms, 2013 18 16 14 12 milj. kg mill. kg Luonnonmarjat yhteensä Wild berries, total Puolukka Cowberry Mustikka Bilberry Lakka Cloudberry Muut Other 10 8 6 4 2 0 80 85 90 95 00 05 10 Luvut koskevat marjakauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. The figure includes companies dealing in wild berries. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are excluded. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.3 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät 1977 2013 Figure 6.3 Market supply of wild berries, 1977 2013 200 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 150 1 000 hirveä 1 000 moose Alces alces 125 Arvioitu talvikanta Estimated winter population 100 75 50 25 Saalis Bag of moose 0 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.4 Hirven talvikanta ja hirvisaalis 1964 2013 Figure 6.4 Moose winter population and bags of moose, 1964 2013 1200 1000 1 000 yksilöä 1 000 individuals Vesilinnut Waterfowl Jänikset Hares 800 600 400 Metsäkanalinnut Grouse 200 Turkiseläimet Fur-bearing animals Muut riistalinnut Other game birds 0 80 85 90 95 00 05 10 Metsäkanalintusaalis 1980 1984 sisältää myös peltolinnut (sepelkyyhky, fasaani ja peltopyy). The bags of grouse during 1980 1984 also include farmland game birds (wood pigeon, pheasant and partridge). Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.5 Pienriistan saalismäärät 1980 2013 Figure 6.5 Bags of small game, 1980 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 201
6 Multiple-use forestry 6.0 Metsän tuotteiden määriä ja arvoja 2013 Amount and value of various forest products, 2013 Tuote Product Määrä Yksikkö Arvo Value Amount Unit milj. mill. Metsästä saatu puu Wood from forests Teollisuuspuu Industrial roundwood 56,1 milj. m³ mill. m³ 1 831 Kotitarvepuu Sawlogs from own forests 0,3 " 29 Pientalojen polttopuu Fuelwood in small-scale housing 5,9 " 60 Lämpö- ja voimalaitosten metsähake, Forest chips, amount and value 7,3 " 301 määrä ja arvo käyttöpaikalla in heating and power plants Joulukuuset, myynti ja oma käyttö Christmas trees, trade and own use 1,3 milj. puuta mill. trees 39 Keräilytuotteet Hand-picked nature products Luonnonmarjat, kauppaan ostetut Wild berries, purchased by companies 16,0 milj. kg mill. kg 21 Luonnonsienet, kauppaan ostetut Wild mushrooms, purchased by companies 0,3 " 1 Jäkälä, vienti Lichen, exports 0,2 " 1 Riistasaaliin liha Game meat Nisäkkäät Mammals 6,6 milj. kg mill. kg 49 Riistalinnut Game birds 0,7 " 15 Porotalouden tuotteet Products of reindeer husbandry Poron liha Reindeer meat 1,7 milj. kg mill. kg 15 Teollisuuspuu sisältää markkinahakkuiden tukki- ja kuitupuun, joiden bruttoarvo on laskettu pystykauppojen kantohintojen perusteella. Kotitarvepuu on yksityisten metsänomistajien sahatavaraksi sahauttamaa omien metsien runkopuuta. Pientalojen polttopuu sisältää poltetun runkopuun ja metsäjätepuun, ja lämpö- ja voimalaitosten metsähake kotimaisen hakkeen käyttömäärän. Luonnonmarjoista ja -sienistä esitetyt tiedot koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Luvut eivät sisällä kotitarvepoimintaa ja suora- ja torimyyntiä, joiden määrä ja arvo on moninkertainen kauppaan ostettuun osuuteen verrattuna. Industrial roundwood comprises logs and pulpwood from commercial roundwood removals. The gross stumpage value of these is based on the stumpage prices for standing sales. Fuelwood comprises roundwood and forest residues, and forest chips include the amount of domestic chips used in heating and power plants. The data on wild berries and mushrooms relates to the activities of companies trading in these. The amount and value of berry and mushroom picking for personal use and direct and outdoor market sales are many times greater, but these are not included in the figures. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Joulupuuseura ry; Suomen Gallup Elintarviketieto Oy; SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos; Paliskuntain yhdistys; Tilastokeskus; SVT: Tulli Sources: Finnish Forest Research Institute; Christmas Tree Producers' Association; TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts; OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute; Reindeer Herders Association; Statistics Finland; OSF: Board of Customs 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 6.1 Suomalaisten osallistuminen metsäluontoon liittyviin ulkoiluharrastuksiin Participation in outdoor recreation connected with forests Väestöryhmä Marjastus Sienestys Polttopuun Vapaa-ajan Metsästys Patikointi Retkeily, Population category Picking wild Picking korjuu metsänhoito Hunting Hiking erävaellus berries mushrooms Harvesting Forest Backpacking of fuelwood management in leisure time Osallistumisosuus (%) ja osallistumiskerrat (kpl) Participation rate (%) and number of participations (number) % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl number number number number number number number Koko väestö Total population 58 8 40 7 42 13 16 11 8 20 27 15 10 7 Sukupuoli Gender Nainen Female 65 8 45 7 35 11 9 8 2 13 24 14 8 6 Mies Male 51 7 36 7 50 15 23 12 14 21 29 15 12 8 Ikä Age 15 24 43 5 24 5 30 9 10 9 5 27 25 9 15 7 25 44 54 5 35 6 39 10 15 7 9 20 30 12 12 6 45 64 66 9 49 8 49 15 19 12 9 18 28 18 8 9 65 74 64 11 49 8 47 21 18 17 7 20 16 24 5 10 Asuinkunta Type of municipality of residence Kaupunkimainen Urban 55 7 40 7 37 12 12 9 6 18 27 15 10 8 Taajaan asuttu Semi-urban 62 9 41 8 50 14 21 11 11 18 25 13 8 7 Maaseutumainen Rural 66 9 39 8 57 16 27 15 15 23 25 15 11 7 Suuralue Major region Etelä-Suomi Southern Finland 54 7 45 7 38 12 13 8 5 18 26 15 9 7 Länsi-Suomi Western Finland 58 7 34 7 44 14 18 12 7 21 25 14 9 8 Itä-Suomi Eastern Finland 68 9 49 8 54 15 24 13 15 18 26 18 10 8 Pohjois-Suomi Northern Finland 65 9 25 6 45 14 17 15 17 24 32 11 15 7 Osallistumisosuus on vuoden aikana harrastukseen osallistuneiden osuus väestöstä ja osallistumiskerrat osallistuvan väestön keskimääräinen harrastuskertojen lukumäärä. Luonnon virkistyskäyttöä koskenut kyselytutkimus kohdistui Manner-Suomen 15 74-vuotiaaseen väestöön ja sen aineisto kerättiin vuosina 2009 2010. Käytetty aluejako on Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) 2-tason mukainen. The participation rate is the proportion of the population participating during a one-year period. The number of participations is the average number of participations among this proportion. The sampling frame of the study was population aged 15 to 74 in mainland Finland and the data were collected in 2009 2010. Regional statistics are compiled using level 2 of NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) regional classification system of the European Union. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2), 2009 2010 Source: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2014 203
6 Multiple-use forestry 6.2 Luontomatkat kohdealueen omistajan ja etäisyyden mukaan Nature trips according to land owner and the distance to the destination area Luontomatkan Matkakohteen maanomistaja Matkan pituus matkakohteeseen, km pääasiallinen Owner of destination area Distance to destination, km ulkoiluharrastus Kunta Valtio Yksityinen Private Yhteensä 50 51 200 201 500 > 500 Yhteensä Main outdoor Munici- State loma- muu maa-alue Total Total activity pality asunto tai vesistö of nature trip leisure other land or home water area % luontomatkoista % of nature trips Kaikki luontomatkat 19 20 33 28 100 29 28 22 21 100 All nature trips Mökkeily 11 3 74 12 100 34 41 21 5 100 Leisure home stays Hiihto 13 25 9 53 100 13 10 17 60 100 Cross-country skiing Retkeily 17 61 2 20 100 20 16 22 42 100 Hiking Kalastus 15 34 35 17 100 18 27 36 19 100 Fishing Metsästys 12 37 9 41 100 23 25 29 23 100 Hunting Marjastus 13 14 49 24 100 15 28 38 19 100 Picking wild berries Laskettelu 6 10 9 75 100 14 6 39 41 100 Downhill skiing Veneily 38 37 12 13 100 37 35 23 5 100 Boating Luontoharrastus 31 26 36 7 100 38 20 24 18 100 Nature excursions Metsätyö.... 80 20 100 8 48 33 11 100 Forestry work Muu 22 16 35 28 100 30 35 22 13 100 Other Luontomatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka pääasiallinen tarkoitus on ulkoiluharrastukseen osallistuminen ja matkalla yövytään. Tutkimus kohdistui Manner-Suomen 15 74-vuotiaaseen väestöön, ja sen aineisto kerättiin touko marraskuussa 2010. Tilasto koskee vastaajan viimeisintä luontomatkaa edeltäneen 12 kuukauden aikana. Noin 43 prosenttia suomalaisista tekee luontomatkan vähintään kerran vuodessa. Tyypillisesti matkoja tehdään kaksi kertaa vuodessa. Metsätyö tarkoittaa tässä kotitarve- ja polttopuun korjaamista ja pilkkomista sekä muuta vapaa-ajalla tapahtuvaa metsätyötä. Muu ulkoiluharrastus sisältää mm. telttailun, asuntovaunuilun, virkistysuinnin ja sienestyksen. Nature trips are mainly aimed at participating in outdoor activities and staying overnight while doing so. The sampling frame of the study was population aged 15 to 74 in mainland Finland, and the data were collected in May November, 2010. These statistics relate to the respondents' most recent nature travel experience during the past 12 months. About 43 per cent of Finnish people participate in nature trips at least once a year. The typical participant makes a nature trip twice a year. In this table, forestry work includes the harvesting and collecting of household and fuelwood as well as other forest management work performed in leisure time. Other outdoor activities include camping, caravan and motorhome tours, swimming and picking wild mushrooms. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2), 2009 2010 Source: Finnish Forest Research Institute 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 6.3 Kansallispuistojen sekä Metsähallituksen retkeilyalueiden ja luontokeskusten arvioidut käyntimäärät 2006 2013 Estimated number of visits to national parks, hiking areas, and nature centres located on state land, 2006 2013 Kohteen nimi Sijaintikunta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Name of area or centre Location, municipality 1 000 käyntiä 1 000 visits Kansallispuistot National parks 1 493 1 587 1 756 1 944 1 959 2 087 2 087 2 260 Pallas Yllästunturi Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio 310 312 330 419 436 436 473 488 Urho Kekkonen Inari, Sodankylä, Savukoski 170 180 252 289 288 277 300 293 Nuuksio Vihti, Espoo, Kirkkonummi 142 170 176 180 178 197 183 267 Oulanka Kuusamo, Salla 183 186 163 166 169 172 162 175 Koli Lieksa, Joensuu, Kontiolahti.. 110 128 139 135 126 141 Pyhä Luosto Pelkosenniemi, Kemijärvi, Sodankylä 104 110 114 128 119 119 109 106 Sipoonkorpi Sipoo, Vantaa, Helsinki..... 76 95 96 Repovesi Kouvola, Mäntyharju 69 70 76 75 77 79 89 93 Saaristomeri Kemiönsaari, Parainen 60 60 51 54 59 56 57 59 Tammisaaren saaristo Raasepori 25 47 49 45 54 51 42 53 Selkämeri Eurajoki, Kustavi, Luvia, Merikarvia,..... 67 32 41 Pori, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki Seitseminen Ylöjärvi, Ikaalinen 42 44 45 46 41 38 38 40 Syöte Pudasjärvi, Taivalkoski, Posio 33 36 35 40 31 34 33 36 Kurjenrahka Turku, Aura, Masku, Mynämäki, 25 33 32 29 27 26 31 32 Nousiainen, Pöytyä, Rusko Linnansaari Rantasalmi, Savonlinna, Varkaus 29 29 29 31 31 31 30 32 Liesjärvi Tammela, Karkkila, Somero 25 22 30 31 31 22 20 23 Riisitunturi Posio 7 8 8 15 24 22 21 23 Petkeljärvi Ilomantsi 19 23 20 20 21 19 16 22 Helvetinjärvi Ruovesi 32 33 33 33 23 21 23 21 Torronsuo Tammela 20 27 23 21 17 17 18 18 Muut Others 199 198 184 199 197 197 189 202 Retkeilyalueet National hiking areas 337 350 347 346 364 356 354 369 Ruunaa Lieksa 94 83 88 89 88 84 85 85 Teijo Salo 60 81 75 75 72 75 71 70 Evo Hämeenlinna, Padasjoki 50 50 50 50 85 61 60 68 Hossa Suomussalmi 49 53 53 55 48 53 51 52 Oulujärvi Vaala 25 24 25 21 24 39 36 38 Iso-Syöte Pudasjärvi 24 23 26 25 22 20 26 29 Kylmäluoma Taivalkoski 35 37 31 29 26 26 26 27 Luontokeskukset Nature centres 604 648 670 681 665 657 738 860 Siida Inari 123 123 112 108 108 113 112 104 Haltia Espoo....... 96 Naava Pelkosenniemi 30 32 30 26 24 25 63 90 Kellokas Kolari 64 52 59 69 70 73 76 79 Oulanka Kuusamo 60 71 67 72 73 68 66 60 Liminganlahti Liminka...... 48 56 Ukko Lieksa.. 46 46 52 50 52 55 Hossa Suomussalmi 42 44 44 46 40 40 38 39 Pallastunturi Muonio 37 40 40 40 34 38 33 35 Syöte Pudasjärvi 30 34 31 32 28 31 32 32 Muut Others 218 252 242 243 234 218 218 213. Kansallispuistoja oli 37, retkeilyalueita 7 ja luontokeskuksia 22 kappaletta vuonna 2013. Metsähallituksen luontokeskuksissa ja -taloissa sekä asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2013 yhteensä 1,0 miljoonaa käyntikertaa. Kansallispuistojen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. There were 37 national parks, 7 national hiking areas and 22 nature centres in 2013. The estimated total number of visits to Metsähallitus visitor/nature centres and customer service points in 2013 was 1.0 million. The location of Finland's national parks is presented in Figure 2.1. Lähde Source: Metsähallitus Metsätilastollinen vuosikirja 2014 205
6 Multiple-use forestry 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2013 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2013 Alue Region Luonnonmarjat Wild berries Luonnon- Kaikkiaan Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä sienet Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Others Total Wild Vaccinium Vaccinium Rubus mushrooms vitis-idaea myrtillus chamaemorus Ostomäärä, 1 000 kg Market supply, 1 000 kg Koko maa Whole country 10 746 5 008 146 67 15 968 309 16 277 Länsi-Suomi Western Finland 5 605 720 1 8 6 333 37 6 370 Itä-Suomi Eastern Finland 2 490 1 611 2 6 4 109 264 4 373 Oulun alue Oulu region 1 535 745 2 1 2 283 7 2 290 Lappi Lapland 1 116 1 933 142 52 3 243 3 244 Keskimääräinen ostohinta, /kg Average purchase price, /kg Koko maa Whole country 1,16 1,49 8,64 1,89 1,33 2,75. Länsi-Suomi Western Finland 1,12 1,50 10,86 4,38 1,16 2,95. Itä-Suomi Eastern Finland 1,21 1,51 12,02 4,06 1,34 2,72. Oulun alue Oulu region 1,22 1,46 11,02 6,96 1,31 2,80. Lappi Lapland 1,18 1,48 8,56 1,13 1,68.... Poimintatulot, 1 000 Picking incomes, 1 000 Koko maa Whole country 12 447 7 460 1 260 127 21 294 850 22 144 Länsi-Suomi Western Finland 6 259 1 077 8 34 7 377 110 7 487 Itä-Suomi Eastern Finland 3 002 2 436 21 26 5 485 719 6 204 Oulun alue Oulu region 1 871 1 084 17 9 2 981 20 3 001 Lappi Lapland 1 315 2 863 1 214 59 5 451 5 452 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing with wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: crowberry (Empetrum nigrum), cranberry (Vaccinium oxycoccos), arctic bramble (Rubus arcticus) and raspberry (Rubus idaeus). Aluejakoa vastaavat Suomen metsäkeskuksen alueet ovat Regions used here consist of regional units of Finnish Forest Centre as follows: Länsi-Suomi Western Finland: 1 Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa, 5 Pirkanmaa, 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, 8 Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: 4 Kaakkois-Suomi, 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo, 10 Pohjois-Karjala Oulun alue Oulu region: 11 Kainuu, 12 Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lapland: 13 Lappi Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1980 2013 Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, 1980 2013 Vuosi Luonnonmarjat Wild berries Luonnonsienet Kaikkiaan Year Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Wild Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Others Total mushrooms Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus miljoonaa million kg kg kg kg kg kg 1980 3,5 6,4 1,3 2,0 0,4 1,4.... 5,2 9,8 0,2 0,3 10,1 1981 2,1 3,5 0,7 1,1 0,3 1,3.... 3,1 5,9 0,7 0,7 6,6 1982 2,2 6,2 0,9 2,4 0,1 0,4.... 3,2 9,0 0,2 0,4 9,4 1983 4,9 9,8 2,6 2,9 0,5 2,4.... 8,0 15,1 0,4 0,6 15,7 1984 1,9 3,3 1,3 1,2 0,1 0,9.... 3,3 5,4 0,4 0,6 5,9 1985 1,7 2,3 2,5 2,5 0,8 4,4.... 5,0 9,2 1,0 1,4 10,7 1986 3,3 3,1 3,1 3,1 0,3 1,2.... 6,7 7,4 0,3 0,7 8,1 1987 3,4 5,4 0,4 0,6 0,2 1,0.... 4,0 7,0 0,5 1,1 8,0 1988 6,4 5,3 3,2 4,5 0,8 4,4.... 10,4 14,2 1,0 2,0 16,1 1989 5,2 4,5 2,4 3,4 0,2 1,5.... 7,8 9,4 0,2 0,6 10,0 1990 4,1 4,6 0,8 1,1 0,4 2,8.... 5,3 8,5 0,4 1,1 9,7 1991 7,5 7,0 2,2 2,7 0,4 2,5 0,1 0,2 10,2 12,4 0,7 1,7 14,1 1992 5,5 4,4 1,6 1,8 0,3 1,4 0,1 0,1 7,5 7,7 0,7 1,0 8,7 1993 1,0 1,4 0,3 0,3 0,5 2,8 0,0 0,1 1,8 4,6 0,4 0,5 5,1 1994 9,3 17,3 0,9 1,0 0,8 4,5 0,0 0,1 10,9 22,9 0,5 1,0 23,9 1995 5,8 5,3 2,9 2,9 0,3 1,4 0,2 0,2 9,2 9,9 0,4 0,7 10,6 1996 4,1 5,3 2,4 2,5 0,1 0,8 0,1 0,2 6,7 8,8 0,4 0,7 9,5 1997 7,6 5,9 3,0 2,6 0,3 1,8 0,1 0,2 11,0 10,5 0,6 1,2 11,7 1998 6,8 5,9 1,1 1,1 0,4 1,6 0,2 0,2 8,5 8,7 1,4 2,3 11,0 1999 3,9 2,9 0,8 1,5 0,2 1,1 0,8 0,8 5,7 6,3 0,2 0,3 6,6 2000 3,2 2,0 2,4 3,9 0,1 0,4 0,1 0,2 5,8 6,5 1,0 2,4 8,9 2001 4,5 3,2 2,9 3,0 0,4 1,8 0,0 0,1 7,8 8,1 0,7 2,1 10,2 2002 3,3 2,8 1,2 1,6 0,1 0,9 0,2 0,3 4,8 5,5 0,2 0,7 6,2 2003 5,4 4,1 2,2 2,5 0,1 0,8 0,0 0,1 7,8 7,5 1,7 4,3 11,8 2004 1,5 1,8 1,4 1,9 0,2 1,6 0,0 0,1 3,1 5,3 0,4 0,9 6,2 2005 8,5 6,0 3,1 4,1 0,3 1,6 0,1 0,1 12,0 11,9 0,4 1,0 12,9 2006 2,4 2,4 3,3 7,3 0,2 1,2 0,1 0,1 6,1 11,1 0,4 1,3 12,4 2007 5,9 5,1 4,9 7,4 0,0 0,3 0,4 0,5 11,3 13,3 0,4 1,1 14,4 2008 4,0 4,2 1,7 3,2 0,2 1,3 0,0 0,1 6,0 8,8 0,5 2,0 10,8 2009 3,7 3,8 3,0 4,1 0,1 0,6 0,1 0,1 6,8 8,7 0,6 2,0 10,6 2010 6,1 8,1 2,8 4,5 0,2 1,3 0,1 0,1 9,1 13,9 0,9 2,8 16,7 2011 8,5 13,0 3,1 7,5 0,1 1,0 0,1 0,2 11,8 21,7 0,7 2,0 23,6 2012 8,7 11,6 6,8 12,2 0,1 1,4 0,1 0,1 15,7 25,3 0,2 0,6 26,0 2013 10,7 12,4 5,0 7,5 0,1 1,3 0,1 0,1 16,0 21,3 0,3 0,9 22,1 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla 6 9 ja luonnonsienillä 2 6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, pihlaja, tyrni, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing with wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries 6 9 times, and for mushrooms 2 6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: crowberry (Empetrum nigrum), cranberry (Vaccinium oxycoccos), European mountain ash (Sorbus aucuparia), sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides), arctic bramble (Rubus arcticus) and raspberry (Rubus idaeus). Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja 2014 207
6 Multiple-use forestry 6.6 Jäkälän vienti Suomesta 1980 2013 Lichen exports from Finland, 1980 2013 Vuosi Määrämaa Country of destination Viennin arvo Keskihinta Year Saksa Alankomaat Italia Sveitsi Itävalta Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price Germany The Netherlands Italy Switzerland Austria Nordic countries Other countries Total 1 000 kg milj. mill. /kg 1980 723 51 4 28 43 25 8 882 1,70 1,93 1981 697 37 3 21 41 25 2 826 1,45 1,75 1982 748 36 9 16 44 2 1 855 1,85 2,16 1983 877 20 10 22 17 1 11 958 2,19 2,28 1984 662 5 49 20 31 - - 767 1,98 2,58 1985 503 14 13 14 41-0 585 1,53 2,62 1986 475 9 10 17 24 3 4 542 1,83 3,39 1987 410 6 21 6 29 1-473 1,45 3,07 1988 399 3 24 16 14 10-465 1,45 3,11 1989 330 24 27 12 28-2 422 1,30 3,07 1990 373 52 33 8 35 84-585 1,55 2,65 1991 322 25 25 7 17-4 404 1,30 3,20 1992 304-45 8 31 27 14 466 1,85 3,97 1993 364 24 20 7 17 11 16 459 1,85 4,23 1994 321 9 23 4 11-34 401 1,60 3,99 1995 155 27 24 1 12-14 233 1,13 4,83 1996 173 28 21 2 14 4 13 254 1,26 4,93 1997 216 25 17 1 17 3 19 298 1,45 4,85 1998 214 15 19 5 13 25 20 311 1,36 4,36 1999 227 14 13 5 14 16 24 313 1,40 4,46 2000 185 21 21 9 15 17 46 314 1,40 4,43 2001 180 15 13 6 18 22 33 287 1,24 4,34 2002 194 37 8 9 13-58 319 1,47 4,61 2003 195 37 10 6 16-49 313 1,56 4,98 2004 162 30 11 7 14 11 53 287 1,34 4,65 2005 113 23 7 5 16 1 52 216 1,05 4,88 2006 120 23 12 4 4-58 221 1,06 4,81 2007 155 25 10 7 4-36 237 1,19 5,01 2008 118 25 9 6 1-38 197 0,95 4,80 2009 116 14 6 8 5-31 180 0,94 5,24 2010 109 16 6 6 4 5 49 194 0,96 4,94 2011 93 11 8 6 2-53 173 0,92 5,32 2012 95 9 4 17 2-60 186 0,98 5,27 2013 70 15 6 5 3 11 72 183 1,00 5,47 Keskihinta 2013, /kg 7,44 3,71 5,68 5,18 6,47 0,61 4,63 5,47 Average price in 2013 Luvut koskevat poronjäkälää. The figures refer to reindeer lichens (Cladina). Vuonna 2013 Yhdysvaltoihin vietiin noin 33 000, Viroon 12 000 ja Unkariin 8 000 kiloa poronjäkälää. In 2013, about 33 000 kg reindeer lichens was exported to the USA, 12 000 kg to Estonia and 8 000 kg to Hungary. Lähde: SVT: Tulli Source: OSF: Board of Customs 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 6.7 Nisäkässaalis 2013 Annual game bag of mammals, 2013 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha Game meat Game bag Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo Average 2013 2013 2013 2008 2012 1 000 yksilöä 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 762,8 1 794,7 7 288 64 660 Lintusaalis Bagged game birds 1 096,9 1 183,5 650 15 200 Nisäkässaalis Bagged mammals 665,9 611,2 6 638 49 460 Sorkkaeläimet Artiodactyla 85,2 63,2 6 078 41 530 Hirvi Moose Alces alces 57,2 38,0 5 030 35 200 Valkohäntäpeura White-tailed deer Odocoileus virginianus 24,1 21,4.... Metsäkauris Roe deer Capreolus capreolus 3,6 3,6.... Villisika Wild boar Sus scrofa 0,1 0,2 13 130 Kuusipeura Fallow deer Dama dama 0,1 0,1.... Metsäpeura Wild forest reindeer Rangifer tarandus fennicus 0,1 0,0.... Mufloni Mouflon Ovis musimon 0,0 0,0.... Jänikset Hares 260,5 255,0 500 7 600 Metsäjänis Arctic hare Lepus timidus 178,4 187,7.... Rusakko European hare Lepus europaeus 80,5 66,1.... Kani Rabbit Oryctolagus cuniculus 1,6 1,2.... Turkiseläimet Fur-bearing animals 319,4 292,2 50 200 Supikoira Raccoon dog Nyctereutes procyonoides 160,8 157,2.. Kettu Red fox Vulpes vulpes 55,6 46,1.. Minkki American mink Mustela vison 50,1 40,0.. Näätä Pine marten Martes martes 21,3 22,7.. Mäyrä Badger Meles meles 12,2 8,6.. Orava Squirrel Sciurus vulgaris 5,2 7,1.. Majavat Beavers Castor canadensis, C. fiber 5,8 4,2 50 200 Piisami Muskrat Ondatra zibethicus 5,0 3,6.. Kärppä Ermine Mustela erminea 2,7 2,0.. Hilleri Polecat Mustela putorius 0,7 0,7.. Saukko Otter Lutra lutra 0,0 0,0.. Suurpedot ja hylkeet* Large carnivores and seals* 0,8 0,8 10 130 Ilves Lynx Lynx lynx 0,3 0,5.. Karhu Brown bear Ursus arctos 0,1 0,1 10 130 Susi Wolf Canis lupus 0,0 0,0.. Halli Grey seal Halichoerus grypus 0,3 0,1.... * Vuosi 2013 on ennakkotieto. Preliminary data for 2013. Riistasaaliista saadun lihan määrä ja arvo ovat arvioita. Valtaosalle saaliseläimistä niitä ei esitetä lajeittain, vaan ainoastaan lajiryhmittäisinä summina. The amount and value of game meat are estimates. For most game animals, the figures are not presented by species but only as totals per species group. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2014 209
6 Multiple-use forestry 6.8 Lintusaalis 2013 Annual game bag of birds, 2013 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha Game meat Game bag Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo Average 2013 2013 2013 2008 2012 1 000 yksilöä 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 762,8 1 794,7 7 288 64 660 Nisäkässaalis Bagged mammals 665,9 611,2 6 638 49 460 Lintusaalis Bagged game birds 1 096,9 1 183,5 650 15 200 Metsäkanalinnut Grouse 306,5 356,2 255 7 600 Teeri Black grouse Tetrao tetrix 162,5 202,2.... Pyy Hazel grouse Bonasa bonasia 80,3 75,5.... Metso Capercaillie Tetrao urogallus 38,3 50,6.... Riekko Willow grouse Lagopus lagopus 25,4 27,9.... Vesilinnut Waterfowl 516,6 537,6 300 6 000 Sinisorsa Mallard Anas platyrhynchos 260,1 282,4.... Tavi ja heinätavi Teal, garganey Anas crecca, A. querquedula 115,3 124,0.... Telkkä Golden eye Bucephala clangula 50,4 41,6.... Haapana Wigeon Anas penelope 39,5 35,5.... Alli Long-tailed duck Clangula hyemalis 9,9 19,4.... Kanadanhanhi Canadian goose Branta canadensis 6,1 7,8.... Merihanhi Greylag goose Anser anser 7,0 4,9.... Jouhisorsa Pintail Anas acuta 5,5 4,8.... Haahka Common eider Somateria mollissima 4,0 4,3.... Lapasorsa Shoveler Anas clypeata 3,9 3,6.... Tukkasotka Tufted duck Aythya fuligula 3,4 3,4.... Metsähanhi Bean goose Anser fabalis 5,2 3,3.... Isokoskelo Merganser Mergus merganser 4,4 1,7.... Punasotka Pochard Aythya ferina 0,8 0,6.... Tukkakoskelo Red-breasted merganser Mergus serrator 1,3 0,3.... Muut riistalinnut Other game birds 273,8 289,7 95 1 600 Sepelkyyhky Wood pigeon Columba palumbus 216,5 260,8.... Fasaani Pheasant Phasianus colchicus 48,0 22,1.... Lehtokurppa Woodcock Scolopax rusticola 4,8 3,7.... Peltopyy Partridge Perdix perdix 3,7 2,3.... Nokikana Coot Fulica atra 0,8 0,8.... Riistasaaliista saadun lihan määrä ja arvo ovat arvioita. Valtaosalle saaliseläimistä niitä ei esitetä lajeittain, vaan ainoastaan lajiryhmittäisinä summina. The amount and value of game meat are estimates. For most game animals, the figures are not presented by species but only as totals per species group. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014
Metsien monikäyttö 6 6.9 Riistasaalis 1980 2013 Bags of game, 1980 2013 Metsästysvuosi Nisäkässaalis Game bag of mammals Lintusaalis Game bag of birds Riistasaaliin tai vuosi Hirvi Muut sorkka- Jänikset Turkis- Suurpedot Metsäkana- Vesilinnut Muut laskennallinen arvo Hunting year Moose eläimet Hares eläimet ja hylkeet linnut Waterfowl riistalinnut Estimated monetary or year Other Fur-bearing Large Grouse Other value of bag artiodactyla animals carnivores game birds and seals 1 000 yksilöä 1 000 individuals milj. mill. 1980/1981 54 15 655 340 0,1 971 1 022.. 38 1981/1982 56 10 766 446 0,1 919 1 075.. 44 1982/1983 55 7 1 052 359 0,1 554 1 158.. 44 1983/1984 56 7 771 308 0,1 425 917.. 40 1984/1985 69 6 598 336 0,2 383 859.. 45 1985/1986 55 8 379 336 0,2 223 781 106 38 1986/1987 48 8 242 300 0,2 293 743 102 34 1987/1988 45 8 191 194 0,1 266 520 56 30 1988/1989 53 8 424 265 0,1 591 860 121.. 1989/1990 54 7 390 326 0,1 557 854 126 40 1990/1991 46 6 370 298 0,1 456 853 146 42 1991/1992 46 5 354 297 0,1 334 900 137 41 1992/1993 44 6 382 294 0,2 371 850 172 41 1993/1994 47 7 386 321 0,1 514 948 204 44 1994/1995 43 9 432 276 0,1 456 907 213 49 1995 32 10.... 0,1........ 1996 26 11 528 210 0,2 501 733 161 37 1997 23 11 497 261 0,2 321 640 165 32 1998 30 12 507 237 0,2 272 610 86 36 1999 49 13 419 254 0,1 410 672 182 51 2000 64 15 347 275 0,2 316 567 139 59 2001 67 16 265 308 0,2 295 578 180 61 2002 85 23 258 224 0,1 315 463 177 73 2003 84 26 257 315 0,1 405 597 208 76 2004 68 24 264 266 0,2 356 622 190 67 2005 74 25 262 263 0,2 396 598 214 71 2006 76 26 269 290 0,2 459 586 245 74 2007 63 26 276 299 0,2 359 469 189 63 2008 58 30 280 319 0,3 227 529 244 73 2009 62 30 294 347 0,9 187 544 295 78 2010 68 29 249 331 0,9 306 534 278 83 2011 59 25 255 324 0,8 495 520 292 80 2012 40 26 224 276 0,5 317 458 260 63 2013 38 25 255 292 0,8 356 538 290 65 Metsästysvuosi: 1.8. 31.7. Metsäkanalintusaalis 1980/81 1984/85 sisältää myös peltolinnut (sepelkyyhky, fasaani ja peltopyy). Hunting year: August 1 July 31. The bags of grouse during 1980/81 1984/85 also include farmland game birds (wood pigeon, pheasant and partidge). Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2014 211
6 Multiple-use forestry 6.10 Porotalous 1980 2014 Reindeer husbandry, 1980 2014 Poronhoitovuosi Porojen määrä Number of reindeer Teurasporot Culled reindeer Eloporot Lihantuotos Meat production Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Määrä Arvo husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total Amount Value 1 000 poroa 1 000 reindeer Rangifer tarandus tarandus milj. kg mill. kg milj. mill. 1980/1981 165 71 236 27 32 59 177 1,6.. 1981/1982 169 77 246 23 38 61 185 1,6.. 1982/1983 180 96 276 25 46 71 204 1,8.. 1983/1984 201 105 306 27 56 83 223 2,4.. 1984/1985 209 107 316 32 63 95 221 2,4.. 1985/1986 227 106 333 39 64 103 230 3,0.. 1986/1987 231 132 363 47 86 133 230 3,3.. 1987/1988 236 125 361 51 83 134 227 3,4.. 1988/1989 257 141 398 47 95 142 255 3,6.. 1989/1990 237 127 364 39 86 125 239 2,7.. 1990/1991 286 143 429 57 112 169 260 4,0.. 1991/1992 264 150 414 56 126 182 232 4,2.. 1992/1993 236 108 344 43 86 129 215 3,0 13,1 1993/1994 227 120 346 38 94 132 214 3,2 14,2 1994/1995 212 121 333 33 91 125 208 2,8 13,4 1995/1996 221 113 334 34 87 121 213 2,7 12,1 1996/1997 202 89 291 27 61 88 203 2,0 9,8 1997/1998 190 96 286 26 64 90 196 2,0 10,9 1998/1999 188 104 292 26 70 96 196 2,2 11,8 1999/2000 195 100 295 26 65 91 203 2,1 11,6 2000/2001 183 90 273 25 62 87 186 2,0 11,1 2001/2002 191 106 297 27 71 98 200 2,4 13,2 2002/2003 195 108 303 27 79 106 197 2,6 14,3 2003/2004 192 115 307 23 84 106 201 2,5 10,6 2004/2005 207 119 326 27 90 117 207 2,9 11,3 2005/2006 208 116 324 30 94 124 198 2,8 12,6 2006/2007 199 115 314 28 89 117 197 2,7 12,7 2007/2008 198 103 301 25 78 103 198 2,4 13,1 2008/2009 193 105 298 23 79 102 196 2,3 15,2 2009/2010 191 110 301 22 83 105 196 2,4 16,6 2010/2011 196 111 306 23 84 107 200 2,5 17,2 2011/2012 195 109 304 25 82 108 196 2,4 17,3 2012/2013 195 94 290 23 68 91 192 2,0 14,8 2013/2014 181 81 262 18 54 72 187 1,7 14,6 Poronhoitovuosi: 1.6. 31.5. Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta, josta vähennetään myös muuten kuolleet porot. Reindeer husbandry year: June 1 May 31. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: Reindeer Herders Association 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014