Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J = K J J = 18 = = L = = K JJ= H= J= E H A E = J = = K F E J = = K JJ= L E@ = = EE = J = J L = E A J = L = K E D E = E A = I JE = F A I K A EEJJO L EA H = A J A E@ A = K JJ= 0 ) 7 0 ) 7 F D @ J L = JEHJEH= A K I A H K C I J = I K H = = A H J J = L EA H = A J A E@ A F E K EF K I = J 2 = JJA HEL A JJEE EI I = F = JJA HE EEJJE A I I= I I EEL EA A A J A A = EI = A JJ= = J = EI A L = K EH A C = I 18 A = = = L EI J = K I J= L = EEJ I A I J A A A D J K EI A H = A K I A H K Ääntä muodostuu polttimen käynnistä, pumpusta ja veden virtauksesta putkissa sekä venttiileissä. Kuvassa rakenteiden läpäisy tehdään siten, etteivät putket ole kiinni rakenteissa. Lisäksi asumisen ääntä voi siirtyä esim. alakerran huoneista yläkertaan pattereiden kautta. Talotekniikan perusteet 1
2 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys PAROC Hvac Bend AluCoat T 2 Talotekniikan perusteet
Energialähteet ja energian tuottoa 3 Talotekniikan perusteet 3
4 Lämmityskattiloita Kattilahuone 4 Talotekniikan perusteet
Vesikeskuslämmitys 5 Kalvopaisunta-astian esipaine Jos esim. kolmikerroksisen omakotitalon ylin patteri on 6 m kellaritasossa olevaa paisunta-astiaa korkeammalla, esipaineen tulisi olla vähintään 6 metrisen vesipatsaan korkeus = 60 kpa + 35 50 kpa varmuutta = 100 kpa. Yksikerroksiseen taloon riittää 50 kpa:n esipaine (= 0,5 bar). Jos astian painemittari näyttää nollaa eikä järjestelmä vuoda, voi kumikalvo olla rikki. Vaihda paisunta-astia uuteen. Talotekniikan perusteet 5
6 Vesikeskuslämmitys 6 Talotekniikan perusteet
Muita lämmitysjärjestelmiä 7 Jääkaapissa lämpöä poistetaan kompressorin ja höyrystimen avulla kaapin sisällöstä lauhduttimeen, ulos kaapin taakse. Näin ruuat pidetään viileinä. Jääkaapin tuotteiden lämpötila on ehkä +5 C ja jääkaapin takana lämpöä poistavan lauhduttimen lämpö voi olla +50 C. "! Kuvassa on mäntäkompressorin pelkistetty esitys 1. Ilmajäähdytteinen sylinteri 2. Imuventtiili 3. Paineventtiili 4. Mäntä 5. Kiertokansi 6. Kampiakseli 7. Öljy Kompressori tuottaa alipainetta imupuolelle ja painetta painepuolelle. # $ % Talotekniikan perusteet 7
8 Ilmanvaihto Viereinen kuva on havainnollisuuden vuoksi piirretty perspektiivikuvana. OH = olohuone TK = takkahuone S = sauna PH = pukuhuone MH = makuuhuone LH = kodinhoitohuone WC = vessa K = keittiö ET = eteinen ÄV = äänenvaimennin 1 = ilman puhallus huoneisiin 2 = ilman poisto huoneista 3 = keittiön liesituulettimen poisto 4 = poistoilma ulos 5 = raitisilma kojeelle 6 = kiertoilma takan päältä iv-kojeelle 8 Talotekniikan perusteet
Turvallisuutta ja lämmönsäätöä 9 Hälytyksen internet -yhteys (yläkuva), jossa on puhuva palohälytin. Alakuvan laite hälyttää vain huonetilassa. Vieressä on täydellisempi palohälytyslaitteisto. Siinä on palohälytyskeskuksen lisäksi erilaisia ilmaisimia, turvavalaisimia, opastevalaisimia ja sireeneitä. Talotekniikan perusteet 9
10 LVI-mittauksia Vasemmalla on lasersäteen avustama irpintalämpömittari. Sädettä ei saa kohdistaa ihmisten tai eläinten silmiin! Lämpökamera on alla 10 Talotekniikan perusteet
Vesi ja veden käyttö 11 1 Lämmin vesi tuotetaan kattilassa 2 Vesi patteriverkostoon 3 Vesi varaajalle 4 Vesi varaajalta ja patteriverkostosta 5 Vesi patteriverkostosta 6 Varaaja 7 Linjasulut ja LVK-linjasäätö 8 LV- kiertojohdon paisuntakaari 9 Käyttöpiste 10 LVK-kiertopumppu ja sen sulut 11 KV-johto 12 KV-linja 13 LV-linja 14 LVK-linja Sekoitusventtiilit voivat olla rakenteeltaan 3- tai 4-tieventtiileitä. Niiden avulla sekoitetaan vedenlämmittimestä tulevaan kuumaan veteen (80 C) kylmää vettä (7 C) niin, että käyttövesiverkostoon menevän veden lämpötila on 55 C. Arvot 80 C ja 7 C ovat viitteellisiä. Venttiilit ovat automatiikan ja toimimoottorin ohjaamia. Talotekniikan perusteet 11
12 Vesi ja veden käyttö Ensiöpuolen lämmönsiirtimessä kiertää kaukolämpöverkoston vesi ja sen määrä sekä lämpötilaero mitataan kaukolämmön myyjän toimittamilla laitteilla. Toisiopuolen lämmönsiirtimessä kiertää kiinteistön vesi, eikä kaukolämpövesi sekoitu esim. kiinteistön patteriverkoston veteen. Kaukolämmön alajakeskus jossa on kaksi erillistä putkilämmönsiirrintä. Lämmin käyttövesi tuotetaan siirtimen (3) avulla. 1. Kaukolämpöveden tulo siirtimelle 2. 2 -tieventtiili säätää siirtimen (3) läpi virtaavan vesimäärän lämpimän käyttöveden lämpötilan mukaan 3. Lämmönsiirrin, LV 4. Kaukolämpövesi poistuu siirtimeltä 5. Paineen ja lämpötilan mittarit 6. Kylmän veden tulo siirtimen kierukkaan 7. Lämmin vesi käyttöpisteille 8. Lämpimän käyttöveden kiertojohto, pumppu ja venttiili Lämpimän käyttöveden kiertojohto (8) on kytkettu keskelle lämmönsiirtimen (3) kierukkaa, koska kiertojohdosta tuleva vesi on jo lämmintä. Jos lämpötila laskee säätimeen TC2 asetetun arvon alle (asetteluarvo on esim. 60 C), TV2 alkaa avautua ja kaukolämpövettä kiertää lisää lämmönsiirtimen läpi. Jos käyttöpisteelle menevä vesi todetaan liian kuumaksi, TV2 alkaa sulkeutua. Säätö ei ole on/off säätö. 12 Talotekniikan perusteet
Viemärit 13 Yläkuvassa näkyy tontin ja kadun kaivot putkineen. Kyseessä on erillisviemärijärjestelmä. Salaoja Talotekniikan perusteet 13
14 Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät, kalustus A kylmä vesi B lämmin vesi C jousi on vastavoimana termostaatille (D) D termostaatti tunnistaa veden lämpötilaa. Jos vesi lämpenee liika säädetystä arvosta, termostaatin täyte laajenee, termostaatti pitenee ja painaa jousta kasaan.samalla säätöosa (H) liikkuu oikealle, kylmän veden virtausaukot suurenevat ja lämpimän veden pienenevät. Sekoitetun veden (F) lämpötila laskee. E säätönuppiin liittyvä kara F sekoitusosa G kumikalvo sallii osan (H) liikkumi- sen toimien myös vesien paine-eron kompensoijana. Jos lämpimän veden paine kasvaa, osa (H) liikkuu oikealle muuttaen vesien virtaamaa. Jos vesi kylmenee liikaa, termostaatti (D) supistuu, jousi (C) painaa osaa (H) vasemmalle ja kuvasta voit nähdä, mitä silloin tapahtuu vesien virtausaukkojen suuruudelle. 14 Talotekniikan perusteet
Kiinteistön sähkötekniikkaa 15 Sähköjohdon alla voi kuolla leijaa lennättäessään tai pitkän hiilikuituvavan ulottuessa liian lähelle johtoa. Vavan ei tarvitse osua edes johtoon. Hiilikuituvapa johtaa sähköä, joka hyppää siihen vavan ollessa liian lähellä johtoa. Talotekniikan perusteet 15