Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2006 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat
TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Maneesikatu 7 PL 293, 00171 Helsinki Puh. (09)1607 7921 Fax (09)1607 7069 tktinfo@minedu.fi tai etunimi.sukunimi@minedu.fi www.taiteenkeskustoimikunta.fi Taiteen keskustoimikunta ja kirjoittajat 2007 ISSN: 1457-0777 Toimitus: Tuulikki Koskinen Ulkoasu: Erika Kallasmaa Vire Design oy Taitto: Susanna Iivanainen Vire Design oy Paino: Yliopistopaino Käännökset: Valtasana Sisällys 1 Puheenjohtajan katsaus 6 Organisaatiot 11 Taiteen tukeminen vuonna 2006 12 Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2006 17 2 Tilastoja 35 3 Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto Elokuvataidetoimikunta 45 Kirjallisuustoimikunta 48 Kuvataidetoimikunta 51 Muotoilutoimikunta 53 Näyttämötaidetoimikunta 56 Rakennustaidetoimikunta 60 Säveltaidetoimikunta 64 Tanssitaidetoimikunta 68 Valokuvataidetoimikunta 70 Lastenkulttuurijaosto 72 Valtionpalkinnot 2006 76 4 Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savon taidetoimikunta 76 Hämeen taidetoimikunta 79 Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 82 Keski-Suomen taidetoimikunta 84 Lapin taidetoimikunta 87 Oulun läänin taidetoimikunta 89 Pirkanmaan taidetoimikunta 91 Pohjanmaan taidetoimikunta 94 Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 96 Pohjois-Savon taidetoimikunta 99 Satakunnan taidetoimikunta 102 Uudenmaan taidetoimikunta 104 Varsinais-Suomen taidetoimikunta 106 5 Valtion taideteostoimikunta 2005 2007 112 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjatoapurahajaosto 113 Mediataidejaosto 113 Kirjailijoiden ja kääntäjien 114 kirjastoapurahalautakunta 2006 114 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 116 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 117 Residenssijaosto 118 Sirkustaiteen jaosto 118 Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto 119 Viestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto 119 3
SVENSK RESUMÉ SVENSK RESUMÉ ANTI - Contemporary Art Festival ANTI - Contemporary Art Festival on Kuopiossa vuosittain järjestettävä kansainvälinen nykytaidefestivaali, jonka teokset levittäytyvät eri puolille kaupunkia julkisiin ja yksityisiin paikkoihin. Festivaali on keskittynyt esittelemään aika- ja paikkasidonnaista taidetta perinteisten taidetilojen ulkopuolella. Eri alojen taiteilijat kohtaavat live artin puitteissa ANTIfestivaalilla, ja ohjelmiston teokset ottavat kantaa, herättävät kysymyksiä ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Festivaaliin kuuluu myös nykytaiteen ajankohtaisia aiheita käsittelevä seminaari. Nyt kuudentena vuotenaan ANTI on saavuttanut maailmanlaajuisen maineen maailman ainoana kansainvälisenä nykytaiteen festivaalina, joka keskittyy pelkästään paikkasidonnaisiin teoksiin. ANTI Contemporary Art Festivalin kehittämis- ja koulutushankkeen kautta julkaistiin keväällä 2007 festivaalin viittä ensimmäistä vuotta esittelevä kirja sekä DVD. ANTIfestivaalin poikkeuksellinen laajuus tulee näistä julkaisuista välittömästi esiin ja samoin myös esiteltyjen töiden älykkyys ja leikkisyys. Festivaalin taiteellisina johtajina ovat toimineet kuvataiteilija Erkki Soininen vuosina 2002 2006 ja tanssitaiteilija Johanna Tuukkanen alkaen vuodesta 2002. Vuodesta 2007 alkaen toisena taiteellisena johtajana Tuukkasen rinnalla toimii isobritannialainen Gregg Whelan. Seuraava festivaali järjestetään 27. 30.9.2007. Ohjelmisto ja lisätiedot: www.antifestival.com. 4 5
Puheenjohtajan katsaus Toimintavuosi 2006 päätti taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien kolmivuotiskauden. Koko kautta leimasi järjestelmän kehittämistyö, joka alkoi vuonna 2004 julkistetulla kansainvälisellä arvioinnilla (An International Evaluation of the Finnish System of Arts Councils, OPM:n julkaisuja 2004:3) ja jatkui seuraavan vuoden lopulla julkistetuilla kehittämistyöryhmien raporteilla (Alueellisen taidehallinnon uudistaminen, OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40 ja Valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittäminen, OPM 2005:41). Toimintavuosi 2006 ei tuonut kehittämistyölle päätepistettä, työryhmien kehittämisideoiden toimeenpanoa. Ehdotusten käytännöntoteutuksia sen sijaan punnittiin mm. laajan lausuntokierroksen muodossa ja taiteen keskustoimikunta etsi yhteistä tahtotilaa opetusministeriön kanssa. Kulttuuriministeri Tanja Saarela korosti Arsislehden (1/2006) haastattelussa, että taidetoimikuntajärjestelmän perusrakenteisiin ja toiminnan periaatteisiin ei ole syytä kajota. Ministerin mukaan meillä on kevyt ja hyvä taiteenedistämisjärjestelmä ja vertaisarviointiin perustuva taidetoimikuntalaitos on tehokas ja demokraattinen. Yleistä taidetoimikuntalaitoksen kehittämistä pohtinut työryhmä ja sitä seurannut lausuntokierros totesi suomalaisen järjestelmän kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertaisarvioinnin toimivuus päätöksenteossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. Olennaista tukea toiminnalle tuo oman tutkimustoiminnan tuottama päätöksenteon tietoperusta ja tilastointi. Taidetoimikunnista katsottuna opetusministeriöllä on kehittämistyön raporttien ehdotusten ja niistä annettujen lausuntojen perustalta erinomaiset mahdollisuudet kehittää taidetoimikuntajärjestelmää suuntaan, jota toimikunnissa ja taiteen kentällä on toivottu pitkään. Uusien toimikuntien kolmivuotisperiodiin on lupa lähteä positiivisin mielin, koska taidetoimikunnille ja opetusministeriölle syntyi toimintavuonna hyvin yksituumainen näkemys kehitystyön toteuttamisen muodoista. Alueellisen uudistustyön keskeinen näkökulma on hallinnollinen: alueelliset taidetoimikunnat tulee hallinnollisesti liittää taiteen keskustoimikuntaan. Näin päästään myös parempaan toiminnalliseen yhteisyyteen, kulttuuri- ja taidepolittiisten strategioiden ja painopisteiden yhteiseen suunnitteluun, apurahaja avustustoimintojen parempaan koordinointiin sekä muun muassa viestinnän, tiedotuksen ja muun käytännön yhteistoiminnan kehittämiseen. Organisaatiouudistuksen tähtäimessä on taiteilijan ja taiteen kentän etu. Kansainvälisten arvioijien ja kehittämisryhmän suositus alueellisten toimikuntien määrärahojen ja henkilöresurssien lisäämisestä on myös opetusministeriön osalta tavoite lähitulevaisuuteen. Rakenteena taidetoimikuntajärjestelmä on monisyinen. Mullistavia uudistuksia rakenteisiin ei kuitenkaan ole edes ehdotettu, koska vain hienovaraisilla rakenteilla turvataan asiantuntemuksen laajuus ja syvyys. Sen sijaan eri apuraha- ja avustusmuotojen lukumäärää on mahdollista tiivistää merkittävästi. Yli neljänkymmenen apuraha- ja avustusmuodon paletti voidaan yhdistää ja ryhmitellä huomattavasti suppeammaksi, myös ha- 6 7
kijalle yksiselitteisemmäksi. Toimintavuonna taiteen keskustoimikunnan toimihenkilöiden sisäisen kehityksen työryhmä teki asiakokonaisuudesta seikkaperäisen muistion, joka jätettiin opetusministeriölle. Työryhmä toi jälleen esiin kehitystyön eri vaiheissa esitetyn siirtymisen sähköiseen hakuu lähivuosina. Taiteen keskustoimikunta on koko toimikautensa painottanut, että keskeistä suomalaisen taiteenedistämisen kehittämisessä on edelleen taidepoliittisen ohjelmatyön (TAO) laaja tavoite luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta: taide ja kulttuuri tulee nostaa tieteen ja tutkimuksen rinnalle suomalaisen innovaatiopolitiikan keskiöön. Tämän mukaisesti myös taiteilija-apurahoja ja eri taiteenalojen edistämisvaroja tulee lisätä. Taidetoimikuntien resurssit edelleen lisääntyivät toimintavuonna, mutta maltillisesti. Edellisestä vuodesta taiteen keskustoimikunnan tuki nousi 4 %. Kaikkien taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan oli yhteensä 24,3 miljoonaa euroa. Apurahojen ja avustusten hakemusmäärä oli edelleen kasvava. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsittelemiä hakemuksia saapui kaikkiaan yli 9 200, joista eri hakijoita oli noin 6 000. Näistä noin 3 sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen tai iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista että saajista on naisia ja noin puolet sekä hakijoista että saajista asuu pääkaupunkiseudulla. Ruotsinkielisten saajien osuus (8 %) vastaa hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Alle 35- vuotiaiden hakumäärä (27 %), samoin kuin avustusten saajien määrä (23 %), kasvoivat hieman. Taiteen keskustoimikunta on esittänyt jo kansainvälisen arvioinnin lausunnossaan, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten Suomeen tulisi perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen poliittisen päätöksenteon elin. Sen tehtävänä olisi etsiä poliittinen tahtotila julkisen vallan taiteen ja kulttuurin uusille resurssimahdollisuuksille tiellä kohti luovan hyvinvointiyhteiskunnan konkretisoimista. Taiteen keskustoimikunnan koko toimikauden painopisteistä keskeisimmät olivat toimikuntajärjestelmän kehittämistyön lisäksi TAO-ohjelmatyön ja periaatepäätöksen linjauksien esilläpito sekä taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutuksen -hankkeen rahoituksen jatkaminen yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. TAO-ohjelmatyön linjauksien toteuttaminen eteni konkreettisimmin kahdessa opetusministeriön luotsaamassa laajassa stategiaprosessissa, kulttuurivientihankkeessa ja luovuusstrategian laadinnassa. Kummassakin työssä oli mukana keskustoimikunnan edustus. Suomen Akatemian kanssa neuvoteltiin vuorovaikutusrahoituksen jatkamisesta myös tulevaisuudessa sekä taidekorkeakoulujen taiteellisen jatkokoulutuksen paremmista resursseista tärkeänä osana luovuusstrategian toteuttamista. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui taidekenttien muutosten ja taiteilijatuen vaikuttavuuden arviointiin. Yksikössä valmistui loppuraportti taidealan ammatillisesta koulutuksesta ja taidealan tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Kyseessä on viime vuosina osaraportteina ilmestyneiden hankkeiden kooste, jossa on ensimmäistä kertaa arvioituna samassa selvityksessä eri taidealojen tutkinnon suorittaneiden taiteilijoiden työelämään sijoittuminen. Muista tutkimushankkeista mainittakoon taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioiva julkaisu, joka aloittaa yksikön valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutusta taiteellisen työn kannalta kartoittavan tutkimushankkeen. Arsis-lehden osalta tehtiin toimintavuonna uusi toimituspoliittinen linjaveto: kaksi kertaa vuodessa ilmestyneet ja päätöksiämme kirjaavat bulletiinit korvattiin vuoden lopussa ilmestyvällä vuosikoosteella, johon on kirjattu kaikki vuoden aikana myönnetyt apurahat, avustukset ja palkinnot. Ensimmäinen vuosipäätösnumero ilmestyi numerona 4/2006. Tästä lähtien vuoden viimeisen Arsiksen tehtävä on toimia historiankirjoituksena antamassa kokonaiskuva valtion taidetoimikuntien ja taiteen keskustoimikunnan taiteenedistämisen menneen vuoden määrärahapäätöksistä. Toinen syy uudistukseen oli se, että saimme yhden teemanumeron myötä lisämahdollisuuden keskittyä päätösluetteloita laajempiin kulttuurija taidepoliittisiin näkökulmiin. Kolmas syy uudistukseen oli alueellisten toimikuntien integroiminen entistä kiinteämmäksi osaksi kokonaisuutta: lisänumero mahdollistaa alueellisten näkökulmien esiintuomisen laajemmin Arsiksen sivuilla. Vuoden englanninkielinen, erityisesti kansainväliseen jakeluun suunnattu Arsis esitteli suomalaisten kesäjuhlien ja festivaalien kenttää. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (IFACCA) sekä Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. Ars Baltica -verkostossa osallistuttiin aktiivisesti sen toiminnan uudellenarviointiin mm. järjestämällä toukokuussa Helsingissä organisaation järjestelykomitean seminaari. Apuraha- ja avustustoiminnassa on välitöntä kansainvälisyyttä tukevaa merkitystä erityisesti matka-avustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, mutta nykyään varsin usein myös mm. taiteilijoiden työskentely- ja 8 9
kohdeapurahoilla. Eri ministeriöiden yhteisen kulttuurivienti-hankkeen raporteissa korostetaan kansainvälisen asiantuntijavaihdon yhteydessä että keskustoimikunnan matka-apurahojen ja residenssitoiminnan avustuksia tulee merkittävästi kasvattaa. HANNU SAHA puheenjohtaja Taidetoimikuntien organisaatio OPETUSMINISTERIÖ Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taiteen keskustoimikunta 2004-2006 PUHEENJOHTAJA Hannu Saha, Kaustinen VARAPUHEENJOHTAJA Riitta Seppälä, johtaja, Helsinki JÄSENET Umayya Abu-Hanna, kirjailija, toimittaja, Helsinki Anna Brunow, arkkitehti, Helsinki Jukka-Pekka Laakso, toiminnanjohtaja, festivaalijohtaja, Tampere Tuija Lindholm, tanssija, Helsinki Vivan Lygdbäck, kulttuurijohtaja, Vaasa Asko Mäkelä, johtaja, Helsinki Markku Möttönen, toimittaja, Viitasaari Pekka Nissilä, muusikko, Helsinki Jukka Parkkinen, kirjailija, Turku Sanna Tyyri-Pohjonen, tuottaja, Helsinki Pekka Saarela, johtaja, Helsinki Ilkka Juhani Takalo-Eskola, kuvataiteilija, Forssa Anna Vilkuna, valokuvakeskuksen johtaja, Kuopio SIHTEERI Jarmo Malkavaara, pääsihteeri puh. (09) 1607 7338 fax (09) 1607 7069 jarmo.malkavaara@minedu.fi VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide JAOSTOT: Residenssi Lastenkulttuuri Media- ja monitaide Sirkus- ja estraditaide Säveltaiteen kirjastoapuraha Viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta Valtion taideteostoimikunta www.taiteenkeskustoimikunta.fi 10
Taiteen tukeminen vuonna 2006 Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien toiminta-ajatuksena on Suomen taiteen edistäminen tukemalla luovaa ja esittävää taiteellista työtä, edistämällä taiteen tuntemusta, taiteen harrastusta ja taiteen kannalta tärkeää ajankohtaista tutkimusta sekä toimimalla valtion asiantuntijaeliminä taiteen alalla. Yleisesti tunnetuin osa tätä työtä on apurahojen ja avustusten jakaminen taiteilijoille ja muille taiteen kentän toimijoille. Laaja-alaiseen taide- ja kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen tai yksittäisten taiteenalojen erityiskysymysten esille tuomiseen taidetoimikunnat pyrkivät esityksillään, lausunnoillaan ja suunnitelmillaan. Pitkäjänteistä edistämistyötä hahmottelevat erityisesti toiminta- ja taloussuunnitelmat. Taiteen keskustoimikunnan ja jaostojen sekä valtion taidetoimikunnan satakunta luottamushenkilöä sekä hallinto- ja tutkimushenkilöstö muodostavat sen asiantuntevan ja osaavan joukon, jolla taiteenedistämisen haasteellista tehtävää toteutetaan. Omalla luovalla työpanoksellaan maamme taidetta edistävät yksitoista määräaikaisessa virassa toimivaa taiteilijaprofessoria. Uusina taiteilijaprofessoreina aloittivat 1.7.2006 lukien elokuvaohjaaja Matti Ijäs ja teollinen muotoilija Hannu Kähönen sekä 1.1.2007 lukien ohjaaja Kaisa Korhonen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi taiteen keskustoimikunnan esityksestä 10.11.2006 taiteen akateemikon arvonimen säveltäjä, kapellimestari Jorma Panulalle. Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä toimivat lisäksi kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta, kuvataiteen näyttöapurahalautakunta ja valtion taideteostoimikunta. Koko taidetoimikuntalaitoksen kannalta tärkeänä asiantuntijajoukkona toimivat lisäksi 13 alueellista taidetoimikuntaa hallintohenkilöstöineen ja läänintaiteilijoineen. Alueellisen ulottuvuuden merkittävyydestä johtuen on vuosikatsauksen tilastoaineistoa tältä osin laajennettu. Taiteen ja kulttuurin tukemiseen osoitettiin vuonna 2006 valtion talousarviossa varoja kaikkiaan noin 361 milj. euroa (taulukko 1). Tästä runsaat 186 miljoonaa euroa koostui taiteen tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Taidetoimikuntalaitoksen päätösvallassa mukaan lukien alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat oli taiteen tuesta runsaat 24 miljoonaa euroa (kuvio 1). Lausuntomenettelyn kautta taiteen keskustoimikunta ja taidetoimikunnat vaikuttavat myös moniin opetusministeriön tukipäätöksiin, mm. taiteilijaeläkkeiden ja valtakunnallisten kulttuuritapahtumien valtionavustusten myöntämiseen (taulukko 2). Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien suora tuki taiteilijoille perustuu taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista säädettyyn lakiin sekä lautakuntien osalta omiin erillislakeihinsa. Näiden lakisääteisten sekä muun suoranaisesti taiteelliseen työskentelyyn kohdistuvan taiteilijatuen osuus taidebudjetissa oli 11,7 milj. euroa vuonna 2006. Kun mukaan lasketaan yhteisöille ja työryhmille kohdistetut projektija toiminta-avustukset, päädytään runsaaseen 20 miljoonaan euroon (taulukko 3). Tuen jakautuminen taiteenaloittain on esitetty kuviossa 2. Alueelliset taidetoimikunnat edistivät vuonna 2006 eri taiteenaloja mukaan lukien läänintaiteilijoiden palkkakulut kaikkiaan 4 miljoonalla eurolla (kuvio 3). Alueellisten taidetoimikuntien hakemus- ja myöntötilannetta kuvaa taulukko 4. 12 13
Apurahan hakijoiden ja saajien sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (taulukko 5). Taiteen keskustoimikuntaan toimitettujen hakemusten kasvoi edelleen. Kaikkien tukimuotojen hakemusten yhteismäärä oli yli 9 200 ; näistä hieman yli 3 000 hakemusta johti myönteiseen päätökseen (kuvio 4 ja taulukko 6). Kun ottaa huomioon myös lausuntomenettelyssä käsitellyt hakemukset, ylittää vuonna 2006 käsiteltyjen hakemusten määrä ensimmäistä kertaa 10 000 hakemuksen rajan. Tästä mittavasta työmäärästä ovat luottamushenkilöt ja henkilöstö suoriutuneet jälleen kerran kiitosta ansaitsevalla tavalla. Oheisesta talousarvion toteutumalaskelmasta (taulukko 7) ilmenevät taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja erillislautakuntien toimintamenot. Laskelman muut määrärahat osoittavat taiteen edistämisen apuraha- ja valtionavutusmenojen käytön. JARMO MALKAVAARA pääsihteeri Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2006 PUHEENJOHTAJA Hannu Saha PÄÄSIHTEERI Jarmo Malkavaara TAIDESIHTEERIT Ansa Aarnio Erika Hyyryläinen Mari Karikoski Seppo Kauhanen Marja-Leena Pétas (vv.) Esa Rantanen AMANUENSSI Heli Ahmio TIEDOTTAJA Paula Haikarainen (31.7. saakka) Tuulikki Koskinen (8.8. alkaen) SUUNNITTELIJAT Tiina Halttunen Maikki Lindfors Anni Tappola OSASTOSIHTEERIT Birgit Kaistinen Marjo Kokkonen (31.10. saakka) Silja Kulmala Merja Luntiala Taila Ylönen (vv.) TOIMISTOSIHTEERI Johanna Asadpoor (1.1.-28.2) VALTIONHALLINNON HARJOITTELIJA Heli Lukkarinen SIVIILIPALVELUSMIEHET Teo Korhonen (1.9.-6.8.) Juuso Pasala (16.8. alkaen) TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA PL 293 (Maneesikatu 7), 00171 Helsinki puh. (09) 1607 7921 fax (09) 1607 7069 tktinfo@minedu.fi 14 15
Taiteilijaprofessorit vuonna 2006 ELOKUVATAIDE Pirjo Honkasalo, elokuvaohjaaja, 1.7.2001 30.6.2006 Matti Ijäs, elokuvaohjaaja, 1.7.2006 30.6.2011 KIRJALLISUUS Risto Ahti 1.6.2004 31.8.2008 Olli Jalonen, kirjailija, 1.7.2005 30.6.2010 KUVATAIDE Juho Karjalainen, taidegraafikko, 1.7.2005 30.6.2010 MUOTOILU Matti Seppänen, muotitaiteillija, 1.7.2001 30.6.2006 Hannu Kähönen, teollinen muotoilija, 1.7.2001 30.6.2011 NÄYTTÄMÖTAIDE Kari Heiskanen, näyttelijä, 1.1.2002 31.12.2006 RAKENNUSTAIDE Mikko Heikkinen, arkkitehti, 1.9.2003 31.8.2008 Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2006 SÄVELTAIDE Kaija Saariaho, säveltäjä, 1.7.2005 30.6.2010 Maria Kalaniemi, muusikko, säveltäjä, 1.7.2005 30.6.2010 TANSSITAIDE Alpo Aaltokoski, tanssitaiteilija, 1.9.2003 31.8.2008 VALOKUVATAIDE Ulla Jokisalo, taiteilija, 1.6.2004 31.5.2009 Tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuoden 2006 tutkimustoiminta painottui taidekenttien muutosten ja taiteilijatuen vaikuttavuuden tarkasteluun. Keskeisiä tutkimuskohteita olivat taidealojen koulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, kansanmusiikin ammatillistuminen sekä taiteilija-apurahajärjestelmän vaikuttavuus. Taidealan ammatillinen koulutus on laajentunut merkittävästi 1990- luvun puolivälistä lähtien, ja aiheesta on keskusteltu vilkkaasti niin taiteilijoiden keskuudessa kuin taidehallinnossakin. Keskustelun painopiste on 16 17
ollut erityisesti koulutuksen määrässä ja sen suhteessa työmarkkinoihin. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö on toteuttanut viime vuosina laajan tutkimushankkeen taidealan tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta. Vuoden 2006 aikana valmistui hankkeen loppuraportti, Paula Karhusen ja Kaija Rensujeffin Taidealan koulutus ja työmarkkinat. Siinä kootaan yhteen sekä hankkeen että oppilaitosten kyselyaineistojen ja tilastojen tuottamia tietoja taidealojen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden määristä ja sijoittumisesta. Raportti käsittelee myös taidealan koulutuksen kehityslinjoja sekä keskeisimpiä koulutuspoliittisia tavoitteita. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa eri taidealojen tutkinnon suorittaneiden taiteilijoiden sijoittumista on tarkasteltu kokonaisuudessaan sekä koulutusasteittain että taiteenaloittain. Taidealan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista tarkastelevassa tutkimushankkeessa ilmestyi myös Paula Karhusen tutkimus Tanssin ja teatterin koulutuksesta työelämään. Tutkimus perustuu toisen asteen tai ammattikorkeakoulututkinnon tanssin tai teatterin alalla suorittaneille osoitettuun postikyselyyn. Vastaajien joukossa on tanssipedagogeja, klassisen baletin tanssijoita ja nykytanssijoita sekä teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnon suorittaneita. Tutkimuksessa selvitetään tutkinnon suorittaneiden työtilannetta, keskeisiä työnantajia ja tulonlähteitä sekä heidän näkemyksiään saadusta koulutuksesta ja sen hyödyistä. Suomalaisessa kansanmusiikissa ja kansanmusiikin ammattikuvissa viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat näkyneet muun muassa koulutustarjonnan lisääntymisenä, kansanmuusikkouden ammatillistumisena sekä kansanmusiikin ja muun populaarimusiikin uudenlaisina fuusioina. Nykyisin kansanmusiikin kentällä harrastajat ja ammattilaiset toimivat rinnakkain. Vuonna 2006 valmistui Robert Arpon ja Pekka Oeschin tutkimus Kansanmusiikin ammattilaiset, joka käsittelee kansanmusiikin kentän muutoksia sekä alan ammattilaisten käsityksistä näistä muutoksista. Tutkimuksessa tarkastellaan kansanmusiikin parissa toimivia ammattilaisia ja heidän toimintatilannettaan. Lisäksi tutkitaan heidän näkemyksiään työskentelymahdollisuuksistaan ja kansanmusiikin asemasta. Kyseessä on ensimmäinen selvitys kansanmusiikin ammattilaisista Suomessa. Vuoden aikana ilmestyi Sari Karttusen tutkimus Kuvataiteilijoiden koulutusurat, jossa tarkastellaan kuvataiteilijoiden Suomessa ja ulkomailla saamaa oman taidealan koulutusta. Analyysissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka ikä, sukupuoli ja erikoisala vaikuttavat hankitun koulutuksen määrään. Julkaisu on osa laajempaa tutkimushanketta, joka kohdistuu nuoriin suomalaisiin taiteilijoihin, jotka ovat saaneet jalansijaa kansainvälisellä nykytaiteen kentällä (kuva-, media-, valokuva- ja videotaide) viimeisten 5 10 vuoden aikana. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa toimintakentän ja -ehtojen muuttumisen vaikutuksia taiteilijan ammattikuvaan ja identiteettiin samoin kuin heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, kuinka halukkaita kansainvälistä uraa tekevät taiteilijat ovat muuttamaan ulkomaille, ja mikä merkitys kansallisuudella heille ylipäätään on. Valtion taiteilijatuen vaikuttavuutta selvitettiin Pauli Rautiaisen julkaisussa Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Siinä tarkastellaan vuosina 2002 2005 taiteilija-apurahaa saaneita taiteilijoita, heidän taiteilija-apurahahistoriaansa ja käsityksiään apurahajärjestelmän toiminnasta sekä oman apurahansa vaikuttavuudesta. Tutkimus liittyy Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön hankkeeseen, jossa selvitetään valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutuksia taiteellisen työn kannalta. Hanke tuottaa taiteilijatukea koskevan tutkimustiedon lisäksi välineitä taidetoimikuntalaitoksen taiteellista työtä tukevan toiminnan seurantaan ja kehittämiseen. Rautiaisen selvitys on hankkeen ensimmäinen julkaisu. Kaksikielisessä (suomi-englanti) Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2005. Tilasto käsittelee Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan kokonaistuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä ruotsinkielisten osuuksia apurahan hakijoista ja saajista. Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansaivälisiin tutkijatapaamisiin. Kansainvälisissä konferenssijulkaisuissa ilmestyivät Sari Karttusen Internationalisation shapes the peripheral artist: a survey of young visual artists in Finland, XVI International Sociological Association (ISA) World Congress of Sociology, Durban 2006, Proceedings CD, ja Merja Heikkisen Government policy and definitions of art - the case of comics, Fourth International Conference on Cultural Policy Research (ICCPR), Vienna 2006, Conference CD. Yksikön tutkijat esittelivät tutkimuksiaan myös kulttuuripolitiikan observatorioiden kokouksessa Bolognassa, Työelämän tutkimuksen päivillä Tampereella ja Sosiaalipolitiikan päivillä Jyväskylässä sekä useissa kulttuurialan aikakausjulkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Yksikön tutkijat pitivät vuoden aikana luentoja ja esitelmiä eri oppilaitoksissa sekä kulttuurialan organisaatioissa ja seminaareissa. He toimivat myös opetusministeriön asettamassa kulttuurin taloudellisia vaikutuksia 18 19
arvioivassa työryhmässä, Kiasman kokoelmien vaikuttavuustutkimuksen ohjausryhmässä ja Nordisk kulturpolitisk tidskrift -julkaisun toimituskunnassa. Lisäksi he osallistuivat IFAC- CA:n (International Federation of Arts Councils and Cultural Agencies) tutkijayhteistyöhön sekä pohjoismaiseen kulttuuripolitiikan tutkimuksen virkamiesryhmän toimintaan. Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille, taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu noin 7 700 nidettä, ja sinne tulee noin 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakausi- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 150 niteellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA-tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA-tietokantaa. Kirjaston tehtäviin kuuluu myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelu ja myynti. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden järjestön toimintaan. Hän vastasi osaltaan Turussa Åbo Akademissa pidetyn ARLIS/Norden vuosikokouksen ja konferenssin järjestelyistä. Konferenssi järjestettiin teemalla Konstbibliotekarie i dag och i morgon nya utmaningar för undervisningen. Toukokuussa 2006 hän osallistui ARLIS/UK & Ireland -järjestön kutsumana opintomatkalle jossa tutustuttiin Lontoon alueen lukuisiin taidekirjastoihin. Kiertueelle osallistui neljä suomalaista sekä useita taidekirjastolaisia Belgiasta ja Alankomaista. MERJA HEIKKINEN tutkimusyksikön päällikkö Vuoden 2006 julkaisut: Robert Arpo ja Pekka Oesch: Kansanmusiikin ammattilaiset. Taloudellinen tilanne ja toimintaympäristö. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 30. Paula Karhunen ja Kaija Rensujeff: Taidealan koulutus ja työmarkkinat. Ammatillisen koulutuksen määrä ja valmistuneiden sijoittuminen. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 31. Paula Karhunen: Tanssin ja teatterin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus ammatillisen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 36. Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2005 Support granted by the Arts Councils 2005. Tilastotiedote Facts and Figures 1/2006 Sari Karttunen: Kuvataiteilijoiden koulutusurat. Ammattiopinnot Suomessa ja ulkomailla. Tilastotietoa taiteesta n:o 37. Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Selvitys valtion taiteilija-apurahan saajista 2002-2005. Työpapereita n:o 45. Tutkimusyksikkö 2006 TUTKIMUSYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Merja Heikkinen ERIKOISTUTKIJAT Sari Karttunen Ritva Mitchell (vv) TUTKIJAT Paula Karhunen Kaija Rensujeff Anna Anttila (30.10. 31.12) TUTKIMUSAPULAINEN Pauli Rautiainen (15.5. 30.9.) SUUNNITTELIJA Satu Lindberg (kirjasto, julkaisut) 20 21
Ordförandens översikt Verksamhetsåret 2006 avrundade treårsperioden för Centralkommissionen för konst, statens konstkommissioner och de regionala konstkommissionerna. Hela mandattiden präglades av arbetet för att utveckla kommissionssystemet. Först publicerades år 2004 en internationell utvärdering (An International Evaluation of the Finnish System of Arts Councils, UVM: s publikationer 2004:3), och i slutet av följande år utkom utvecklingsgruppernas rapporter (Förnyandet av den regionala konstförvaltningen, UVM: s arbetsgruppspromemorior och utredningar 2005:40 och Utveckling av statens konstkommissionsväsen UVM 2005:41). År 2006 innebar inte slutet på utvecklingsarbetet, det vill säga att utvecklingsidéerna skulle ha satts i verket. Det praktiska införandet diskuterades däremot under bland annat en bred remissrunda och centralkommissionen för konst samarbetade med undervisningsministeriet för att ta fram en gemensam målbild. Kulturminister Tanja Saarela betonade i en intervju i tidskriften Arsis (1/2006) att det inte föreligger någon anledning att rucka på de grundläggande strukturerna och verksamhetsprinciperna inom konstkommissionssystemet. Enligt ministern har vi ett lätt och välfungerande system för konstfrämjande, och konstkommissionsväsendet som baserar sig på inbördes utvärdering är effektivt och demokratiskt. Arbetsgruppen som utredde utvecklingen av konstkommissionsväsendet i allmänhet jämte den efterföljande remissrundan konstaterade att det finländska systemet är unikt och välfungerande också i internationell jämförelse. Till dess starka sidor hör bland annat cirkulerande och representativ sakkunskap, fungerande inbördes utvärdering vid beslutsfattande, flexibel verksamhet och frihet att fatta självständiga beslut. Verksamheten stöds på ett avgörande sätt av konstkommissionernas egna utredningar som används både som faktagrund för besluten och för statistikföringen. Ur konstkommissionernas perspektiv ger utvecklingsrapporterna och utlåtandena en utmärkt möjlighet för undervisningsministeriet att utveckla konstkommissionssystemet i en sådan riktning som kommissionerna och konstfältet redan länge hoppats på. De nya kommissionerna kan inleda sitt treårsmandat med positiva förtecken, i och med att konstkommissionerna och undervisningsministeriet under verksamhetsåret kunde nå enighet om hur utvecklingsinsatserna bör sättas i verket. Det regionala reformarbetet fokuserar på förvaltningen: de regionala konstkommissionerna bör adminis- 23
trativt anslutas till centralkommissionen för konst. Detta skulle även ge bättre samordning av verksamheten, gemensam planering av kultur- och konstpolitiska strategier och insatsområden, bättre koordinering av stipendier och bidrag samt utveckling av samarbetet inom bland annat kommunikation, information och andra praktiska punkter. Organisationsreformen siktar på att gagna konstnärerna och konstfältet. Också undervisningsministeriets mål inom den närmaste framtiden är att följa de internationella utvärderarnas och utvecklingsgruppens rekommendation om att öka anslagen och personalresurserna för de regionala kommissionerna. Konstkommissionssystemet utgör en mångfasetterad helhet. Några drastiska ändringar av dess strukturer har ändå inte föreslagits, eftersom endast en subtil struktur kan garantera en tillräckligt bred och djup sakkunskap. Antalet olika stipendie- och bidragsformer kan däremot skäras ner, från över fyrtio till en bättre disponerad helhet som också är betydligt överskådligare för de sökande. Centralkommissionens funktionärers arbetsgrupp för intern utveckling utarbetade under verksamhetsåret en detaljerad promemoria i frågan, vilken överräcktes till undervisningsministeriet. Arbetsgruppen lyfte åter fram det redan flera gånger framförda förslaget om att övergå till elektroniska ansökan. Centralkommissionen för konst har under hela sin mandatperiod fortsättningsvis betonat vikten av det övergripande målet för arbetet enligt det konst- och konstnärspolitiska programmet (TAO) med avseende på konstfrämjandet i Finland. Det siktar på ett kreativt välfärdssamhälle: konst och kultur bör ges en position vid sidan av vetenskap och forskning i centrum av den finländska innovationspolitiken. Följaktligen bör också konstnärsstipendierna och anslagen för främjande av de olika konstformerna höjas. Visserligen ökade konstkommissionernas resurser under verksamhetsåret, men endast marginellt. Stödet från centralkommissionen ökade med 4 procent från året innan. Alla konstkommissioners stöd till konstnärlig verksamhet uppgick till sammanlagt 24,3 miljoner euro. Antalet ansökningar om stipendier och understöd fortsatte att öka. Centralkommissionen för konst, statens konstkommission och stipendiekommittéerna behandlade totalt över 9 200 ansökningar från omkring 6 000 individuella sökande. Av dem fick omkring 3 000 ett positivt beslut. Man kan vara i stort sett nöjd med jämställdheten av besluten enligt kön, region, språk och ålder. Ungefär varannan av både de sökande och mottagarna är kvinna, och ungefär varannan sökande och mottagare bor i huvudstadsregionen. Andelen svenskspråkiga mottagare (8 %) står i proportion mot antalet ansökningar. Det finns fortfarande rätt få unga sökande och mottagare, omkring en fjärdedel. Antalet ansökningar från personer yngre än 35 år ökade något, likaså antalet mottagare (27 % respektive 23 %). Centralkommissionen för konst har redan i sitt utlåtande till den internationella utvärderingen föreslagit att Finland för övergripande utvecklings- och resursfrågor inom konst och kultur bör inrätta ett förvaltningsövergripande organ under ledning av statsministern, som skulle motsvara Statens råd för vetenskap och teknologi. Organets uppgift skulle vara att ta fram en målbild för nya offentliga resursalternativ för konst och kultur på väg mot förverkligandet av det kreativa välfärdssamhället. Till de viktigaste insatsområdena under centralkommissionens hela mandatperiod hörde utöver utvecklingen av kommissionssystemet, även arbetet för att framhålla riktlinjerna i TAO-programarbetet och principbeslutet samt att fortsätta finansieringen av projektet för växelverkan mellan konst och forskning i samarbete med Finlands Akademi. Verkställandet av TAO-programarbetet gick mest konkret framåt i två breda strategiprocesser som leds av undervisningsministeriet, kulturexportprojektet och utarbetandet av en kreativitetsstrategi. Centralkommissionens representanter medverkade vid vartdera projektet. Med Finlands Akademi förhandlades om fortsatt finansiering av växelverkan-projektet samt om bättre resurser för den konstnärliga påbyggnadsutbildningen vid konsthögskolorna som en viktig del av verkställandet av kreativitetsstrategin. Centralkommissionens forskningsenhet arbetade med analys av förändringarna i konstfältet och effekterna av konstnärsbidragen. Vid enheten färdigställdes en slutrapport om den konstnärliga yrkesutbildningen och sysselsättningsläget hos dem som utexaminerats från konstutbildning. Den är en sammanställning av ett antal delrapporter som utkommit under de senaste åren, vilka för första gången sammantaget presenterar hur konstnärer med examen från olika konstområden etablerat sig i arbetslivet. Av de övriga forskningsprojekten kan nämnas en publikation om funktionen och effekterna av konstnärsstipendiesystemet, som inleder enhetens kartläggningsprojekt av betydelsen och inverkan av statens konstnärsstipendier på det konstnärliga arbetet. De redaktionspolitiska riktlinjerna för tidskriften Arsis ändrades under verksamhetsåret: bulletinerna om besluten, som utkommit två gånger om året, ersattes med ett årssammandrag som utkommer i slutet av året och i vilken räknas upp samtliga stipendier, bidrag och pris som beviljats under året. Den första årsavslutningsskriften utkom som nummer 4/2006. I framtiden kommer årets sista Arsis att ge en helhetsbild av hur statens konstkom- 24 25
SVENSK RESUMÉ missioner och Centralkommissionen för konst främjat konsten genom det gångna årets anslagsbeslut. Ytterligare en orsak till förändringen var att ett nytt temanummer ger oss bättre möjligheter att fokusera på bredare kultur- och konstpolitiska perspektiv än bara beslutsförteckningar. En tredje orsak var att de regionala kommissionerna integreras allt mer i helheten: ett extra nummer ger mer plats åt regionala synpunkter på Arsis sidor. Årets engelska Arsis, som är avsett speciellt för internationell distribution, presenterade sommarfesterna och festivalerna i Finland. Som bestående former av internationell verksamhet inom centralkommissionen för konst fortsatte kommissionen att medverka i sammanslutningarna International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (IFACCA) och Ars Baltica. Även forskningsenheten fortsatte sitt internationella samarbete. Inom nätverket Ars Baltica deltog man aktivt i omvärderingen av dess verksamhet genom att bland annat arrangera ett seminarium för organisationskommittén i Helsingfors i maj. Med avseende på stipendierna och bidragen har i synnerhet resestipendierna och residensverksamheten en internationaliserande inverkan, men i dag beviljas också ofta arbets- och projektbidrag till konstnärer. Rapporterna om från kulturexportprojektet som drivs av flera ministerier i samarbete framhävs betydelsen av internationellt expertutbyte samt att bidragen till centralkommissionens resestipendier och residensverksamhet bör höjas betydligt. HANNU SAHA ordförande Centralkommissionen för konst 2004 2006 ORDFÖRANDE Hannu Saha, Kaustby VICEORDFÖRANDE Riitta Seppälä, direktör, Helsingfors MEDLEMMAR Umayya Abu-Hanna, författare, redaktör, Helsingfors Anna Brunow, arkitekt, Helsingfors Jukka-Pekka Laakso, verksamhetsledare, festivaldirektör, Tammerfors Tuija Lindholm, dansare, Helsingfors Vivan Lygdbäck, kulturchef, Vasa Asko Mäkelä, direktör, Helsingfors Markku Möttönen, redaktör, Viitasaari Pekka Nissilä, musiker, Helsingfors Jukka Parkkinen, författare, Åbo Sanna Tyyri-Pohjonen, producent, Helsingfors Pekka Saarela, direktör, Helsingfors Ilkka Juhani Takalo-Eskola, bildkonstnär, Forssa Anna Vilkuna, fotocentrets direktör, Kuopio SEKRETERARE Jarmo Malkavaara, generalsekreterare tfn (09) 1607 7338 fax (09) 1607 7069 jarmo.malkavaara@minedu.fi
SVENSK RESUMÉ SVENSK RESUMÉ Stöd åt konsten år 2006 Verksamhetsidén för centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner är att främja konsten i Finland genom att stödja skapande och framställande konstnärligt arbete, främja kunskaper om konst, konstutövning och för konsten viktig aktuell forskning samt att fungera som statligt expertorgan i konstfrågor. Den bland allmänheten mest kända delen av detta arbete består i att dela ut stipendier och stöd till konstnärer och andra aktörer inom konstbranschen. Konstkommissionernas förslag, utlåtanden och planer syftar till att utöva ett brett konst- och kulturpolitiskt inflytande eller lyfta fram specialfrågor inom enskilda konstgrenar. Det långsiktiga arbetet för att främja konsten skisseras särskilt i verksamhets- och ekonomiplanerna. Omkring etthundra förtroendevalda som ingår i centralkommissionen för konst inklusive dess sektioner samt statens konstkommissioner och de anställda inom administrationen och forskningen bildar den kompe- tenta och kunniga grupp som verkställer den krävande uppgiften att främja konsten. Elva konstnärsprofessorer som tillsatts för viss tid ger sitt kreativa bidrag i arbetet för konsten i vårt land. Som nya konstnärsprofessorer tillträdde 1.7.2006 filmregissör Matti Ijäs och industriell formgivare Hannu Kähönen samt 1.1.2007 regissör Kaisa Korhonen. På framställan av centralkommissionen för konst tilldelade republikens president Tarja Halonen dessutom kompositören, dirigenten Jorma Panula titeln akademiker inom konstområdet 10.11.2006. I anslutning till centralkommissionen för konst finns även nämnden för biblioteksstipendier åt författare och översättare, nämnden för visningsstipendier inom bildkonst och statens konstverkskommission. De 13 regionala konstkommissionerna med administrativ personal och länskonstnärer utgör dessutom en viktig expertgrupp med avseende på hela konstkommissionsväsendet. Med anledning av betydelsen av den regionala dimensionen har årsöversiktens statistiska material till denna del utvidgats. De statliga budgetanslagen för konst och kultur uppgick år 2006 till sammanlagt cirka 361 miljoner euro (tabell 1). Av denna summa bestod drygt 186 miljoner euro av de för konst anslagna vinstmedlen för tippning och penninglotterier. Av stödet till konst låg drygt 24 miljoner euro inom konstkommissionsväsendets inklusive de regionala konstkommissionerna och särskilda nämnder beslutanderätt (figur 1). Genom ett utlåtandeförfarande påverkar centralkommissionen för konst och konstkommissionerna även många av undervisningsministeriets stödbeslut, bland annat beviljandet av konstnärspensioner och statsbidrag för riksomfattande kulturevenemang (tabell 2). Det direkta stödet för konstnärer från centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner bygger på lagen om konstnärsprofessurer och statens konstnärsstipendier, och för nämndernas del på separata lagar. År 2006 utgjorde det lagstadgade konstnärsstödet och annat direkt konstnärsstöd till konstnärligt arbete 11,7 miljoner euro av konstbudgeten. Inkluderas projekt- och verksamhetsbidrag till sammanslutningar och arbetsgrupper uppgår summan till drygt 20 miljoner euro (tabell 3). Hur stödet fördelats på de olika konstområdena presenteras i figur 2. År 2006 gav de regionala konstkommissionerna sammanlagt 4 miljoner euro i understöd till olika konstområden (figur 3). Denna summa inbegriper löneutgifterna för länskonstnärer. Ansökningar till de regionala konstkommissionerna och beviljade stöd beskrivs i tabell 4. Det har inte skett några större förändringar i fördelningen av kön, ålder, språk och boningsort hos de stipendiesökande och stipendiemottagarna (tabell 5). Antalet ansökningar som lämnades in till centralkommissionen för konst fortsatte att öka. Det sammanlagda antalet ansökningar inom alla stödformer överskred 9 200, av dessa fick något över 3 000 ansökningar ett positivt beslut (figur 4 och tabell 6). Beaktas också ansökningarna som behandlades inom utlåtandeförfarandet, överskrider antalet behandlade ansökningar för första gången 10 000. De förtroendevalda och personalen har åter igen klarat av denna enorma arbetsbörda på ett berömligt sätt. Av den bifogade utfallskalkylen (tabell 7) framgår verksamhetsutgifterna för centralkommissionen för konst, statens konstkommissioner och de särskilda nämnderna. De övriga anslagen i kalkylen anger hur stipendie- och statsstödsmedlen för konstfrämjande använts. JARMO MALKAVAARA generalsekreterare 28 29
SVENSK RESUMÉ SVENSK RESUMÉ Forskningsenhetens verksamhet år 2006 Forskningsenheten har som uppgift att idka kulturpolitiskt relevant forskning. Enheten bedriver och understöder forskning inom sin sektor, erbjuder experttjänster till konstförvaltningen och konstfältet samt deltar i det internationella samarbetet inom kulturpolitisk forskning. Enheten ger ut fyra publikationsserier och förvaltar ett kulturpolitiskt bibliotek som är öppet för allmänheten. Under 2006 låg tyngdpunkten för forskningsverksamheten på analys av förändringarna i konstfältet och effek- terna av konstnärsbidragen. Centrala forskningsområden var situationen för dem som utexaminerats från konstutbildning, konstnärers internationella inriktning, folkmusikens professionalisering samt effekterna av konstnärsstipendiesystemet. Den konstnärliga yrkesutbildningen har breddats betydligt sedan mitten av 1990-talet, och temat har diskuterats mycket såväl bland konstnärerna som inom konstförvaltningen. Den springande punkten i debatten har varit mängden av utbildning i förhållande till arbetsmarknaden. Forskningsenheten vid centralkommissionen för konst har under de senaste åren genomfört en omfattande utredning av hur de som utexaminerats från konstutbildning etablerat sig. Projektets slutrapport, Taidealan koulutus ja työmarkkinat (Konstutbildningen och arbetsmarknaden) av Paula Karhunen och Kaija Rensujeff, färdigställdes år 2006. Rapporten sammanställer information som inhämtats genom både utredningen och läroinrättningarnas enkäter och statistik om volymerna av utexaminerade från konstnärlig yrkesutbildning och hur de utexaminerade har etablerat sig. Den behandlar också utvecklingstrenderna inom konstutbildningen samt dess viktigaste utbildningspolitiska mål. Ingen utredning har tidigare granskat hur de utexaminerade från olika konstområden har etablerat sig både som helhet betraktat och enligt utbildningsstadium och konstområde. Inom forskningsprojektet som analyserar etableringen av dem som avlagt konstnärlig yrkesutbildning publicerades också Paula Karhunens utredning Tanssin ja teatterin koulutuksesta työelämään (Från dans- och teaterutbildning ut i arbetslivet). Materialet för utredningen inhämtades genom en brevenkät bland dem som avlagt examen på andra stadiet eller vid yrkeshögskola inom dans eller teater. På enkäten svarade danspedagoger, dansare med utbildning inom klassisk balett och samtidsdans samt personer med amatörteaterledarexamen. Utredningen redogör för de utexaminerades arbetsläge, främsta arbetsgivare och inkomstkällor samt för deras uppfattning om utbildningen i allmänhet och hur nyttig den varit. Den förändring som under de senaste årtiondena skett inom den finländska folkmusiken och i uppfattningen om folkmusik som yrke har resulterat i bland annat ett ökat utbildningsutbud, folkmusikens professionalisering och i nya former av fusion mellan folkmusik och annan populärmusik. I dag spelar amatörer och proffs sida vid sida på folkmusikfältet. År 2006 färdigställde Robert Arpo och Pekka Oesch sin utredning Kansanmusiikin ammattilaiset (Professionella folkmusiker) av förändringarna inom folkmusikfältet samt hur de professionella inom branschen ser på dessa förändringar. Utredningen granskar yrkesmusiker som verkar inom folkmusiken och 30 31
SVENSK RESUMÉ SVENSK RESUMÉ deras verksamhetsläge. Den redogör också för musikernas uppfattningar om sina arbetsmöjligheter och folkmusikens ställning. Professionella folkmusiker har inte undersökts tidigare i Finland. Under året utkom Sari Karttunens utredning Kuvataiteilijoiden koulutusurat (Bildkonstnärers utbildningar) av bildkonstnärers utbildning inom det egna konstområdet i Finland och i utlandet. Analysen fäster speciell vikt vid hur ålder, kön och specialområde inverkar på hur mycket man utbildar sig. Publikationen ingår i ett mer omfattande forskningsprojekt som fokuserar på unga finländska konstnärer som fått fotfäste inom den internationella nutidskonsten (bild-, media-, foto- och videokonst) under de senaste 5 10 åren. Projektet avser att kartlägga hur förändringarna i verksamhetsfältet och betingelserna påverkar dels konstnärernas yrkesbild och identitet, dels deras ekonomiska situation. Utredningen analyserar också hur villiga konstnärer med en internationell karriär är att flytta utomlands och hur stor vikt de fäster vid nationalitet över huvud taget. Effekterna av statens konstnärsbidrag utforskades i Pauli Rautiainens publikation Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus (Konstnärsbidragssystemets funktion och upplevda verkningar). Den granskar de konstnärer som tilldelats konstnärsstipendier under åren 2002 2005, deras stipendiehistoria och uppfattningar om hur stipendiesystemet fungerar samt om vilken effekt stipendiet haft för dem. Utredningen ingår i forskningsenhetens projekt som kartlägger betydelsen och inverkan av statens konstnärsstipendier på det konstnärliga arbetet. Utöver data om konstnärsbidragen tar projektet även fram verktyg för uppföljning och utveckling av konstkommissionsväsendet verksamhet för att stödja konsten. Rautiainens rapport är den första publikationen under projektet. I den tvåspråkiga (finska engelska) serien Tilastotiedotteita (Statistikmeddelanden) publicerades den årligen utkommande uppföljningsstatistiken som granskar statens konstkommissionsväsendes stöd för konstnärlig verksamhet. Statistiken redogör för det stöd som centralkommissionen för konst, statens konstkommissioner och stipendienämnder samt de regionala konstkommissionerna beviljar för konstnärlig verksamhet. Av statistiken framgår hur stödet fördelas mellan de olika konstformerna och områdena samt andelen unga konstnärer, kvinnor, svenskspråkiga och personer bosatta i huvudstadsregionen bland de stipendiesökande och stipendietagarna. Forskare från enheten deltog under året i forskarmöten både i hemlandet och i utlandet. I internationella konferenspublikationer utkom Sari Karttunens studie Internationalisation shapes the peripheral artist: a survey of young visual artists in Finland, XVI International Sociological Association (ISA) World Congress of Sociology, Durban 2006, Proceedings CD, och Merja Heikkinens Government policy and definitions of art the case of comics, Fourth International Conference on Cultural Policy Research (ICCPR), Vienna 2006, Conference CD. Enhetens forskare presenterade även sina fynd vid de s.k. kulturobservatoriernas möte i Bologna, konferensen för arbetslivsforskning i Tammerfors och konferensen för forskning i socialpolitik i Jyväskylä samt i flera olika kulturtidskrifter och i media. Forskarna föreläste och höll föredrag vid olika läroanstalter, organisationer inom kultursektorn och seminarier. De medverkade även i arbetsgruppen för bedömning av kulturens ekonomiska verkningar som tillsatts av undervisningsministeriet, i styrgruppen för effektutvärdering av Kiasmas samlingar och i redaktionsrådet för Nordisk kulturpolitisk tidskrift. De deltog vidare i forskarsamarbetet inom IFACCA (International Federation of Arts Councils and Cultural Agencies) samt i den nordiska tjänstemannagruppen för kulturpolitisk forskning. Enheten tog även fram statistik och annan information för media, konstförvaltningen och aktörerna inom kultursektorn i Finland och i utlandet. Kulturpolitiska biblioteket, som förvaltas av enheten, är ett konst- och kulturpolitiskt specialbibliotek som är öppet för allmänheten. Bibliotekets samlingar omfattar omkring 7 700 band och biblioteket prenumererar på omkring 150 olika finländska och utländska tidskrifter och informationsblad inom kulturområdet. Bibliotekets samlingar utökades med 150 band under året. Samlingarna har lagrats i databasen ARSCA, som är en gemensam biblioteksdatabas för konsthögskolornas bibliotek och centralkommissionen för konst. ARSCA ingår i högskolebibliotekens gemensamma databas LINDA. Biblioteket svarar även för distributionen och försäljningen av forskningsenhetens publikationer. Planerare Satu Lindberg deltog i arbetsgruppen för konstbiblioteken vid Finlands vetenskapliga bibliotekssamfund och i nordiska konstbibliotekens organisation ARLIS/Norden. Hon svarade i sin del även för arrangemangen för ARLIS/Nordens årsmöte och konferens vid Åbo Akademi. Temat för konferensen var Konstbibliotekarie i dag och i morgon nya utmaningar för undervisningen. I maj 2006 var hon inbjuden av ARLIS/ UK & Ireland att delta i en studieresa till de många konstbiblioteken i och omkring London. I studieresan deltog fyra finländare och flera representanter för konstbiblioteken i Belgien och Nederländerna. MERJA HEIKKINEN chef för forskningsenheten 32 33
2Tilastoja 2006
KUVIO 1. Valtion taidetoimikuntien* tuki tukimuodoittain vuonna 2006 (yht. 24,2 milj. ) Valtionpalkinnot 0,9 % Alueellisten taidetoimikuntien tuki 16,5 % Valtion taiteilija-apurahat 30,8 % KUVIO 3. Alueellisten taidetoimikuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2006 (yht. 4,0 milj. ) valokuvataide 5,7 % elokuvataide 2,4 % tanssitaide 7,5 % kirjallisuus 10,5 % taideteollisuus 7,3 % Yhteisöille myönnettävä tuki 17,3 % säveltaide 12,5 % kuvataide 28,0 % Taiteilijaprofessuurit 2,0 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 14,9 % Kohdeapurahat & muut projektituet 17,6 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. rakennustaide 1,2 % näyttämötaide 15,7 % muu* 9,0 % * Muu = taiteenaloittain luokittelematon tai taiteidenvälinen sekä lastenkulttuuri, arvostelijat, tapahtumat ja tuottajat. Luvut sisältävät alueellisten taidetoimikuntien avustukset, apurahat ja palkinnot sekä läänintaiteilijoiden palkkakulut. KUVIO 2. Taiteen keskustoimikunnan* tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2006 (yht. 20,2 milj. ) KUVIO 4. Taiteen keskustoimikunnalle* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina 2002 2006 valokuvataide 5,2 % arvostelijat 0,7 % tanssitaide 6,2 % elokuvataide 7,5 % taideteollisuus 5,0 % 10 000 8 000 7 895 8 221 8 711 9 153 9 264 säveltaide 14,1 % rakennustaide 2,4 % näyttämötaide 11,4 % muu** 4,7 % kuvataide 18,8 % kirjallisuus 24,0 % 6000 4000 2000 0 2002 2003 2004 2005 2006 * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,4 % ja mediataiteen 0,9 %. 36 37
TAULUKKO 1. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2006 EURO MILJ. Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 361,2 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 186,4 Taiteen keskustoimikunnan tuki** 20,2 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,0 Taidetoimikuntien tuki kokonaisuudessaan*** 24,2 Taidetoimikuntien tuen (24,2 milj. ) osuus valtion taidebudjetista 7 % Lähde: Valtion talousarvio http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2006/aky_2006.html, opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat * Sisältää kirjastot 40 milj.. ** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. TAULUKKO 2. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2006 HAKEMUKSIA MÄÄRÄRAHA Taiteilijaeläkkeet 455 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 213 3 673000 Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuvafestivaalit ** 495000 Elokuva-alan järjestöt 13 483000 Kirjallisuuden ostotuki *** 830000 Kirjailijajärjestöt 6 290000 Taidekoulut 6 300000 Kuvataidejärjestöt 13 367000 Harrastajateatterijärjestöt 5 466000 Ammattiteatterijärjestöt 10 157 500 Säveltaiteen harrastustoiminta 13 500000 Musiikki-instituutit 5 345000 Säveltaidejärjestöt 10 135000 Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt 7 60000 Tanssialan järjestöt 6 76000 Valokuva-alan järjestöt ja näyttelyt 3 100000 YHTEENSÄ 8 277 500 * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä. TAULUKKO 3. Taiteen keskustoimikunnan* tuki vuonna 2006 - tukimuodot ja summat TAITEELLISEEN TYÖSKENTELYYN (TAITEILIJAT) 11,7 milj. Kirjastoapurahat ** 2584290 Kuvittajien kirjastoapurahat 50000 Näyttöapurahat 841 000 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120000 Taiteilija-apurahat *** 7444440 Taiteilijaprofessuurit 478030 Valtionpalkinnot **** 225000 PROJEKTEIHIN (TAITEILIJAT/TYÖRYHMÄT/YHTEISÖT) 4,3 milj. Elokuvakulttuurin tuki 245000 Kohdeapurahat 745300 Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki 70 000 Kuvataiteen julkaisutuki 100000 Kuvataiteen näyttelytoiminta 539000 Lastenkulttuurituki 480000 Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot 175000 Matka-avustukset 314340 Media-, sirkus ja monitaidetuki 289890 Muotoilun edistäminen 79000 Muotoilun projektituki 195000 Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 240500 Rakennustaiteen edistäminen 174000 Residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta 235900 Tanssikulttuurin tuki 40000 Tanssiproduktioiden tuki 172000 Valokuvataiteen produktiotuki 100000 Valokuvateosten laatutuki 70 000 YHTEISÖILLE 4,2 milj. Alueellinen valokuvatoiminta 230000 Alueelliset elokuvakeskukset 380000 Alueoopperat 389000 Elokuvan laatutuki 360000 Kirjallisuuden projektituki 58310 Konserttitoiminnan edistäminen 247000 Lukemisen ja luovan kirjoittamisen edistäminen 225000 Musiikkikilpailut 44000 Musiikkileirit ja mestarikurssit 350000 Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit 207 500 Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit 432000 Rahoituslain ulkopuoliset teatterit 1 080000 Sävellystilaukset 105500 Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus 70 000 KAIKKI YHTEENSÄ 20,2 milj. * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Josta tietokirjailijoille 259 940. *** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. **** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot 30 000. 38 39