Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi. Osa 2: Teknis-taktinen lajianalyysi miesten ja alle 17- vuotiaiden poikien pääsarja- ja maaotteluista

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi Osa 2: Teknis-taktinen lajianalyysi miesten ja alle 17- vuotiaiden poikien pääsarja- ja maaotteluista Tomi Vänttinen, Henri Lehto & Rudy Kalema Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Copyright 2012 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Suomen Palloliitto Sami Hyypiä Akatemia Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN 978-952-5676-57-0 (PDF) Jyväskylä 2012

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANALYSOIDUT OTTELUT... 4 3 TEKNISET SUORITUKSET... 7 3.1 Tehokas peliaika... 7 3.2 Pallonhallinta otteluiden aikana... 7 3.3 Syötöt... 21 3.4 Haltuunotot... 44 3.5 Kuljetukset... 61 3.6 Syötönkatkot... 77 3.7 Pallonriistot... 87 MAALITILANNEANALYYSI... 98 YHTEENVETO... 125

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 3 1 JOHDANTO Suomen Palloliiton liittokokous asetti vuonna 2009 julkaisemassaan toimintastrategiassa kunnianhimoisen vision ( unelman ) olla vuonna 2020 jokaisella toiminnan osa-alueella Euroopan 10 parhaan jalkapallomaan joukossa. Uuden strategian seurauksena liiton painopistealueiksi nostettiin mm. osaamisen kehittäminen ja huippujalkapallo. Vuonna 2010 Palloliitto aloittikin huippuurheilujärjestelmänsä kehittämisen yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa. Tätä kehitysprosessia varten muodostetun prosessiryhmän keskusteluissa nähtiin tarpeelliseksi päivittää viimeksi 1990-luvulla tehty jalkapallon lajianalyysi vastaamaan nykytilannetta pelin fyysisten ja teknisten ominaisuuksien osalta. Päivitetyn lajianalyysin ensimmäinen osa "Fysiologia ja tekniset suoritukset" kirjallisuuskatsaus valmistui Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen koostamana vuonna 2010. Tässä lajianalyysityön toisessa osassa selvitettiin puolestaan pelianalyysien avulla miten Suomen maajoukkueet suoriutuvat vastustajiinsa verrattuna ja eroavatko kansallisen tason ottelut teknistaktisten ominaisuuksien suhteen kansainvälisen tason otteluista miehissä ja U-17 -ikäryhmässä. Raportin tulokset perustuvat pelianalyyseihin, jotka tehtiin neljästä miesten A-maajoukkueen EURO2012-karsintaottelusta, neljästä Veikkausliigaottelusta, kolmesta nuorten U-17-maajoukkueen EM-karsintaottelusta ja kolmesta B-nuorten SM-sarjaottelusta. Näiden analyysien perusteella suomalaisen jalkapallon tasosta pyrittiin muodostamaan objektiivinen kuva, jonka avulla on mahdollista tunnistaa niitä kehityskohteita, joihin suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa on erityisesti syytä kiinnittää huomiota. Palloliiton 2012 julkaisemassa yhtenäisessä valmennuslinjassa korostetaan yksilökeskeistä valmennusfilosofiaa: Yksilökeskeisessä valmennusfilosofiassa pelaajien henkilökohtaiset kehitystarpeet ja osaamisalueet ohjaavat joukkueen valmentamista. Pelaajalähtöinen valmentaminen edellyttää yksilön erityisosaamisen ja kehitystarpeiden huomioimista sekä päivittäisessä valmennuksessa, pelaajavalinnoissa että joukkueen pelaamisessa. Laadukkaampi pelaajakehitys edellyttää, että yksilön ominaisuudet tunnistetaan. Pelaajalähtöinen, yksilöllinen valmennus ja pelin ymmärrys nousevat valmennustyön ydinasioiksi kaikessa pelaajakehitystyössä. Tämä raportti pyrkii tukemaan yksilökeskeistä valmennusfilosofiaa tuomalla esiin millaisia teknisiä ja taktisia suorituksia tehdään eri pelipaikoilla kansainvälisen tason otteluissa. Näiden suoritusten ja pelipaikkojen asettamien vaatimusten huomioiminen pelipaikkakohtaisessa harjoittelussa on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä suomalaista jalkapalloa. Jalkapallo on maailman suosituin urheilumuoto, minkä vuoksi kansainvälinen menestyminen lajissa on erityisen vaikeaa. On hyvä pitää mielessä, että jalkapallo kehittyy jatkuvasti kaikkialla maailmassa pelaajien taitotason, taktisen osaamisen ja fyysisten ominaisuuksien parantuessa uusien valmennusmenetelmien ansiosta. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen jalkapallon toimintatapojen tulisi kehittyä kilpailijamaita nopeammin, jotta pelaajiemme tekninen ja taktinen osaaminen tulevaisuudessa vastaisi kansainvälistä huipputasoa. Tässä kilpailussa tiedon hakeminen, tuottaminen

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 4 ja päivittäminen ovat tärkeässä osassa, mutta vielä tärkeämpää on osata suodattaa valtavasta määrästä tietoa oleellinen ja soveltaa se käytäntöön. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANALYSOIDUT OTTELUT Tämän raportin tulokset perustuvat kahteen pelianalyysimalliin, jotka on kehitetty useamman vuosikymmenen aikana Suomen Palloliiton ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen yhteistyöprojekteissa. Ensimmäinen näistä pelianalyysimalleista on kehitetty teknisten puolustus- ja hyökkäystapahtumien (katkot, riistot, haltuunotot, kuljetukset, syötöt, jne.) analysoimiseen. Tässä mallissa analysoidaan koko ottelu ja kaikki siinä tehtävät tekniset suoritukset. Toisessa pelianalyysimallissa, maalitilanneanalyysissä, puolestaan tarkastellaan ainoastaan hyökkäyksiä, jotka johtavat joko maalintekotilanteeseen tai sellaiseen murtautumiseen hyökkäyskolmannekselle, jossa maalitilanne olisi syntynyt mikäli viimeinen syöttö tai ratkaisu olisi onnistunut ("hukattu maalintekotilanne"). Näiden lisäksi maalitilanneanalyysi sisältää myös hyökkäyserikoistilanteet. Vaikka maalitilanneanalyysissä analysoitavien hyökkäysten valinta tapahtuu peliä koodaavan henkilön subjektiivisen arvioinnin perusteella, sisältävät molemmat pelianalyysimenetelmät hyvin vähän pelin laadullista arviointia ja ovatkin lähestymistavaltaan voimakkaasti määrälliseen analyysinäkökulmaan perustuvia ja sen vuoksi luonteeltaan varsin tilastokeskeisiä. Kummassakin pelianalyysimallissa pelin analysoiminen tapahtui katsomalla pelivideota sekunti sekunnilta ja koodaamalla ottelun tapahtumat käytetyn pelianalyysimallin mukaisesti tietokantaan. Koodaamisen tekninen toteutus tapahtui Dartfish TeamPro 5.5 tietokoneohjelmalla (kuva) ja tulosten jatkokäsittely taulukkolaskentaohjelmilla. Yhdestä ottelusta koodattiin teknisessä analyysissä yhteensä 2500 3500 puolustus- ja hyökkäyssuoritusta. Maalitilanneanalyysissä tapahtumamäärä oli luonnollisesti sidoksissa kyseisen ottelun maalintekotilanteisiin. Selvitykseen analysoitujen otteluiden perustiedot on esitetty seuraavalla sivulla esitettävässä taulukossa. Kuva. Pelianalyysi tehtynä Dartfish 5.5 ohjelmalla.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 5 Taulukko. Raporttiin analysoitujen otteluiden perustiedot. A-maaottelut (EURO2012) Veikkausliiga U-17-maaottelut B-SM Ottelu Pvm Tulos Tehokas peliaika Pallonhallinta 7.6.2011 5-0 (3-0) 58 min 54% - 46% 6.9.2011 0-2 (0-1) 68 min 38% - 62% 7.10.2011 1-2 (0-1) 64 min 56% - 44% 11.10.2011 0-0 63 min 50% - 50% Ruotsi-Suomi Suomi-Hollanti Suomi-Ruotsi Unkari-Suomi TPS-JJK TPS-FC Inter FC Inter-JJK JJK-HJK Romania-Suomi Portugali-Suomi Suomi-Venäjä JJK-HJK JJK-PK-35 JJK-TPV 20.5.2011 16.6.2011 20.6.2011 6.8.2011 24.10.2011 26.10.2011 29.10.2011 19.8.2011 17.9.2011 1.10.2011 2-3 (2-0) 2-1 (2-0) 2-0 (1-0) 0-2 (0-1) 2-2 (2-1) 2-1 (2-0) 1-3 (0-3) 0-3 (0-1) 1-1 (1-0) 0-2 (0-2) * 54 min * 54 min 51 min * 58 min * 52 min * 58 min 58 min 60 min 59 min 62 min 61 min 61 min 57 min 65 min 59 min 58 min 43% - 57% 40% - 60% 48% - 52% 46% - 54% 45% - 55% 49% - 51% 58% - 42% 49% - 51% 49% - 51% 52% - 48% (* todellinen tehokas peliaika nuorten 80 min ottelussa ja tehokas peliaika suhteutettuna aikuisten 90 min otteluaikaan) Raportissa myöhemmin esitettävät pelipaikkakohtaiset jakaumat perustavat pelijärjestelmiin, jotka esitetään alla olevassa taulukossa. Kolmenumeroisessa pelijärjestelmässä ensimmäinen luku kertoo puolustuslinjassa pelanneiden kenttäpelaajien lukumäärän, toinen luku keskikenttäpelaajien ja kolmas hyökkääjien määrän. Pelijärjestelmät 4-2-3-1 tai 4-3-2-1 tulkitaan puolestaan siten, että joukkue on pelannut neljällä puolustuslinjan pelaajalla, viidellä keskikenttämiehellä ja yhdellä hyökkääjällä. Suomen A-maajoukkueen käyttämässä 4-3-2-1 -pelijärjestelmässä ( joulukuusi ) hyökkääjän alapuolella pelanneet kaksi 10-paikan pelaajaa tulkittiin analyyseissä laitakeskikenttäpelaajiksi, jotta vertailu eri tasojen ja joukkueiden välillä olisi mahdollista. Taulukko. Joukkueiden pelijärjestelmät analysoiduissa otteluissa A-maaottelut (EURO2012) Veikkausliiga U-17-maaottelut Ottelu Pvm Tulos Ruotsi-Suomi 7.6.2011 5-0 (3-0) Suomi-Hollanti 6.9.2011 0-2 (0-1) Suomi-Ruotsi 7.10.2011 1-2 (0-1) Unkari-Suomi 11.10.201 0-0 1 TPS-JJK TPS-FC Inter FC Inter-JJK JJK-HJK Romania-Suomi Portugali-Suomi Suomi-Venäjä 20.5.2011 16.6.2011 20.6.2011 6.8.2011 24.10.201 1 26.10.201 1 29.10.201 1 2-3 (2-0) 2-1 (2-0) 2-0 (1-0) 0-2 (0-1) 2-2 (2-1) 2-1 (2-0) 1-3 (0-3) Pelijärjestelmä kotijoukkue 4-4-2 4-2-3-1 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-2-3-1 4-2-3-1 4-4-2 Pelijärjestelmä vierasjoukkue 4-2-3-1 4-3-2-1 4-3-2-1 4-3-2-1 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-2-3-1

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 6 B-SM JJK-HJK JJK-PK-35 JJK-TPV 19.8.2011 17.9.2011 1.10.2011 0-3 (0-1) 1-1 (1-0) 0-2 (0-2) 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-4-2 4-2-3-1 4-2-3-1 Tämä raportti on rakennettu siten, että lyhyen tekstiosan jälkeen tulevat taulukot ja kuvaajat, joista varsinaiset analyysitulokset löytyvät. Tekstiosassa käsitellään ensin tuloksia yleisesti, sen jälkeen verrataan kansallisia sarjoja maaotteluihin ja lopuksi suomalaispelaajia vastustajiin. Jokaisen tekstiosuuden päätteeksi valmennuksellisessa yhteenvedossa on tuloksista esitetty näkökulmia, joita voidaan pohtia käytännön valmennustoiminnassa. Kuvien ja taulukoiden yhteydessä esitettyjen kysymysten on tarkoitus helpottaa lukijaa hahmottamaan mitä kyseisissä tilastoissa esitetään ja minkä tyyppisiin kysymyksiin niillä voidaan yrittää vastata. Raportin tekstiosassa käsitellään siis valikoituja tuloksia pelianalyyseistä, joiden tarkoituksena on tulosten esittelyn lisäksi toimia esimerkkeinä kuinka tuloksia voidaan tulkita. Pelianalyysituloksia analysoitujen otteluiden osalta voidaan pitää luotettavina, mutta otteluiden pienen määrän vuoksi on niiden yleistämisessä syytä olla varovainen. Myös tulkintojen osalta lukijan on syytä olla kriittinen, koska nimenomaan erilaiset näkökulmat ja kriittinen keskustelu on se, mikä herättää tilastot toiminnaksi. Tulosten vertailtavuuden vuoksi nuorten ottelujen tulokset on suhteutettu vastaamaan 90 min peliaikaa (kerrottu arvolla 90min/80min = 1.125). Tulostaulukoissa todelliset 80 min peliajan arvot on esitetty pienemmällä fontilla ennen suhteutettua arvoa. Tekstissä tuloksia käsiteltäessä puhutaan 90 minuutin arvoiksi muutetuista tuloksista.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 7 3 TEKNISET SUORITUKSET 3.1 Tehokas peliaika Miesten jalkapallo-ottelu kestää 90 min, josta pallo on pelissä hieman yli 60 min. Tähän raporttiin analysoiduissa Veikkausliiga- ja A-maaotteluissa tehokas peliaika oli molemmissa keskimäärin 63 min vaihteluvälin ollessa 58 68 min. Tehokas peliaika ei ollut yhteydessä pelin tasoon. Nuorten ottelut kestävät puolestaan 80 min. Kuten miesten otteluissa niin myös nuorissa tehokas peliaika analysoiduissa otteluissa oli noin 2/3 kokonaispeliajasta. Tehokkaan peliajan vaihteluväli oli nuorissa 51 58 min. 3.2 Pallonhallinta otteluiden aikana Määritelmä Pallonhallinta laskettiin lukumäärinä eli kuinka monta kertaa pallo oli joukkueen hallinnassa. Joukkueelle pallonhallintoja saattoi tulla peräkkäin siinä tapauksessa, että vastustaja toimitti pallon yli rajojen saamatta sitä varsinaisesti hallintaansa. Pelaajakohtaisia pallonhallintoja laskettaessa saattoi samalla pelaajalla olla useampia pallohallintoja saman hyökkäyksen aikana. Pelaajan pallonhallinnaksi laskettiin jokainen erillinen kerta kun hän toimi pallollisena pelaajana. Sinällään yksi pallonhallinta saattoi sisältää eri määrän kosketuksia riippuen hallinnan aikaisesta toiminnasta. Näitä erilaisia toimintoja olivat esimerkiksi yhdellä kosketuksella pelattu syöttö, haltuunotto-syöttö ja haltuunotto-kuljetus-syöttö yhdistelmä. TULOKSET Miehet Miesten otteluissa pallonhallintoja tuli kummankin joukkueen hallinnat yhteen laskettuna 250 300 kappaletta ottelua kohden. Keskimäärin pallo oli joukkueen hallinnassa noin 14 sekuntia, jona aikana tapahtui neljä yksittäisen pelaajan suorittamaa pallonhallintaa. Käytännössä siis pallo kävi joko neljällä eri pelaajalla tai pienempi määrä pelaajia syötteli keskenään yhteensä neljä kertaa. Yksittäinen pelaaja hallitsi palloa yhdessä ottelussa keskimäärin 40 50 kertaa. Pelaaja piti palloa hallussaan hieman alle kaksi sekuntia, jona aikana hän otti palloon keskimäärin kaksi kosketusta. Erosivatko Veikkausliigaottelut maaotteluista pallonhallinnan suhteen? Kyllä. Veikkausliigassa joukkueilla oli enemmän pallonhallintoja kuin maaotteluissa. Tämä tarkoittaa sitä, että pallo vaihtui joukkueelta toiselle tai meni yli rajojen useammin Veikkausliigassa kuin maaotteluissa. Tästä loogisena seurauksena oli, että joukkueen pallonhallinta Veikkausliigassa oli hieman lyhyempikestoinen ja sisälsi vähemmän syöttöjä pelaajalta toiselle kuin maaotteluissa. Yksittäiset pelaajat ottivat yhden pallonhallinnan aikana Veikkausliigassa yhtä paljon kosketuksia kuin maajoukkuepelaajat, mutta käyttivät näihin kosketuksiin hieman enemmän aikaa. Veikkausliigapelaajat käsittelivät siis palloa hieman hitaammin kuin maajoukkuepelaajat.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 8 Erosiko Suomen A-maajoukkue vastustajistaan pallonhallinnan osalta? Osittain kyllä. Määrällisesti joukkueilla oli lähes sama määrä pallonhallintoja, mikä oli oletettavaa, koska pallonhallinta siirtyy otteluissa pääasiassa joukkueelta toiselle. Joukkueena vastustajat kykenivät Suomeen verrattuna kuitenkin hieman pidempikestoiseen pallonhallintaan. Tämän seurauksena myös vastustajan yksittäisillä pelaajilla oli lukumääräisesti enemmän pallonhallintoja kuin Suomen pelaajilla. Sen sijaan yksittäisen pallonhallinnan kesto ja siinä otettujen kosketusten lukumäärä oli sama Suomen maajoukkuepelaajilla ja heidän vastapelureillaan. Pallonkäsittelynopeutta analysoitiin kuitenkin tarkemmin vertaamalla suomalaisten ja hollantilaisten pelaajien pallonkäsittelynopeutta toisiinsa. Hollantilaiset valittiin vertailuun, koska he edustivat pelaajina maailman ehdotonta eliittiä. Kuten alla olevassa kuvassa esitetään, olivat sekä Veikkausliiga- että maajoukkuepelaajat hitaampia pallonkäsittelyssä kuin hollantilaiset. Vaikuttaisi myös siltä, että ero kertautui pelaajan ottaman kosketusmäärän kasvaessa. Veikkausliigapelaajat olivat pallonkäsittelyssä puolestaan Suomen maajoukkuepelaajia hitaampia kaikissa muissa tapauksissa paitsi pelaajien ottaessa neljä kosketusta. Kuva. Suomalaispelaajien pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin pelaajiin. Pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin pelaajiin Veikkausliiga Suomi 0.6 0.5 0.4 s 0.3 0.2 0.1 0 HITAAMPI -> 1 kosketus 2 kosketusta 3 kosketusta 4 kosketusta Nuoret Nuorten otteluissa pallonhallintoja tuli kummankin joukkueen hallinnat yhteen laskettaessa 350 400 kappaletta. Keskimäärin pallo oli yhden joukkueen hallinnassa noin 10 sekuntia ja yhden pallonhallinnan aikana palloon koski 2-3 pelaajaa. Yksittäinen pelaaja hallitsi palloa yhdessä ottelussa keskimäärin 40 50 kertaa. Pelaaja piti palloa hallussaan kerrallaan hieman alle kaksi sekuntia ja käytti tänä aikana keskimäärin hieman yli 2 kosketusta.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 9 Erosivatko B-SM-sarjaottelut nuorten U-17-maaotteluista pallonhallinnan suhteen? Kyllä. B-nuorten SM-sarjassa joukkue menetti pallon nopeammin oman pallonhallintansa aikana ja tästä johtuen pallonhallintojen kokonaislukumäärä joukkuetta kohden oli näissä otteluissa U-17- maaotteluita suurempi. Yhden pallonhallinnan lyhyemmästä kestosta johtuen myös hallintaan osallistuneiden pelaajien lukumäärä oli maaotteluita pienempi. Yksittäisiä pelaajia tarkasteltaessa havaittiin, että B-nuorten SM-sarjassa pelaajat käyttivät kerrallaan hieman vähemmän kosketuksia U- 17-maaotteluihin verrattuna. Erosiko Suomen U-17-maajoukkue vastustajistaan pallonhallinnan osalta? Kyllä. Nuorten maaotteluissa Suomella oli enemmän pallonhallintoja ja tästä syystä suhteellisesti suurempi osuus kokonaispallonhallinnasta. Tämä oli positiivinen tulos, sillä analysoiduissa otteluissa oli vastassa kovia eurooppalaisia jalkapallomaita. On kuitenkin huomioitavaa, että Suomen pallonhallinnasta vastustajaa suurempi osuus tapahtui omalla puolustusalueella. Vastustaja pystyi puolestaan hallitsemaan palloa Suomea enemmän keski- ja hyökkäysalueilla (ks. myöhemmin syöttöjen alueet). Yksittäisten pelaajien osalta suomalaiset käyttivät kerrallaan hieman vastustajia vähemmän kosketuksia. Kun pelaajat käyttivät kaksi tai kolme kosketusta, suomalaisten pelaajien ajallinen kesto oli hieman vastustajia pitempi eli he käsittelivät palloa hieman hitaammin. Kuva. Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U-17-maaotteluissa. Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U17-maaotteluissa Suorituksen kesto (S) 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Suomi Vastustaja 1 kosketus 2 kosketus 3 kosketus 4 kosketus VALMENNUKSELLISIA NÄKÖKULMIA Vaikka hyvin organisoidulla vastahyökkäyspelillä voidaan menestyä millä tahansa pelin tasolla, niin lähes kaikki jalkapallon kestomenestyjät sekä seura- että maajoukkuetasolla hallitsevat suurinta osaa käymistään otteluista. Pallonhallintaan kannattaakin pyrkiä jo pelkästään siksi, että puolustamisen tiedetään olevan fyysisesti (ja psyykkisesti) kuormittavampaa kuin hyökkäämisen. Suurempi kuormitus johtaa luonnollisesti väsymiseen ja väsyneet pelaajat tekevät enemmän virheitä sekä hyökkäys- että puolustuspelaamisessa. Onkin varsin yleistä, että joukkue joka hallitsee ottelua selvästi, pystyy toisella jaksolla enenevissä määrin luomaan maalintekotilanteita tiiviistikin puolustavaa joukkuetta

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 10 vastaan. Kun huomioidaan, että yleensä yksittäisen pelaajan pallonhallinta sisältää esitettyjen tulosten mukaisesti 2-3 kosketusta vajaassa 2 sekunnissa, niin on helppo ymmärtää miksi hyökkäävän joukkueen pelaajat pääsevät fyysisesti melko helpolla silloin kun peliä pystytään hallitsemaan kierrättämällä palloa pelaajalta toiselle. Pallonhallintatuloksista voidaan esille nostaa lisäksi kaksi huomion arvoista asiaa. Ensinnäkin pallonhallinnan kesto ja pallonhallintaan osallistuvien pelaajien lukumäärä kasvoi pelin tason mukaan. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että pelinhallintaan tähtäävää pelitapaa on syytä painottaa kaikkien ikäryhmien harjoittelussa ja pelaamisessa. Pelinhallintaan perustuvan pelitavan ydin on lyhytsyöttöpelissä. Lyhytsyöttöpeli vaatii yksittäisiltä pelaajilta korkeaa taitotasoa ja pelikäsitystä sekä joukkueelta yhtenäistä peliajatusta. Pelinhallintaan tähtäävässä pelitavassa pitkät syötöt tehdään samalla tavoin kontrolloidusti kuin lyhyet syötöt teknisesti oikein, vapaalle pelaajalle ja mieluiten maata myöten. Pitkiä korkeita syöttöjä käytetään lähinnä pelin painopisteen vaihtamiseen laidalta toiselle tai välittömästi pallonriiston jälkeisessä siirtymävaiheessa, jolloin vastustajan puolustus ei ole ennättänyt vielä organisoitumaan puolustusasemiin. Erityisesti painopisteen vaihtoa on peliharjoitteissa korostettava, koska nykyjalkapallossa aluepuolustus on joukkueiden yleisimmin käyttämä puolustuspa ja tässä puolustustavassa tyhjä tila syntyy nimenomaan pelin vastakkaiselle puolelle. Toinen huomion arvoinen asia tehtyjen pelianalyysien perusteella oli havainto siitä, että pelaajien pallonkäsittely oli sitä nopeampaa mitä korkeampi tasoisista pelaajista oli kysymys. Sinällään tulos oli odotettavissa, mutta sen perusteella voidaan entistä enemmän korostaa nousujohteisen taito- ja pelikäsitysharjoittelun merkitystä pelaajakehityksessä - enemmän, paremmin ja nopeammin. Pelianalyysien perusteella on siis selvää, että pelitempon lisääminen on yksi tärkeimmistä valmennuksellisista tavoitteista suomalaisessa jalkapallossa. On kuitenkin syytä myös muistaa, että pelaajien on kyettävä tunnistamaan peleissä ne tilanteet, joissa pallon kanssa on toimittava nopeasti ja toisaalta ne tilanteet, joissa peliä on syytä rauhoittaa. Pelaajia kehitettäessä on siis paitsi pyrittävä lisäämään pelinopeutta niin myös opetettava pelin järkevää rytmittämistä.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 11 Kuva - Pallonhallinta: Pallonhallintojen kokonaislukumäärä ja yhden hallinnan kesto miesten otteluissa. Oliko pallonhallintojen lukumäärä ja kesto yhteydessä joukkueen tasoon miesten otteluissa? Pallonhallintojen lukumäärä miesten otteluissa Yhden pallonhallinnan kesto miesten otteluissa 160 16 15.0 150 152 14 12.5 13.4 12 140 135 133 10 130 8 120 6 4 110 2 100 kpl/joukkue/ottelu 0 Kesto (s) Veikkausliiga Suomi Vastustajat Veikkausliiga Suomi Vastustajat Kyllä. Pallo pysyi joukkueen hallinnassa sitä pidempään mitä tasokkaammasta joukkueesta oli kyse. A-maaotteluissa pallonhallinnan kesto oli pidempi kuin Veikkausliigassa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 12 Kuva - Pallonhallinta: Pallonhallintojen kokonaislukumäärä ja yhden hallinnan kesto nuorten otteluissa. Oliko pallonhallintojen lukumäärä ja kesto yhteydessä joukkueen tasoon nuorten otteluissa? Pallonhallintojen lukumäärä nuorten otteluissa Yhden pallonhallinnan kesto nuorten otteluissa 240 16 220 215 14 200 12 11.9 10.8 180 10 8.9 164 8 160 152 6 140 4 120 2 100 kpl/joukkue/ottelu 0 Kesto (s) B-SM Suomi U-17 Vastustajat U-17 B-SM Suomi U-17 Vastustajat U-17 Kyllä. Maajoukkueet pitivät palloa hallussaan kerralla pitempään kuin SM-sarjajoukkueet ja tämän seurauksena maaotteluissa pallonhallintojen kokonaislukumäärä oli pienempi SM-sarjassa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 13 Kuva - Pallonhallinta: Iän vaikutus pallonhallintojen lukumäärään ja niiden kestoon. Oliko nuorten ja miesten otteluiden välillä eroavaisuuksia pallonhallintojen lukumäärissä tai niiden kestoissa? Pallonhallintojen lukumäärä: nuoret vs miehet Pallonhallinnan kesto: nuoret vs miehet 250 16 200 215 14 12 12.5 11.3 14.2 150 152 158 133 10 8.9 8 100 6 50 4 2 0 kpl/joukkue/ottelu 0 Kesto (s) B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut Kyllä. Miesten otteluissa pallo pysyi joukkueen hallinnassa kerrallaan pidempään kuin nuorten otteluissa, minkä seurauksena miehillä oli pallonhallintakertoja lukumääräisesti nuoria vähemmän.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 14 Taulukko - Pallonhallinta: Pallonhallintojen lukumäärä, kesto ja yhteen pallonhallintaan osallistuvien pelaajien määrä. Kuinka monta pallonhallintaa yksittäisellä pelaajalla oli keskimäärin yhdessä ottelussa nuorilla ja miehillä? Pallonhallinnan määrä ja kesto joukkue- ja pelaajatasolla Joukkue Pelaaja Määrä (kpl/joukkue/ottelu) Kesto (s) Pelaajia (kpl/hallinta) Määrä (kpl/pelaaja/ottelu) Kesto (s/hallinta) Kosketukset (kpl/hallinta) B-SM 191 215 8.9 2.1 39 44 1.8 2.2 U-17 140 158 11.3 2.7 38 43 2.0 2.4 Suomi 146 164 11.9 2.9 42 47 1.9 2.3 Vastustajat 135 152 10.8 2.4 33 37 2.1 2.5 Veikkausliiga 152 12.5 3.0 45 1.7 2.3 A-maaottelut 133 14.2 3.9 52 1.7 2.3 Suomi 135 13.4 3.6 48 1.7 2.3 Vastustajat 132 15.0 4.2 55 1.7 2.3 Pallonhallintojen lukumäärä ja yksittäisen hallinnan kesto pelipaikoittain Keskuspuolustaja Laitapuolustaja Keskikentän keskipelaaja Keskikentän laitapelaaja Hyökkääjä kpl/ottelu s kpl/ottelu s kpl/ottelu s kpl/ottelu s kpl/ottelu s B-SM 32 36 1.9 40 45 1.6 51 57 1.4 40 45 1.9 32 36 1.7 U-17 30 34 2.2 38 43 2.1 46 52 1.7 43 48 2.2 26 29 1.5 Suomi 42 47 2.2 44 49 1.8 56 63 1.6 46 52 2.1 24 27 1.5 Vastustajat 19 21 2.0 33 37 2.3 40 45 1.8 40 45 2.4 28 32 1.5 Veikkausliiga 38 1.8 45 1.7 57 1.5 46 1.8 40 1.7 A-maaottelut 51 1.8 50 1.7 69 1.7 45 1.8 33 1.5 Suomi 49 1.8 41 1.7 66 1.7 39 1.7 26 1.3 Vastustajat 54 1.8 59 1.7 72 1.5 51 1.8 37 1.5 Pelaajalla oli keskimäärin 48 pallonhalllintaa miesten ja 44 nuorten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 15 Kuva - Pallonhallinta: Suhteelliset osuudet pelaajien ottamien kosketusten määrän mukaan miesten otteluissa. Oliko joukkueiden tasolla vaikutusta käytettyjen kosketusten lukumäärään miesten otteluissa? Monella kosketuksella Veikkausliigassa pelattiin? Monella kosketuksella A-maaotteluissa pelattiin? >4 kosketusta: 7 % >4 kosketusta: 6 % 3-4 kosketusta: 24 % 1 kosketus: 32 % 3-4 kosketusta: 24 % 1 kosketus: 30 % 2 kosketusta: 37 % 2 kosketusta: 40 % Ei ollut. Peliä pelattiin useimmin yhdellä tai kahdella kosketuksella tasosta riippumatta.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 16 Kuva - Pallonhallinta: Suhteelliset osuudet pelaajien ottamien kosketusten määrän mukaan nuorten otteluissa. Oliko joukkueiden tasolla vaikutusta käytettyjen kosketusten lukumäärään nuorten otteluissa? Monella kosketuksella U-17 otteluissa pelattiin? Monella kosketuksella B-SM-sarjaotteluissa pelattiin? >4 kosketusta: 8 % >4 kosketusta: 5 % 3-4 kosketusta: 25 % 1 kosketus: 30 % 3-4 kosketusta: 24 % 1 kosketus: 36 % 2 kosketusta: 36 % 2 kosketusta: 34 % Oli. Nuorten SM-sarjassa pelattiin useammin yhdellä kosketuksella kuin maaotteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 17 Kuva - Pallonhallinta: Yksittäisen pallonhallinnan kesto kosketusmäärän mukaan eri pelipaikoilla miesten otteluissa Millä pelipaikalla toimittiin pallon kanssa nopeimmin miesten otteluissa? 1.75 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 2 kosketuksella 3.00 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 3 kosketuksella 4.30 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 4 kosketuksella 1.70 1.65 1.65 2.90 2.80 2.87 4.15 4.00 4.10 s 1.60 1.55 1.50 1.50 s 2.70 2.60 2.50 2.60 s 3.85 3.70 3.55 3.70 1.45 1.40 1.35 1.41 1.41 1.40 2.40 2.30 2.20 2.25 2.27 2.18 3.40 3.25 3.10 3.30 3.10 3.00 1.30 2.10 2.95 1.25 2 kosketusta 2.00 3 kosketusta 2.80 4 kosketusta Hyökkääjät toimivat pallon kanssa nopeimmin riippumatta siitä kuinka monta kosketusta pelaaja käyttää.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 18 Kuva - Pallonhallinta: Yksittäisen pallonhallinnan kesto kosketusmäärän mukaan eri pelipaikoilla nuorten otteluissa. Millä pelipaikalla toimittiin pallon kanssa nopeimmin nuorten otteluissa? s 1.85 1.75 1.65 1.55 1.45 1.35 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 2 kosketuksella 1.81 1.74 1.45 1.65 1.51 s 3.00 2.80 2.60 2.40 2.20 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 3 kosketuksella 3.06 2.73 2.36 2.66 2.84 s 4.45 4.30 4.15 4.00 3.85 3.70 3.55 3.40 3.25 3.10 2.95 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 4 kosketuksella 4.40 3.49 3.80 3.46 3.40 1.25 2 kosketusta 2.00 3 kosketusta 2.80 4 kosketusta Keskimmäiset keskikenttäpelaajat toimivat nopeimmin kahdella ja kolmella kosketuksella, hyökkääjät neljällä.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 19 Kuva - Pallonhallinta: Suomalaispelaajien pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin A-maajoukkuepelaajiin. Oliko pelaajien tasolla ja pallonkäsittelynopeudella yhteyttä toisiinsa? Pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin pelaajiin Euro2012-karsinnassa 0.6 Veikkausliiga Suomi 0.5 0.4 s 0.3 0.2 0.1 HITAAMPI -> 0 1 kosketus 2 kosketus 3 kosketus 4 kosketus Oli. Pallonkäsittelynopeus kasvoi pelaajien tason parantuessa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 20 Kuva - Pallonhallinta: Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U-17-maaotteluissa. Erosivatko Suomen U-17-maajoukkueen pelaajat pallonkäsittelynopeudessa vastustajistaan? Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U-17-maaotteluissa 4 3.5 3 Suomi Vastustaja s 2.5 2 1.5 1 0.5 HSUORTITUKSEN KESTO -> 0 1 kosketus 2 kosketus 3 kosketus 4 kosketus Kyllä. Suomalaiset olivat hitaampia pelattaessa kahdella ja kolmella kosketuksella, mutta nopeampia pelattaessa neljällä kosketuksella.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 21 3.3 Syötöt Määritelmä Pelianalyysissä onnistuneiksi syötöiksi merkitään normaalisti hyökkäyspelissä omille pelattujen syöttöjen lisäksi syötönkatkosta tai pallonriistosta suoraan millä tahansa kehon osalla omalle joukkueelle tarkoituksella pelattu pallo. Epäonnistunut syöttö merkitään vastaavasti hyökkäyssyöttöjen epäonnistuessa tai puolustustilanteissa, jossa palloa ei saada omille. TULOKSET Miehet Analysoiduissa miesten otteluissa joukkueet antoivat keskimäärin 427 syöttöä/joukkue/ottelu onnistumisprosentin ollessa 84%. Syötöistä noin kolme neljästä annettiin sisäterällä tai -syrjällä. Muita yleisimmin käytettyjä tekniikoita olivat ulkoterä- ja nilkkasyöttö. Eniten syötöistä annettiin hyökkäyssuuntaan (45%) ja pituudeltaan suosituimpia olivat alle 10 metrin mittaiset syötöt. Keskuspuolustus oli ainoa pelipaikka, jossa pitkien syöttöjen osuus oli lyhyitä suurempi. Alueellisesti eniten syöttöjä sekä annettiin keskialueelta, että päätyi keskialueelle. Pelin luonteen mukaisesti puolustusalueelta annettiin enemmän syöttöjä kuin sinne päätyi ja hyökkäysalueella luonnollisesti päinvastoin. Selvästi eniten syöttöjä antoivat keskikentän keskipelaajat, jotka antoivat keskimäärin 57 syöttöä ottelussa. Vähiten syöttivät puolestaan hyökkääjät, jotka antoivat 24 syöttöä pelissä. Tekniikka Suunta Pituus Sisäterä Nilkka Ulkoterä Pää Kärki Jalkapohja Kantapää Vartalo/reisi Hyökkäyssuuntaan Sivulle Puolustussuuntaan < 5m 5-10m 10-20m 20-30m > 30m SYÖTÖT Suhteellinen osuus 73% 12% 9% 3% 1% <1% <1% <1% 45% 35% 20% 10% 30% 32% 14% 14% Onnistumisprosentti 91% 52% 80% 65% 71% 83% 61% 93% 73% 92% 95% 90% 88% 89% 85% 57% Erosivatko Veikkausliigaottelut maaotteluista syöttöjen suhteen? Kyllä. Syöttöjä annettiin maaotteluissa keskimäärin ottelua kohden 136 kappaletta enemmän kuin Veikkausliigassa. Suomen A-maaotteluvastustajilla syöttömäärä oli jopa 25% suurempi Veikkausliigaotteluihin verrattuna. Ero syntyi suurimmaksi osaksi keskuspuolustajien ja keskikentän keskipelaajien antamien syöttöjen määristä. Ainoat pelaajat, jotka Veikkausliigassa antoivat

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 22 enemmän syöttöjä kuin vastaavat pelaajat maaotteluissa, olivat hyökkääjät. Syöttöjen alueellisen jakauman perusteella Veikkausliigassa pelataan suoraviivaisempaa peliä kuin maaotteluissa. Tämä näkyi siinä, että maaotteluissa keskialueen syöttöjen suhteellinen osuus sekä sieltä annetuissa että sinne pelatuissa syötöissä oli selvästi Veikkausliigaa suurempi. Erityisen suuri tämä ero keskialueen syöttöpelin suhteen oli verrattaessa Veikkausliigaa Suomen A-maaotteluvastustajiin eli joukkueisiin, joiden pelaajien taso oli suomalaispelaajia korkeampi. Maaotteluissa onnistuttiin syötöissä paremmin kuin Veikkausliigassa. Ero syöttöjen onnistumisprosentissa Veikkausliigan ja Suomen maajoukkueen välillä oli 4% ja Veikkausliigan ja Suomen vastustajien välillä 6%. Veikkausliigassa puolustajien onnistumisprosentti oli erityisesti heikompi yli 20 metrisissä syötöissä ja keskikenttäpelaajien ja hyökkääjien 10-20 metrin mittaisissa syötöissä. Laitapelaajat ja hyökkääjät onnistuivat puolestaan Veikkausliigassa maaotteluita paremmin yli 20 metrisissä syötöissä, joskin näiden syöttöjen lukumäärä molemmilla tasoilla oli kyseisillä pelipaikoilla pieni. Erosiko Suomen A-maajoukkue vastustajistaan syöttöjen suhteen? Kyllä. Suomen vastustajat antoivat otteluissa keskimäärin 16% enemmän syöttöjä kuin Suomen maajoukkue. Vastustajien pelaajat olivat syöttöpelin osalta aktiivisempia kaikilla pelipaikoilla eron olleessa kuitenkin suurin laitapuolustajien ja keskikentän laitapelaajien kohdalla. Vastustajan laitapuolustajat antoivat pelaajaa kohden 19 syöttöä ja keskikentän laitapelaajat 14 syöttöä enemmän kuin Suomen vastaavat. Kummassakin tapauksessa ero syntyi suurimmaksi osaksi syötöistä, jotka olivat alle 10 metrin mittaisia. Myös keskikentän keskimmäiset pelaajat syöttivät Suomella, etenkin lyhyitä syöttöjä, vähemmän kuin vastustajan vastaavan pelipaikan pelaajat. Keskuspuolustajat puolestaan antoivat Suomella enemmän lyhyitä ja vähemmän pidempiä syöttöjä kuin vastustajan keskuspuolustajat. Suomen hyökkääjillä kaiken pituisia syöttöjä oli tasaisesti vähemmän. Alueellisesti tarkasteltuna Suomi pelasi suoraviivaisemmin kuin vastustajansa. Tämä näkyi siten, että suhteellisesti tarkasteltuna Suomella puolustusalueelta lähti ja hyökkäysalueelle yritettiin enemmän syöttöjä kuin vastustajalla. Vastustajalla puolestaan sekä syötön lähtöalue että syötön päätyminen tapahtui korostetummin keskialueelle, mikä oli linjassa em. pelipaikkakohtaisten syöttöjen pituuserojen kanssa. Suomi pääsi analysoiduissa A-maaotteluissa keskittämään hieman useammin kuin vastustajat, mutta onnistui keskityksissään huonommin. Käytännössä Suomen keskityksistä joka viides ja vastustajalla joka neljäs keskitys meni omalle pelaajalle. Hyökkäyspelin tehostamiseksi keskitystarkkuuteen tulisikin kiinnittää huomiota. Nuoret Analysoiduissa nuorten otteluissa joukkueet antoivat keskimäärin 373 syöttöä/ottelu syöttöjen onnistumisprosentin ollessa 77 %. Kuten aikuisissa, myös nuorten otteluissa sisäterä ja syrjä oli yleisin syöttötekniikka ja yli puolet syötöistä annettiin hyökkäyssuuntaan. Samoin syöttöjen lähtö- ja kohdealue oli yleisimmin keskialue. Syötöt olivat yleisimmin alle 10 metrin mittaisia ja eniten syöttelivät keskikentän keskimmäiset pelaajat.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 23 Tekniikka Suunta Pituus Sisäterä Nilkka Ulkoterä Pää Kärki Jalkapohja Kantapää Vartalo/reisi Hyökkäyssuuntaan Sivulle Puolustussuuntaan < 5m 5-10m 10-20m 20-30m > 30m SYÖTÖT Suhteellinen osuus 67% 15% 7% 6% 4% <1% 1% <1% 51% 26% 23% 10% 34% 28% 13% 16% Onnistumisprosentti 86% 46% 81% 48% 72% 86% 50% 100% 65% 87% 94% 90% 84% 85% 71% 42% Erosivatko B-SM-sarjaottelut nuorten U17-maaotteluista syöttöjen suhteen? Kyllä. B-nuorten SM-sarjassa annettiin lukumääräisesti enemmän syöttöjä kuin maaotteluissa (392 vs. 354 kpl/joukkue/ottelu). Ero syntyi etenkin keskimmäisten keskikenttäpelaajien ja hyökkääjien antamissa syötöissä. B-junioreiden SM-sarjassa pyrittiin myös suoraviivaisempaan peliin, sillä maaotteluita suurempi osuus syötöistä suuntautui eteenpäin. B-nuorten SM-sarjassa syötöissä onnistuttiin maaotteluita huonommin (75% vs. 80%). Huonommin syötöissään B-nuorissa onnistuivat etenkin keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät. Näillä pelipaikoilla syötöt joudutaan antamaan useammin tiukemman prässin alla. Tulokset kertovatkin tasojen välisistä taitoeroista, jotka siis korostuvat toimittaessa pallon kanssa ahtaassa tilassa. Erosiko Suomen U17-maajoukkue vastustajistaan syöttöjen osalta? Kyllä. Suomi hallitsi analysoituja U-17-maaotteluita pallonhallinnalla mitattuna, joten myös syöttöjen lukumäärä oli näissä otteluissa Suomella selvästi vastustajiaan suurempi (39 %). Pelipaikkakohtaisesti vertailtuna ero oli suurin keskuspuolustajien kohdalla, sillä tällä pelipaikalla Suomen pelaajat antoivat yli puolet enemmän syöttöjä vastustajaan nähden. Kaikkien muiden pelipaikkojen paitsi hyökkääjien osalta Suomen pelaajien syöttömäärät olivat vastustajan vastaavia pelaajia suuremmat. Alueellisesti tarkasteltuna Suomi syötti vastustajaa suuremman osan syötöistään puolustus- ja keskialueella. Vastustajilla puolestaan Suomea suurempi osuus syötöistä suuntautui keski- ja hyökkäysalueille. Suomi siis hallitsi omia otteluitaan, mutta hallinta tapahtui pääsääntöisesti syvemmällä omalla alueella. Joukkuetasolla tarkasteltaessa syöttöjen onnistumisessa ei ollut eroa Suomen ja vastustajien välillä. Sekä Suomi että vastustajat onnistuivat syötöissään 80%:sti. Pelipaikkakohtaisesti tarkasteltuna havaittiin kuitenkin, että Suomen keskus- ja laitapuolustajat onnistuivat syötöissään paremmin, mutta keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät huonommin. Jälleen tullaan taitoeroihin pienen tilan teknisissä suorituksissa ja pallonkäsittelynopeudessa. Keskikenttäpelaajilla ja hyökkääjillä suurin osa syötöistä on lyhyitä alle 10 metrin syöttöjä ja ne annetaan yleensä tilanteessa, jossa vastustaja on lähellä ja

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 24 aikaa vähän. Näillä osa-alueilla ja pelipaikoilla Suomen pelaajat näyttivät olevan vastustajiaan jäljessä U-17-maaotteluissa. Sen lisäksi A-maajoukkueen tavoin myös U-17-maajoukkue onnistui keskityksissään vastustajiaan heikommin. VALMENNUKSELLISIA NÄKÖKULMIA Jalkapallo on syöttöpeli, joten tilastollistyyppisessä pelianalyysissä erot joukkueiden välillä paljastuvat selvimmin nimenomaan syöttöanalyyseissä. Tähän raporttiin tehdyistä syöttöanalyyseistä selvin ero suomalaisten pelissä suhteessa parempiin vastustajiinsa oli lyhyillä syötöillä tapahtuva pallonhallinta keskialueella. Suomea edellä olevat joukkueet pitivät palloa enemmän keskialueella ja he syöttelivät enemmän lyhyitä syöttöjä. Analysoiduissa otteluissa esimerkiksi nuorten maajoukkue hallitsi palloa vastustajiaan enemmän, mutta hallinnasta suurin osa tapahtui vastustajiin verrattuna syvemmällä omalla alueella. Tämä viittaa siihen, että Suomen vastustajien tekninen taitotaso ja etenkin ahtaassa tilassa vaadittava pelikäsitys ja taktinen osaaminen olivat suomalaispelaajia korkeammalla tasolla. Suomalaispelaajien pelikäsityksen kehittäminen, etenkin hyökkäyspelin osalta, tuleekin olla yksi tärkeimmistä valmennuksen painopisteistä, mikäli heidän halutaan menestyvän kansainvälisillä kentillä. Harjoituksellisesti tämä tarkoittaa sitä, että teknisen taidon lisäksi tulee harjoittelun nousujohteisesti kehittää myös pelaajien havainnointi- ja päätöksentekokykyjä. Havainnoinnissa tavoitteena on päästä reagoinnista ennakointiin. Päätöksen tekeminen on oikean valinnan tekemistä kaikissa pelin tilanteissa entistä nopeammin. Käytännössä pelikäsityksen harjoittamisessa on pyrittävä pelikeskeisyyteen. Pelikeskeisyyttä voidaan perustella sillä, että peleissä tilanteet vaihtuvat luonnollisesti ja niissä voidaan sääntömuutoksien avulla sekä säädellä pelin tempoa että tukea tai jopa pakottaa pelaajat valitsemaan tilanteen kannalta paras mahdollinen taktinen ratkaisu. Tehtyjä analyysejä voidaan myös syöttöjen osalta hyödyntää suunniteltaessa perus- ja pelitaitoharjoittelua joko yleisesti tai pelipaikkakohtaisesti. Se miten, minne suuntaan ja kuinka pitkiä syöttöjä peleissä tehdään, on syytä huomioida, kun harjoittelua suunnitellaan. Yksinkertaiseksi tilastosäännöksi miesten ja nuorten otteluiden syöttöanalyysistä voidaan pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun todeta, että "pelissä syötetään sisäterällä sitä lyhyempiä syöttöjä mitä hyökkäävämmästä roolissa on kyse". Pelipaikkakohtaiset erot harjoittelussa tulevat sitä tärkeämmiksi mitä korkeatasoisemmista pelaajista on kysymys. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää niihin syöttöihin, joita tulee lukumääräisesti paljon, mutta joissa silti epäonnistutaan suhteellisen usein. Tällaisesta suhteesta voidaan esimerkkinä mainita Veikkausliigan keskuspuolustajien antamat yli 20 metrin pituiset syötöt, joissa pelaajat epäonnistuivat joka neljännessä suorituksessa. Tämän tyyppisissä tapauksissa voidaan miettiä onko epäonnistuvia syöttöjä syytä harjoitella harjoituksissa enemmän ja pelinomaisemmin vai onko pelissä valittava paremmin ne tilanteet mistä tietynlainen syöttö annetaan.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 25 Kuva - Syötöt: Syöttöjen lukumäärä ja onnistumisprosentti miesten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso syöttöjen lukumääriin tai onnistumisprosenttiin miesten otteluissa? Syöttöjen lukumäärä miehillä Syöttöjen onnistumisprosentti miehillä 600 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 100 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 550 500 494 90 86 88 450 425 80 82 400 393 350 70 300 60 250 200 Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 50 Onnistumisprosentti (%) Joukkueen antamien syöttöjen lukumäärä kasvoi ja niissä onnistuttiin sitä paremmin mitä parempi tasoisesta joukkueesta oli kyse.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 26 Kuva - Syötöt: Keskitysten lukumäärä ja onnistumisprosentti miesten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso keskitysten lukumääriin tai onnistumisprosenttiin miesten otteluissa? Keskitysten lukumäärä miehillä Keskitysten onnistumisprosentti miehillä 30 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 50 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 25 22 40 20 15 10 18 19 30 20 26 21 26 5 10 0 Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 0 Onnistumisprosentti (%) Keskitysten lukumäärä ja niissä onnistuminen ei ollut selvästi sidoksissa joukkueen tasoon miesten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 27 Kuva - Syötöt: Syöttöjen lukumäärä ja onnistumisprosentti nuorten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso syöttöjen lukumääriin tai onnistumisprosenttiin nuorten otteluissa? Syöttöjen lukumäärä nuorilla Syöttöjen onnistumisprosentti nuorilla 600 B-SM Suomi U-17 Vastustajat 100 B-SM Suomi U-17 Vastustajat 550 500 90 450 400 392 412 80 75 80 80 350 70 300 297 60 250 200 Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 50 Onnistumisprosentti (%) Syötöt onnistuivat paremmin maaotteluissa kuin B-nuorten SM-sarjassa. Suomen maajoukkueella syöttöjen lukumäärä oli vastustajia suurempi U-17 ikäryhmässä.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 28 Kuva - Syötöt: Keskitysten lukumäärä ja onnistumisprosentti nuorten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso keskitysten lukumääriin tai onnistumisprosenttiin nuorten otteluissa? Keskitysten lukumäärä nuorilla Keskitysten onnistumisprosentti nuorilla 30 B-SM Suomi U-17 Vastustajat 50 B-SM Suomi U-17 Vastustajat 45 25 40 20 18 35 30 27 15 10 13 12 25 20 15 21 21 5 10 5 0 Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 0 Onnistumisprosentti (%) Nuorten otteluissa suomalaispelaajilla oli vähemmän keskityksiä ja niissä onnistuttiin heikommin.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 29 Kuva - Syötöt: Iän vaikutus syöttöjen lukumäärään ja niissä onnistumiseen. Oliko nuorten ja miesten otteluiden välillä eroavaisuuksia syöttöjen lukumäärissä ja onnistumisprosenteissa? Syöttöjen lukumäärä: nuoret vs miehet Syöttöjen onnistumisprosentti: nuoret vs miehet 500 450 461 100 95 400 350 300 250 392 393 354 90 85 80 75 75 82 80 87 200 70 150 65 100 60 50 55 0 kpl/joukkue/ottelu 50 Onnistumisprosentti (%) B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut Miesten otteluissa annettiin enemmän syöttöjä ja niissä onnistuttiin paremmin verrattuna nuorten otteluihin.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 30 Kuva - Syötöt: Iän vaikutus keskitysten lukumäärään ja niissä onnistumiseen. Oliko nuorten ja miesten otteluiden välillä eroavaisuuksia keskitysten lukumäärissä ja onnistumisprosenteissa? Keskitysten lukumäärä: nuoret vs miehet Keskitysten onnistumisprosentti: nuoret vs miehet 30 30 26 25 25 24 24 21 21 20 18 20 15 13 15 15 10 10 5 5 0 kpl/joukkue/ottelu 0 Onnistumisprosentti (%) B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut Miesten otteluissa annettiin enemmän keskityksiä, mutta onnistumisprosenteissa ei nuorten ja miesten välillä ollut eroa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 31 Kuva - Syötöt: Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain miesten otteluissa. Kasvoiko syöttöjen onnistumisprosentti joukkueen tason mukaan kaikilla pelipaikoilla miesten otteluissa? Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain miesten otteluissa % 100 95 90 85 80 75 84 91 95 80 85 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 89 89 87 85 81 77 82 73 80 74 70 65 60 55 50 Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Keskikentän laitapelaajilla ja hyökkääjillä syöttöjen onnistumisprosentti ei noussut joukkueen tason noustessa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 32 Kuva - Syötöt: Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain nuorten otteluissa. Kasvoiko syöttöjen onnistumisprosentti joukkueen tason mukaan kaikilla pelipaikoilla nuorten otteluissa? 100 95 Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain nuorten otteluissa B-SM Suomi U-17 Vastustajat % 90 85 80 75 70 83 80 78 76 82 76 68 81 83 71 77 81 74 75 86 65 60 55 50 Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Maaotteluissa keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät onnistuivat syötöissään B-nuorten SM-sarjapelaajia paremmin.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 33 Taulukko - Syötöt: Syöttöjen lukumäärä, onnistumisprosentti ja suunta. Monta syöttöä pelaaja antoi keskimäärin nuorten ja miesten otteluissa? Yhteensä (kpl/joukkue/ottelu) Syöttöjen lukumäärä, onnistumisprosentti ja suunta Onnistumisprosentti Eteen - sivulle - taakse (%) (kpl/joukkue/ottelu) Eteen - sivulle - taakse (Suhteellinen osuus) B-SM 348 392 75% 192-80 - 76 216-90 - 86 55% - 23% - 22% U-17 315 354 80% 148-94 - 74 165-106 - 83 47% - 30% - 23% Suomi 366 412 80% 167-115 - 84 188-129 - 95 46% - 31% - 23% Vastustajat 264 297 80% 128-73 - 63 144-82 - 71 48% - 28% - 24% Veikkausliiga 393 82% 184-131 - 78 47% - 33% - 20% A-maaottelut 461 87% 198-165 - 97 43% - 36% - 21% Suomi 425 86% 198-136 - 91 47% - 32% - 21% Vastustajat 494 88% 198-195 - 104 40% - 39% - 21% Keskuspuolustaja (kpl/pelaaja) Syöttöjen lukumäärä eri pelipaikoilla Laitapuolustaja Keskipelaaja (kpl/pelaaja) (kpl/pelaaja) Laitapelaaja (kpl/pelaaja) Hyökkääjä (kpl/pelaaja) B-SM 31.5 35.5 34.5 39.0 48.0 54.0 28.0 31.5 21.0 23.0 U-17 29.0 33.0 34.0 38.0 38.5 43.0 29.0 32.5 16.0 18.0 Suomi 41.0 46.0 38.5 43.5 46.5 52.5 34.0 38.5 15.5 17.5 Vastustajat 17.5 19.5 29.0 32.5 33.0 37.0 23.5 26.5 17.0 19.0 Veikkausliiga 37.0 40.0 51.5 32.5 25.5 A-maaottelut 50.0 44.0 61.5 34.0 22.5 Suomi 48.0 34.5 58.0 26.5 19.0 Vastustajat 52.5 53.5 66.0 41.0 24.5 Pelaaja antoi keskimäärin 34 syöttöä nuorten ja 41 syöttöä miesten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 34 Kuva - Syötöt: Kuinka monta kertaa eri pelipaikan pelaajat syöttivät verrattuna joukkueen keskiarvoon miesten otteluissa. Minkä paikan pelaajat antoivat eniten syöttöjä miesten otteluissa? 2 Syöttöaktiivisuus keskiarvoon verrattuna miehillä Veikkausliiga Suomi Vastustajat 1.8 1.6 1.4 1.3 1.4 1.3 % 1.2 1 1.1 1.1 1.1 1.0 0.8 0.6 0.4 0.9 0.8 0.8 0.6 0.8 0.6 0.4 0.5 0.2 0 Keskuspuolustaja Laitapuolustaja Keskipelaaja Laitapelaaja Hyökkääjä Keskikentän keskipelaajat antoivat joukkueen tasosta riippumatta eniten syöttöjä nuorten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 35 Kuva - Syötöt: Kuinka monta kertaa eri pelipaikan pelaajat syöttivät verrattuna joukkueen keskiarvoon nuorten otteluissa. Minkä paikan pelaajat antoivat eniten syöttöjä nuorten otteluissa? 2 1.8 1.6 Syöttöaktiivisuus keskiarvoon verrattuna nuorilla B-SM Suomi U-17 Vastustajat 1.7 % 1.4 1.2 1 0.8 1.1 1.1 1.2 1.1 1.1 1.3 1.3 1.0 0.9 0.9 0.6 0.7 0.7 0.6 0.4 0.2 0.4 0 Keskuspuolustaja Laitapuolustaja Keskipelaaja Laitapelaaja Hyökkääjä Keskikentän keskipelaajat antoivat joukkueen tasosta riippumatta eniten syöttöjä nuorten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 36 Kuva - Syötöt: Eripituisten syöttöjen suhteellinen jakauma pelipaikoittain miesten otteluissa. Millä pelipaikoilla yli puolet syötöistä oli alle 10 metrin mittaisia miesten otteluissa? 70 60 Syöttöpituuksien suhteellinen jakauma pelipaikoittain miesten otteluissa < 10m 10-20m > 20m 56 66 50 % 40 38 39 41 39 33 34 30 23 26 27 26 24 20 18 10 10 0 Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Keskikentän laitapelaajien ja hyökkääjien syötöistä yli puolet oli alle 10 metrin mittaisia miesten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 37 Kuva - Syötöt: Eripituisten syöttöjen suhteellinen jakauma pelipaikoittain nuorten otteluissa. Millä pelipaikoilla yli puolet syötöistä oli alle 10 metrin mittaisia nuorten otteluissa? 80 70 Syöttöpituuksien suhteellinen jakauma pelipaikoittain nuorten otteluissa < 10m 10-20m > 20m 68 60 56 % 50 40 30 20 10 24 34 42 43 26 31 46 29 25 23 20 21 11 0 Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Keskikentän laitapelaajien ja hyökkääjien syötöistä yli puolet oli alle 10 metrin mittaisia nuorten otteluissa.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 38 Taulukko - Syötöt: Eripituisten syöttöjen jakauma ja onnistumisprosentti eri pelipaikoilla Eroavatko eripituisten syöttöjen onnistumisprosentit nuorten ja aikuisten välillä? Eripituisten syöttöjen suhteellinen jakauma eri pelipaikoilla Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskipelaajat Laitapelaajat Hyökkääjät <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m B-SM 33% 31% 35% 36% 27% 37% 38% 36% 26% 54% 25% 21% 58% 25% 18% U-17 21% 35% 44% 46% 26% 28% 49% 26% 25% 57% 23% 20% 75% 18% 7% Suomi 20% 38% 42% 46% 27% 27% 45% 28% 27% 54% 23% 22% 76% 18% 5% Vastustajat 24% 29% 48% 46% 24% 30% 53% 25% 22% 61% 22% 16% 73% 18% 10% Veikkausliiga 21% 35% 43% 36% 34% 30% 41% 36% 24% 59% 25% 16% 66% 23% 10% A-maaottelut 25% 40% 35% 46% 32% 22% 37% 33% 30% 54% 27% 19% 65% 24% 11% Suomi 32% 35% 33% 43% 32% 26% 34% 34% 32% 48% 32% 20% 72% 19% 9% Vastustajat 25% 40% 35% 46% 32% 22% 37% 33% 30% 54% 27% 19% 65% 24% 11% Eripituisten syöttöjen onnistumisprosentti eri pelipaikoilla Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskipelaajat Laitapelaajat Hyökkääjät <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m <10m 10-20 >20m B-SM 94% 91% 66% 79% 85% 68% 70% 77% 52% 71% 81% 59% 78% 75% 57% U-17 89% 89% 68% 91% 91% 50% 91% 83% 62% 86% 82% 54% 80% 84% 50% Suomi 89% 88% 69% 90% 95% 57% 89% 86% 63% 84% 85% 50% 76% 88% 20% Vastustajat 88% 90% 66% 94% 86% 41% 93% 80% 62% 88% 77% 61% 89% 75% 80% Veikkausliiga 93% 95% 71% 88% 89% 60% 91% 88% 72% 86% 77% 70% 77% 63% 69% A-maaottelut 97% 97% 86% 94% 90% 70% 93% 92% 77% 84% 86% 63% 80% 71% 59% Suomi 97% 95% 80% 91% 86% 71% 94% 92% 74% 83% 78% 62% 83% 71% 71% Vastustajat 97% 98% 91% 96% 93% 68% 92% 93% 80% 84% 92% 63% 78% 71% 55% Kyllä, aikuiset onnistuvat nuoria paremmin etenkin pitkissä syötöissä.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 39 Kuva - Syötöt: Syöttöjen keskimääräinen lukumäärä eri syöttötekniikoilla miesten ja nuorten otteluissa. Mitä syöttötekniikkaa käytettiin useimmin miesten ja nuorten otteluissa? Syöttötekniikat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet Nuoret 72.9 % 66.5 % 14.8 % 12.4 % 8.8 % 6.9 % 3.5 % 6.1 % 1.1 % 4.0 % 0.5 % 0.7 % 0.5 % 1.2 % 0.4 % 0.2 % Sisäterä Nilkka Ulkoterä Pää Kärki Jalkapohja Kantapää Vartalo/reisi Selvästi eniten syötettiin jalan sisäterällä ja -syrjällä.

Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 40 Kuva - Syötöt: Syöttöjen lähtöalue miesten otteluissa. Miltä alueelta annetiin eniten syöttöjä miesten otteluissa? PUOLUSTUSALUE 25% - 22% - 15% 7% 6% 6% KESKIALUE 60% - 66% - 74% 20% 20% 31% HYÖKKÄYSALUE 15% - 12% - 11% 6% 4% 5% 10% 8% 5% 20% 23% 25% 4% 2% 2% 8% 7% 5% 20% 23% 19% 6% 6% 4% Musta = Veikkausliiga Valkea = Suomi Keltainen = Vastustajat Keskialueelta annettiin eniten syöttöjä miesten otteluissa.