Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja, IL
Miksi sopeutuminen on välttämätöntä? Hillintä tarkoittaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä ja/tai hiilinielujen vahvistamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan välttää, vähentää tai viivästyttää hillintätoimilla Hillintä ei kuitenkaan yksin enää riitä olemme jo sitoutuneet ainakin jonkinasteiseen ilmaston lämpenemiseen
Suomen tuleva ilmasto riippuu ihmiskunnan khk-päästöistä - viiveellä Globaalit hiilidioksidipäästöt Suomen keskilämpötila IPCC 2001, Ilmatieteen laitos
Sopeutuminen on taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten systeemien sopeutumista toteutuneisiin tai ennakoituihin ilmastovaikutuksiin. Sopeutumisella voidaan vähentää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia tai käyttää hyväksi koituvia hyötyjä
Suomi ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen Everslide, Suttisen tila
Mitä ilmastonmuutos voi merkitä Suomessa? A2-skenaario ja tämän vuosisadan loppupuoli HS 2006 Keskimäärin lämpimämpää ja märempää Talvilämpötilat nousevat enemmän kuin kesälämpötilat Talvella lämpeneminen voimakkainta pohjoisessa, kesällä etelässä Minimilämpötilat nousevat enemmän kuin maksimilämpötilat Sademäärä kasvaa etenkin talvella Kesistä tulee aurinkoisempia => maaperän kosteuspitoisuus laskee Hellepäivät neljä kertaa yleisempiä kuin nykyisin Routa-aika lyhenee FINADAPT; Ruosteenoja ym. 2005
Lämpötilan vuosikeskiarvon muutokset (ºC) Suomessa eri päästöskenaarioissa LÄMPÖTILAN MUUOTS (Cº) Muutos (ºC) 2080-luvulle Skenaario Lämpötilan nousu A1FI 6.4 (3.8 9.0) A2 5.1 (3.1 7.0) A1B 4.4 (2.5 6.3) A1T 4.1 (2.4 5.8) B2 3.9 (2.3 5.5) B1 3.2 (1.5 4.9) Hillintä ja sopeutuminen! Lähde: Kimmo Ruosteenoja (Ilmatieteen laitos) Vertailujaksona v.1971-2000
Keskilämpötilan muutokset ( C) eri kuukausina Suomessa v. 2070-99 mennessä A2-päästöskenaarion toteutuessa Päästöskenaario LÄMPÖTILAN MUUOTS (Cº) (Gt C/vuosi) 30 20 10 0 2000 2050 2100 A2 Lämpötila kohoaa talvella enemmän kuin kesällä. Epävarmuusväli ±2..3 C Uudet lämpötilaskenaariot eivät kovin paljoa poikkea aikaisemmista. Vertailujaksona v.1971-2000 Lähde: Kimmo Ruosteenoja (Ilmatieteen laitos)
Sademäärän muutokset (%) keskimäärin eri kuukausina Suomessa v. 2070-99 mennessä A2-päästöskenaarion toteutuessa Päästöskenaario SADEMÄÄRÄN MUUOTS (%) (Gt C/vuosi) 30 20 10 0 2000 2050 2100 Sademäärät lisääntyvät talvella enemmän kuin kesällä. A2 Sademäärän uudet skenaariot jonkin verran aiempia "märempiä etenkin kesällä. Epävarmuusväli noin ±15% Vertailujaksona v.1971-2000 Lähde: Kimmo Ruosteenoja (Ilmatieteen laitos)
Tie no 5511 Vesannolla, elokuu 2004. J. Kohonen
Tutkimusta: Suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen Ympäristöklusterin tutkimusohjelmassa 2003: esiselvitysvaihe; 2004-2005: tutkimus Tavoitteena: Selvittää Suomen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen Lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksen seurauksista Suomessa Avainryhmien osallistuminen Tiedon puutteiden ja tutkimuksen aukkojen tunnistaminen Tuottaa tietoa kansallisen sopeutumisstrategian valmistelua varten (vuonna 2004)
Tutkimusalueet I: Koordinaatio ja aineiston hallinta II: Luonnon ympäristö III: Infrastruktuuri ja hyvinvointi IV: Integraatio Hallinto ja koordinaatio SYKE WP1 Luonnon monimuotoisuus SYKE WP3 Ilmastoaineistot ja skenaariot IL WP2 Metsät ja metsätalous JoY WP4 Maatalous SYKE/MTT WP5 Terveys OY WP7 Rakennettu ympäristö VTT WP9 Virkistys & matkailu JoY/METLA/HY WP 11 Sosio-ekon. selvitys VATT WP12 Intressiryhmäselvitys SYKE WP14 Yhdyskuntasuunnittelu TKK WP13 Vedet SYKE WP6 Liikenne VTT WP8 Energia infrastruktuuri VTT WP10
: Pääviestit Suomen ilmasto muuttuu Muutokset Suomen ilmastossa jatkuvat ja ne voivat tulevaisuudessa kiihtyä Päästöjen vähentäminen voi hidastaa ilmastonmuutosta mutta sopeutumista tarvitaan Suomelle on kehitetty sosio-ekonomiset ja ympäristöskenaariot suurille ja pienille päästöille Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo
: Pääviestit (2) Viimeaikaiset äärevät sääilmiöt ovat yhdenmukaisia ilmastonmuutosarvioiden kanssa Ilmastonmuutoksen arvioidaan sekä heikentävän että vahvistavan ekosysteemipalveluja Ilmastonmuutos merkitsee sekä riskejä että mahdollisuuksia infrastruktuurille ja ihmisten hyvinvoinnille Ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja sopeutumistoimien kustannuksista on vain epävarmoja arvioita
: Pääviestit (3) Tunnetut ja käytössä olevat keinot sopeutua ilmastonmuutokseen voivat olla riittämättömiä Lisääntyvän ilmastoriskin hillitsemiseksi tarvitaan nopeita poliittisia päätöksiä Yleinen tietoisuus on sopeutumisen kannalta tärkeää Lisätutkimusta tarvitaan sopeutumisstrategioiden laadintaa auttamaan Kuva Marja Uotinen
FINADAPT yhteenveto päättäjille julkaistu Osaraportit (15) saatavilla verkossa: www.ymparisto.fi/ syke/finadapt
Käytännön sopeutumistyö on alkanut Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2005 Työryhmä valmisteli, Maaja metsätalousministeriö koordinoi Avainryhmät osallistuivat valmistelutyöhön Laaja kommentointikierros luonnoksesta
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia Tavoitteena vahvistaa ja lisätä sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen Suomessa 14 sektoria: luonnonvarasektorit (maatalous, metsät, vesivarat, kalatalous, riistanhoito, porotalous); luonnon monimuotoisuus; teollisuus; energia; liikenne; maankäyttö; terveys; matkailu ja virkistyskäyttö; vakuutus
ISTO-tutkimusohjelma Rahoittajina 3 ministeriötä 0,5 mill / v ja 16 projektia 2006-2008 Myös muuta tutkimusta sopeutumisesta menossa ISTOn tavoitteena on tuottaa käytännön sopeutumistoimien suunnitteluun tarvittavaa tietoa ja edistää tiedon soveltamista käytäntöön
Sopeutumisstrategia Ministeriöt Tutkimus Avainryhmät Asiantuntijat Kansainvälinen yhteistyö Pirkko Heikinheimo
Toteutus (1) Säätekijät jo nyt merkittäviä monilla sektoreilla Tärkeätä pohtia pitkän aikavälin investointeja muuttuvassa ilmastossa Ilmastonmuutos uusi asia joillakin aloilla Sopeutumistyö on käynnistynyt; ministeriöt ja monet muut toimijat ovat aktiivisia Photo: S.Lehtonen
Toteutus (2) Ympäristöministeriö valmistelee sopeutumisohjelmaa hallinnonalalleen Maa- ja metsätalousministeriössä meneillään sopeutumisen sisällyttäminen esim. kansalliseen metsäohjelmaan; lisäksi MMM koordinoi sopeutumistutkimusohjelma ISTOa; uutta tutkimusta Ulkoministeriö selvittää ilmastonmuutoskysymysten sisällyttämistä kehitysyhteistyöhön Photo: Ilona Osara
Tiehallinnossa selvitetään sopeutumista käytännössä
Kunnat ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kuntaliitto on tehnyt julkaisun kuntien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen Kuntien ilmastokampanjaan tulossa myös sopeutumiskysymyksiä Espoo on tehnyt sopeutumisselvityksen Monet kunnat mukana tutkimushankkeissa (ASTRA, ISTO-hankkeet)
Aluetaso ja maakunnat Uudenmaan ympäristökeskusken Ympäristöohjelmassa ilmastonmuutos on keskeinen aihe Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus on tehnyt koulutuspaketin yhdyskuntasuunnittelijoille Kiinnostus lisääntymässä maakunnissa
Kokemuksia (1) Tutkimustieto on olennaista strategian valmistelussa ja toimeenpanossa Tiedossa aukkoja lisätutkimusta tarvitaan vielä Sekä haittojen ja kustannusten että mahdollisuuksien esittely Sektorikohtainen lähestyminen Hillinnän ja sopeutumisen yhteensovittaminen Kuva Marita Björkström
Kokemuksia (2) Sektorit ovat erilaisia => sopeutumisen huomioon ottaminen Toimialojen väliset yhteydet ja yhteistyö Strategian tarkoituksena on olla hyödyksi sektoreille ja suunnittelussa Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset voivat olla Suomen kannalta merkittävimmät pitkällä aikavälillä
Kokemuksia (3) Toimien aikainen aloitus hyödyllistä Seuranta on tärkeää Strategian uusiminen 6-8 vuoden päästä Sopeutuminen on uudessa hallitusohjelmassa
Kiitos!