TEUVAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011



Samankaltaiset tiedostot
TEUVAN ELINKEINOSTRATEGIA 2013

TEUVAN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA

TEUVAN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Leaderrahoituksen. yritystuet

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Yrityksen kehittämisavustus

Maaseudun yritystuet

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus Yritysten verkostoituminen Varjola Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

NAULAN KANTAAN Yritystuet

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

Maaseudun yritystuet. Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki. Perustamistuki. Hyrrä toteutettavuustutkimus.

TUKENA JA RAHOITAJANA

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Kuopio

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Maaseuturahasto Satakunnassa

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

ENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Metsästä energiaa yrittämällä

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Käsitteitä yrittäjyydestä

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ

Yritys-Suomi uudistuu Tornio

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

Rakennusinvestointien valmistelu

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Maakuntavaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I /18/180/2009 MV 112

Yritysten kasvupalvelut kartoitus Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Kirsi Anttila, järjestöpäällikkö FM, HuK, emba

Varainhoito-osasto Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

PK- yritysten EAKR-rahoitus

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Rahoitus ja kehittäminen

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Transkriptio:

TEUVAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011 Kv 13.6.2011 27

- 2 - VISIO TEUVA 2015 Teuva on elinvoimainen, kulttuurimyönteinenn ja yhteistyötaitoinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkailla ja monimuotoisilla lähi- ja seudullisilla palveluilla. Kuva Ismo Nousiainen

- 3 - S i s ä l l y s l u e t t e l o 1. Visio Teuva 2015... 2 2. Esipuhe... 4 3. HYVÄSSÄ YRITTÄJYYSILMAPIIRISSÄ ON TEKEMISEN MEININKI... 5 3.1. Näkyvyys ja näyttävyys... 5 3.2. Ripeä päätöksenteko... 5 3.3. Pitkäjänteisyys, tasapuolisuus ja ennustettavuus... 5 3.4. Poikkitoiminnallisuus... 5 4. TEUVAN KUNNAN TUET YRITYKSILLE 4.1. Alkavien yrittäjien neuvonta ja tuet... 5 4.2. Toimivien yritysten neuvonta ja tuet... 6 4.2.1 Yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut... 6 4.2.2. Tilapalvelut... 6 4.2.3. Tuet yritysten investointeihin... 6 TE-keskuksen tarjoamat yritystoiminnan rahoitusmuodot... 6 Kunnan tarjoamat yritystoiminnan tuet... 7 1. Suora tuki investointeihin... 7 2. Kunnan korkotuki investointilainoihin... 8 3. Yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdosten tekeminen... 9 4.2.4. Kehittäminen ja kouluttautuminen... 10 4.2.5. Sukupolvenvaihdokset, yrityskaupat... 10 4.2.6. Kärki- ja kasvuhaluiset yritykset... 10 5. HYVÄ INFRASTRUKTUURI TAKAA VETOVOIMAISUUDEN 5.1. Osaava työvoima... 11 5.1.1. Työvoiman saannin turvaaminen... 11 5.1.2. Koulutus Teuvalla... 11 5.1.3. TEAK:ista vahvuus Teuvan yrityselämälle... 11 5.2. Hyvinvointipalvelut... 12 6. KUNNAN HANKINNAT KOTISEUDULLE... 12 7. ELINKEINOSTRATEGIATYÖN JATKUVUUS JA TARKASTELU... 13

- 4-2. ESIPUHE Elinkeinostrategia ei muodostu pelkästään yhdestä tekijästä, vaan se on osaalueittensa muodostama kokonaisuus, jonka toteuttamiseksi vaaditaan sekä kunnan, yritysten että kuntalaisten panosta. Strategiaa on ollut luomassa työryhmä, johon ovat kuuluneet Teuvan Yrittäjät ry:n ja MTK Teuva ry:n edustajat, kunnan virka- ja luottamusmiesjohto sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) elinkeinoasiamiehet. Strategian pohjaksi tehtiin Teuvan yrittäjille Yritysbarometrikysely, jonka tulokset näkyvät myös laaditussa asiakirjassa. Strategian tuloksia mitataan myös kesken suunnitelmakauden, ja sitä on voitava muuttaa mittareiden sitä osoittaessa ja toimintaympäristön muuttuessa Elinkeinostrategian tärkeimpänä tavoitteena on huolehtia Teuvan yrittäjyysilmapiiristä ja yritysten kehittymismahdollisuuksista. Yrittäjyysilmapiiri muodostuu kunnan, yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden avoimesta kumppanuudesta ja aktiivisesta toiminnasta yritysten hyväksi.

- 5-3. HYVÄSSÄ YRITTÄJYYSILMAPIIRISSÄ ON TEKEMISEN MEININKI 3.1. Näkyvyys ja näyttävyys Kunta ja yrittäjät yhteistoimin pitävät huolta avoimesta ja positiivisesta uutisoinnista silloin kun tapahtuu. 3.2. Ripeä päätöksenteko Etukäteen määritellään ne tavoitteet, toimet ja resurssit, joihin sekä kunnalla että yrityksillä on mahdollisuudet ja päätetään niiden käytöstä. Kun tarkastelu on suoritettu, on helppo tehdä päätöksiä. 3.3. Pitkäjänteisyys, tasapuolisuus ja ennustettavuus Laaditaan yhteisille toimille raamit, joiden mukaan toimitaan ja joiden noudattamiseen osapuolet sitoutuvat. 3.4. Poikkitoiminnallisuus Myös ne tahot, jotka eivät perinteisesti ole mukana yrittäjyyden kehittämisessä, esim. kunnan toimintasektorit tai kolmannen sektorin toimijat, tuovat oman osansa tekemisen meininkiin ja kuntakuvaan. 4. TEUVAN KUNNAN TUET YRITYKSILLE 4.1. Alkavien yrittäjien neuvonta ja tuet Alkavien yrittäjien neuvonnasta vastaa seudullisesti Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK). Maksuton neuvonta sisältää aloitusneuvonnan rahoitusneuvonnan. starttirahaneuvonnan tilapalvelut Alkavien yritysten neuvontaa hoitaa SEK:n ja EP:n Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Suupohjan työ- ja elinkeinotoimiston yhteinen YritysSuomihankkeen SeutuYPP-palvelupiste. Myös uusyrityskeskus Neuvoa-antavan palvelut ovat käytettävissä, joka antaa myös starttirahalausunnot. Alkava yrittäjä voi sijoittua myös seudulliseen Faartti2-yrityshautomoon. Hautomon toimialoja ovat logistiikka- ja metalliteollisuus, huonekalu- ja kodinsisustus-, elintarvike-, itc- ja hoiva-ala. Alkavan yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen on Suupohjassa yrittäjälle osaksi ilmaista. Tilapalvelusta aloittaville yrityksille huolehtii osaltaan Teuvan kunta toimitilapalvelunsa kautta.

- 6-4.2. Toimivien yritysten neuvonta ja tuet Kokonaisuus koostuu yritysneuvonnasta ja kehittämis- ja kouluttautumispalveluista tilapalveluista investointi- ja korkotuesta kärki- ja kasvuyritysten palveluista sukupolvenvaihdos- ja yrityskauppapalveluista työvoiman saatavuuden turvaamisesta 4.2.1. Yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut tuottaa yhteistyössä kunnan kanssa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, jonka kautta saa myös yhteyden valtakunnallisiin hankerahoittajiin. Palveluihin kuuluu myös asiantuntijapalveluiden hankinta yrityksille konsulttishekillä tyypillisesti yhden päivän mittaisiin, mutta tarpeen mukaan myös pidempien toimeksiantojen tarpeisiin. Kauhajoen seudun kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmaan (KOKO) sisältyy myös erityinen kärkiyritysten kasvua tukeva ohjelma-osio. Yhteistyökumppaneita ja tukijoita ovat myös Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, ELYkeskus, ProAgria, TEKES ja muut valtion organisaatiot. 4.2.2. Tilapalvelut Teuvan kunnan tilapalvelu vuokraa ja rakennuttaa tiloja yritysten tarpeisiin. Kafiaarin kiinteistöstä ja alueesta muodostetaan teollisuuspuistomainen kokonaisuus, jossa voi sijaita monenlaisia, toistensa toimintaa täydentäviä yrityksiä. 4.2.3. Tuet yritysten investointeihin sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin Ensisijaisesti yritysten ja maatalouden liitännäiselinkeinojen investointituet kanavoituvat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä mahdollisten muiden rahoittajien tukimuotojen kautta esim. Tekes, Suupohjan kehittämisyhdistys ry. ELY keskuksen tarjoamat yritystoiminnan rahoitusmuodot Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään rahoituksella, jota suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on erityisesti yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja toimintaympäristön parantaminen. Rahoitus on harkinnanvaraista tukea. Tuet myönnetään erikseen tehtävän hakemuksen ja hankearvioinnin perusteella. Tukea myönnetään hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan merkittävää vaikutusta hankkeen toteutumisen kannalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää mm. seuraavia yritystukia: Pienten ja keskisuurten yritysten investointituki Pk-yritysten kehittämistuki Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistuki Toimintaympäristötuki Energiatuki

- 7 - Suupohjan kehittämisyhdistys ry. myöntää tukia alle 10 hengen yrityksille. Tukia ovat mm. Yrityksen kehittämistuki max. 50% Yrityksen käynnistystuki max. 50% Yrityksen investointituki max. 25% Yritysryhmän (väh. 3 yritystä) max. 75% Lisätietoja www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Muita yritystoiminnan rahoitusmuotoja tai rahoittajia ovat esim: Tekesin rahoitus yritysten teknologian kehittämishankkeisiin Työ- ja elinkeinotoimistojen starttiraha (alkava yritys) Työ- ja elinkeinotoimistojen työllistämistuki Työvoimaosaston työllisyysperusteinen investointiavustus Finnvera Oyj:n eri rahoitusmuodot Maatalouteen kohdistettuja investointitukia tai tukia esim. sukupolvenvaihdokseen voi hakea ELY-keskuksesta. Tukimuotoja ovat avustus, korkotukilaina ja valtiontakaus. Kunnan tarjoamat yritystoiminnan tuet Suora tuki investointeihin Kunta voi hakemuksesta myöntää teollisuus- ja palveluyrityksille tukea investointeihin. Tuki on suunnattu alle 10 henkilön yrityksille. Kunnan tukea voidaan hakea niihin investointeihin, joiden muualta saaman tuen suuruus ei ylitä 20 %. Yrityksen kotipaikan tulee olla Teuva ja investointikohteen tulee sijaita Teuvalla. Tuen suuruus on 10 % kone- ja laitehankinnasta (alv 0 %). Hankinnan suuruuden on oltava vähintään 10 000 euroa ja tukea myönnetään enintään 100 000 euron osuudelle investoinnista. Tukea anotaan ennen hankintaa ja tuki maksetaan yritykselle hankintaan kohdistuvan laskun maksamisen jälkeen. Kunnan maksaman tuen vuosittainen (budjettiin varattu) enimmäismäärä on korkeintaan 30 000 euroa. Investointitukea ei myönnetä yrityksen normaaliin toimintaan liittyvän irrallisen käyttöomaisuuden hankintaan (esim. tietokoneet ja ohjelmistot, hitsauslaitteet, autokorjaamoiden laitteistot, liikennöintivälineet tai irralliset pakastealtaat). Tukea voidaan myöntää kiinteisiin koneisiin ja laitteisiin (esim. hitsausrobotti, ohjelmisto joka liittyy työstökonehankintaan, kiinteät pakastehuoneet) eli hankittavien koneiden tai laitteiden tulee olla nk. lattiaan pultaten asennettavia. Tukea voidaan myöntää yritykselle tukikauden aikana vain kerran. Tukea saavan yrityksen kotipaikan tulee olla Teuva. Koneet ja laitteet voivat olla myös käytettyjä. Investointituki on voimassa vuosina 2011-2013, jonka jälkeen tukimuodon tarpeellisuus ja käyttö arvioidaan. Edellä mainitusta poiketen investointitukea voidaan myöntää myös liikennevälineiden hankintaan seuraavin rajauksin: 1. Tukea ei myönnetä varsinaisen ajoneuvon hankintaan, vaan ajoneuvon rakenteluun, ns. päälirakenteisiin kuten lava, nosturi, perävaunu yms.

- 8-2. Yrityksen tulee luotettavasti osoittaa päälirakenteiden osuus ajoneuvon hankintahinnasta 3. Tuen myöntäminen edellyttää, että yrittäjällä on liikennelupa. 4. Tukea myönnetään vain tavaraliikenteeseen hankittuun ajoneuvoon. 5. Tukea myönnetään vain uuden ajoneuvon hankinnan yhteydessä uusiin päälirakenteisiin. 6. Tuettavan päälirakenneinvestoinnin tulee olla arvonlisäverottomalta hankintahinnaltaan vähintään 10 000 euroa. Investoinnin tukea saava osuus on enintään 60 000 euroa. 7. Tuki on 10 % edellä määritellystä hankintahinnasta. 8. Tukea myönnetään yritykselle vain yhteen ajoneuvoon tehtyyn päälirakennehankintaan. 9.Muilta osin noudatetaan aiemmin päätettyjä suoran investointituen ehtoja. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon EU:n ja valtion määräykset tukikelpoisuudesta, tukien kohdekohtaisista enimmäismääristä ja deminimis-tuen enimmäismääristä. Tuen hakija on velvollinen ilmoittamaan kahden edellisen tilikauden aikana saamansa de minimis-tuet. Kunnan korkotuki investointilainoihin Kunta voi hakemuksesta myöntää korkotukea teollisuus- ja palveluyritysten toimitilojen hankintaan/rakentamiseen tai kone- ja laitehankintaan ottamaan vähintään 0,1 milj.euron ja korkeintaan 1,0 milj. euron lainaan. Korkotuki voi olla korkeintaan 3 %:n (kolmen prosentin) suuruinen. Korkotukea maksetaan yritykselle enintään kolmen (3) vuoden ajan. Yrityksen kotipaikan tulee olla Teuva ja investointikohteen tulee sijaita Teuvalla. Korkotuettava lainakanta voi olla tukikauden aikana enintään 7 milj. euron suuruinen. Limiitti on yhteinen investointilainojen ja omistajanvaihdosten korkotuelle. Kunta varaa vuosittain budjettiinsa korkotuelle erillisen määrärahan. Korkotukea koskeva anomus on toimitettava kuntaan ennen investointiin ryhtymistä ja lainan nostamista. Korkotukea voidaan anoa 2011-2013. Korkotukea voidaan kauden aikana myöntää hakevalle yritykselle vain kerran. Korkotukea ei myönnetä yrityksen normaaliin toimintaan liittyvän irrallisen käyttöomaisuuden hankintaan otettavaan lainaan (esim. tietokoneet ja ohjelmistot, hitsauslaitteet, autokorjaamoiden laitteet, liikennöintivälineet tai irralliset pakastealtaat). Tukea ei myönnetä tonttimaan hankintaan, mutta yrityksen toimintaan olennaisesti liittyvän kiinteistökokonaisuuden hankinta täyttää tukiehdot. Tukea voidaan myöntää tuotantorakennuksen hankintaan tai kunnostukseen, kiinteiden koneiden ja laitteiden hankintaan otettavaan lainaan (esim. hitsausrobotti, ohjelmisto joka liittyy työstökonehankintaan, kiinteät pakastehuoneet). Tukea myönnettäessä otetaan huomioon EU:n ja valtion määräykset tukikelpoisuudesta, tukien kohdekohtaisista enimmäismääristä ja deminimis-tuen* enimmäismääristä. Tuen hakija on velvollinen ilmoittamaan kahden edellisen tilikauden aikana saamansa de minimis-tuet. Korkotuelle laaditaan erilliset kunnanhallituksen hyväksymät säännöt.

- 9 - Yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdosten tukeminen Tuki koskee yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdoksiin tarvittavan ulkopuolisen rahalaitosrahoituksen korkoa. Korkotuki myönnetään yrityskauppaan tarvittavalle rahalaitoslainalle. Tukea voidaan myöntää vähintään 0,1 miljoonan euron ja enintään 1,0 miljoonan euron lainaan. Tuen suuruus on enintään 3% vuotuiselle luoton korolle muille kuin valtion rahoituslaitosten (esim. Finnvera) myöntämille luotoille tai luotoille, joihin on myönnetty korkotukea muiden organisaatioiden toimesta. Korkotukea voidaan maksaa enintään 3 vuoden ajan. Tuen myöntämisen edellytykset Tukea voidaan myöntää yrityskaupalle, jossa hankinnan kohteena on enemmistöosuus henkilö-yhtiön (t:mi, ky, ay) liiketoiminnasta ja taseomaisuudesta tai osakeyhtiön liiketoiminnasta, taseomaisuudesta ja/tai osakekannasta. Pelkkää irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai maa-alueiden kauppaa ei tueta. Kiinteistöyhtiöt, osuuskunnat eivät sisälly tuen piiriin. Tukea voidaan myöntää jalostus- ja palveluyritysten omistajavaihdoksiin. Hankittavan yhtiön ostajana voi olla fyysinen henkilö, henkilöyhtiö tai osakeyhtiö. Ostajan on oltava luottokelpoinen. Ostajan kotipaikan tulee koko tukijakson ajan olla Teuva. Kaupan tulee tukea ja vahvistaa ostajan toimintaedellytyksiä Teuvalla. Toiminnan on jatkuttava Teuvalla vähintään sen ajan, kun korkotukea ostajalle maksetaan. Tuettavan luoton määrä voi olla enintään yrityskaupan kauppakirjassa mainitun ostosumman suuruinen. Tuen myöntämisestä päättäminen ja maksatus Tuen myöntämisestä päättää kunnanjohtaja hallintojohtajan esittelystä, hakijan erikseen laatiman tukianomuksen ja myöntäjälle toimitettujen, vaadittujen asiakirjojen perusteella. Tuen myöntäminen on harkinnanvaraista. Tukea maksetaan alkaen siitä päivästä, kun hankintaan käytettävä luotto on nostettu enintään 3 vuoden ajalta. Maksaminen tapahtuu vuosittain ostajan toimitettua Teuvan kunnalle erillisen, asiaa koskevan anomuksen tai laskun. Ostajan on toimitettava laskun liitteenä tuen myöntäjälle korkolaskelma. Teuvan kunnan muiden tukimuotojen vaikutus tuen myöntämiseen Omistajanvaihdoksen ja investoinnin korkotuettava lainakanta yhdessä voi yhdellä tukikaudella olla korkeintaan 1 milj. euroa/yritys. Suora investointituki ei vaikuta muihin kunnan myöntämiin tukiin.

- 10 -. 4.2.4. Kehittäminen ja kouluttautuminen Kehittäminen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hallinnoimassa Kauhajoen seudun kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmassa, jota myös Teuvan kunta osaltaan rahoittaa, on erillinen osio kasvuyritysten kehittämiseksi. Yritysten kehittämiseen on käytettävissä myös SEK:n konsulttishekki, ELYkeskuksen tuotteistetut palvelut, Suupohjan Leader+ tukimuodot, TEKES jne. Yritysten henkilöstön koulutus Yrityksissä tehdään erillinen koulutustarvekartoitus, jonka perusteella yrityksille etsitään heidän tarvitsemiaan räätälöityjä koulutustapoja. Yritysten kehittämiseen ja koulutukseen on tarjolla myös SEK:n konsulttishekki, Suupohjan seudun Leader-ohjelman ja ELY-keskuksen ja TEKESin erilaiset tukimuodot. 4.2.5. Sukupolvenvaihdokset, yrityskaupat Yrittäjiä tuetaan ponnisteluissa sukupolvenvaihdokseen tai jatkajan löytämiseen yhdessä EP:n Yrittäjät ry:n, Seamk:in ja muiden maakunnallisten sukupovenvaihdosohjelmien kanssa. Kunta tukee sukupolvenvaihdosprosessia tai yrityskauppaa suoraan SEK:n kautta osallistumalla kustannuksellaan yrityksen sukupolvenvaihdoskaupan yritysasiakirjojen laadintaan yrityskonsultin enintään yhden päivän työpanoksen korvauksella. Maaseutuyrittäjien sukupolvenvaihdosneuvontaa hoitaa ProAgria. Työpanos voi olla kunnan päätöksellä kaupan kohteesta riippuen suurempikin. 4.2.6. Kärki- ja kasvuhaluiset yritykset SEK:n hallinnoimassa Kauhajoen seudun kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmassa, jota rahoittaa myös Teuvan kunta, on perustettu erillinen kasvuyrityksiä koskeva pilottiohjelmaosio, jossa osallistuvia yrityksiä rohkaistaan ja tuetaan kasvuun tarvittaessa erityisillä yrityskohtaisilla kehittämistoimilla.

- 11-5. HYVÄ INFRASTRUKTUURI TAKAA VETOVOIMAISUUDEN Hyvällä infrastruktuurilla tarkoitetaan tässä niitä vetovoimatekijöitä, jotka syntyvät osaksi kärkiyritysten vedossa (paremmat yksityiset palvelut) ja kunnan tuottamina (koulutus-, terveys- ja vapaa-aikapalvelut). Näitä tarvitaan, että Teuva lisäisi houkuttavuuttaan yritysten ja asukkaiden sijainti- ja asumispaikkakuntana. 5.1 Osaava työvoima Teuvan, Suupohjan seudun ja sen yritysten kehittyminen saattaa pysähtyä osaavan työvoiman puutteeseen 5.1.1 Työvoiman saannin turvaaminen Osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi yhdessä seudun kuntien ja yritysten kesken järjestetään työvoiman rekrytointitapahtumia työttömyysseuduille, joilla on ammattiväkeä vapaana. Suupohjan työ-ja elinkeinotoimisto hoitaa osaltaan rekrytointitapahtumia, seudun kunnat rakentavat tulijoille ja heidän perheilleen vastaanottotuotteet. Teuvan kunta tarjoaa vapaana olevia vuokra-asuntoja rekrytoitavan henkilöstön käyttöön edullisin hinnoin. 5.1.2 Koulutus Teuvalla Teuvalla on hyvät perus- ja lukiokoulutus. Tarvittavaa toisen asteen ammatillista koulutusta saa seudulla ja maakunnassa. Maakunnissa on tarjolla myös tarpeisiin soveltuvaa korkea-asteen koulutusta. Teuvan lukio on osallisena Virtuaalilukiohankkeessa, joka laventaa pienten lukioiden aineohjelmaa huomattavasti. Opintojen ohjauksessa korostetaan oman seudun mahdollisuuksia tulevaisuuden työpaikkana. Teuvan oppilaitoksissa otetaan käyttöön myös yrittäjyyskasvatus-ohjelma. 5.1.3 TEAK:ista vahvuus Teuvan yrityselämälle Teuvalla sijaitsee Teuvan kunnan omistama, Pohjoismaiden suurin ja modernein puu- ja huonekalualan teknologian koulutuslaitos TEAK Oy, joka on eräs tärkeimmistä seudullisista kehittäjätahoista. Yhtiö järjestää huonekalualan aikuiskolutusta kaikkialla kotimaassa, mutta myös ulkomailla, esim. Venäjällä ja Kazakstanissa. TEAK Oy on osallisena ja kumppanina myös seudullisen aluekeskusohjelman toteuttamisessa. TEAK Oy on verkottunut mm. toisten suupohjalaisten alan toimijain, kuten Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Seamk) Jurvan yksiköiden kanssa. Kaikilla näillä on omat selkeät roolinsa niin alueellisessa kuin myös valtakunnallisessa huonekalualan kehittämisessä. TEAK Oy ylläpitää myös valtakunnallista Huonekalualan informaatiokeskusta, joka on yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon yhteinen alan tietotukifoorumi.

- 12 - Paikalliset yritykset eivät ole kaikilta osin voineet tai osanneet hyödyntää yhtiön osaamista. Yhtiöllä on kuitenkin kokemusta ja hyvät valmiudet myös muita aloja kohtaavan yleisemmän, työpaikka-osaamista täydentävän CAD-, CAM-, robotiikka ja yrittäjyyskoulutuksen järjestämiseen. Yhteistyötä yrittäjien kanssa voidaan vielä tehostaa tutkimalla uusien toimintojen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. 5.2 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen järjestämiseen liittyy Teuvalla merkittäviä, ikärakenteen kautta konkretisoituvia uhkia, mutta meneillään oleva kehitys antaa myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Kuntien välinen yhteistyö on otettu perusratkaisuksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Osa lakisääteisistäkin palveluista tuotetaan kuitenkin yksityisten palvelutuottajien toimesta. Lisäksi kunta tukee mm. palvelusetelitoiminnan kautta kotipalveluyrittäjyyttä. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ollaan ottamassa tärkeäksi strategiseksi tavoitteeksi Teuvalla. Tämä tarkoittaa panostuksia ennakoivaan hyvinvointityöhön, jotta sitä kautta vältyttäisiin kalliilta korjaavalta hoitotyöltä. Käytännössä hyvinvointityö edellyttää laajaa ja monipuolista kumppanuutta kuntasektorin sisällä ja yhdessä järjestöjen ym. toimijoiden kanssa. Hyvinvointi koskettaa kaikkia. Tämä kehityssuunta tulee myös avaamaan uusia yrittäjyyden paikkoja hyvinvoinnin edistämistyön puitteissa. 6. KUNNAN HANKINNAT KOTISEUDULLE Yksin ei pärjää yksikään yritys, kunta tai alue. Miten kunta ja paikalliset yritykset voivat parhaiten hyötyä toisistaan? Kunnan tulee olla huolissaan tarjonnan määrästä ja laadusta ja huolehtia kumppanuusajatuksella näiden asioiden lisääntymisestä. Kunnan tekemät hankinnat ovat julkisia hankintoja, joita tehdään kuntalaisten maksamilla verovaroilla. Julkiset hankinnat tulee pääsääntöisesti kilpailuttaa. Että kunta voisi tehdä hankintoja paikallisista yrityksistä, on hankintojen perustuttava kumppanuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Kunnallisen hankintatoimen ja yrittäjien yhteistyötä voidaan kehittää, esim. luomalla hankintakriteerejä, jotka ottavat huomioon esim. ympäristötaseen (vaikkapa kuljetuksiin käytetty polttoaineen määrä, pitkäikäisyys, läheisyys jne). Myös hankintojen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys antaa lisää yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Selvitetään myös kunnallisen hankintatoimen volyymi toimintasektoreittain ja paljonko voitaisiin ostaa omalta paikkakunnalta. Seudullisesti pyritään selvittämään, onko myös kunnallisten hankintojen kunnallinen ja jopa seudullinen keskittämien yrittäjien kannalta hyödyllistä. Näin päästään suurempiin hankintakokonaisuuksiin, jotka hyödyttävät myös yritystä kilpailuttaessaan alihankkijoitaan kuntatarjousta varten. Suupohjan seudun kuntien henkilöstölle järjestetään hankintakoulutusta.

- 13 - Että yrittäjät voivat paremmin reagoida kunnallisiin hankintoihin, seudulle perustetaan nettipohjainen hankintakalenteri, jossa kerrotaan hankinnat, hankinnan koko suuruusluokittain, hankinnasta vastaava henkilö ja tarjouspyyntöajankohta. Tämä kalenteri koskee kaikkia kuntien toimintasektoreita. 7. ELINKEINOSTRATEGIATYÖN JATKUVUUS JA TARKASTELU Elinkeinostrategia on tarkoitettu työvälineeksi, jonka eräs tärkeimmistä ominaisuuksista on jatkuvuus ja vaikutusten arviointi. Elinkeinopoliittinen toimikunta jatkaa elinkeinostrategian toimeenpanoa. Kunnan toimielinten päätöksissä otetaan huomioon yritysvaikutukset mahdollisimman laajasti, ja päätöksenteossa vaikutukset paikalliseen yrittäjyyteen myös aina arvioidaan. * De minimis tuki De minimis -asetus mahdollistaa sen, että kolmen verovuoden ajanjaksolla voidaan myöntää yrityskohtaisesti 200 000 euron tuki ilman komission ennakkohyväksyntää. Lähtökohtaisesti de minimis -tueksi määritellään kaikki julkisten viranomaisten myöntämä tuki, jota ei ole ilmoitettu komissiolle tai myönnetty ryhmäpoikkeuksena. Yritykselle voidaan siten myöntää lisäksi komission hyväksymää tai esimerkiksi pk- ja koulutustukiryhmäpoikkeusten mukaista hankekohtaista tukea, ilman että sillä on vaikutusta de minimis -tuen määrään. Esimerkiksi ELY-keskuksen yritysosaston myöntämä investointituki ei vaikuta mahdolliseen de minimis -tuen kiintiöön Tuen kokonaismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten myöntämät julkiset tuet. De minimis -järjestelmiä on käytössä Finnveralla, Suupohjan kehittämisyhdistyksen LEA- DER ja ELY -keskuksen tukimuodoissa (sis. TEKES). Yritysosaston kehittämis- ja koulutuspalvelut ovat de minimis tukea. Myös TEM:n hallinnonalan komission hyväksymiä yritystukia saatetaan poikkeuksellisesti myöntää de minimis tukena (esim. kuljetustuki ja kehittämistuki). Samoin yrityksille myönnettävä sisäasiainministeriön maakunnan kehittämisraha on de minimis -tukea. Lisäksi on tärkeää muistaa, että useimmiten myös kuntien yrityksille myöntämä rahoitus, vastikkeeton avustus tai etuus on de minimis tukea.

MUISTIINPANOT: - 14 -

- 15 -

Kaikki valokuvat teuvalaisten yritysten kotisivuilta.