JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi Luonnos 14.4.211 Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Lähtötietoanalyysi Lähtötietoanalyysi on ensimmäinen vaihe Järvi- Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelman luomista Sisältö 1. Suunnittelualue 2. Suunnittelutilanne 3. Väestö 4. Työpaikat ja elinkeinoelämä 5. Asuminen ja rakennukset 6. Energia 7. Palvelut 8. Liikenne 9. Matkailu ja virkistys 1. Kuntatalous 11. Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 2
Suunnittelualue Kunnat: Alajärvi, Soini ja Vimpeli (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue) Taajamat: Alajärven keskusta, Lehtimäki, Soinin keskusta, Vimpelin keskusta Kylät: Alakylä, Hoisko, Huhtikangas, Iiruu, Kaartunen, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kurejoki, Latojoki, Levijoki, Luoma-aho, Länsikylä, Menkijärvi, Myllykangas, Möksy, Paalijärvi, Peräkylä, Pynttäri, Rannankylä, Salmenkylä, Saukonkylä, Suokonmäki, Teerineva, Uusikylä, Ylikylä (Alajärvi); Hautakylä, Iiruunranta, Jokivarsi, Keisala, Kukko, Laasala, Mäkelänkylä, Parviainen, Pöntinen, Sauru, Ulvo, Vehu, Vuorenmaa (Soini); Hallapuro, Lakaniemi, Lakeaharju, Pokela, Pyhälahti, Rantakylä, Sääksjärvi, Vinni, Ylikylä (Vimpeli) VIMPELI ALAJÄRVI SOINI (Taustakuva: Liidea Oy) 3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaava hyväksytty 25 Maaseudun kehittämisen kohdealueet Virkistys ja matkailukohteita Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus Matkailun vetovoima-alueet Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 4
Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Kuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Maaseudun kehittämisen kohdealueet Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja maiseman kulttuuri- kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Vähittäiskaupan suuryksikkö Ohjeellinen ulkoilureitti Matkailun vetovoima-alueet Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson- ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja - kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. 5 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Turvetuotantovyöhyke Merkittävästi parannettava tieosuus Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Ohjeellinen ulkoilureitti Matkailun vetovoima-alueet Turvetuotantovyöhyke Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Merkittävästi parannettava tieosuus Tieliikenteen yhteystarve Taajamatoimintojen alue Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista - ja taajamakuvan eheyttämistä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue 6
Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Ohjeellinen ulkoilureitti Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Taajamatoimintojen alue Kalliokiviainesten ottamisalue Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Erityissuojelua vaativa vesistö Matkailun vetovoima-alueet 7 Suunnittelutilanne Maakuntakaava (taajamat) Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue (Lehtimäen ja Alajärven kuntaliitos 29) Yhdys- tai syöttövesijohdon tarve Siirtoviemärin tarve Matkailun vetovoima-alueet Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Taajamatoimintojen alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Ohjeellinen ulkoilureitti Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Erityissuojelua vaativa vesistö Tieliikenteen yhteystarve 8
Suunnittelutilanne Maakuntakaava: Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Yhteysverkkojen toimivuus 9 Suunnittelutilanne Yleiskaava ja osayleiskaavat NYKYISET Alajärvi, ydinkeskustan osayleiskaava Alajärvi, kirkonseudun osayleiskaava Alajärvi - Lehtimäki, kirkonkylä Keskikylä Peräkylä kulttuurimaisemaosayleiskaava Soinin yleiskaava Soinin kunta, kirkonseudun osayleiskaavan muutos ja laajennus sekä Soinin rantayleiskaavan muutos Alajärven kaupunki, kaavayhdistelmä Vimpelin kunta, keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus v. 215 Lappajärven kulttuurimaisema- ja rantayleiskaava Järviseudun seutukunnassa Lehtimäen ja Soinin alueiden voimassa olevat rantayleiskaavat TEKEILLÄ OLEVAT: Alajärven keskustan ja Suninsalmi Mustaniemi - Sammalisto osayleiskaava 21- TULEVIA KAAVAHANKKEITA: Alajärvi, Luoma-aho Vatpakka Soini, Vuorenmaa Vimpeli, Sääksjärvi ja Jokisuu 1
Suunnittelutilanne Keskeiset suunnitelmat keskeiset suunnitelmat ja strategiat: Alajärven seudun elinkeinostrategia 213 Alajärven kaupungin palvelustrategia Etelä-Pohjanmaan liikenneselvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen strategia Maakuntakaava ja -suunnitelma Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys Ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla -esiselvitys (kevät 21) Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 27-213 on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 7.3.28. Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden kehittämisstrategia on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 7.3.28 Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma 27-213 on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 31.5.27. Etelä-Pohjanmaan kylien kehittämisstrategia 27-213 on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 1.9.27. Etelä-Pohjanmaan yrityshautomostrategia (21.2.27) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 26-21 11 Väestö Väestön sijoittuminen Vimpelin kunnassa asui 332 asukasta vuonna 29. Väestö on keskittynyt keskustan alueelle sekä Lappajärven itärannalle ja Sääksjärven rannalle. Soinin kunnassa asui 2 429 asukasta. Soinissa aluerakenteen keskusverkoston muodostavat kuntakeskus sekä kylät, joista suurimpia ovat Vuorenmaa, Laasala, Parviainen, Kukonkylä ja Hautakylä. Suurin osa asutuksesta, työpaikoista ja palveluista sijoittuu Soinin keskustaan. Alajärven kaupungin asukasluku oli 1 573 vuonna 29. Alajärvellä väestö on keskittynyt keskusta-alueelle Alajärven länsirannalle, Lehtimäen alueelle sekä jokien varsille. (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) (Asutus ja peltoalueet. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 21) 12
Väestö Väestökehitys Alajärven kaupungin väestö kasvoi vuoteen 1992 ylittäen 12 asukkaan rajan. Vuonna 29 väkiluku oli 1 573 asukasta. Trendiennusteen mukaan kaupungin väestömäärä jatkaa tasaista vähenemistään. Omavaraislaskelmassa, jossa muuttoliikkeen vaikutus on poistettu, Alajärven väkiluku lähtisi kasvuun. Soinin kunnan väestö kasvoi vuoteen 1991 saakka, jolloin kunnan väestö saavutti 3 27 asukkaan rajan. Vuonna 29 Soinin kunnassa asui 2 429 asukasta. Trendiennusteen mukaan väkiluvun väheneminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Vimpelin kunnan väestö oli suurimmillaan vuonna 1993, jolloin kunnassa asui 3 836 asukasta. Vuoteen 29 mennessä kunnan väestö on vähentynyt 3 298 asukkaaseen. Trendiennusteen mukaan kunnan väestö jatkaa hienoista laskuaan. 14 1 1 8 6 4 14 1 1 8 6 4 14 1 1 8 6 4 1985 1985 1985 199 199 199 1995 1995 1995 Alajärvi: Väestön kehitys ja ennusteet 25 21 215 22 225 23 235 Soini: Väestön kehitys ja ennusteet 25 21 215 22 225 23 235 Vimpeli: Väestön kehitys ja ennusteet 25 21 215 22 225 23 235 Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma 13 Väestö Väestökehitys Tarkasteltaessa Järvi- Pohjanmaata kokonaisuutena nähdään, että väestö kasvoi vuoteen 1992 saakka, jolloin yhteenlaskettu väestömäärä oli 18 862 asukasta. Vuonna 29 Järvi- Pohjanmaan alueella asui 16 3 asukasta. Trendiennusteen mukaan väestö vähenee reilulla tuhannella asukkaalla vuoteen 22 mennessä ja vuoteen 23 mennessä 2 asukkaalla. Omavaraislaskelman (eli muuttoliike on poistettu) perusteella väestö ei lähtisi vähenemään vaan hiukan jopa kasvamaan nykytilanteesta. 18 16 14 1 1 8 6 4 1985 199 1995 Järvi-Pohjanmaa: Väestön kehitys ja ennusteet 25 21 215 Haasteena muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi 22 225 23 235 Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Kohderyhmänä lapsiperheet ja parhaassa työiässä oleva väestö 14
Väestö Muuttoliike Vuosina 1989 ja 199 Järvi- Pohjanmaan alueella tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, mutta sen jälkeen alue on kokenut muuttotappiota. Muuttotappio oli huipussaan - luvun vaihteessa, erityisesti vuosina 21 ja 22, jolloin muuttotappio oli 58 henkilöä. Vuonna 24 muuttotappio oli ainoastaan 54 henkeä ja Vimpeli sai jopa muuttovoittoa. Eniten muuttotappiota on kokenut Alajärven kaupunki, joka on menettänyt vuosien 1987-29 aikana 1 963 henkilöä. Samalla aikavälillä Soinin kunnan -3 muuttotappio oli 517 henkilöä ja Vimpelin kunnan 433 henkilöä. -35 Kokonaisnettomuutto 1 5-5 -1-15 -2-25 1987 1988 1989 Nettomuutto Järvi-Pohjanmaalla 1987-29 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 15 Väestö Ikärakenne Vuonna 23 Järvi-Pohjanmaan väestöstä alle 15-vuotiaita ennustetaan olevan 328 vähemmän kuin nykyisin (alle 15- vuotiaiden osuuden ennustetaan säilyvän nykyisellään, n. 18 %) Yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 23 Järvi-Pohjanmaalla olevan 1 269 enemmän kuin tällä hetkellä, jolloin yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousee 32,1 %:iin (nyt 21 %) Vuoteen 23 mennessä työikäisen väestön, 15-64- vuotiaiden määrä vähenee Järvi- Pohjanmaan alueella 2 64 hengellä (61 %:sta 5 %:iin) Väkiluku on pienentynyt erityisesti 45-64-vuotiaiden ikäluokassa Järvi-Pohjanmaan väestöllisenä haasteena on muuttoliikkeen hallinta niin, että työikäisiä saataisiin jäämään tai muuttamaan alueelle Tulevaisuuden haasteena on vanhusväestön kasvava osuus väestörakenteesta 18 16 14 1 1 8 6 4 Ikärakenne -29 ja kehitysennuste 21-24 Järvi-Pohjanmaalla 65-45 - 64 25-44 15-24 - 14 198 1985 199 1995 25 21 215 22 225 23 235 24 16
Väestö Koulutus Koulutustason nostaminen ja uusien koulutusmahdollisuuksien löytäminen koko alueen haasteena Koko maassa vuonna 29 tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneistä väestöstä 66 % Järvi-Pohjanmaan kunnissa koulutustaso on koko maan keskiarvoon verrattuna alhaisemmalla tasolla Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Alajärven asukkaista 58 %, Soinin asukkaista 51 % ja Vimpelin asukkaista 6 % Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Vimpelissä 3,6 %, Alajärvellä 3 % ja Soinissa 1,7 %. (Koko maan keskiarvo on 7,4 %) 4 35 3 25 15 1 5 Peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot Järvi- Pohjanmaalla 29 3622 3419 1568 992 75 28 119 1114 Alajärvi Soini Vimpeli 522 Ei suorittanut tutkintoa Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto 17 Työpaikat ja elinkeinoelämä Työpaikkojen keskittyminen/sijainti Alajärven kaupungin osaamiskeskittymät ovat alumiini- ja hirsitaloteollisuudessa. Suurimpia yrityksiä Honkarakenne Oyj, Finnlamelli Oy, Mäkelä Alu Oy, Rautaruukki Oyj ja Mylly-Ahon Saha Oy. Vimpelin yrityselämän lippulaiva on Ruukin Vimpelin tehtaat, lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä kuuluu henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienyritysten luokkaan. Rannilanmäen teollisuusalueelle on muodostunut paikallinen teollisuuskeskittymä. Soinin kunnan elinkeinotoiminnan rungon muodostaa puuteollisuus ja sitä tukeva toiminta. Kuninkaanjoen Yrityslaakson teollisuusalue on puualan yritystoiminnan keskus, jonne on sijoittunut myös kunnan suurin yritys Oy Kohiwood Ltd. (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) (Teollisuusalueiden verkosto. enintään 3km:n säteellä toisistaan olevat kohteet yhdistetty viivalla. Maakuntakaavaan merkityt teollisuuden kehittämisalueet on ympyröity punaisella Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 21) 18
Työpaikat ja elinkeinoelämä Toimialat Elinkeinoelämän monipuolistaminen Uudet palvelualan työpaikat, työvoiman saatavuus Julkinen hallinto on alueen suurin työllistäjä (työpaikat toimialoittain) Seuraavaksi suurin työllistäjä on teollisuus. Järvi-Pohjanmaalla rakennusteollisuudella, puutuotteiden valmistuksella ja tekstiiliteollisuudella on suuri merkitys Alajärvellä merkittäviä työllistäjiä ovat hirsitaloteollisuus (Honkarakenne Oyj ja Finnlamelli Oy), alumiiniteollisuuden keskittymä sekä metalliteollisuus (Rautaruukki) Myös alkutuotanto on merkittävä elinkeino Tulevaisuudessa työvoiman saatavuusongelmia odotetaan ilmenevän sosiaali- ja terveysalalla Työpaikat toimialan (TOL 28 mukaan) Järvi-Pohjanmaalla vuonna 28 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; (C) Teollisuus (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (F) Rakentaminen (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja (R-U) Muut palvelut MUUT Alajärvi Soini Vimpeli 5 1 15 25 3 35 19 Työpaikat ja elinkeinoelämä Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 28 Alajärven kaupungissa 88 % Soinin kunnassa 99 % Vimpelin kunnassa 84 % Järvi-Pohjanmaalla 98 % Järvi-Pohjanmaan alue on siis hyvin työpaikkaomavarainen, sillä Järvi- Pohjanmaan työllisistä vain 2,5 % kävi töissä Järvi-Pohjanmaan ulkopuolella. (työpaikkaomavaraisuus %) Kesäkuun 21 lopussa Järviseudun seutukunnassa (ml. Lappajärvi ja Evijärvi) työttömyysaste oli 8,1 % (Etelä- Pohjanmaa 1 %) ja työttömiä työnhakijoita oli 769 12 1 8 6 4 2 199 Työpaikkaomavaraisuus Järvi-Pohjanmaalla 199-28 1992 1994 1996 1998 22 24 26 28 Alajärvi Soini Vimpeli Järvi- Pohjanmaa Vähäinen pendelöinti, alhainen työttömyys, negatiivinen muuttotase työvoiman saatavuus tulevaisuudessa (jatkajat yrityksissä) 2
Työpaikat ja elinkeinoelämä Pendelöinti Etelä-Pohjanmaalla suurimmat työmatkaliikenteen virrat ovat Seinäjoen ympäristössä Järvi-Pohjanmaalla ristiin pendelöintiä, mutta kokonaisuutena pendelöinti melko vähäistä 21 Työpaikat ja elinkeinoelämä Yritykset Vuosien 25 ja 26 myönteinen kehitys taittui vuonna 27, jolloin lopettaneita yrityksiä oli enemmän kuin aloittaneita. Järvi-Pohjanmaan yrityskanta vuonna 29 oli 1 238. Yrityksistä sijaitsi: Alajärvellä 776 Soinissa 2 Vimpelissä 262 Vuonna 29 uusia yrityksiä perustettiin Järvi- Pohjanmaan alueella 64, mikä oli 36 yritystä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Aloittaneiden ja lopettaneet yirtykset (lkm) 8 7 6 5 4 3 2 1 Yrityskanta sekä lopettaneet ja aloittaneet yritykset Järvi-Pohjanmaalla vuosina 25-29 25 26 27 28 29 16 14 12 1 8 6 4 2 Yrityskanta (lkm) Alajärvi Aloittaneita Alajärvi Lopettaneita Soini Aloittaneita Soini Lopettaneita Vimpeli Aloittaneita Vimpeli Lopettaneita Alajärvi Yrityskanta Soini Yrityskanta Vimpeli Yrityskanta Yrityskanta Järvi- Pohjanmaalla 22
Työpaikat ja elinkeinoelämä Maatalous Maatalousalueet ovat keskittyneet erityisesti Alajärvi- Kurejoki-Vimpeli -akselille 23 Työpaikat ja elinkeinoelämä Maatalous Maataloudella on suurempi merkitys kuin Suomessa keskimäärin Maataloudessa trendinä on ollut tilakoon kasvu ja aktiivitilojen lukumäärän väheneminen Järvi-Pohjanmaan tilakoko on vakaassa kasvussa. Pääosa tiloista on alle 5 hehtaaria. Keskikoko Alajärvellä on noin 28,9 ha Soinissa 23,6 ha ja Vimpelissä 35,7 ha. Isoimpien tilojen peltopinta-ala on yli 2 ha. (Järvi-Pohjanmaa Maaseututoimi 21) 24 lkm 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Aktiivitilat vähenevät ja tilakoot kasvavat Maatilayritysten määrä ja viljeltypeltoala -28 21 22 23 24 25 26 27 28 4 35 3 25 2 15 1 5 (ha/tila Alajärvi: Maatilayritysten lkm Soini: Maatilayritysten lkm Vimpeli: Maatilayritysten lkm Alajärvi: Viljelty peltoala ha/tila Soini: Viljelty peltoala ha/tila Vimpeli: Viljelty peltoala ha/tila Lähde: Tilastokeskus
Työpaikat ja elinkeinoelämä Maatalous (eläintilat) Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan maatalouden kannattavuusnäkymät ovat vakiintuneet heikoiksi, mikä saattaa heikentää myös investointihalukuutta. Myös tuotantokustannukset ovat kääntyneet selvään kasvuun. Kauppapoliittiset toimenpiteet ja yllättävät sääolosuhteet ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta. Maailmantalouden muutokset vaikuttavat, kuten Venäjän tuontiesteet maito- ja lihataloustuotteille ja viljan hinta pörssissä (toisaalta perunan vienti on nyt huipussaan Venäjälle). Vuonna 21 Järvi-Pohjanmaan maaseutulautakunnan kautta maksettiin tukia reilu 17 milj.. (Alajärvelle 11, Soiniin 2,8, Vimpeliin 3,3 milj. ) Seuraavat 1 vuotta ovat merkittäviä maatalouden kehittymisen kannalta. 25 Alajärvellä kotieläintiloja 29,7 %, Soinissa 31,6 % ja Vimpelissä 25,9 % 29 Lypsylehmiä Muita nautoja Sikoja Alajärvi 2 6 5 165 5 27 Soini 787 136 745 Vimpeli 59 1957 264 Lähde: Järvi-Pohjanmaa Maaseututoimi Työpaikat ja elinkeinoelämä Turkistarhaus (Toimialaluokitus 28) Alajärvi Soini Vimpeli 26 Turkistarhaus on keskittynyt Pohjanmaalle, jossa sillä on merkittäviä työllistäviä ja taloudellisia vaikutuksia. Lähivuosia leimaa turkistuottajien eläköityminen ja tuotannosta luopuminen, sillä ikärakenne on vinoutunut. Tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suoraan nahkojen markkinahinnat. Järviseudun seutukunnan alueella (m. Evijärvi ja Lappajärvi) turkistarhauksessa edellytetään merkittävien ympäristö- ja rakennusinvestointien toteuttamista lähivuosina, joihin tarvitaan rahoitusta. Turkisten hintataso on kuitenkin suosinut tarhaajia, minkä vuoksi tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä melko myönteiset. Vuonna 22 Vimpelissä toimi 9 tarhaa ja Alajärvellä 13 tarhaa. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 58 2 13 Yksivuotisten kasvien viljely 4 3 2 Monivuotisten kasvien viljely 3 Kotieläintalous 16 3 1 Turkistarhaus 1 1 Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat) Maataloutta palveleva toiminta 2 1 7 2 7 Metsätalous ja puunkorjuu 26 12 1 Kuva: Animalia
Asuminen ja rakennukset Asuntokuntien talotyypit Järvi-Pohjanmaalle ominaista on pien- ja rivitalovaltaisuus Pientalovaltaisin kunta oli Vimpeli, jossa 85 % asuntokunnista asui pientaloissa vuonna 29 Soinin kunnassa pientaloissa asuvia oli 76,5 %, kerrostaloissa asuvia ei ole Alajärvellä pientaloissa asui 76 %, rivitaloissa 15 %, kerrostaloissa 5 % Asuntokunnat talotyypin mukaan Alajärvellä vuosina 1958-29 5 4 3 1 5 4 3 1 1985 1985 1988 1988 1991 1991 1994 1994 1997 1997 23 23 26 Asuntokunnat talotyypin mukaan Vimpelissä vuosina 1958-29 26 29 29 5 4 3 1 1985 7 6 5 4 3 1 Asuntokunnat talotyypin mukaan Soinissa vuosina 1958-29 1988 1985 1991 1988 1994 1991 1997 1994 1997 23 26 23 29 Asuntokunnat talotyypin mukaan Järvi-Pohjanmaalla vuosina 1958-29 26 29 27 Haasteena monipuolisten ja houkuttelevien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen asumista kaupunkiympäristöistä maaseudun rauhaan Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Asuminen ja rakennukset Rakennusten ikä Vuonna 29 Järvi-Pohjanmaalla oli 7 612 asuntoa. Järvi-Pohjanmaan asuntokannasta 44 % on rakennettu 197- ja 198-luvuilla. 199-luvulla rakennettuja asuntoja on 12 % ja -luvulla rakennettuja 7 %. Asunnot Järvi-Pohjanmaalla rakennusvuoden mukaan vuonna 29 1792 154 1389 1195 13 935 894 784 598 571 513 328 279 326 37 347 214 188 124 15 152 23 25 185 192 14 131 4754 84 11 24 4329 19 147 Alajärvi Soini Vimpeli Järvi-Pohjanmaa - 192 1921-1939 194-1959 196-1969 197-1979 198-1989 199-1999 - 29 Tuntematon
Energia Turvetuotanto Turvetuotannolla on Järvi-Pohjanmaalla suuri merkitys työllistäjänä suoraan ja välillisesti (mm. kuljetusyritykset) Vimpelissä on laaja turvetuotantoalue. GTK:n tutkimusten mukaan Vimpelissä on 58:lla erillisellä yli 2 hehtaarin suoalueella yli 8 2 hehtaaria suota, josta tähän mennessä on tutkittu yli 1 6 hehtaaria. Alajärvellä on 162 yli 2 hehtaarin suokuviota yhteispinta-alaltaan yli 18 hehtaaria, mistä tähän mennessä on tutkittu yli 13 hehtaaria. Yli kolmannes Alajärven pinta-alasta on suota. Turvetuotannolla on suuri merkitys työllistäjänä 29 Energia Turvetuotanto Useimpien turvetuotantoon soveltuvien soiden ensisijainen käyttömuoto on energiatuotanto. Uusien turvetuotantoalueiden tarve on etenkin Etelä-Pohjanmaan alueella suuri, koska suuri osa vanhoista turvetuotantoalueista tuotetaan loppuun lähivuosien aikana. 3
Energia Tuulivoima Etelä-Pohjanmaa on potentiaaliltaan yksi parhaista sisämaan tuulivoiman tuotannon alueista Etelä-Pohjanmaan liitossa tehdään parhaillaan tuulivoimaselvitystä. Selvityksen tarkoituksena on löytää sellaiset alueet, joilla on voimaloiden perustamiselle suotuisat tuuliolosuhteet sekä yhteensovittamisen tarve tuulivoimarakentamisen ja muun alueidenkäytön välillä on vähäinen. Selvitystyö mahdollistaa maakuntakaavatason aluevaraukset ja merkinnät Etelä-Pohjanmaan tulevassa vaihekaavassa, jolla päivitetään ja tarkennetaan nykyistä vahvistettua maakuntakaavaa. Tuuliatlaksen tietojen mukaan Etelä- Pohjanmaa on potentiaaliltaan yksi parhaista sisämaan tuulivoiman tuotannon alueista. 31 Palvelut Kaupan palveluiden sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalta puuttuu ostosvirtoja laajasti keräävä, vetovoimainen kauppakeskus Alajärvellä on alueen keskuksena melko kattava päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sekä muiden palvelujen verkosto. Lähialueen alakeskusten tarjonta on huomattavasti suppeampaa (päivittäistavarakaupat ja peruspalvelut) Erikoistavaran ostovirroista Alajärvi kilpailee Seinäjoen (68 km), Lapuan (46 km), Kyyjärven (42 km, kauppakeskus Paletti) ja Tuurin (7 km, Kyläkauppa Keskinen Oy) kanssa Kartta (Kuva ja PT-tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) 32
Palvelut Kaupan palvelut Alajärvi: 13 päiv.tav.myymälää, 813 as/myymälä Soini: 2 päiv.tav.myymälää, 1215 as/myymälä Vimpeli: 5 päiv.tav.myymälää, 66 as/myymälä Myyntitehokkuus /myyntiala/vuosi alhaisempi kuin maassa keskimäärin Etelä-Pohjanmaa 1145 as/myym. Koko maa 1597 as/myym. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄ Etelä-Pohjanmaalla +3 % Alajärvi +43 % Soini -1 % Vimpeli +3 % Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon tavoitetila ja rakennemalli valmis 3/211 Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala asukasta kohti ja myyntitehokkuus PTmyyntiala/ asukas PT-myynti/ Asukas Alajärvi 153 16 68 Soini 83 73 88 Vimpeli 13 14 8 Etelä- Pohjanmaa 129 1 8 Koko maa 1 1 1 Myyntiteho (Tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 23 selvitys, Tiedot YKR ) 33 Palvelut Muut palvelut Julkiset palvelut Koulut Terveyskeskukset, sairaalat Kirjastot Järviseudun terveyskeskus, toimipisteet Alajärvellä ja Vimpelissä, lääkärivastaanotto Soinissa ja Lehtimäellä. Järviseudun sairaala Vimpeli Seinäjoen keskussairaala Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä Päiväkodit Alajärvi: 3 päiväkotia, 9 ryhmäperhepäiväkotia Soini: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti Vimpeli: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Vanhusten huolto Asumispalveluyksiköt: Alajärvellä 4, Lehtimäellä 2, Soinissa 1 ja Vimpelissä 4 Väestön vähetessä ja keskittyessä haasteena on peruspalvelujen tarjoaminen keskusten ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä (myös yksityiset palvelut) kasvaa ikärakenteen muutoksen myötä Vimpeli Alajärvi Soini (Kuva Liidea Oy Etelä-Pohjanmaan palvelutasoselvitys 21 34
Liikenne Liikenneverkko ja -yhteydet Alajärvi sijaitsee Sinisen Tien (valtatie 16) ja kantatien 68 (Virrat - Pietarsaari) risteyskohdassa. Etäisyydet Alajärveltä Seinäjoelle 68 km Vaasaan 126 km Jyväskylään 161 km Lähin lentokenttä Seinäjoen lentoasema Lähin rautatieasema Seinäjoella 16 68 16 68 (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 21) 35 Liikenne Liikennemäärät Järvi-Pohjanmaalla suurimmat liikennevirrat keskittyvät Alajärven kaupungin alueelle valtatie 16 varrelle sekä valtatie 16 risteyksestä Kantatie 68:lle Alajärveltä Vimpelin keskustaan Nykytilanteen liikennemäärät 29 VIMPELI SOINI Päätieverkon hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus on tärkeää Risteysalueet tärkeitä elinkeinoelämän sijoittumiskohteita (niin ettei keskustojen elinvoimaisuus kärsi) (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 21, muutoksin) 36
Matkailu ja virkistys Matkailukohteet Järvi-Pohjanmaan alueella Alajärvi: Alvar Aallon arkkitehtuuri Nelimarkka-museo Punaisen tuvan viinitila Tulivuorikeskus Valkealammen matkailualue SF-Caravan Koivulehto Vimpeli: Lappajärven meteoriittijärvi ja Lakeaharjun laskettelu- ja vapaa-ajankeskus Vimpelin pyöreä kirkko Suksitehdas- ja pesäpallomuseo Lakiksen loma-asunnot Soini: Monipuoliset ulkoilureitit, kuten Kuninkaanpolku Vuorenmaan hiihtokeskus Hankajärven leirintä ja majoitus (Kuva Vimpelin internetsivut) (Kuva Soinin internetsivut) Matkailukohteiden verkosto havainnollistaa mahdollista toiminnallista klusteroitumista. Kartalla enintään 15km:n säteellä toisistaan olevat kohteet on yhdistetty vahvalla viivalla, heikommat yhteydet ohuella viivalla. Ylimaakunnalliset kohteet on korostettu vaalean vihreällä (Powerpark, Simpsiö, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Kivitippu) Aktiiviset rautatieasemat ympyröity on punaisella (Asutus ja peltoalueet. Kuva ja teksti: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 21) 37 Matkailu ja virkistys Reitistöt Soini Kuninkaanpuisto 7 km Kuninkaanpolku 1 km Arpaisten reitti 27 km Motti-Milian lenkki 18 km Vimpeli Vatpakan hiihtomaja, josta hiihtoladut mm. Lakeaharjulle ja Alajärven puolelle Luoma-ahon kylään Matkailu on Järvi-Pohjanmaalla hyödyntämätön mahdollisuus Vetovoimaiset ja kansallisesti tunnetut kohteet puuttuvat, edellytyksiä kehittämiseen on Alajärvi Pyhävuori - Lakeaharju patikkareitti Keskustan valaistu kuntorata 2,8 km Ukonmäki 15 km Alajärven ympärilatu 18 km Kalliojärven hiihtolatu 13 km 38
Matkailu ja virkistys Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla on melko vähän kesämökkejä, vuonna 27 kesämökkejä tilastoitiin olevan alueella 2 42 Eniten kesämökkejä on Alajärvellä Syy kesämökkien vähyyteen on pysyvä asutus järvien rannoilla ja rannikon läheisyys Kasvunvaraa loma-asumiseen tuovat maaseudun tyhjät asunnot Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla vuosina 197-27 24 242 1859 1725 1521 117 17 1161 1175 92 917 517 347 578 334 357 363 421 443 61 17 19 154 27 351 426 422 424 197 198 199 1995 25 27 Järvipohjanmaa Alajärvi Soini Vimpeli 39 Kuntatalous Alajärvi Soini Vimpeli Asukasluku 31.12.29 1573 2429 3298 Verotettavat tulot 28, /asukas 134 9313 1273 Tuloveroprosentti 29 19,5 2 19,75 Tuloveroprosentti 21 2,5 2,75 19,75 Verotulot, /asukas 2375 2257 2827 Valtionosuudet, /asukas 2733 2858 1767 Vuosikate, /asukas 339-34 1 Lainakanta 31.12., /asukas 1863 3542 186 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas -238 5 26 Omavaraisuusaste, % 44,4 38,3 6,8 Tilikauden tulos 1565-811 -633 4
Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 1/2 Väestö on keskittynyt suurelta osin alueella kuntakeskuksiin, tiestön ja vesistöjen läheisyyteen Alajärvellä muodostuu jo yhtenäinen asumisen nauha/ketju Väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään vuoteen 23 paljon (163 14637 as.) Haasteena muuttoliikkeen hallinta työikäisen väestön pysyminen alueella Vanhusväestön kasvava osuus palvelutarpeet otettava huomioon Koulutustason nostaminen? Työpaikat ja elinkeinoelämä Nykyisten työpaikka-alueiden ja keskustojen kehittäminen Uusien yritysten sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalle Työpaikka-alueiden riittävyys / yritystonttitarjonta? Asuminen Keskustojen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Alueen säilyminen vetovoimaisena ja viihtyisänä 41 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 2/2 Palvelujen saatavuus ja kattavuus Ostovoiman siirtymä Alajärvellä lähes puolet (43 %) Etäisyydet maakuntakeskuksiin lyhyet vie ostovoimaa, monipuolistaa palvelutarjontaa Liikenne Haasteena liikennepalvelujen järjestäminen kattavasti koko alueelta, työssäkäyntiyhteyksien takaaminen tärkeää keskusten välillä Poikittainen liikenne vilkkaampaa läpikulkuliikennettä läpikulkuliikenteen tuomat mahdollisuudet Saavutettavuus hyvä, lähellä maakuntakeskuksia Matkailu ja virkistys Alueella on matkailullisesti kiinnostavia alueita (kulttuuriympäristöt, maisema) Haasteena alueiden matkailullinen hyödyntäminen, matkailuinfran puuttuminen Virkistys- ja matkailualueiden kehittäminen verkostona, kuntarajat ylittävästi Tulisi profiloitua selkeämmin Järvi-Pohjanmaan matkailualueena