Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008



Samankaltaiset tiedostot
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija


Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Miksi yhteinen vesialue?

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Jokitalkkari hanke

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Inarijärven seurantaryhmän kokous Ajankohtaiset velvoite- ja kunnossapitoasiat

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Meritaimen Suomenlahdella

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Vesijärvestä Sargassomerelle

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Valtioneuvoston asetus

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Sateenvarjo III

Kolmen helmen joet hanke

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Inarijärven vesioikeudellinen lupa ja velvoitteet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Siian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Puula-forum Kalevi Puukko

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Sopimus 1 (5)

Tuloksia vesihomekyselystä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Transkriptio:

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti

Alueen elintarviketalouden kilpailukyvyn kehittäminen Ympäristön kannalta kestävät toimintatavat (vesiensuojelu) ELINTARVIKETALOUS Kehittämishankkeet Tutkimus Kehitys Koulutus Täydennyskoulutus * Pitkät ohjelmat, yrittäjäkoulutus, teemakoulutus, seminaarit Asiantuntijapalvelut Julkaisut ja aineistot YMPÄRISTÖ/VESI Tutkimus ja seuranta Koulutus ja tiedotus Kunnostus- ja kehittämishankkeet Julkaisut ja aineistot

TAVOITTEET Kalastusmahdollisuuksien paraneminen yläpuolisilla kohteilla Myös kalastuskohteiden arvo nousee! Pitkän ajan tavoite: lohen ja taimenen lisääntyminen soveltuvilla virtakohteilla Kunnostustoimenpiteet virtakohteissa Tavoitteet määriteltävä ennen toteutusta (Seurantaryhmä?) Toisaalta yksi tavoite on löytää oikeat toimenpiteet istutusten onnistumiseksi, riskejä on olemassa!

ISTUTUSKOHTEET Lähtökohtaisesti kaikkiin patoaltaisiin Tavoitteet voivat osin määritellä istutuskohteet Ei Melon voimalaitoksen yläpuolelle Potentiaaliset sivujoet (ja/tai suualueet) Kohteet sovittava erikseen toteutuksen alkuvaiheessa

LUPA-ASIAT Siirtoistutuksiin haettava poikkeuslupaa EVIRA:sta (merialueelta sisävesille) Erityisestä syystä, kuten luonnonsuojelullinen tai kalataloudellisesti merkittävä hanke, voidaan lupa myöntää TE -keskuksen lausunto lupahakemukseen Vesialueiden omistajien luvat

Kalastus toteutetaan kolmessa 2 viikon jaksossa kesäkuu, heinä-elokuu, syksy Kalojen pyynti rysällä tai paunetilla Lammaistenlahdesta Virtaukset ja veden korkeuden vaihtelut tuottaneet ongelmia aikaisemmissa pyynneissä Saalistavoite? MENETELMÄT: Kalojen pyynti

Kalojen pyynti - Järkevin/tuloksellisin toteuttaa ammattikalastajan ohjauksessa - Kalastaja tutustuu kohteeseen ja arvioi pyyntimenetelmän a) Push up rysä arvioitu kalaystävällisimmäksi Vaatii ammattikalustoa (paineilma, vene, ym.) soveltuvuus Lammaistenlahteen selvitettävä b) Perinteinen rysä/paunetti - Käyttöystävällisempi - Kalojen nostot heikentävät kalojen kuntoa

Kalojen välivarastointi Sumputus joessa Sumput rakennettava Katetuissa lasikuitualtaissa rannalla Kalanviljelylaitoksilla käytössä (vuokraus) Kalaystävällisempi Vaatii vesityksen (=kalustoa) Tila ja sähkö saatavilla

Kalojen kuljetus Ammattilaisen toteuttamana = Kalanviljelylaitoksen kalusto ja tieto taito Köyliön Kvl: 3 x 1200 l kalusto kerralla liikkeelle Voidaan kuljettaa arviolta 60-90 kg kalaa/kuljetuspasa, kun kuljetusaika alle 3 tuntia ja veden lämpötila n. 15 ºC Kuljetus vähintään 1 kerta/viikko tai saaliin ja lämpötilojen mukaan

Kalojen istutus Istutuskohteet sovitaan erikseen viranomaisten ja muiden tahojen kanssa

Kalojen merkintä Merkinnällä tietoa kalojen liikkeistä ja saaliista Nuolimerkintä ennen kalojen siirtoa välivarastoon (kaikki kalat) Merkintään koulutettava 1(-2) henkilöä Merkit tilataan RKTL /Ari Saura Istutuspöytäkirja tukemaan tutkimustietoa Merkistä palautusmaksu (18 ) Kalastaja palauttaa merkit RKTL:een, joka raportoi palautuksista

Kuvat: Mikko Malin, Kaakkois-Suomen TEkeskus

Riskit ja niiden ehkäisy Kalojen pyynti: Kirkkaat nousukalat arempia käsittelylle, mutta myös aktiivisempia liikkumaan istutusten jälkeen Pyynti ja käsittely lisäävät kalojen stressiä ja heikentävät kalojen kuntoa Vesihome Stressi voi tappaa kalan istutuksen jälkeenkin! Varovaista käsittelyä mahdollisimman vähän Merkinnän tekee samat (1-2) henkilöt

Riskit ja niiden ehkäisy Kalojen välivarastointi Altaissa kalat levähtävät pyynnin ja merkinnän aiheuttamasta stressistä (vähintään muutama päivä) Veden lämpötila säätelee varastointiaikaa ja kalojen kuntoa!! 20 ºC arvioitu riskiraja (RKTL- Laukaa) Mikäli vesihometta havaitaan on kalat kylvetettävä formaliinissa heti (mahdollista vain altaissa!) Kalarosvot vartiointi/valvonta

Riskit ja niiden ehkäisy Kalojen kuljetus ja istutus Lämpötilat voivat olla kesällä korkeat! Veden lämpötilaa voidaan laskea 4-5 astetta (etteivät kalat kärsi) Tutkimustieto kalojen käyttäytymisestä Merkkipalautusmaksu kannustaa Tiedotuksella tärkeä osuus

KUSTANNUSARVIO Työvaihe Yksikkö Määrä Yksikkökustannus ( ) Kustannus ( ) Pyyntikalusto: - Rysävuokra, kalojen kantolaite, ym. 2000 - Ammattikalastaja pv 4 300 1200 Kalojen välivarastointi: - Altaat (vuokra) 2 400 800 - Katteet 2 200 400 - Pumput + putket 2 250 500 - Valvonta????

Työvaihe Yksikkö Määrä Yksikkökustannus ( ) Kustannus ( ) Kalojen kuljetus (7 kuljetusta): - Kalusto (auto+ kuljetusastiat) + kalanviljelijä h 50 60 3000 -Kaluston desinfiointi (startttimaksu) Kalojen merkintä: kpl 7 200 1400 - Merkit (200 kpl) kpl 200 1,5 300 -Merkkien palautus (30-40 %) kpl 80 18 1440 Palkkakustannukset: - Koordinaattori kk 2,5 3500 8750 - Matkakulut 850 - Apumies 1500 YHTEENSÄ: 22 140 Yhteiskustannukset ( yllättävät kustannukset) KOKONAIS- KUSTANNUKSET % 20 4428 26 568

Kiitos mielenkiinnosta! Aika keskustelulle...