KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Lisäksi haetaan lupaa muualta tuotavan louheen ja maaaineksen varastoimiseen ja murskaamiseen kiviainestuotteiksi. Lupaa haetaan Myrskylän kunnan Hyövinkylään tilan Anttes RN:o 3:59 alueelle. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Kyseessä uusi toiminta on Toiminnan suunniteltu käynnistymisajankohta Syksyllä 2012 olemassa olevan toiminnan olennainen muutos (YSL 28 3 mom.) Muutoksen suunniteltu toteutumisajankohta Mitä muutos koskee? olemassa olevan toiminnan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen (YSL 55 2 mom.) olemassa olevan toiminnan ympäristöluvan lupamääräysten muuttaminen (YSL 58 1 mom.) Mitä muutos koskee? hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ) Lupaa haetaan seuraaville toiminnoille: kivenlouhimo kiinteä kivenmurskaamo Toimintaan liittyy myös muualta tuotavan kiviaineksen murskaus asfalttiasema muu kivenlouhinta siirrettävä kivenmurskaamo kierrätysasfaltin tai -betonin murskaus muu, mikä? 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Tångin Sora Oy Postiosoite Koskenkyläntie 763 07600 MYRSKYLÄ Yhteyshenkilön nimi Mikael Tång Kotipaikka Myrskylä Puhelinnumero 0400 214 977 Postiosoite samat yht.tiedot, kts. yllä Y-tunnus 2203209-7 Sähköpostiosoite mikael.tang@pp.inet.fi Puhelinnumero Käyntiosoite Koskenkyläntie 763 07600 MYRSKYLÄ Sähköpostiosoite 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Kirjamusantien kallioalue Sijaintipaikka (kunta, kylä) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistötunnus/-tunnukset 504-402-3-59 Käyntiosoite Kirjamusantie Postiosoite samat yht.tiedot, kts. yllä Puhelinnumero Sähköpostiosoite 6036 / 09.2010 1
Toimialatunnus (TOL) 08111 koriste- ja rakennuskiven louhinta (ei sisällä murskausta) 08120 soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus) 38320 lajiteltujen materiaalien kierrätys (kierrätysasfaltin murskaus uusioasfaltin tuottamista varten) 23990 muualla luokittelemattomien ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (asfaltin valmistus) muu, mikä? Laitoksen yhteyshenkilön nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Mikael Tång Työntekijöiden määrä (henkilöä) tai henkilötyövuosimäärä noin 0,6 (htv) Laitoksen koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ) 3437349 itä 6721624 pohjoinen 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA-, VESILUPA- TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Myöntämispäivämäärä Viranomainen/taho Vireillä Ympäristölupa Maa-aineslain mukainen ottamislupa Pohjaveden muuttamista koskeva tai muu vesilain mukainen lupa Rakennus- ja ympäristölautakunta (jätetään) Rakennuslupa Poikkeamispäätös Toimenpidelupa Maanomistajan suostumus laitoksen sijoittamiselle Sopimus jätevesien johtamisesta a) Sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä b) Jätevesien johtamislupa vesistöön c) Lupa jäteveden johtamiseksi ojaan tai maahan d) Maanomistajan suostumus jäteveden johtamiselle Päätös kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista Päätös koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta Asfalttiaseman rekisteröinti-ilmoitus Muutoksenhakutuomioistuimen päätös a) ympäristöluvasta b) muusta luvasta tai päätöksestä, mistä? Muu, mikä? Onko samanaikaisesti vireillä muita tätä hakemusta koskevan ympäristölupa-asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia asioita? Ei Kyllä, mitä? Ympäristövahinkovakuutus Vakuutusyhtiö Lähivakuutus Vakuutuksen numero 1270043-15-26 6036 / 09.2010 2
5. TIEDOT LAITOSALUEEN KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Kohde sijaitsee Myrskylän kunnan Hyövinkylässä tilalla Anttes RN:o 3:59. Alue sijaitsee Hyövinkylän kylätaajaman luoteispuolella noin 1,6 2,5 km etäisyydellä. Alueelle kuljetaan Kirjamusantientien kautta pääasiassa Koskenkyläntien suunnasta. Alue rajoittuu Kirjamusantientiehen. Kiinteistörekisteritunnus on 504-402-3-59. Tilan kokonaispinta-ala on 62,4889 ha. Alueen omistaa Mikael Tång. Osoite on sama kuin hakijalla. 1.1 Sijaintikartta ja 1.2 Asemapiirros 6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Sijaintipaikan ja sen ympäristön kuvaus sekä tiedot alueen maankäyttötilanteesta Alueen kaavoitustilanne (kaavakartta tai -ote liitteeksi) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, tontin kaavamerkintä: Poikkeamispäätös Ei oikeusvaikutteista kaavaa Toimintaa koskeva kaavamuutos vireillä 2 Ympäristöolosuhteet, 3.1 Maakuntakaavaote, 3.2 Pohjavesialuekartta 7. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT SEKÄ MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET 4 Rajanaapurit ja yhteystiedot 88. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 5 Yleiskuvaus toiminnasta Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 6 Yleistölle tarkoitettu tiivistelmä 9. TUOTTEET JA TUOTANTOMÄÄRÄT Tuote Nykyinen tuotanto (1 000 t/a) Arvioitu vuosituotanto (1 000 t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Murske ja sepeli, kivituhka - - 145 170 Kierrätyskiviainestuotteet, murske - - 0,2 5 Tiedot toiminnan laitteistoista ja rakenteista 7 Toiminnan laitteistot ja rakenteet 10. TOIMINNAN AJANKOHTA Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toimintaaika (kellonajat) Viikoittainen toimintaaika (päivät ja kellonajat) Ajallinen vaihtelu toiminnassa Murskaaminen Poraaminen Rikotus 6036 / 09.2010 3
Räjäyttäminen Kuormaaminen ja kuljetus Kuinka monta vuotta ja minä vuosina laitos on toiminnassa? Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi vuodesta 2012 eteenpäin. Kuinka monta kuukautta ja minä kuukausina laitos on toiminnassa? 5 Yleiskuvaus toiminnasta 11. TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA-AINEET JA POLTTOAINEET, MUUT TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS JA KULUTUS SEKÄ VEDENKÄYTTÖ Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus (t tai m 3 /a) (t tai m 3 /a) Varastointipaikka Toiminta-alueella tuotettava kiviaines 145 000 t/a 170 000 t/a Ottamisalue Muualta tuotava kiviaines 200 t/a 5 000 t/a Ottamisalue Polttoaine, laatu: kevyt polttoöljy 145 m3/a 170 m3/a Varikkoalueen tankkauspiste Öljyt 1 m3/a 1,3 m3/a Varikkoalue Voiteluaineet 0,3 m3/a 0,4 m3/a Varikkoalue Vesi 100 m3/a 500 m3/a Räjähdysaineet, tyyppi: 29 t/a 40 t/a Tuodaan suoraan käyttöön / louhinta-auto Mistä toiminnassa käytettävä vesi otetaan? Vesi otetaan alueelle tarvittaessa tehtävästä selkeytysaltaasta. Jos vesi ei riitä, veden ottoa varten louhitaan ottamisalueelle max. noin 10 m syvä kuoppa/kaivo, josta voidaan pumpata kalliopohjavettä. Vedenottopaikka louhitaan sellaiseen paikkaan ettei pintavedet valu sinne. Kun vedenottoa ei enää tarvita, kuoppa täytetään louheella ja murskeella. Yläosaa täytetään vähintään 2 m murskekerroksella. Otettava vesimäärä ei edellytä vesilupaa. Kuvaus varastokasojen (raaka-aine ja tuotteet) varastointiajasta, varastokasojen pölyämisen ehkäisemisestä sekä kasojen vaikutuksesta melun ja pölyn leviämiseen alueen ulkopuolelle Louhinta suoritetaan pääosin samalla toimintajaksolla murskauksen kanssa, jolloin louheen varastointi on vähäistä. Muualta tuotava kiviaines murskataan seuraavalla toimintajaksolla. Valmiiden tuoteiden kierto pyritään pitämään melko nopeana joten varastointiaika jää verraten lyhyeksi. Varastokasat sijoitetaan pääasiassa murskausalueen pohjatasolle, jolloin kasojen lakikorkeus jää ympäröiviä alueita alemmaksi. Tällöin kasojen pölyäminen on vähäisempää. Murska sijoitetaan ottamisrintauksen ja varastokasojen väliin, jolloin murskausmelun ja jalostuksessa syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Pölyävien toimintojen ollessa louhintaseinämän ja kasojen välissä valtaosa pölystä laskeutuu ottamisalueelle. Kuvaus tukitoiminta-alueen toiminnoista (merkittävä myös asemapiirrokseen) Alueen länsilaitaan rakennetaan varikkoalue. Pyöräkuormaaja ja kaivinkone tankataan varikkoalueen tankkauspaikalla, jossa maaperä suojataan vettä ja öljyä läpäisemättömällä suojarakenteella esim. HD-PE-muovikalvolla, jonka reunoja korotetaan. Alueelle varataan öljynimeytysaineita mahdollisten onnettomuuksien varalle. Työkoneita ei pestä alueella. Pyöräkuormaajan ja kaivinkoneen huollot tehdään toiminnanharjoittajan hallilla alueen ulkopuolella. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. 6036 / 09.2010 4
Hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan alueella ainoastaan murskausjakson aikana tynnyreissä, joita säilytetään katetussa ja valuma-altaalla varustetussa lukittavassa kontissa varikkoalueella. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. 5 Yleiskuvaus toiminnasta (lisätietoja) 12. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskas liikenne (käyntiä/vrk) Keskimäärin 16 (määrä vaihtelee kysynnän mukaan) Kuvaus laitokselle johtavien teiden päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista Alueelle kuljetaan Kirjamusantientien kautta, joka on pääosin sorapintainen. Tie on asfaltoitu molemmista päistään ennen liittymistä muihin maanteihin (Porvoontie ja Koskenkyläntie). Kirjamusantielle rakennetaan uusi tieliittymä noin 930 m etäisyydelle Koskenkyläntiestä. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänty liittymäluvan 9.5.2012. Yleisen tien kunnossapidosta huolehtii tienpitäjä. Kuvaus laitosalueen kuljetusteistä, alueen päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista (alustava kuvaus asemapiirrokseen) Laitosalueen kulkureitit ovat murske- tai moreenipintaisia. Pölyntorjuntaa tehdään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla. 13. ENERGIAN KÄYTTÖ Arvio sähkön kulutuksesta (GWh/a) - Sähkö hankitaan verkosta aggregaatista 14. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Laitoksella on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, mikä? Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu 15. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ ILMAAN SEKÄ NIIDEN PUHDISTAMISESTA Hiukkaset (sis. pöly) Typen oksidit (NOx) 3,6 Päästö (t/a) Rikkidioksidi (SO 2) 0,0025 0,26 (polttomoottorien hiukkaspäästö, ei sis. kivipölyä) Hiilidioksidi (CO 2) 390 Tiedot päästöjen puhdistamisesta Ilmaan joutuvan kivipölyn määrää ei voi määrittää nykyisin käytettävissä olevin taloudellisesti käyttökelpoisin menetelmin. Valtaosa syntyvästä kiviainespölystä laskeutuu ottamisalueelle. Polttoaineiden käytöstä johtuvia pakokaasupäästöjä rajoitetaan huolehtimalla moottorien ja laitteistojen kunnosta, jolloin syntyvät päästöt eivät ylitä ko. laitteiden tyyppihyväksyttyjä päästötasoja. 6036 / 09.2010 5
16. TIEDOT MELUSTA JA TÄRINÄSTÄ Louhinta aiheuttaa ympäristöön porauskalustosta syntyvää tasaista melua ja räjäytyksestä syntyvää hetkellistä tärinää ja äänenpaineen nousua. Räjäytyksiä tehdään toimintajakson aikana 1-3 kertaa viikossa. Rikotus aiheuttaa melua, joka lyhyellä etäisyydellä on impulssimaista mutta kohteessa olevilla naapurietäisyyksillä ei enää ole. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja louheen syötöstä aiheutuvaa kolinaa. Merkittävimpien alueella käytettävien melulähteiden äänitehotasot Lwa (db) ovat yleisesti käytetyillä laitteistoilla seuraavat: Porausvaunu 120-125 Murskauslaitos 120-124 Rikotin 113-118 Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115 Kaivinkone 110-116 Melun leviämistä ympäristöön vähennetään sijoittamalla murskauslaitos louhinta-alueen pohjatasolle (pohjataso +52 +53) ja lähelle louhittua kallioseinämää. Louhinta ja murskaus etenee pohjoisen, idän ja etelän suuntaan lännen puolella olevalta aloitusalueelta. Lähin asunto on pohjoiskoillisen suunnalla noin 620 m etäisyydellä. Murskausalueen ja asunnon väliin jää louhittu kallioseinämä, jonka korkeus on noin 10 15 m. Murskauslaitos sijoitetaan pohjoisen suuntaan edetessä seinämän läheisyyteen, joten murskan melun leiväminen asunnon suuntaan on vähäistä. Samoin rikotus tapahtuu seinämän läheisyydessä. Etelän suuntaan edetessä lähimmän asuinrakennuksen suunnassa oleva louhintaseinämä jää etäämmälle murskasta mutta etäisyys kasvaa. Meluesteeksi voidaan tällöin kasata varastokasoja. Lähin loma-asuinrakennus on noin 1000 m etäisyydellä itäkoillisen suunnalla. Kallioseinämän korkeus ko. suuntaan on noin 10 15 m. Enimmillään noin 25 m. Lisäksi alueen itäpuolella on luode-kaakkosuuntainen kallioharjanne, jonka lakikorkeus on noin +69 +75 eli noin 20 m louhinnan pohjatasoa ylempänä. Tämä ehkäisee voimakkasti melun leviämistä em. kohteiden suuntaan. Samoin idän suuntaan. Kaakon suunnassa olevien asuin- ja loma-asuntojen etäisyys on yli 1000 m. Välissä on melko alavaa maata, mutta ko. suunnan rakennuskohteden alueella maa on taas hieman ylempänä. Etäisyyden ja maastotyypin (suo/metsä) aiheuttaman meluvaimennuksen vuoksi melutaso ei ylitä ohjearvoja. Meluntorjuntaa tehostetaan lisäksi kasaamalla pintamaita Kirjamusantien puoleiseelle ottamisalueen laidalle, jolloin meluestevaikutus paranee. Louhinnalla ko. suuntaan tulevan kallioseinämän korkeus on vain noin 5 10 m. Varasto- ja pintamaakasat toimivat tehokkaina meluesteinä kun ne sijoitetaan mahdollisimman lähelle melun syntymiskohtaa. Kasoilla voidaan tehokkaasti vähentää murskausmelun leviämistä. Myös louheen rikotus iskuvasaralla tapahtuu lähes aina louhintatason pohjalla, jolloin kasat toimivat meluesteinä. Murskauksen ja rikotuksen lisäksi myös pyöräkuormaajien liikenne tapahtuu louhintatason pohjalla kasojen suojassa. Poraus tehdään louhittavan alueen päällä ja on siten vaikeimmin torjuttava melulähde. Korkeimmillaan poraus on tasolla noin +75. Porausmelua voidaan käytännössä ehkäistä tekemällä pintamaiden kuorintaa vaiheittain ja jättämällä pintamaat aina tulevan louhinta-alueen reunalle. Lähimmän asuinrakennuksen suuntana edettäessä voidaan pintamaakasaa siirtää edellä, jolloin sen antama meluvaimennus on parhaimmillaan etäisyyden pienentyessä. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama melutaso vaimenee kokemusten mukaan avoimessa maastossa etäisyyden kasvaessa siten, että noin 500 m etäisyydellä melutaso alittaa 55 db. Lisäksi esteet ja kasvillisuus vaimentavat melua. Tässä kohteessa kasvillisuuden vaikutus on kohtalainen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Louhintaseinämä aiheuttaa erittäin merkittävän vaimennuksen lähimpien asuntojen suuntaan. Etäisyydet, melueste- ja kasvillisuus huomioiden toiminnasta aiheutuva loma-asunnon ja vakinaisen asutuksen alueiden päiväajan melutaso on luokkaa 45 db (LAeq). Loma-asunnon alueen melutaso on arviolta lähellä ohjearvoa. Tähän voidaan vaikuttaa lähinnä porausmelua ehkäisemällä. Melutaso on arvioitu. Arviointi perustuu kokemuksiin monilla kiviainesalueilla aiemmin tehdyistä mittauksista ja mallinnuksista sekä alan kirjallisuuslähteisiin. Kokonaisuutena voidaan todeta että toiminnasta aiheutuva melun keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen yleisiä päiväajan ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Yöajalle annetun melun tiukemman ohjearvon 6036 / 09.2010 6
vuoksi klo 6-7 ei porata. TÄRINÄ Tärinä syntyy kallion louhimisesta räjäyttämällä. Räjäytys tehdään 1 3 kertaa viikossa. Räjäytystyöt suorittaa räjäytystöihin erikoistunut urakoitsija. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Louhinnasta aiheutuva tärinä vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys louhintaalueelta on vähimmillään noin 620 m. Kun toimitaan yli 500 m etäisyydellä, ei normaalisti toimittaessa rakennuksille aiheudu haittaa. Pienemmillä panostuksilla voidaan toki louhia myös hyvin pienillä etäisyyksillä. Vaurioiden synty estetään kohteeseen sopivalla louhintatavalla. Lähimmän naapuritalon tärinänsieto ja kunto tarkistetaan tarvittaessa ennen louhintatöiden aloittamista. Rakennuksen tärinäkestävyyteen vaikuttaa mm. perustamisolosuhteet ja -tapa sekä rakennuksen rakenteet ja kunto. Rakennukselle sallittuun heilahdusnopeuden arvoon vaikuttaa lisäksi etäisyys (lähempänä suurempi kuin etäämmällä). Näiden perusteella määritetään turvallinen momentaanisen räjähdysaineen määrä ja panostus- ja louhintasuunnitemat tehdään sen mukaan. 17. TIEDOT MAAPERÄN, POHJAVESIEN JA PINTAVESIEN SUOJELEMISEKSI TEHTÄVISTÄ TOIMISTA Tiedot toimista maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (mm. polttoaine- ja öljysäiliöiden tekninen taso ja suojaustoimet tukitoiminta-alueella) Varikkoalueelle rakennetaan tankkauspaikka, jonka alueen maaperä suojataan vettä ja öljyä läpäisemättömällä suojarakenteella. Alueelle varataan öljynimeytysaineita mahdollisten onnettomuuksien varalle. Varikkoalue rakennetaan alueen länsilaitaan. Työkoneita ei pestä alueella. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä varikkoalueen tankkauspaikalla. Tankkauspaikan tiivistettävä alue ulottuu osin alueelle rakennettavan hallin alle, siten että säiliö voidaan sijoittaa hallin sisään. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Murskaus tehdään polttoöljykäyttöisellä murskauslaitoksella, joka tankataan kulloisellakin murskausalueella lähellä louhintareunaa. Polttoainesäiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskan viereen pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Vaihtoehtoisesti tankataan suoraan säilöautosta. Murskan tankin ja polttoainesäiliön alueen alle levitetään tankkauksen ajaksi öljynimeytysmatto. Tankkaus tehdään valvotusti. Tankkauksen jälkeen polttoainesäiliö viedään varikkoalueen tankkauspaikalle. Tiedot hulevesijärjestelyistä (mm. mahdollinen selkeytysallas, pintavesien johtaminen) Ottamisalueen pintavedet johdetaan pinnan kallistuksella länsi-/luoteispuoliselle suoalueelle. Mikäli veden mukaan kulkeutuu runsaasti hienoainesta, rakennetaan selkeytysallas. Selkeytysaltaan ensisijaisena tarkoituksena on erottaa pintavedestä hienoaines. Lisäksi altaaseen kertyvää vettä voidaan käyttää pölyn sidontaan. Tiedot jätevesien käsittelystä Alueelle tuodaan tarvittaessa umpisäiliöllä varustettu käymälä, jonka jätteet toimitetaan ajoittain jätevedenpuhdistamolle. 18. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN OMINAISUUKSISTA JA MÄÄRISTÄ SEKÄ KÄSITTELYSTÄ Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka (jos tiedossa) Sekajäte, yhdyskuntajäte 1500 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy tms. Jäteöljy 1000 Uusiokäyttö Timitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen Metalliromu 6 000 Materiaalihyötyk Toimitetaan romuliikkeeseen tai 6036 / 09.2010 7
äyttö palautetaan varaosatoimittajalle Tiedot ongelmajätteiden varastoinnista, kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta Ongelmajätteitä, kuten öljyjä, ei normaalisti synny alueella. Koneet huolletaan toiminnanharjoittajan hallilla. Poikkeuksen muodostaa murskauslaitteisto, jota voidaan satunnaisesti huoltaa alueella. Tällöin jäteöljyt toimitetaan välittömästi pois alueelta. Ongelmajätteiden kuljetuksista, määristä ja vastaanottopaikoista pidetään kirjaa. 19. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA Miten päästöjä ilmaan on vähennetty tai aiotaan vähentää? Merkittävintä pölyämistä aiheuttaa murskauslaitteisto, jonka pääasiallisia pölyä aiheuttavia yksikköprosesseja ovat kuljettimen päät ja seulastot. Käytettävät murskaimet ovat suojausasteeltaan B-luokkaa eli laitos on siirrettävä, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet koteloinnein (TIEL 2270006). Lisäksi pölyämistä ehkäistään kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja laitoksen sekä kiviaineskasojen sijoittelulla. Seulonta aiheuttaa samankaltaisia pölyvaikutuksia kun murskaus. Pölyämisen ehkäisy on vastaava kun murskaimien. Yleensä seulonta liittyy murskaukseen mutta sitä voidaan tehdä vähäisessä määrin myös erillisenä prosessina. Pölyämistä aiheuttaa myös louhintaan liittyvä panostusreikien poraus. Porauskalusto on varustettu pölyn keräimillä. Lisäksi pölyämistä aiheuttaa kiviaineksen syöttö murskaimeen sekä valmiiden kivituotteiden siirrot ja varastointi sekä kuormaus kuljetusajoneuvoihin. Varastokasat pyritään sijoittamaan ottamistason pohjalle siten, että murskauslaitteisto toimii louhintarintauksen ja varastokasojen välissä. Tällöin syntyvä pöly laskeutuu pääosin murskausalueelle. Liikenteestä aiheutuu teiden pölyämistä, jota estetään tarvittaessa suolaamalla tai kastelemalla sekä kunnossapidolla. Murskaus suoritetaan yli 620 m etäisyydellä häiriintyvistä kohteista. Murskaustoiminta pyritään suorittamaan muulloin kuin kuivimpina aikoina, jolloin syntyvän pölyn määrä jää alhaisemmaksi ja pöly laskeutuu tehokkaammin. Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ovat nykyaikaisia sekä tehokkaita ja niiden energiatehokkuus on hyvä. Laitteiden päästötasot alittavat niille asetetut määräykset. Toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään vähemmän ympäristöhaittoja aiheuttavaksi. Toiminta on hakijan käsityksen mukaan BAT ja BEP periaateiden mukaista. Miten melupäästöjä on vähennetty ja rajoitettu tai aiotaan vähentää ja rajoittaa? Melupäästöjä rajoitetaan sijoittamalla murskauslaitteisto louhintaseinämän läheisyyteen, jolloin seinämän suuntaan on paras melueste. Laitteiston toiselle puolelle kasataan varastokasoja ehkäisemään melun leviämistä toiseen suuntaan. Laitteiston teknisestä kunnosta pidetään huolta. Ympäristön melualtistusta vähennetään rajoittamalla työaikaa siten että porausta ei tehdä ennen klo 7 aamulla. Koska lähimmän asuinrakennuksen suunnassa ei kaikkina aikoina ole louhintaseinämää murskan läheisyydessä, kasataan tarvittaessa valmiiden tuotteiden ja/tai pintamaiden varastokasa meluvalliksi. Jotta valli ehkäisee murskausmelun leviämistä tehokkaasti, valli tehdään mahdollisuuksien mukaan vähintään 5 m korkeaksi suhteessa pohjatasoon. Toiminnanharjoittaja seuraa alan kehitystä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön aiempaa parempaa tekniikkaa ja käytäntöjä. 6036 / 09.2010 8
20. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Toiminnasta johtuva melutaso ei ylitä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvoja. Tarvittaessa meluvalleja lisätään alueen laidoille. Pölypäästöt eivät aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmalaadun ohjearvojen ylityksiä. Murskaus ei aiheuta merkittävää häiriötä lähimmälle asutukselle eikä vaaranna ihmisten terveyttä. B. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Alueella ei ole erityisiä luonnonsuojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Näitä ei ole myöskään lähistöllä. Toiminnalla ei ole merkittävää luontovaikutusta. C. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminta ei vaikuta alueen vesistöihin eikä niiden käyttöön. Pintaveden mukana kulkeutuva hienoaines laskeutuu viimeistään suoalueelle. Tarvittaessa rakennetaan selkeytysallas. Alueelta valuvan pintaveden typpipitoisuus voi hieman nousta luontaiseen tilaan nähden. Sillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta suoalueelle. D. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Ilmaan joutuvia päästöjä ovat pölyn lisäksi polttoaineiden käytöstä johtuvat työkoneiden pakokaasupäästöt. Polttoaineiden käyttöstä aiheutuvat päästöt eivät ole alueellisesti erityisen merkittäviä. Pöly leviää tuulen mukana ja siten tuulen suunnalla on suuri merkitys. Suomessa vallitsevia tuulen suuntia ovat lounaistuulet. Lähin häiriintyvä kohde on pohjoiskoillisen puolella oleva loma-asunto. Etäisyys on kuitenkin vähimmillään noin 620 m ja välissä on metsäaluetta. Syntyvä kivipöly lasketuu valtaosin ennen kohdetta. Kasvien pinnalle laskeutuva puhdas kivipöly huuhtoutuu sadeveden mukana maahan. Ottamisalueen ulkopuolelle laskeutuvan pölyn määrä on vähäinen eikä aiheuta haittaa. E. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Louhinta ja murskaus ei aiheuta erityisiä maaperä- tai pohjavesivaikutuksia. Merkittäviä paikallisia vaikutuksia ovat lähinnä onnettomuustilanteessa tapahtuva maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Riskiä pienentää suojarakenteiden lisäksi toiminta-alueen pohjalle jätettävä murskekerros, joka hidastaa mahdollisen vuotavan öljyn leviämistä ja antaa siten aikaa torjuntatoimille. F. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) On tehty, päivämäärä: Viranomaisen kannanotto, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tarvita, päivämäärä: 21. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ TIEDOT ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA JA POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN VARAUTUMISESTA Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen johtuen polttoaineiden varastoinnista 2-vaippasäiliöissä varikkoalueen tiivispohjaisella alueella. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot on heti nähtävissä koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Pyöräkone ja kaivinkone tankataan tiivispohjaisella tankkauspaikalla. Suojattava alue on kooltaan vähintään tankattavan ajoneuvon ja polttoainesäiliöiden varastotilan kokoinen. Murskauslaitteiden tankkaus suoritetaan murskausalueella. Tankkaukseen ja polttoaineen varastointiin käytetään 2- vaippasäiliötä, joka säilytetään varikkoalueella. Säilö viedään murskausalueelle vain tankkauksen ajaksi. Tankkaus tapahtuu aina valvotusti. Tankkauksen ajaksi levitetään öljynimeytysmatto tankin alle. Lisäksi mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Jos vahinko pääsee tapahtumaan ja öljyä joutuu maahan, sidotaan vapaa öljy imeytysaineeseen esim. turpeeseen, kaivetaan öljyinen maa heti pois esim. kuorma-auton lavalle ja ilmoitetaan tapauksesta pelastuslaitokselle. Ensitorjunnan jälkeen maaperän öljypitoisuus tutkitaan ja huolehditaan ettei maaperään jää kynnysarvoja suurempia pitoisuuksia. 6036 / 09.2010 9
22. TIEDOT TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILUSTA, YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTAUSMENETELMISTÄ JA -LAITTEISTA, LASKENTAMENETELMISTÄ JA NIIDEN LAADUNVARMISTUKSESTA A. Käyttötarkkailu Louhinta- ja murskausjakson päivittäiseen tarkkailuun kuuluu seuraavat asiat: - Urakoitsijatiedot - Murskausaika - Tuotteet ja tuotantomäärät - Porausaika - Räjäytysaika - Rikotusaika - Sää - Tankkauspaikan kunto - Polttoaine- ja öljysäiliöiden kunto Tiedot kirjataan työmaapäiväkirjaan. Lisäksi työmaapäiväkirjaan kirjataan mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Lisäksi kirjataan mahdolliset poikkeamat maaperän ja pohjaveden suojaamisen kannalta tärkeissä rakenteissa ja korjaavat toimenpiteet. B. Päästö- ja vaikutustarkkailu VESI: Alueen pintaveden laatua ehdotetaan silmämääräistä tarkkailua. Pintavedet ohjataan alueen länsipuoleiselle suoalueelle ottamisen pohjatason kallistuksella. Mikäli pintaveden mukana kulkeutuu runsaasti hienoainesta, rakennetaan purkualueelle selkeytysallas. Tällöin tarkkailu ehdotetaan muutettavaksi siten että altaasta purkautuvasta vedestä otetaan näyte vuosittain syys-/lokakuussa. Näytteelle tehdään seuraavat analyysit: - ph-luku - Sameus - Sähkönjohtavuus - Kokonaistyppi - COD-Mn - Mineraaliöljy C10-C40 Alue ei ole pohjavesialuetta eikä alueen pohjavesiä käytetä talousvetenä. Pohjaveden tarkkailutarvetta ei ole. MELU JA PÖLY: Melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli nämä nousevat häiritsevälle tasolle, tehdään tarvittaessa erillisiä selvityksiä ja rajoittamistoimenpiteitä. C. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus - D. Raportointi ja tarkkailuohjelmat - 23. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT Sijaintikartta Asemapiirros Kaavakartta Melumittausraportti tai -laskelma, jos tehty Muu, mikä? Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Kartat (1.1 Sijaintikartta ja 1.2 Asemapiirros) Ympäristöolosuhteet, asutus ja kaavoitus Kaava- ja karttaotteet (3.1 Maakuntakaava, 3.2 Pohjavesialuekartta) Rajanaapurit Yleiskuvaus toiminnasta Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Toiminnan laitteistot ja rakenteet (prosessit) 6036 / 09.2010 10