Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAVONLINNAN VESI Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Yhteenveto 1 (6) E. Kallio, J. Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tutkimusalueet... 3 3 Suoritetut tutkimukset... 3 4 Tutkimustulokset... 4 4.1 Lähteelän pohjavesialue... 4 4.1.1 Pohjavesiolosuhteet... 4 4.1.2 Vedenoton tehostamismahdollisuudet... 5 4.2 Keplakon pohjavesialue... 6 4.2.1 Pohjavesiolosuhteet... 6 4.2.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 6 4.3 Rohvostinrinteen pohjavesialue... 7 4.3.1 Pohjavesiolosuhteet... 7 4.3.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 7 4.4 Seppäharjun pohjavesialue... 8 4.4.1 Pohjavesiolosuhteet... 8 4.4.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 9 4.5 Kulennoisharjun pohjavesialue... 10 4.5.1 Pohjavesiolosuhteet... 10 4.5.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 10 4.6 Kuikonniemen pohjavesialuee... 11 4.6.1 Pohjavesiolosuhteet... 11 4.6.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 12 4.7 Povenkankaiden pohjavesialue... 12 4.7.1 Pohjavesiolosuhteet... 12 4.7.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 13 4.8 Rantajärvenkenkaan pohjavesialue... 14 4.8.1 Pohjavesiolosuhteet... 14 4.8.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 14 4.9 Hälvän pohjavesialue... 15 4.9.1 Pohjavesiolosuhteet... 15 4.9.2 Vedenhankintamahdollisuudet... 16 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET... 16 Liitteet Liite 1 Liite 2 Yleiskartta Yhteenvetotaulukko tutkimuskohteiden vedenottokapasiteeteista, lisävedenottoa rajoittavista tekijöistä ja ehdotetuista jatkotoimenpiteistä

Yhteenveto 2 (6) E. Kallio, J. Arjas

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 SAVONLINNAN VESI YHTEENVETO VARMA-VESI KOHTEIDEN POHJAVESITUTKIMUKSISTA 1 Yleistä 2 Tutkimusalueet 3 Suoritetut tutkimukset Savonlinnan veden toimeksiannosta on koonnut VARMA-VESI hankkeen puitteissa tehtyjen pohjavesitutkimusten tulokset ja laatinut niistä oheisen yhteenvedon. VARMA-VESI hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama projekti, jossa ovat mukana Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektin tavoitteen on ollut selvittää Savonlinnan alueen vedenhankinnan tehostamismahdollisuuksia. Tutkimuskohteena on ollut yhdeksän pohjavesialuetta, joiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Pohjavesitutkimusten lähtökohtana on ollut Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamisen yleissuunnitelma (Kiuru & Rautiainen 31.1.2011). Ohessa on lueteltu aikajärjestyksessä hankkeen tutkimusraportit. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Pohjavesitutkimukset Lähteelän pohjavesialueella. 12.6.2012. FCG Finnish Consulting Group Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella. 7.11.2012. FCG Finnish Consulting Group Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Seppäharjun pohjavesitutkimukset. 27.11.2012. FCG Finnish Consulting Group Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Keplakon ja Rohvostinrinteen pohjavesitutkimukset. 14.2.2013.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kaivonpaikkatutkimukset Rohvostinrinteen pohjavesialueella. 4.6.2013.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset. 22.8.2013.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Koepumppaus Seppäharjun alueella. 14.10.2013.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Povenkankaiden pohjavesitutkimukset. 18.11.2013.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Koepumppaus Rohvostinrinteen alueella. 16.1.2014..

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella. 6.3.2014.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kulennoisharjun pohjavesialue. Antoisuuspumppaus pisteessä 16/04. 16.5.2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kulennoisharjun koepumppaus. 20.4.2015.. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Savonlinna Putikko, Rantajärvenkankaan pohjavesitutkimus.15.12.2014. Ramboll Finland Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kerimäki Hälvä. Pohjavesitutkimukset. xx.5.5.2015.. Tutkimusmenetelminä kohteissa on käytetty maatutkaluotauksia ja luotaustulosten sedimentologista sekä rakenteellista tulkintaa, porakonekairauksia raskaalla kairauskalustolla, pohjaveden havaintoputkien asentamista, pohjavesinäytteiden ottoa ja analysointia, ominaisantoisuuspumppauksia, vedenjohtavuusmittauksia sekä pohjavesiesiintymien koepumppauksia. 4 Tutkimustulokset 4.1 Lähteelän pohjavesialue 4.1.1 Pohjavesiolosuhteet Ohessa on käyty läpi pohjavesialueittain keskeiset tutkimustulokset ja alueiden vedenhankinnan tehostamismahdollisuudet Lähteelän pohjavesialue (kuva 1) on noin 3 km pituinen, luode-kaakko suuntainen harjumuodostuma, joka sijaitsee kaupungin koillispuolella, noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Pohjavesiesiintymän kokonaispinta-ala on noin 4,0 km 2, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 2,3 km 2 ja pohjavesiesiintymän arvioitu kokonaisantoisuus noin 1 200 m 3 /d. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Savonlinnan kaupungin Lähteelän pohjavedenottamo. Lähteelän vedenottamo on otettu käyttöön 16.12.1983. Vedenottamon antoisuudeksi on tutkimuksissa todettu noin 750 m3/d. Vedenottamolta nykyisin otettava vesimäärä on noin 700 m 3 /d.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 Kuva 1. Lähteelän pohjavesialue 4.1.2 Vedenoton tehostamismahdollisuudet Pohjavedenoton tehostamismahdollisuuksien lisäksi tutkimuksilla selvitettiin alueen soveltuvuutta tekopohjaveden muodostamiseen. Tutkimustulosten perusteella pohjaveden virtausyhteyttä luoteesta, pohjaveden päämuodostumisalueen suunnasta Lähteelän nykyiselle vedenottamolle rajoittavat pohjaveden virtausta patoavat moreeni- ja kalliokynnykset. Valuma-alueen katkaisevista kynnyksistä sekä esiintymää peittävistä paksuista, hienojakoisista tai heikosti lajittuneista maakerroksista johtuen imeytysalueiden sijoittaminen tälle alueelle ei ole perusteltua. Tutkimusten tulosten perusteella lajittuneet, hyvin vettä johtavat maakerrokset ulottuvat vedenottamoalueen länsipuolella aiemmin arvioitua laajemmalle alueelle ja tukevat osaltaan vuonna 1987 suoritetun tehostetun koepumppauksen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä vedenoton vaikutusalueen rajauksesta. Vedenottamon länsipuolisella alueella todettiin tutkimuksissa hyvin vettä johtavia maakerroksia mutta lisävedenhankintamahdollisuuksia alueella rajoittavat pohjaveden heikko happitilanne ja korkea rautapitoisuus. Lähteelän pohjavesialueella ei todettu edellytyksiä tekopohjaveden muodostamiseen tai vedenoton merkittävään tehostamiseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 4.2 Keplakon pohjavesialue 4.2.1 Pohjavesiolosuhteet Kerimäen Keplakon kylässä sijaitseva Keplakon pohjavesialue on osa luode - kaakko suuntaista Punkaharju Kulennoinen Varparanta pitkittäisharjujaksoa. Keplakon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,85 km 2, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 1,35 km 2 ja pohjavesiesiintymän arvioitu kokonaisantoisuus noin 1 200 m 3 /d. Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee Savonlinnan kaupungin Keplakon vedenottamo. Tutkimuskohteena oli pohjavesialueen keskiosassa sijaitseva Multamäen alue. Vuosina 2009 2011 suoritettujen pohjavesitutkimusten perusteella on alueelta paikannettu vedenottokohde, josta koepumppauksen perusteella on saatavissa jatkuvasti käyttöön pohjavettä noin 300 500 m 3 /d. 4.2.2 Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 2. Kaatopaikka ja pohjaveden virtausta rajoittava kallio/moreenikynnys. Pohjavesialueen koillisreunalla, noin 250 m tutkitun vedenottokohteen koillispuolella sijaitsee Keplakon vanha kaatopaikka ja vanha autohajottamoalue. Tehtyjen tutkimusten tavoitteena oli selvittää pohjaveden virtausyhteydet kaatopaikka-alueen ja tutkitun vedenottopaikan välillä, sekä arvioida kaatopaikasta vedenotolle aiheutuvat riskit. Kaatopaikan vaikutusta mahdollisen vedenottopaikan veden laatuun on arvioitu moneen otteeseen. Tutkimustulosten perusteella pohjaveden virtausyhteyden kaatopaikka-alueen ja tutkitun vedenottopaikan välillä katkaisee välittömästi kaatopaikan etelä lounaispuolella sijaitseva kallio moreenikynnys (ks. kuva 2). Vedenottopaikan valuma-alueeseen rajautuva Keplakon vanha kaatopaikka ei tutkimustulosten perusteella ole esteenä tutkitun vedenottopaikan käyttöönotolle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 4.3 Rohvostinrinteen pohjavesialue 4.3.1 Pohjavesiolosuhteet Keplakon pohjavesialueeseen länsi lounaispuolella rajautuvan Rohvostinrinteen pohjavesialueen muodostavat pitkä, kapea harjuselänne (Pitkäniemi Liippilampi - Hirsiniemi) ja siihen liittyvä deltamainen harjulaajentuma. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,85 km 2, pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala noin 0,94 km2 ja esiintymän arvioitu kokonaisantoisuus noin 600 m 3 /d. Pohjavesialueella on laajoja suppalampia (Haukilampi ja Liippilampi). Itäpuolella pohjavesialue rajautuu Ylä-Kieluu nimiseen vesistöön. Tutkimusalueen ylimmät maastokohdat kohoavat noin 20 m vesistöjen vedenpinnan yläpuolelle. Haukilammen länsipuolinen ranta-alue sekä Liippilampea ympäröivä osa pohjavesialueesta on rajattu luonnonsuojelualueiksi. 4.3.2 Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 3. Rohvostinrinteen pohjavesialue Tutkimuksissa todettiin kaksi vedenottoon soveltuvaa kohdetta, joita erottaa toisistaan välissä sijaitseva kallio moreenikynnys. Tutkimusalueen koillisosassa, pääharjuselänteen reunalla sijaitsevassa tutkimuspisteessä 6/12 suoritettiin koepumppaus, jonka perusteella kohteeseen rakennettavasta kaivosta on mahdollista saada jatkuvasti käyttöön pohjavettä noin 250 m3/d. Vallitsevista olosuhteista (virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä on kuitenkin todennäköistä, että virtaus kääntyy järvestä kohti vedenottopaikkaa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 4.4 Seppäharjun pohjavesialue 4.4.1 Pohjavesiolosuhteet ja johtaa järviveden rantaimeytymiseen. Tutkimuksen aikaisessa vedenlaatuseurannassa todettiin pumpatun veden laadussa muutoksia, jotka ovat todennäköisesti seurausta järven rantavyöhykkeessä tavattavan vähähappisen veden leviämisestä pumppauspaikan suuntaan. Pitkään jatkuvan vedenoton aikana tämä saattaa johtaa myös pumpattavan veden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamiseen. Tutkimusalueen keskiosassa, tutkimuspisteissä 2/12 ja 3/12 todettiin sekä vedenjohtavuudeltaan, että pohjaveden laatuominaisuuksiltaan hyvin vedenottoon soveltuvia maakerroksia. Vedenjohtavuusmittausten ja vedenlaatumääritysten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi arvioitiin tutkimuspiste 2/12. Tutkimuskohteessa ei suoritettu koepumppausta, mutta valuma-alueen pinta-alan perusteella kohteesta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioitiin noin 200 m 3 /d. Molemmat tutkitut vedenottokohteet sijaitsevat luonnonsuojelualueella, mikä saattaa vaikeuttaa alueiden käyttöönottoa vedenhankintatarkoituksiin. Seppäharju on molemmilta puoliltaan vesistöihin (Kuhajärvi ja Seppäjärvi) rajoittuva pitkittäisharjumuodostuma, joka kuuluu osana pitkään, Punkaharju-Varparanta-Salmijärvi harjujaksoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,13 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,17 km 2. Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä alueella on noin 900 m 3 /d. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko alueella lisätä luontaisesti syntyvän pohjaveden ottoa määrittämällä pohjavesialueelta, sen länsiosaan vuonna 2008 rakennetun siiviläputkikaivon lisäksi uusia mahdollisia vedenottoon soveltuvia kohteita. Pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten koostumuksen ja pohjavesipintojen korkeustasovaihteluiden perusteella arvioituna maakerrosten vedenjohtavuus pohjavesiesiintymässä on hyvä. Pohjavedenpinta on etenkin tutkimusalueen luoteisosassa lähellä pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen vedenpinnan tasoa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 4.4.2 Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 4. Seppäharjun pohjavesialue Kaikissa tutkimuspisteissä tavattiin vedenantoisuudeltaan vedenottoon soveltuvia maakerroksia. Vesinäytetulosten perusteella pohjaveden käyttömahdollisuuksia valtaosassa tutkimuspisteitä rajoittaa heikosta happitilanteesta johtuva pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Tutkimustulosten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi arvioitiin tutkimuspiste 6/12. Koepumppauksen tulosten perusteella kohteeseen rakennettavasta kaivosta on mahdollista saada käyttöön pohjavettä ja rantaimeytyvää vettä koepumppauksen tuottoa, noin 400 m 3 /d, vastaava määrä. Vallitsevista olosuhteista (virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä rantaimeytyminen tehostuu ja rantaimeytyvän veden osuus kasvaa. Tutkimuksen aikaisessa vedenlaatuseurannassa todettiin pumpatun veden laadussa muutoksia, jotka ovat todennäköisesti seurausta järviveden rantaimeytymisestä. Seurantatulosten perusteella on mahdollista, että pitkään jatkuva vedenotto tulee johtamaan raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamiseen. Mahdollista kaivon rakentamista kohteeseen rajoittavat vaikeat maastoolosuhteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 4.5 Kulennoisharjun pohjavesialue 4.5.1 Pohjavesiolosuhteet Kulennoisharju kuuluu toiselta Salpausselältä alkavaan mittavaan harjujaksoon, jota voidaan seurata Punkaharjulta Kulennoisiin ja edelleen luoteeseen, Rantasalmen kautta aina Joroisille ja Jäppilään saakka. Kulennoisharjun harjumuodostumaan liittyy ydinharjuselänteen (Kulennoisharju - Hattuharju) lisäksi useita harjudeltoja ja -laajentumia. Pohjavesien muodostumis- ja virtausolosuhteet ovat hyvät, pohjavesiä purkautuu luoteessa Kulennoisjärveen ja Ruokojärveen, ja kaakossa Pihlajaveden lahtiin. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 3500 m³/d. Tutkimusalueen keski- ja luoteisosissa on suoritettu laajamittaista maaainesten ottamista ja toiminnan seurauksena on etenkin alueen keskiosaan muodostunut laaja yhtenäinen kaivualue. Alueella on useita voimassaolevia maa-aineslupia ja nykyisten lupien mukainen kaivutoiminta jatkuu alueella vuoteen 2022 saakka. 4.5.2 Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 5. Kulennoisharjun pohjavesialue Tutkimuksissa todettiin vedenjohtavuudeltaan hyvin vedenottoon soveltuvia maakerroksia useissa kohteissa, jotka sijoittuivat harjuytimen kohdalle, pohjavesialueen keski- ja kaakkoisosiin. Vesinäytetulosten perusteella pohjaveden käyttömahdollisuuksia rajoittavat kuitenkin pohjaveden laatuominaisuudet (heikko happitilanne ja korkea rautapitoisuus) sekä alueen keskiosissa, laajan maa-ainesten ottoalueen eteläpäässä, että pohjavesiesiintymän kaakkoisimmassa osassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 4.6 Kuikonniemen pohjavesialuee 4.6.1 Pohjavesiolosuhteet Parhaiten vedenottoon soveltuvaksi todettiin Tielammen pohjoispuolinen vanha maa-ainestenottoalue, jossa on suoritettu koepumppaus Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2004. VARMA-VESI tutkimusten yhteydessä alueella suoritettiin Savonlinnan Veden toimesta koepumppaus kohteeseen (tutkimuspiste 16/04) rakennetusta koekaivosta. Viimeisimmän koepumppauksen (20.10.2014 16.1.2015) aikaiset seurantamittaukset sekä seurantajakson aikainen, pitkäaikaista keskiarvoa pienempi sadanta huomioiden arvioidaan koepumppauspaikalta saatavan luontaista pohjavettä jatkuvasti käyttöön noin 600 m 3 /d. Laajamittainen maa-ainesten otto muodostaa riskin alueen vedenhankintamahdollisuuksille. Kuikonniemen pohjavesialue koostuu Punkaharjun harjuselänteestä ja sitä reunustavista harjulaajentumista, joista koillispuolinen laajentuma on nimeltään Kuikonniemi ja lounaispuolinen laajentuma Mustaniemi. Kerrospaksuudet ovat harjulaajentumien lakiosissa huomattavan suuret. Maaaines harjulaajentumissa on pääosin hiekkaa ja hiekkakerrostumista on hydraulinen yhteys Punkaharjun soravaltaiseen keskiselänteeseen. Mustaniemen rantavyöhykkeessä ja myös Kuikonniemessä on tutkimuksissa havaittu myös silttikerroksia. Saimaan pinta säätelee alueen pohjaveden korkeutta. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m³/d. Pohjavesialue kokonaisuudessaan kuuluu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen. Kuva 6. Kuikonniemen pohjavesialue

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 4.6.2 Vedenhankintamahdollisuudet Tutkimustulosten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi todettiin pääharjuselänteen ja lounaispuolisen Mustaniemen harjulaajentuman välissä sijaitseva tutkimuspiste 2/13. Tutkimuspisteessä suoritettujen vedenjohtavuusmittausten ja vesinäytetutkimusten perusteella kohde soveltuu sekä vedenjohtavuudeltaan että pohjaveden laatuominaisuuksiltaan hyvin vedenottoon. Kohteessa ei suoritettu koepumppausta, mutta pohjavesiolosuhteiden ja valuma-alueen pinta-alan perusteella kohteesta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioitiin 50-100 m 3 /d. Vallitsevista olosuhteista (lyhyt etäisyys ja esteetön virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä rantaimeytyminen tehostuu ja rantaimeytyvän veden osuus kasvaa. 4.7 Povenkankaiden pohjavesialue 4.7.1 Pohjavesiolosuhteet Povenkankaiden pohjavesialue on II Salpausselältä erkanevaan harjujaksoon liittyvä harju/delta kompleksi, jossa on havaittavissa selkeitä harjuselänteitä sekä noin +105 m tasoon kerrostunut delta (Palanutkangas / Povenkankaat). Materiaali on muodostuman alueella pääosin hiekkavaltaista ja rannat ovat kauttaaltaan läpäiseviä. Muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiviin vesistöihin. Tutkimuksen kohteena ollut alue sijoittuu pohjavesiesiintymän kaakkoisosaan ja koostuu kaakkoissuunnassa Pihlajaveden Povenlahteen sekä Valkiajärveen ja luoteispuolella Pihlajaveden Kangaslahteen rajoittuvasta, Povenkankaiden ja Palanutkankaan deltamuodostumasta. Tutkimuskohteeksi määritelty alue rajautuu tutkimustulosten perusteella sekä koillis itäpuolilla että lounais eteläpuolilla kallioisiin maastokohoumiin. Kallioalueiden väliin jäävä, lajittuneiden harjukerrostumien peittämä luode kaakko suuntainen painanne rajoittuu molemmista päistään Pihlajaveden vesistöön (luoteessa Kangaslahteen ja kaakossa Povenlahteen). Pohjavedenpinta on mittaushavaintojen perusteella tutkimusalueen kaakkoisreunalla samalla tasolla kuin järven vedenpinta ja alueen luoteisreunalla noin 0,3 m järven vedenpinnan tasoa ylempänä. Kairaustulosten (tutkimuspiste 5/13) perusteella luoteispuolisella rantavyöhykkeellä tavataan pohjavesitason alapuolella karkeita, hyvin vettä johtavia maakerroksia, joten virtausyhteys pohjavesiesiintymän ja Kangaslahden välillä on hyvä. Kaakkoisreunalla, Povenlahden rantavyöhykkeellä virtausyhteyttä rajoittaa maakerrosten hienojakoisuus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 Kuva 7. Povenkankaiden pohjavesialue 4.7.2 Vedenhankintamahdollisuudet Pohjaveden käyttöönottomahdollisuuksien selvittämisen lisäksi tutkimusten tavoitteena oli arvioida alueen soveltuvuutta tekopohjaveden muodostamiseen. Pohjaveden laatuominaisuudet sekä pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten koostumus ja paksuus huomioiden parhaiten vedenottoon soveltuviksi todettiin tutkimuspisteet 3/13, 4/13 sekä aiemmin tutkittu piste C. Kallioisiin alueisiin rajautuva, tutkimuspisteitä ympäröivä valuma-alue on melko pienialainen (pinta-ala noin 0,3 km 2 ) ja alueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrä melko vähäinen (noin 200 m 3 /d). Muodostumisalueen rajautuminen sekä luoteis- että kaakkoispäässä Pihlajaveden vesistöön, vedenottoon soveltuvien pisteiden ja rannan läheisyys sekä rantavyöhykkeen pohjavesitason alapuoliset hyvin vettä johtavat maakerrokset mahdollistavat käyttöön saatavan vesimäärän lisäämisen rantaimeytymistä hyväksikäyttäen. Valuma-alueen kaakkoisosassa tavattavien maakerrosten hienojakoisuudesta johtuen alue soveltuu huonosti imeytyskaivojen tai altaiden kautta suoritettavaan imeytykseen. Huomioiden tutkimuskohteesta käyttöönsaatavan vesimäärän rajallisuus sekä tutkimuskohteen huomattavan suuri etäisyys nykyiseen vesijohtoverkostoon ja kulutuskeskittymiin nähden ei vedenhankintamahdollisuuksien tarkentamiseksi suoritettavia jatkotutkimuksia kohteessa katsottu tässä vaiheessa tarpeellisiksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 4.8 Rantajärvenkenkaan pohjavesialue 4.8.1 Pohjavesiolosuhteet Rantajärvenkankaan pohjavesialue jakautuu useampaan valuma-alueeseen, joissa pohjaveden virtaussuunta on Salilammen ja Rantajärvenkankaan alueilla luoteeseen, Rantajärven koillispuolella pohjoiseen ja koilliseen kohti Saunalahtea ja Pitkäkankaan alueella kaakkoon, Saarijärveen (kuva 8). Salilammen valuma-alueen ja Rantajärvenkankaan valuma-alueen pinta-aloihin perustuvat antoisuudet ovat noin 500 m 3 /vrk ja Saunalahden valuma-alueen 250 m 3 /vrk. Pitkäjärvenkangas (500 m 3 /vrk) on oma valuma-alueensa Rantajärven ja Saarijärven välissä. Kuva 8. Rantajärvenkankaan pohjavesialue 4.8.2 Vedenhankintamahdollisuudet Rantajärvenkankaan pohjavesialueella muodostuu pohjavettä yhteensä 1700 m 3 /vrk. Pohjaveden virtaus jakautuu useampaan valuma-alueeseen, joiden antoisuudet ovat arviolta seuraavat: Salilampi 500 m3/vrk Rantajärvenkangas 500 m3/vrk Saunalahdenranta 250 m3/vrk Pitkäkangas 400 m3/vrk Salijärven eteläpuolella sijaitsevasta pisteestä HP3 on mahdollista saada käyttöön luonnostaan Salijärveen purkautuvaa pohjavettä. Pisteen arvioitu

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 antoisuus on 500 m 3 /vrk. Veden laatu on pohjaveden yläkerroksessa 5-9 m syvyydessä maan pinnasta hyvää ja vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (SMT 461/2000) Syvemmissä kerroksissa vesi on hapetonta ja rauta- ja mangaanipitoista. Pisteen HP3 vedenoton ympäristövaikutukset ja veden laatu pitkäkestoisessa pumppauksessa tulee varmentaa koepumppauksella, jonka kesto on vähintään 1 kk tai kunnes veden laadun voidaan todeta vakiintuneen. Koepumppaus tehdään tasolta 5-9 m maan pinnasta. Vedenoton suunnittelussa tulee huomioida vaikutukset Salilammen veden laatuun ja veden vaihtuvuuteen. Ennen lopullisen koepumppauspaikan valitsemista on suositeltavaa selvittää 2 pisteessä antoisuuspumppauksella ja vesinäytteillä, onko valuma-alueella veden laadultaan parempaa kaivopistettä. Muilla Rantajärvenkankaan valuma-alueilla pohjavesi on todennäköisesti enimmäkseen hapetonta ja rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät talousvedelle suositellun enimmäispitoisuuden suuressa osassa pohjavesimuodostumaa. Papinharju-Pöllinkankaalle muodostuu antoisuudeltaan 1000 1200 m3/d valuma-alue, josta pohjavesi purkautuu luontaisesti Kaivannonluhtaan. Valuma-alueen vedenlaatu ja mahdollinen pumppauspaikka voidaan selvittää täydentävillä pohjavesitutkimuksilla. 4.9 Hälvän pohjavesialue 4.9.1 Pohjavesiolosuhteet Muodostuman luoteisosa on deltamainen harjulaajentuma, joka rajoittuu soihin ja moreeniselänteisiin. Kaakkoharju on selväpiirteinen korkeaharjanteinen pitkittäisharju. Arvio koko pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1200 /m³d. Puruveden vedenkorkeuden vaihtelu säätelee pohjaveden tasoa. Alue on pääosin metsätalouskäytössä, mutta rannoille on kaavoitettu myös asutusta. Alueella ei vielä ole pohjavedenottamoita. Kuva 9. Hälvän pohjavesialue

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 4.9.2 Vedenhankintamahdollisuudet Suoritettujen tutkimusten perusteella paras kaivonpaikka on pisteen 12/06 lähituntumassa. Ko. pisteessä antoisuus oli suuri ja veden happipitoisuus hyvä. Toisaalta on huomattava että pohjavesikerros on varsin pieni, pohjaveden alentamisvaraa on vain 2,3 metriä. Lähipiirin havaintoputkissa vedenjohtavuudet ovat merkittävästi pienemmät. Arvioimme että paikalle rakennettavan kaivon kestävä pumppaustuotto on noin 200 m 3 /d. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET VARMA-VESI hankkeen tutkimuksissa todettiin toteutettavissa olevaa vedenoton lisäkapasiteettia kuudella pohjavesialueella (Keplakko, Rohvostinrinne, Kulennoisharju, Kuikonniemi, Rantajärvenkangas ja Hälvä) yhteensä noin 2100 m 3 /d. Rohvostinrinteen ja Kuikonniemen tutkimuskohteet, sijaitsevat luonnonsuojelualueilla, mikä saattaa rajoittaa kohteiden vedenhankintakäyttöä. Lisäksi kahdella pohjavesialueella (Seppäharju ja Povenkangas) todettiin vedenottokapasiteettia yhtensä noin 600 m 3 /d. Näiden alueiden käyttöönotto on hankalampaa vaikeiden maasto-olosuhteiden (Seppäharju ) tai syrjäisen sijainnin ( Povenkankaat) takia. Yhteenvetotaulukko tutkimuskohteiden vedenottokapasiteeteista, lisävedenottoa rajoittavista tekijöistä ja ehdotetuista jatkotoimenpiteistä on liitteenä 2. Esa Kallio Suunnittelupäällikkö, FM Jussi Arjas Geologi, FM

LIITE 1

LIITE 2

Liite 2. YHTEENVETO VARMA VESI KOHTEIDEN POHJAVESITUTKIMUKSISTA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Pohjavesialue Lähteelä Arvioitu kokonaisantoisuus 1 200 m3/d Käytössä oleva kapasiteetti 750 m3/d Keplakko 1 200 m3/d 500m3/d Rohvostinrinne 600 m3/d 0 Seppäharju 900 m3/d 0 Kulennoisharju 3 500 m3/d 0 Kuikonniemi 400 m3/d 0 Povenkangas 1 500 m3/d 0 Rantajärvenkangas 1 700 m3/d 0 Hälvä 1 200 m3/d 0 Yhteensä 12 200 m3/d 1 250 m3/d 2650 m3/d Tutkittu lisäkapasiteetti 0 300 500 m3/d 250 m3/d ja 200 m3/d 400 m3/d 600 m3/d 50 100 m3/d 200 m3/d (tekopv. 500 1000 m3/d 500 m3/d 200 m3/d Lisävedenottoa rajoittavat tekijät Luonnonsuojelualue, rantaimeytyminen Rantaimeytyminen, maasto olosuhteet Maa ainesten otto Rantaimeytyminen Syrjäinen sijainti Syrjäinen sijainti Jatkotoimenpiteet Ei toimenpit. vo luvan hakeminen(500) vo luvan hakeminen(250) vo luvan hakeminen(400) vo luvan hakeminen(600) Ei välittömiä toimenpit.(kaivo+koepumppaus) Ei toimenpit. Ei välittömiä toimenpit.(kaivo+koepumppaus) Ei välittömiä toimenpit.(kaivo+koepumppaus)