No. 1/2009 MONIPUOLINEN KATSAUS KIINTEISTÖVEROTUKSEEN Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti H-HETKI HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY TERVEISIÄ OBAMA ASTA - amerikkalaista OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ LASKUSUHDANTEESSA PERINNÄN TULEE OLLA TEHOKASTA
LAPIN MÖKISTÄ MAKSAT NYT VEROA VAIKKA ET KÄYT- TÄISIKÄÄN sitä Lapin ja muidenkin vapaa-ajan asuntojen verotusta kiristettiin erittäin voimakkaasti elokuussa 2008 annetussa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa. Verohallitus antoi tämän vuoksi syyskuussa 2008 uuden ohjeen, jonka mukaan Lapin mökistä joutuu maksamaan veroa, vaikka mökki olisi tyhjillään. Aikaisemmin oli ratkaisevaa se, kuinka monta viikkoa mökkiä käytettiin yksityiskäytössä ja montako viikkoa muussa käytössä, esimerkiksi edustuskäytössä. Uuden ohjeen mukaan jo se, että on mahdollisuus käyttää mökkiä, aiheuttaa yksityiskäytön verotuksen. Verotus on lisäksi ankara, yksityiskäytön hinta on sama kuin ulkopuoliselle vuorattaessa vuokran määrä on. Jos vuokraviikon hinta on 1.000 euroa, niin yksityiskäytön viikkohinta on myös 1.000 euroa. Verottajan päätös koskee vain yhden osakkaan määräysvallassa ollutta mökkiä. Mikäli osakkaita on useita, päteekö sama yhtä tiukka tulkinta? Riski on suuri, että tulkinta on hyvin tiukkaa jatkossa. Kannattaa pitää varauskirjaa hyvin tarkasti, mikäli käyttäjiä on useita. Aiemmin oli vakiintunut käytäntö, että verotarkastuksestakin selvisi, kunhan oli tarkka mökkivarauskirja. Verotarkastuksessa mökit, veneet ja autot ovat aivan varmasti niitä seikkoja, jota käydään läpi suurennuslasin kanssa. Viereisessä jutussa Pertti Siikarla valottaa niitä keinoja, joilla rasitteeksi muodostuvasta mökistä päästään. Kiinteistöt väärässä paikassa Mikäli yrityksenne taseessa on kiinteistö, jossa yrityksenne toimii, se on väärässä paikassa. Samoin, mikäli yrityksenne taseeseen sisältyy vapaaajan kiinteistö tai kiinteistöjä esim. Levillä tai muita kiinteistöjä, joista saadaan vuokratuottoja, ovat nekin väärässä paikassa. Jos yhtiönne taseessa on kiinteistö, jossa yrityksenne toimii, siitä ei saada vuokratuottoja, ja se vaikuttaa vain yrityksen nettovarallisuuteen, jonka mukaan verovapaat osingot määräytyvät. Jos kiinteistön jäännösarvo on korkeampi kuin verotusarvo, huomioidaan se yhtiön nettovaroina tasearvon mukaisesti. Siinä tapauksessa, että kiinteistön verotusarvo on korkeampi kuin sen tasearvo, lisätään verotusarvon ja tasearvon erotus yhtiön omaan pääomaan laskettaessa yhtiön nettovaroja Jos taseeseen sisältyy Lapin kiinteistö tai kiinteistöjä, niiden tasearvot vähennetään yhtiön nettovarallisuudesta laskettaessa sitä yhtiön matemaattista arvoa, jonka mukaan verovapaiden osinkojen määrä määräytyy. Näin saatte vähemmän verovapaata osinkotuloa yhtiöstänne. Sellaisten liikekiinteistöjen arvoa, jotka on vuokrattu ulkopuolisille ja jotka tuovat yhtiöön vuokratuloa, ei vähennetä yhtiön nettovaroista. Saatu vuokratulo on yhtiönne verotettavaa tuloa, josta maksetaan veroa 26 %. Loput 74 % saaduista vuokratuloista jää jako- kelpoisiksi varoiksi yhtiöön, mutta verottomasti yhtiöstä saadaan nostaa osinkoa vain 9 % yhtiön oikaistuista nettovaroista. Mikäli osinkoa jaetaan yli 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta eikä osakkeiden matemaattinen arvo ylitä 1,0 miljoonaa euroa, lisäosingoista on ansiotuloa 70 % ja verovapaata 30 %. Virhe edellä mainitussa tilanteessa on se, että kiinteistö/kiinteistöt tulisi olla joko teidän henkilökohtaisessa omistuksessa tai omistamassanne keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä. Miten saada kiinteistön vuokratulot itsellen- NE Teillä on käytettävissänne kolme keinoa, joilla saatte kiinteistön vuokratuotot yhtiöstä itsellenne. Yksi keino on siirtää se ensin keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön ja sitä kautta saatte kiinteistön vuokratulot itsellenne. Toinen keino on ostaa kiinteistö itsellenne käypään hintaan. Kolmantena keinona on se, että voitte jakaa kiinteistön osinkona itsellenne. Kiinteistön osto käypään hintaan Koska kyseessä on osakeyhtiö, ette voi ostaa yhtiöstä mitään alihintaan, ettekä voi myydä yhtiölle mitään ylihintaan. Ali- ja ylihintaan sovelletaan peitellyn osingonjaon verotussäännöstä. Jos kiinteistön jäännösarvo on esim. 30.000 euroa ja sen käypä arvo on 200.000 euroa, joutuisitte maksamaan kiinteistöstä yhtiöllenne 200.000 euroa. Tästä aiheutuisi yhtiölle 170.000 euron luovutusvoitto, josta yhtiö maksaisi veroa 26 % eli 44.200 euroa. Te joutuisitte puolestaan maksamaan 200.000 euron kauppahinnan lisäksi myös 4 %:n varainsiirtoveron eli 8.000 euroa. Tämän vuoksi kiinteistön osto yhtiöltä käypään hintaan ei ole mielestäni järkevää. Jakamalla kiinteistö osinkona Mitään estettä ei ole sille, että rahan sijasta osinkona jaetaan yhtiön muuta omaisuutta kuten esim. kiinteistö. Kiinteistö on kuitenkin siirrettävä myös osingonjaossa käyvästä arvosta, jolloin verotettavaksi tuloksi purkautuu osingonjaon seurauksena em. 170.000 euroa, josta yhtiö maksaisi veroa 44.200 euroa. Kun yhtiön nettovarat ennen osingonjakoa olivat 200.000 euroa, saatte osinkona 200.000 euron arvoisen kiinteistön. Tästä osingosta on verovapaata 9 % yhtiön nettovaroista eli 18.000 euroa. Lopuista 200.000 euron osingoista eli 182.000 eurosta olisi verovapaata vielä 30 % eli 54.600 euroa, ja loput 127.400 euroa olisi teidän ansiotulona verotettavaa osinkoa. Tämän lisäksi joutuisitte maksamaan kiinteistöstä 4 % varainsiirtoveron, joten tämäkään vaihtoehto ei tällöin ole järkevä. Jakautuminen Osakeyhtiö voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi osakeyhtiöksi ilman mitään veroseuraamuksia. Siten nykyinen osakeyhtiönne voitaisiin jakaa uudeksi liiketoimintaosakeyhtiöksi, jonne siirrettäisiin nykyinen liiketoimintanne ja uudeksi keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi, jonne siirrettäisiin yrityksenne omistama kiinteistö. Mikäli yrityksenne omistaa useampia kiinteistöjä, niistä jokaisesta kannattaisi muodostaa oma keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Jakautumisessa poistot eivätkä arvonlisäverot palaudu, eikä kiinteistöjen ja osakkeiden siirtymisestä jouduta maksamaan varainsiirtoveroja. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien tulee saada uusista yhtiöistä osakkeita suhteessa yhtä paljon kuin he omistavat osakkeita jakautuvassa yhtiössäkin. Merkittävää on myös se, että näiden uusien yhtiöiden osakkeiden omistusajat katsotaan alkaneeksi siitä hetkestä alkaen, kun olette hankkineet osakkeet jakautuvassa yhtiössä. Tällä on merkitystä luovutusvoittoverotuksen kannalta. Pertti J. Siikarla oik.lis. 2 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 3
- omistajan veronäkökulmasta NimityksIÄ Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy Liiketoiminnan edellyttäessä kiinteitä toimitiloja usein käytetty tapa niiden järjestämiseen on vuokraaminen. Usein vaihtoehtona vuokraamiselle on tilojen tai niiden käyttöön oikeuttavien osakkeiden hankkiminen yhtiölle itselleen tai sen omistajalle. Kokemusperäinen havainto on, ettei toimitilakysymystä vuokraamista tai omistamista ole aina ratkaistu huolellisen harkinnan pohjalta. Aina vaihtoehtoja ei ole. Toisinaan kyse on myös siitä, ettei vaihtoehtoisia toimintamalleja ja niiden käytännön vaikutuksia ole pidemmällä tähtäimellä edes arvioitu. Vastaavasti myöskään kiinteistöjen omistajat eivät ole aina tietoisia toimitilojen omistamiseen ja vuokralle tarjoamiseen liittyvistä mahdollisuuksistaan. Tässä kirjoituksessa näkökulma on kiinteistön omistajan. Kyseessä voi olla itse tiloissa toimiva yrittäjä tai tilat ulkopuoliselle vuokrannut omistaja. Tarkoituksena on keskittyä niihin seurannaisvaikutuksiin, joita omistajan näkökulmasta on sillä, että tilat vuokraava kiinteistöyhtiö on keskinäinen. Lisäksi tarkastellaan yleisellä tasolla muutosprosessia keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi. Keskinäinen kiinteistöyhtiö Perinteisesti keskinäistä kiinteistöyhtiötä on käytetty kiinteistön hallinnointiin tilanteessa, jossa omistajia on useita. Tällaisia ovat mm. asunto-osakeyhtiöt, vaikkakaan käytettävyyttä ei ole säädöstasolla rajoitettu. Näin ollen kiinteistöyhtiön muuttaminen keskinäiseksi voi olla harkinnanarvoinen mahdollisuus ja tarjota verotuksellisia etuja myös suppeammin omistetuissa taikka pääasiassa toimisto- tai tuotantotiloja käsittävissä kiinteistöissä. Keskinäinen kiinteistöyhtiö voi soveltaa joko osakeyhtiölakia tai asunto-osakeyhtiölakia. Sovellettavasta laista riippumatta keskinäisessä kiinteistöyhtiössä on yleisesti ottaen kyse osakeyhtiöstä, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta. Jokainen osake tuottaa oikeuden hallita tiettyä yhtiöjärjestyksessä yksilöityä osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Keskeiset erot suhteessa tavalliseen kiinteistöyhtiöön ilmenevät osakastasolla. Keskinäisen kiinteistöyhtiön tiloja vuokrattaessa vuokrasopimus laaditaan osakkaan ja vuokralaisen välisenä. Näin saatavat vuokratulot kuuluvat omistajalle, joka vastaa myös yhtiön kuluista. Käytännössä kulujen kattaminen järjestetään yhtiön omistajakunnaltaan perimän vastikkeen kautta. Oletetaan, että omistaisitte kiinteistön henkilökohtaisesti tai sen omistaisi teidän omistama keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Voisitte periä kiinteistöstä vuosivuokrana esim. 100.000 euroa. Vuokratulo on pääomatuloa, josta maksetaan veroa 28 % eli 100.000 euron vuokratuloista jäisi teille puhtaana käteen 72.000 euroa. Oletetaan edelleen, että yhtiönne oma pääoma on 200.000 euroa, josta kiinteistön osuus on 30.000 euroa (jäännösarvo). Tällainen yhtiö kykenisi jakamaan verovapaata osinkoa 9 %:ia 200.000 eurosta eli 18.000 euroa, josta kiinteistön osuus olisi vain 2.700 euroa (9 %:ia 30.000 eurosta). Muutos keskinäiseksi Kiinteistöyhtiö muutetaan keskinäiseksi yhtiöjärjestystä muuttamalla. Käytännössä yhtiöjärjestys on tarkoituksenmukaista käydä tässä yhteydessä kokonaisuudessaan läpi sen varmistamiseksi, että yhtiöjärjestys on yhtiön ja sen omistajien kannalta toimiva kokonaisuus myös muutosten jälkeen. Keskeisin muutos yhtiöjärjestykseen on siihen lisättävä selitelmäosa, josta käy ilmi minkä tilan hallintaan tietyt yhtiön osakkeet oikeuttavat. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on syytä määrätä vastikkeesta, sen määräytymisen perusteista ja käytöstä sekä mahdollisesta arvonlisäverovastikkeesta ja lainaosuuden suorittamisesta. Olennaista on määrätä myös sovellettavasta laista. Yhtiöjärjestyksen muutos toteutetaan yhtiökokouksen päätöksellä. Keskinäinen kiinteistöyhtiö ei ole itsenäinen yhtiömuoto eli kiinteistöyhtiöstä voidaan muutoksen jälkeenkin käyttää kiinteistöyhtiö tai kiinteistö Oy -nimitystä, mikäli tällainen yhtiön nimessä mainitaan. Muutos keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi tulee usein ajankohtaiseksi yhtiön omistusta ja toimintoja muutoinkin uudelleen järjesteltäessä joko osana yrityskauppaa tai sen esitoimia. Muutos voi olla perus- yhteydessä teltavissa kuitenkin myös muissa olosuhteissa. Tilanteesta riippumatta tulee haettavien veroetujen ohella tiedostaa myös muut järjestelyn käytännön vaikutukset. Niinpä mm. sovellettavan lain valinnasta ja sen vaikutuksista sekä näköpiirissä olevista muista mahdollisista muutoksista on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa ennen lopullisen päätöksen tekemistä asiassa. Lisäksi järjestelyn mielekkyys edellyttää, että vuokra ja perittävä vastike ovat asianmukaisella tasolla myös kiinteistön mahdolliset korjaus- ja investointitarpeet huomioiden. Oikeassa kiinteistöyhtiön muutos keskinäiseksi voi olla rahanarvoinen mahdollisuus sekä jatkosuunnitelmia palveleva askel kiinteistön omistajalle. Jaska Ikäheimonen p. 010 2899 413 Asianajaja Timo Huhtala on kutsuttu osakkaaksi Helsingin toimistoon. Erityisalueena hänellä on sopimus-, työsuhde- ja kansainväliset asiat. Asianajaja, varatuomari Janne Röytiö on kutsuttu osakkaaksi Turun toimistoon. Erityisalueena hänellä on riitojen ratkaisu sekä konkurssi- ja yrityssaneerausasiat. Oik. yo Karlo Siirala, on nimitetty assistentiksi Helsingin toimistoon 4 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 5
Pekka Warjus, Asianajotoimisto Heikkilä & Co, Tampere Työskentelin viime vuoden syyskuusta tämän vuoden alkuun Atlantassa Georgiassa amerikkalaisen asianajotoimiston Smith, Gambrell & Russell LLP:n palveluksessa nimikkeellä visiting attorney. Yhtiö on sikäläisen mittapuun mukaan keskikokoinen noin 200 lakimiehen toimisto, jolla on toimistot Atlantassa, New Yorkissa, Washingtonissa, Jacksonvillessa ja myös Wiesbadenissa Saksassa. Matka oli erittäin opettavainen monella tavalla. Atlanta sinänsä on minulle tuttu kaupunki. Työskentelin siellä viime vuosituhannella viiden vuoden jakson suomalaisen pörssiyhtiön USA:n tytäryhtiön johdossa. Tuolloin minulla oli mahdollisuus kokea ja tarkastella amerikkalaista businesskulttuuria vastuullisena toimijana. Yhtiömme luonnollisesti käytti amerikkalaisia asiantuntijapalveluita mukaan lukien asianajajien palvelut. Viime syksynä sain mahdollisuuden vaihteeksi tarkastella liike-elämää asianajopalveluiden tarjoajan näkökulmasta. Smith, Gambrell & Russell LLP on kehittänyt ainutlaatuisen osaamisen suomalaisten yritysten edustajana USA:ssa. He ovat auttaneet suomalaisia yrityksiä aina 1970 -luvulta alkaen, jolloin esimerkiksi Nokia vielä markkinoi kaapelikoneitaan Atlantassa sijaitsevan tytäyhtiönsä kautta. Tämän jälkeen SGR:n asiakaspohja on laajentunut kaikkiaan kymmeniin suomalaisiin eri kokoisiin vientiyrityksiin. Erityisesti suomalaisilla yrityksillä on ollut konsultaatiotarpeita U.S. / Suomi verokysymyksissä, työoikeudellisissa asioissa, maahanmuutto- ja työlupaasioissa, yritysostoissa, yhteisyrityshankkeissa, lisensioinneissa, yhtiön perustamiskysymyksissä ja muissa yhtiöikeudellisissa asioissa sekä tavaramerkki- ja patenttikysymyksissä. John Saunders, SGR:n corporate -osaston päällikkö, on toiminut lukuisten suomalaisten yhtiöiden uskottuna ja kirjoittanut artikkeleita koskien suomalaisten ja muidenkin ulkomaisten yritysten etabloitumista USA:an. Saunders on Suomen kunniakonsuli Atlantassa ja on vieraillut lukuisia kertoja Suomessa. Kävin useita keskusteluja Saundersin ja hänen kollegoidensa kanssa. Hän on tulossa Suomeen tämän vuoden aikana. Pyrimme järjestämään Heikkilä Groupin asiakkaille mahdollisuuden keskustella hänen kanssaan USA:n toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Ohessa joitakin Johnin esille ottamia aiheita koskien erityisesti suomalaisten USA:n kokemuksia. On pakko todeta, että monet alla esitetyistä aihealueista olisi voinut sisäistää paremmin omassa toiminnassaan USA:ssa aikoinaan. Mutta oppia ikä kaikki. Oli hienoa kuitenkin todeta, että esim. sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista suomalaistaustaiset Metso ja Andritz ovat ehdottomia markkinajohtajia Pohjois-Amerikassa. Itse mukana olleena tiedän, että alku oli niilläkin hankalaa ja useita virheitä olisi voinut jättää tekemättä. Yhteistyökumppanien valinta Saunders toteaa kunnioituksella, että suomalaiset ovat perusluonteeltaan rehellisiä ja luottavaisia. He uskovat ihmisten sanaan ja liike-elämässä esimerkiksi siihen mitä yhteistyökumppanit itsestään kertovat. Amerikkalaiset taas ovat itsensä myymisessä parhaimpia experttejä maailmassa. Kun suomalaiset valitsevat yhteistyökumppaneitaan toimiessaan USA:ssa, he usein yllättyvät saamansa palautteen korkeasta tasosta. Joskus on myös kysymys yhteistyökumppanin erinomaisesta kyvystä laatia komea CV omasta toiminnastaan. Todellinen osaaminen voi olla vaatimatonta. JS kehottaa huolellisuuteen suorituskyvyn arvioinnisssa ja referenssien tarkistamisessa. Usein on käynyt niin, että suomalainen asiakas on kertonut loistavasta yhteistyö- tai työntekijäehdokkaasta, joka sitten tarkemman tarkastelun perusteella on todettu monin osin arveluttavaksi. Kuvassa vasemmalta Ari Mertala, John Saunders ja kirjoittaja, Pekka Warjus markkina-alueen huolellinen ennakkotarkastelu Suomalaiset kohdistavat usein kaiken huomionsa projektin tekniseen suunnitteluun ja tuotantoon. Samalla he vähättelevät talouskonsulttien, paikallisten tiedotus- ja markkinointiresurssien sekä lakimiesten tarjoamien palvelujen tarvetta. Suomalaiset ajattelevat, että heidän tuotteensa ovat teknisesti niin ylivoimaisia verrattuna paikallisiin, että ne ilman enempiä markkinointiponnistuksia lyövät itsensä läpi myös USA:n markkinoilla. Markkinointitutkimukset, juridiset tarkastelut ja verotuksen huomioon ottaminen helposti laiminlyödään. Tämä johtaa siihen, että markkinoille pääsy vähintäänkin viivästyy dramaattisesti, kun ensi askelien aikana tehtyjä laiminlyöntejä joudutaan korjailemaan. Amerikkalaisen kilpailijan mielestä tuotteen ei tarvitse olla maailman paras, kunhan se toimii tarkoituksensa mukaisesti, myy ja tuottaa voittoa. He panostavat enemmän markkinointiin ja jakelutien toimivuuteen. markkina-alueen rajaaminen USA:n väestö on lähes 300 miljoonaa eli noin 50 kertaa suurempi kuin Suomen. Pohjois-Amerikan markkina kasvaa, kun otetaan vielä Kanadakin huomioon. Suomalaiset puhuvat USA:n markkinoille menosta, jolloin resurssit loppuvat kun pyritään haukkaamaan liian suurta palaa. Jos kohdemarkkinaksi valittaisiin vaikkapa Kaakkois-USA (Alabama, Florida, Georgia, Kentucky, Louisiana, Mississippi, North Carolina, South Carolina ja Tennessee), alueen väestöpohja olisi 40 miljoonaa. Kohdentamalla markkina-alue tarkemmin voidaan isku tehdä tehokkaammin. 6 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 7
Dokumentaatio Eurooppalainen oikeusjärjestelmä perustuu pääosin kirjoitettuun lainsäädäntöön, kun taas amerikkalainen tukeutuu tuomioistuinten luomaan oikeuskäytäntöön. Eurooppalainen järjestelmä antaa suojaa sopimusosapuolille säädösten kautta. Se mahdollistaa mm. vähaisemmän dokumentoinnin ja lyhyemmät yksittäiset asiakirjat, koska laki antaa tietyn minimiturvan. Amerikkalainen oikeuskäytäntöön tukeutuva oikeusjärjestelmä johtaa osaltaan laajaan dokumentaatioon. Suomalaisen osapuolen on vaikea ymmärtää miksi sinänsä itsestään selviltä tuntuvat asiat täytyy kirjata sopimuksiin. Osittain tämä johtuu suomalaisten luottavaisesta suhtautumisesta sopimusosapuoleen. Suomalaisesta tuntuu loukkaavalta sopimusvaiheessa vaatia purkupykälien ja siihen liittyvien vastuiden erittelyä. Kuitenkin näiden asioiden huolellinen kirjaaminen saattaa varmistaa amerikkalaisen osapuolen asianmukaisen käyttäytymisen. Tällöin kaikki ponnistelu kohdistuu sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseen (eikä mahdolliseen sopimussanktioiden kautta haettavaan oikeudelliseen kompensaatioon). Älä välttele oikeudenkäyntiä tarpeettomasti Monet USA:n oikeudenkäyntien uutisoinnit kauhistuttavat suomalaista liike-elämää. Kuitenkin vastuut ovat useimmiten hallinnoitavissa sopimuksiin otettavilla vastuurajoituslausekkeilla. Riskejä voidaan hallita myös vakuutuksilla sekä organisoimalla toiminta esim. tytäryhtiöiden kautta tapahtuvaksi. Suomalaisilla on perinteisesti tapa käyttää oikeudenkäyntiä oikeussuojakeinona vasta äärimmäisessä hädässä. Eräs suomalainen yhtiö oli huolissaan josko Georgian viranomaiset katsovat sitä kriittisesti paikallisen vastapuolen perusteettoman kanteen takia. USA:n liike-elämässä oikeudenkäynnit ja niillä uhkaaminen ovat tietyllä tavalla arkipäivää eikä mikään häpeätahra yritykselle. Liiallinen arkuus voi johtaa tilanteeseen, jossa amerikkalainen osapuoli luottaa siihen, että suomalainen osapuoli pyrkii sopimaan asian millä hinnalla hyvänsä. Tällaista käsitystä ei saa päästää syntymään. Johtopäätös Suomalaiset asiakkaat suhtautuvat yleensä skeptisesti lakimiesten vapaamuotoisesti antamiin ohjeisiin koskien valmistautumista Amerikan markkinoille tuloon. Käsitys on, että lakimiehet vain ylikorostavat merkitystään ja ennalta tarvittavan juristityön määrää. JS on kuitenkin täysin vakuuttunut, että kohtuullinen, mutta riittävä investointi tarvittaviin asiantuntijoihin auttaa välttämään vakavat vastuut ja kalliit virheet. käytännön ohjeita laman syvenemisen varalle Elämme erittäin haastavia aikoja. Kuka enää kykenee sanomaan, millainen taloustilanne on loppukeväällä, puhumattakaan ensi syksystä? Toivottavasti käänne parempaan on silloin jo menossa. Siltä varalta, että näin ei kävisi, on viisasta varautua myös huonoihin uutisiin. Viimeistään nyt on syytä päivittää yrityksen varasuunnitelma B. Pitää käydä läpi mahdolliset yritystä uhkaavat riskit ja se, miten niihin voisi varautua parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä seminaarissa käydään läpi juuri näitä asioita. Tilaisuudessa ei tarjoilla mitään yleisiä mantroja, vaan asiantuntijoiden kokemukseen perustuvia käytännön neuvoja yrityksille ja yrittäjille. Kannattaa tulla kuuntelemaan ja kysymään! 14:45 Ilmoittautuminen 15:00 Tilaisuuden avaus Toimitusjohtaja Timo Heikkilä, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy 15:10 Mikä nyt neuvoksi? Yrityksen tilannekartoitus ja nopeat selviytymistoimenpiteet. Ekonomi Pekka Manelius, Financial Solutions Oy 15:50 Lomautus- ja irtisanomismenettely. Keskeiset lain määräykset sekä YT-menettely pääpiirteittäin. Varatuomari Timo Mattila, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy 16:30 Kahvitauko 17:00 Finnvera Oyj:n apu ongelmatilanteessa: ajankohtaista suhdannetakauksesta ja - lainasta. Aluejohtaja Seija Pelkonen, Finnvera Oyj 17:30 Heikon suhdanteen yli yhteistyössä pankin kanssa. Käytännön neuvoja rahoitusongelmien ratkaisemiseksi. Pankinjohtaja Arto Koski, Turun Seudun Osuuspankki 18:00 Tilaisuuden päättäminen, mahdollisuus keskustella esiintyneiden asiantuntijoiden kanssa. keskiviikkona 25.3.2009 klo 15.00-18.00 Alvarium / Auditorio, Puutarhakatu 8 B, Turku Hinta: 60 euroa + alv (sisältää luennot ja kahvitarjoilun) Ilmoittautumiset: 16.3.2009 mennessä Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n Turun toimistoon Hanna Suomiselle puhelimitse (010 2899 400), telefaxilla (02 233 4300) tai sähköpostilla hanna.suominen@heikkilalaw.fi Veroseminaari Kööpenhaminassa 23.-26.4.2009 Kuvassa Suomen maajoukkue Skandinavia festeissä Atlantassa syksyllä 2008. Kirjoittaja edessä toinen oikealta. Torstai 23.4. - lähtö Helsingistä klo 7.50 ja saapuminen Kööpenhaminaan - siirtyminen Suomen Suurlähetystöön - lähetystöneuvoksen ajankohtaiskatsaus ja kevyt lounas - siirtyminen majoitukseen Etelä-Ruotsin puolelle - veroklinikka Perjantai 24.4. - aamiainen - juurinrauman alueen mahdollisuudet suomalaiselle yrittäjälle Finpro Skandinavian toimintojen päällikkö Aija Bärlund - lounas - seminaari: Lääkäriyhtiöiden osingonjako - mikä muuttuu - veroklinikka Ilta vapaata ohjelmaa Lauantai 25.4. - aamiainen - seminaari: Uutta verotuskäytäntöä mm. vapaa-ajanasuntojen kiristynyt verotus - lounas - seminaari: Jakautuminen ja sulautuminen verotuksessa - veroklinikka Ilta vapaata ohjelmaa Sunnuntaina 26.4. - aamiainen - mahdollisuus tutustua Barsebäckin golfkenttään - lounas - paluu Suomeen Kevään kohokohta on Heikkilä Co Oy:n ja Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n golf-henkinen veroseminaari. Varaa kalenteristasi pidennetty viikonloppu verotohtorin vastaanotolle! Seminaarien ja asiantuntijaluentojen lisäksi matkaisäntämme Pertti J. Siikarla ja Ari Mertala paneutuvat yrityksesi verotuksellisiin haasteisiin koko matkan ajan. Kiinnostuitko? Hienoa, sillä tämä reissu kannattaa tehdä! Maksa sitova varausmaksu 100 tilille 530807-250481 10.3.2009 mennessä ja ilmoittaudu Johanna Martikaiselle: email: johanna.martikainen@yrittajienoikeussuoja.fi, puhelin (09) 2532 5600, fax (09) 2532 5655 Matkan alustava hinta 750 Yhden hengen huone lisämaksu 196 lisätietoja: pertti.siikarla@yrittajienoikeussuoja.fi ari.mertala@heikkilalaw.fi 8 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 9
H-HETKI Maksuhäiriöt ja konkurssit Viime aikoina olemme saaneet lukea lehdistä yhä heikkenevästä taloustilanteesta. Talouden ennustetaan kohenevan aikaisintaan syksystä alkaen. Ennusteiden mukaan sekä maksuhäiriömerkinnät että konkurssihakemusten määrät tulevat kasvamaan tänä vuonna reilusti. Suomen Asiakastieto Oy:n tuoreen katsauksen mukaan vuonna 2008 maksuhäiriömerkintöjä oli 14 prosenttia edellisvuotta enemmän ja tänä vuonna kasvun uskotaan jatkuvan. Loka-joulukuussa 2008 konkurssihakemusten määrä kasvoi keski- määrin 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Konkurssien määrän ennustetaan nousevan vielä 30-40 prosenttia vuonna 2009. Myyntisaatavien hallinta Nyt on entistä tärkeämpää seurata asiakkaiden maksuvalmiutta ja tunnistaa luottoriski niin vanhojen kuin uusienkin asiakassuhteiden kohdalla. Tärkeää on myös päivittää asiakkaiden yhteystiedot eli virallinen nimi, osoite ja y-tunnus. Muuten voi käydä niin, että tutkitaan väärän yhtiön luottotietoja tai kohdistetaan perintätoimet väärään yhtiöön. Toimituserät kannattaa pitää kohtuullisina. Jos yksittäinen tilaus on summaltaan suuri, on järkevää sopia ennakkomaksusta. Sopimusehdot kannattaa myös päivittää kuntoon. Lakimiehemme auttavat tässä mielellään, työ on meille tuttuakin tutumpaa. Vain laskussa oleva merkintä tavaran pidätysoikeudesta ei riitä, tästä pitää olla selkeä maininta myös (allekirjoitetuissa) toimitusehdoissa. Törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, joissa päämies on virheellisesti luottanut em. merkintään laskussa. Luottotietojen seuraaminen Maksuhäiriömerkintöjä kannattaa seurata sekä uusien että vanhojen asiakkaiden osalta tavallistakin tarkemmin. Vanhojen asiakkaiden maksuvalmius saattaa muuttua yllättävänkin nopeasti. Maksuhäiriömerkintöjen lisäksi kannattaa seurata myös seuraavissa tiedoissa tapahtuvia muutoksia: kaupparekisteritiedot, vastuuhenkilöt, rekisterimerkinnät (alv- ja ennakkoperintärekisterit), tulos- ja tasetiedot (mm. oma pääoma), riskimittarit. Tämä työ ei ole turhaa, sillä se auttaa turvaamaan oman yrityksenne jatkuvuuden taantuman yli. Tämän työn voi myös ulkoistaa ja automatisoida. Perintään ryhtyminen Kuvassa Timo Heikkilä näyttää miten saatavan arvo laskee ajan kuluessa 10 HEIKKILÄ & CO Oy YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY Asiakkaiden luottorajaa tulee seurata, ettei erääntynyt summa kerry kovin suureksi. Jos maksuviivästyksiä ilmenee, asiakkaaseen tulee olla heti yhteydessä ja sopia uudesta eräpäivästä tai selkeästä maksusopimuksesta. Mikäli asiakas ei suorita laskua sovitun mukaisesti, saatava tulee siirtää viipymättä perintään. Yrityksen oma perintä pitäisi hoitaa 30-60 päivän kuluessa laskun eräpäivästä. Kokemuksemme mukaan merkkejä asiakkaan maksuvaikeuksista ovat esimerkiksi seuraavat: asiakasta on vaikea tavoittaa, tulee kaikenlaisia selityksiä (tulipalo, lähiomaisen kuolema, sairastelu jne.), perusteettomat reklamaatiot, maksuerien toistuva myöhästely ja katteettomat lupaukset. Rahojen kotiuttaminen vaikeutuu ja pahimmassa tapauksessa niitä ei saada lainkaan. Aina kun tarvitsette apua, tehoa ja neuvoja perintäänne, voitte ottaa meihin yhteyttä! Miten me hoidamme perintää? Perintämme on jämäkkää, mutta asiallista. Pyrimme aina säilyttämään asiakassuhteenne eli ymmärrämme pitkän asiakassuhteen merkityksen kaikille yrityksille. Sama yhteyshenkilö hoitaa meillä toimeksiannon alusta loppuun. Perintämme koostuu vapaaehtoisesta ja oikeudellisesta perinnästä. Vapaehtoisessa perinnässä lähetämme velalliselle (asiakkaallenne) maksuvaatimuksen. Mikäli suoritusta ei saada, otamme henkilökohtaisesti yhteyttä velalliseen ja sovimme uuden eräpäivän tai teemme kirjallisen maksusopimuksen. Tässä vaiheessa muistutamme velallista siitä, että mikäli sovitussa maksusopimuksessa ei pysytä, siirrymme oikeudelliseen perintään. Tästä aiheutuu velalliselle maksuhäiriömerkintä. Oikeudellinen perintä - haastehakemus tai konkurssiuhkainen maksukehotus - tuottaa yleensä hyvän tuloksen, kun kyseessä on toimiva yritys. Mitä perintäpalvelumme maksaa? Toimistollamme ei ole käytössä minkäänlaista vuosimaksua. Vapaaehtoinen yritysperintä on teille maksutonta, kulut maksaa velallinen. Oikeudellisesta perinnästä neuvottelemme kanssanne erikseen ja sovimme kuluriskistä. Se tulee maksettavaksenne vain siinä tapauksessa, ettei velalliselta saada mitään. Saamamme asiakaspalaute perinnän osalta Olemme viime syksyn ja tämän alkuvuoden aikana järjestelmällisesti keränneet kirjallista palautetta perintäasiakkailtamme. Mietin useamman kerran voisimmeko julkaista saamamme asiakaspalautteen. Syynä on se, että se on todella hyvää. Olemme pohtineet tykönämme miksi näin on ja päätyneet seuraaviin selittäviin tekijöihin: 1. Pidämme perintätapamme yksinkertaisena ja päämiehille helppona. Olemme hioneet sitä yli 15 vuotta. 2. Käytämme viivyttelemättä tehokasta ja nopeaa konkurssiperintää, elleivät asiat muuten etene. 3. Toimimme kurinalaisesti ja meillä on asenne kunnossa! 1/2009 Ja sitten se tullut palaute kouluarvosanalla 4-10 (4 = täysin kelvoton, 10 = aivan erinomainen): Ammattitaito 9,83 Palveluasenne Tavoitettavuus 9,67 9,77 9,61 Palvelun ripeys ja aikataulun pitävyys 9,56 Hinta-laatusuhde ja saavutettu hyöt y Mikäli tuntuu epäuskottavalta, kehotan kokeilemaan tai kysymään joltakin nykyiseltä asiakkaaltamme kokemuksia. Lisätietoja saatte ottamalle yhteyttä toimistoomme perintäpäällikkö Marina Suonperään, puh. 010 2899416 Yrittäjäterveisin, Tim o Heikkilä HEIKKILÄ & CO OY YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY FINANCIAL SOLUTIONS OY 11
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY:n ja HEIKKILÄ GROUP in XIV GOLFKISAT Ma 17.8.2009, Nevas Golf, Sipoo Yhteislähtö klo 9.00 Jo tuttuun tapaan järjestämme jälleen yrittäjille ja heidän ystävilleen tarkoitetun kisan haasteellisella Nevaksen golfkentällä. Tänäkin vuonna jokainen osallistuja palkitaan! Kilpailu on: Tasoituksellinen pistebogey Tasoitusrajat 1-54 korkein kilpailutasoitus 36 Naiset:punainen tii Miehet: keltainen tii Pisin draivi & lähemmäs lippua Osallistumismaksu: 55 sisältäen pelimaksun (joka laskutetaan etukäteen), kenttäeväät, saunan, lounaan, palkinnon jokaiselle ja hyvän peliseuran Ilmoittautumiset: Koska voimme ottaa mukaan vain 72 osallistujaa, varmista heti mukaanpääsysi ja ilmoittaudu ennakkoon: puhelimitse (09) 696 2220 tai faksilla (09) 696 22222 sähköpostilla johanna.martikainen@yrittajienoikeussuoja.fi Ilmoita: Nimesi + mahdollisten ystäviesi nimet, yrityksen nimi kotiseurat ja tasoitukset laskutusosoite + puhelinnumero (fax- tai sähköpostiosoite) Lisäohjeet: Lisäohjeet tulevat laskun mukana! ASIANAJOTOIMISTO HEIKKILÄ & CO OY www.heikkilalaw.fi TURKU Puh. 010 289 9400 Linnankatu 11 b 20100 Turku Fax. (02) 233 4300 YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY www.yrittajienoikeussuoja.fi HELSINKI Puh (09) 2532 5600 Bulevardi 46 00120 Helsinki Fax (09) 2532 5655 HELSINKI Puh. (09) 696 2220 Bulevardi 46 00120 Helsinki Fax (09) 696 22222 FINANCIAL SOLUTIONS OY www.fsolutions.fi TURKU Puh. (02) 233 4200 Linnankatu 11 b 20100 Turku Fax (02) 233 4200 HELSINKI Puh. 040 700 2170 Bulevardi 46 00120 Helsinki TAMPERE Puh. 010 439 9421 Hämeenkatu 17 A 15 33200 Tampere Fax 010 439 9429