Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI

Yliopistojen yhteinen koordinaatiohanke humanistisen, kasvatustieteellisen, luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan rakenteelliseksi kehittämiseksi Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI 2011

Sisällys A. Toimeksianto ja työryhmän työskentely... 2 B. Yhteiskuntatieteiden nykytila ja kehittämistoimet yliopistoissa... 3 1. Helsingin yliopisto... 3 2. Itä Suomen yliopisto... 5 3. Jyväskylän yliopisto... 6 4. Lapin yliopisto... 7 5. Tampereen yliopisto... 8 6. Turun yliopisto... 9 7. Vaasan yliopisto... 10 8. Åbo Akademi... 11 C. Tulevaisuuden visiot: Vahvat profiilit ja toimiva yhteistyö... 13 1. Koulutuksen volyymi sopeutetaan koulutustarpeen mukaan... 13 2. Kandidaatinkoulutuksessa ja sivuaineopetuksessa hyödynnetään yliopistojen yhteistä koulutustarjontaa. Yhteistä kandidaatinkoulutusta lisätään... 13 3. Oppiaineista muodostetaan suurempia, integroituja kokonaisuuksia... 14 4. Tohtorikoulutus keskitetään yliopistojen tutkijakouluihin ja yhteisiin valtakunnallisiin tohtorikoulutusohjelmiin... 14 5. (Kansan)taloustieteessä resursseja kohdistetaan suurten keskittymien rakentamiseen... 14 6. Sosiaalityössä etsitään uusia malleja koulutuskysynnän ja tarjonnan epäsuhdan ratkaisemiseksi... 15 7. Filosofia säilytetään yhteiskuntatieteiden tärkeänä perusaineena... 15 8. Tilastotiede toimii sekä itsenäisenä tieteenalana että tieteenalarajat ylittävänä metodisena oppiaineena... 15 9. Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) integroituu muihin oppiaineisiin... 16 LIITTEET LIITE 1: Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 2011: Oppiaineet LIITE 2: Tunnuslukuja, yhteiskuntatieteet 1

A. Toimeksianto ja työryhmän työskentely Suomen yliopistot UNIFI ry perusti kesäkuussa 2011 koordinaatiohankkeen tukemaan yliopistoissa käynnistynyttä profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä erityisesti humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. UNIFI perusti yhteiskuntatieteelliselle koulutusalalle työryhmän, jonka tehtävänä on ollut tarkastella ja arvioida yhteiskuntatieteellisen koulutusalan yliopistoyksiköiden oppiainevalikoimaa, sisäänottoa ja mitoitustarvetta yliopistojen välisen työnjaon selkeyttämiseksi. Tavoitteena on yliopistojen yhteistyön kautta tukea koulutusalojen toimintaedellytyksiä ja yksittäisten yliopistojen profiloitumista sekä varmistaa, ettei yhdeltäkään koulutusalalta häviä tieteenaloja tai etteivät ne tule katetuksi liian ohuelti. Työryhmä on selvittänyt, mitä yliopistot ovat tekemässä koulutusalakohtaisessa rakenteellisessa kehittämisessään, miten rakenteellisessa kehittämisessä voidaan edetä keskinäisin sopimuksin ja miten koulutusalalle voidaan rakentaa yliopistojen keskinäisiä kumppanuuksia alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi. Työryhmän kokoonpano on seuraava: Professori (emer.) Raija Sollamo, puheenjohtaja Helsingin yliopisto: dekaani Liisa Laakso (varajäsen laitosjohtaja Jussi Pakkasvirta) Itä Suomen yliopisto: dekaani Juha Kinnunen (varajäsen varadekaani Harri Siiskonen) Jyväskylän yliopisto: vararehtori Jaakko Pehkonen (varajäsen professori Terhi Anna Wilska) Lapin yliopisto: dekaani Juha Perttula Tampereen yliopisto: tieteenalayksikön johtaja Risto Kunelius (varajäsen vararehtori Harri Melin) Turun yliopisto: dekaani Veli Matti Ritakallio (varajäsen varadekaani Kimmo Rentola) Vaasan yliopisto: varadekaani Esa Hyyryläinen Åbo Akademi: vararehtori Malin Brännback (varajäsen professori Marko Joas) Sihteeristö: Aimo Virtanen, akateeminen sihteeri Hanna Manner Tuomi, sihteeri Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Ryhmä on kuullut Suomen valtiotieteilijöiden liiton edustajia. Työryhmä jättää ehdotuksensa UNIFI:n hallitukselle 24.10.2011. 2

B. Yhteiskuntatieteiden nykytila ja kehittämistoimet yliopistoissa Yhteiskuntatieteellinen pääainekoulutus on jakautunut Suomessa kahdeksaan yliopistoon. Lisäksi yhteiskuntatieteitä on mahdollista opiskella sivuaineina useimmissa yliopistoissa. Koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat kohtuullisen hyvin eikä valmistuneiden maistereiden työttömyys ole laaja ongelma. Joillakin aloilla on selvästi tarvetta koulutuksen lisäämiseen, tästä selvimpänä esimerkkinä sosiaalityö. Sekä koulutusyksiköiden että sisäänottojen laajuudet vaihtelevat huomattavasti. Suurin ja monipuolisin on Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, jossa opetusta annetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Tampereen yliopisto kokonaisuudessaan profiloituu yhteiskuntatieteisiin. Myös Jyväskylän ja Turun yliopistoissa yhteiskuntatieteillä on vahva ja vakiintunut asema. Åbo Akademi vastaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa alan ruotsinkielisestä koulutuksesta. Vaasan, Itä Suomen ja Lapin yliopistoilla on jokaisella oma erityisprofiilinsa. Niissä haetaan selkeitä yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja pyritään vastaamaan alueelliseen koulutuskysyntään. Yliopistojen yhteiskuntatieteelliset alat profiloituvat omaleimaisiksi kokonaisuuksiksi. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat historialliset, alueelliset, tiedepoliittiset ja rakenteelliset tekijät. Pienissä yksiköissä yhteistyö lähiaineiden kanssa muodostaa luontevan toimintaympäristön, mutta ylipäänsä yhteistyöllä on merkittävä rooli useilla yhteiskuntatieteellisillä tutkimusaloilla ja oppiaineissa. Tätä ilmentää alan toimijoiden laaja osallistuminen erilaisiin yhteistyöverkostoihin. Liittoutuminen tai verkottuminen valtakunnallisesti tai alueellisesti ja oman tutkimus ja opetusprofiilin hakeminen ovat mahdollisuuksia, joita tulee edelleen kehittää. Yhteisen opetuksen tarjoamista yli yhteiskuntatieteiden verkoston tulee myös harkita, sillä se voi vapauttaa voimavaroja tutkimukseen. Ehkä ei ole välttämätöntä opettaa peruskursseja joka yliopistossa. Yliopistoittain yhteiskuntatieteet profiloituvat seuraavasti (aakkosjärjestys). Valittavissa olevat pääaineet käyvät ilmi liitteestä 1. Helsingin yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja opetus keskittyvät valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Laitosrakenne uudistettiin vuoden alusta, jolloin kymmenen entistä laitosta organisoitiin kahdeksi uudeksi laitokseksi (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos ja Sosiaalitieteiden laitos). Laitosuudistukseen sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Kaikilta osin tilannetta ei ole pidetty onnistuneena, mutta kokonaisuutena suurlaitosten merkitys on koettu positiivisena, sillä ne mahdollistavat entistä tiiviimmän oppiaineiden välisen tieteellisen vuoropuhelun ja yhteistyön sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Tiedekunnan kanssa läheisessä yhteistyössä toimii Svenska social och kommunalhögskolan, jonka keskeisenä tehtävänä on kouluttaa valtiotieteen kandidaatteja ruotsinkielellä. Valmistuneiden kandidaattien on mahdollista jatkaa maisteriopintoja valtiotieteellisen tiedekunnan eri oppiaineissa ja saada opetus joko ruotsin tai suomen kielellä. Kansantaloustieteen alalla toimii HECER tutkimusyksikkö, joka on Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Hankenin yhteinen. Parhaillaan selvitetään yksikön organisatorista ja hallinnollista mallia sekä yhteistyön laajentamista jatkokoulutuksen ohella entistä enemmän myös perusopetukseen. 3

Lisäksi yliopistossa toimii Aleksanteri Instituutti, jonka tutkimusalat ja intressit painottuvat yhteiskuntatieteisiin (Venäjä tutkimus). Helsinki University Centre for Environment (HENVI) kokoaa yhteen ympäristötutkimusta, jossa myös yhteiskuntatieteet ovat vahvasti esillä. Lisäksi valtiotieteellinen tiedekunta koordinoi HEINE (Network for Higher Education and Innovation Research), HIST (Helsinki Institute of Science and Technology Studies), Eurooppa tutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen verkostoja. Verkostot yhdistävät tutkimus ja opetusaloillaan paitsi Helsingin yliopiston toimijat myös koko pääkaupunkiseudun korkeakoulukenttää. Kehitysmaatutkimuksella on valtakunnallinen vastuu ja se toimii monitieteisessä ympäristössä HY:ssa. Liittymiä muihin tieteen ja koulutusaloihin on filosofian, kehitysmaatutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen (hum. tdk.), tilastotieteen (matem. luonnontiet. ja käyttäytymistiet. tdkt) ja taloustieteen aloilla. HY:ssa viestintä on mielletty selkeästi yhteiskuntatieteisiin kuuluvaksi ja logopedia joko humanistisiin tai käyttäytymistieteisiin kuuluvaksi aineeksi. Tiedekunnan eri aloilla on toimivat yhteistyösuhteet useiden yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Profiloituminen Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta on maan suurin tutkimus ja opetusyksikkö. Useilla tiedekunnan aloilla on valtakunnallinen tutkimus ja/tai koulutusvastuu. Painotus tutkimuksen ja opetuksen välillä vaihtelee jonkin verran aloittain. Keskimäärin tutkimusrahoituksen taso on korkea, mutta myös tutkintoja valmistuu runsaasti. Kaikilla aloilla on runsaasti sivuaineopiskelijoita. Muutamissa aineissa kuten tilastotieteessä näiden osuus on huomattava. Ison, monialaisen yliopiston tuki on alalle merkittävä. Yliopisto muodostaa monitieteisen oppimisympäristön, jossa on runsaasti yhteiskuntatieteitä tukevia aloja, kuten alue ja kulttuurintutkimus, maantiede, kielitieteet (myös ns. harvinaiset kielet ja kulttuurit) sekä oikeustieteet. Historia ja filosofia ovat humanistisen tiedekunnan oppiaineita. Valtiotieteellisen tiedekunnan käytännöllinen filosofia sekä poliittinen ja talous ja sosiaalihistoria ovat pienuudestaan huolimatta menestyneitä oppiaineita sekä opetuksessa että tutkimuksessa (esim. molemmissa tutkimuksen huippuyksikkö). Toisaalta suuri ja perinteikäs organisaatio on hidas taipumaan uudistuksiin, mikä nousee esille esimerkiksi johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiedekunta panostaa huippututkimukseen, uusiin tieteellisiin avauksiin ja kansainväliseen julkaisemiseen. Tässä se tukeutuu yhteistyöhön sekä omassa yliopistossa että monitieteisissä tutkimusverkostoissa. Vuosittain (2005 ) keskimäärin suoritettujen tutkintojen määrät ovat korkeita (maistereita keskim. 30 / oppiaine, tohtoreita keskim. 3,8 / oppiaine). Vain käytännöllisessä filosofiassa ja tilastotieteessä suoritetaan alle kymmenen maisterintutkintoa vuodessa. Tiedekunta on yleensä saavuttanut maisterintutkintotavoitteensa ongelmitta. Vuonna maisterintutkintoja suoritettiin poikkeuksellisesti vain 86 % asetetusta tavoitteesta. Tohtorintutkinnoissa tavoite saavutettiin. Kvantitatiivisten menetelmien opetusta kehitetään yhteistyössä eri oppiaineiden ja tilastotieteen kesken. Tiedekuntatasolla opetusta ja hankkeita kehitetään hyödyntäen alan toimivia yhteistyöverkostoja. Resurssien niukkuus lisää opettajien työtaakkaa ja heikentää opiskelija /opettaja suhdelukua. Uusien opiskelijoiden valinta useiden väylien kautta (avoin yliopisto, maisteriohjelmat) vaikuttaa opiskelijoiden ikärakenteeseen. Sosiaalityön ala profiloituu voimakkaasti koulutukseen, mikä on aiheuttanut ongelmia mm. pätevän opettajakunnan rekrytoinnissa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on tällä het 4

kellä kymmenen englanninkielistä maisteriohjelmaa ja näiden lisäksi viidessä oppiaineessa maisteriopinnot voi suorittaa englanniksi. Maisteriohjelmien organisointi ja hallinnointi vaatii runsaasti resursseja. Yhteiskuntatieteiden aseman suhteessa koviin tieteisiin koetaan olevan muutospaineessa, mikä aiheuttaa pelkoa resurssien vähenemisestä. Itä Suomen yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Kuopion yliopiston ja Joensuun yliopiston integraatio Itä Suomen yliopistoksi tapahtui vuoden alusta. Tämä vaati huomattavan ponnistuksen ja edellytti laajan valmistelun, jossa myös yhteiskuntatieteiden asemaa tarkasteltiin kriittisesti. Kummallakin yliopistolla oli alan tutkimusta ja koulutusta, joka yhdistymisen myötä oli integroitava yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudessa organisaatiossa Sosiaali ja terveysjohtamisen laitos ja Yhteiskuntatieteiden laitos kuuluvat Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan, joka sijaitsee kolmella kampuksella, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Samassa tiedekunnassa ovat myös Oikeustieteiden laitos, Kauppatieteiden laitos, Historia ja maantieteiden laitos, Karjalan tutkimuskeskus sekä Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos. Yhteiskuntatieteiden alan tutkintoja eri ohjelmissa tuotetaan usealla mainituista laitoksista joko omina pääainekokonaisuuksina tai integroituneena esim. terveystieteiden tutkintoon. Uudistuksen yhteydessä toteutettiin jo merkittävää rakenteellista uudistusta ja luovuttiin uusien opiskelijoiden rekrytoinnista seuraaviin oppiaineisiin: filosofia, oikeusfilosofia, kansantaloustiede, paikallistalouksien koulutusohjelma (yrittäjyys), oikeustaloustiede, sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka (Kuopio) sekä kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus. Lisäksi lakkautettiin kansainvälisiä maisteriohjelmia, joiden tilalle perustettiin kaksi uutta ohjelmaa (kolmas on suunnitteilla). Aloituspaikat päähaussa ja erillisvalinnoissa ovat säilyneet muutoin samalla tasolla. Useilla oppiaineilla on tiivistä oman ja lähialojen kotimaista ja kansainvälistä verkostoyhteistyötä. Esimerkkeinä tästä ovat sosiaalityö (SOSNET, ERIS, Nordforsk, 10 eurooppalaisen yliopiston yhteistyöverkosto), sosiaalipedagogiikka ja sosiologia (Joensuu) (kansalliset ja kansainväliset verkostot) sekä sosiologia (Kuopio) ja ympäristöpolitiikka ja oikeus (sektoritutkimuslaitosyhteistyö). Sosiaalihallintotieteellä on toimiva yhteys koko hyvinvointialan kenttään. Eri oppiaineiden välinen yhteistyö yliopiston sisällä koetaan tärkeäksi, samoin yhteistyö alan ammattikorkeakoulutuksen kanssa (mm. sosiaalipedagogiikka). Alan tutkijat ovat saaneet merkittävää tutkimusrahoitusta niin kansallisista kuin kansainvälisistä tiederahoituksista. Koko tiedekunnan täydentävän rahoituksen taso on noin 9 miljoonaa euroa. Profiloituminen Hyvinvointi, terveys, luonnonvarat ja ympäristö ovat Itä Suomen yliopiston painoaloja. Myös yhteiskuntatieteet profiloituvat pitkälti näiden mukaisesti. Monet Itä Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden oppiaineista ovat pieniä, nuoria ja spesifejä (esim. sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinto). Ne integroituvat muihin tieteenaloihin, mikä merkitsee mahdollisuutta kouluttaa osaajia tietyille erikoisaloille ja voi turvata oppiaineen jatkumisen tuottoisana ja innovatiivisena. Toisaalta nämä alat voivat olla suhdanneherkkiä ja pätevän opettaja ja tutkijakunnan rekrytoiminen voi tuottaa ongelmia (esim. sosiaalipedagogiikka). Myös opiskelijarekrytoinnissa suurten volyymien saavuttaminen on haasteellista. Vaikka monissa oppiaineissa kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen asema (esim. sosiaalipedagogiikka, ympäristöpolitiikka ja oikeus, sosiologia/joensuu), on toisaalta kansainvälisessä julkaisemisessa 5

ja myös yhteistyössä kehittämistarpeita (sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiaalihallintotiede, sosiologia/kuopio). Useassa oppiaineessa suoritettujen maisterintutkintojen määrät ovat pieniä. Sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinnossa, sosiaalihallintotieteessä (integroituneet terveyshallintotieteen koulutusohjelmaan), sosiaalipedagogiikassa, sosiaalipsykologiassa, sosiologiassa (Kuopio) sekä ympäristöpolitiikassa ja oikeudessa vuosittain suoritettujen maisterintutkintojen määrät jäävät keskimäärin alle kymmenen. Myös tohtorintutkintojen määrät ovat pieniä. Ainoastaan yhteiskuntapolitiikassa on vuosien 2005 aikana suoritettu yhteensä enemmän kuin kymmenen tohtorin tutkintoa. Vuonna maisterintutkintojen tavoite on saavutettu 76 %:sesti, tohtorintutkintoja valmistui 60 % tavoitteesta. Kolmen vuoden illa tutkintotavoitteet pyritään saavuttamaan. Useissa oppiaineissa valmistuneiden työllistyminen on hyvä (sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka). Joissain tapauksissa työvoimapula voi johtaa myös opiskeluaikaiseen työhön hakeutumiseen ja opintojen viivästymiseen (sosiaalityö). Opintojen keskeyttäminen on ongelmana sosiologiassa. Resurssit koetaan riittämättömiksi useissa oppiaineissa, mikä vaikeuttaa toimintaa monin tavoin. Muutaman avaintoimijan varaan rakentuvat ohjelmat ovat haavoittuvia esimerkiksi henkilöstövaihdosten vuoksi. Yhteiskuntatieteet kokevat asemansa uhatuksi Itä Suomen yliopiston sisäisissä strategioissa. Pelkona on, että eläköityviltä vapautuvia työsuhteita ei täytetä (sosiologia/joensuu, yhteiskuntapolitiikka) ja että tutkimuksen kärkialueet painottuvat siten voimakkaasti terveys ja luonnontieteiden kovia aloja suosivasti. Jyväskylän yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteet on organisoitu Yhteiskuntatieteen ja filosofian laitokseen. Pääaineina voi opiskella filosofiaa, valtio oppia, sosiaalityötä, sosiologiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa. Sukupuolentutkimusta voi nykyään opiskella vain sivuaineena. Yhteiskuntatieteiden asema yliopistossa on vakiintunut, ja ne muodostavat selkeän, oman kokonaisuuden. Laitoksella on kolme maisteriohjelmaa, joista yksi on kansainvälinen ja toisestakin suunnitellaan englanninkielistä. Sisäänotto kuhunkin on vähintään 20 vuodessa. Maisteriohjelmissa opiskellaan sekä oman laitoksen että myös muita yliopistossa edustettuina olevia oppiaineita. Suunniteltuja uudistuksia ovat tohtoriopintojen tehostaminen, maisteriopintojen uudelleen organisoiminen ja uuden opiskelijavalintamallin käyttöönotto vuonna 2012. Kaikkia oppiaineita pidetään profiloitumisen kannalta yhtä tärkeinä. Varsinkin maisteriohjelmat merkitsevät tärkeitä yhteistyökanavia eri tiedekuntien välillä (esim. kulttuuripolitiikka). Profiloituminen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteet profiloituvat perinteisinä, generalistisina, kansainvälisestikin vahvoina tutkimus ja opetusaloina. Kandidaatintutkintoja on vuosina 2005 valmistunut keskimäärin 12 25 / oppiaine / vuosi ja maisterintutkintoja 12 31 / oppiaine / vuosi. Suurimmat oppiaineet ovat sosiologia, valtio oppi ja yhteiskuntapolitiikka. 6

Laitoksen tutkintotavoitteet ylittyvät kandidaatin ja tohtorintutkinnoissa, maisterintutkintojen tavoite alittuu. Tavoitteena on painopisteen siirtäminen tohtori ja maisteritasolle kaikissa oppiaineissa. Tohtorikoulutusta halutaan lisätä jopa kandidaatti ja maisterikoulutuksen kustannuksella. Jyväskylän yhteiskuntatieteillä on suhteellisesta pienuudestaan huolimatta laaja ulkopuolinen tutkimusrahoitus ja mm. kaksi huippututkimusyksikköä (valtio oppi ja filosofia) sekä akatemiaprofessuuri. Kansainvälisesti vahvoja ovat filosofia, valtio oppi ja yhteiskuntapolitiikka. Valtio opin tutkimuskohdekirjo on erittäin laaja. Oppiainerakennetta on kehitetty muuttamalla naistutkimus sukupuolentutkimuksen sivuaineeksi ja integroimalla sosiaaligerontologian maisteriohjelma sosiologian oppiaineeseen. Sosiaalityön resursseja vahvistetaan edelleen. Lapin yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Lapin yliopistossa toimii Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, jossa voi pääaineina opiskella hallintotiedettä, johtamista, matkailututkimusta, sosiaalityötä, sosiologiaa, valtio oppia, kansainvälisiä suhteita ja soveltavaa psykologiaa. Vuosina 2009 toteutettiin organisaatiomuutos, jossa matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta ja menetelmätieteiden laitos yhdistettiin yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan ja tiedekunnan sisäinen laitosrakenne lakkautettiin. Tiedekunta on suurin yliopiston neljästä tiedekunnasta ja sillä on vahva asema yliopiston sisällä. Sisäänotot julkisoikeuden ja kuntoutustieteen pääaineisiin on lopetettu vuosina 2009, ja ne on integroitu sosiaalityöhön. Eri oppiaineilla on yhteistyöverkostoja, pooleja, joiden avulla koulutuksen kysyntää ja tarjontaa voidaan joustavasti hallita synergiaa hyödyntäen. Valtio opin ja kansainvälisten suhteiden sisäänotot on yhdistetty yhdeksi politiikkatieteiden sisäänotoksi vuodesta 2008 lähtien. Soveltavan psykologian maisterikoulutus on vuodesta 2005 lähtien toteutettu osana hallintotieteen pääainetta. Synergiaetuja saadaan myös Lapin korkeakoulukonsernin sisällä. Kuitenkin tutkintokoulutuksessa on vielä mahdollista lisätä tiedekuntien ja oppiaineiden välistä synergiaa. Profiloituminen Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta profiloituu pohjoisiin ja arktisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, sisältäen matkailun. Tiedekunta vastaa koko Pohjois Suomen alueen yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja koulutuksesta. Hallintotieteillä on valtakunnallisesti oma profiili, jossa keskeisellä sijalla ovat muutos, tietohallinto ja johtamisen psykologiset kysymykset. Liiketoimintaosaamisen tutkimus on profiloitu johtamiseen ja markkinointiin osana yhteiskunnallista toimintaympäristöä. Sosiologia ja politiikkatieteet kytkeytyvät pohjoisen hyvinvoinnin tutkimukseen, johon liittyen saametutkimusta ja kaivosyhteisöjen tutkimusta vahvistetaan. Matkailututkimus on oppiaineena maan ainoa. Sosiaalityön koulutus on volyymiltään maan laajin. Tiedekunta myös koordinoi sosiaalityön yliopistoverkostoa (SOSNET). Pohjoinen hyvinvointi, muuttuva työ ja sen johtaminen yhdistävät tiedekunnan tutkimusta. Tutkimuksen kansainvälisyyteen tulee kiinnittää huomiota, samoin kuin tutkimusryhmien muodostumiseen. Täydentävän rahoituksen määrä (41 % vuoden tiedekunnan toteutuneesta toiminnan volyymistä) on huomattava. Maisterintutkintojen määrä vaihtelee vuosina 2005 oppiaineittain keskimäärin 1,5:n (valtio oppi) ja 34:n (sosiaalityö) välillä / oppiaine / vuosi. Tohtoreita valmistui keskimäärin 0,3 1,8 / oppiaine / 7

vuosi. Valmistuneiden määrällä mitattuna sosiaalityö on selvästi suurin oppiaine. Seuraavina ovat hallintotiede ja sosiologia. Valtio opin ja johtamisen oppiaineissa maisterintutkintojen määrät jäävät selvästi alle kymmeneen vuodessa. Vuonna maisterintutkintotavoite saavutettiin 83 %:sesti ja tohtorintutkinnoissa täysin. Yliopisto ja tiedekuntatasolla on kiinnitetty paljon huomiota työhyvinvointiin ja osallistamiseen. Tampereen yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Tampereen yliopistossa on toteutettu vuoden 2011 alusta opetuksen ja tutkimuksen rakenteiden perusteellinen uudistus. Tiedekunnat ja laitokset (aiemmin yli 40) on lakkautettu. Niiden tilalla toimii yhdeksän tieteenalayksikköä. Yhteiskuntatieteet on sijoitettu niistä kolmeen eri yksikköön: yhteiskunta ja kulttuuritieteisiin (YKY), johtamiskorkeakouluun (JKK) sekä viestinnän, median ja teatterin yksikköön (CMT). Kaikissa näissä yksiköissä yhteiskuntatieteillä on johtava asema. Uudistuksen ydin ovat uudet, laaja alaiset tutkinto ohjelmat, joissa oppiaineiden yhteistyö korostuu. Koko yliopiston hakukohteiden määrä on puolitettu (nyt noin 25). Uudistukset tehostavat opetusta ja vapauttavat voimavaroja tutkimukseen. Laajat yksiköt ovat oppiaineille uudenlainen toimintaympäristö, jossa tieteenalarajat ylittyvät. YKYn tutkinto ohjelmat yhdistävät humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen. JKK yhdistää politiikan tutkimuksen, hallintotieteet ja kauppatieteet. Viestinnän, teatterin ja median tutkimus muodostavat integroidun tutkimus ja koulutuskokonaisuuden. Tampereen yhteiskuntatieteillä on kiinteät yhteydet alan lukuisiin tutkimuskeskuksiin, ja ne toimivat osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Profiloituminen Yhteiskunnan tutkimus ja opetus ovat Tampereen yliopiston ydinaluetta. Se on kansallisesti vahva, kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu, sillä on tutkimuksellisesti toimivat kokonaisuudet ja yhteistyöverkostot niin tieteenalan sisällä kuin lähitieteidenkin kanssa. Kansainvälinen julkaisutoiminta ei vielä kaikilta osin ole riittävän vireää. Tutkimuksen strategisia teemoja ovat muun muassa yhteiskunnan muutoksen ja historian tutkimus, julkisen ja yksityisen rajapinnan tutkimus, työelämän tutkimus, tieteen ja innovaatioympäristöjen tutkimus sekä Eurooppa ja Venäjä tutkimus. YKYssä toimii oman alansa valtakunnallista vastuuta kantava Rauhan ja konfliktintutkimuslaitos. Viestinnän tutkimuksessa keskeisiä kohteita ovat etenkin julkisuus, journalismi ja mediakulttuuri. Koulutuksen profiilit rakentuvat yhtäältä alan perusaineista, toisaalta osa koulutuksista pätevöittää kohdennetuille tieteellis ammatillisille urille. Yliopiston monialaisuus ja valinnaisten aineiden laaja kirjo mahdollistavat opiskelijoille erilaisten tutkintoprofiilien toteuttamisen myös yli tieteenalayksiköiden rajojen. Vuonna 2012 aloittavat uudet, laaja alaiset tutkinto ohjelmat tuottavat opetusta nykyistä tehokkaammin ja joustavammin, mutta silti joitakin oppiaineita vaivaa yhä suhteellinen pienuus. Oppiaineet ovat laajasti mukana kansallisissa tieteenalaverkostoissa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä tehostetaan. Vuodesta 2012 alkaen pienten oppiaineiden itsenäisiä tutkinto ohjelmia ei enää ole. YKYssä toimii yhteiskuntatieteiden alalla kuusi tutkinto ohjelmaa. Sosiaalitieteiden ohjelma yhdistää kuusi entistä oppiainetta, sosiaalityön tutkinto ohjelma toimii omanaan. (Muita tutkinto ohjelmia YKYssä ovat filosofia, historia, psykologia ja logopedia). Porin yksikön pienet tutkintolinjat lopettavat sisäänoton kan 8

didaatintutkintoon vuoden 2012 jälkeen ja opetus integroidaan pääkampuksen ohjelmiin. JKKssa toimii 2012 alkaen yhteiskuntatieteiden alalla kaksi tutkinto ohjelmaa (politiikan ja hallintotieteen tutkintoohjelmat). (Lisäksi yhteiskuntatieteiden ulkopuolelta kauppatieteiden ohjelma). Sekä YKYssä että JKKssa laaja alaisten kandidaatinohjelmien jälkeen erikoistutaan opintosuuntiin. CMTssä viestinnän tutkinto ohjelman ytimen muodostaa yhteiskuntatieteen alalla tiedotusoppi (muut aineet puheoppi ja mediakulttuuri kuuluvat humanistiseen alaan). Vuonna Tampereella maisterintutkintotavoite saavutettiin 83 prosenttisesti ja tohtorintutkintotavoite ylitettiin. Turun yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Yhteiskuntatieteet ovat tärkeä ja toimiva osa Turun yliopistoa. Monialaisuus näkyy tieteenalat ylittävässä tutkimus ja opetusyhteistyössä ja se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden valita monipuolisia tutkintokokonaisuuksia. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on kymmenen oppiainetta: filosofia (käytännöllinen ja teoreettinen), logopedia, poliittinen historia, psykologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia, tilastotiede ja valtio oppi. Alat ylittävä monitieteinen tutkimus on tyypillistä ja oppiaineiden välillä tehdään runsaasti yhteistyötä. Verkostoituminen keskeisillä tutkimusaloilla vahvistaa tutkimusprofiilia. Kaikilla yhteiskuntatieteen aloilla on yhteys kansainvälisiin huippututkimusyksiköihin. Julkaiseminen tapahtuu huomattavalta osin kansainvälisillä foorumeilla. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa siirryttiin vuoden alusta kymmenen oppiaineen laitosrakenteesta kolmeen laitokseen: käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos (filosofia, logopedia ja psykologia), politiikantutkimuksen laitos (poliittinen historia ja valtio oppi) sekä sosiaalitieteiden laitos (sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia ja tilastotiede). Muutos on todettu onnistuneeksi. Sekä sosiaalitieteiden että politiikan tutkimuksen yhteistä perus ja aineopetusta ollaan lisäämässä. Filosofialla on koko yliopistoa palveleva rooli, ja sitä pyritään jatkossa terävöittämään entisestään varsinkin yliopiston yhteisissä tutkijakouluissa. Filosofian oppiaine on tutkimusintensiivinen, mikä näkyy perusrahoitusta korkeampana SA rahoituksena. Osa yhteiskuntatieteellisen alan oppiaineista sijaitsee muissa tiedekunnissa (mm. kansantaloustiede, mediatutkimus ja kulttuurimaantiede). Turun yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä alalla on paljon tutkimus ja opetusyhteistyötä esimerkiksi kahdessa tiedekunnassa opetettavan taloussosiologian kautta. Profiloituminen Turun yliopiston kokonaisuudessa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on suhteellisen pieni. Tiedekunta panostaa tutkimuksen ja opetuksen korkeaan laatuun, työelämärelevanssiin, kansainvälisyyteen sekä tutkimusintensiivisyyteen. Turun yliopiston sosiaalitieteellinen tutkimus perustuu tyypillisesti suurten tilastoaineistojen analyysiin. Suuntauksena on konkreettinen sosiaalitutkimus, sosiaalisten rakenteiden ja instituutioiden tutkimus, hyvinvointitutkimus, kulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteiskunnallisen epätasa arvon tutkimus sekä kansainvälinen vertaileva tutkimus. Laitoksessa toimii Turun hyvinvointitutkimuskeskus (TCWR, Turku Centre for Welfare Research). Politiikan tutkimuksessa painottuu kansainvälisten suhteiden ja niiden historian tutkimus, Eurooppatutkimus sekä Itä Aasian tutkimus, jossa toimii erillinen tutkimuskeskus (CEAS, Centre for East Asian 9

Studies). Valtio opin, filosofian ja kansantaloustieteen tutkimusyhteistyö toteutuu julkisen valinnan tutkimuskeskuksessa, joka on SA:n huippututkimusyksikkö (PCRC, Public Choice Research Centre). Filosofia on pieni, mutta vahva oppiaine. Siinä keskeisiä tutkimusalueita ovat uuden ajan filosofian historia, käytännöllinen etiikka ja yleinen yhteiskuntafilosofia. Sosiaalityön koulutuksessa on erittäin hyvä läpäisy ja hyviä hakijoita tulee vuosittain runsaasti. Sosiaalityön sisäänoton kasvattamiseen on erittäin suuri paine. Taloustieteen tohtorinkoulutus on ollut heikkoa. Asiaan on puututtu. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja Turun kauppakorkeakoulun taloustieteet yhdistettiin vuonna ja ongelma näyttää korjaantuneen. IASM (Institutions and Social Mechanisms) maisteriohjelma on lakkautettu vuonna 2011 heikkojen tulosten vuoksi. Samasta syystä lakkautettiin European Studies maisteriohjelma vuonna 2007. Tilastotiedettä vahvistetaan perustamalla Turun yliopistoon tilastotieteen keskus. Samassa yhteydessä tilastotieteen professorien määrä kaksinkertaistetaan neljään. Käyttäytymis ja yhteiskuntatieteisiin tulee oma, suunnattu tilastotieteen professuuri. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa tilastollista tutkimusta yliopiston kaikilla tieteenaloilla ja Åbo Akademissa, jonka kanssa yliopiston tilastotiede on kiinteässä yhteistyössä. Tiedekunnasta valmistuneiden työllistyvyys koulutusta vastaaviin tehtäviin on kaikilla aloilla hyvä. Koulutuspaikkojen lisäystarvetta on erityisesti sosiaalityössä, logopediassa ja psykologiassa. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa suoritettiin vuonna tohtorintutkintoja keskimäärin yksi /oppiaine. Yliopiston julkaiseman tilaston (http://www.utu.fi/opiskelu/wentti/tilastot/tilastot/tutkinnot/tutkinnot_numeroin/index.html) mukaan ylempien korkeakoulututkintojen tavoite on vuosina 2008 saavutettu keskimäärin 78 %:sesti ja tohtorintutkintojen tavoite 70 %:sesti. Vaasan yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Vaasan yliopistossa yhteiskuntatieteiden tutkimus ja opetus sijoittuvat filosofiseen tiedekuntaan, joka muodostettiin aikaisemmista humanistisesta ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Pääaine on hallintotieteet, joihin Vaasassa kuuluvat aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus sekä sosiaali ja terveyshallintotiede. Sosiologia oli aiemmin myös pääaine, mutta se lopetettiin liian heikkona. Aikaisemmasta neljästä hakukohteesta on nyt supistettu yhteen. Vuoden 2012 opiskelijahaussa kaikki opiskelijat hakevat hallintotieteiden yhteiseen kandidaattiohjelmaan. Hallintotieteiden yhteydessä toimii yhdessä humanististen aineiden kanssa toteutettava kansainvälinen maisteriohjelma, jossa voi valmistua oppiaineessa julkisjohtaminen. Profiloituminen Vaasan yliopiston yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja opetus keskittyy vain hallintotieteisiin. Lähtökohtana yliopiston kehitykselle on vanha kauppakorkeakoulukonteksti. Kauppatieteet leimaavat pientä yliopistoa edelleen eniten. Konteksti on vaikuttanut myös hallintotieteissä omaksuttuihin painotuksiin. Tällä hetkellä hallintotieteiden tutkimuksessa tarkastellaan modernin hallintokäsityksen mukaisesti julkisen ja yksityisen sekä kansallisen ja kansainvälisen rajapinnoilla tapahtuvia ilmiöitä. Vertaileva 10

tarkastelutapa muodostaa keskeisen näkökulman. Tutkimuksessa korostuu muilta oppimisen mahdollisuuksien kriittinen arvioiminen sekä julkisen ja yksityisen yhteistyömuodot. Yliopiston sisällä hallintotieteet profiloituvat yliopiston painoalaan Organisaatioiden johtaminen ja asiakaslähtöinen uudistaminen. Koulutus on hyvin linjassa alueellisen koulutuskysynnän kanssa. Sekä työllistymisestä että valmistumisajoista päätellen se toimii hyvin. Uusi tiedekuntarakenne tukee uusia avauksia humanistis yhteiskuntatieteelliseltä pohjalta. Isompien kandidaattiohjelmien muodostamisessa näitä ollaan jo hyödyntämässä. Tutkimusryhmien muodostaminen on parantanut tutkimusedellytyksiä. Tutkimusrahoituksen hankkiminen on kuitenkin tiedekunnan edustamilla aloilla kauppatieteiden ja tekniikan tutkimusta työläämpää. Vaasan yliopistossa sivuainemahdollisuudet perinteisissä yhteiskuntatieteissä ovat rajattuja, minkä vuoksi opiskelijat lukevat kauppatieteitä sekä kielten ja kulttuurien tuntemusta lisääviä aineita muita hallintotieteiden yksiköiden opiskelijoita enemmän. Tämä on sekä puute että vaasalaista koulutusta vahvasti profiloiva tekijä. Vaasan sijainti ei helpota korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä yhteiskuntatieteissä. Merkittävimmät paikalliset yhteistyökumppanit ovat oman yliopiston muiden aineiden ohella Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksiköt sekä Helsingin yliopiston juristikoulutus. Vuonna 2012 aloittava hallintotieteiden yhteinen kandidaattiohjelma tullee alkuvaiheessa vaikeuttamaan koulutuksen markkinointia. Tähän asti identifioituminen hallintotieteisiin on tapahtunut pääosin pääainepohjalta. Vuodesta 2013 perittävät kansainvälisten maisteriohjelmien lukukausimaksut vähentävät mitä luultavimmin hakijoiden määrää joksikin aikaa. Yliopiston selkeä profiloituminen ja keskittyminen vain hallintotieteisiin merkitsee, että tutkintoja valmistuu useimmissa oppiaineissa keskimäärin enemmän kuin kymmenen vuodessa ja tutkintotavoitteet täyttyvät. Vuotuinen vaihtelu on silti kohtuullisen suurta. Tohtorintutkintotavoite on saavutettu myös vuonna. Senkin osalta vaihtelua on mm. aineittain. Yhteinen kandidaattiohjelma ja yliopiston yhteisen tutkijakoulun hallintotieteiden tohtorikoulutusohjelma auttavat käyttämään olemassa olevia resursseja aikaisempaa paremmin yli ainerajojen. Näillä yhteistyöjärjestelyillä on merkittävä rooli opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistuksessa. Åbo Akademi Organisaatio ja yhteistyö Åbo Akademin yhteiskuntatieteet ja näin ollen myös yhteiskuntatieteelliset tutkinnot jakautuvat neljälle laitokselle: Oikeustieteen laitos (varanotaari, PM ja PK), Kauppakorkeakoulu (PK, PM, PD tutkinnot informaatiotieteessä ja kansantaloustieteessä), Valtiotieteen laitos (PK, PM, PD tutkinnot; julkishallinto, valtio oppi, valtio oppi ja joukkoviestintä, sivuaineina poliittinen historia ja globalisaatio) sekä Sosiaalitieteiden laitos (PK, PM, PD tutkinnot; sosiologia ja naistutkimus/ Turku sekä kehityspsykologia, sosiaalipolitiikka ja hoitotiede/ Vaasa), sivuaineet maaseuduntutkimus ja tilastotiede (väestötiede). Laitokset ovat maan ainoat täysin ruotsinkieliset yksiköt, joissa tarjotaan koulutusta kandidaattitasolta tohtoriasteelle. Laitokset aloittivat toimintansa vuoden alusta. Molemmat laitokset toimivat sekä Turussa että Vaasassa. Kahden paikkakunnan malli toimii erinomaisesti valtiotieteen laitoksella ja yhä paremmin myös sosiaalitieteissä. Yhteistoiminnalla erityisesti sivuainetarjontaa on voitu laventaa huomattavasti. Profiloituminen 11

Valtiotieteen laitos on mukana Åbo Akademin yhteisessä huippututkimusohjelmassa, ja sillä on vahvoja EU ja SA projekteja. Täydentävän rahoituksen merkitys on suuri, ja tutkimus kanavoituu SAM FORSK instituutin kautta. Kaikki opetusryhmät ja aineet Åbo Akademissa ovat pieniä kansalliseen tasoon suhteutettuna. Tämä johtuu yliopiston laajasta ruotsinkielisestä koulutusvastuusta. Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisellä koulutuksella on korkea työmarkkinarelevanssi. Osa oppiaineista perustuu kapealle, osa leveälle opintojen rakenteelle, työmarkkinoiden tarpeista ja aineiden profiileista riippuen. Valmistuneiden työllistymisaste on korkea. ÅA:n yhteiskuntatieteilijöillä on hyvä läpivirtaus ja suuri sivuainetarjonta. Opettajista on pulaa osittain sosiaalitieteissä. Opiskelijoita on vaikea motivoida tutkimukseen. Naistutkimus on lähinnä suurehko sivuaine, mutta sen profiloituminen työmarkkinoilla on vaikeaa. Lapin ja Jyväskylän yliopiston sekä Åbo Akademin yhteinen naistutkimuksen maisteriohjelma on vaikeuksissa. Yliopistolla on vaikeuksia tutkintotavoitteiden saavuttamisessa. Monet oppiaineet ovat pieniä, vuonna informaatiotieteessä, sosiologiassa, sosiaalipolitiikassa, julkishallinnossa ja kansantaloustieteessä valmistui alle kymmenen maisterintutkintoa ja keskimäärin vähemmän kuin yksi tohtorin tutkinto / oppiaine. OKM:n tilaston mukaan yliopisto on saavuttanut vuonna yhteiskuntatieteellisen alan maisterintutkintotavoitteen 63 %:sesti ja tohtorintutkintotavoitteen 43 %:sesti. 12

C. Tulevaisuuden visiot: Vahvat profiilit ja toimiva yhteistyö Yhteiskuntatieteissä oppiaineiden rooli näyttää olevan murroskohdassa. Uusia laaja alaisempia kandidaatti ja maisteriohjelmia suunnitellaan ja käynnistetään. Tohtoriohjelmissa näkyy etääntyminen oppiainesidonnaisuudesta ja ne keskittyvät tutkimusongelman ympärille. Muutoksia tukevat mm. Bolognan mallin kiteytyminen, opintotuen uudistukset, jne. Työryhmän näkemyksen mukaan nykyinen laaja alaistaminen tuottaa lähitulevaisuudessa yliopistojen profiloitumista. Vaikka oppiaineita tarkastellaan laajemmassa kehyksessä, joillain aineilla on vahvat oppiaineperinteet. Tämä on myös opetuksen ja tutkimuksen laadun kannalta tärkeää. Jotta yliopistot voisivat myös jatkossa tarjota laadukasta yhteiskuntatieteellistä koulutusta nykyistä joustavammin, tehokkaammin ja monipuolisemmin, tulee rakenteita ja sisäänottoja tarkastella avoimesti ja rakentavan kriittisesti. Työryhmä ehdottaa seuraavia konkreettisia toimia harkittaviksi, kun yhteiskuntatieteellisten alojen rakenteellista kehitystä jatketaan. Yliopistojen keskinäistä koordinoitua yhteistyötä yhteiskuntatieteiden alalla tulee jatkaa. Alaa tulisi kehittää mieluummin joukkueurheilun kuin yksilölajien suuntaan. 1. Koulutuksen volyymi sopeutetaan koulutustarpeen mukaan. Yhteiskuntatieteilijöiden työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Useimmat yhteiskuntatieteelliset alat eivät valmista suoraan yhteen ammattiin, vaan niistä sijoitutaan usein tietyn hakemisvaiheen jälkeen laajasti yhteiskunnan eri sektoreille, kuten julkishallintoon, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Akateemisesti koulutettujen joustavien generalistien tarve työelämässä tuskin vähenee. Kysyntä yhteiskuntatieteelliselle osaamiselle säilyy tai lisääntyy. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla on esitetty sisäänottojen supistamista. Koulutettavien ikäluokkien pienentyessä sisäänottoa on mahdollista supistaa 6 %, mikä on linjassa vuosittain suoritettujen maisterintutkintojen kanssa, jos vuosien 2005 keskimääräisiä tutkintomääriä pidetään normaalitilanteena. Sosiaalityön aloituspaikkoja tulee kuitenkin lisätä. Mikäli päädytään vähentämään aloittavien opiskelijoiden määrää, tulee ensisijaisesti tarkastella kriittisesti muita kuin perusvalintaväylää (avoin yliopisto, erillisvalinnat). Kesän päävalintaan kohdistuvat vähennykset koskevat nimenomaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia, joiden aseman parantamiseen vuonna 2013 voimaan tuleva opiskelijavalinnan uudistus pyrkii. Supistuksia tulee tarkastella yliopistokohtaisesti ottaen huomioon tavoitteiden saavuttaminen. Samalla tulee huolehtia siitä, että yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kokonaisvolyymia ei supisteta. Jotta oppiaine olisi elinkelpoinen, siinä tulisi olla riittävä maisterien vuosituotanto. Erityisperustein tästä on mahdollista poiketa esim. valtakunnallisen koulutusvastuun perusteella (esim. Åbo Akademi). Yhteistyön avulla on mahdollista sopia työnjaosta yliopistojen välillä. 2. Kandidaatinkoulutuksessa ja sivuaineopetuksessa hyödynnetään yliopistojen yhteistä koulutustarjontaa. Yhteistä kandidaatinkoulutusta lisätään. Bologna prosessin kautta aikaansaatu kolmiportainen tutkintorakenne tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön valtakunnallisesti siten, että kandidaatti ja maisteriopintojen suorittaminen on mahdollista selkeästi omina kokonaisuuksinaan. Tämä merkitsee nykyistä suurempia mahdollisuuksia muodostaa yliopisto ja yksikkörajat ylittäviä kandidaatin ja maisterinkoulutusohjelmia. Yhteiskuntatieteiden nykyistä laajemmille yhteisille kandidaatinkoulutuksille on olemassa sekä järkevät perusteet että hyvät edellytykset. Vapautuneet voimat olisi mahdollista kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen. 13

3. Oppiaineista muodostetaan suurempia, integroituja kokonaisuuksia. Yhteiskuntatieteelliset oppiaineet ovat olleet monessa yliopistossa pirstoutuneina pieniin, tarpeettoman itsenäisiin oppiaineisiin. Oppiaineiden välistä yhteistyötä lisäämällä on mahdollista päästä nykyistä tarkoituksenmukaisempaan opetukseen. Myös yhteistyötä muiden tieteen ja koulutusalojen kanssa on tarpeen syventää ja laajentaa. Monessa yliopistossa tämä prosessi on jo käynnistynyt ja siitä on saatu rohkaisevia tuloksia. Monialaiset opinnot antavat laajan näkökulman yhteiskuntatieteisiin. Opiskelija saa vankan pohjan, jolle rakentaa yhteiskuntatieteellistä identiteettiä ja löytää oma (pää)aineensa. 4. Tohtorikoulutus keskitetään yliopistojen tutkijakouluihin ja yhteisiin valtakunnallisiin tohtorikoulutusohjelmiin. Valtakunnalliset tohtoriohjelmat yhteiskuntatieteiden eri aloilla ovat hyviä esimerkkejä onnistuneesta yliopistorajat ylittävästä jatkokoulutusyhteistyöstä. Koeteltuja malleja olisi järkevää soveltaa muissakin oppiaineissa ja saada näin niukat, hajallaan olevat ohjausresurssit tehokkaaseen käyttöön. Samalla tulee kuitenkin hyödyntää täysimittaisesti paikallinen osaamispotentiaali jatkoopiskelijoiden ohjauksessa. Yhteisissä tohtoriohjelmissa keskitytään metodi ja teoriaosaamiseen, temaattiset valinnat ja lähiohjaus tapahtuu yliopistokohtaisesti. Tohtoriohjelmien kautta voidaan nostaa tutkijakoulutuksen laatua ja lisätä kansainvälisyyttä. Kevyellä rakenteellisella toteutuksella vältetään byrokratiaa lisäävä yliorganisointi. Samaan aikaan yliopistot perustavat omia monitieteisiä tutkijakouluja, joissa ylitetään tiedekuntaja oppiainerajat. Niissä voidaan toteuttaa järkevää työnjakoa yliopiston eri yksiköiden kesken, jolloin opettajat asiantuntemuksensa mukaan osallistuvat ohjaukseen. 5. (Kansan)taloustieteessä resursseja kohdistetaan suurten keskittymien rakentamiseen. Suomalaiset kansantaloustieteilijät ovat tiedostaneet oman tieteenalansa yksikköjen pienuuden suhteessa alan kansainvälisiin laitoksiin sekä synergiaedut, jotka olisivat saatavissa suuremmasta yksikkökoosta ja toiminnan volyymistä. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä kaikkien alan yksiköiden yhteistyöhön perustuva Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) sekä oppiaineiden yhteistyö Helsingissä ja Turussa. Tällä hetkellä kansantaloustiedettä opiskellaan pääaineena Helsingissä (Helsingin yliopisto, Aaltoyliopisto ja Hanken), Turussa (Turun yliopisto ja Åbo Akademi), sekä Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Oulun yliopistoissa. Joensuun yliopistossa pääaineopetus lopetettiin 2009 ja Lapin yliopistossa vuonna 2000. Helsingissä toiminta on organisoitu HECERin yhteistyöyksikköön, jonka yhteydessä työskentelee 17 19 professoria. Turussa Aboa Centre for Economicsin (ACE) puitteissa toimii 7 professoria. TaY:n ja JY:n kansantaloustieteen yksiköillä (yhteensä 9 professoria) on opetusyhteistyötä, osittain yhteinen jatko opintoseminaari sekä tutkimusyhteistyötä. Muissa opetusta antavissa yksiköissä on 1 4 professoria. Oppiaineen kansainväliset tutkimusedellytykset sekä laadukas ja monipuolinen opetustarjonta voidaan parhaiten turvata kehittämällä ja resursoimalla alan suurimpia ja jo nykyisellään merkittäviä yksikköjä ja yhteenliittymiä, erityisesti vahvistamalla alan sisäistä yhteistyötä Helsingissä ja Turussa sekä keskittämällä JY TRE allianssin resursseja yhteen toimintayksikköön. Työnjako kolmen suuryksikön välillä toteutettaisiin niiden erilaisten opetuksellisten ja tutkimuksellisten profiilien kautta. Yksiköt tarjoaisivat perus ja aineopintokokonaisuuksia myös muille, erityisesti kanditason opetukseen keskittyville yliopistoille erilaisin toteutustavoin. 6. Sosiaalityössä etsitään uusia malleja koulutuskysynnän ja tarjonnan epäsuhdan ratkaisemiseksi. Sosiaalityön koulutustarve ylittää työmarkkinoiden kysyntänä selkeästi tarjonnan eikä epäsuhdan umpeen kurominen vaikuta nykyresurssein mahdolliselta. Yhteiskuntatieteellisen alan kokonaisuu 14

den kehittymisen kannalta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että muista oppiaineista siirrettäisiin resursseja tälle alalle. Tilannetta on mahdollista helpottaa vain yliopistojen rahoituskehykseen lisättävällä strategisella, valtakunnallisiin tehtäviin kohdennettavalla rahalla. Sosiaalityön koulutus on sosiaalialan ainoa ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen koulutus, vaikka ala kokonaisuudessaan työllistää runsaan 7 % maan koko työvoimasta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan yliopistolliset sosiaalityön pääaineopinnot. Sosiaalityön koulutus on siten säädösten mukaan selkeästi yliopistojen tehtävä. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin pätevien opettajaresurssien niukkuus. Ammattikorkeakoulut kouluttavat sosiaalialalla (sosionomi amk) kelpoisuuslain määrittämiin sosiaaliohjaajan tehtäviin, joihin Opetushallituksen koulutustoimikunta on valtakunnallisen ennakoinnin pohjalta esittänyt tuntuvaa koulutuksen lisäystä alan kokonaisvolyymin kasvaessa (mm. väestön ikääntymisen seurauksena). Sosionomi amk:t ovat sosiaalityöntekijöiden ohella ainoat puhtaasti sosiaalialalle suuntaavat koulutukset. Hallitusohjelmassa uudelleen todennetun korkeakoululaitoksen duaalimallin mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustavoitteet poikkeavat toisistaan, eikä ammattikorkeakouluissa työnjaon mukaisesti ole pääainemallia eikä ammatillista sosiaalityön koulutusta. Sosiaalityön sivuaineopiskelua tulee laajentaa, jotta muiden pääaineiden opiskelijat voivat siirtyä joustavasti maisterivaiheessa sosiaalityön opintoihin. Edelleen tarvitaan myös avoimen yliopiston kautta suoritettavia perus ja aineopintoja. Lisäksi on mahdollista järjestää joustavia opintopolkuja amk opintojen pohjalta duaalimallia kunnioittaen. 7. Filosofia säilytetään yhteiskuntatieteiden tärkeänä perusaineena. Yhteiskuntatieteet tarvitsevat filosofiaa, jonka perusteiden opetus on mahdollista järjestää yhteistyössä esim. humanististen tiedekuntien kanssa. Filosofian maisteri ja tohtorikoulutus on keskitetty muutamaan vahvaan tutkimus ja opetusyksikköön. Yliopistojen yhteiset maisteriohjelmat voisivat toimia kanavina erilaisille filosofisille koulukunnille ja näin rikastuttaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata ja omaksua monipuolisesti erilaisia ajattelumalleja. Sekä filosofialla että tilastotieteellä on jossain määrin samansuuntainen rooli yhteiskuntatieteiden kentässä. Kummallakin on selkeä tutkimuksellinen pohja ja traditio, mutta toisaalta ne tukevat varsinaisia substanssiaineita joko metodisesti (tilastotiede) tai yleisesti tieteellistä ajattelua vahvistamalla (filosofia). Molemmissa aineissa kansallista yhteistyötä tekevät, pienetkin tutkinto ohjelmat voivat olla rakenteellisen kehittämisen kannalta mielekkäitä, kun niiden kautta saadaan mainitunkaltaista tukea yliopistojen strategisille painoaloille (esimerkiksi yhteiskuntatieteille). 8. Tilastotiede toimii sekä itsenäisenä tieteenalana että tieteenalarajat ylittävänä metodisena oppiaineena. Tilastotiede on oma oppialansa, mutta monet tieteenalat tarvitsevat sen antia metodiopetuksessaan. Tilastotieteen ja määrällisten tutkimusmenetelmien kehittämisen merkitys näyttää tulevaisuudessa lisääntyvän yhteiskuntatieteiden alalla. Samalla kuitenkin tämän osaamisen tulee olla hyvin integroitua juuri yhteiskuntatieteiden tarpeisiin. Tilastotieteen perusopetuksen ja omien tutkinto ohjelmien lisäksi olisi siis tärkeä turvata, että eri alojen opiskelijat saisivat vankan asiantuntemuksen juuri erikoisalojensa aineiston pohjalta. Yhteiskuntatilastotieteellä ja ekonometrialla on omat vahvat tieteelliset profiilit, jotka ovat hyvin edustettuina myös Suomessa. Niiden erityisyys suhteessa matemaattisesti painottuneeseen tilastotieteeseen tulisi ottaa huomioon mm. professuurien opetusalojen määrittelyssä ja yhteiskuntatieteille suunnatuissa tutkintovaatimuksissa. Erikoistumisen kautta voisi myös olla mahdollista saada alalle enemmän yhteiskuntatieteistä kiinnostuneita pääaineopiskelijoita. Tilastotieteen tutkimus sekä maisteri ja tohtorikoulutus tulisi keskittää muutamaan vahvaan tutkimus ja opetusyksikköön. 15

9. Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) integroituu muihin oppiaineisiin. Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) saattaa olla sivuuttamassa voimakkaimman eriytymisvaiheensa ja oppiaine on integroitumassa (kuten monet muutkin oppiaineet) lähemmäs muita yhteiskunta ja humanistisia tieteitä. Sen tematiikka ja kysymyksenasettelut eivät ole menettäneet relevanssiaan, vaan toteutuvat osana muiden aineiden opintoja ja tutkimusta. Opetuksessa sukupuolentutkimuksen rooli sivuaineena on edelleen merkittävä, mutta eriytyneisiin sukupuolentutkimuksen opintoihin maisteritasolla on ollut entistä vähemmän hakijoita. 16

UNIFI LIITE 1 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 2011: Oppiaineet Yliopisto, tiedekunta, laitos/ yksikkö Oppiaineet Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Yleinen valtio-oppi Sosiaalitieteiden laitos Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Yhteiskuntapolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Tilastotiede Viestintä Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Yhteiskuntamaantiede Ympäristöpolitiikka ja -oikeus Oikeustieteiden laitos Julkisoikeus (ei mukana selvityksessä) Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Sosiaalihallintotiede Yhteiskuntatieteiden laitos Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia (Joensuu) Sosiologia (Kuopio) Yhteiskuntapolitiikka Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Filosofia Sosiaalityö Sosiologia Valtio-oppi Yhteiskuntapolitiikka Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) Kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian tutkinto-ohjelma Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma Hallintotiede Johtaminen Kansainväliset suhteet Matkailututkimus Sosiaalityö Sosiologia Soveltava psykologia Valtio-oppi Filosofia Naistutkimus

2 Sosiaalityön tutkinto-ohjelma Tampereen yliopiston Porin yksikkö Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI Työelämän tutkimuskeskus WRC Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Tiedotusopin laitos Tiedotusoppi Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmat Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos Filosofia Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Valtio-oppi Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalipolitiikka Sosiaalityö Sosiologia Taloussosiologia Tilastotiede Taloustiede Turun kauppakorkeakoulu Taloustieteen laitos Kansantaloustiede Sosiaaliantropologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiologia Sosiaalityö Sosiaalityö, sosiaalipolitiikka, sosiologia, hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma Hallintotiede Finanssihallinto ja julkisyhteisön laskentatoimi Aluetiede Julkisoikeus Kansainvälinen politiikka Kunnallisoikeus Kunnallispolitiikka Kunnallistalous Ympäristöpolitiikka Valtio-oppi Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Åbo Akademi Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-ala Informaatiotutkimus Kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede Sosiaalitieteiden laitos Naistutkimus Sosiaalipolitiikka Kehityspsykologia Sosiologia Julkishallinto Valtiotieteiden laitos Valtio-oppi

UNIFI RAKE LIITE 2 Tunnuslukuja, yhteiskuntatieteet Aloittaneet, 2000 Aloittaneet Kandidaatintutkinnot, 2005 Kandidaatintutkinnot Maisterintutkinnot, 2005 Maisterintutkinnot OKM Maisterintutkinnot ja tavoite Tohtorintutkinnot, 2005 Tohtorintutkinnot Helsingin yliopisto 300 300 (350) 40 43 (43) Antropologia 21.. 21 26 14 11 2,2 1 5955 Kansantaloustiede 67.. 20 46 35 26 4,3 3 11970 Kehitysmaatutkimus 13.. 12 17 10 8 0,5 0 6529 Käyt. filosofia 20.. 11 21 8 9 1,5 1 4462 Sosiaalipolitiikka 37.. 21 28 24 17 5,5 3 10052 Sosiaalipsykologia 25.. 20 28 31 20 4,7 5 9675 Sosiaalityö 40.. 11 34 40 40 2,0 3 6693 Sosiologia 53.. 35 58 43 40 8,0 13 13344 Tilastotiede 22.. 3 0 7 3 0,8 2 10557 Viestintä 46.. 24 40 46 37 2,2 2 11740 Yhteiskuntahistoria 46.. 36 20 34 36 8,5 2 9629 Yleinen valtio oppi 71.. 52 66 74 53 5,0 5 23048 Svenska social och kommunalhögskolan 63 61 Itä Suomen yliopisto 119 138 (180) 6 6 (10) Julkisoikeus 88 173 53 59 38 27 1,7 4 4.. Sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinto 19 15 1,5 3 2,8 7 0 0.. (maisteriohjelma) Sosiaalihallintotiede 13 10 0,7 2 1,2 1 (1) 1.. Sosiaalipedagogiikka 14 9 3,5 4 5,3 3 (1) 0 Sosiaalipsykologia 15 20 5,2 12 9,8 7 (2) 0.. Sosiaalityö 45 41 26,0 46 42,3 40 1,2 (7) 0.. Sosiologia (Joensuu) 23 18 13,5 12 10,2 9 1,2 (7) 1.. Sosiologia (Kuopio) 9 12 2,0 3 4,7 4 0,5 (3) 0 Yhteiskuntamaantiede 10 10 6,0 6 17,0 4 1,5 0.. Yhteiskuntapolitiikka 38 22 24,5 29 22,7 15 1,8 0.. Ympäristöpolitiikka ja oikeus 9 17 2,0 1 1,0 2 0 0.. OKM Tohtorintutkinnot ja tavoite Opintopisteet