CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2008

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Keski-Suomen kasvuohjelma

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

EU:n rakennerahastokausi

Hämeen liiton rahoitus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Aluehallinnon uudistaminen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kestävää kasvua ja työtä

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2007

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Osaamiskeskusohjelma

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen

POHJOIS-POHJANMAA YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE 2013

Rakennerahastokauden valmistelu

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Talousarvioesitys 2016

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Transkriptio:

CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 Hyväksytty seurantakomiteassa 9.6.2009

SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus...6 1.2. Ohjelman tarkoitus ja periaatteet...6 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ...8 2.1. Suomen taloudellinen kehitys vuonna 2008...8 2.2. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vaikuttavuus...9 2.3. Väestökehitys...9 2.4. Työllisyyden kehitys...11 2.5. Koulutusrakenteen kehitys...12 2.6. Yritystoiminnan kehitys...13 2.7. Kansallisen aluepolitiikan toteutuminen...15 3. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN...18 3.1. Strategiset tavoitteet ja ohjelman toteutuminen maakunnittain...18 3.1.1. Etelä-Savo...20 3.1.2. Kainuu...21 3.1.3. Pohjois-Karjala...22 3.1.4. Pohjois-Savo...23 3.1.5 Ylimaakunnallinen hanketoiminta...24 3.2. Toimeenpano toimintalinjoittain...26 3.2.1. Toimintalinja 1...27 3.2.2. Toimintalinja 2...29 3.2.3. Toimintalinja 3...31 3.3. Ohjelmareservivarauksen kohdentaminen äkillisiin rakennemuutoksiin...32 3.4. Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen...33 3.5. Suurhankkeet...34 3.6. Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen...35 3.7. Rahoituksen toteutuminen...41 3.7.1. Erityisrahoituksen seuraaminen...43 3.7.2. N+2 säännön toteutuminen...43 3.8. Takaisinperinnät...44 3.9. Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat...44 3.10. Ohjelmanmuutokset...45 3.11. Yhteensovitus muihin ohjelmiin...45 3.11.1. Hallinnollinen ja sisällöllinen yhteensovitus...45 3.11.2. Muiden EU- ja kansallisten ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet...46 4. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA...51 4.1. Rakennerahastoneuvottelukunta...51 4.2. Seurantakomitea ja sihteeristö...51 4.2.1. Itäsuomalainen koordinaatio...52 4.3. Maakunnan yhteistyöryhmät ja sihteeristöt...52 4.4. Seurantajärjestelmät...53 4.5. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin (SOVA) mukainen seuranta..56 5. VALVONTA...58 5.1. Varainhoidon valvonta ja tarkastus...58 5.2. Täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistaminen...62 5.3. Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot...65 6. VIESTINTÄ...66 2

7. ARVIOINTI...69 8. TEKNINEN TUKI...71 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus...74 Liite 2. Rahoitustaulukot...78 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot...84 3

YHTEENVETO Itä-Suomi toimintaympäristöltään haasteellisena alueena on suurten muutosten ja murrosten keskellä. Alueen väestö vähenee negatiivisen nettomuuton vuoksi ja väestö vanhenee nopeammin kuin Suomessa keskimäärin sekä työllisyyden kehitys on edelleen muuta maata hitaampaa. Negatiivisista kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yritysten tukemisen ja yrittäjyyteen panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostetaan ja osaavasta työvoimasta on pulaa paikoin jo nyt. Maailmanlaajuisen taloudellisen laman vaikutukset alkoivat kuitenkin heijastua myös ohjelman toteutukseen vuoden 2008 loppupuolella. Vuositasolla talouskasvu hidastui merkittävästi, työllisyysluvuissa ei vielä muutoksia näkynyt. Hallitus käynnisti useita mittavia talouden elvytystoimia jo vuoden 2008 puolella. Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa toteutuksessa alkoi olla merkkejä kysynnän hidastumisesta. Erityisesti tämä näkyi toimintalinja 1:n yritystukien kohdalla, mutta myös toimintalinjan 3:n toimintaympäristöhankkeissa edettiin oletettua hitaammin mm. kuntarahoituksen järjestymisen vaikeuksien vuoksi. Suomen EAKR-toimenpideohjelmien käynnistymisen viivästyminen on aiheuttanut ongelmia ohjelman toteutuksessa. Tämä näkyy erityisesti Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa n+2 säännön kohdalla. Koska Itä-Suomen ohjelmassa EAKR-kehyksen volyymi painottuu alkuvuosiin, on maksatustarve suhteellisesti muihin ohjelmiin verrattuna suurempi. Vaikka laadittujen arvioiden mukaan riittävä määrä maksatuksia saadaan tehtyä ajoissa, on tilannetta jouduttu ja joudutaan seuraamaan tarkoin ennen ensimmäistä n+2 säännön tarkastusajankohtaa (30.11.2009). Nykyinen hallitus on tehnyt useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Niistä rakenteellisesti merkittävin oli päätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Maakuntien kannalta merkittäviä uudistuksia vuoden 2008 aikana on ollut aluehallinnon uudistushanke (ALKU). Vuoden 2008 loppuun mennessä tukia myönnettiin kaikkiaan noin 92 milj. euron arvosta. Toimintalinjalla 1 sidontoja yritystukihankkeisiin on tehty noin 44 milj. euroa. Kehittämishankkeiden sidonnat toimintalinjalla 2 olivat vuoden vaihteessa 33 milj. euroa ja toimintalinjan 3 osalta 13 milj. euroa. Maksatukset ovat päässeet täyteen vauhtiinsa vasta vuoden 2008 puolivälissä ja siksi koko ohjelman EAKR rahoituskehyksestä oli maksettu vuoden lopussa vain noin 5 %. Ohjelman toteutuminen on työpaikka- (1 371 uutta työpaikkaa) ja yritystavoitteiden (144 uutta yritystä) osalta ehkä hieman tavoitteita ja arvioita jäljessä, mutta kun huomioidaan ohjelman viivästynyt täysimittainen käynnistyminen, voidaan katsoa toteutumisen tältä osin olevan aikataulussa. Lissabonin strategian mukaisten hankkeiden rahoitusosuus (79 %) on yli tavoitetason (75 %), tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on juuri tavoitteessa (11 %) ja ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (34 %) kaikesta sidotusta rahoituksesta on selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Tutkimus- & kehitystoiminnan määrä on tässä vaiheessa toteutusta alle tavoitetason, mutta tavoitetason (35 %) saavuttamista tulee arvioida todella vasta ohjelman loppuvaiheessa. Ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus tässä vaiheessa on hyvää tasoa, sillä Itä-Suomen ohjelmalle valittuihin teemoihin kohdistuu valtaosa hankesidonnoista kaikilla toimintalinjoilla. 4

Ohjelman reservivarauksesta on tehty rahoituspäätöksiä äkillisille rakennemuutosalueille, Itä- Suomessa vuoden 2008 aikana Joensuun seudulle Pohjois-Karjalassa ja Varkauden seudulle Pohjois-Savossa. Ohjelman koordinaatiota tehdään alueilla EAKR-ohjelmatyöryhmän ja ohjelmakoordinaattorin toimesta. Koordinaatiotehtävät liittyvät ohjelman toimeenpanon yhteensovittamiseen, seurantakomitean ja sen sihteeristön kokousten ennakkovalmisteluun, ylimaakunnalliseen hanketoimintaan, rakennerahastoviestintään sekä tulevan (2013+) ohjelmakauden valmisteluun liittyviin kysymyksiin. Tietojärjestelmätyö on osoittautunut odotettua haasteellisemmaksi ja siksi seuranta- ja hallinnointijärjestelmien vajavainen toimivuus on aiheuttanut ylimääräisiä ongelmia ja hidastanut osaltaan ohjelman toteutusta. Tietojärjestelmätyöhön joudutaan panostamaan voimakkaasti vielä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Ohjelmakaudella 2007-2013 toteutetaan ensimmäistä kertaa yhteistä rakennerahastoviestintää EAKR ja ESR -ohjelmien kesken. Yhteistyö on parantunut jatkuvasti ja kaiken kaikkiaan sujunut hyvin. Varainhoidon valvonnan ja tarkastusten osalta menojen ohjeistusta on uusittu ja kehitetty. Tehtävien eriyttämien, menojen varmentaminen ja tukikelpoisuustarkastelu ovat saaneet osittain uusia tulkintoja ja käytänteitä. EAKR- ja ESR -ohjelmia on pyritty ohjeistamaan yhtenäisellä ohjepaketilla (joitakin rahastokohtaisia poikkeuksia). Ohjelmakohtainen hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaus laadittiin vuonna 2008 ensimmäistä kertaa. Tarkastusviranomainen ei hyväksynyt kuvasta ja uudet kehitetyt kuvaukset pyydettiin vuoden 2009 tammikuun loppupuolella. Ohjelmien arvioinnissa korostuu teemakohtainen arviointi ja arvioinnin jatkuvuus. Arviointisuunnitelman toimintaohjelmassa vuosille 2007-2010 määritellään tarkemmin 2010 loppuun mennessä toteutettavat arvioinnit. Vuosien 2007-2010 arvioinnit kilpailutetaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. 5

1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2008 lopussa n. 654 300 ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on 85 200 km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu. 1.2. Ohjelman tarkoitus ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan 6

alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. 7

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Suomen taloudellinen kehitys vuonna 2008 Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 jälkipuoliskolla liikkeelle lähtenyt ja pankkisektorille levinnyt kansainvälinen rahoituskriisi alkoi vuoden 2008 syksyllä muuttua globaaliksi talouskriisiksi. Pitkään erittäin voimakkaasti kasvanut maailmankauppa kääntyi laskuun, joka vuoden 2008 lopulla jyrkkeni tuntuvasti. Myös tulevina vuosina talouden kasvunäkymien arvioidaan jäävän heikoiksi. Komissio julkisti vuoden 2008 marraskuun lopulla elvytyssuunnitelman, jonka toimenpiteiden kokonaistavoitteeksi asetettiin 1,5 % unionialueen BKT:sta. Pääpaino oli kuitenkin kansallisilla toimenpiteillä, joiden tuli olla oikein kohdennettuja, ajoitettuja ja väliaikaisia. Elvytystoimenpiteiden seurauksena unionialueen julkisen talouden alijäämä noussee kokonaisuudessaan 4-5 % BKT:sta vuosina 2009 ja 2010. Samalla velkaantumisaste kohoaa tuntuvasti. Vaikka lähtökohdat ja perustekijät olivat Suomessa monessa suhteessa myönteisiä, vuoden 2008 syksyn kehitys osoitti sen, kuinka haavoittuva, ulkomaankaupasta ja teollisuudesta riippuvainen - ei vain lähiympäristöstä vaan koko maailmantalouden kehityksestä - Suomen kansantalous on. Vuonna 2008 talouskasvu romahti Suomessa 0,9 prosenttiin. Inflaatio kiihtyi, minkä seurauksena hintojen ja palkkojen nousu kohosi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen. Työllisyyteen kansainvälisen kriisin vaikutukset ulottuivat viiveellä. Vuonna 2008 työllisyysaste kohosi Suomessa 70,6 prosenttiin, jolla se oli viimeksi vuoden 1991 kesällä. Työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin. Hallitus käynnisti useita talouden elvytystoimia jo vuonna 2008. Suomen rakennerahasto-ohjelmien reservivarausten käyttö mm. äkillisiin rakennemuutosalueille suunnattuun tukeen oli yksi merkittävä elvytystoimenpide. Itä-Suomen osalta äkillisen rakennemuutostuen käyttöä on esitetty luvussa 3.3.. Hallituksen talousstrategian toteuttamisessa keskeisiä politiikkakokonaisuuksia olivat hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko, uusien strategisten huippuosaamisen keskittymien hyväksyminen ja osaamiskeskusohjelman jatkaminen, korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen sekä aikuiskoulutuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusten valmistelu. Vuonna 2007 käynnistyneet hallituksen kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, sektoritutkimuksen kehittäminen ja valtion aluehallinnon uudistaminen etenivät vuonna 2008. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta käynnisti sektoritutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksia koskevan selvitystyön. Hallituksen vuonna 2005 käynnistämä kunta- ja palvelurakennushanke PARAS eteni vuonna 2008 ja hallitus antaa siitä selonteon vuonna 2009. Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteuttava Peruspalveluohjelma tuli lakisääteiseksi vuoden 2008 alussa. Peruspalvelujen tilasta laadittiin erillinen raportti (VM 14:2008) ja seuraava raportti laaditaan hallituskauden lopulla. Valtionosuusuudistuksen valmistelu eteni vuonna 2008 loppusuoralle. 8

2.2. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vaikuttavuus Itä-Suomen kehitystä pyritään vauhdittamaan EAKR-toimenpideohjelmalla ja kehitykselle on asetettu seuraavan taulukon mukaisia vaikuttavuusindikaattoreita. Tilanne vuonna 2008 käytettävissä olevan uusimman tiedon mukaan on kuvattu taulukossa lähtötason ja tavoitetason välisessä sarakkeessa. Taulukko 1. Ohjelman vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) 2009 2013 TYÖPAIKAT 243 758 (2003) 250 032 (2006) 249 400 252 000 YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,01 (2007) 4,70 4,90 TYÖTTÖMYYSASTE (Työvoimatutkimus) 15,4 (2005) 11,2 (2008) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 57,0 (2003) 59,6 (2006) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v. 2000-2003 keskiarvo) 11 229 (2003) 12 120 (2006) 13 100 14 600 54,9 (2004) 75,0 (2006) 105,7 114,1 47,2 % 52,6 % (2006) 51,0 % 53,0 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,72 % (2003) 1,80 (2006) 3,3 % 4,0 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) Lähde: Tilastokeskus 20,3 (2004) 21,5 % (2007) 24,8 % 28,5 % 2.3. Väestökehitys Vuoden 2000 alusta koko maan väkiluku on kasvanut 3 %, joten kasvun vuosikeskiarvo on ollut 0,3 %. Sen sijaan Itä-Suomen väestö on vuoden 1999 jälkeen vähentynyt 31 850 henkilöllä eli 4,6 %. Vähennyksen vuosikeskiarvo on ollut hieman yli 0,5 %. Vuoden 2008 aikana Suomen väkiluku kasvoi 25 800:lla, Itä-Suomen väheni 2 900:lla. 9

Taulukko 2. Väkiluvun muutos 1 muutos 2000-2008 muutos 2008 väkiluku 2008 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo - 10 474-6,3-1 230-0,8 156 632 Pohjois-Savo - 7 033-2,8-449 - 0,2 248 423 Pohjois-Karjala - 6 422-3,7-615 - 0,4 166 129 Kainuu - 7 921-8,7-619 - 0,7 83 160 ITÄ-SUOMI - 31 850-4,6-2 913-0,4 654 344 KOKO MAA 155 012 3,0 25 830 0,5 5 326 314 Lähde: Tilastokeskus 1 Muutokset on laskettu koko aikasarjassa vuoden 2009 aluejaolla Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina 2000-2008 pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan, mutta vähentynyt ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 65-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on lähes 2 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus 1,4 prosenttiyksikköä pienempi. Kuvio 1. Väestön ikärakenne Itä-Suomessa maakunnittain 2000-2008 70,0 % koko väestöstä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0,0 0-14 15-64 65-0- 14 15-64 65-0 - 14 15-64 65-0 - 14 15-64 65-0 - 14 15-64 65 - Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, 1.1.2009 aluejako koko aikasarjassa 10

2.4. Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi Tavoite 1 ja 2 ohjelmakaudella sekä nykyisen ohjelman alkuvuosina 2007-2008 koko maassa. Parannusta on tapahtunut myös Itä-Suomen maakunnissa. Alueellisissa työttömyyseroissa on tapahtunut hienoista kaventumista Itä-Suomen ja muun Suomen välillä ja myös Itä-Suomen sisällä. Työttömyysaste onkin laskenut viimeisen 10 vuoden aikana (1998 2008) välisenä aikana Itä-Suomessa 6 prosenttiyksikköä, kun koko maassa vastavana aikana työttömyysaste laski 4 prosenttiyksikköä. Itä-Suomen sisälläkin on edelleen isoja eroja työttömyyden tasossa vaikka varsin huomattavasti erot ovatkin kaventuneet. Erityisesti Kainuussa työttömyysasteen lasku on ollut nopeaa vuosien 2006-2008 aikana. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Vuonna 2008 tapahtunut talouskasvun heikkeneminen ja pysähtyminen ei ole vielä näkynyt vuositason työttömyys ja työllisyysluvuissa (kuviot 2 ja 3). Kuukausittain tarkasteltuna vuoden lopun, erityisesti joulukuun luvut osoittavat ja käännettä huonompaan suuntaan. Kuvio 2. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain (%) 25 20 15 % 10 5 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa 1998 2001 2004 2006 2007 2008 Lähde: TEM, työnvälitystilasto 11

Kuvio 3. Työllisyysaste maakunnittain (15-64 -vuotiaat, %) 80 70 60 % 50 40 30 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa 20 10 0 1998 2001 2004 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2.5. Koulutusrakenteen kehitys Itä-Suomen EAKR -ohjelman alueella vuonna 2007 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (62,8 %) oli alle koko maan osuuden (64,8 %). Itä-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Pohjois-Savossa (64,2 %) ja pienin Etelä-Savossa (60,6 %). Ohjelma-alueen kunnista tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Kuopiossa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Silijärvellä (70,7 %) ja pienin Pohjois-Savon Rautavaaralla (44,1 %). Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) 1997 2000 2003 2006 Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 Lähde: Tilastokeskus 12

Taulukko 4. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain vuonna 2007 (% 15-vuotta täyttäneistä) Suorittaneita Keskiaste Korkea-aste % % % Etelä-Savo 60,6 39,7 20,9 Pohjois-Savo 64,2 41,3 22,9 Pohjois-Karjala 63,4 42,7 20,7 Kainuu 61,6 41,6 20,0 Koko maa 64,8 38,5 26,2 Lähde: Tilastokeskus 2.6. Yritystoiminnan kehitys Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys Itä-Suomessa ja koko maassa 1995-2008 160 150 140 130 Indeksi 2000=100 120 110 100 90 80 70 60 Koko maa yhteensä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea varsinkin Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on seurannut valtakunnan keskivauhtia myös vuoden 2008 aikana. 13

Kuvio 5. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain 2001-2008 1400 1200 1000 800 600 400 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 200 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneiden yrityksien määrä on kasvanut kaikissa maakunnissa 2000-luvulla. Yrityskannan kasvu on ollut hieman maltillisempaa. Vuonna 2008 aloittaneiden yritysten määrä kuitenkin laski tai pysyi ennallaan Pohjois-Savoa lukuun ottamatta. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain kertoo, että koko 2000-luvun ovat kasvaneet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (K), rakentaminen (F), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O). Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut: liike-elämä n palvelut (K) ja rakentaminen (F) ovat kasvattaneet toimipaikkamääräänsä selkeästi vuodesta 2005 lähtien. Eniten toimipaikkoja on tukku- ja vähittäiskaupan alalla (G). Vuoden 2008 luvut eivät näy tässä kuviossa, joten taantuman vaikutuksia ei kuviosta vielä ole nähtävissä. 14

Kuvio 6. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain Itä-Suomessa 2000-2007 7000 6000 A Maa-, riista- ja metsätalous *) luokitusperuste muuttunut, ei vertailutietoa 2007 B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus 5000 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen lkm 4000 3000 2000 1000 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ym. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.7. Kansallisen aluepolitiikan toteutuminen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan sisältyy useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Niistä rakenteellisesti merkittävin oli päätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Uusi ministeriö muodostettiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämisyksikön tehtävistä. Hallitusohjelman kansallisen aluepolitiikan sisällöllisiä linjauksia ovat mm.: - aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen, - maakuntaohjelmien roolin selkeyttäminen kansallisten aluekehittämistavoitteiden toteuttajina ja alueellista ohjelmatyötä kokoavina asiakirjoina, - alueellisten kehittämistehtävien ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvän päätösvallan kokoaminen maakunnan liitoille toimivaksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi, - alueviranomaisten tulossopimusneuvotteluiden ja maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelmaneuvotteluiden (TOTSU) yhdistäminen, - eri ministeriöiden hallinnonalojen aluestrategioiden laatiminen ja päivittäminen, - aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, - alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen tiivistämällä siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä, - valtion toimintojen alueellistamisen jatkaminen. 15

Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttava aluehallintouudistus (ALKU-hanke) käynnistyi vuonna 2007 ja sitä jatkettiin vuoden 2008 aikana. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset tulevat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuonna 2010. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautetaan nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. KOKO-ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden vuorovaikutusta ja verkottumista. Valtioneuvosto päätti 16.10.2008 alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistymisestä vuoden 2010 alusta ohjelmakaudeksi 2010 2013. Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutetaan osana hallituksen kaupunkipoliittisia strategisia linjauksia ja maakuntien kehittämistä. Vuoden 2007 alussa alkanut toinen ohjelmakausi kestää vuoden 2009 loppuun saakka. Aluekeskusohjelmalla kehitetään ja vahvistetaan kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta. Sen tavoitteena on alueiden erikoistuminen, yhteistyö ja verkottuminen. Alueellinen maaseutuosio (AMO) sisältyy maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan (2007 2010), joka on osa alueiden kehittämislain mukaista maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. AMO:n tavoitteena on vahvistaa elinkeinopolitiikan strategista suunnittelua ja vahvistaa osaamisen rakenteita niillä maaseutumaisilla alueilla, jotka eivät kuulu aluekeskus- tai kaupunkiohjelmien piiriin. Vuonna 2008 toteutettiin valtioneuvoston joulukuussa 2006 hyväksymää saaristo-ohjelmaa vuosille 2007 2010. Ohjelman tavoitteena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Osaamiskeskusohjelman klusteriperusteinen toimintamalli vakiintui vuoden 2008 aikana ja ohjelmaan nimetyt 21 osaamiskeskusta tiivistivät klusteriperustaista yhteistyötään. Ohjelmaa kansallisella tasolla koordinoivan osaamiskeskustyöryhmän arvion mukaan osaamisklusterit ovat erityisesti vuoden 2008 aikana kehittyneet oikeaan suuntaan osaamiskeskusten välisen yhteistyön ja työnjaon osalta. Ministeriöiden aluestrategioiden tavoitteena on sektoripolitiikan eriyttäminen erilaisten alueiden tarpeita vastaavaksi. Aluestrategioita hyödynnetään valtioneuvoston tehdessä alueiden kehittämistä koskevia ja siihen vaikuttavia päätöksiä. Valtioneuvoston päätöksellä hallinnonalansa toimintaa alueellisesti suunnittelevia ministeriötä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, puolustusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on 4000 8000 työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2008 ministeriöt selvittivät yhteistyössä alueellistamisen koordinaatioryhmän kanssa toimintojensa alueellistamismahdollisuuksia. 16

Äkilliset rakennemuutosalueet Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa odottamattomia, äkillisiä ja mittavia uhkia alueiden kehitykselle erityisesti silloin kun jokin toimiala vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen työllisyydelle, tuotantotoiminnalle ja elinkeinorakenteelle. Valtioneuvosto voi nimetä tällaiset alueet äkillisiksi rakennemuutosalueiksi. Vuonna 2008 rakennemuutosalueita oli yhteensä 14 seutukuntaa. Vuonna 2008 rakennemuutosten hoitamiseen oli käytettävissä yhteensä 121,6 miljoonaa euroa. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamishankkeessa lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen, jotka ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä aluehallintovirasto. Aluehallinnon uudistamishanke lisää maakuntien liittojen toimivaltaa aluekehitystyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Aluekehittämiseen käytettävät julkiset kehittämisvarat ohjataan entistä kattavammin alueella hyväksyttyihin painopisteisiin. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa linjataan, että alueviranomaisten tulosohjausneuvottelut ja maakuntien toteuttamissuunnitteluneuvottelut tulee yhdistää. Maakunnan liitot osallistuivat sen perusteella syksyllä 2008 TE-keskusten tulosneuvotteluihin. Kainuun hallintokokeilu jatkuu toisen kunnallisvaalikauden loppuun asti (2012). Neuvottelut pysyvästä ratkaisusta kokeilun jälkeen ovat käynnissä. Odotuksena on, että hallitus tekee esityksensä pysyvästä laista vuoden 2010 keväällä. 17

3. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN 3.1. Strategiset tavoitteet ja ohjelman toteutuminen maakunnittain Kussakin Itä-Suomen maakunnassa on maakuntaohjelmien pohjalta täsmennetty EAKR - toimenpideohjelman sisältämät tavoitteet. Kehittämishankkeiden sijoittuminen ohjelma-asiakirjassa mainittuihin teemoihin ja painopisteisiin on toteutunut hyvin. Kaikissa maakunnissa on päästy toimintalinjoilla 2 ja 3 yli 60 %:n hankerahoituksen toteutumisessa Itä-Suomessa yhteisesti valittuihin painopisteisiin (ks. teemat kuviossa 7). Lissabonin strategian tavoitteiden mukainen toteutuminen on kaikissa maakunnissa hyvin korkea. Itä-Suomen EAKR-ohjelman tavoite ohjelma-asiakirjassa on 75 %. Tämä tavoite on toteutunut selvästi ollen 79,2 % vuoden 2008 lopulla. Menoluokkatarkastelun mukainen arvio ohjelman toteutumisesta Lissabonin strategian painotusten mukaisesti on 85,7 %. Kuvio 7. Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet Toimintalinja 1:n yritysrahoitus Itä-Suomen valittuihin teemoihin painottuu selvästi teemaan metsä ja metalli. Noin 70 % sijoittuu tähän teemaan (ks. kuvio 8). Matkailu hieman yli 10 %:n osuudella erottuu toisena, muut teemat jäävät yritysrahoituksen osalta selvästi pienemmiksi. Teemojen ulkopuolelle jää noin 19 % kaikesta yritystukirahoituksesta, toisinsanoen yli 80 % kuitenkin kohdistuu valittuihin teemoihin. 18

Kuvio 8. Sidotun rahoituksen sijoittuminen valittuihin teemoihin Itä-Suomessa toimintalinjalla 1 (31.12.2008) 80 70 60 50 % 40 30 20 10 0 metsä ja metalli materiaalitekniikka ICT matkailu elintarviketeknologia hyvinvointi ympäristö ja energia kaivannaistoiminta Kuvio 9 kertoo kunkin maakunnan tekemien rahoituspäätöksien mukaisen sijoittumisen toimialoittain / teemoittain. Teemoihin sijoittuminen vaihtelee maakunnittain kunkin maakunnan erityisesti valitsemien painotusten mukaisesti. Esimerkiksi Kainuussa korostuu metsä ja metalli, Etelä-Savossa vapaa-aika ja matkailu, Pohjois-Karjalassa materiaalitekniikka ja Pohjois-Savossa hyvinvointi. Kuvio 9. Hankesidontojen jakautuminen toimintalinjoilla 2 ja 3 Itä-Suomen painopistealoille maakunnittain (31.1.2009) 45,0 % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Itä-Suomi 10,0 5,0 0,0 Metsä ja metalli Materiaalitekniikka ICT Vapaa-aika ja matkailu Elintarviketeknologia Hyvinvointi Ympäristö ja energia Kaivannaistoiminta 19

3.1.1. Etelä-Savo Vuodelle 2008 laaditun Etelä-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjan strateginen tausta on Etelä- Savon maakuntaohjelma 2007-2010, jonka yhden rahoitusinstrumentin rakennerahasto-ohjelmat muodostavat. Yhteistyöasiakirjassa rahoitusta suunnataan aktivointitoimenpitein maakuntaohjelmassa määritellyille maakunnan avaintuotantoaloille sekä osaamispohjaisille kasvualoille, jotka ovat: 1. materiaaliteknologia, 2. ympäristöteknologia, 3. kuitu- ja prosessiteknologia, 4. rautatieteknologia ja logistiikka, 5. bioenergia, 6. elintarviketurvallisuus, 7. digitaalinen arkistointi ja viestintä sekä 8. hyvinvointiin, matkailuun, kulttuuriin ja opettajakoulutukseen liittyvät t&k-elementit. Vuonna 2008 järjestettiin teemahakuja, joiden kautta ohjattiin pääosa EAKR-toimintalinjojen 2 ja 3 sekä ESR-ohjelman toimintalinjojen 2,3 ja 4 rahoituksesta. Yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa osana maakunnan toteuttamissuunnitelmaa lokakuussa 2008. Yhteistyöasiakirjan laadinnassa huomioitiin eri viranomaisten jäljellä olevat myöntövaltuudet aiemmilta vuosilta ja tehtyjen rahoituspäätösten myöntöasteet. Tällä pyrittiin suuntaamaan ja optimoimaan tulevan vuoden rahankäyttöä ja turvaamaan N+2-säännön toteutumista. Rahoitusta suunnataan yhteistyöasiakirjassa erityisesti maakunnan avaintuotantoaloille sekä yllä mainituille osaamispohjaisille kasvualoille. Vuonna 2008 ohjelmissa siirryttiin jatkuvaan hakuun. Rahoitushakemuksia voi näin ollen jättää rahoittajaviranomaisille ilman määräaikaa. Hankkeiden käsittelyä kuitenkin rytmitettiin niin, että hakemuksia otettiin käsittelyyn yhtä aikaisesti neljä kertaa vuodessa. Hankehauista ilmoitettiin maakunnan päälehdissä, liiton nettisivuilla ja internetissä Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Hankkeita otettiin Etelä-Savossa yhtäaikaisesti käsittelyyn helmikuussa, huhtikuussa (kokeiluosion haku), toukokuussa ja lokakuussa. Lisäksi joulukuussa ilmoitettiin hausta joka päättyi vuoden 2009 puolella tammikuun lopussa. Tämän haun hakemukset eivät ole mukana vuoden 2008 luvuissa. Taulukko 5. Hankehakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Etelä-Savossa toimintalinjoilla 2 ja 3. Saapuneet hakemukset, Haettu tuki, (EU + valtio), Rahoituspäätökset, Myönnetty tuki (EU ja valtio), lkm lkm TL 2 18 6 090 351 18 11 370 688 TL 3 22 6 615 852 20 6 337 595 Yhteensä 40 12 706 203 38 17 708 283 20

Toimintalinjalla 1 vuonna 2008 tehtiin Etelä-Savossa päätöksiä 13 milj. euron (EU+valtio) arvosta kaikkiaan 106 hankkeessa. Lisäksi yritysten toimintaympäristötukea myönnettiin 6,4 milj. euroa 24 hankkeessa toimintalinjalla 2. 3.1.2. Kainuu Kainuussa maakuntaohjelman strategiset painopisteet ohjaavat hankepäätösten teossa ja seurannassa. Painopisteet ovat: 1. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen. 2. Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. 3. Elinvoimainen ja uudistuva maaseutu. 4. Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen. 5. Aluerakenteen ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen ja ympäristön hoito. 6. Vuorovaikutusten lisääminen ja yhteistyön tehostaminen. Painopisteenä on myös matkailuun liittyvän osaamisen vahvistaminen, etenkin ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvattaminen. Viime vuosina kaivos- ja kaivannaisteollisuus (erityisesti Talvivaaran nikkelikaivos) on kasvanut alueella voimakkaasti. Mittausalan yliopistollisen tutkimusosaamisen kehittämiseen on panostettu vahvasti. Yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 hyväksyttiin osana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa maakuntahallitus III (MYR:ssä) 6.10.2008 ja lopullisen hyväksymisen teki maakuntavaltuusto kokouksessaan 20.10.2008. Mukana valmistelussa ovat olleet TE-keskuksen eri osastot, Finnvera, Oulun lääninhallituksen sivistysosasto, Oulun tiepiiri, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun metsäkeskus ja Kainuun maakunta kuntayhtymä. Kainuussa järjestettiin kaksi hakukierrosta vuonna 2008. Varsinaisia teemahakuja ei ollut. Hakuilmoitukset julkaistiin Kainuun Sanomissa ja kotisivuilla. Käytännössä Kainuussa on jatkuva haku, mutta lääninhallitus arvioi hakuilmoituksessa määrättyyn päivämäärään mennessä saapuneet hankehakemukset. Toimintalinjoilla 2 ja 3 jätetyt hakemukset, rahoituspäätösten lukumäärä ja myönnetty julkinen rahoitus (EU + valtio) näkyy seuraavasta taulukosta. Taulukko 6. Hankehakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Kainuussa toimintalinjoilla 2 ja 3. Saapuneet hakemukset, Rahoituspäätökset v. Myönnetty tuki (EU + valtio), lkm 2008, lkm TL 2 32 25 7 660 218 TL 3 21 8 721 353 Yhteensä 53 33 7 881 571 Kainuussa toimintalinjalla 1 tehtiin vuonna 2008 53 hankepäätöstä, joilla päätettiin 6,5 milj. euron (EU+valtio) kohdentamisesta hankkeille. Yritysten toimintaympäristön tukea toimintalinjalla 2 myönnettiin 3,7 milj.euroa 15 hankkeelle. 21

3.1.3. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa maakuntaohjelma POKAT 2010 kokoaa yhteen maakunnan aluekehityksen kannalta tärkeimmät strategiset linjaukset ja kehittämisen painopisteet. Toimintaympäristön kehittämisen vetonauloina ovat 1. koulutusjärjestelmä ja osaamisrakenteet, 2. saavutettavuuteen liittyvä infrastruktuuri, 3. kilpailukykyinen palvelujärjestelmä, 4. hyvä ympäristö, 5. kansainvälisyys. Tuotannollisen kehittämisen painopisteitä ovat maakunnan luontaisiin vahvuuksiin sekä erityisosaamiseen pohjautuvat tietyt tuotannolliset klusterit: metsä- ja puu-, muovi- ja metalli-, kivi- ja mineraali-, sekä elintarvikeklusterit. Lisäksi on valikoitunut aloja, joilla oletetaan olevan kehityspotentiaalia. Näitä ovat ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto matkailu. Kaikkia klustereita yhdistävinä toimintatapoina ovat yrittäjyys, kansainvälisyys, kestävä kehitys ja kumppanuus. Uusia mahdollisuuksia odotetaan löytyvän eri klustereiden yhteistoiminnasta ja rajapinnoista. Edellä mainittuja painopisteitä tuetaan osaltaan EU:n rakennerahasto-ohjelmilla. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöasiakirja 2008 tarkistettiin keväällä ESR:n osalta. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi lokakuussa yhteistyöasiakirjan vuodelle 2009. Pohjois-Karjalassa järjestettiin Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta ja ESR-ohjelman Itä- Suomen suuralueosiosta vuoden aikana kaksi hakua, joista ilmoitettiin maakunnan päälehdissä ja internetissä. Hakuilmoituksissa todettiin hakuajan olevan jatkuvan, mutta hankkeiden keskitetyn käsittelyn vuoksi hakemukset pyydettiin toimittamaan tammikuun loppuun ja syyskuun puoliväliin mennessä. Lisäksi ohjelma-alueen yhteisestä EAKR:n toimintalinjan 3 kokeiluosion rahoitushausta ilmoitettiin Itä-Suomen päälehdissä ja internetissä. Hankkeista 33 kpl kohdentui toimintalinjan 2 innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Rahoituksessa painottuivat metsä- ja metallialat, materiaaliosaaminen ja fotoniikka sekä maakunnallisia painopisteitä tukevat kasvuohjelmat. Toimintalinjalle 3 alueiden saavutettavuuteen ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita oli 21 painottuen ympäristöön sekä vapaa-aikaan ja matkailuun. Taulukko 7. Hankehakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Pohjois-Karjalassa toimintalinjoilla 2 ja 3. Saapuneet hakemukset, lkm Haettu tuki (eu+valtio), rahoituspäätökset v. 2008, lkm myönnetty tuki (eu+valtio), TL 2 26 14 353 171 33 6 402 376 TL 3 36 13 086 378 21 4 683 497 yhteensä 62 27 439 549 54 11 085 873 22

Pohjois-Karjalassa myönnettiin toimintalinjalla 1 vuonna 2008 yhteensä 11 milj. euroa (EU+valtio) 92 hankkeelle. Toimintalinjan toimintaympäristötukea myönnettiin 15 hankkeelle 6,1 milj. euron arvosta. 3.1.4. Pohjois-Savo EAKR-ohjelman toimintalinjalla 1 Tekesin yritysrahoitus ja Finnveran pääomasijoitukset eivät käynnistyneet vielä vuoden 2008 aikana. EAKR-ohjelman toimintalinjoilla 1 ja 2 päätettiin lisätä sisäisiä joustoja TE-keskuksen hallinnonalalla vuosille 2008 2009. Tämä edesauttaa rahoituksen tarveperustaista allokointia tiukassa taloustilanteessa, jossa yritysrahoituksen toteutumisesta ei ole varmuutta. Joustot tasoitetaan loppuohjelmakauden aikana siten, että lopputulos on toimintalinjoittain ohjelma-asiakirjan mukainen. Pohjois-Savossa EAKR-ohjelman toimintalinjalla 2 toteutettavia maakuntaohjelman painopisteisiin perustuvia teemoja on toteutettu aktiivisesti ja suunnitellusti. Teemoina vuosille 2007 2010 ovat: 1. Energia- ja ympäristöteknologia 2. Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät 3. Mittaus- ja sensoritekniikka 4. Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. EAKR-ohjelmasta myönnetystä tuesta valittuihin kehittämisteemoihin vuoden 2008 aikana kohdistui 19,96 milj. euroa (EU+valtio), kun koko EAKR-ohjelmaan puollettiin rahoitusta maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä vuoden 2008 aikana yhteensä 27,3 milj. euroa (EU+valtio). Tavoitteena on, että valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin kohdennetaan rahoitusta vuosina 2007 2010 vähintään 65 % EAKR toimintalinjan 2 rahoituksesta. Vuoden 2008 aikana Pohjois- Savon kehittämisteemoihin on kohdistettu 73 % koko EAKR-ohjelman rahoituksesta Maakunnan yhteistyöasiakirjaa valmisteltiin EAKR-rahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumana toimintalinjakohtaisilla neuvotteluilla rahoitusta myöntävien viranomaisten kesken. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan 6.10.2008. Pohjois-Savossa päätettiin soveltaa ohjelmakauden alkaessa määräaikoihin sidottua yhteishakumenettelyä molempien rakennerahastojen osalta. Vuoden 2008 aikana oli kaksi määräaikoihin sidottua yhteishakua, jotka päättyivät 29.2. ja 30.5.2008. Kesäkuussa 2008 Pohjois- Savossa siirryttiin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön aloitteesta jatkuvaan hakuun, jonka maakunnan yhteistyöryhmä vahvisti 19.6.2008. Syksyn hankehakemusten käsittelyä rytmitettiin kahdella hankehakemusten käsittelyajankohdalla 15.9. ja 28.11.2008. Jatkuvaan hakuun siirtymisellä tavoitellaan ohjelmakauden käynnistymisen viivästymisestä aiheutuneiden rasitteiden joustavampaa purkamista sekä ripeämpää hankehakemusten käsittelyä, joka edesauttaa myös n+2 säännön toteutumista. Savonradan nopeustason nostoon varauduttiin Pohjois-Savossa määrärahojen puitteissa vuosien 2008 ja 2009 MYAK:ssa vv. 2008 2010 enintään 10,2 miljoonalla eurolla. Vuoden 2008 23

yhteistyöasiakirjassa Ratahallintokeskukselle kohdennettiin rahoitusta 1,7 milj. euroa. Vuoden 2009 MYAK:ssa Ratahallintokeskukselle kohdennettiin rahoitusta 3 milj. euroa ja vuoden 2010 MYAK:ssa rahoitusta tullaan kohdentamaan 5,5 milj. euroa. Pohjois-Savossa järjestettiin yhteinen rakennerahastojen koulutustilaisuus kaikille Itä-Suomen rahoittajaviranomaisille 16.6.2008. Taulukko 8. Hankehakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Pohjois-Savossa toimintalinjoilla 2 ja 3. Saapuneet hakemukset, lkm Haettu tuki (eu+valtio), rahoituspäätökset v. 2008, lkm myönnetty tuki (eu+valtio), TL 2 47 30 466 548 24 11 817 183 TL 3 15 16 694 510 8 5 978 442 yhteensä 62 47 161 058 32 17 795 625 Toimintalinjalla 1 myönnettiin vuonna 2008 yhteensä 21,2 milj. euroa (EU+valtio) 80 hankkeelle. Toimintalinjan 2 yritysten toimintaympäristötukea myönnettiin 29 hankkeelle yhteensä 14,1 milj. euroa. 3.1.5 Ylimaakunnallinen hanketoiminta Koulutusorganisaatiot Koulutusorganisaatioiden osallistuminen elinkeinoelämän kehittämistoimintaan EAKRtoimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti on merkittävää ja luontevaa niiden aluekehittämiseen ja työelämän kehittämiseen liittyvien tehtävien takia. EAKR-hankkeissa etenkin yliopistot ja ammattikorkeakoulut, mutta myös toisen asteen ammatillinen koulutus, ovat olleet aktiivisesti luomassa yhteisiä itäsuomalaisia osaamis- ja innovaatiorakenteita ja -verkostoa. Sen lisäksi että hankkeissa yhdistetään osaamisen kehittäminen, tutkimus, elinkeinoelämän ja niiden toimintaympäristön kehittäminen sekä verkottuminen, niissä myös voidaan turvata kehittämistoiminnan jatkuvuus hankkeiden päättymisen jälkeen koulutusorganisaatioiden sitoutumisen kautta. Osaamisen kehittäminen ja uudet toimintatavat juurrutetaan oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja käytäntöihin ja toimintaa voidaan jatkaa vahvistuneessa, elinkeino- ja muuhun työelämään verkottuneessa ympäristössä. Korkeakoulut hakevat korkeinta osaamista myös aktiivisesti toisaalta Euroopasta ja muualta maailmasta siirtääkseen sitä itäsuomalaiseen työ- ja elinkeinoelämään sekä integroidakseen koulutukseensa. Itä-Suomen lääninhallituksen hankearvioinnissa on otettu huomioon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja toimipisteverkon kokoaminen Opetusministeriön muistion Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 2011 mukaisesti. Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto yhdistyvät vuoden 2010 alusta Itä-Suomen yliopistoksi, joka toimii kolmen maakunnan alueella pääkampuksilla Joensuussa ja Kuopiossa sekä lisäksi Savonlinnassa. Itä-Suomen lääninhallitus on tukenut yhdistymisprosessia rahoittamalla EAKR- 24

hankkeita, joissa Itä-Suomen yliopiston aluekehitystä ja elinkeinoelämän kehittymistä tukevat painoalat otetaan huomioon koko läänin alueella. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu kuntayhtymä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä myös Yhdessä vai yksin - Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvityksen pohjalta, johon on koottu tietoa ja ehdotuksia ammattikorkeakoulujen yhteistyön vahvistamiseksi ja työnjaon selkeyttämiseksi. Vahvimmin yhteistyö ja työnjako ovat lähteneet toteutumaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun välillä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Itä-Suomen lääninhallitus tukee EAKR-hankkeilla ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävää niin, että hankkeissa toteutettavat investoinnit hyödyttävät myös yrityksiä kehittämällä niiden osaamista ja liiketoimintaa. Ylimaakunnallisia hankkeita Vuonna 2008 käynnistyneitä ylimaakunnallisia hankkeita olivat EASTWOOD Puutuotealan itäsuomalainen kasvu- ja kehitysohjelma (EAKR), jonka hallinnoijana toimii Etelä-Savon maakuntaliitto (rahoitus EU + valtio 1 229 558 euroa vuosille 2008-2011). Kaikki Itä-Suomen maakunnat ovat hankkeessa mukana. Rautainen Savo palvelut - teknologiayritysten kenttätyö hankkeen hallinnoijana toimii Pohjois- Savon liitto ja mukana toteutuksessa on myös Etelä-Savo. Hankkeen rahoitus on yhteensä 1 189 691 euroa (EU + valtio ). Kolmas käynnistetty ylimaakunnallinen hanke vuoden 2008 aikana oli Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II -kehityshanke. Kainuun maakunta kuntayhtymä hallinnoi hanketta ja mukana on Pohjois-Karjala. Hankkeen rahoitus on yhteensä 487 500 euroa (EU + valtio). Vuonna 2007 Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo käynnistivät neuvottelut ratahallinnon kanssa Itä-Suomen rautatieyhteyksien parantamiseksi. Tavoitteena on seuraavan 3-4 vuoden aikana kehittää yhteyksiä 27 milj. euron arvosta. Toimintalinja 3:n kokeilutoimiosio EAKR-ohjelmatyöryhmä avasi haun toimintalinjaan 3 sijoittuvaan kokeilutoimiosioon palvelujärjestelmien kehittämiseksi helmikuussa 2008. Hakemuksia saatiin kaikkiaan 16 kpl ja myönteisiä hankepäätöksiä tehtiin 3 kpl. Kokeilutoimiosiossa pyritään toteuttamaan ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia, mutta ensimmäisen haun tulokset ylimaakunnallisuuden suhteen olivat heikot. Joulukuussa 2008 avattiin toinen hakukierros ja päätöksiä hankkeiden osalta on valmisteltu vuoden 2009 puolella. Toimintalinjan 3 kokeiluosiosta rahoitettiin Pohjois-Karjalassa kaksi hanketta, joihin varattiin EU:n ja valtion vastinrahoitusta yhteensä 670 000 euroa (Ikäneuvola Ruori - Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi, Ympärivuorokautisen kotihoidon kehittäminen seudullisena verkostoyhteistyönä). Etelä-Savossa tehtiin päätös yhdestä hankkeesta: Mobiilihoiva turvallisen kotihoidon tukena, jolle myönnettiin rahoitusta (EU + valtio) yhteensä 436 635 euroa vuosille 2008 2010. 25

Kainuussa kokeiluosion ensimmäiseen hakuun tuli hankehakemuksia kolme kappaletta, yhdestä tehtiin kielteinen päätös ja hakija perui kahden hankkeen hakemukset. Myöskään Pohjois-Savo ei tehnyt ensimmäisellä hakukierroksella sille osoitetuista hakemuksista päätöksiä. 3.2. Toimeenpano toimintalinjoittain Kuviosta 10 näkyy, että sidonnat vuoden 2008 lopussa ohjelmakehyksestä olivat suurimmat toimintalinjalla 1 (27,9%) ja pienimmät toimintalinjalla 3 (20,5%). Teknisen tuen sidonnat etenevät aikataulussa vuosittain tehtävien käyttösuunnitelmien mukaisesti. Ohjelman myöhästyneestä aloituksesta huolimatta eri toimintalinjoilla on edetty ripeästi vuonna 2008. Kuviosta 10 näkyy, että punaisella poikkiviivalla kuvattu tasaisen toteutumavauhdin raja on lähes saavutettu, erityisesti toimintalinjoilla 1 ja 2. Tasaisen vauhdin raja on laskettu kuukausissa 1/2007 alkaen 12/2008 asti suhteutettuna ohjelman rahoituskehykseen. Kuvio 10. Sidottu ja maksettu rahoitus 31.12.2008 ( ) 45 000 000 rahoituksen eteneminen tasaisen vauhdin taulukon mukaan 12/08 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 TL 1 TL 2 TL 3 Tekn. tuki 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Sidottu Maksettu Toimintalinjatasolla sitomistilanne on 31.12.2008 seuraava: toimintalinja 1: 43 671 393 toimintalinja 2: 33 433 147 toimintalinja 3: 13 003 577 Teknisen tuen (toimintalinja 4) sidonnat ovat yhteensä 2 554 914 euroa. Kaikkiaan sidontojen yhteissumma 31.12.2008 on 92 663 031 euroa. 26