Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Hämeenlinna vastaa osaltaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesta ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Vaikuttavuuspäämäärät: Aalborgin sitoumuksen kymmenen asiakokonaisuuden tavoitteiden, vastuutahojen ja aikataulujen päättäminen 2013 aikana sekä seuranta- ja arviointijärjestelmän luominen. Hämeenlinnan kaupunki laatii kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano-ohjelman. Aalborgin sitoumuksia ja kestävän kehityksen teemoja edistetään jokapäiväisessä toiminnassa viestinnän, ohjeistuksen ja toimintayksiköihin nimettyjen ympäristövaltuutettujen sekä kestävän kehityksen koordinaattorin avulla. Ympäristövaltuutettuja on vuonna 2014 1/50 työntekijää. Osa valtuutetuista koulutetaan toiminnan auditoijiksi. Taataan, että kestävyyteen liittyvät asiat ovat keskeisesti mukana päätöksenteossa ja että voimavarojen jakaminen perustuu tehokkaisiin ja laajoihin kestävän kehityksen kriteereihin.
Visiota toteuttavat teemat 2013-2020 ovat 1. Energia ja ympäristö 2. Yhdyskunta ja liikenne 3. Luonnon monimuotoisuus Keinopäämäärät: alla olevat tavoitteet johdetaan kaupunkistrategiasta. 1. Energia ja ympäristö Hämeenlinna vastaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä niin, että vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20% vuoden 1990 tasosta. 2015 mennessä kaikkien hankintojen ympäristökriteerit on hyväksytty. Aloitus viimeistään 2014 ruokapalveluista ja elintarvikkeista sekä kuljetuksista. Uusiutuvan kotimaisen energian osuus on vähintään 40% Hämeenlinnan energian kulutuksesta ja tuotannosta. Laaditaan kestävän energiankäytön ohjelma 2014 aikana sisältäen CO2- raportoinnin ja sen seurannan. Energiansäästötavoite kaikissa kunnan kiinteistöissä on 9% 2014-2020 (vertailuvuosi 2013). Kaupungin ulkovalaistuksen energiansäästötavoite on 30% vuosina 2013-2014 ( vertailuna 2012 taso ): Katuvalaistuksessa investoidaan vähemmän energiaa kuluttaviin lamppuihin. Selvitetään 2013 aikana valaistuksen säädöstä saatavia kustannussäästöjä. Hämeenlinna hankkii ympäristötietoa osallistumalla aktiivisesti ympäristöverkostotyöhön ja tapahtumiin (mm. ekohankintaverkosto, ekotukiverkosto, Live-verkosto, Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanja, Kuntaliiton selvitystyöt) Verkostoitumista koulujen ja päiväkotien ympäristötyössä jatketaan. Kouluille ja päiväkodeille on taattu yhteinen tila ja välineet ympäristökasvatus- ja ympäristötutkimustyöskentelyä varten 2013 aikana. Koulujen ja päiväkotien ympäristöohjelmat on laadittu 2014 aikana.
Monikulttuurisuusohjelma 2012-2015 nivelletään strategiatyöhön 2013 aikana. Isoissa poliittista linjausta vaativissa hankkeissa suoritetaan ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi Maa-ainesjätteen määrää vähennetään kaavoituksen keinoin. Kaavoituksesta päätettäessä on käytössä eri kaavavaihtoehtojen eko-, resurssi- ja kustannustehokkuusvertailut. Kaupungin kiinteistöjen sekajätteen määrä vähenee 20% 2014 verrattuna 2013 tasoon 2014 mennessä kaikissa kunnan kiinteistöissä on tehty jätehuoltokartoitus ja kiinteistöillä on valmiudet lajitella jätteet Green Tekme konseptin käyttöönotto kasvaa 100% 2014 verrattuna 2013 tasoon CO2-päästöjen kokonaismäärä (koko kaupunki pl. teollisuus ja kaupungin oma toiminta) Hankinnoissa huomioitujen ympäristökriteerien määrä Hankkeiden määrä, jossa tehty ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi Uusiutuvan kotimaisen energian osuus (kaukolämpö, sähkö, liikenne) Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus Energiakatselmointien määrä / kohteen energiansäästö Ympäristötapahtumien, -kampanjoiden ja foorumeiden määrä Koulujen ja päiväkotien ympäristötapahtumien ( ympäristökasvatus- ja ympäristötutkimustyöskentely ) sekä ympäristöohjelmien määrä Ulkovalaistuksen energiankulutus Ympäristövaltuutettujen sekä auditoijien määrä Rakennettavien alueiden massanvaihtomäärät (t/a) Kaupungin kiinteistöjen sekajätteen määrä (t/a) Green Tekme konseptin käyttöönottojen määrä Kaupungin kiinteistöjen jätehuoltokartoitusten ja niihin liittyvien parannustoimien määrä Lähiruoan ja luomun osuus kaupungin ruokapalveluista 2. Yhdyskunta ja liikenne Eri kaavavaihtoehtojen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat käytössä kaavoituksesta päätettäessä niin, että kaavoitus voidaan toteuttaa kokonaisuuden kannalta mahdollisimman kestävästi. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu toteutetaan rinnakkain, toisiaan tukien.
Uudet kunnan omistamat kiinteistöt ovat matalaenergiataloja tai kuuluvat vähintään energiatodistusluokkaan B vuodesta 2014 alkaen. Uusissa kunnan omistamissa kiinteistöissä ensisijainen lämmitystapa on kaukolämpö ja / tai jokin paikalliseen uusiutuvaan energiaan perustuva ratkaisu vuodesta 2014 alkaen Energian kokonaiskulutus kaupungin rakennuksissa ei nouse vuoden 2010 tasoon verrattuna (2014 alkaen) Uudet suunnittelualueet ovat ekotehokkaita ja tontinluovutusehtoihin lisätään vaatimuksia liittyen energiatehokkaaseen rakennuskantaan Kaavoihin sisällytetään määräyksiä uusiutuvan energian hyödyntämisen edistämiseksi Kaupungin rakennusjärjestykseen sisällytetään kiinteistökohtaisen energiatuotannon edellytykset Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön lisäämiseksi toteutetaan ympäristökirjanpidon pilot-projekti, jonka avulla pidetään kirjaa siitä, mihin ja kuinka paljon energiaa ja luonnonvaroja käytetään. Viherrakentamiseen laaditaan elinkaarimalli ja mittarit 2017 mennessä Kaupunki implementoi EU-direktiivin liikenteen vaihtoehtoisista polttoaineista Kaupungin ajoneuvoille on asetettu CO2-päästörajat 2014 mennessä Kaupungin joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluhankinnoissa kilpailutuskriteereihin sisällytetään CO2- ja lähipäästöt Kulkumuotojakaumassa oman auton käyttöosuus pienenee ja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen prosentuaalinen osuus kasvaa 15% 2017 mennessä. Kehitetään kaupunkipyöräjärjestelmää sekä laaditaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Kaupungin työntekijöille joukkoliikenne työsuhdelippu 2015 mennessä. Kunnan kiinteistöjen määrä, jotka A ja B energialuokissa Kulkumuotojakauma Energiamääräysten määrä kaavoissa ja niiden kohteena olevien kiinteistöjen määrä Kilpailutukset, joissa energia- ja päästökriteerit on huomioitu. Kaupunki toteuttaa laajaa ympäristökirjanpitoa. 3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen Luonnonarvot huomioidaan erilaisissa lupa- ja valvontaprosesseissa
Luonnon biologinen ja geologinen monimuotoisuus sekä ekosysteemipalvelut otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, suunnittelutarveratkaisuissa, poikkeusluvissa, maa-aines- ja ympäristöluvissa sekä kaupungin mailla toteutettavassa luonnon hoidossa ja maa- ja metsätalouden toiminnassa. Kaupunki edistää luonnonsuojelua luonnonsuojeluohjelmien (mm. Natura) toteutumisen edistämisen kautta sekä perustamalla suojelualueita. Kaupunki panostaa metsäluontoselvityksiin ja suojelee METSO- ohjelmalla tai muulla tavoin arvokkaat luontokohteet. Arvokohteiden luonnonhoitoon laaditaan suunnitelma ja suunnitelman toteutumisesta raportoidaan. Metsien hoidossa ja maankäytön suunnittelussa huomioidaan lähi- ja ulkoilumetsien säilyminen sekä luonnonarvot sekä viihtyisyys välttäen liian tehokkaita metsätaloudellisia toimia. Huolehditaan eri tavalla suojeltujen, uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjen suojelusta. Lisätään tietoa uhanalaisista lajeista ja edistetään luonnon monimuotoisuuden seurantatiedon saatavuutta esim. julkaisemalla luonto-oppaita. Luonnon kauneusarvot ja arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Laajennetaan kansallista kaupunkipuistoa. Toimitaan vesistöjen saattamiseksi hyvään tilaa vesistökuormitusta vähentävillä toimenpiteillä sekä toteuttamalla kunnostushankkeita ja toimimalla yhteistyössä muiden kanssa. Seurataan ympäristön tilaan vuosittain ja raportoidaan siitä. Kaavoissa olevien luonnonarvot huomioivien määräysten määrä. Luonnonarvoihin vetoavien kaava- ja lupavalitusten määrä. Tavoite mahdollisimman pieni. Natura- ja luonnonsuojelualueiden pinta-ala ja määrä sekä niiden kehitys ja suhde vastaaviin kaupunkeihin. Metsäluontoselvitysten ja suojelukohteiden määrä. Ulkoilumetsien saavutettavuus. Erilaisten luontoselvitysten ja julkaisujen määrä. Ympäristön tilan seurannan saaminen osaksi toimintaa ja seurantaan käytetty rahoitus. Erityisesti vesin tilan seuranta.