Juomasuo GTK:n geologi Pankka (1989) : Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten ohella tehty pääasiassa syväkairausta. Pankka: Esiintymät sijoittuvat hydrotermisesti muuttuneisiin serisiittikvartsiittimuodostuman pääasiassa sedimenttisiin kiviin. Vanhinta, voimakkainta ja laaja-alaisinta hydrotermistä muuttumista edustaa albiittiutuminen (Na-metasomatoosi), joka edeltää malmiutumisvaihetta. Albiittikiveen on Mg-Femetasomatoosin vaikutuksesta, varsinkin malmin jalkapuolelle, syntynyt y y amfiboliporfyroblastinen albiittikivi. Malmivyöhyke on voimakkaasti kloriittiutunut ja serisiittiytynyt. Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet. Pankka: Magneetti- ja rikkikiisun lisäksi kobolttihohde ja -pentlandiitti ovat yleisiä sulfidimineraaleja. Muita paikallisesti rikastuneita malmimineraaleja ovat kuparikiisu, uraniniitti, scheeliitti ja molybdeenihohde. Kulta esiintyy pääasiassa mikroskooppisina rakeina ja raekasaumina telluridien ja Bi-mineraalien kanssa sekä sulkeumina rikkikiisussa, kobolttihohteessa ja uraniniitissa. Lähde: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4613/-89/1/10 Kuusamo Juomasuo Heikki Pankka 7.12.1989

Uraanin louhinnan kannattavuus GTK:n mukaan uraanimalmin louhinnan kannattavuus riippuu, kuten muidenkin malmiesiintymien, mm. arvometallipitoisuudesta, malmin koosta, louhintakohteen syvyydestä, maantieteellisestä sijainnista jne. Uraaniesiintymän koon tulisi olla satoja tuhansia tonneja, uraanisisällön 10 000 tonnia U ja malmin pitoisuuden vähintään 0.1 % eli kilo uraania malmitonnissa, jotta louhinta kannattaisi (GTK 2007). Kuitenkin jos uraani on kytköksissä mm. kultaan taloudellisuus raja tulee helpommin vastaan. (Prof. Saarnisto 2007.) Uraani voidaankin saada useiden kaivoksien sivutuotteena (Energiateollisuus 2007.) Kuitenkin ympäristö- ja terveysvaikutukset pysyvät samana myös näissä esim. Kultauraanikaivoksissa.

URAANI (U) MITÄ SE ON? Radioaktiivinen ii i ja myrkyllinen raskasmetalli Uraani on vesiliukoinen (hallintaongelma) Koostuu isotoopeista U238 (99.28 %), U235 (0.71 %) ja U234 (0.005 %) Rikastuu geologisissa prosesseissa U238: halkeamaton U235 : halkeaa spontaanisti - Ydinpolttoaineeksi i i louhittu uraani on väkevöitettävä niin, että siinä on 3-5 % isotooppia U235 - Luonnonuraanissa U235:ttä on vain 0.7%

MITÄ SÄTEILY ON? MAUTONTA HAJUTONTA NÄKYMÄTÖNTÄ

SÄTEILYN LÄPÄISEVYYS Ä Alfasäteily ei läpäise ihoa tai paperia vaarallista jos hiukkasia joutuu hengitettäessä elimistöön Beetahiukkaset läpäisevät ihon Gammasäteily ei läpäise paksua betoniteräs- tai lyijykerrosta Uraani ja torium ovat alfasäteilijöitä Cesium, jodi ja strontium beetasäteilijöitä

PUOLIINTUMISAIKA Puoliintumisaika = puolet ytimistä on hajonnut kevyemmiksi ytimiksi Radioaktiivinen aine hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi Syntyvä aine voi myös olla radioaktiivinen Vapautuu ionisoivaa säteilyä Uraanin isotooppien radioaktiivisuuden puoliintuminen U238: 4.5 miljardia vuotta U235 : 700 miljoonaa vuotta Uraanin 23-portaisen hajoamisketjun lopullinen aine on lyijy Uraani-torium-radium-radon-polonium-vismutti-lyijy

Los Alamos National Laboratory's Chemistry Division http://periodic.lanl.gov/elements/84.html l / l t /84 l Polonium-210 Weight by weight it is about 250 billion times as toxic as hydrogen cyanide.

Uraanikairauksien riskit: GTK:n radioaktiivista vettä vuotava uraanikairausputki Kitkajärven Kouvervaarassa Kuusamossa (Vesi mitattu Kuusamon terveysviranomaisten toimesta ollen yli 500 bq)

Jos reiästä nousee pohjavettä pintaan, hakija tukkii reiän tutkimusten päätyttyä ja poistaa suojaputket, jotta radioaktiivista säteilyä ei veden mukana pääse maan pinnalle. Hakija sementoi reiät, joista on tavattu korkeita uraanipitoisuuksia (> 1 %), tutkimusten loputtua umpeen sekä lävistyksen kohdalta että noin 10 m matkalta molemmin puolin lävistystä. Lähde: Arevan tutkimussuunnitelma raportti.

GTK: Juomasuon Kulta-Uraani korrelaatio Au, U, W, Te and Se show significant positive correlation; the Te anomaly extends beyond Au anomaly [3,4,13].

Osoittavat vahvaa kullan ja uraanin korkeiden pitoisuuksien korrelaatioa, kuten geologi Vanhasen (2001) analysoimat Juomasuon kairausreijät nro 333 ja 320 sekä sitä, että uraania ja toriumia esiintyy kauttaaltaan maaperässä: siis päästäkseen kultaan on mentä uraanin ja toriumin läpi ja korkeimmat kultapitoisuudet ovat uraanipahkuroissa ja uraanin ympäröimänä. (ks. liite 3 kairausreikä nro 333 ja 320).

Kitkajoen Juomasuon kaivoshanketta kultapestiin ; uraanista vaiettiin paikallisille, vaikka STUKin lausunto nro 1003/340/92 (2.10.1992) toteaa vaatimuksissaan koelouhinnalle: Koska malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa ja koska jo koelouhintaa, siitä syntyvän suuren jätemäärän vuoksi, voidaan pitää laajamittaisena luonnonvarojen hyödyntämisenä, on toiminnasta tehtävä säteilyturvakeskukselle säteilyasetuksen (1512/91) 29 mukainen ilmoitus. Huomioitavaa on lisäksi se, että jo tuolloin arvioitiin malmion ylittävän geologien ja ministeriön virallisen uraanimalmion rajan 0,1%. Juomasuolta on sittemmin raportoitu jopa 0,2 0,75 % uraania. Siis todella korkeita pitoisuuksia, uraani kullan ympärillä, kulta uraanipahkujen sisässä. Sittemmin kaivosyhtiö on ilmoittanut alueella olevan korkeampiakin pitoisuuksia. Lisäksi malmiossa on myös toriumia, radiumia ja arsenikkia.

Kitkajoen Käylän Juomasuon louhoksen mittausarvot (µsv/h, 0,30 Sv/h) Piste 1. 16,3 Piste 2. 15,7 Piste 3. 0,67 Piste 4. 0,14 Piste 5. 0,12 Piste 6. 0,11 Piste 7. 10,12 Piste 8. 0,49 Piste 9. 0,14 Piste 10. 0,11

Juomasuon kaivoksella STUK mittasi 1990-luvulla seuraavaa: Oheisessa liitteessä 1 on STUK:n tutkijan tkij Mika Markkasen muistio Juomasuon koelouhoksella tehdyistä mittauksista. Liitteessä 2 on tuloksia louhoksella työskennelleiden henkilöiden altistuksista säteilylle. Tuloksista voidaan todeta, että eräissä tapauksissa vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 msv., On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä j henkilökohtainen altistusseuranta. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa 11.10.2010, 10 jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µsv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µsv/h) (mittauspistekartta liite 1 ja tulokset liite 2) Vs. Oulangan tutkimusasemanjohtaja tohtori Riku Paavola totesi niiden olevan: STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat 150-200 kertaisia." Säteilymittauksien tuloksia vahvistavat myös tiedot aikaisemmista kairauksista.

Radioaktiiviset malmiesiintymät saattavat siten olla peittyneenä säteilyä vaimentavien materiaalien alle. (Arevan tutkimussuunnitelma)

Radonin erittyminen Gammasäteily Pölyäminen (radium, arseeni,...) Suojapadon murtuminen Rikastusjäte eroosio tulvat rankkasateet onnettomuudet rakennevirheet Pohjavesi Suodattuminen uraani, arseeni,... + U radionuklidit

Kaleva 18.2.2008: Uraani vetää ulkomaisia firmoja Uraanin louhintaa ei voi professori Saarniston mielestä asettaa samalle viivalle muun kaivostoiminnan kanssa: "Uraanin louhinnassa suuri osa malmiaineksesta jää maahan. Jätekasat ja lietteet t sisältävät ät uraania, jota ei mikään pysäytä, sillä uraani on herkästi vesiliukoista ja valuu vesistöihin. " lähde: http://www.kaleva.fi/plus/juttu712191_page0.htm

Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara kipsisakka-allas (uraanijäteallas) tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin. 2007 Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista. 2007 Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista. 2006 Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan. 2004 Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, 110 000 litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia 60 000 litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, 420 000 litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön. 2001 Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta. 1994 Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön. 1993 Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen. 1984 Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia. 1979 Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, 370 000 m3 radioaktiivista vettä, 1 000 tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta. 1979 Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia 30 000 m3 vuosi kaivosalueelle. 1977 Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön. 1976 Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto. 1971 Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.

Uraanikaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskejä URAANIKAIVOSTOIMINNAN RISKIT OVAT SUURIA - Suomessa ei juurikaan ole keskusteltu uraanikaivosten kiistattomista haitoista, millä epäilemättä on ollut vaikutus uraanivoiman (ydinvoiman) kannatukseen Suomessa. - Uraanikaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskejä (IAEA 2005) ovat: 1) Liukoisten radioaktiivisten ja kemiallisesti myrkyllisten materiaalien joutuminen pohjaveteen ja vesistöihin. 2) Louhinta- ja murskausjätealtaiden pettämisestä aiheutuvat katastrofit ja hidas saastuminen. 3) Radioaktiivisesti ja kemiallisesti myrkyllisen pölyn leviäminen ilmavirtojen myötä ihmisiin, eläimiin, kasvistoon, vesistöihin ja kaloihin. 4) Radon-kaasun päästöt: radonin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen ilmavirtojen mukana laajalle alueelle. 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten ja malmirikastamoiden jätteet sisältävät mm. raskasmetalleja, happoja, ammoniakkia ja myrkyllisiä suoloja. 1 Lähde: IAEA 2005, Ari Lahti 2006.

Ranskan TV3 Dokumentti: Arevan uraanikaivostoiminta aiheuttanut Ranskassa vakavia radioaktiivisia ongelmia mercredi 11 février, 2009-20h35 Uranium : le scandale de la France contaminée Pièces à Conviction n 72 http://programmes.france3.fr/pieces-a-conviction/51415247-fr.php

Terveysriskit Maailman suurimman eli 59 000 Saksan uraanikaivostyöntekijää käsittäneen tutkimuksen mukaan kaivostyöntekijöillä selkeästi korkeampi k keuhkosyöpäriski. ki Lähde: Grosche et al. 2006 in British Journal of Cancer.

Säteilyn vaikutus terveyteen Säteily vaikuttaa elävien solujen perimään, niin että solujen toiminta muuttuu tai solut voivat kuolla. Vaikutus on säteilyannoksesta t ja sen saamistavasta riippuen erilainen. Radioaktiiviset i t aineet voivat joutua kehon sisälle ja varastoitua esimerkiksi hampaisiin ja luihin kuten strontium-90 ja radium-226 tai kilpirauhaseen, kuten jodi-131. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman, ei siis ole olemassa raja-arvoa, jota alhaisempi säteily olisi turvallista. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi aiheuttaa solujen tuhoutumisesta johtuvan säteilysairauden, paikallisen palovamman tai sikiövaurion. Säteily voi myös aiheuttaa geneettisiä vaurioita, jotka periytyvät seuraaviin sukupolviin sekä immuunijärjestelmän muutoksia.

PERIMÄN MUUTOKSET 1927 Muller: säteily muuttaa kromosomeja

Uraanituotanto & Ydinenergialaki Kainuun ELY-keskus onkin linjannut uraanituotantoa uudella tavalla ns. Talvivaaran uraanituotanto lausunnossaan 31.8.2010. Kainuun ELY keskuksen mukaan ratkaisevaa on uraanintuotanto - termi, ei uraanikaivos termi. Koska uraanikaivostermillä ei ole ydinenergialain kannalta merkitystä, vain uraanintuotannolla

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) raportti (62) Käylän Juomasuosta: Uraniniitti esiintyy näytteissä yksinäisinä pahkuina ja kiteinä. Suurissa uraniniittipahkuissa esiintyy runsaasti tellureja: meloniitti ja altaiittia. Kulta esiintyy runsaasti meloniitin yhteydessä. GTKn raportti (89) Juomasuosta kertoo: Selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen. Tämä tarkoittanee kansankielellä, että kulta on uraanipahkuroiden ja rakeiden sisällä. Koelouhoksen uraanikultamalmi rikastettiin 92 Rautuvaarassa. Outokumpu raportoi Säteilyturvakeskukselle (STUK) (93): isoimmat uraanipahkut ja rakeet rikastettiin tärypöydällä. Työpaikalla suurin sallittu vuoden säteilyannos täyttyi jo kahdessa kuukaudessa.

STUK:in vaatimuksia koelouhinnalle oli: Koska on mahdollista että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa (500 ppm) on rikasteen uraanipitoisuus syytä määrittää tarkemmin,., Koska malmin korkean uraanipitoisuuden johdosta koelouhinta on säteilylain (292/91) 11 mukaista säteilytoimintaa, on toiminnan harjoittaja j velvollinen lain 45 :n mukaisesti selvittämään toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen, Säteilylain 50 :n mukaan on toiminnan harjoittaja toiminnan aikana ja sen lopettaessa velvollinen huolehtimaan siitä, että radioaktiivista jätteistä ei aiheudu terveydellistä eikä ympäristöllistä haittaa. Asia konkretisoi 1992 koelouhinnan jälkeen Juomasuon malmin rikastuksessa Rautuvaaran rikastamolla ja jatkojalostuskokeissa Harjavallan sulatolla. Suora lainaus Outokumpu Miningin (2.12.1993) raportista Säteilyturvakeskukselle (STUK): Kuusamon Juomasuon kultaesiintymän koelouhinta diaarinumero:nne 1003/340/92: Malmia louhittiin ja rikastettiin 17 645 tn, josta tentiin ominaispainopiirissä i i ii i ns. tärypöytärikastetta t tt n. 3 tn ja vaahdotusrikastetta t tt 994 tn. Koelouhinnan malmin uraanipitoisuus 0,02 0, 075% oli huomattavasti korkeampi kuin koko esiintymälle on arvioitu (0,014%). Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että koelouhinnassa pyrittiin louhimaan keskimääräistä rikkaampaa kultamalmia, jolloin louhinnan piiriin tuli alueita, joilla myös U-pitoisuus oli korkeampi. ja tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 19% 1,9% - 45,4%. 4% Ennakkoarveluihin nähden korkea uraanipitoisuus selittyy rikkaalla malmilla. Kun nyt Dragon Mining (Polar Mining) kaivosyhtiö hamuaa korkeimpia kultamalmioita koskee se vääjäämättä myös korkeapitoisiin uraanimalmioihin

Tämä aiheuttaa työsuojeluongelman, kuten jo 1990 luvun koerikastukset osoitti: Näiden tulosten perusteella näyttää siltä, että millään tutkituista malmeista ei voida työskennellä lähimainkaan koko vuoden tuntimäärää täyteen tärypöytärikasteen kuivatuksessa. Käytännössä rikasteen kuivatukseen ja käsittelyyn menee aikaan suurinpiirten yksi tunti päivässä. Se merkitsee tämän laskelman mukaan sitä, että vain rajamalmeja käsiteltäessä vuotuinen säteilyannos jäisi ylittymättä. B-malmilla raja täyttyy tällä perusteella jo kahdessa kuukaudessa., Kun säteilymittausten tuloksia tarkastellaan kokonaisuudessaan, on kuitenkin todettava, että säteilyn voimakkuus saattaa paikallisten (tärypöytärikasteen käsittely!) olla huolestuttavan korkea erityisesti B-malmia käsiteltäessä. Näin ollen mahdollisuus lyhytaikaiseen korkeaankin altistukseen on olemassa, mikä saattaa aiheuttaa vuosiannoksen täyttymiseen huomattavasti ennakoitua nopeammin. Siis korkeita säteilyriskejä työntekijöille. Tässä syytä muistuttaa, että ko. säteilyannostus on teoreettinen laskelma. Tämän tunnustaa myös STUK, ja myöntää virallisesti, ettei säteilylle voida asettaa turvallista raja-arvoa.

Yleisesti STUK:in jo 1990-luvun raportissa varoitetaan mm. työstä saattaa aiheutua louhoksessa työskenteleville säteilyaltistusta ja louhinnan aikana saattaa ympäristöön levitä radioaktiivisia aineita joko pölyn mukana tai vesien kautta. Uraani tunnetusti kemiallisesti myrkyllisenä, radioaktiivisena ja herkästi vesiliukoisena aineena on mahdoton hallittava avokaivoksissa, jossa on normaalin sadannan vaihtelut. Tätä ongelmaa entisestään kasvavattaa voimistuvan ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aikakausi mm. rankkasateiden johdosta. Uraanin myrkyllisiä johdannaisia liukenee myös prosessi- ja jätevesiin. Talvivaara osoittaa että myös modernien kaivoksien jätevesien ongelmat sekä uraanin hajoamistuotteita sisältävät jätealtaat tulvivat ja vuotavat ympäristöön, vesistöihin ja pohjavesiin. Nyt keskusteluissa ollutta vaahdotusmenetelmää kaavaillaan (mm. Käylän tilaisuudessa puhuttiin) malmien eri aineosien erotukseen. Tämä vaahdotusmenetelmä oli koekäsittelyssä jo 1990-luvulla. Outokumpu Oy:n aikaisempi suunnitelma Juomasuon louhokselle toteaa (2.12.1993): 1993): Vaahdotusrikaste, jonka uraanipitoisuus oli malmityypistä riippuen 0, 007 0,17%, (keskimäärin 0,05)., Rikastuskoe osoitti, että ominaispiiriä ei tulevaan prosessiin pidä rakentaa, koska tärypöytärikaste on hankala käsitellä sen korkean uraanipitoisuuden vuoksi. Karkeat uraanimineraalit menevät pelkässä vaahdotusprosessissa jätehiekkaan. Vaahdotusrikasteen U-pitoisuus tullee olemaan U-pitoisuus tullee olemaan 0,03 0,05 % ja tämän rikasteen lopullinen jatkojalostus on vielä auki.

LK: Ei Uraanikaivosta Päivitetty 25.2.2011 22:23, julkaistu 25.2.2011 17:03 Rovaniemi ja Ylitornio eri linjoilla uraanista Pekka Rytkönen / Lapin Kansa Rovaniemelle ei haluta uraanikaivosta. Näin linjaa Rovaniemen kaupunginhallitus maanantaina, mikäli kaupunginjohtaja Mauri Gardinin esitys hyväksytään. Kaupunki ei ole aiemmin tällä tasolla ottanut kantaa uraanikaivoksiin. Kannanotto liittyy Mawson Energi AB:n valtaushakemukseen Karsikkovaarassa sekä Rompaksen ja Kaunismaan alueella Ylitornion ja Rovaniemen rajalla. http://www.lapinkansa.fi/cs/satellite/lappi/1194668103342/artikkeli/rovaniemi+ja+ylitornio +eri+linjoilla+uraanista.html

Polar Mining Rukan Sivakkaharjun valtaukset ja kaivospiiri

Kouvervaara Belveren valtaukset + Dragon mining kaivospiiri Lemmonlammella.

Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara uraanijäteallas tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin. 2007 Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista. 2007 Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista. 2006 Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan. 2004 Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, 110 000 litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia 60 000 litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, 420 000 litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön. 2001 Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta. 1994 Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön. 1993 Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen. 1984 Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia. 1979 Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, 370 000 m3 radioaktiivista vettä, 1 000 tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta. 1979 Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia 30 000 m3 vuosi kaivosalueelle. 1977 Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön. 1976 Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto. 1971 Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.

LK: Ei Uraanikaivosta Päivitetty 25.2.2011 22:23, julkaistu 25.2.2011 17:03 Rovaniemi ja Ylitornio eri linjoilla uraanista Pekka Rytkönen / Lapin Kansa Rovaniemelle ei haluta uraanikaivosta. Näin linjaa Rovaniemen kaupunginhallitus maanantaina, mikäli kaupunginjohtaja Mauri Gardinin esitys hyväksytään. Kaupunki ei ole aiemmin tällä tasolla ottanut kantaa uraanikaivoksiin. Kannanotto liittyy Mawson Energi AB:n valtaushakemukseen Karsikkovaarassa sekä Rompaksen ja Kaunismaan alueella Ylitornion ja Rovaniemen rajalla. http://www.lapinkansa.fi/cs/satellite/lappi/1194668103342/artikkeli/rovaniemi+ja+ylitornio +eri+linjoilla+uraanista.html